Vapaus, August 14, 1962

              Sivu 2 Tiistaina, elok. 14 p. — Tuesday, Aug. 14, 1962
VAP.
(LIBEI
Editor: W. Eklui
Teleph
Publteheh thrlce
Publishing Co. I
-Advertlshxg
Authorisied as se<
A T T C INDEPENDENT LABOR ORGAN
i T L U O OF FINNISH CANADrANS
^TY) ' EstabllS^
Id i • MimÄger: E. 8uk&l
ones: Office OS 4-4264 —. Edltorial .OS;4-,4266
weekly: Tuesdays, Thursdays and SaturdayB by Vapaus
M.,: 100-102 RIm St.:West. SudburyiOntal-lo. Canada.
. Ma^lin^ address: 9ox 69
rates upon appllcatiön, trahslations free of charge.
jondOass mail by the Post Office Department, Ottawa,
andi for payment of postagä hi cash.
Canadassa: 1. vk
TILAUSmNNAT
$8.00 6 $4.25 USA:ssa: 1 vk. $9.00 6 kk. $4.80
3 kk. 2.50 Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5JJB
^Oppositio" uysi hallitjus
Viime viikolla muödostettiiir Canadalle uusi liittohalli­tus,
jonka jäsenet olivat erikoisestikin konservatiivisen to-rontolaisen
Globe and Mail-lehden pääkirjoituksen kirjoitta­jan
mielestä aivan sellaiset kuin niiden tulisikin olla.
Me kuitenkin suvaitsemme olla mainitun suurporvarien
äänenkannattajan kanssa eri mieltä. ,.
Tuota luetteloa niistä miehistä ja naisesta, jonka päämi­nisteri
nimitti ministeripaikoille, silmäillessämme emme ha­vaitse
ainoatakaan sellaista henkilöä joka olisi erikoisemmin
kunnostautunut maamme valtavan väestöenemmistön, työ­läisten
ja farmarien etujen puolustamisessa — päinvastoin,
siellä on edelleenkin vain sellaisia henkilöitä, jotka edusta­vat
tai puolustavat kaikissa käänteissä kapitalistipiirejä ja
suurpääomaa, niin yhdysvaltalaista kuin canadalaistakin.
• :,Hallitukseen, vaikka se onkin vähemmistöhallitus, on us­kallettu
ottaa sellaiset miehet, jotka ainakin valistuneim-missa
piireissä tunnetaan kansan enemmistön etuja hylki­vinä
ja vähemmistön etuja puoltavina. Näin siitäkin huoli­matta,
että konservatiivipuolue sai viime kesäkuun 18 päi­vänä
toimitetuissa vaaleissa yli 4.000 ääntä vähemmän kuin
virallisessa "oppositiossa" oleva liberaalipuolue.
Selostus tälle kummalliselle asiaintilalle piilee siinä, että
voimme olla varmoja jotta tiukan tullen liberaalit 100 edus­tajapaikallaan
eivät tule asettumaan vastustavalle. kannalle
jos hallituksen muodostaneet konservatiivit haluavat 119 ää­nellään
paJrlamentissa saada hyväksytyksi jonkun heidän
suosikkin9a ihaileman lain. (Vapauden etusivun otsikko ke-säk.
23 päivältä: " 'Oppositio' nyt valmis kannattamaan hal­litusta.")
Uudella demokraattisella puolueella tosin on 19 edusta^
japaikkaa liittöparlamentissa, mutta vaikka liberaalit yhtyi­sivät
uuden demokraattisen puolueen edustajain kanssa op­positioon
joissakin kysymyksissä (jota emme usko tapahtu­vaksi
tärkeimmissä asioissa — joissakin vähäpätöisimmissä
vain, jotta voitaisiin näyttää oppositiossa olevilta), niin jä-lellä
olisi vielä äärioikeistolaisen social credit puolueen 30
edustajaa pönkittämässä konservatiiveja.
Nämä seikat huomioonottaen Canadan kansan on turha .
toivoa uudelta hallitukselta mitään suurempaa reformia —
kaikista vaalilupauksista huolimatta.
On kuitenkin huomioimisen arvoista, että Diefenbaker
on arkaillut jossain määrin ministerien nimittämisessä ja
ministerivaihdoksia tehdessään. Viime istuntokaudella epä­edullista
mainetta osakseen saanut "devalvointi"-finanssimi-nisteri
Donald Fleming on siirretty oikeusministerin vir­kaan
ja samoin kansalaisuus- ja siirtolaisuusministeri Ellen
Fairclough: postiministeriksi.
- Lisäksi on huomioimisen arvoista sekin, että viime vaa­leissa
konservatiivien edustus parlamentissa laski romah­dusmaisesti
208:sta edellisessä parlamentissa U9:sta nykyi­sessä
ja heidän v. 1958 vaaleissa saamansa äänimäärä 3,908,-
633:sta verrattuna 2,701,087:ään viime kesäkuussa toimite­tuissa
vaaleissa. Siis selvä osoitus kansan kannatuksen puut­tumisesta
vaikka vielä ei olekaan kapitalistien edustajilla
mitään suurempaa vaaraa uuden hallituksen kaatumisesta.
Oikeaan ollaan menossa vaikka vähäisessäkin määrässä,
sillä viime vaaleissa valittiin 19 uuden demokraattisen puo­lueen
ehdokasta, joiden odotetaan puoltavan kykyjensä mu­kaisesti
vähempiosaisten etuja. Toivomme, että seuraaviin
vaaleihin mennessä Canadan kansa ja valitsijat olisivat tul­leet
huomaamaan porvaripuolueiden kolluusiön siinä mää­rässä,
että he valitsisivat niille ainakin todellisen opposition
ellei maalle'työläisten ja farmarien hallitusta.
Almuja vaiko työtä?
i Viime viikolla ilmoitettiin, että Canadan maakuntien
pääministerit olivat pitäneet kolme päivää kestäneen vuotui­sen
konferenssinsa British Columbian pääkaupungissa, Vic­toriassa
ja olivat "ratkaisseet" työttömyysongelman sillä,
että olivat päättäneet pyytää liittohallitukselta lupaa käyt­tää
sen antamaa 50 prosenttia avustusmenoista (köyhäin­avusta)
palkan maksamiseksi niille työkykyisille avustuksen
varassa eläville ihmisille, jotka voitaisiin sijoittaa avustuk­sensa
maksamiseksi joihinkin hätäaputöihin, kuten camping-alueiden
raivaamiseen, maa- ja metsäresursseille johtavien
teiden rakentamiseen yms. — Mieleen tulee "rautakorko"-
Bertnettin aikakausi 1930-luvulla.
Päätös luvan pyytämisestä tehdään pääministerien pää­töksen
mukaan siitä syystä, että- liittohallitus on määrännyt
jotta sen avustustarkoituksiin antamia rahoja ei ole käytet- .
tävä työvoiman palkkaamiseen.
Pääministerien päätös saattoi viipymättä ilmoille vastus­tavia
mielipiteitä. Toronton avustusviranomaisten keskuu­dessa
esimerkiksi sanottiin* että sellainen olisi tavallaan hä­väistys
työkykyisiä ihmisiä kohtaan.
Me puolestamme olemme"sitä mieltä, että herrat päämi-niserit
olivat lähteneet ongelmaa ratkaisemaan ehdottomasti
väärästä laidasta. Sillä tavalla ei ratkaista ongelmaa, joka
johtuu kokonaisuudessaan sellaisista syistä joita pääministe­rit
eivät edes uskaltaneet kosketella.
' Ensiksikin on tunnustettava, että työkykyiset canadalai-set
miltei viimeistä henkilöä myöten olisivat mieluummin
ansiotyössä.kuin köyhäinavun varassa. Ei ole epäilystäkään
siitä.
Toiseksi on tunnustettava, että kaikilla ihmisillä tulisi
olla oikeus työhön ja että työkyyyttömiUe kuujuu yhteiskunr
nan apu oikeutena eikä minään almuna.
Kolmanneksi voidaan todeta, että syy miksi maassamme.
— tässä suuressa rikkaassa Canadassamme — on työttömyyt­tä
on se että on tapahtumassa kerrassaan liian suuressa mää­rässä
enimmäisvoittoilua.
.Voisimme esittää vaikka missä määrin tilastoja, jotka
USAn presidentille Kennedylle
lähettämässään sanomassa on pää­ministeri
Nikita Hra3htshev esittä­nyt
Joukon täsmennettyjä tavoit­teita,
joihin aTarunstatfcimuksessa
voidaan päästä kommankin maan
tiedemiesten yhteisin ponnlstulcsin.
Välttämättömyys olla kansainväli­sessä
yhteistyössä avaniuta valloi­tettaessa
johtua siltä, että tutkl-muiikohteena
: el ole maanpinta
vaan koko'Maa ja sitä ympäröivä
maailmanavaruus. RTuon jättiläis­mäisen
tehtävän menestyksellinen
ratkaiseminen riippua ennen kaik­kea
eri valtioiden _tieteellisten,
teknillisten ja aineellisten mah-dollisuuksien
yhteenliittämisestä.
Jos yhteenliittäminen tästä asiasta
puuttua, johtaa,se pakostafcin-fcor
keilujen kalksinkertaistamiseen ja
aineellisten varojen tuhlaukseen.
Sitä vastoin kansainvälisen yhteis­toiminnan
kunnollinen järjestely
suo mahdollisuuden päästä menes-tykselUsemmln
maailmanavaruutta
hallitsemaan, mistä mahdoUlsuu-desta
on tullut täysbi reaalinen
Juri Gagarlnin historiallisen len-
'non jälkeen.
Yhteistyön ohjelma on varsin
laaja. Tarkastelkaamme vain joi­takin
sen kohtia.
RADIO- JA TELEVISIO­KESKUKSET
PLANEETAN
YLÄPUOLELLA
Tunnetusti rajoittaa televisiolähe­tysten
kantavuutta lähetys- ja vas­taanottoantennin
sljaintlkorkeus,
mien vaihtoa. Seuraavassa eräs tuon
tehtävän ratkaisuesitys. Kolme te­kokuuta
sijoitetaan päiväntjasaajan
tasoon noin 36,000 kilometrin kor­keuteen.
Saadaan aikaan jonkinlai­nen
tasasivuinen koJmio, Jonka sisä­puolella
maapallo on. Tekokuut, jot­ka
liikkuvat Maan kiertosuuntaan,
Joutuvat ikäänkuin "riippumaan liik­kumattomina"
kiertotähtemme mää-räitlueiden
yläpuolella. Niiden lait­teisto
ottaa vastaan radiolähetykset,
vahvistaa ne ja lähettää uudelleen
Maahan. .
"Sellaisten suunnitelmien toteutta­minen
— sanotaan Nikita Hrush-tshevin
sanomassa — saattaa johtaa
siihen, etlä televisio- ja viestiväli­neet
paranevat huomattavasti maa-pallcyiia.
Ihmiset saavat edulUsen
yhteydenpitovälineen ja kehittyy en-neiituntemattomia
mahdollisuuksia
kansojen keskeisten kosketusten laa­jentamiseen."
AVARUUDEN SÄÄASEMAT
Ihmisten toiminta riippuu suuresti
säästä. Mutta maailman sääpalvelu
ei toistaiseksi kykene esittämään
luotettavia pitkän ajan sääennustuk­sia.
Ensinnäkään siksi, että vain yh­dellä
kolmaneksella maapafon on
jatkuvia säähavaintoja tekeviä ase­mia.
Jäljellä olevat kaksi kolman-nestai
valtameren laajat ulapat,
joilla itse asiassa sää muodostuu,
ovai noita asemia vailla.
Toiseksi tunnemme vielä riittämät­tömästi
ilmakehässä tapahtuvien il­miöiden
syyt ja luonteen. Ja täliän
Neuvostotiedemiesten suorittamat
Maan ja Kuun magneettisten kent­tien
tutkimukset ovat panneet alul­le
riuo työt. Avaruusrakettien avul­la
on todettu väJiänkään huomatta­vamman
magneettisen kentän puut­tuvan
Kuusta. Alan vastaiset tutki­mukset
suovat mahdollisuuden ei ai­noastaan
Maan ja muiden klertotäh-tien
magneettisen kentän yhtenäisen
kartan piirtämisen, vaan myös mah-dollLsuuden
saada lopullisen vastauk­sen
luonnon kiehtovaan aryoitukseen
— magneettisen kentän alkuperän
arvoitukseen.
Kuten havaitsemme näiden ja mo­nien
muiden avaruuden valloituk-
.seen liittyvien tehtävien menestyk­selliseen
ratkaisemiseen tarvitaan
kansainvälistä yhteistyötä.. Kuitenkin
laaja liikkumatila sellaiselle voidaan
avata vain täydellisen ja yleisen
aseistariisunnan oloissa. Eiväthän
avaruuslentolaitteet sinänäl ole vaa­rallisia,
vaarallisia ne ovat ainoas­taan
ydin-, kemiallisen-, biologlsen-ym.
ihmisten joukkotuhoamlsen
aseen maaliinlähettämisen välikap­paleena.
Siksi ne ongelmat, jotka
kytkeytyvät . maailmanavaruuden
rauhanomaiseen käyttöön pelkistyvät
loppujen lopuksi : joi&kotuhoaselden
kaikkien lajien kieltämiseen.
Neuvostokansa uskoo, että inhimil­linen
viisaus ja äly saavat voiton
ydinrakettisodan mielettömyydestä,
ja eitä kaikki maailman kansat rat­kaisevat
menestyksellisesti aikakau­temme
suurisuuntaisimman tehtävän
— tehtävän poistaa_spdat yhteiskun­nan
elämästä ja keskittää voimat
luonnonvoimien~kaiWehtimiseen.
FESTIVAALI AUTTOI
SERKUKSET YHTEEN
Ultralyhyet radioaallot etenevät näet, voivat avuksemme tulla sputnikit.
Valu suoran näkyvyyden.rajalle asti,j Ne voisivat ilmoittaa meille radion
Esimerkiksi Moskovan televisiokes- j avulla kaikista ilmakehän tapahtu-kuksen
lähetyksiä, kun sen antenni misista.
" - T Niin merkilliseltä kuin se saat-taneekhi
kuulostaa, niin tapasin
serkkuni ensi kerran vasta tiiällä
Suomessa. Olemme molemmat asu­neet
Ganadassa. mutta yli 3,000
km:n päässä toisistamme, joten em­me
siellä koskaan tulleet tavanneek­si,
mutta nyt Helsingin festivaali toi
meidät yhteen, kertoivat Canadan
.suomalaiset rva Eila Hughes ja Veli
Kentala lehdellemme.
Hei.«tä Veli Kentala lähti Cana-ja
hintataso noussut.
Tähän yhtyy myös Veli Kentala,
joka toteaa, että erityisesti metsätyö-alalla,
jolla, valtaosa suomalaisista
työ.skentelee, on tilanne nykyisin hy­vin
vaikea. Hän arvelee sen johtu­van
metsätöiden tavatoman nopeasta
koneellistumisesta ja toisaalta puu­tavaran
kysynnän vähenemisestä.
Joka tapauksessa työttömyys metsä­alalla
on nykyisin suuri, eikä työttö­mien
asema ole kadehdittava. — Jos
Kesätoiminnan päättäjäjsjuJila on
Tarmoiassa elokuun 25-26 päivinä
, Toront». - i i Terveiset teille kaikil­le
tämän palstan lukijoille täältä
kauthiiita Toronton Tarmolastä. Ke­sä
onkin saanut jo syvän loven tä­hän
kierrokseensa, ei ole enää tästä
pyörylästä kuin viipale jälellä. Tar­moiassa
on käynyt vieraita monelta
eri m^aillnan kolkalta, etelärajan
takaa on käynyt' Floridasta, New
Yorkista ja monista muista valtiois­ta
joiden veiraiden kanssa on sol­mittu
ystävyyssiteitä ja luvattu
käydy kyläilemässä, osoitteita on
otettu j a kukapa tietää vaikka Flo­ridaankin
vielä joutuisi. Onhan
siellä ainakin kylmän talven aikana
lämmin ajella. Suomi-vieraita on
käynyt useampia ja kehuneet kovas­t
i i kauniiksi meidän Tarmolaamme.
Viimeiseksi on käynyt Helsingin fes­tivaaleista
kotiinpalaavia vieraita^
ja kertoivat, että festivaalit olivat
jotain valtavaa jollaista näkee vain
harvoin elämässään. Suurin osa ih­misistä
ei koskaan. Meidän omista
Port Arthurin festivaalivieraista on
myöskin jo palannut suurin osa ta­kaisin
ja kaikki oli ihastuksissaan,
että juhlat onnistuivat kaikinpuolin
y l i odotusten.
Hyvinhän ne on kaikki onnistu­nut
kuluneen kesän aikana meidän
omat pikkujuhlamme täällä Toron­ton
laiinoiaasaKiu a me larmolan San Francisco. — E r ä s japanilai-väki
kiitämmekin sitä suurta ylei- nen nuorukainen, joka ylitti Tyy-söjoukkoa
joka on antanut kanna- nen valtameren yksin 19 jalan mit-vä
t>hjelma. Finlandia-kuoro ja 'oi«^'
kesteri, Yrityksen voimistelijat, yfc
sityisesitykfllä y.m.,' johop; ohj^^
maan saatte tutustua läUenjJi^in
maksullisessa ilmoituksessa. Kaik­ki
Niagaran niemimaan ja Toron­ton
ympäristön' suomalaiset, \rlentä-kää.
näihin Tarmolan kesän viimei­siin
suurjuhliin suurella : joukolla
ja me Tarmolan työläijfet tulemme • •
palvelemaan teitä varmasti tyydyt-, r
tävällä tavalla.. Kokki on luvannut >
laittaa erikoisen juhlapäivällisen ,
maukkaine kalkkunapaistineen j a . .
leipomaan : herkulliset kahvipullat
j a . leivokset. Sauna on lämmitetty ,
myöskin juhlakuntoon ja väsyneil­le
juhlavieraille annetaan puhtaalle/
tuoksuvat petivaatteet cabineihin.
Myöskin kenttäpeleissä saa k o e t ta
kuka on paras santapussinheittäjg
tai kuka se saa nuolet heitettyä hä-ränsilmään
ja siitä annamme vielä
hyvät palkinnot voittajille Teitä
kaikkia tervehtien j a odottaen vie.
Taaksemme. — Senni," A i l i ja V i k k i.
JapanSainen ylitti
Tyynenmeren
pienellä aluksella
on sijoitettu puolentoista sadan met- Ajatelkaapa. että eri korkeuksilla
daan yhdeksän vuotta sitten ja on tilanne ei ala osoittaa paranemisen
nykyisin Jo Canadan kansalainen, merkkejä, niin palaan pian takaisin
muita hänen serkkunsa Eila Hughes, tjip„e suomeen, hän sanoo,
on syntynyt Canadassa. Kuitenkin
han on säilyttänyt suomenkielensä . Kummatkin serkukset Eila Hughes
dollisuuden suurentaa etäisyyttä vain
kaksinkertaiseksi.
Televisiolähetysten näkyvyysetäi-syydcn
lisäämiseen käytetään nykyi­sin
releeasemia, erikoiskaapelia ja
lentäviä välitysasemia — lentokonei­ta
ja helikpotereita. Voi helposti kä­sittää,
miten paljon sellaisiin taryit-taLsiin
välineitä, jotta voitaisiin to­teuttaa
televisio-ohjelmien vaihto
esimerkiksi Neuvostoliiton ja Ameri­kan
Yhdysvaltain ke.sken, eikä nii­den
sijoittaminenkaan laajoille val­tameren
ulappa-alueilla olisi kovin
helppo suorittaa.
Kulienkin muutamasta erikoislai-teln
varustetusta sputnikista raken­nettu
järjestelmä suo mahdollisuu­den
aikaansaada ta'oudellisimmin
ylipitkiä yhteyksiä ja televisio-ohjel-rin
korkeuteen, voi ottaa kunnolli-! Ja eri suunnissa kiertävät Maata ^^^^^ ^-^^y^ ^ j ja Veli Kentala, ovat kuuluneet Ca-sestl
vastaan enintään "60 kilometrin j sputnikit, jois.sa on erikoi.sl.iitteet. ,5^.^^,;^.^^^ puhuvan byv=iä suomea ' ""^'"^"^^ ^^'^"'^^^ käsittäneeseen fes-etälsyydessä.
Nyt rakenteilla oleva | Puoicntoista tai kahden hunnin ku-r^"^^^'"^^^^^^^ naapuristos.s.-lan puola-i''^'''''"'^•""""•^'^""'a" ^« ^^'^""t.
500-metrlnen antennima.sto suo mah- li^e^^a ne tekevät täyden kierroksen i ^ ^ . ^ ^ ^^^^ ^^^^^ \ tivat kaikkien canadalaUten olevan
Maan ympäri. Se suo mahdollisuuden I j^.^.,^^ ^^^^^^^^^ | tyytyväisiä näkemäänsä ja koke-tehd.
i ka kcamnttomia. pilvien si-• ^^^^^^ ^^.^^^ maansa. Sivumennen: Canadan suo-jamtia
ja luonnotta .käskeviä havam- i-nii-ir,.-y^-j-^ujtan?'' ••• 1 malai.<:ia valtuu.skunnassa oli kaik-toja.
.ämpimien ja kylmien ilmamas-; ^^^^J kiaan kahdeksan, joten sillä oli tul-sojen
liikettä, vedenpinnan, mante- ^^^^^^^ ^^^^ ^ ^ ^ ^ ^ , r k i t omasta takaa. ,
reen ja. Ilman lämpötilaa koskcyia ; .......1 „ \, •
, . . . . , .1 » .. I kertoneet, han.sanoo, ja epäilemättä! Suhtautumisesta fest vaahln Ca-hnvainto
a. Meteorologit tekevät 511-! .... . . . . , .. .. J , \ . , . ' : • , ... . . . .,, : ! taaMaicin tulisi jo laatuunkayvasti naci;issa he kertoivat, etta varsinais­ta
imatelmia.ja: antavat meille en . . . , . . , .-^ .. . . I . . i .. ., . . .,. . . . . . . . . . . . . . toimeen. Varsinkin viimeisen kolmen , ta vastustusta oli esi-inr t»y nyt. vähän;
piti'.;sik.si ajoik.si ta£m.illisia saaen-; : .. . ,, \ , i ' -i-.. • ^ : . ... i , mi. t ita i vuoocn aikana tans taloudelliset olo-; mutta sita vastoin nyt — päinvastoin
nu.s tl a. , , . . j suhteet ovat Cnnnda.ssa suuresti huo^i kuin. aikaisemmin — festivaali: oli
Kaikkien valtioiden kesken tapah-! - , , ....... , i „ .,'
tuvi\ koko maailman käsittävä sää­nontuneei,
työttömyys on lisääntynyt vntcttv tappaa ' vaikenemalla.
asemien verkostolta spka tekokuilta
saatujen tietojen jarjcstelmäliinen
vaihto auttaa ratkai.';cmaan menes-,
lykselli.sesti pit-kän ajan sääennustei­den
'a timLsen ongelman. "Sään tark­ka
ja ajallaan tapahtuva ennustami­nen
—. kirjoittaa Nikita Hrushtshcv
sanonia.ssaan — merkitsee jälleen
uutta tärkeää askelta ihmisen suo-rittamas.
sa luonnon voimien ali.st.i-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Victor Kauppila, Toronto, Ont..
täyttää 60 vuotta keskiviikkona elo­kuun
15 päivänä.
Ilmi Syrjä. Port Arthur, Ont.,
täyttää torstaina elokuun 16 päivänä
71 vuotta.
Valpas Hänninen, Long Lake, Ont.,
täyttää torstaina elokuun 16 päivä­nä
78 vuotta.
Ainakin
"valistajaa'^ Suoie»^^^^^^^^^^
Helsinki. — Festivaalin . vuoksi HeLsinkiin on siten lähetetty enem-j
mi.ies-su, suo hänelle mahdollisuuden j Helsinkiin on saapunut 160 am'e-. män "eri ammateissa työskentele-taisiella
menestyksellisesti luonnon-jrikkalaista, jotka on lähettänyt viä miehiä ja naisia". .
onnettomuuksia vastaan Ja ayauj matkaan 'yksityisesti kasyatusjär-s Näille 'läheltiläille' on USAssa
uu.sia näköaloja ihmi.skunnan hyvin- jestöksi" mainittu laitos mmeltä ! järje.stettv oikein
voinnin kohottamiseen." | ependent -Research Service ,emina^..reja ja luentotilaisuuksia
i f l R S ) : kertoo amorikkalainon Suu-i . • . .
.\V.\Ri:US.^LUKSKT, JA
.MAGNETISMIMITT.AI KSET
, Independent -Research Service .,^,„i„... , . „ ,
1 • _^ 1 ' i ., , . • • „ ' ^eininaci',! eja
,nRS kertoo amcT.kkala.nenSuii.,j^, mm." Harvardin yliopistossa on
, ren Rahan äänenkannattaja 'AVall, .^^ ^^^y.^ ^.^^^ ,.^^^^^.^„
i Street Journal Lehti sanoo saa-
I Monta vucsisataa sitten oppivat neensa tiedot US>\:n ulkoasianmi-; ; joilla valmentajana on . toiminut
kiinr.l.-iiset. yalmi.steituaan. kompa-s- ni.sleriön edu.stajalta.
sin:- käyttämään magneettisen ken-1 Lehti mainitsee niyös
; Kansainvälisten vaatetyöntekijäin
I liiton valistussihteeri G us Tyler,
nimeltä ,
tän ominaisuuksia liyvaksi meiipur-i eräitii IRS:n loimesta Hel s inki in "Wa l i Street JoUrnal" kertoo.
jehdukses-sa. Tä'la hetkellä kourai-' saapuneita amerikkalaisia. joista «^'^ä pelkästään IRS on asettanut
see maamagnetismin ongelma sy-i min. neekeri Iloger Banks lausuu, tarkoitusta .varten käytettäväksi
vältä geologiaa ja fysiikkaa., radio- j e t t ä hänellä on paljon "keskusteitä-elektroniikkaa,
purjehdustaitoa ja ,'vaa latinalaisesta Amerikasta saa-
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien [muita tiedon aloja. ipi:.neiden ylioppilaiden kans.sa." Don
onnentoivotuksiin. j Maan magneettisella, kentällä on ' Piice sanoo, että hän "yrittää saada
••• '•• • • • •—• .- -. • - I suuri vaikutus moniin kiertotähtem-; teiset tietoisiksi näkökannoista, jot-j J''sta, joiden sisältö on helposti ar
me ilMiakehäEsä. sen pinnalla jä uu-; ka poikeavat venäläisten lusikalla valtavissa,
meni-ssa tapahtuviin fyysillisiin il-j syöttämistä;'. "VVall Street •Journal
miöihin. Niinpä esimerkiksi mag- i kertoo edelleen, että Wieniri festi-neettisen
kentän tilasta riippuu ra- jvaa!iJniähetettiin pääasiassa yliop-
40,000 dollaria j a Helsingissä jaet
tavaksi sälytettiin lähtevien mat­kaan
ainakin kymmenisen tuhatta
kappaletta propagandakirjaa ja -kir-osoittavat,
että yhtiöiden, eri­koisestikin
suuryhtiöiden (pie-nemniät
tallautuvat suurem­pien
jalkojen alle) voitot ovat
jatkuvasti, lisääntyneet saman­aikaisesti
kuin kansan osta­mien
kulutustavarain ja kesto-tavarainkin,
hinnat ja kansan
maksamat verot ovat yhä ko­honneet.
Tämä johtaa siihen, että
kansan elinkustannukset nou-vat,
ihmiset eivät kykene enää
ostamaan tuotteita siinä mää­rin
kuin niitä kyetään nykyi­sen
korkealle kehittyneen tek­niikan
ansiosta tuottamaan ja
niin maassamme ^n "ylituo­tantoa",
joka vuprostaatT mer­kitsee
sitä, että työläisiä_ero-tetaan
töistä ja pakoitetaan
työttömyyteen. Olisi siis tar-peelli.
sta laatia ja Fyväksyä la­ki,
jolla kiellettäisiin enim-mäisvoittoilu.
Vaihtoehtoisesti
voitaisiin muuttaa veroperus-taa
niin että vähempiosaisten
taakkaa voitaisiin keventää ja
— Ganadassa on nykyään yli 70,-
dioyhteys. Maan säteilyvyöhykkeisiin! pilaita, jotka eivät voineet löytää j 000 parkkausmittaria. Ensimmäiset
tiiviFtyneen avaruussäteilyn voimak- kosketuskohtaa esim. opettajien tai
kuus, maavirtojen muodostuminen", ammattiyhdistysväen ongelmiin ja
revontulten syntyminen jne. Ma.T-magncettLsen
kentän voimakkaiden
häiriöiden aikana, jotka ovat aiheut­taneet
esimerkiksi Auringos.sa tapah­tuneet
räjähdykset, ei ole mahdoton^
ta ainoastaan radioyhteyden aikaan­saaminen,
vaan myös meri- ja ilma-alu.
sten täsmällinen purjehdus, var­sinkin
korkeilla leveysasteilla. Sik.si
on, jotta magneettisen kentän tila
voitaisiin oikein ennustaa; tunnet­tava
sen luonne. Kuitenkin tuon
kentän syntymisen syyt ovat meille
toistaiseksi tuntemattomia. On ole­massa
joitakin olettamuksia, joilla
i'miöitä selitetään. Eräässä niistä
yhdistetään magneettisen kentän
syntyminen siihen, että maan sydä-mes.
iä .syntyy fy.sikaalis-kemiallisten
"tapahtpmien seurauksena voimakkai­ta
rengasvirtoja.
Mitä sitten voivat meille antaa
sputnikit? Ennen kaikkea ne voivat
suorittaa magnelLsmimiltausta koko
maapallolla. Nykyisin on kiertotäh­temme
magneettisella kartalla paljon
pystytettiin Toronton kaupungin
kalujen varsille v. 1935.
tuKsensa kuluneen toimintakauden
aikana meidän omalle kesäpuisiol-iemme,
vaikka kyllähän me olisim­me
etenkin juhlien välisinä aikoi­na
iloisella mielellä palvelleet suu­rempaakin
yleisöjoulckoa. Hiljaista
meillä on ollut viikonpäivinä j a toi
oinaan tavallisina lauantai- j a sun­nuntaipäivinäkin
olisi saanut olla
enemmänkin meillä seuraa, mutta
nyvähän se on ollut näinkin ja vie­läkin
kiitokset kaikille asiakkail
lemme, jotka olette kannattaneet
rarmolan tarjoilua.
Nyt tämänkuun 25 ja 26 pnä on
Tärmolaan järjestetty oikein iloi­set
ja hauskat syysuhlat, jotka ovat­kin
iopettajaisjuhlat ja kehoitam-nie
suurta yleisöjoukkoa ottamaan
tämän huomioon. Siiloin on viimei­nen
ohjelmallinen tilaisuus, vaikka­kin
asuntoja, sauna j a ruokaa on
Laa.avana vielä senjäikeenkin joku
viikko, koska kokki ja isäntä ovat
luvanneet olla vapaaehtoisina mak­suttomana
joku viikko jos säänhal­tija
antaa meille kauniita ilmoja,
jo.en lopettajaisien jalKeenkin käy­kää
vaan Tarmoiassa saunassa. Joka
keskiviikko lauantai' ja sunnuntai
on maukkaat ja kuumat löylyt, kah­vit
koti.ekoisten leivosten kanssa
höyryää ravintolan pöydällä ja
asuntoja on väsyneille edelleenkin.
Mutta lauantaina 25 p. on osaston
is.£oaretiikoniitea järjestänyt Tar­molan
historian ensimmäiset kaba-reetanssit
j a silloin on jokaiselle
.aatusii iloa, riemua j a hauskaa.
Kokki on luvannut laittaa maukkai­ta
lohivoileipiä joista vaativinkin
herkkusuu pitää. Tarjoilu alkaa jo
kello 8 illalla, tanssit kello 9. Tar­joilu
lopetetaan kello 11.30 sääntö­jen
määräämänä täsmälleen ja
tanssi kello 12. Sen jälkeen voi jon­kun
aikaa seurustella pöydässään.
Kabarettikomiiea on luvannut jär­j
e s t ä ä pöydät ravintolan ympäri ja
myöskin tanssitaan ravintolassa jos­sa
onkin hyvä ja liukas lattia. Kos­ka
kabaretit on Tarmoiassa ensim­mäiset,
niin päätettiin antaa tällä
kertaa vapaa sisäänpääsy joskin
ovimiehet on ja pääsylippuja an­netaan
etukäteen vapaasti. Niitä
saa Tarmolan'ravintolasta j a kaba-rettikomitean
jäseniltä. Hankkikaa
siis lippunne ajoissa.
Sitten sunnuntaina 26 pnä on
syysjuhlat, jossa tulee olemaan hy-taisella
purjeveneellä eläen riisillä,
oluella, japanilaisella viinillä j a ka­lalla,
sanoi täällä eilen, että hän
haluaa viipyä Yhdysvalloissa pari­sen
vuotta tarkoituksella opetelja..^.
englanninkieltä. iV
Kahdenkymmenenkolmen vuoden '
ikäisen KenichiHorien aikeita y o i ;,
nee kuitenkin olla vaikeuttamassa
se, että hänellä ei ole passia eikä
viisumia sen enempää kuin kulkti- .
.autivastaisen immunisoinnin todis­teitakaan
ja takeita siitä, ettei hän
joutuisi täällä viranomaisten huol­lettavaksi.
0/
Kuitenkin hän on tällä hetkellä
erään japanilaisen konsulaatin jä-,
tenen kodissa kaikessa turvassa j a '
yhdysvaltalaiset viranomaiset eivät
ole osoittaneet mitään huolestunei­suutta
häneen nähden. ,.->•.
Horie saapui San Franciscon sa­tamaan
viime -sunnuntaina oltuaan
matkalla Osakasta kolmisen kuu-kaut.
a.
Yhdysvaltain rannikkovartiosto-laiva
tapasi hänet lähellä rannik- '
koa ja saattoi hänet satamaan, Ran-'
nikkovartioston tutkiessa nuoren
miehen pientä alusta sieltä ei löy- '
tynyt mitään navigaattorilaitteita
kuin pieni radiosuunnistaja, seks­tantti
ja kompassi. Aluksessa ei oi-'
lut minkäänlaista apumoottoria ei^
kä radiopuhelinta.
Horien omaiset^ Osakassa olivat
e r i t t ä in mielissään saadessaan kuul­la,
että nuorukainen oli saapunut
onnellisesti päämääräänsä.
Japanin hallitus oli kieltänyt nuo­rukaiselta
viisumin sillä perusteel­la,
että hänen aiottu matkansa pi­dettiin
itsemurhaamisena.
SITÄi
J A
T Ä TÄ
A U T T A V A I N EN
— Postititko sinulle jättämäni
kirjeet?
— Kyllä. Mutta- huomasin, että
ulkomaille lähettämässäsi kirjee^^i
oli 4 sentin postimerkki, ja 8 sentin
postimerkki kaupunkiin lahotta­massasi
kirjeessä.
— Mikä vahinko!
— Minä korjasin sen. Muutin
kirjekuorten osoitteet
PÄIVÄN PAKINA
Karvas oli kalkki,- mutia juoda piti
"valkeita läiskiä". Varsin mukavik.si
kohottaa siten heidän elintä- tuon tehtävän ratkaiseml-sessa tuie-soaan.
Syitä on luonnollisesti vielä
enemmänkin — sellaisia kuin
maamme Yhdysvaltain satel­liittina
oleminen, asevaruste­lu,
dollarin devalvointi ym.
Kysymys on vain siitä miten
saataisiin herrat pääministerit
tutkimaan näitä asioita lähem­min
ja esittämään sellaisia eh­dotuksia,
joi.sta todella olisi
hyötyä.
vat sellaiset spiltnikit, joiden kierto­rata
kulkee maantieteellisten napo­jen
kautta. Siten joutuvat magnetLs-mimittausten
kannalta kalkkein työ-lälmmät
napa-alueet tiheän mit­tausverkoston
peittämiksl. Esimerk­kinä
mainittakoon, että USAs.sa
.suoritettiin vuosien 1900 ja 1929 vä­lisenä
aikana magneettisia mittauk­sia
valtamerillä. Tuona aikana aluk­set
joutuivat tekemään matkaa kaik­kiaan
noin 800,000 kilometriä. Sput­nik
suorittaa tuollaisen matkan
.suunnilleen vuorokaudessa.
Valtava osa amerikkalaisista, ai­nakin
kaikki ne, joiden henkinen
ravinto on suurten kapitalististen
päivälehtien, radion j a T V : n varas­sa,
eivät tienneet mitään sellaises­ta
asiasta ki;.in Maailman nuorison
ja ylioppilaiden VIII Rauhan j a ys­tävyyden
festivaali. Heille ei ker­rottu
sanallakaan, kuinka yli 140
maan nuoret vajmistuivat osallistu­maan
tuohon Helsingissä järjestet­tyyn
maailman nuorison suurim­paan
juhlaan.
Uutispimennys oli- aivan täydelli­nen
aina festivaalin avauspäivään
asti, jolloin USAista ja Länsi-Sak­sasta
läheletyt gängstcrikoulun
käyneet tekijäiniehet yhdessä Suo­men
kokomustien nirorten kanssa
järjestivät räkänokisla nulikoista
ja hampuuseista hulinaporukan.
Kun tämä rähinäsakki sitten kivit
teli festivaaiivalluuskuntien; jäseniä
kulettaviabu.sseja, yritti piestä joi­tain
afrikkalaisia festivaalivieraita
ja huuteli törkeitä ja puolihävittö-miä
tunnuksiaan, niin jopas UAitis-piinennys
laukesi.
Kilvalla riensivät kaikki kapita-listilchdct
kertomaan, kuinka suo­malaiset
eivät olo festivaalien kan­nalla
ja kuinka raakamni.so.sti näitä
sakilaisia ja huligaaneja poliisi mät­k
i patukoilla päähän.
Sanoltiinpa poliisin olleen suoras­taan
niin julkean, e t t ä . s e pidättikin
joitakin pahimmin juopuneita;
Mutta vieläkään ci riittänyt sa^
naakaan varsinaiselle festivaalille,
jollei nyt oteta huomioon sitä, että
väitettiin neuvostoliittolaisten ja
kansandemokraattisten maiden
nuorten olevan siellä enemmistönä.
Mutta emävalhe oli-s5kin, kf<ten
kaikki muukin mitä suurpääoman
määräyksiä noudattava uutispalvelu
festivaalista kertoi.
Sosialistisia maita on maailmassa
vasta vähän toistakymmentä ja fes-tivaaleihin
osallistui 140 maan val­tuuskunnat.
Kaiken lisäksi suurim­mat
valtuuski'<nnat olivat Ranskasta
ja Italiasta, kummastakin 1,000 hen­kilöä.;
Neuvostoliitosta, joka on Suomen
naapurimaa .'a jossa on kansaakin
paljon enemmän kuin Ranskassa ja
Ilalia.ssa yhteensä, oli vain 700 hen­kilöä
käsittävä valtuuskunta.
100—200-henki.siä valtuuskuntia
oli melkein jokaisesta maasta, muun
muassa kaikista Etelä-Amerikan
mai.sta ja Afrikasta. Canadastakin
fin ja USA:sta 450.
Mutta mitäpä siitä, eihän kapita­listit
hallinneetkaan, että totuus ker­rottaisiin.
Kun sitten amerikkalaisen "huli-naseminaarin"
käyneet ja Länsi-
Saksan varas-Lippman porukoineen
huomasi poikivansa tutkainta vas­taan,
pistettiin taas suu koreasti
kiinni.
Vaiettiin kuin muori uunin pääl^
lä.
Ei kerrottu siitäkään, miten Suo­men
presidentti Kekkonen sanoi
rähinöitsijäin hävettävän Suomen
kansaa ja kuinka hän useiden minis-tericnsä
kanssa osallistui festivaalin
loisteliaaseen Unkarin iltaan.
Festivaalin lopettajaisjuhla Kai­vopuistossa
oli kuitenkin niin valta­va,
e t t ä suiuren rahan aviisienkin
suu jäi auki ja jotakin piti kakaista.
Mutta mitä? Hyvää ei nuorison
ystävyyden ."a rauhan juhlasta voi­dut
sanoa, mutta epäonnistuneeksi­kaan
sitä ei voincit julistaa, koska
kaikkien maiden nuoret kotimaa­hansa
palattuaan tulisivat kerto­maan
totuuden.
Ystävyyden j a rauhan vihollisilta
ei kuftenkaan lopu konstit enempää
kuin siltä entiseltä akiilta, joka kä­veli
ja , . ,
Niinpä sitten levitettiinkin seu­raavanlaista
uutista:
"Kommunistien toimesta jäi'jes-tetty
VIII Maailman nuorten festi­vaali
oli menestyksellinen, mikäli
huvitteltv on kysymyksessä, mutta
epäonnistunut poliittisesti . , , U-seimmat
olivat saapuneet huvittele­maan
ja sitä he saivatkin . . . Epä-jäi^
jestystä oli neljänä päivänä ja
siitä poliisi syytti huligaaneja, löy­tämättä
todisteita, että niiden taka­na
olisi ollut jokin poliittinen jär- :
estö."
Tosiasia kuitenkin on, etteivät
nuoret olleetkaan saapuneet Helsin­k
i i n ja Suomeen riitelemään politii­kasta.
He olivat tulleet tutustu­maan
toisiinsa, esittämään kukfn
oman maansa kulttuuria, kertomaan
omista näkökannoistaan ja pyrki­myksistään
ja ystävystymään tois­tensa
rauhan kanssa, kansojen ta-saarvoisuuden
ja veljeyden mer-v
keissä.
Riitaa, rähinää, eripuraisuutta^ia
sotahenReä lietsomaan olivat saapu»
jieet vain NATOn ja USAn sotahul-lujen
rahoilla palkatut j a koulutetut-muutamat
kymmenet rauhan j a ys-,
tävyyden viholliset.
Nämä saivat apva Suomen äärioi­keiston
kouluttamilta nuorilta räkä-,
nokilta, joita ei yksikään Suomen]
puolueista kehtaa edes omikseen*
tunnustaa. Yksinpä kokoomuksen-i
kin pomot haluavat pestä kätensä. .
kuten Pilatus ennen.
Totuus siis on, e t t ä Maailman,
nuorison VIII ystävyyden ja rau,:
han festivaali oli suu4'menestys-ja
loistava osoitus Siitä, että maailman'
nuoriso on e n t i s t ä laajemmassa mi­tassa
rauhan ja .v.stävyyden kannal-^
la. — Sivullinen.