Vapaus, March 22, 1958

              Sivu 2 Lauantaina, maalisk. 22 p. — Saturday, March 22, 1958
yA P AU s
(UDBERTT) — Independent Labor
0«{i»n öf Finnish Canadlans. £s-tsblished
NoVr 6. 1917. Authorized
SS second. class mall by the Post
Office Department, Ottawa.' Pub-
Ushed. thrice weekly: TUesdays,
Thiirsdays and Saturdaya by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm 8t. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephonea: Bus. Office OS. 4>4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. SUund. Mailing
address: Box 69. Sddbury. Ontario. Advertising rates iqpon -appUcatlon.
Tmislatlon free of chbrge.
TILAUSHINNAT:
Canadässa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.60 6 kk. 4.75
John D. "on hauska mies"
Erään torontolaisen sanomalehden viime tiistaisen uu-tistiedbn
otsikkona oli: "Diefenbaker on erittäin hauska mies"
("John Diefenbaker Is Full of Fun"). Tämän mojovan otsi­kon
alla kerrottiin, miten eräs, torontolainen lakimies, David
J. Walker-nimeltään, oli ylistänyt johtajaansa nim. seuraa­vasti:
"John Diefenbaker on erittäin hauska mies. Hän omak-.
suu yksinkertaisen, kotoisen filosofian. Hänellä on paljon
kaskuja, jotka miellyttävät aina kuulijakuntaa . . . "
Me emme valitettavasti ole saaneet tilaisuutta tutustua
mr. Diefenbakerin kaskuihin, jos emme omaksu sitä kantaa,
että hänen kaikki poliittiset puheensa ovat kaskuja.
Idässä mielessä pääministeri Diefenbaker on todella mai­nio
kaskujen kertoja. Järjestäessään ennenaikaiset vaalit
pääministeri Diefenbaker selitti, että hänen oli se pakko teh­dä
'opposition jafrutuksen" vuoksi — vaikka oppositio ei ol­lut
hyljännyt yhtään ainoata ehdotusta, minkä toryhallitus
alahuoneelle esitti:
Kesäkuun vaalien edellä mr. Diefenbaker lupasi sielunsa
autuuden kautta, että jos hänen puolueensa tulee valituksi,
niin silloin palautetaan parlamentille ne valtuudet, mitkä li­beraalipuolue
oli pitkän hallitusaikansa kautena siltä riistä­nyt.
Mutta valtaan päästyään Diefenbakerin hallitus unhoit­ti
tämän lupauksen ja teki jotakin eniien tuntematonta parla­mentin
selän takana— hänen hallituksensa luovutti Canadan
ilmavoimat Yhdysvaltain ilmavoimien ylipäällystön kontrol­liin
allekirjoittamalla n.s. Pohjois-Amerikan ilmapuolustus-sopimuksen
— mitä parlamentti ei ole vieläkään saanut kä­siteltäväkseen!
Ja sen sijaan, että hallitus olisi ryhtynyt asianmukaisiin
toimenpiteisiin nykyisen joukkotyöttömyyden lopettamisek­si,
Dieffenbaker nosti kätensä toivottomana ylös, jätti velvol­lisuutensa
täyttämättä, ja järjesti uudet vaalit, jotta voisi
Sitten lupailla sitä ja tätä työttömyystilanteen korjaamisek­si
joskus tulevaisuudessa — jos sadattuhannet työttömät
voivat jotenkin siihen asti pitää sielunsa ja ruumiinsa yh­dessä.
Samassa sanomalehdessä, missä ylistettiin nu*. Diefen­bakerin
hauskuutta, oli myös Ottawan uutinen, missä ker­rottiin,
että miltei yksi Ganadan kymmenestä työläisestä on
nyt työttömänä. Maaliskuun 18 p:n Ottawan uutisissa ker­rottiin
työttömien lukumäärän nousseen helmikuun puolivä­liin
mennessä uuteen ennätystasoon sodan jälkeen, eli
555,000 henkeen. Tosiasiassa työttömien lukumäärä oli hel­mikuun
puolivälissä vieläkin suurempi, sillä työnvälitystoi­mistojen
tiedonantojen mukaan oli "työn etsijöitä" kaikkiaan
Totta on, että työttömien lukumäärä lisääntyi hieman
vähemmän helmi- kuin tammikuussa, mutta siitäkin huoli­matta
nousu öli tuntuva eli 35,000.
Canadan virallisen tilastotoimiston arvion mukaan Ca-iiadan
koko työvoimamäärä on 5,869,000, lukeiituen siihen
kaikki teollisuuksien, maatalouden ja muiden alojen työläi­set.
Pitäen mielessä, että ehdottomasti työttömiksi luokitel­tuja
pii helmikuussa 555,000, tämä tarkoittaa että 9,5 prosent-iia.
koko työvoimamäärästämme oli jo silloin työttömänä. Ja
vaikka myönnettäisiinkin, että "työnhakijain" joukossa on
osa nykyiseen työhönsä tyytymättömiä, siis "uuden työpai­kan"
hakijoita, niin tosiasia kuitenkin on, että 'työnhaki­jain"
lukumäärä (854,257) on sittenkin lähempänä todellista
työttömyystilannetta, kuin yllämainittu 555,000 työttömien
luku. Jokatapauksessa jokaisesta sadasta canadalaisesta
. työläisestä oli helmikuun puolivälissä noin 13 työläistä työn
etsinnässä.
Tässä tilanteessa ei torypuolueen johtajan "hauskimmat-kaan"
kaskut auta. Tosiasiassa kaskujen kertominen muo­dostuu
hirtehishuumoriksi silloin kuin juttujen asemesta
tarvittaisiin tekoja työttömyyden lieventämiseksi.
Tosiasia onkin, että kummallakaan vanhalla puolueel­la
ei ole käytännöllistä ohjelmaa työttömyystilanteen kor­jaamiseksi.
Siksi ne yrittävät Neeron lailla soittaa viulua
Rooman palaessa. Ja juuri sen vuoksi ei yhdenkään työtä­tekevän
pitäisi haaskata ääntänsä, vaan käyttää äänioikeu-
. tensa työväenehdokkaiden valinnan hyväksi.
USAn lamdcausi pahenee
Vaikka presidentti Eisenhower julisti muutama viikko
sitten, että "pahin lamatilanne on sivuutettu", niin sikäläi­nen
lamatilanne on ilmeisesti entisestään pahentunut Wash-ingtpn
tunnusti tahnan lamatilanteen pahenemisen viralli­sestikin
siten, että presidentti Eisenhower puhuu nyt tuntu­vista
veroalennuksista kansan ostokyvyn ja rahamiesten si-joituskyvyn
lisäämiseksi, sekä laajakantoisten työsuunnitel­mien
toteuttamisesta työpaikkojen järjestämiseksi.
Yhdysvaltain lamakausi heijastuu myös jo eräiden mui­den
länsimaiden talouselämässä, Intiassa, Länsi-Saksassa,
Hollannissa ja kuten tiedetään nSyös.täällä Canadässa. Kai­kissa^
yllämainituissa maissa on työttömyys tuntuvasti li-sääntynjrt
ja se liittyy melko saumattomasti Yhdysvaltain
lamakauteen ja sen vaikutukseen.
"ICaikki merkit viittaavat myös siihen, että Yhdysvaltain
lamakausi tulee edelleen pahenemaan — vaikka se ei vielä
muodpstuisikaan sellaiseksi talouskriisiksi, mikä vallitäi 30-
luvulla. Teräs- ja autoteollisuus, joita pidetään Yhdysval­tain
talouselämän "tien näyttäjinä" ovat vieläkin laskusuu-
^assa ja se ei suinkaan lupaa hyvää.
Mitä taas tulee presidentti Eisenhowerin nykyisiin ehdo^
tuksiin^ niin^parhaassakin tapauksessa niistä koituisi vain
hetkellistä helpotusta. Washingtonissa puhutaan nyt demok-raattipuolueen
alunperin ehdottamasta $1,850,000,000 hintai­sesta
työsuunnitelmasta, jonka arvellaan antavan 500,000
uutta työmaata — väliailfaigpgii MyÄs puhiitaan-cttu aju-*
voimat antavat lähiaikoina $100,000,000 urakat siinä mieles-'
sä, että voidaan työttömyystilannetta huojentaa — myös
väliaikaisesti.
Verojen alentamisella, mikäli sitä ruvetaan ttmtuvasti
toteuttamaan, olisi, sen sijaan vähän pitempiaikainen vai­kutus.
Mutta verojön tuntuva alentaminen — ellei sen perus­taksi
oteta hulluutta lähentelevien sotamenojen. vähentämis-
Mita muut sanovat
VANHOILLA PUOLUEILLA
PAi^oNinyi^A,
VXHXN VILLOJA...
.'. .Nykyinen yh| vain kasvava
työttöiBOQ»... on yksi sellainen
'vaalikiihoitus' minkä pitäisi varoit­taa
kaikkia.kansalaisia olemaan san­gen
faarkitsevainän vaaliuurnalle
mennessään... Nyt hallituksessa
oleva vanhoillinen puolue, vaikka
vaalit ovatkin aivan edessä, ei ole
kyennyt tekemään edes äänien ka­lastamisen
tiimalta mitään työttö­myyden
lisääntymisen estämiseksi
puhumattakaan siitä, että se olisi
kyennyt luomaan työtilaisuuksia jo
aikaisemmin työttömiksi joutuneil­le
. . . Heidän (toryjen — V) oma
hallituksensa ei xile tehnyt mitään^
eikä puolueella ole edes kouraan-tuntuvaa
ohjelmaakaan suuren työt­tömyyden
estämiseksi ja poistami­seksi
— on vain paljon suunsoittoa.
Sama on laita liberaalien. Heillä ei
^des vaaliohjelmassaan ole muuta
vakavaksi paisuneen tilanteen kor­jaamiseksi
kuin se, että alennetaan
hieman veroja...
—Vapaa Sana, Toronto, Ont.
Maatalouskoneiclen myynti suuri
muutps N L n maataiousperustaan
200 Toronton alueen
taski iiiirtoja
Toronto. — Noin 200 Toronton
tUueen autohuoltoaseman omistajaa
on ilmaissut aikomuksensa myydä ga-soliinia
tukkuhintaan — noin 35.8
senttiä gallonasta >-- tarkoituksella
saada takaisin ne asiakkaansa, jotka
he menettivät äskeisessä hintasodas­sa.
•
Viime sunnuntaina pidetyssä huol­toasemien
omistajain kokouksessa,
jossa oli läsnä noin 500 Suur-Toron­ton
alueen 1.175:8tä huoltoaseman
omistajasta, varoitettiin, että gasolli-nhi
hinta voi pudota vieläpä-alle 30
senUn ja että lukuisat autohuolto-asemat
voivat olla pakoitettuja sulke­maan
ovensa tukkuhintaan myymi­sen
takia.
Ontario Retail Gasollne and Auto­motive
Service Associationin (auto-huoltoasemien
omistajain yhdistys)
virkailijat kieltäytyivät antamasta
mitään virallista lausuntoa viisi tun­tia
kestäneen kokouksen jälkeen,
mutta sanoivat, että vaikka jäUeen-myyntihinnat
voivatkin romahtaa,
niin loppukädessä autoilijat itse tu­levat
tästä kaikesta häviämään.
Kokouksessa esitettiin virallinen
paheksumislausunto "niille öljy-yh­tiöille,
jotka määräsivät heUtä polt­toaineita
ostavien huoltoasemien jäl-leenmyyntihhmat.
Esityksen johdos­ta
esitetty päätöslauselmaehdotus, etr
tä huoltoasemat sulklsivat ovensa
protestiksi, hyljättiin vain pieneUä
enemmistöllä.
Noin kolmarmes huoltoasemista on
laskenut gasoliinin hinnan noin 363
senttiin ja öljy-yhtiöt ovat antaneet
ohjeet toisille laskea hintaansa.
Yhdistyksen jäsenet olivat miltei
yksimielisiä siinä, että öljy-yhtiöiden
el tulisi määritellä gasolihiin jäUeen-myyntihintoja.
joka heidän mieles­tään
olisi vahingollista autohuolto-asemien
omistajille.
uuteen inflaatiovyöryyn, mikä
voi (vaikka varmaa ei sekään
ole) elvyttää talouselämää jos­sakin
määrin. — Mutta poh­jimmaltaan
on sekin väliaikais­ta
laatua, sillä dollarin arvon
edelleen huojentatminen pa­hentaa
asiallisesti maan talous­asemaa
ja aiheuttaa lopulta
entistä suurempia vaikeuksia.
Yhdysvaltain lamatilanne
näyttää siis tällä kertaa hyvin
vakavalta. Se on vakava sit­tenkin,
vaikka sitä voitaisiin
keinotekoisesti vähäksi aikaa
lieventää. Tämä ei tietenkään
välttämättömästi tarkoita, että
Yhdysvalloilla ei ole enää ulos­pääsytietä
lamatilasta. Totta
on tietenkin se, että jos Yhdys­vallat
suostuisi kansainväliseen
a s e i s ta riisumissopimukseen,
niin se aiheuttaisi maalle hir­veän
suuria talouspulmia._Juu-ri
tämän vuoksi monet amerik­kalaiset
politiikot vaativatkin
mielettöjnän varustelukilpailun
jatkamista. Mutta kaikista al­kuvaikeuksista
huolimatta va­rustelukilpailun
lopettaminen
antaisi kuitenkm ainoan ulos­pääsytien.
Varustelukilpailuun
haaskattavat miljardit voitai­siin
käyttää tuottavaan riiken-nustyöhön
ja se antaisi uusia
työmahdollisuuksia. Kansain­välisen
jännitystilan huojene-minen
avaisi Yhdysvalloillekin
suuria ulkomaam^rkkinoita ja
sekin antaisi uusia työmahdol­lisuuksia.
Kaikki tämä auttaisi
ja helpottaisi talouselämää.
Mutta kysymys onkin, onko
Yhdysvaltain hallituksella^ ha­lua
ja . selkärankaa tä^^sen
muutoksen tekoon? Vai jatkaa­ko
se nykyistä perikadon ohjel­maa
joitakin väliaikaisia lyk-käysratkaisuja
kokeillen?
Moskova. — (SIB) — NLn kol-l^
itivimaataloaden ja traktori-asemien
suuri uudelleen järjeste­l
y tähtää tuotannoii lisäämiseen,
flmoitti puoluesihteeri Nikita
Hrushtshev Tassin viikko sitten
perjantai-iltana julkaisemassa tie­donannossa.^
Suunniteltu uudistus on laajin
muutos, mitä kollektiivisessa ta­lousjärjestelmässä
on tapahtunut
sen ~j^rustamisesta lähtien. En­nenkuin
suunnitelma esitetään
korkeimmalle neuvostolle, sen hy­väksymisestä
suoritetaan kansan­äänestys.
-
Hrushtshev sanoi edelleen, että
nykyinen järjestelmä jarruttaa
tuotannon kasvua. Kolhoosit ovat
ottaneet oppia kokemuksista ja
nyt niiden johdossa on kyvykkäi­tä
ja kokeneita miehiä. Niitä ei
voida enää verrata alkuaikojen
alkeellisiin kollektiivitiloihin.
Myöskin traktoriasemat ovat me­nettäneet
poliittisen merkityksen­sä.
Uudistussuunnitelma ei ole seu­raus
koUektlivimaatalouden heik­koudesta
vaan sen voimasta, puo­luesihteeri
painotti. Tarkoituksena
ei ole lopettaa traktoriasemia vaan
organisoida ne vähitellen uudelleen.
Tulevaisuudessa ne huolehtivat kor-jaamotöistä
sekä varustavat kolhoo­sit
varaosilla, polttoaineilla jä lan­noitteilla.
Useimmat koUektiivitilat pysty­vät
heti suorittamaan maksun ko­neista,
jotka ne saavat haltuunsa,
mutta vähemmän varakkaille kol­hooseille
on myönnettävä • luottoa
kahdeksi tai kolmeksi vuodeksi taik­ka
vieläkin pitemmäksi ajaksi,
Hrushtshev sanoi. Kollektiivitalouk-sien
saadessa maa-alat että maan-viljelyskoneet,
voidaan koneita
käyttää entistä tehokkaammin hy­väksi,
organisoida työt entistä pa­remmin
ja vähentää kustannuksia.
Tähän asti luonnontuotteissa suo­ritetut
maksut traktoriasemille nii­den
antamasta avusta koliektiiviti-lojen
hoidossa pysytetään ennal­laan,
mutta tulevaisuudessa tällai­nen
korvaus koskee traktoriaseniien
toimittamia uusia koneita, varaosia,
polttoaineita ja keinolannoitteita.
KÄSITTELYYN KORKEIMMAN
NEUVOSTON SEURAAVASSA
KOKOUKSESSA
NKP:n kieskuskomitean asiaa kos­kevassa
päätöksessä todetaim mm.;
että pienistä koUektuvitiloista sutinr-tiloiksi
yhdistetyt kollektiivit ovat
viime aikoina vaurastuneet, tilojen
jäsenten entistä suuremman aineel­lisen
kiinnostuksen herättäminen,
uuden suunnittelujärjestelmän so­veltaminen,
oikeuden myöntäminen
koUektiivitiloille maatalousarttelin
sääntöjen muuttamiseen — 'kaikki
tämä on kehittänyt kollektiivitilo-jen
jäsenten oma-aloitteisuutta sekä
lisännyt työtarmoa.
Päätöksessä korostetaan, että ko-neasemilla
on ollut suuri^historial-linen
merkitys kollektiivisen talous­järjestelmän
luomisessa ja vahvis-tamisessartyöläisten
ja talonpoikien
liiton lujittamisessa. Kollektiivita-louksien
perustamisen alkuvaihees­sa
NKP perustaessaan koneasemia
löysi tuona ajankohtana onnistu­neimman
muodon, millä valtio voi
avustaa kollektiivitUoja ja lujittaa
ifäiden tilojen yhteistalouden kehit­tymistä.
Nykytilanteessa, jolloin kollektii-vitiloilla
on vakiintuneet järjestys-ja
taloudelliset muotonsa, jolloin
Uusi kansainvälinen
lehti kommunisteille
ja
Helsinki. — Niiden toivomusten
mukaisesti, joita kommunististen ja
työväenpuolueiden edustajat esitti­vät
neuvoteluissa Moskovassa mar­raskuussa
1957 kansainvälisen aika­kauslehden
julkaisemisesta, pidet­tiin
Prahassa tämän vuoden maa­liskuun
7—8 päivinä eräiden kom­munististen
ja työväenpuolueiden
edustajien kokous.
Kokouksessa hyväksyttiin yksi­mielisesti
päätös Prahassa kerran
kuukaudessa ilmestyvän teoreetti­sen
ja informatiolehden julkaisemi­sen
aloittamisesta jonkun ajan ku­luttua.
. Aikakauslehden perustajapuoluei-den
edustajat ilmoittivat, että kai­killa
niillä veljespuolueilla, jotka ei­vät
onnistuneet tähän neuvotte­luun,
on mahdollisuus yhtyä niihin
tasa-arvoisin oikeuksin tai osallis­tua
missä tahansa niille sopivassa
muodossa lehden julkaisemiseen ja
työhön.
uusi filmi "Sampo" kaksikielinen
Eräällä Helsingin torilla oh Kale­valan
kuolemattomien runojen kir­joittajan
Elias Lönnrotin patsas,
jossa näemme Lönnrotin katselevan
mietteliäänä kirjaa. Hänen vierel­lään
istuu Kalevalan eräs sankari —
vaka vanha Väinämöinen, tietäjä
iän-ikuinen.
Mitä? Muistopatsas herää eloon.
Kivinen Lönnrot kääntää hitaasti
kivikirjan sivun, Väinämöisen sor­met
koskettelevat kanteleen kieliä,
puhdassointuiset ihmeellisen kau­niit
säveleet kantautuvat aukion
ylle.
Ja Väinämöinen laulaa. Hän lau­laa
muinaisista ajoista, siitä, miten
aurinkoisen Kalevalan kansa taisteli
valosta ja onnesta Pohjan velhoja
vastaan, laulaa seppo Ilmarisesta,
taitavasta Sammon takojasta, nuo­ren
urhon Lemminkäisen ja kauniin
Annikin suuresta ja puhtaasta rak­kaudesta
, , , Kalevala-aiheisen laajasarka-filmin
käsikirjoituksen ovat laati­neet
V. Vitkovitsh ja G. Jagfeld kar-jalais-
suomalaisen kansaneepoksen
Kalevalan mukaan. Uusi filmi on
neuvostoliittolaisten ja suomalaisten
(Mosfilmin ja Suomi-Filmin) elo-kuvatyöntekijäin
yhteistyön tuote.
Yhdessä elokuvassa on tietenkin
mahdoton kertoa kaikesta Kaleiva-lasta,
jonka vuoksi filmin aihepiiri
liikkuukin vain niiden tapahtumain
ympärillä, jotka koskevat kansan on­nen
ja hyvinvoinnin symbolia —
Sampoa, ihmemyllyä, joka jauhoi
purnun puhtehessa: yhen gurnun
syötäviä, toisen jauhoi myötäyiä,
kolmannen kotipitoja... Filmin ni­mikin
ou Sampo. ' ,
Jo ennen filmauksen alkamista
elokuvan neuvostoliittolainen ohjaa­ja
A. Ptushko ja taiteilija L. Mflt-shin
kävivät Suomessa, tutkivat Hel­singin
kansantieteeliisten museoi­den
aineistoa, puhuttelivat suoma­laisia
Kalevalan tuntijoita ja valit­sivat
filmauspaikkoja. Toinen f i l -
maajaryhmä kävi sillä_aikaa_Kale^
valan kotimaassa — Karjalassa ke­räämässä
aineistoa muinaiskansan
elämästä ja tavoista, puvuista ja
kotitaloustarvikkeista. Kaikesta täs­tä
oU 3uurta apua suomalaiselle pu-kutaiteilijalle
Ritva Karpiolle, neu­vostoliittolaiselle
—naamiotaiturille
M. Rozhkoville ja elokuvan suoma­laiselle
ohjaajalle H. Harrivirralle.
Elokuvan kohtauksia on filmattu
keskisuomen järvien, metsien ja
koskien keskellä. Lapissa ja Helsin­gin
lähistössä.
. . . Tuossa lieto Lemminkäinen,
laskee tukin selässä kuohuvia kos­kia.
Lemminkäistä esittävän Andrus
Oshinin täytyi tehdä paljon työtä
oppiakseen tuon rohkeutta vaativan
koskenlaskutaidon. Ainoastaan kaik­kein
kauheimmissa paikoissa laski
koskia Oshinin asemesta kuulu suo-,
malaineu koskenlaskija.
Lemminkäisen ja Annikin häät
filmattiin maailman omalaatuisim­massa
museossa avotaivaan alla
Helsingin lähistössä, jonne on ra­kennettu
vanhanaikainen suoma­lainen
kylä. Fiimauspäivänä oli mu­seossa
tavallista enemmän ihmisiä,
jotka seurasivat suurella mielen­kiinnolla
vanhoja suomalaisia hää­tansseja
suomalaisen tanssiyhtyeen
esittämänä. Mutta tällaisia realisti­sia
kohtauksia ei elokuvassa ole ko­vinkaan
paljon, sillä Sampohan on
satufilmi j a siinä tapahtuu paljon
sellaista, mikä on mahdollista vain
sadussa.
. . . Kukin esittäjä lausuu repliik-kinsä
venäjän.ja suomen kielellä.
Kansaneepokselle rakentuva eloku­va
ei salli dubleerausta, jonka vuok­si
vehäläisten esittäjäin on pitänyt
opetella suomalainen teksti ja suo­malaisten
esittäjäin venäläinen.
kollektiivit ovat taloudeUisesti vau­rastuneet,
ei nykyisin käytössä ole­va
koneasemien koUektiivitiloille
antama apu kuitenkaan enää vastaa
maatalouden tuotannollisten voi­mien
kehityksen asettamia vaati­muksia.
Päinvastoin tämä muoto on
useissa tapauksissa omiaan jarrut­tamaan
edistyneimpien kollektiivi-tilojen
jatkuvaa kehittymistä. Yhä
selvemmin näkyvät kielteisen seu­raukset
tilanteessa, jossa samalla
maatilalla vaikuttaa kaksi sosialis­tista
taloutta, kollektiivitila ja kone-asema.
—
NKPn KKn täysistunto piti maa­taloustuotannon
lisäämisen ja kol­lektiivisen
talousjärjestelmän kehit­tämisen
kannalta tarkoituksenmu­kaisimpana
muuttaa koUektiivitiloil­le-
annettavan tekniUisen avun muo­toa
sekä asteettain järjestää uudel­leen
koneasemat. Traktorit, leikkuu­puimurit
ja muut maatalouskoneet
on asiallisinta myydä koUektUviti-loUle.
jotta nämä saisivat mahdol­lisuuden
käyttää tekniikkaa, kohot­taa
työtehoa, Usätä kokonaissatoa ja
saada myyntiin runsaammin tuottei­ta
sekä alentaa tuotantokustannuk­sia.
Koneasemista on kuUekin pii-riUe
ja koUektiivitilalle eduUisim-pana
ajankohtana muodostettava
korjausasemia, joiden tehtäväksi
jää traktorien ja muiden koneiden
huolto, koUektiivitilojen teknillinen
palvelu, esiteUä maataloustUoiUe
ostettaviksi uusia teknillisiä laittei­ta,
koneiden varaosia ja toimittaa
polttoainetta. Tämä on omiaan' laa
jentamaan teollisuuden ja maata­louden
välisiä välittömiä taloudeUi-sia
suhteita, kohottamaan koUektii­vitilojen
taloudellista asemaa sekä
lujittamaan entisestään työväestön
ja talonpoikien Uittoa.
Päätöksessä mainitaan edeUeen,
että leniniläisten osuustoimintaperi-aatteiden
mukaisesti suoritetun
maatalouden kollektivisoinnin jäl­keen
muodostaa edeUämainittujen
toimenpiteiden toteuttaminen käy­tännössä
uuden, poikkeukseUisen
tärkeän ja suuren askelmien Neuvos­toliiton
maatalouden kehityksen
tiellä.
Tämä lähtökohtanaan NKPn kes­kuskomitean
täysistunto katsoi, et­tä
keskuskomitean puhemiehistön
ehdotukset koUektiivisen talousjär­jestelmän
jatkuvasta kehittämises­tä
sekä koneasemien uudeUeen jär­jestelystä
ovat oikeaan osuneita ja
ajankohtaisia sekä päätti esittää tä­män
tärkeän koko valtiota koske­van
kysjnnyksen korkeimman neu­voston
seuraavan täysistumnon/ kä­siteltäväksi.
Tämän kysymyksen
esitteUjäksi korkeimman neuvoston
täysistuunoUe valittiin NKPn kes­kuskomitean
ensimmäinen sihteeri
N. S. Hrushtshev.
Täysistunto katsoi, että on tarkoi*
tuksenmukaista ennen kysymyksen
käsittelyä korkeimman neuvoston
istunnossa aUstaa suunniteUut toi­menpiteet
koko kansan käsiteltävik­si
koUektiivitilojen, koneaseniien,
neuvostotilojen, teolUsuuslaitosten,
rakennustyömaiden, tiedelaitosten,
koulujen, sotilasosastojen ja viras­tojen
yleisissä kokouksissa sekä
päivä- ja aikakauslehdissä.
NKPn keskuskomitean täysistun­to
hyväksyi N. S. Hrushtshovin
alustuksessa esitetyt teesit "koUek­tiivisen
talousjärjestelmän tulevat
kehityslinjat sekä koneasemien uu-deUeenjärjestely"
sekä päätti jul­kaista
ne kansalaisten yleistä käsit­telyä
varten.
Täysistunto katsoi asian vaativan
kutsuttavaksi vuoden 1939 alussa
kooUe koUektiivitilojen jäsenten
kolmas yleisliittolainen edustajako­kous
käsittelemään esUle tuUeita
koUektiivitilojen rakennustoimintaa
koskevia kysymyksiä sekä teke­mään
tarvittavia muutoksia maata-lousartteUen
mallisääntöihin.
HJTeuvöstoliiton kommunistisen puolueen ensinunäinen
sihteeri Hrushtshev onnittelee puuvillan poimijaa Sirodj
Fattbevia (vas.) joka on nimitetty sosialistisen työn san­kariksi.
Hrushtshev on myös saanut saman kunnioituk­sen,
mutta keskellä oleva mies Hodja Urunkhodjaev on
kaksi kertaa voittanut tämän arvokkaan kunnioituksen.
Tyottömj^ysvakuatosta koske­vat
siidökset ovat varsin moni-matkaiset
ja sen johdosta työttö­miksi
jootnnat henkUo usein jou­tuu
tiedustelemaan vakuutuksen
saannin, ehdoista.
Aika ajoituin fyottSmyysva-kantoslaitos
jolkaisec sUle esitet-
^kysymyksiä ja vastaukset nu­hina
Kuka tahansa asiaan kihi-nostonnt
henkUö voi tiedosteUa
vakuutusasioista tyottömyjrsva-knntaslaitol^
ta. Suomalaiset
voivat myös kiintyä Vapaus-Ieh-dtn
puoleen ja koetamme hank­kia
tiedusteluunne oikeat vas­taukset
- • • *
Kysymys: MinuUe on tarjottu työ­tä
viime työnantajani kanssa, jonka
kanssa en tuUut toimeen. Evätään­kö
minulta vakuutuksen saanti, jos
kieltäydyn menemästä hänen palve­lukseen?
Vastaus: Vakuutuksen saanti riip­puu
sutä pitääkö vakuutusvirkaUija
tarjoUa olevaa työtä sopivana teUle
ja ovatko kieltäytymisen syyt päte­viä.
Iiäa«huomioi sen miksi jäitte
pois työnantajan palveluksesta ja
onko tUanteeseen sen jälkeen teh­ty
muutoksia.
K;ysymys: Olen kirvesmies. Vuosi
sitten menetin työpaikkani. Päätin
rakentaa itseUeni kodin ennenkuin
menen .takaisin ansiotöihin. Saanko
minkäänlaista hyvitystä sUtä ajalta
kun tein omia töitäni?
Vastaus: Ainoastaan sellainen
henkilö, joka on työsopimuksen
alainen tai oppipoika voi maksaa
vakuutiisrahastoon. Silloin kun olet­te
omissa töissäime, vakuutuslaitos
katsoo, että te ette kuulu työttö­mien
joukkoon ettekä ole vakuutuk­sen
alaisessa työssä.
Kysyntys: Maksoin työttömyysva-kuutusrahastoon
jatkuvasti vuodes­ta
1941 vuoteen 1957. Sitten siirryin
Yhdysvaltoihin, jossa asun nyt. Olen
sitä mieltä, että olen oikeutettu saa­maan
maksamani osuuden rahastos­ta
korkoineen. Onko asia niin?
Vastaus: Ei. Työttömyysvakuu-tusrahasto
ei ole säästöpankki eikä
teidän maksamaanne osuutta voida
palauttaa. Mutta Yhdysvaltain kans­sa
tehdyn sopimuksen mukaan, mi­hin
melkein kaikki osavaltiot ovat
yhtyneet, te voitte anoa työttömyys-vakuutustja
Yhdysvaltain työttö-myysvakuutuslaitoksen
kautta ja
saada sen vakuutuksen, jonka Ca­nadan
työttömyysvakuutuslaki oi­keuttaa.
Kysymys: MinuUa on väin 14 vii­kon
vakuutusmerkit viime vuoden
maaliskuun 27 päivän jälkeen. Olen­ko
oikeutettu nauttimaan vakuutuk­sesta?
Vastaus: Nauttiaksenne hätätUa-vakuutuksesta,
teiUä on oltava va­kuutuskirjassanne
viime maalis­kuun
27 päivän jälkeen vähintäin
15 vfdtuutusviikkoa. Mutta, vaikka
teiUä olisi vähemmän kuin 15 va-kuutusviikkoa
kirjassanne vume
maaliskuun 25 päivän jälkeen, jos
teidän viimeinen vakuutuskautenne
päättyi huhtikuun 15 päivän jäl­keen,
te olette oikeutettu nautti­maan
sesonkivakuutuksesta.
Kysymys: Kauppamatkustajana
palkkani perustuu myyntiprosent-tiin.
Voinko maksaa vakuutusrahas-toon??
Vastaus: Teidän on pakko mak­saa
vakuutusrahastoon, jos olette
toisen palveluksessa ettekä toimi
itsenäisenä agenttina j a vuositulon­ne
ei ylitä $4,800 (menot vähennet­tynä)
ettekä saa toimeentuloanne
joltam toiselta alalta. Mutta vakuu-tusagentit,
arvöpaperiagentit ja
kjinteimistöjen myyjät, joiUe mak­setaan
myynUprosentti, ovat vakuu­tuslain
ulkopuoleUa.
JA
TÄTÄ
OPPI JO E I L EN
Eräässä suuressa tavaratalossa oli
palkattu ammattilainen golfinpeluri
opettamaan asiakkaille golfia. Niin­pä
häntä lähestyikin eräänä päivä­nä
pari rouvashenkUöä.
— Niin, että te haluaisitte oppia
tätä mielenkiintoista peliä?
— En suinkaan minä, vaan mi­nun
ystäväni. Minä opin jo eUen.
VANHANAIKAISTA
— Meidän televisiomme meni
epäkuntoon eilen illaUa ja niin vie­timme
oikein vanhanaikaisen iUan.
— Lauluja pianon ympärillä ja
muuta seUaista?
— E i , kuunteUmme radiota.
TEPSIVÄÄ TAVARAA
— Onko tuo hiusvoide todella sel­laista
tavaraa, että kasvattaa tuk­kaa.
— Onko? Viime viikolla sain sitä
vahingossa jonkun verran kampaa­ni
ja nyt minuUa on vaateharja.
PÄIVÄN PAKINÄ
Pihakoivun varis
Näiden rivien Umestyessä (per-
'jajitaina) on kevätpäivän tasaus,
joUoin aurinko on taivaan ekvaatto­rilla,
joUoin päivä ja yö ovat yhtä
pitkät, ja jolloin on viralUsesti al­kanut
kevät.
Kotipuolessa, sieUä isiemme kau­niissa
tuhatjärvien maassa tavattiin
ennenvanhaan sanoa, että tähän
vuoden aikaan "kevättää", silloin
kuin ihmistä vaivasi jostakin syystä
keväinen-lorvitauti.
'AsiaUisesti ei "kevättämisen" tar­vinnut
välttämättä merkitä lorvi-tautia,
eU laiskuutta, siUä kevät­auringon
tavalUsta voimakkaamman
vaikutuksen on arveltu aiheuttavan
vuodenajasta johtuvan vitamiinin
väsymystä. Kävättämisen muina syi­nä
lienee siis tavallisen lorvitaudin
lisäksi myös muitakin ja vakavam­pia,
tauteja.
Nuorempi sukupolvi ei luonnolli­sestikaan
tiedä tuon taivaallista sen
paremmin kevättämisestä kuin ke­vätväsymyksestäkään.
.Päinvastoin
on asia — kevätauriAko tuntuu ai­kaansaavan
nuoren kaartin toime­liaassa
joukossa vallan kuumeista
toimetiaisuutta.
Tässä suhteessa on , jo nähty ai­van
erehtymättömiä kevään merk
kejä. Pikkutyttöjen "kouluvälinee­nä"
on hyppynuora, jota käytetään
sekä yksityisesti että yhteisesti joka
paikassa mistä aurinko on jo suu­rimmat
rapalätiköt kuivannut. Ja
pikkupojiUa on "marbuli"-paUope-lit
käynnissä kuin suuremmiUakin
uhkapelureiUa naapurimökin aurin-gonpuoleiseUa
seinustaUa, vaikka
varjopuolella onkin vielä sekä lun­ta
että jäätä.
Yhtä päteviä kevään merkkejä on
saatu luonnosta. EUen aamuUa koti-puutteen-
vuoksi-jonkinlaistarkevät^ -mökin ovesta ulos iistuessa oU koti­pihan
korkeimman koivun latvassa
varis, joka esitti vaakkuen perin ke­väistä
aamutervehdystään. Varis ei
ole erikoisen tunnettu "laululintu­na",
mutta ainakin aUekirjoittaneen
mielestä sen äänessä oli j o t s ^ ke­väisen
miellyttävää. Tuntui aivan
kuin se olisi sanonut terveisiä Ca-qadan
korpimailta ja seUttänyt. että
pitkää aikaa ei ole enää siihenkään
kun lauluUnnut saapuvat etelästä,
missä ovat talveaan viettäneet.
British Columbiasta tulleet työto­verit
ja muut kaverit joutunevat
myöntämään, että ainakin tämä poh­jolan
kevät on variksineen ja muut-toUntuineen
valttia!
Eilen aamuUa - kotimökin oveUa
"vastaantuUeesta" kevään ensim­mäisestä
variksesta kuntyikin huo­miomme
muihin kevään merkkei­hin.
TyiAnatkaUa huomasimme "fin-liskaksi"
puhuen, ettS kaikki "juok­see"
jäUeen, kuten yleensä keväi­sin
juoksee tääUä Ontarion verrat­tomassa
pohjolaissa. Katuojat juok­sevat
kuin pienet purot ja maan-tieojat
juoksevat jopa pienten kos­kien
laiUa pauhaten.
Liian aikaista kevättä- odottanei­den
nenät ja sUmät juoksevat myös
nuhan jä kylmyyden vuoksi — ku­ten
aina keväisin.
Vaahteran mahla on juossut jo
kaUan ja pian tulee se kaikkein
suurin "juoksu", smelttin kutuaika.
jota sanotaan~-myös~"runiJiksi"~fiir
juoksuksi, luultavasti sutä syystä
kuin kaikki kalakärpäsen pureman
saaneet miehet ja naiset, jotka suin­kin
kynnelle kykenevät, lähtevät yö-kuntiih
näitä hopeanhohtoisia kau­niita
kaloja pyytämään. Ja tähän
smelttirunnun" on juostava sitäkin
suuremmalla syyllä sen vuoksi, että
naapurit ja ystävät eivät ehtisi kyl­lästymään
toisten tuomista "mais-tiaisista".
Kalastuskärpäsen pureman saa­neet
suomalaiset ovat poliittisista,
uskonnollisista ja muista mahdoUi-sista
erimielisyyksistään aivan yksi­mielisiä
siitä, että suuri aukko on
sivistyksessä, jos jonakin keväänä
jää smeltti-Tunnissa käymättä. Mut­ta
tämä ihanteeUinen yksimielisyys
loppuu heidän keskuudessaan heti
jos ruvetaan keskustelemaan smel-tin
nimestä. Vaikka tietosanakirjat
viittaavat melko selvästi siihen, että
smeltti on oikeastaan lohen sukui­nen
kuore, joka on löytänyt tiensä
myös SuurUle järviUe, niin toiset
"asiantuntijat", ts. sunnuntaikalas­tajat,
ovat vuorenvarmoja siitä, että
smeltti on smeltti ja sillä siisti. Rau-haaraka^
avana ihmisenä aUekirjoit-tanut
[onkin vakaasti päättänyt oUa
liittymättä kumpaankin osiqpuoleen,
sUlä tuntuu siltä, että smeltti-ni-mestä
on tuUiit eräänlainen oman­tunnon
kysymys, ja omantunnon
asioista ei sovi väitellä sen enem-
^ää~kuiir~väitellään makuasioista-icaan.^
Kotikoivun variksen kevätterveh-dys
muistuttaa siis meUle, että nyt
on pian pantava smeltti-haavit kun­toon,
— mutta sitä' ennen on varot­tava
sitä, että emme joudu itse Suu­ren
Rahan voimalla myös "runnaa­vien"
vanhojen puolueiden vaali-pyydyksiin.
—Känsäkoura.
ir--;
.••t^-i;';,.."..