1963-08-06-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, elok. 6 p. — Tuesday, Aug. 6, 1963 VAPAUS INbEPENbENT LABOR ORGAN OF FINNISH CANADIANS (LIBERTY) Establlsbed Nov. 6. IDir Editoi: W. Eklund Manager: E. Saksi •Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265 PuDllahed thrice tt-oekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by VapauB Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada. Mailing address: Box 69 Advertising rates uponapplication, translatlons tree of charge. ^ Authorlzed as second dass mail by the Post Office Department, Ottawa, and for payment of postage in cash." TILAUSHINNAT Canadässa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25 3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75 -CANADIAN lÄNGUAGE-PRESS 18 vuotta Hiroshiman jälkeen Tänään/ tiistaina; tulee kuluneeksi 18 vuotta siitän kun YRdysvaltain toimesta kärvennettiin atomipommin liekeissä kymmeniätuhansia 'ihmisiä Hiroshiman atomipommitukses-sa. Se oli ensinmiäinen kerta, jolloin tätä uutta joukkotuho;' asetta käytettiin ihmisten tuhoamiseksi. Elokuun kuudes päivä tulee aina pysymään sekä Yhdysvaltain poliitikkojen tähräpäivänä että vakavana varoituksena siitä mitä ihmis-ikunnallä on edessä, jos vieläkin 'käytettäisiin nykyaikaisia ydinaseita, joihin verrattuna Hiroshiman atomiponmii oli kuin jousipyssyn isku tykin kranaattiin verraten. Vaikka nieille on yritetty vajkuuttaa, että Hiroshiman tuhannet asukkaat tuhottiin atomipommilla muka sotilaallisesta syystä, niin tosiasia kuitenkin onv että Japanin vaikutusvaltaisten piirien toimesta oli jo sitä ennen esitetty Yhdysvalloille tiedusteluja antautumisen ehdoista, että Yhdysvaltain ilmavoimat hallitsivat jo tä"ydellisesti Japanin koko ^ ilmatilaa, ja että kysymys Japanin lopullisesta antautumisesta oli jo aktiivisesti päiväjärjestyksessä. Hiroshiman ja sitä seurannut Nagasakin atomipommi- •tus 'olivat ratkaisevasti poliittisia eivätkä sotilaallisia pää määriä tavoitelleita tekoja — ne olivat ensimmäisiä kylmän sodan haasteita Neuvostoni toUe. Hiroshiman päivänä muistetaan niitä kymmeniätuhansia siviilejä, jotka elokuun 6 päivän vilkkaimpana liikennehet-kenä, kello 8.15 aamulla, joutuivat varoitusta saamatta atomipommin uhreiksi. Samalla kertaa Hiroshiman päivänä on kautta maailman vaadittu, että mikään kaupunki ei saa koskaan enää joutua tällaisten joukkotuhoaseiden hävitettäväksi. Me kaikin olemme luonnollisesti äärettömän iloisia siitä, että 18 vuoden kuluttua Hiroshiman pommituksen jälkeen ori ydinasemaiden kesken tehty sopifnus, jonka mukaan ydinaseiden kokeet lopetetaan "ikuisesti" ilmassa, avaruudessa ja veden alla. Tämä vuosipäivä palauttaa kuitenkin mieleen sen tosiasian, että ydirtasescdan vaara on olemassa niin kauan kuin näitä hirveitä joukkotuhoaseita on käyttövalmiina. Mitä tarvitaan on se, että ydinaseiden kokeet lopetetaan kaikkialla. myös maan alla, että ydinaseet upotetaan yhteisen sopimuksen perusteella ja tiukan valvonnan alaisuudessa meren syvyyteen, ja että kuvaannollisesti puhuen miekat taotaan au rpiksi, yleisen ja täydellisen aseistariisuntasopimuksen perusteella. Tällainen on perusolemukseltaan Hiroshiman päivän sanoma, jos rnielimme' välttää uusien, vielä hirvittävämpien ihmisjoukkojen tuhoamisen muutaman sekunnin aikana. Ajattelemisen aihetta - Samalla kun koko edistysmielinen maailma on tervehtinyt rauhan asiaa palvelevana edistysaskeleena Moskovassa tehtyä sopimusta ydinasekokeiden lopettamiseksi ilmassa; avaruudessa ja veden alla, on kuultu myös kolme soraääntä Ranskan, Länsi-Saksan ja Kiinan hallituspiireistä. Tämä ^naisenaan palauttaa Kiinan kohdalta uudelleen nähtäväksi, ipiten; vissinlainen "sanajyrkkyys" voi johtaa käytännöllisesti katsoen liittosuhteisiin äärioikeiston kanssa. ; Kukaan ei ihmetellyt sitä kun Ranskan presidentti de Gaulle sanoi, että hän ei liity Moskovassa allekirjoitettuun sopimukseen. Yleisesti tiedetään, että kenraali de Gaulle pi tää itseään, jos ei valkoisella hevosella ratsastavana historian suuruutena, niin ainakin sinä valittuna poliitikkona, jonka osaksi on tullut "Ranskan suuruuden" palauttaminen. Kenraali de .Gaulle olettaa, että kehittämällä omia ydinaseita ja ryhtymällä niitä valmistamaan varastoihin. Ranskan hallitus tulee voimasuhteitten muuttumisen perusteella pääsemään tasa iarvoiseen asemaan riiääilman "nykyhetken suurmaiden Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain rinnalla. Tämä on se perusta ^ meidän mielestämme kaikkea tosipohjaa vailla oleva perusta — jonka vuoksi kenraali de Gaulle halua olla korkeassa yksinäisyydessään ja kieltäytyy nyt allekirjoittaniasta Moskovan sopimusta. Vika tässä on (de Gaullen kannalta katsoen) vain siinä, että kenraali de GaiLille ei ole Ranskan kansa. Kenraalit ja muut vallanpitäjät tulevat ja menevät, mutta Ranskan kansa on ja=pysyy. Varmaa myös on, että Ranskan kansa tule omalla tavallaan ilniaisemaan todellisen tahtonsa myös näistä asioisfaT _ Kukaan ei liioin ihmettele Länsi-Saksan nykyisen halii-tuskomennon kielteistä suhtautumista Moskovan sopimukseen ydinasekokeiden kieltämiseksi. Länsi-Saksan revanshi mielisiä kenraaleja ja poliitikkoja peloittaa tässä yhteydessä ennenkaikkea se, että Moskovassa nyt tehty sopimus ydinasekokeiden kieltämiseksi ilmassa, avaruudessa ja veden alla, jphtaa väistämättömästi uusiin ja entistä merkityksellisem-piin sopimuksiin, joiden perusteella kostosotieri hautominen sekä "itäalueiden" valtaamissuunnitelmat menevät sivu suun. ; Mutta vaikka Kiinan kommunistisen puolueen johdon tiedetään suhtautuvan tietyin varauksin rauhanliikkeeseen yleensä ja erikoisesti rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen toteuttamiseen, niin Pekingistä annetut kielteiset lausunnot Moskovan sopimuksen tiimoilta tuntuvat kuitenkin miltei uskomattomilta. Sosialistiset ihmiset ja maat eivät voi muuta kuin tervehtiä kaikkia sellaisia toimenpiteitä jotka tavalla tai toisella voivat helpottaa kansainvälistä jännitystä ja tehdä mahdolliseksi lisäsopimukset varustelukilpailun lopettamiseksi. • Kiinan johtohenkilöiden sanavallankumouksellisuus ja ' Heidän "kova linjansa" on nyt asiallisesti puhuen johtanut Kiinan samalle linjaile "kansleri Adenauerin ja kenraali de Gaullen kanssa! ' PsYNTYMÄ- PÄIVIÄ ' Hilma' Koivu, Sudbury, Ont; täyttää torstaina, elokuun 8 pnä 65 vuotta. Hilda Tuori, Sudbury, Ont. täyttää' perjantaina .elokuun 9 pnä 81 vuotta. Sulo Helminen, Windsor, Ont., täyttää lauantaina ,elokuun 10 päivänä 72 vuotta. Naururkansa siirretään >^ Australian lähelle - Yhdistyneiden Kansakuntien huol tohallintoneuvosto hyväksyi äsket täin pitämässään kokouksessa toi mehpiteet, joiden_avulIa_on yritetty löytää uusi koti Naurun huoltohal. lintoalueen väestölle. Nauru on pieni Etelämeren saari, joka OJQ Australian. Uuden Seelannin ja Ison Britannian huoltohallinnassa ja jota Australia hoitaa. Väestön on lähdettävä saareltaan, kun sen tärkein taloudellinen edellytys, maan fos-faattivarat, parinkymmenen vuoden kuluttua ovat tyystin loppuneet. Naurun paikallinen hallintoneuvosto on selittänyt, että joko Gurtis-tai Fraser-saari Australian rannikolla soiysi naurulaisten uudeksi kotipaikaksi. Samalla kuitenkin on to dettu. että vaikka Naurun paikallishallinto on tbivonut saarelaisille itsenäisyyttä uudella kotiseudulla, ei Australia ole halukas sitä myöntämään niin lähellä alueitaan. Huol tohallintoneuvosto on kehottanut eri osapuolia -.jatkamaan: neuvotteluja oikeudenmukaisen ratkaisun löytä miseksi. Uuifa iiitoa . .V... Geneve. 17 maan aseistariisun-takonferenssi jatkoi viime viikolla keskustelujaan saatuaan uutta innostusta Moskovassa edellisellä vii: kolia aikaan saadusta ydinkokeet kieltävästä sopimusluonnoksesta. N-Iiiton päävaltuutettu Semjon Tsarapkin puhui ensimmäisenä. Häntä seurasivat Yhdysvaltain. Englannin, Brasilian, Italian, Meksikon Yhdistyneen Arabitasavallan, Tshekkoslovakian- ja Canadan valtuutetut Yhdysvaltain päävaltuutettu Charles Stelle sanoi näyttävän siltä, että "eteemme on avautunut uusia laajoja näköaloja". Konferenssi alkoi jälleen hyvissä merkeissä lähes kuusi viikkoa kestäneen tauon jälkeen. Eräs vanhempi länsimaalainen diplomaatti sanoi kuitenkin, että tällä hetkellä ei näyttänyt olevan nitään mahdollisuuksia täydentää jsitiaista ydinkoekieltoa täydelliseltä koekiellolla, joka koskisi myös vaikeasti tunnistettavissa olevia naanalaisia kokeita. Stelle sanoi Yhdysvaltain palanneen konferenssipöydän ääreen toiveikkaana. Hän huomautti, että "jonkin verran edistystä oli tapahtunut yrityksissä saada varustautu-miskilpailu valvontaan, koska neuvottelut ovat nyt johtaneet konkreettiseen sopimukseen". Jos kiinalaiset johtohenkilöt vaivautuvat nyt tarkastamaan tässä' asiassa saamiaan uusia 'ystäviä", niin heillä ei totisesti ole siinä mitään ilon aihetta. Toivottavaa siis olisi, että Kiinan vastuunalaiset piirit tar kastaisivat eräitä periaatemää-rittelyjään, jotka saattavat johtaa heidät tällaiseen tilantee^ seen. Sellainen kannan tarkistus olisi varmasti eduksi' Kiinan kansalle. Kiinan sosialistisen järjestelmän kehitykselle j a samalla koko ihmiskunnalle. Tosiasia nimittäin on; että kysymys ei ole "vain" akateemisista opinkappaleista, vaan tärkeistä \ teoreettisista kysymyksistä, jotka vaikuttavat käytännölliseen toimintaan koko ihmiskuntaa koskevissa elintärkeissä kysymyksissä. Ne epäviralliset liittolaiset, mitä kiina bn kielteisellä suhtautumisellaan Moskovan sopimukseen nyt saanut, ovat vakavana varoituksena siitä, mihin virheelliset teoreettiset ratkaisut voivat käytännön elämän johtaa. Me uskomme ja toivomme puolestamme, että Kiinan vastuunalaiset piirit ovat sivuuttaneet sen kehitysvaiheen, missä lapsentauti voi tulla määrääväksi • tekijäksi ja että he voivat omalla ajallaan ja ta vallaan vetää oikeat johtopäätökset tällaisista päivänselvistä kysymyksistä. , MUISTI KYLLÄ — En unohtanut syntymäpäivään si, kultaseni. Ostin tämän hienon minkkiviitan sinulle. — Mutta, rakas, sinähän lupasit minulle auton., . > • — Niin, mutta en löytänyt ketään joka olisi myynyt aujon jäljennöstä. / f^Kunban valUudmmous bn ke- Uttynyt Jtolsin kniii inon^^ vat tammikuussa'1959, matta' ei ole petetfy eikä tehty^_tyhj|Utei, kuten amerikkalainen propaganda selittää, vaa^ olosuhteiden mukaan se on paras.malidollinen vallankumous 90 mailia Floridasta". Näin lopettaa ruotsalainen lehtimies Anders Ehnmark .Kuuba-teoksensa (Anders Ehnmark: Cuba Cu-bana, Söderströms 1963) ja näihin päätössanoihin sisältyy myös hänen kirjansa yleinen henki ja katsomus. Tämä ei kuitenkaan merkitse, että Ehnmark suhtautuisi Fidel Castron Kuubaan ~ varauksettomalla .^myötämielisyydellä, hän näkee yhtä -ja toista arvostelun aihetta, mutta hän ei suinkaan kaupitse niitä kuluneita propagandaväitteitä, joita läntinen lehdistö — Suomessakin — on ollut tulvillaan. Ehnmark on liikkunut — mm. viime syksyn kriisi-päivien aikana -— saarella avoimin ennakkoluulottomin mielin, punnin nut ilman intohimoja kuulemaansa ja näkemäänsä ja hänen johtopäätöksensä ovat itse asiassa raskas syytekirjelmä USA:ta vastaan ja viileän pohjoismaisen hatunnosto Fidel Castrolle. . UUTTA AIKAA YLLÄTTÄMÄSSÄ Ehnmark torjuu jo teoksensa alkupuolella käsitykset, ett^ häntä olisi pidetty jonkinlaisessa umpiossa ja että hänelle olisi näytetty vain sellaista, mitä olisi haluttu näyttää Hän sanoo: "Vierailin monilla summittain kohteeksi valituilla osuustoiminnallisilla suortiloilia, Manuel Sanguilylla', 'Patrice Lnmumbal-la*, 'Los PinosUla' jne. sitä myöten kun niitä tuli näkyviin tien varrella, voidakseni todeta, mitkä kuvaukset pitivät paikkansa, yleiset ylistyspuheiet tai väittämät uudesta orjuudesta ja retuperästä. < Eikä vallankumous ainakaan pelkää katseita, sillä matkamies liikkuu vapaasti ja ilman seuralaista: hän voi yllättaä uuden ajan missä haluaa". Eikä Ehnmark suinkaan tule sellaisiin tuloksiin ,että kaikki on -"kurjuutta, rappiota ja orjuutta": ° "Numeroista- on vaikea saada selkoa, mutta niin paljon matkamies voi nähdä itse, että uutta maata raivataan, otetaan käyttöön itävaltiolsta tulleitta nykyaikaisia koneita, pidetään työssä huomattavaa nläärää ihmisiä, jotka aikaisemmin kulkivat työttöminä yhdeksän kuukautta vuodessa, ja . pannaan paino muille sadoille kuin sokerille. Jos kehitystä el voikaan mitata, niin ainakin näkee sen suunnan. Noin joka toinen uusien tilojen talonpoika on mukana miliisissä, tykit, ilmatorjunta- ja käsiaseet pidetään kunnossa ja mieliala on lievimmin sanottuna taistelumie-lincn: heillä on jotakin puolustettavaa." SOKERIN NÄKÖALAT V Ehnmark käsittele pitkään Kuuban sokerikysymystä. joka viime aikoina on ollut paljon esillä. Hän. toteaa muodottomat epäsuhdat maanomistul^sessa (8% omisti 75% maasta) ja USAn monopoliaseman sokerialalla —.: sokeriin perustuen USA hallitsi 1950-luvun lopulla 70% kuuban tuonnista Ja 60 viennistä. Taloudellisesti Kuuba oli, toteaa Ehnmark, USA:n siirtomaa, eikä maan "poliittinen itsenäisyys luonnollisestikaan ollut juuri sen suurempi". Castron vallankumous toi matkassaan maareformin, ensimmäisen laatuaan koko latinalaisessa Amerikassa, alettiin perustaa osuustiloja ja hahmotella maataloudelle suunnitelmatalouden puitteita; Ensimmäisenä tjLiloksena saatiin 1961 en nätyksellinen 6,8 milj. tonnin sokc risato, mutta vuotta myöhemmin oli edessä jyrkkä romahdus. 4.8 milj. tonnia, joka on antanut paljon vet tä Castron vastustajien myllyyn. Mitä siis lopultakin oli tapahtunut? Ensinnäkin :Sokeria kohtaan tunnettiin tiettyä poliittista vastenmielisyyttä, koska USArn taloudellinen valta oli huomattavalta osalta ra kentunut sen varaan, ja lisäksi pyrittiin — sokerin kustannuksella — lisäämään muiden maataloustuotteiden tuotantoa. Vasta_ myöhemmin huomattiin toteaa Ehnmark — e ^ sokeri ei ollut vain kirous: 6.5 mfij. tonnille sokeria löytyi menekkiä USA:n ostosaarrosta huolimatta ja tämä makea ruoko alkoi kiinnostaa uudelleen. Viime vuonna so keriviljelyksiä lisättiin 15 prosentilla, mutta vielä tämän vuoden sadon tiedettiin olevan huonon. Uusi nousu tapahtuu vasta ensi vuonna. Kuuban nykyisistä vaikeuksista puhuessaan Ehnmark tähdentää l isäksi, että tuonnin katkeaminen USA:sta ja maarefoTmi siihen yh- (listettynä ovat tuoneet muitakin pulmia. USA.sta tuotiin paljon mm. lihaa, ravintorasvoja, kalaa ja jopa vihanneksia, jotka nyt on^' saatava toisaalta eikä uusi huoltoverkosto — sosialististen maiden panoksesta huolimatta — ole heti luotavissa. Lisäksi maareformin toimeenpano alentaa aina aluksi tuotantoa. Kun Bolivia vuonna 1952 toteutti Kuubaa paljon vaatimattomamman maareformin, niin sitä seurasi monivuotinen kriisi, jossa USA^ kiiruhti avuksi. Nojautumalla FAO:n tilastoihin Ehnmark todistaa, että vaikeuksistaan huolimatta Kuuba on selviytynyt pulmistaan hyvin. LUOVA-KULTTUURIMILJÖÖ Ehnmark luo myös mielenkiintoisen ; katsauksen tämän päivän Kuuban kulttuurielämään: Pieni sitaatti riittäköön siitä näytteeksi: "Liikkuvuus on vieläkin se, jonka ensimmäiseksi panee' merkille. Kuubasta on muodostunut eri i l mansuunnilta tulevien kulttuuristen vaikutteiden kiehuva kohtauspaikka. Amerikkalainen vaikutus törmää yhä useammin espanjalaiseen ja afrikkalaisen, avataan ovia latinalaisamerikkalaiselle ruiioudelle joka aikaisemmin oli laiminlyöty,^ marxismi ja sosialistinen realismi tekevät tuloaan. Pekingin ooppera ja puolalaisia filmejä esitetään Havannassa, kirjailijat palaavat kuin vieraat linnut pakolaisuudestaan Euroopan ja Amerikan pääl^upun-geista. Saa vaikutelman tavattomasta : eloisuudesta äärimmäisyyksien kohtaamisesta, omituisista yhdistelmistä, jossa karibialainen muotomaailma muuttaa kaiken, jonka se omaksuu. Ja koko ajan tämä massiivinen opetuspanos, algebraa ja oikeinkirjoitusta viikkolehdissä. Koin Kuuban kulttuurimiljöön luovana ja innoittavana". FIDEL CASTRO Pitkän luvun Ehnmark omistaa myös Fidel Castrolle ja tietty ihailu ja kunnioitus paistaa tällöin hänen muuten viileän tekstinsä lävitse. Ehnmark toteaa, että Castro on yhä edelleen merkillinen, liikkuva hahmo, joka saattaa pitää hallituksen istuntoa jossakin maakapa-kan keittiössä yhdessä kokkien ja tarjoilijoiden kanssa. Hän on mies joka menee suoraan silloin, kun taktiikka neuvoisi kiertelemään", hän tähdentää kurin ja uhrimielen merkitystä, mutta korostaa sen rinnalla kärsivällisyyden ja laajakatseisuu-den siunausta. Hän ei epäröi korjata kannaottojaan julkisuuden edessä ja puheissaan hän on sanianai-kaisesti "pääministeri, kansantajui nen luennoitsija, uutisraportteri ja televisiokommentaattori'. Ja: "Kun koko Kuuba istui valveilla ja kuunteli häntä (viime syksyn krii.sin aikana — OL) ja amerikkalaiset uutistoimistot tiedoittivat, että hän jälleen levitti myrkkyään ja sortui hysteerisiin syytöksiin, niin oli mahdollista, että hän omisti puheensa pääosan sianhoidolle, joka on hänen lempiaiheensa. Siinä suhtessa hän muistuttaa Hrushtshevia", sanoo Ehnmark. EI POLIISIVALTAA Ehnmark torjuu myös käsitykset "poliisivallasta" ja sanoo, että hän ei huomannut mitään terroria. Hän tosin myöntää kuulleensa mitä verisimpiä huhuja, mutta lisää, että niiden perustaksi ei milloinkaan esitetty mitään tosiasioita. Hän sai tavata Kuuban salaisen poliisin päällikön. Castron kanssa taistelleen nuoren Arsenio Garcia Davi-lan ja hänen vaikutelmansa tästä on myönteinen. Ja yksintein hän repii silpuksi kansainvälisen juristi-komitean siteeratun yhteenevedon Kuuban "oikeudettomasta tilasta". Hän huomauttaa, että po. "tiedot" on kerätty lähes kokonaisuudessaan Miamissa oleskelevien pakolaisten taholta ja sanoo heidän lähimpänä pyrkimyksenä olevan poliittisen mielialan: nostattaminen Kuubaa vastaan. Ehnmark myöntää, että hän ei puolestaan, ole voinut tarkistaa kaikkia esiteltyjä tapauksia, mutta lisää, että "on helpompi nähdä se, mikä cl ole totta kuin mikä on totta". TUOMIO USA:lle Ehnmarkin Kuuba-teoksen viimeiset luvut on omistettu USA:n omaksumalle asenteelle, hän käy lävitse asiaan liittyvät historialliset vaiheet, luo katsauksen yli koko latinalaisen Amerikan ja päätyy USAn politiikan vääjäämättömään tuomioon. Tämä kaikki ..käy ilmi jo yhdestä ainoasta sitaatista: : "Mitkä lienevätkään olleet Kuuban johtä^jien salaiset tarkoitukset uutena vuotena 1939, mitä juonia lieneekään punottu Sierra Maestralle, mikä salaliitto lieneekään kätkeytynyt partaisen nousun taakse — ja kaikki tämä kuuluu publisistlsen mielikuvituksen alueelle —^. niin käytettävissä olevat lähteet osoittavat tuskin ainoatakaan kohtaa, jossa U-S A positiivisin toimenpitein olisi tukenut sitä demokraattista kehi- RANSKA LISÄÄ YHÄ YDINSOTAVOIMIAAH Pariisia -r- Presidentti de GänUe sanoi \ * lehdistökonferenssissaan mstanantaiii.a, että ^ Ranska tulee tiiman vuoden puolella ehdottamaan kolmelle mnulle ydinaseval-, laile "perehtymistä tehokkaan ydinaseriisunnan mahdolllsank-slto". - Hän sanoi, että Moskovassa vii-, me' viikolla solmitun'4toImen vai-' lan ; sopimuksen merkitys ^'Jää ra-joitetoksi, ellei i se tiile.' olemaan lähtöhlohtaiia jollekin enenimälle. Presidentti tähdensi tässä yhteydessä pitävänsä sopimusta "tyydyt, tävänä". . de Ganlle lisäsi, ettei-tämä sopi-- mus kuitenkaan estä Ranskaa va-rnstautnmasta ^sellaisin mittaamatonta tuhoa aikaansaavin asein, joita mullia valloilla jo on käytettävissään". ' Ranskan ei ole mitään syytä liittyä mahdolliseen hyökkäämättömyysso-pimukseen, "koska Ranska ei milloinkaan tule esiintymään hyökkäävänä osapuolena", sanoi de Gaulle edelleen. • • Viitaten päämin. Hrushtshevin eh- »lotukFeen NATO-maiden ja Varsovan sopimuksen jäsenten välisestä hyökkäämättömyyssopimuksesta presidentti jatkoi, että Ranska .ei anna arvoa ajatukselle "Atlantin liiton ja kommunistisen orjuuden yhdistämisestä".-.• -^Ranska ei tule hyökkäämään ensin, mutta tulemme puolustautumaan kaikin keinoin, jos kimppuumme tai "jonkin liittolaisemme kimppuun hyökätään. --Ranska uskoo, että jonakin päivänä vielä on mahdollista päästä 'vilpittömään sopimukseen Neuvostoliiton kanssa", ja kun se päivä tu_ Ise, aikco Ranska esittää rakentavan Suroopan rauhaa ja tasapainoa koskevan ehdotuksen. Mutta tällä hetkellä v Ranska el tule yhtymään hankkeista, joita suunnitellaan* sen pään ylitse, erityisesti el mihinkään Saksaa koskevlta järjestelyihin, sanoi de Gaulle. Ranskalals-aiheri^alalslste suhteista de Gaulle lausui, että Ranskalla ja. Yhdysvalloilla on kaikki syyt pitää pystyssä Atlantin fliittiga niin kauan, kuin "neiivostoryhmlttymä on vapaata maailmaa vastassa". . .Lehdistökonferenssi:kesti lähes IM: tuntia. Presidentti tähdensi konferenssissa- jälleen voimakkaasti Ranskan ja Yhdysvaltain väliBtä ystävyyttä, mutta el koettanut millään lailla salata maiden välillä nykyään vallitsevia poliittisia erimielisyyksiä. Hän tähdensi NATO :n tärkeyttä Ranskalle, mutta huomautti, että tärkeitä muutoksia oli tapahduttava Ranskan mukanaolon edellytyksenä. de Gaulle vahvisti myös Ranskan talouden pirstoutuvan "Atlantin yhteisön kaltaisessa järjestelmässä", jota hän nimitti vain "tunnetun hite-gration uudeksi muodoksi". • Kun de Gaullelta kysyttiin tulisiko Ranska allekirjoittamaan ydinkoekieltosopimuksen, jos YhdysvaUat nntaa sille atomitietoja.'niin de Gaulle sanoi: — Ranskan allekirjoitusta ei anneta sarjaan olettamuksia, joita- mitään tällä hetkellä ei ole edes aloitettu/toteuttaa.' Hän huomautti, että Moskovan ydinkokeet kieltävä sopimus, "näyttää meistä tyydyttävältä, vaikkakaan me emme yhdy yfetä innokkaasti presL dentti Kennedyn lauantaina ilmaisemaan iloon". 1— Mikään ei kuitenkaan ole muuttunut. Kahden kilpailijan ydinaseiden- uhka häilyy edelleen maailman yläpuolella ja uhkaa erityisesti niitä, joilla ei ole tällaisia aseita, hän jatkoi. Hän lisäsi, että on jo tesiasia, että tällaiset aseet pystyvät tuhoamaan KUN MUSSOLINI VANGITTIIN... ?Ov.'iin«(a sitten, heinäkuun 25. pnä 1943, Rooma kylpi 35 asteen itc:.ee.s^a. Siira saunalämmössä kukaan ei jaksanut oila kadulla. Betty Hilker ja Thora Anders esiintyvät vakituisesti CBC-TV:n kesäohjelmassa "Some of Those Days". Tämä sunnuntaisin nähtävä ohjelma televisioidaan GBG:n Vancouverin asemalta. tystä jota vallankumoukselta vaadittiin. Mitkä UsAn tarkoitukset lienevätkään olleet niin niiden sallittiin toimia vastavallankumouksen tapaan: OH vain aikaisempien tekojen selventämistä, kun .'Vmerikan presidentti 29 pnä joulukuuta 1962 tervehti vapautettuja invaasiosotilaita vapaussankareina, vastaanotti heidän lippunsa päällikön kädestä Jose ja Roberto Perez San Romano, molemmat Batistan armeijan am-nialiiupseereita — ja julisti, että tämä lippu kerran vedettäisiin .salkon "vapaassa. Havannassa". Aatteellisesti USA antoi liittää toimenpiteensä siihen teemaan, jota haluttiin vastustaa, marxismia, ja antoi uudelleen kommunisteille hyviä argumentteja. On mahdollista, multa ci todennäköistä, että Amerikan toisenlair nen politiikka olisi tuonut matkassaan samanlaisen tuloksen. On mahdollista mutta ei todennäköistä, että Castro, alusta pitäen suunnitteli vi;lirikkoa USA:n kanssa; On mahdollista, mutta ci uskottavaa, että kommunisteilla alusta pitäen olisi ollut määräävä vaikutus. Mutta tiedetään varmuudella, ja se on olennaista arviota tehtäessä, että Amerikan politiikka, sellaisena kuin se esiintyi, ei antanut muuta vaihtoehtoa kuin sen, jonka Castro valitsi, mikäli hän ci olisi halunnut luopua lupaamastaan yhteiskunnallisesta vallankumouksesta'*. OLLI LAINE. eikä kukaan niin ollen kiinnittänyt huomiota ambulanssiin. Joka kiljuvin sireenein syöskyi halld autioiden katujen. Kuitenkin se oli historiallinen ambulanssi: siinä vle-r Uin vankeuteen Italian tasistista diktaattoria Benito Mussolinia^ joka oli pitänyt mustapaitoineen valtaa kä9is$ään 18 vuotta. Vasta illaiia tieto Mussolinin vangitsemisesta levisi väestön: keskuuteen, joka : tunkeutui tasistipuolueen toimistoihin, poltti lippuja, valokuvia ja jäsenkirjoja. t Mussolinin vangitsemiseen myötävaikutti kaksi ryhmää, joilla oli tietyt yhteydet toisiinsa. Toisen niistä muodosti fasistien ns. suuren neuvoston Mussolinia vastustava ryhmittymä, jonka johdossa olivat Dino Grandi ja Galeazzo Ciano, kumpikin entisiä ulkoministereitä ja jälkimmäinen lisäksi Mussolinin vävy. Toisen johdossa taas oli nöyryytetty kuningas Viktor Emanuel. Tapahtumaketjun taustana oli. natsiarmeijan tuho Afrikassa ja amerikkalaisten maiMnnousu Sisiliaan. Lisäksi Rooma oli kokenut ensimmäiset suuret pommitukset, eikä mikään propaganda voinut enää saada väestöä vakuuttuneeksi''£uuresta voitosta". Mussolini on käsistä ja jaloista kytkenyt itsensä Hitler-Sak-saän ja, tällöin sekä Grandin-^ia- >non TyhmTtymä , f ristlpuolueessa, että piirit Viktor Emanuelln ympärillä päättivät tehdä "mitä tehtävissä on", jotta Italia ei sodassa kokisi täydellistä perikatoa. Fasistien suuri neuvosto piti heinäkuun 24. pnä kokouksen, joka jatkui myöhään yöhön. Istunto oli myrskyisä ja dramaattinen. Grandi istui siellä taskut täynnä käslkra- (Jatk. seur. siv.) PÄ/yÄN PAKINA Airitaisikohan kärpä^läikäojennus? Näyttää siltä — ainakin Suuren Rahan lehtlen_uutlsjuttujen^ perusteella — että John Diefenbakerin pi^ täisi saada englantilaiseen malliin "kärpäslätkäojennusta viuneisimmäs-tä rikkomuksestaan. Viimeisin vihanpuuska • Diefenba-keria vastan johtuu hänen "vaivaisten ja tarvitsevien hätää loukkaavasta" eleestä — eli siltä, kun hän seuraavia vaaleja silmäillen äänesti parlamentin jäsenten vuosipalkkioiden 80-prosenttIsta korotusta vastaan. Kova ja tunnoton on tämä mies, joka ei huomioi, että elinkustannukset ovat jatkuvasti kohoneet. ja että parlamentin jäsenet, mukaanlukien maamme hienoimman vanhainkodin (senaatin) jäsenet, ovat joutuneet suoranaiseen hätään ja puutteeseen sen vuoksi kun heidän palkkojaan ei ole korjattu yhdeksään vuoteen. Onpa meille kerrottu, etta jotkut parlamentin jäsenet ovat suorastaan velkaantuneet vata sen vuoksi kun he halaavat antaa kansakunnan hy-väk. sl kykynsä ja voimansa. Me kaikin myönnämme, näin selittävät Suuren Rahan lehdet melko yksimielisesti, että parlamentaarikkojemme palkat ovat jääneet syviin kuoppiin . . . • . Mutta tämä' ruoja, tarkoitamme John Dicfenbnkeria. kehtasi kuitenkin poliittisista syistä äänestää ehdotusta vastaan, jonka mukaan alahuoneen jäsenet antoivat itsellcon vaivaisen 8(A-proscnttisen palkankorotuksen, ynnä 10 pro5>entin verran niitä "reunaetuisuuksia", jotka air-kaiscmpien selitysten mukaan ovat itse .paha.sta. Ajntella nyt sitä kurjuutta, kun pucluepamppujen sanotaan kulissien takana kes.kenääU/ sopineen siitä, että esiinnytään yhtenä miehenä tämän "kobtuulllsen" palkankorotuksen puolesta, jotta mikään puolue ,ei voisi seuraavissa vaaleissa "etuilla" Icansnn varojen saastämisyiityksiln vedoten — mutta kalkista naista "herrasmiessopimuksista" huolhnatta mr: Dlefenbaker kehtasi esittaä epäilynsä siltä, onko asianmukaista korotta aalahuoneen jäsenten palkkio kymmenestatuhnnnesta dollarista kahdeksaantoistatuhantcen Ja vapauttaa siitä kuusituhatta dollaria kokonaan tulovero.sta. Hänen puheensa oli tosin siksi epäselvä, ettei siitä päässyt täysin .selville, kannattiko hän palkkioiden korotusta tai ei, mutta sitten ei ollut enää mitään epäselvää kim.hän antoi») tiukan tullen "ei"-äänen. Itsestään siis seuraa, että puoluepomot ja heidän äänenkannattajansa ovat siiJJ sysänneet tulta ja tuliki-vcnkäryä miespololsen niskaan ja jalkoihin. Sen johdosta emme enää ihmettelisi vaikka hänelle suositeltaisiin peräti alussamainlttua kär-päslälkäkuuria, joka tuntuu olevan käytännössä ainakin Britannian vanhan torypuolueen piirissä. Wokinghamista, Englanista. heinäkuun 31 pnä tulleessa AP:n eräässä uutistiedossa kerrottiin tästä "pa-rannusmenetelmästä" seuraavaa: "John Mallet. 58-vuotlas konservatiivipuolueen liikkeenjohtaja tässä Midlandin markklnakauppalassa. tunnusti eilen, että hän on syyllistynyt erään tolien konservatiivin paljaitten pakarain pieksämiseen kärpäslätkällä. "Se tapahtui, sanoi yleinen syyttäjä John Grifflths, konservatllyipuo-lueen päämajassa sen jälkeen kun mr. Mallet oli nuhdellut 18-vuotlas-ta David GUlmania poliittisen bmos-tuksen puutteesta. / "Mallet antoi GUlmanlUe valhior ehtoL^en rangaistuksen -r- kirjoittaa ainekirjoituksen tai puheen ruumiillisesta rangaistuksesta. Gillman valitsi rangaistUksekseen puheen kirjoittamisen. "Siten, sanoi syyttäjä, Mallet kysyi: 'Tiedätkö mitään syytä, miksi minä en voisi picstö sinua?' Gillman antoi _kielteisen—vastauksen ja niin Mallet käski hänen laskea housunsa ja alushousunsa alas ja menää ku-marrusasentoon __tuolille. '•Gillman teki työtä' käskettyä — 'hän luuli sitä luonteenlaadun kokeeksi' selitti Grifflths — ja sai kuusi läimäystä kärpäslätkästä. "Harold Mayne Reid sanoi, ettei . tapahtuman yhteydessä ollut mitään merkkejä rutsauksesta . (sukupuollrl-kokse- sta) . . . !'Mallet määrättiin ylläpitämään sopu . . . (Kalkki on anteeksi annettuja me olemme jälleen parhaita' ystäviä), sanoi Gillman sanomalehti-miehUle." Me emme luonnollisestikaan tiedä auttaisiko tällainen kuuri kurittomia konservatiiveja .yleensä, mutta pitäen mielessä sanonnan, että kun "loppu on hyvin, niin kalkki on hyvin", mm kyllä kaiketi kärpäslätkällä pliskaamlsen' avulla sittenkin saadaan selville, kenellä <m 4conservatli- «aen"^ ' mittapuun mukaan ^"hyvft hkmteenlaattt"." Ainakin^'OiUman nourukalaen lausuqto viittaa .allht^n. — KäDsftkoum.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 6, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-08-06 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630806 |
Description
Title | 1963-08-06-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, elok. 6 p. — Tuesday, Aug. 6, 1963
VAPAUS INbEPENbENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
(LIBERTY) Establlsbed Nov. 6. IDir
Editoi: W. Eklund Manager: E. Saksi
•Telephone: Office 674-4264 — Editorlal 674-4265
PuDllahed thrice tt-oekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by VapauB
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury. Ontario. Canada.
Mailing address: Box 69
Advertising rates uponapplication, translatlons tree of charge. ^
Authorlzed as second dass mail by the Post Office Department, Ottawa,
and for payment of postage in cash."
TILAUSHINNAT
Canadässa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USA:ssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
-CANADIAN lÄNGUAGE-PRESS
18 vuotta Hiroshiman jälkeen
Tänään/ tiistaina; tulee kuluneeksi 18 vuotta siitän kun
YRdysvaltain toimesta kärvennettiin atomipommin liekeissä
kymmeniätuhansia 'ihmisiä Hiroshiman atomipommitukses-sa.
Se oli ensinmiäinen kerta, jolloin tätä uutta joukkotuho;'
asetta käytettiin ihmisten tuhoamiseksi. Elokuun kuudes
päivä tulee aina pysymään sekä Yhdysvaltain poliitikkojen
tähräpäivänä että vakavana varoituksena siitä mitä ihmis-ikunnallä
on edessä, jos vieläkin 'käytettäisiin nykyaikaisia
ydinaseita, joihin verrattuna Hiroshiman atomiponmii oli
kuin jousipyssyn isku tykin kranaattiin verraten.
Vaikka nieille on yritetty vajkuuttaa, että Hiroshiman
tuhannet asukkaat tuhottiin atomipommilla muka sotilaallisesta
syystä, niin tosiasia kuitenkin onv että Japanin vaikutusvaltaisten
piirien toimesta oli jo sitä ennen esitetty Yhdysvalloille
tiedusteluja antautumisen ehdoista, että Yhdysvaltain
ilmavoimat hallitsivat jo tä"ydellisesti Japanin koko ^
ilmatilaa, ja että kysymys Japanin lopullisesta antautumisesta
oli jo aktiivisesti päiväjärjestyksessä.
Hiroshiman ja sitä seurannut Nagasakin atomipommi-
•tus 'olivat ratkaisevasti poliittisia eivätkä sotilaallisia pää
määriä tavoitelleita tekoja — ne olivat ensimmäisiä kylmän
sodan haasteita Neuvostoni toUe.
Hiroshiman päivänä muistetaan niitä kymmeniätuhansia
siviilejä, jotka elokuun 6 päivän vilkkaimpana liikennehet-kenä,
kello 8.15 aamulla, joutuivat varoitusta saamatta atomipommin
uhreiksi.
Samalla kertaa Hiroshiman päivänä on kautta maailman
vaadittu, että mikään kaupunki ei saa koskaan enää joutua
tällaisten joukkotuhoaseiden hävitettäväksi.
Me kaikin olemme luonnollisesti äärettömän iloisia siitä,
että 18 vuoden kuluttua Hiroshiman pommituksen jälkeen
ori ydinasemaiden kesken tehty sopifnus, jonka mukaan ydinaseiden
kokeet lopetetaan "ikuisesti" ilmassa, avaruudessa
ja veden alla.
Tämä vuosipäivä palauttaa kuitenkin mieleen sen tosiasian,
että ydirtasescdan vaara on olemassa niin kauan kuin
näitä hirveitä joukkotuhoaseita on käyttövalmiina. Mitä tarvitaan
on se, että ydinaseiden kokeet lopetetaan kaikkialla.
myös maan alla, että ydinaseet upotetaan yhteisen sopimuksen
perusteella ja tiukan valvonnan alaisuudessa meren syvyyteen,
ja että kuvaannollisesti puhuen miekat taotaan au
rpiksi, yleisen ja täydellisen aseistariisuntasopimuksen perusteella.
Tällainen on perusolemukseltaan Hiroshiman päivän sanoma,
jos rnielimme' välttää uusien, vielä hirvittävämpien
ihmisjoukkojen tuhoamisen muutaman sekunnin aikana.
Ajattelemisen aihetta
- Samalla kun koko edistysmielinen maailma on tervehtinyt
rauhan asiaa palvelevana edistysaskeleena Moskovassa
tehtyä sopimusta ydinasekokeiden lopettamiseksi ilmassa;
avaruudessa ja veden alla, on kuultu myös kolme soraääntä
Ranskan, Länsi-Saksan ja Kiinan hallituspiireistä. Tämä
^naisenaan palauttaa Kiinan kohdalta uudelleen nähtäväksi,
ipiten; vissinlainen "sanajyrkkyys" voi johtaa käytännöllisesti
katsoen liittosuhteisiin äärioikeiston kanssa.
; Kukaan ei ihmetellyt sitä kun Ranskan presidentti de
Gaulle sanoi, että hän ei liity Moskovassa allekirjoitettuun
sopimukseen. Yleisesti tiedetään, että kenraali de Gaulle pi
tää itseään, jos ei valkoisella hevosella ratsastavana historian
suuruutena, niin ainakin sinä valittuna poliitikkona, jonka
osaksi on tullut "Ranskan suuruuden" palauttaminen. Kenraali
de .Gaulle olettaa, että kehittämällä omia ydinaseita ja
ryhtymällä niitä valmistamaan varastoihin. Ranskan hallitus
tulee voimasuhteitten muuttumisen perusteella pääsemään
tasa iarvoiseen asemaan riiääilman "nykyhetken suurmaiden
Neuvostoliiton ja Yhdysvaltain rinnalla.
Tämä on se perusta ^ meidän mielestämme kaikkea
tosipohjaa vailla oleva perusta — jonka vuoksi kenraali de
Gaulle halua olla korkeassa yksinäisyydessään ja kieltäytyy
nyt allekirjoittaniasta Moskovan sopimusta. Vika tässä on
(de Gaullen kannalta katsoen) vain siinä, että kenraali de
GaiLille ei ole Ranskan kansa. Kenraalit ja muut vallanpitäjät
tulevat ja menevät, mutta Ranskan kansa on ja=pysyy.
Varmaa myös on, että Ranskan kansa tule omalla tavallaan
ilniaisemaan todellisen tahtonsa myös näistä asioisfaT
_ Kukaan ei liioin ihmettele Länsi-Saksan nykyisen halii-tuskomennon
kielteistä suhtautumista Moskovan sopimukseen
ydinasekokeiden kieltämiseksi. Länsi-Saksan revanshi
mielisiä kenraaleja ja poliitikkoja peloittaa tässä yhteydessä
ennenkaikkea se, että Moskovassa nyt tehty sopimus ydinasekokeiden
kieltämiseksi ilmassa, avaruudessa ja veden alla,
jphtaa väistämättömästi uusiin ja entistä merkityksellisem-piin
sopimuksiin, joiden perusteella kostosotieri hautominen
sekä "itäalueiden" valtaamissuunnitelmat menevät sivu suun.
; Mutta vaikka Kiinan kommunistisen puolueen johdon
tiedetään suhtautuvan tietyin varauksin rauhanliikkeeseen
yleensä ja erikoisesti rauhallisen rinnakkaiselon periaatteen
toteuttamiseen, niin Pekingistä annetut kielteiset lausunnot
Moskovan sopimuksen tiimoilta tuntuvat kuitenkin miltei
uskomattomilta. Sosialistiset ihmiset ja maat eivät voi muuta
kuin tervehtiä kaikkia sellaisia toimenpiteitä jotka tavalla
tai toisella voivat helpottaa kansainvälistä jännitystä ja tehdä
mahdolliseksi lisäsopimukset varustelukilpailun lopettamiseksi.
• Kiinan johtohenkilöiden sanavallankumouksellisuus ja
' Heidän "kova linjansa" on nyt asiallisesti puhuen johtanut
Kiinan samalle linjaile "kansleri Adenauerin ja kenraali de
Gaullen kanssa! '
PsYNTYMÄ-
PÄIVIÄ
' Hilma' Koivu, Sudbury, Ont; täyttää
torstaina, elokuun 8 pnä 65
vuotta.
Hilda Tuori, Sudbury, Ont. täyttää'
perjantaina .elokuun 9 pnä 81
vuotta.
Sulo Helminen, Windsor, Ont.,
täyttää lauantaina ,elokuun 10 päivänä
72 vuotta.
Naururkansa siirretään >^
Australian lähelle -
Yhdistyneiden Kansakuntien huol
tohallintoneuvosto hyväksyi äsket
täin pitämässään kokouksessa toi
mehpiteet, joiden_avulIa_on yritetty
löytää uusi koti Naurun huoltohal.
lintoalueen väestölle. Nauru on pieni
Etelämeren saari, joka OJQ Australian.
Uuden Seelannin ja Ison
Britannian huoltohallinnassa ja jota
Australia hoitaa. Väestön on lähdettävä
saareltaan, kun sen tärkein
taloudellinen edellytys, maan fos-faattivarat,
parinkymmenen vuoden
kuluttua ovat tyystin loppuneet.
Naurun paikallinen hallintoneuvosto
on selittänyt, että joko Gurtis-tai
Fraser-saari Australian rannikolla
soiysi naurulaisten uudeksi kotipaikaksi.
Samalla kuitenkin on to
dettu. että vaikka Naurun paikallishallinto
on tbivonut saarelaisille
itsenäisyyttä uudella kotiseudulla,
ei Australia ole halukas sitä myöntämään
niin lähellä alueitaan. Huol
tohallintoneuvosto on kehottanut eri
osapuolia -.jatkamaan: neuvotteluja
oikeudenmukaisen ratkaisun löytä
miseksi.
Uuifa iiitoa
. .V...
Geneve. 17 maan aseistariisun-takonferenssi
jatkoi viime viikolla
keskustelujaan saatuaan uutta innostusta
Moskovassa edellisellä vii:
kolia aikaan saadusta ydinkokeet
kieltävästä sopimusluonnoksesta.
N-Iiiton päävaltuutettu Semjon
Tsarapkin puhui ensimmäisenä.
Häntä seurasivat Yhdysvaltain. Englannin,
Brasilian, Italian, Meksikon
Yhdistyneen Arabitasavallan, Tshekkoslovakian-
ja Canadan valtuutetut
Yhdysvaltain päävaltuutettu Charles
Stelle sanoi näyttävän siltä, että
"eteemme on avautunut uusia
laajoja näköaloja".
Konferenssi alkoi jälleen hyvissä
merkeissä lähes kuusi viikkoa kestäneen
tauon jälkeen.
Eräs vanhempi länsimaalainen
diplomaatti sanoi kuitenkin, että
tällä hetkellä ei näyttänyt olevan
nitään mahdollisuuksia täydentää
jsitiaista ydinkoekieltoa täydelliseltä
koekiellolla, joka koskisi myös
vaikeasti tunnistettavissa olevia
naanalaisia kokeita.
Stelle sanoi Yhdysvaltain palanneen
konferenssipöydän ääreen toiveikkaana.
Hän huomautti, että
"jonkin verran edistystä oli tapahtunut
yrityksissä saada varustautu-miskilpailu
valvontaan, koska neuvottelut
ovat nyt johtaneet konkreettiseen
sopimukseen".
Jos kiinalaiset johtohenkilöt
vaivautuvat nyt tarkastamaan
tässä' asiassa saamiaan uusia
'ystäviä", niin heillä ei totisesti
ole siinä mitään ilon aihetta.
Toivottavaa siis olisi, että Kiinan
vastuunalaiset piirit tar
kastaisivat eräitä periaatemää-rittelyjään,
jotka saattavat johtaa
heidät tällaiseen tilantee^
seen. Sellainen kannan tarkistus
olisi varmasti eduksi' Kiinan
kansalle. Kiinan sosialistisen
järjestelmän kehitykselle
j a samalla koko ihmiskunnalle.
Tosiasia nimittäin on; että
kysymys ei ole "vain" akateemisista
opinkappaleista, vaan
tärkeistä \ teoreettisista kysymyksistä,
jotka vaikuttavat
käytännölliseen toimintaan koko
ihmiskuntaa koskevissa
elintärkeissä kysymyksissä.
Ne epäviralliset liittolaiset,
mitä kiina bn kielteisellä suhtautumisellaan
Moskovan sopimukseen
nyt saanut, ovat vakavana
varoituksena siitä, mihin
virheelliset teoreettiset
ratkaisut voivat käytännön
elämän johtaa.
Me uskomme ja toivomme
puolestamme, että Kiinan vastuunalaiset
piirit ovat sivuuttaneet
sen kehitysvaiheen,
missä lapsentauti voi tulla
määrääväksi • tekijäksi ja että
he voivat omalla ajallaan ja ta
vallaan vetää oikeat johtopäätökset
tällaisista päivänselvistä
kysymyksistä. ,
MUISTI KYLLÄ
— En unohtanut syntymäpäivään
si, kultaseni. Ostin tämän hienon
minkkiviitan sinulle.
— Mutta, rakas, sinähän lupasit
minulle auton., . >
• — Niin, mutta en löytänyt ketään
joka olisi myynyt aujon jäljennöstä.
/
f^Kunban valUudmmous bn ke-
Uttynyt Jtolsin kniii inon^^
vat tammikuussa'1959, matta'
ei ole petetfy eikä tehty^_tyhj|Utei,
kuten amerikkalainen propaganda
selittää, vaa^ olosuhteiden mukaan
se on paras.malidollinen vallankumous
90 mailia Floridasta".
Näin lopettaa ruotsalainen lehtimies
Anders Ehnmark .Kuuba-teoksensa
(Anders Ehnmark: Cuba Cu-bana,
Söderströms 1963) ja näihin
päätössanoihin sisältyy myös hänen
kirjansa yleinen henki ja katsomus.
Tämä ei kuitenkaan merkitse, että
Ehnmark suhtautuisi Fidel Castron
Kuubaan ~ varauksettomalla .^myötämielisyydellä,
hän näkee yhtä -ja
toista arvostelun aihetta, mutta hän
ei suinkaan kaupitse niitä kuluneita
propagandaväitteitä, joita läntinen
lehdistö — Suomessakin —
on ollut tulvillaan. Ehnmark on liikkunut
— mm. viime syksyn kriisi-päivien
aikana -— saarella avoimin
ennakkoluulottomin mielin, punnin
nut ilman intohimoja kuulemaansa
ja näkemäänsä ja hänen johtopäätöksensä
ovat itse asiassa raskas
syytekirjelmä USA:ta vastaan ja
viileän pohjoismaisen hatunnosto
Fidel Castrolle. .
UUTTA AIKAA YLLÄTTÄMÄSSÄ
Ehnmark torjuu jo teoksensa alkupuolella
käsitykset, ett^ häntä
olisi pidetty jonkinlaisessa umpiossa
ja että hänelle olisi näytetty vain
sellaista, mitä olisi haluttu näyttää
Hän sanoo:
"Vierailin monilla summittain
kohteeksi valituilla osuustoiminnallisilla
suortiloilia, Manuel
Sanguilylla', 'Patrice Lnmumbal-la*,
'Los PinosUla' jne. sitä myöten
kun niitä tuli näkyviin tien
varrella, voidakseni todeta, mitkä
kuvaukset pitivät paikkansa, yleiset
ylistyspuheiet tai väittämät
uudesta orjuudesta ja retuperästä.
< Eikä vallankumous ainakaan pelkää
katseita, sillä matkamies liikkuu
vapaasti ja ilman seuralaista:
hän voi yllättaä uuden ajan missä
haluaa".
Eikä Ehnmark suinkaan tule sellaisiin
tuloksiin ,että kaikki on
-"kurjuutta, rappiota ja orjuutta":
° "Numeroista- on vaikea saada
selkoa, mutta niin paljon matkamies
voi nähdä itse, että uutta
maata raivataan, otetaan käyttöön
itävaltiolsta tulleitta nykyaikaisia
koneita, pidetään työssä huomattavaa
nläärää ihmisiä, jotka aikaisemmin
kulkivat työttöminä yhdeksän
kuukautta vuodessa, ja .
pannaan paino muille sadoille
kuin sokerille. Jos kehitystä el
voikaan mitata, niin ainakin näkee
sen suunnan.
Noin joka toinen uusien tilojen
talonpoika on mukana miliisissä,
tykit, ilmatorjunta- ja käsiaseet
pidetään kunnossa ja mieliala on
lievimmin sanottuna taistelumie-lincn:
heillä on jotakin puolustettavaa."
SOKERIN NÄKÖALAT
V Ehnmark käsittele pitkään Kuuban
sokerikysymystä. joka viime aikoina
on ollut paljon esillä. Hän.
toteaa muodottomat epäsuhdat
maanomistul^sessa (8% omisti 75%
maasta) ja USAn monopoliaseman
sokerialalla —.: sokeriin perustuen
USA hallitsi 1950-luvun lopulla 70%
kuuban tuonnista Ja 60 viennistä.
Taloudellisesti Kuuba oli, toteaa
Ehnmark, USA:n siirtomaa, eikä
maan "poliittinen itsenäisyys luonnollisestikaan
ollut juuri sen suurempi".
Castron vallankumous toi matkassaan
maareformin, ensimmäisen
laatuaan koko latinalaisessa Amerikassa,
alettiin perustaa osuustiloja
ja hahmotella maataloudelle suunnitelmatalouden
puitteita; Ensimmäisenä
tjLiloksena saatiin 1961 en
nätyksellinen 6,8 milj. tonnin sokc
risato, mutta vuotta myöhemmin oli
edessä jyrkkä romahdus. 4.8 milj.
tonnia, joka on antanut paljon vet
tä Castron vastustajien myllyyn.
Mitä siis lopultakin oli tapahtunut?
Ensinnäkin :Sokeria kohtaan tunnettiin
tiettyä poliittista vastenmielisyyttä,
koska USArn taloudellinen
valta oli huomattavalta osalta ra
kentunut sen varaan, ja lisäksi pyrittiin
— sokerin kustannuksella —
lisäämään muiden maataloustuotteiden
tuotantoa. Vasta_ myöhemmin
huomattiin toteaa Ehnmark —
e ^ sokeri ei ollut vain kirous: 6.5
mfij. tonnille sokeria löytyi menekkiä
USA:n ostosaarrosta huolimatta
ja tämä makea ruoko alkoi kiinnostaa
uudelleen. Viime vuonna so
keriviljelyksiä lisättiin 15 prosentilla,
mutta vielä tämän vuoden sadon
tiedettiin olevan huonon. Uusi
nousu tapahtuu vasta ensi vuonna.
Kuuban nykyisistä vaikeuksista
puhuessaan Ehnmark tähdentää l isäksi,
että tuonnin katkeaminen
USA:sta ja maarefoTmi siihen yh-
(listettynä ovat tuoneet muitakin
pulmia. USA.sta tuotiin paljon mm.
lihaa, ravintorasvoja, kalaa ja jopa
vihanneksia, jotka nyt on^' saatava
toisaalta eikä uusi huoltoverkosto —
sosialististen maiden panoksesta
huolimatta — ole heti luotavissa.
Lisäksi maareformin toimeenpano
alentaa aina aluksi tuotantoa.
Kun Bolivia vuonna 1952 toteutti
Kuubaa paljon vaatimattomamman
maareformin, niin sitä seurasi monivuotinen
kriisi, jossa USA^ kiiruhti
avuksi. Nojautumalla FAO:n
tilastoihin Ehnmark todistaa, että
vaikeuksistaan huolimatta Kuuba
on selviytynyt pulmistaan hyvin.
LUOVA-KULTTUURIMILJÖÖ
Ehnmark luo myös mielenkiintoisen
; katsauksen tämän päivän
Kuuban kulttuurielämään: Pieni sitaatti
riittäköön siitä näytteeksi:
"Liikkuvuus on vieläkin se, jonka
ensimmäiseksi panee' merkille.
Kuubasta on muodostunut eri i l mansuunnilta
tulevien kulttuuristen
vaikutteiden kiehuva kohtauspaikka.
Amerikkalainen vaikutus törmää
yhä useammin espanjalaiseen
ja afrikkalaisen, avataan ovia latinalaisamerikkalaiselle
ruiioudelle
joka aikaisemmin oli laiminlyöty,^
marxismi ja sosialistinen realismi
tekevät tuloaan. Pekingin ooppera
ja puolalaisia filmejä esitetään Havannassa,
kirjailijat palaavat kuin
vieraat linnut pakolaisuudestaan
Euroopan ja Amerikan pääl^upun-geista.
Saa vaikutelman tavattomasta
: eloisuudesta äärimmäisyyksien
kohtaamisesta, omituisista yhdistelmistä,
jossa karibialainen muotomaailma
muuttaa kaiken, jonka se
omaksuu. Ja koko ajan tämä massiivinen
opetuspanos, algebraa ja
oikeinkirjoitusta viikkolehdissä.
Koin Kuuban kulttuurimiljöön luovana
ja innoittavana".
FIDEL CASTRO
Pitkän luvun Ehnmark omistaa
myös Fidel Castrolle ja tietty ihailu
ja kunnioitus paistaa tällöin hänen
muuten viileän tekstinsä lävitse.
Ehnmark toteaa, että Castro
on yhä edelleen merkillinen, liikkuva
hahmo, joka saattaa pitää hallituksen
istuntoa jossakin maakapa-kan
keittiössä yhdessä kokkien ja
tarjoilijoiden kanssa. Hän on mies
joka menee suoraan silloin, kun taktiikka
neuvoisi kiertelemään", hän
tähdentää kurin ja uhrimielen merkitystä,
mutta korostaa sen rinnalla
kärsivällisyyden ja laajakatseisuu-den
siunausta. Hän ei epäröi korjata
kannaottojaan julkisuuden edessä
ja puheissaan hän on sanianai-kaisesti
"pääministeri, kansantajui
nen luennoitsija, uutisraportteri ja
televisiokommentaattori'. Ja: "Kun
koko Kuuba istui valveilla ja kuunteli
häntä (viime syksyn krii.sin aikana
— OL) ja amerikkalaiset uutistoimistot
tiedoittivat, että hän
jälleen levitti myrkkyään ja sortui
hysteerisiin syytöksiin, niin oli mahdollista,
että hän omisti puheensa
pääosan sianhoidolle, joka on hänen
lempiaiheensa. Siinä suhtessa
hän muistuttaa Hrushtshevia", sanoo
Ehnmark.
EI POLIISIVALTAA
Ehnmark torjuu myös käsitykset
"poliisivallasta" ja sanoo, että hän
ei huomannut mitään terroria. Hän
tosin myöntää kuulleensa mitä verisimpiä
huhuja, mutta lisää, että
niiden perustaksi ei milloinkaan
esitetty mitään tosiasioita. Hän sai
tavata Kuuban salaisen poliisin
päällikön. Castron kanssa taistelleen
nuoren Arsenio Garcia Davi-lan
ja hänen vaikutelmansa tästä on
myönteinen. Ja yksintein hän repii
silpuksi kansainvälisen juristi-komitean
siteeratun yhteenevedon
Kuuban "oikeudettomasta tilasta".
Hän huomauttaa, että po. "tiedot"
on kerätty lähes kokonaisuudessaan
Miamissa oleskelevien pakolaisten
taholta ja sanoo heidän lähimpänä
pyrkimyksenä olevan poliittisen
mielialan: nostattaminen Kuubaa
vastaan. Ehnmark myöntää, että
hän ei puolestaan, ole voinut tarkistaa
kaikkia esiteltyjä tapauksia,
mutta lisää, että "on helpompi nähdä
se, mikä cl ole totta kuin mikä
on totta".
TUOMIO USA:lle
Ehnmarkin Kuuba-teoksen viimeiset
luvut on omistettu USA:n omaksumalle
asenteelle, hän käy lävitse
asiaan liittyvät historialliset vaiheet,
luo katsauksen yli koko latinalaisen
Amerikan ja päätyy USAn
politiikan vääjäämättömään
tuomioon. Tämä kaikki ..käy ilmi jo
yhdestä ainoasta sitaatista: :
"Mitkä lienevätkään olleet Kuuban
johtä^jien salaiset tarkoitukset
uutena vuotena 1939, mitä
juonia lieneekään punottu Sierra
Maestralle, mikä salaliitto lieneekään
kätkeytynyt partaisen nousun
taakse — ja kaikki tämä
kuuluu publisistlsen mielikuvituksen
alueelle —^. niin käytettävissä
olevat lähteet osoittavat tuskin
ainoatakaan kohtaa, jossa U-S
A positiivisin toimenpitein olisi
tukenut sitä demokraattista kehi-
RANSKA LISÄÄ YHÄ
YDINSOTAVOIMIAAH Pariisia -r- Presidentti de GänUe
sanoi \ * lehdistökonferenssissaan
mstanantaiii.a, että ^ Ranska tulee
tiiman vuoden puolella ehdottamaan
kolmelle mnulle ydinaseval-,
laile "perehtymistä tehokkaan
ydinaseriisunnan mahdolllsank-slto".
- Hän sanoi, että Moskovassa vii-,
me' viikolla solmitun'4toImen vai-'
lan ; sopimuksen merkitys ^'Jää ra-joitetoksi,
ellei i se tiile.' olemaan
lähtöhlohtaiia jollekin enenimälle.
Presidentti tähdensi tässä yhteydessä
pitävänsä sopimusta "tyydyt,
tävänä". .
de Ganlle lisäsi, ettei-tämä sopi--
mus kuitenkaan estä Ranskaa va-rnstautnmasta
^sellaisin mittaamatonta
tuhoa aikaansaavin asein,
joita mullia valloilla jo on käytettävissään".
' Ranskan ei ole mitään syytä liittyä
mahdolliseen hyökkäämättömyysso-pimukseen,
"koska Ranska ei milloinkaan
tule esiintymään hyökkäävänä
osapuolena", sanoi de Gaulle edelleen.
• •
Viitaten päämin. Hrushtshevin eh-
»lotukFeen NATO-maiden ja Varsovan
sopimuksen jäsenten välisestä
hyökkäämättömyyssopimuksesta presidentti
jatkoi, että Ranska .ei anna
arvoa ajatukselle "Atlantin liiton ja
kommunistisen orjuuden yhdistämisestä".-.•
-^Ranska ei tule hyökkäämään
ensin, mutta tulemme puolustautumaan
kaikin keinoin, jos kimppuumme
tai "jonkin liittolaisemme
kimppuun hyökätään.
--Ranska uskoo, että jonakin päivänä
vielä on mahdollista päästä
'vilpittömään sopimukseen Neuvostoliiton
kanssa", ja kun se päivä tu_
Ise, aikco Ranska esittää rakentavan
Suroopan rauhaa ja tasapainoa koskevan
ehdotuksen. Mutta tällä hetkellä
v Ranska el tule yhtymään
hankkeista, joita suunnitellaan* sen
pään ylitse, erityisesti el mihinkään
Saksaa koskevlta järjestelyihin, sanoi
de Gaulle.
Ranskalals-aiheri^alalslste suhteista
de Gaulle lausui, että Ranskalla
ja. Yhdysvalloilla on kaikki syyt
pitää pystyssä Atlantin fliittiga niin
kauan, kuin "neiivostoryhmlttymä on
vapaata maailmaa vastassa". .
.Lehdistökonferenssi:kesti lähes IM:
tuntia. Presidentti tähdensi konferenssissa-
jälleen voimakkaasti Ranskan
ja Yhdysvaltain väliBtä ystävyyttä,
mutta el koettanut millään lailla
salata maiden välillä nykyään vallitsevia
poliittisia erimielisyyksiä.
Hän tähdensi NATO :n tärkeyttä
Ranskalle, mutta huomautti, että
tärkeitä muutoksia oli tapahduttava
Ranskan mukanaolon edellytyksenä.
de Gaulle vahvisti myös Ranskan
talouden pirstoutuvan "Atlantin yhteisön
kaltaisessa järjestelmässä", jota
hän nimitti vain "tunnetun hite-gration
uudeksi muodoksi". •
Kun de Gaullelta kysyttiin tulisiko
Ranska allekirjoittamaan ydinkoekieltosopimuksen,
jos YhdysvaUat
nntaa sille atomitietoja.'niin de
Gaulle sanoi: — Ranskan allekirjoitusta
ei anneta sarjaan olettamuksia,
joita- mitään tällä hetkellä ei
ole edes aloitettu/toteuttaa.'
Hän huomautti, että Moskovan
ydinkokeet kieltävä sopimus, "näyttää
meistä tyydyttävältä, vaikkakaan me
emme yhdy yfetä innokkaasti presL
dentti Kennedyn lauantaina ilmaisemaan
iloon".
1— Mikään ei kuitenkaan ole muuttunut.
Kahden kilpailijan ydinaseiden-
uhka häilyy edelleen maailman
yläpuolella ja uhkaa erityisesti niitä,
joilla ei ole tällaisia aseita, hän jatkoi.
Hän lisäsi, että on jo tesiasia, että
tällaiset aseet pystyvät tuhoamaan
KUN MUSSOLINI
VANGITTIIN...
?Ov.'iin«(a sitten, heinäkuun 25.
pnä 1943, Rooma kylpi 35 asteen
itc:.ee.s^a. Siira saunalämmössä
kukaan ei jaksanut oila kadulla.
Betty Hilker ja Thora Anders esiintyvät vakituisesti
CBC-TV:n kesäohjelmassa "Some of Those Days". Tämä
sunnuntaisin nähtävä ohjelma televisioidaan GBG:n Vancouverin
asemalta.
tystä jota vallankumoukselta vaadittiin.
Mitkä UsAn tarkoitukset
lienevätkään olleet niin niiden
sallittiin toimia vastavallankumouksen
tapaan: OH vain aikaisempien
tekojen selventämistä, kun
.'Vmerikan presidentti 29 pnä joulukuuta
1962 tervehti vapautettuja
invaasiosotilaita vapaussankareina,
vastaanotti heidän
lippunsa päällikön kädestä Jose
ja Roberto Perez San Romano,
molemmat Batistan armeijan am-nialiiupseereita
— ja julisti, että
tämä lippu kerran vedettäisiin
.salkon "vapaassa. Havannassa".
Aatteellisesti USA antoi liittää
toimenpiteensä siihen teemaan,
jota haluttiin vastustaa, marxismia,
ja antoi uudelleen kommunisteille
hyviä argumentteja. On
mahdollista, multa ci todennäköistä,
että Amerikan toisenlair
nen politiikka olisi tuonut matkassaan
samanlaisen tuloksen. On
mahdollista mutta ei todennäköistä,
että Castro, alusta pitäen suunnitteli
vi;lirikkoa USA:n kanssa;
On mahdollista, mutta ci uskottavaa,
että kommunisteilla alusta
pitäen olisi ollut määräävä vaikutus.
Mutta tiedetään varmuudella,
ja se on olennaista arviota
tehtäessä, että Amerikan politiikka,
sellaisena kuin se esiintyi, ei
antanut muuta vaihtoehtoa kuin
sen, jonka Castro valitsi, mikäli
hän ci olisi halunnut luopua lupaamastaan
yhteiskunnallisesta
vallankumouksesta'*.
OLLI LAINE.
eikä kukaan niin ollen kiinnittänyt
huomiota ambulanssiin. Joka kiljuvin
sireenein syöskyi halld autioiden
katujen. Kuitenkin se oli historiallinen
ambulanssi: siinä vle-r
Uin vankeuteen Italian tasistista
diktaattoria Benito Mussolinia^ joka
oli pitänyt mustapaitoineen
valtaa kä9is$ään 18 vuotta. Vasta
illaiia tieto Mussolinin vangitsemisesta
levisi väestön: keskuuteen, joka
: tunkeutui tasistipuolueen toimistoihin,
poltti lippuja, valokuvia
ja jäsenkirjoja. t
Mussolinin vangitsemiseen myötävaikutti
kaksi ryhmää, joilla oli tietyt
yhteydet toisiinsa. Toisen niistä
muodosti fasistien ns. suuren neuvoston
Mussolinia vastustava ryhmittymä,
jonka johdossa olivat Dino
Grandi ja Galeazzo Ciano, kumpikin
entisiä ulkoministereitä ja jälkimmäinen
lisäksi Mussolinin vävy. Toisen
johdossa taas oli nöyryytetty kuningas
Viktor Emanuel.
Tapahtumaketjun taustana oli.
natsiarmeijan tuho Afrikassa ja
amerikkalaisten maiMnnousu Sisiliaan.
Lisäksi Rooma oli kokenut ensimmäiset
suuret pommitukset, eikä
mikään propaganda voinut enää saada
väestöä vakuuttuneeksi''£uuresta
voitosta". Mussolini on käsistä ja jaloista
kytkenyt itsensä Hitler-Sak-saän
ja, tällöin sekä Grandin-^ia-
>non TyhmTtymä , f ristlpuolueessa,
että piirit Viktor Emanuelln ympärillä
päättivät tehdä "mitä tehtävissä
on", jotta Italia ei sodassa kokisi
täydellistä perikatoa.
Fasistien suuri neuvosto piti heinäkuun
24. pnä kokouksen, joka jatkui
myöhään yöhön. Istunto oli
myrskyisä ja dramaattinen. Grandi
istui siellä taskut täynnä käslkra-
(Jatk. seur. siv.)
PÄ/yÄN PAKINA
Airitaisikohan kärpä^läikäojennus?
Näyttää siltä — ainakin Suuren
Rahan lehtlen_uutlsjuttujen^ perusteella
— että John Diefenbakerin pi^
täisi saada englantilaiseen malliin
"kärpäslätkäojennusta viuneisimmäs-tä
rikkomuksestaan.
Viimeisin vihanpuuska • Diefenba-keria
vastan johtuu hänen "vaivaisten
ja tarvitsevien hätää loukkaavasta"
eleestä — eli siltä, kun hän
seuraavia vaaleja silmäillen äänesti
parlamentin jäsenten vuosipalkkioiden
80-prosenttIsta korotusta vastaan.
Kova ja tunnoton on tämä mies,
joka ei huomioi, että elinkustannukset
ovat jatkuvasti kohoneet. ja että
parlamentin jäsenet, mukaanlukien
maamme hienoimman vanhainkodin
(senaatin) jäsenet, ovat joutuneet
suoranaiseen hätään ja puutteeseen
sen vuoksi kun heidän palkkojaan ei
ole korjattu yhdeksään vuoteen. Onpa
meille kerrottu, etta jotkut parlamentin
jäsenet ovat suorastaan
velkaantuneet vata sen vuoksi kun
he halaavat antaa kansakunnan hy-väk.
sl kykynsä ja voimansa.
Me kaikin myönnämme, näin selittävät
Suuren Rahan lehdet melko
yksimielisesti, että parlamentaarikkojemme
palkat ovat jääneet syviin
kuoppiin . . . • .
Mutta tämä' ruoja, tarkoitamme
John Dicfenbnkeria. kehtasi kuitenkin
poliittisista syistä äänestää ehdotusta
vastaan, jonka mukaan alahuoneen
jäsenet antoivat itsellcon
vaivaisen 8(A-proscnttisen palkankorotuksen,
ynnä 10 pro5>entin verran
niitä "reunaetuisuuksia", jotka air-kaiscmpien
selitysten mukaan ovat
itse .paha.sta.
Ajntella nyt sitä kurjuutta, kun
pucluepamppujen sanotaan kulissien
takana kes.kenääU/ sopineen siitä, että
esiinnytään yhtenä miehenä tämän
"kobtuulllsen" palkankorotuksen
puolesta, jotta mikään puolue ,ei
voisi seuraavissa vaaleissa "etuilla"
Icansnn varojen saastämisyiityksiln
vedoten — mutta kalkista naista
"herrasmiessopimuksista" huolhnatta
mr: Dlefenbaker kehtasi esittaä epäilynsä
siltä, onko asianmukaista korotta
aalahuoneen jäsenten palkkio
kymmenestatuhnnnesta dollarista
kahdeksaantoistatuhantcen Ja vapauttaa
siitä kuusituhatta dollaria
kokonaan tulovero.sta.
Hänen puheensa oli tosin siksi
epäselvä, ettei siitä päässyt täysin
.selville, kannattiko hän palkkioiden
korotusta tai ei, mutta sitten ei ollut
enää mitään epäselvää kim.hän
antoi») tiukan tullen "ei"-äänen.
Itsestään siis seuraa, että puoluepomot
ja heidän äänenkannattajansa
ovat siiJJ sysänneet tulta ja tuliki-vcnkäryä
miespololsen niskaan ja
jalkoihin. Sen johdosta emme enää
ihmettelisi vaikka hänelle suositeltaisiin
peräti alussamainlttua kär-päslälkäkuuria,
joka tuntuu olevan
käytännössä ainakin Britannian vanhan
torypuolueen piirissä.
Wokinghamista, Englanista. heinäkuun
31 pnä tulleessa AP:n eräässä
uutistiedossa kerrottiin tästä "pa-rannusmenetelmästä"
seuraavaa:
"John Mallet. 58-vuotlas konservatiivipuolueen
liikkeenjohtaja tässä
Midlandin markklnakauppalassa.
tunnusti eilen, että hän on syyllistynyt
erään tolien konservatiivin
paljaitten pakarain pieksämiseen
kärpäslätkällä.
"Se tapahtui, sanoi yleinen syyttäjä
John Grifflths, konservatllyipuo-lueen
päämajassa sen jälkeen kun
mr. Mallet oli nuhdellut 18-vuotlas-ta
David GUlmania poliittisen bmos-tuksen
puutteesta. /
"Mallet antoi GUlmanlUe valhior
ehtoL^en rangaistuksen -r- kirjoittaa
ainekirjoituksen tai puheen ruumiillisesta
rangaistuksesta. Gillman valitsi
rangaistUksekseen puheen kirjoittamisen.
"Siten, sanoi syyttäjä, Mallet kysyi:
'Tiedätkö mitään syytä, miksi
minä en voisi picstö sinua?' Gillman
antoi _kielteisen—vastauksen ja niin
Mallet käski hänen laskea housunsa
ja alushousunsa alas ja menää ku-marrusasentoon
__tuolille.
'•Gillman teki työtä' käskettyä —
'hän luuli sitä luonteenlaadun kokeeksi'
selitti Grifflths — ja sai kuusi
läimäystä kärpäslätkästä.
"Harold Mayne Reid sanoi, ettei .
tapahtuman yhteydessä ollut mitään
merkkejä rutsauksesta . (sukupuollrl-kokse-
sta) . . .
!'Mallet määrättiin ylläpitämään
sopu . . . (Kalkki on anteeksi annettuja
me olemme jälleen parhaita'
ystäviä), sanoi Gillman sanomalehti-miehUle."
Me emme luonnollisestikaan tiedä
auttaisiko tällainen kuuri kurittomia
konservatiiveja .yleensä, mutta pitäen
mielessä sanonnan, että kun
"loppu on hyvin, niin kalkki on hyvin",
mm kyllä kaiketi kärpäslätkällä
pliskaamlsen' avulla sittenkin saadaan
selville, kenellä |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-08-06-02