Vapaus, September 24, 1963

              "Sivu 2'
In'
: • •f;:|
i
lPi
Tiistaina, syysk.- 24 p. — Tiiesdäy, Sept. 24,1963
VAPAUS I N D E P ^ K J D E N T L A B Ö R O R G AN
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) Established Nov. 6. 1917
Editor: W. Eklund Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editorial 674-4265
Published thrice .weekly: .fruesdays, "niurBdays and Saturdäys by Vapaus
Publishing Co. Ltd., l O O - m - E lm St. Wesi;; Sudbvry.'Ontario, Canada.
- • Mailing i^ddresst-BOX-69" "
Advertising rates uponappU^ation; translations free of cbarge.
Authorized as second class mail .by the Post Office Department. Ottawa,
and for payment of pöstage in cash • '
'.<' h.
CANADIAN LANGUAGE PffESS
CanadaSsa: 1 vk. $9.00, 6 kk: $4:75"' " U S A :ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
^ 3 kk. 2.75 Suomessa:' 1 vk. -1Ö.50 6 Ick. 5.73
n e marssii
Algerian uusi
Pritish €oluinbi?in vaaleiista
Erinustamirfen- yleensä on kovin epäkiitollista hommaa
ja se pätee erikoisesti vaalitulosennusteluun nähden. Kai­kesta
huolimatta meistä tuntuu siltä, että British Golum-biassa
on kaikki mahdollisuudet' maakuntahallituksen vaih­toon,
mikäli työläiset ja farmarit yhdistävät rivinsä vaali­uurnalla
ja' huolehtivat siitä, etteivät haaskaa ääntään sen
paremmin vanhoille puolueille, kuin niiden epäsikiöllekään,
Social Credit puolueelle.
British Columbian maakuntavaalit suoritetaan viikon
kuluttua maanantaina, eli syyskuun 30 päivänä. Pääkysymys
niissäkin vaaleissa kajoaa sauniattomasti kansallista mitta­vuutta'omaavaa
työllisyys- ja turvallisuuskysymystä.
Jos missään, niin British Columbian maakunnassa on po-liittinep
tilanne muutoksille otollinen. Vanhat puolueet ovat
siellä menettäneet asiallisesti puhuen' väestön luottamuk­sen.
Liberaalipuolueella oli vielä tosin viisi edustajaa BC:n
lainlaatijakunriassa, mutta kuhaan ei odota liberaaleille juu­ri
sen parempaa menestystä ensi maari^^
Konservatiiveilla ei ole virallisesti (jos credit ovat toryja
torylaisempial) yhtään edustajaa lainlaatijakunnassa ja vaik­ka
konservatIi^ien~ uudeksi maakuntajohtajaksi mobilisoitu
E. Davie Fulton onkin saanut puhalletuksi vähän eloa kon­servatiivien
riveihin, niin siitä huplimatta näyttää siltä, että
konservatiiveilla ei ole nytkään minkäänlaisia voiton mah­dollisuuksia.
Taistelu käydään siis pääasiassa nytkin hallituksessa ole­van,
mutta jatkuvasti kansansuosiota menettäneen Social
Gredit Tpuolueen, ja virallisen oppositiopuolueen, Uuden de­mokraattisen
puolueen välillä;
Vuonna 1960 suoritetuissa maakuntavaaleissa sai Social
Credit"puölue lainlaatijakunnan 52:sta paikasta 32, mutta
3 Social Creditin voittoa tuli vain" vajaan 50 äänen etumat­kalla
ja 4 vajaan 365 äänen etumatkalla. Ja-mikäli vanha
kokoomuspuolue saa äänimääränsä nyt lisätyksi, kuten on en­nusteltu
mr. Fultonin toiminnan perusteella, konservatiivien
äänimäärä voi lisääntyä ainoastaan Social Credit puolueea
kustarihuksella. Toisaalta on muistettava että Uuden demo­kraattisen
puolueen edeltäjä, CCF säi vuoden 1960" vaaleissa
33 prosenttia kaikista äänistä ja sen kannatus on ilmeisesti
lisääntynyt.
Lisäksi on huomioitava, että Social Credit puolue jär­jesti
hSmä vaalit pari vuotta ennen m^ääräaikaa,nimenomaan
siksi kuri se peikää kansansuosion heikkenemistä. Social Cre­dit
pu(äue on osoittg;utunut äärioikeiston puolueeksi, siis työ-läisteiilja
farmarien.'etujen polkijaksi, mistä on todistuksena
sen laatimat ammattiyhdistysvastaiset lait, duhob^rien jul­ma
käsittely ja mikä vieläl^inp^^^^ luon-nönresurssien
kaupustelu jenkkinior^Roleille.*
Toisaalta ori pantava merkille, että Uiiden demokraatti­sen
puolueen ehdokkaat ovat • ylläpitäneet todella pirteätä
kampanjaa. Uuden demokraattisen puolueen toimesta suosi­tellaan
myös lukuisia hyvin tärkeitä sosiaalisia reformeja,
kuten sairasvakuutuslaki, sisältyen siihen myös ilriia^sef lääk­keet,
maakunnallinen autoVakuutuslaki jne.
Kaiken tämän perusteella, ja huomioonottaen British
Columbian työväenliikkeen korkeampi poliittinen' valveuty.
neisuus, Canadan muiden osien ammattiyhdistysliikkeeseen
verrattuna, Uudella demok^aattisell^^ puolueella on nyt kul­tainen
tilaisuus sivuuttaa Social Credit puolueen hallitus ja
nousta! sen tilalle hallituspiikiUe.
Tämä sellaisenaan olisi, luonnollisesti kansallisessakin
mittakaavassa suuri edistysaskel maamme työväenliikkeelle.
Ainoa, mikä nieidän käsittääksemme voisi riistää Uudelta
demokraattiselta puolueelta voitonmahdollisuuden, on sen
joidenkin johtajain itsepintaisesti seuraama hajoitusohjelma
aikanai- jolloin tarvitaan ennen muuta työtätekevien yhte­näisyyttä
ja vielä sittenkin yhtenäisyyttä.
Me puolestamme uskomme' että British Columbiassa
asuvat'kansalaisemme ja erikoisesti lehtemme lukijat teke­vät
kaiken voitavansa ennen vaaleja ja tietenkin vaalipäie
vänä sen hyväksi, että työväenliike saisi sen käden ulottu­missa
nyt olevan voiton ensi maanantaina. Antakaa ystävät
kärisaläisemme, äänenne työväenehdokk^lle, ja ainoastaari
työväeQehdokkaille, mikä tarjjsoittaa ppasiassa_äänestämistä
Uudenl^eijiokraattisen puolueen ehdokkaiden puolesta!
Syyskuun 20—21 päivänä Länsi-
Saksassa Hamelnin kaupungissa p i ­dettävä
entisten SS-miesten, ka»-
sainv^Iineri i : tapaamistilaisutisj on
herättänyt ' fasisminvastau3tajieQ
k6s(^uu4essa ansaittua' vastuspa.'Se-
^ostaakseen SS-miesten nykyisten
puuhien vaarallisuutta julkaisi vas­tarintaliikkeen^
keskusjärjestö' 'äs-keittäin
Wiehissä lehtisen, joka, si­sältää
varain hätkähdyttäviä asiatie­toja
uusfasistisen liikkeen j a sen
aktiivisinim)Ein järjestelijän - ^ e n t i ­sen
SS:n — laajuudesta ja toimin-pasta.
Julkaisemme ohessarmuu^a!
mia lehtiserf sisäirämiä^tietoja,; kos;
\ia mpnet, seikat tässä laajassa toi-:
minnässa ovat perin - vähän tunnet­tuja.
SS-HIEHET "ETSIMÄSSÄ
O I K E U T T A "
1
Jo kaksi vuotta Saksan Liittotasa­vallan
perustamisen jälkeen oli kor
ko Euroopan kauhulla ajattelemil­la
' SS-miehillä 380 yhdistystä, jot-
Jca entinen SS-kenraali Hausser esit­teli
liittopäiväryhmille "puhtaina
toveriseuroina, jotka etsivät oi­keutta".
, Millaisesta oikeudesta oli
k}'symys, kun innoittajina olivat
sellaiset tunnetut SS-kenraalit kuin
Herbert Gille j a F e l i x Steiner, ei
ole vaikea päätellä varsinkin kun jo
Seuraavana vuonna, lokakuussa 19-
52 pidettiin Verdenissä ensimmäi­nen
suuri SS-miesten tapaaminen
^ottona vanha SS-tunnus -kunnia­ni
on uskollisuus". Samoihin aikoi-hip
kertoi Hamelnissa ilmestyvä
SS lehti Wiking-Ruf, että mainitut
kenraalit yhdessä virkatoverinsa'
K a r l W o l f i n kanssa olivat ryhtyneet
pysyvään yhteistyöhön entisten S-S-
joukkojen "etujen vaalimiseksi"
ja alkoivat ottaa yhteyksiä Bonnis­sa
eri ryhmien poliitikkoihin. Var­sin
suorasukaista kieltä entisten
natsien sodanjälkeisistä haaveista
sisältää myös "Saksan valtakunnan-puolueen".
puheenjohtajan, entisen
SS-kenraalin Meinbergin natsijohta­j
i l l e vuona 1953 lähettämä kirje,
jossa hän vaatii heitä muodosta­maan
muutaman sadan miehen sa­laseuran.
Sen t u l i tosin vielä pysy­tellä
taka-alalla, mutta se puuttuisi
avoimesti asioiden kulkuun sopivan
a/tn tullen "toteuttaakseen niitä
aatteita, joiden puolesta me taiste­lemme".
• Pyörät alkoivat pyöriä. Toiminta
jaktivisoitui, sai virallisen hyväksy­misen,
ja vuonna 1956 järjestettiin
ijo kahdeksan suurempaa SS-mies­ten
maatakäsittävää tilaisuutta.
Seuraavana -vuonna, kertoo jälleen
parhain asiantuntija Wiking-Ruf,
Inssbruckin "toven i l t a a n " osallis­tui
saksalaisten lisäksi itävaltalai­sia,
belgialaisia, tanskalaisia j a hol­lantilaisia
SS-miehiä sekä valtuus­kunta
Luxemburgista. Syyskuussa
1959 oli erään suurjuhlan pitopaik­kana
jälleen Hamein Ijossa muu­ten
SS-miesten ensimmäinen suur-
SS-MIEHET U U S F ^ I S T I S T EN
V p i M I E N YDIN
Revanshlpäämääriensä toteutta
misessa entiset -SS-raiehet eivät ole
tyytyneet vain laajaan aseveliyhdis-tystoimintpansa.
Jo pian sodan jäl­keen
samat miehet alkoivat puuhata
erilaisia uusfasistisia järjestöjä, joi­ta'
on Saksan liittot^sayallassa .;Syn-typyt"
viime vuosina kuin sieniä sa­teella.
.^Ulkopoliittisten haaveiden
lisäksi niiden - toimintaa . värittää
luonnollisesti- kaikkien fasististen-orfeaänisaatlöidi^
nVyfifeinen 'viKd' djäi
mpkrätiaa-jä' • sanslnvapalitta ' koh-taan.
Tässä' mielessä' 'SS^mi^het
ovat toimineet 'tehokkaasti ? valtion
virkapaikoiUä, ja parhaillaan j uU
sutidessa selviteltävässä puhelin- jä
kifjesalaisuusjupakassa' ovdt hiiri
ikään SS-rtiest"eii sormet olleet inu-kana.
- ' ^ •
Liittotasavallan sisäministeriön
tämän vuoden' maaliskuussa anta­man
rapot-tih' mukaari' oli maassa
vuodenvaihteessa' 15'^ uusfasistista
puoluetta, 19 nuorisojärjestöä ' ja
78 muilta järjestöä täi yhtymää. V i i ­me
vuonna nämä julkaisivat 16 leh­teä,
painosmäärältään 191,000 kap­paletta.
Tiedot ovat jälleen minis­teriön
antartiina perin varovaisia,
joten natsi-ideologian kylvämiseen
varsinkin nuorison keskuuteen uh­rataan
\todellisuudessa 'vieläkin
enemmän varoja ja • ponnisfuKsirf
Yhteistä kaikille julkaisuille ovat
yritykset pestä Hitler-Saksa puh­taaksi
syyllisyydestä toisen maail­mansodan
syttymiseen, saada nuo
riso ihailemaan SS:n ja muiden nat­sien
sodanaikaisia "sankaritekoja"
ja esittää niiden silloiset päämää­rät
yhä hyväksyttävinä.
F A S I S T I S E T EMIGRANTTI.
JÄRJESTÖT ' '
Alger.v — Algerian'presidentti
Ahmed\ Ben Bella esitti; viirhe vii­kon
'kes|ciViikkona uuden hallituk­sensa'
maan hallitsevan puolueen F-LN:
ri poIltbyroUe, ilmoittaa Alge­rian,
radio. ' ' ' '
Ben Bella itse on pääministeri ja
ministerineuvoston puheenjohtaja.
Muut tärkeimmät ministerit ovat:
Ensimmäinen varapääministeri "ja
puolustusministeri,., eversti Böume-dienne.
Toinen varapääministeri Moham­med
Said.
Kolmas varapääministeri Rabah
B i t a t r "
Työ-, terveys- j a sosiaaliministeri
Mohamme^"^ Nek^äche,' OikeusMiiiis-t
e r i H a d j ' Smäihe; sisäministeri UlFe-deghrl
Ahtried;^aatalousministeri
A l i ' Mahöas; vartiovarainministeri
Bechir-^Öbumaza ulkotninisteri Ab-bel
AzizBbuteflikaJ * "
100 UUTTA TILAUSTA VAPAUDELLE
ien si
lolfaiiiiip 15 p i ^ ja pä^f Jy^ m^rrask. 15
• V a i k k a haastekampanja lehtiem-
SevS^Q vuoksi
Senkö vuoksi ori Y K n lipun alla uhrattu kalliita ihmis­henkiä!
— mukänlukien -^YKn pääsihteeri Dag- Hammars-kföldj^
Kongon' iulijsieluine^^ vapaustaisteliji»; Pi[trice L u -
mumb4; puhumattakaan mitään aineellisista iihrs^uksista —
että iniperialistiset -voimat Britanniasta, Yhdysvalloista ja
Belgiasta voisivat miehittää Kongon uudelleen "poliisivoi^
millään", kuten viime viikolla tiedoitettiin?
Jos imperialistiset voimat ovat Y K n lipun alaisuudessa
voineeti lujittaa asemiaan JKöngossa siinä määrin, että Britan-nia,
Yl<dysvallat ja Belgia voivÄt uudelleen suunnitella van­haan,
tjlkomaiseen pistinvaltaan ripjavaan h?illituskop[ientpon
palaamasta, mihin viimeviikkoinen Reutersin yutistieto viit-tä3,
niin ei ole todeUakaart enää ihmeU^einisen syytä miksi
sosialistiset maat, nimenomaan Neuvostoliitto, ja eräät toiset­kin
maat ovat kieltäytyneet maksamasta YK:n asevoimien
ylläpit<)kustannuksia Kongossa. '
' Sivumennen sattoen, kysymys ei die enää yksinomaan
brittUäjsten, a^erikkftlais.ten ja belgialaisten "poliisien" lä-hettämissuunnitelmasta,
siliä uutistiedot viittaavat myös sii­hen,
e^ä vanhat belgialaisisännät palaavat joukkomitassa
^ , Kongomi.
' , luulen muistetaan, belgiaUisten.siirtpmaavoutien oli suu-
V? rfcot; pj^^^ lähdettävä Kongosta, Katangan matont^a lu-l^
lllfil^^^^*^**^' missä. belgialaisen Qmlstamat Ho^ivosyhtipt
SS-miehien uusfasististen pyrin­töjen
vannoutuneina auttajina ovat
ennen kaikkea fasistiset emigrant-tijärjestöt.
Frankfurt am Mainis­sa
ilmestyvä "Neuen Kommentare"
mainitsi tämän vuoden 8. numeros­saan
kolme syytä siihen, että Sak­san
liittotasavalta on emigrantti
järjestöjen suosituin pesiytymis-paikka,
josta ne suorittavat sala^
hankkeitaan. I Ensiksikin ne (mm.'
slovakialaiset fasistit, unkarilainen
nuoliristiliike, Romanian rautaisen
kaartin miehet j a fasistinen kroati­alainen
Ustascha-liike) saavat Bon­nin
hallitukselta ja osavaltioilta ai­neellista
ja aatteellista tukea, toi­seksi
maan hallitus- j a virkakoneis­tossa
on runsaasti V emigranttien
henkilökohtaisia ystäviä natsi jär­jestelmän
ajoilta ja kolmanneksi ai­noastaan
Länsi-Saksassa koko maa­ilman
tuntemat kansojensa pettäjät
voivat erilaisissa hankkeissaan
esiintyä kansansa edustajina ja pa­netella
isäntämaan antifasistisia.
demokraattisia voimia. Lehti vah­vistaa
myös sen, että liittohallituk­sen
rahoittamat järjestöt/auttavat
kokous pid,ettiin kohta Hitlerin vai- puolestaan mm. emig/anttiJHrjestö^
taantulon jälkeen vuonna 1933), ja
16,000 osanottajan joukosta mainit­t
i in komean SS-kenraalirivistön l i ­säksi
ulkomainen valtuuskunta
myös Skandinaviasta. Suomea ei
näissä tilastoissa mainita erikseen,
vaan suomalaiset * osanottajat sisäl­tyvät
mainintaan Skandinavia. V i i ­me
vuoden tilasto kertoo jo 15 eri­laisesta
tilaisuudesta tai matkasta.
ottivat vallan käsiinsä Moise Tshom-be-
nimisen marionettinsa nimissä ja
avulla.
Sen jälkeen on mennyt paljon
vettä siltojen alitse. Kongon kan­sallissankari
Lumumba ei ilmeises­tikään
murhattu suotta, koska nyt
kerrotaan, että belgialaisia teknik­koja,
lääkäreitä, opettaj ia j a insi­nöörejä
palaa kaikessa hiljaisuu­dessa
joukkomitassa Kongoon. Toi-^
sin sanoen, belgialaiset palaavat
sinne ilmeisesti siinä mielessä, että
voisivat jatkaa siitä, mihin itsenäi­syystaistelu
heidän riistonsa kes­keytti.
Meille tietenkin sanotaan, että
Kysymys on 'ainoastaan" belgialai­sista
teknikoista sekä 'ainoastaan"
Yhdysvaltain, Britannian j a Belgian
'poliiseista", sillä loppujen lopuksi
](COngoa hallitsee nyt: Kongon oma
hallitus.
Siinä on tietenkin totta toinen,
{iuoli. Poliittisella hallituspukilla
Leopoldvillessä istuu Kongon heik­ko
hallitus — mutta jos maan talous'
elämän huolto jää edelleen ulko--
maalaisten monopolien "ja heidän
"teknikköjensa" käsiin jä. jos jär-jeätysvaltakin
jää edelleen impe­rialististen
maiden "poliisien" val­vontaan,
niin kovin onttoa ja avu­tonta
op sellainen "itsenäisyys".. To­siasia
onkin että miltei kaikki vii­meaikoina
vapautuneet maat, aina
suurta Intiaa myöten,, kärsivät siitä,
että niiden luonnonresursseja ja
teollisupslaitoksia kontrolloidaan po­liittisesta
itsenäistymisestä huoli­matta
aivan luvattoman paljon en­tisten
emämaiden ' monopoliyhty-mien
toimesta. Mutta mikäli viime­aikaiset
uutistiedot Kongon tilan­teen
kehityksestä pitävät paikkansa,
Y K on täydellisesti epäonnistunut
Kongon itsenäistymisen lujittamis-
•jh ' vakilnnultamisyrityksissä, mitä
vavten Y K n o l i määrä sekaantua
Ijtongon asioihin.
jä nuoren polven kouluttamisessa.
Ja jälleen sisäasiainministeriön an­tamia
numeroita: fasistiemigran-teilla
on maassa 200 järjestöä ja
niissä 200,000 jäsentä, jotka väsy­mättä
saarnaavat ristiretkiä syn­nyinmaataan
vastaan.'
"MEIDÄN T U L E E S A N E L LA
I D A L L E OMAT L A K I M M E"
Saksalaiset entiset SS-miehet ovat
sodan jälkeisinä vuosina solmineet
uudelleen kiinteät yhteydet myös
muiden maiden SS-miehiin/ Näin i l ­meisesti
uskotaan voitavan toteut­taa
Himmlerin SS-kenraaleille vuon­na
1943 antamat ohjeet: "Meidän
on annettava Euroopalle johtava
voima . . .Meidän täytyy sanella
idälle omat lakimme." Noihin ai­koihin
itärintaman tappioiden alet­tua
SS-joukkojen 950,000 miehestä
oli 240,000 ulkomalaisia eri puolil­ta
Eurooppaa.
Nyt parikymmentä vuotta myö­hemmin
on SS joukkojen iäkenhet-ta
käytetty näppärästi hyväksi luo­taessa
uusfasistisia järjestöjä Ulko­maille,
jä^miltei kaikissa Euroopian
maissa SS-miehet ovat järjestöjen
aktiivisimmat j a pitävät huolta yh­teyksistä
uusfasismin keskuksiin.
Poikkeuksena ovat vain-Hanska ja
Italia, joissa OAS j a MSI iöuotj^osta-vat
uusfasismin ytimen. ' Keskus­paikkoina
uusfasirtis^Uä järjestöil­lä
on luonnollisesti; Saksan liittota-
Isavalta,'mutta myöä;Ef^panja ja"Ar-gentiiha
ovat niiden-"toiminnalle'
varsinsuosioUinen maaperä.
130 JÄRJESTÖÄ 64 M A A S TA
Natsiinternatlonaie.on sodan jäi-
Iveen kokenut liionta valhetta;-Piut-
'a yhteistä on ollut toiminnan voi­mistaminen
eri puoliHa. LoK(ikvus-sa
19R2 tiedotti "Frankfurter Rup^l,-
scl^au", että 64 valtiossa toimii uus"
fasistinen liike. Pariisilainen " L i ­beration"
o l i ' jo vuotta aikaisemmin
puhunut 130:stä uusfasistisesta jär-jestösitö.
Ne pitävät 2—3 kertaa
vuodessa kansainvälisiä ,kokouk.si-aan;
Huomattavaa on, että Ruotsis­sa
toimii useita uusfasistisia järjes­töjä
ja että siellä oin pidetty myös
näiden kansainvälisiä kokouksia. E-räiden
tietojep mukaan Ruotsissa,
virtaa myös melkoinen määrä va-'
roja uusfasistien kapsaipväUseen
toimintaan, samoin kijija klas^i[Ui§e,p'
Vancouver'. — Finnish^ Capadiap
Rek^Höme"'yhdistykseri inainoSpaäl-
Mkkö 'Hannes' V a r i l a tiedoittaaf et-tp
maiMturi'laitoksen talonmieheksi
ön Välitfu kuudesta hakijasta mr;
Yrjö l^iälane^. • '
Samdh tiedonannon mukaan täy-sihöitöla
aukeaa —' tarkkaa aika­määrää
ei' ole' julkaistu' — näinä
päivinä. Nyt olisi sinne asumaan
aikovien nopeasti pantava hakemuk­set
lääkärin todistuksineen'"sisään.
Asuminen täysihoitolassa maksaa
''ksinäiseiie henkilölle $80.00 kuu­kaudessa
j a pariskunnalle tai kaksi
samassa huoneessa asuvalle $150-
00, selitetään mr. Varilan julkaise­massa
tiedonanossa. .
Yhdistyksen toimisto sijaitsee nyt
täysihoitolan rakennuksessa 2288
Harrison Dr, Vancouver, 16, B. C.
Toimisto _on avoinna ja johtajatar
mrs. Miriam Koskinen tavattavissa
maanantaista perjantaihin kello 9
ap. 5 ip., puhelin 325-5115. Kahviai-
•et on Suomi-haalilla lokak. 6 pnä
kello 1 ip.
npolueettomasta Sveitsistä.
J A K A V A U H K A M A A I L M AN
R A U H A L L E
' . V a r s i n ' usein kuulee väheksyttä­vän
SS-miesten ja muiden entisten
natsien nykyistä toimintaa ja pidet­tävän
parempana antaa menneiden
olla mennyttä. Luonnollisesti näin
olisikin hyvä; elleivät SS-miehet yh­teyksineen
uusfasistisiin järjestöi­hin
jatkaisi ' edelleenkin toisessa
maailmansodassa tuomion saanutta
poilitiikkaansa. Heidän vaatimuk­sensa
ovat suunnilleen samat kuin
OASn, joten lainattak9on tässä 0-
ASn italialaisen osaston johtajan J .
Dutheilin viime vuonna päivättyä
Jiirjettä jossa luetellaan mm. seu
Siaavat ulkopoliittiset vaatimukset:
"Marokko, Tunisia, Indokijna
Ranskalle, Kongo Belgialle, Suez
ftanskalle ja Isolle-Britannialle,
Goa Portugalille, Läntinen Uusi
Guinea HoHapnille, Kuuba USA:1-
le. Kiina Tsiang K a i siiekille, Ka-tanga
Tshombelle, Etelä-Tyroli Itä­vallalle.
Itävalta, Sudettialueet, Schlee-sia,
Itä-Preussi; Baltian maat Sak­salle,
' Valko-Venäjä Puolalle, koko
Saksa saksalaisille."
Ohjelma tuntuu ensi vilkaisulla
huonolta vitsiltä, mutta valitettavas­ti
se on kuitenkin eri maiden fasis­tisten
ainesten toiminnan päämää­rä.
Aiheetta eivät siis fasisminvas-lustajät
varoita kansoja.
me •talousaseman turvaamiseksi on
vasta puolitiessä-rr^ ja sen voittooA
vieminen on ehtona Vapauden es­teettömälle
ilmestymiselle kolmi­päiväisenä
lehtenä — nyt on erikoi­sesti
jarjestöväen, sekä lehtiemme
asiamiesten j a -naisten ryhdyttävä
valmistelemaan 3 viikon kuluttua,
eli lokakuun 15 päivänä alkavaa le-
»itysryntäystä, jonka:tavoitteena on
vähintään 100 uuden tilauksen
hanjckiminen Vapaudelle j a ' kaik-kieh,
jiatkeamassa olevien tilausten
uusiminen. -
,]-<okakuun puolivälissä alkava le-vityskampanja
on erittäin 'tärkeä
=i|csi, että nyt jos koskaan tarvitaan
sellaisia työväenlehtiä kuiii Vapaut-ia.''-
iSieVnii'yÖnnämme, että Vapaus
on pieni ja vaatimaton lehti. Myön-net^
kciön avoimesti sekin, että ta­lousvaikeuksien
vuoksi lehdessäm-ijie"
dn'' sellaisia. puutteellisuuksia-
Kin, mitkä olisi: korjattavissa; esi­merkiksi
toimitusvoimaa lisäämäl­lä,
kuvapalvelua parantamalla jne.
IViutta rauhanasian puolustajana,
sosiaalisten reformien edistäjänä
ja yhtenäisyysasian auttajana sekä
kulttuuritoimintaa edistävien pii­rien
ja voimien avustajana Vapaus
vie päivästä toiseen yhä tärkeäm­pää
osaa täkäläisten kansalaistem­me
elämässä.'
Vapauden paikka on jokaisen työ­läiskodin
pöydällä yksinkertaisesti
siitä syystä, että nykyään tapahtu­vaa,
nopeata kehitystä kansallisesti
ja kansainvälisesti ei voida seurata
ilman työväenlehtiä. Ainoastaan
työyäenlehtien avulla voidaan ym­märtää
sitä maailmaa, missä me tä­nä
poikkeuksellisen tärkeänä histo­r
i a n hetkellä elämme, vain työvä-enlehtieri
avulla voimme pikkuih-misten
etuja palvella ja vaatimatto­man,
mutta silti tärkeän panoksem­me
maamme hyvinvoinnin lisäämi­seksi
j a kansainvälisen rauhan säi­lyttämiseksi.
. Tässä mielessä suosittelemme Va­pautta
tilattavaksi niillekin kansa­laisillemme,
jotka saattavat olla
joistakin ohjelmallisista seikoista
e r i mieltä lehtemme kanssa ja siitä
syystä tilaavat j a , tukevat joitakin
muita lehtiä. Me rohkenemme väit­tää,
että Vapaus täyttää monta niis­tä
tietojen aukkopaikoista, mitä
heille jää niitä "vanhan suunnan"
lehtiä lukemalla ja tilaamalla. .
Tosiasia nimittäin on, että me
ilämme vallankumouksellista aika­kautta,
jolloin tapahtumain kulku
on historiallisesti puhuen myrskyi­sän
nopea ja syvälleulottuva.
Me kaikin toivomme, että tämä
vallankumouksellinen kehitys ja
edistys tapahtuisi- rauhallista tietä,
ja että ihmiskunta saataisiin pelas­tetuksi
ydinasesodan aiheuttamasta
varmasta tuhosta. Mutta näiden hy­v
i e n toiveiden toteutumisen hinta­na
on kansanjoukkojen aktiivinen
toimihta niiden hyväksi! Ja osana
Canadan kansasta meillä Canadan
suomalaisilla on siinä oma vastuu-velvollisuutemme.
Tässä mielessä keholtamme jär-jestötovereita
sekä lehtiasiamiehiä
ja -naisia valmistumaan lokakuun
15 päivänä alkavaan Vapauden levi-tysryntäykseen.
Siinä mielessä pyy­dämme
kansalaisiamme yleensä
harkitsemaan näitä asioita ja liitty­mään
Vapauden tilaa jäin ja luki­j
a in joukkoon!
100 uutta tilausta Vapaudelle lo­ka—
marraskuun aikana.
" K i l p a i l u uusien tilausten hank^
kimiseksi alkaa lokakuun; 15 pnä ja
päättyy marraskuun 15 pnä.-
K I L P A I L U UUSIEN TILAUSTEN
H A N K I N N A S TA
PaiKkakunnat on jaettu kolmeen
eri sarjaan uusien tilausten hankin-tatavoitteiden
perusteella seuraa­vasti:
A-Sarja — kuuluu paikkakunnat,
joiden uusien tilausten
tavoite on 6 tilausta tai
enemmän.
B-Sarja — kuuluu paikkakunnat,
joiden uusien tilausten
tavoite on~3 tilauksesta
5 tilaukseen.
C-S A R J A - ^ k u u l u u paikkakunnat,
joiden uusien tilausten
tavoite on 1 tilauksesta
2 tilaukseen.
K I L P A I L U R A T K A I S T A AN
P I S T E T U L O K S E L LA
Uudesta tilauksesta annetaan
YKSI PISTE JOKAISESTA KUU­KAUDESTA.
Siis koko vuoden uu­desta
tilauksesta saa 12 pistettä.
Henkilö, joka sarjassaan saavut­taa
korkeimman pistemäärän, julis­tetaan
sarjansa voittajaksi,
j; Uudeksi tilaukseksi lasketaan
myös sellaiset tilaukset, joiden en
iinen tilausaika on päättynyt en­nen
syyskuun 1 päivää 1963.
Palkinnolle pääsyn ehtona on, et­tä
paikkakunta on täyttänyt myös
sille asetetun tavoitteen.
P A L K I N N OT
Kussakin sarjassa jaetaan yksi
palkinto sarjan voittajalle. Palkin­to
jokaisessa sarjassa on 310.00 ra­hassa.
Palkintojen lisäksi ryntäyLsen ai-
Keski-Ontarion glue
Sudbury — Copper feliff ______
Wan'up _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ : . l , —
Long Lake ja Kelly Lake ___..-_
Wahnapitae "_
Whitefish .'_-_^^_<_
McKerrow L _ - -_ :.-____.._______
Beaver Lake ja N a i r n Centre __
Sault Ste. Marie .___.____
Wawa
Garson Mine _:.^-____^_.__..___
Waters Township -— Naughton__
Azilda
. igf'
LänsiiQntarion alue ;
Port Arthur _'L_1____.._._______ 6^
Fort William _______...__^____ 2i
Intola — A l p p i l a ___:.._______._ 1
Tarmola — North Branch ._.._ 1
Lappe — Kivikoski _ . _ . . u . _ _ _ _ . 1
M i l l e r (Murillo) ______________ I
Kaministiquia ______________ !•
Kakabeka Falls—- Conmee .___ 1
Nolalu 1
S i l v e r Mountain — J a c k p i n e _ _ I •
Sioux Lookout 1 '
Hornepayne __________________ i •
Geraldton _ L _ . - _ _ _ . . _ . _ _ ^ . _ . _ . 1
Nipigon ____-_::_^____^._._.__. 1
Il i<) iHO'.
I < 1 f i (
Manitoban ja Sask. alue
Meadow Porlage ___.__._._____ 1
Shaunavon __...__ ^____..___ li
Dunblane ____________________ 1
Dinsmore ___._^^__._________j i
Rorketon _ _ _ _ _ _ . _ . _ . _ _ _ _ i . . _ _ i
Lac du Bonnet —___._.-_.:___ 1
Macrorie -___--_____^________^ 1
Wapella (Uusi Suomi) ___.._:._ 1
Albertan alue
kana myönnetään kaikille uusien t i ­lauksen
hankkijoille tavallinen 15%
palkkio. Uusien tilausten hankin­taan
voi osallistua kuka tahansa.
KUTSUMME
kaikkia lehtemme tilaajia, asiamie­hiä
j a -naisia osallistumaan uusien
tilausten hankintakilpailuun loka­marraskuun
aikana. Toimikaamme
reippaasti, että Vapaudelle saadaan
vähintäin 100 uutta tilausta tämän
ryntäyksen aikana!
Vapaus Publishing Co. L t d .
Johtokunta.
P A I K K A K U N T I E N J A A L U E I D EN
H A N K I N T A T A V O I T T E ET
Itä-C^nada -—Quebecin alue
Montreal — _ _ _ „ _ . _ _ _ _ _ . _ _ _ . _ _ 3
Rouyn _ _ — _ ^ _ i _ _ _ . _ _ _ _ . _ _ j _ _ : 1
Vai d'Or 1
Malartic - - _ _ . _ _ _ . L . _ . . _ j _ . _ _ _ _ i 1
Canmore
Eckvule — Sylvan Lake li
Leslisville - - _ - - - _ _ _ _ _ l _ _ _ _ _ _ _ _ 1
Elspeth — Benalto ____....__.^ 1
Thorhild ________________:._^_ 1
Bjngley _ _________________ 1
T-ff«!noro . _ _ _ . _ _ _ ^ ! _ _ _ _ _ _ _ _ 1
, Rocky Mountain House _______^ 1
6
Etelä-Ontarion alue
Toronto _ . _ _ ! _ _ _ _ _ _ . 6
Hamilton ________.___ __ _ _ _ _ _ _ _ !
Windsor _ - _ . _ _ - ^ _ _ _ . _ i i _ _ . _ . _ _ 1
St. Catharines ________________ 1
Sarnia - - - ^ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ . _ . i . _ _ - j . _ 1
10
Pohjois-Ontarion alue
Timmins _--_,_.^____^ 3
South Porcupine __<_____..__.. 3
Pottsville (Porcupine) !._-.__:._ 1
Cochrane _________ _._ ______ _ _^ 1
Kapuskasing r'._______-_______ 1
Hearst _ ^ _ _ : _ _ _ i : _ ^ _ _ . _ _ v . _ - _ _ 2
Kirkland Lake ---_-______^._._ 3
Tarzwell j a E b y __—__-^_____ 1
Cobalt __________^.___________ 1
8
British Columbian alue
Vancouver -__.::.^ ___:_._._ 4
Solsqua -_--_-_____________.__ 1
Salmon Arm _________________ 1
Websters Corners _____________ 1
Sointula _____________________ 2
ladysmith —_____^__.___: 1
Chase ^._^_____._______ 1
Nanaimo — _ i _ . . _ _ _ x - _ . _ _ _ . . _ _ 1
New Westminster _ _ i _ _ _ . _ _ - _ . _ l .
13
LevitysryntäyVsen tavoiltect
alueittain
Itä.Canada — Quebecin aluej_ O*^
Etelä-Ontarion alue _>__.._____ 10 ,
Pohjois-Ontarion alue _-___..__ 16 •
Keski-Ontaribn alue __________ 19'
T.änsi-Ontarion alue ___________ 20
Manitoban ja Sask alue ___^___- 8
Albertan alue ________________ 8
British Columbian alue .._.__.._ 13
Yhteensä _-_______^__^_v^_____ioo
Yritteliäs kirjailija soitti kustan­tajalle
kysyäkseen, miten oli mahta­nut
hänen lähettämänsä käsikirjoi-'
tuksen käydä.
— No jaa, se on kieltämättä hyvin
kirjoitettu, myönteli kustantaja,
mutta rae julkaisemme vain sellais­ten
kirjailijoiden teoksia, j o i l l a on
tunnettu nimi.
— Haa; hienoa, riemastui yritte­liäs
kirjailija, ^ minun nimenihän
16 on Virtanen!
T
PÄIVÄN PAKINA
Se "epämieluinen vehnäkauppa Ff
Se Neuvostoliiton vehnänosto, jon­ka
Toronton Vapaa Sana leimasi
toimituspalstansa otsikossa "epä-"
mieluinen vehnäkauppa" julistuk­sella
kansalliseksi murheen i7ynik-si,
vaikuttaa kuitenkin tulevien
kuukausien aikana myönteisesti jo­kaisen
canadalaisen— myös Vapaa
Sanan lukijain eläräään-
Etlä l i i o i t t e l u a k of
Puhukaaofime tässä suulla suu­remmalla,
^lainaamme vaikkapa To<
ronto ' D a i l y Starin Ottawan kirjeen­vaihtajan,
Norman Phillipsin viime
tiistaisesta kirjoitpksest^ seu^aa<
v a a : - , •
" K p l t a i s e n : kynän vedolla ystäväK
linen, hyvinvOipainen Sergei Alex
andreivicH Borisov., allekirjoitti ei­len
p u o l e n m i l j a r d i n dollarin veh-n^
kaup^n, joka Vaikuttaa joki\is^en
canadalaiseen.
"I^euvostoliiton ensinimäinen va­rapääministeri,
mr. Borisov osti
vehnää j a jauhoja ennätysmääräi-sesti.
-y
. . (}ns(immäisenä tästä vehnä-kaupasta',
hyötyv^it aavikkomjaakun-tien
farmarit, jotka kasvattavat sen'
198 miljoopaä bushelia vehnää ja
29,'5 bushelia jauhoja, minkä mää­rän
venäläiset ostavat.
"Seura|ivaksi: hyötyvät jauhomyl­lyjen
henkilökunnat myllyjen käy­dessä
täydellä kapasiteetilla. Sitten
työskenneltävä yliaikaa, kuljettaes­saan
kaksi kertaa enemmän viljaa
Canadan satamiin mitä he kuljetti­vat
viime vuopna.
"Farmarien saamista viljamak-suista
ja työläisten tilimaksuista tu­lee
lisää ostajia Toronton ja Mont­realin
vaatetusliikkeille sekä Wind-sorin,
Oshawan j a ' Oakvillen auto
tehtaille, suurille tavarataloille se­kä
kymmenkunnalle muulle teolli­suus-
j a liikealalle.
'Vancouverissa- tarvitaanj raken­nustyöläisiä
uusien viljankäsittely-
^äljneiden,rakentamisessa. Satan\a-tyoiäisetJHalifaxissa
ja Saint Johnis­sa
saavat enemmän työtä lastates-saan
viljaa Mustanmeren satamiin
sekä Kuubaan lähteviin laivoihin.
"Rahaministeri Walter Gordon
merkitsee mustalla tilikirjoihin
Neuvostoliiton maksaman $500,000,-
000, mikä vetää kauppabalanssin ta­soihin.
Se on t^ppiomäärä, mikä
on koitunpt niistä tavaroista ja pal­veluksista
mit^ Canada joutuu vuo­sittain
maksamaan enemmän ulko­maille,
mitq ulkomaiset n)aksavat
Canadalle!
Yksitoista vuotta on tämä kir­janpito
merkattu punaisella (tar­koittaen
tappidta — K.) Viimeinen
voittomerkintä (Canadan kauppa­kirjoissa
-— K ) o l i $165 miljoonao,
vuonna 1952. Vuonna 1959 o l i tap-tpievat
rau^tietyöläiset, joiden on pio tuhat viisisataa miljoonaa dolla­ria.
Viimeisin arvio tämän vuoden
kauppatappiosta oli $500,000,000 , . :
Yhdellä kynän p i i r r o l l a mr. Borisov
poisti tämän tappion . . ."
Näin selittää tätä jättiläiskauppaa
porvarillisen suurlehden kirjeen­vaihtaja
pelkästään kaupalliselta
näkökannalta!
Kun siitä kaupasta hyötyy näin
suuresti farmarien ja tehdastyöläis-i
ten lisäksi vielä koko valtio, niin
ihmetellä todella pitää, miksi se Va­paa
Sanan mielestä oli "epämiellyt:
tävä vehnäkauppa"!
Eipä sillä, kyllä Vapaa Sanalla on
tässä canadalaisvastaisessa asentees­sa
— ja me haluamme korostaa, et­tä
vaikka siitä kaupasta tuli hyötyä
molemmille osapuolille, Canada
hyötyi siitä " p i k k u m a a n a " suhteelli-r
sesti paljon enemmän — myös hen­genheimolaisia:
Social Credit puo­lueen
kellokkaat, Real Cacouette,
joka pitää "johta jaihanteenaan"
Hitleriä j a Mussolinia sekä Robert
Thompson, jotka pelkäävät Neuvos­toliiton
hyötyvän 'kauppamiehenä"
tästä vehnäkaupasta.
Hitleriä ja Mussolinia ihaileva Ca
Ouette sanoi pelkäävänsä, että Neu­vostoliitto
saa canadalaisella veh
nällä "lisää ystäviä", myymällä tätä
vehnää kehitysmaihin.
Thompson taivasteli samaan suun­taan
itkemällä sit^ kun Neuvosto­liitto
myi aivan äskettäin 48,000,000
bushelia vehnää Brasiliaan ja
"suunpattomaii suuren määrän
vehnää Japaniin", kuten hän selit­ti.
Siinäpä sitä ollaan — ne kommu­nisti-
pahukset osoittautuvat kaupan­kin
alalla porvareita etevämml^si
näic^ep herrojen käsityskannan mfx-kaan.
Myyvät viljaa sinne, minne
hyvä porvarillinen hallituksemme
ei saa myydyksi tai ei halua: myydä
yleensä hyväksi tunnettua veh­näämme!
Jos on pelkoa siitä, että Neuvos­toliitto
saa lisää "ystäviä" Kuubas­ta
ja ns. kehity.smaista myymällä
sinne canadalaista vehnää, n i in mik­si
ei Ottawa myy " i t e " niille maille '
vehnää ja hanki siten Canadalle " l i ­sää
ystäviä?"
Vapaa Sana valitteli että tähän
vehnäkauppaah liittyy myös " p o l i i t ­t
i s i a " tekijöitä-
Todellakin! Aavikkomaakuntien
farmarit eivät valinneet ainoata­kaan
liberaalia huhtikuun vaaleissa v
parlamenttiin siksi kun liberaalit o-livat
aikaisemmin kieltäytyneet
myymästä I vehnää sosialistisiin mai­hin
ja ovat jatkuvasti arvostelleet
konservatiiveja Kiinan kanssa teh­dyistä
vehnäkaupoista.
Ilmeistä onkin, että liberaalit ha­lusivat
korjata nyt aikaisempia po­liittisia
vikapistojaan ja osoittaa, et­tä
kyllä liberaalitkin pystyvät kon­servatiivien
lailla viljakauppojen .
tekoon sosialististen, maiden .kans- ,
sa! Kieltää e i l i i o i n voida, eikö tä­mä
tempaus parantanut siltä koh­dalta
liberaalipuolueen kuvaa niin -
farmarien kuli» muidenkin canada-.:*^^. M
laisten silmissä.
Mutta huollmjplti^ silta,, mitä po- j M i * » *»
Uittisia kaavailuja' tähö^ kJ^upante-" " ^'''^
koon sisältyy^ja?PRUtaölK^p^|'^Utt^^ '22^' J|
oli kuitenkin «liutiihM mmi-... .V.