1928-06-25-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
8hii2 Maanantaina, kesäkimn 25 p;nä—Mon., Jane 25 No. 131 — 1928 f >^o. 13 VAPAUS rruo, Ontario. kxiiuLl-ji, pclui «siictui- j* BuriUriaä jahlayiiTJai. T O I M I T T A J A T : A. VAARA. B. A i TEXHUXE-V. H. S L ' H . E. PEHKOSEN. JUp«teMd cx tb« P<Mt OfCca DcpartOCTl. Ocxan. mcoud cUaa taaaez. VAPAUS (Uberty) The onlj orcza of Flsaisb VcAm ia Cxtixdt. PalUtiicd ätilj ct Saäbarj, Oatano. ILMOTUSHLVSAT VAPAUDESäA: Kafmtilmotntaet tlM fcnta. (240 kaiui kotaa. — AnoluttoooseacUaotBkaet SOe. palatafgma. — lfIaaaasn<nliBot«kaet fi>c. ketc. 11.00 S knxu. — Syatjo-JilootSlaet SHOO kerta, 12X0 3 kertaa. — A>io«(sUaonik»et «2J» k«»ia. $XO0 kakai kertaa. — KUtoailmotakaet tl JOO kerta. — KTOlaauailiooUjk- H t ^ t k kerti, SOc. Uuiiatkaa kUutUateh* tai s«tiatoTär«7iU. — flrlBtnBtifj^Jt )a owxe!aaotakacs tBes:i«rta. jLOO kbtaa kertaa. — TXifiSrUu/CMjiea Ja a i a o t c « * « e o t t a o r i e n oo, TaaJittaeata, libatct^xZ etakäteea. — Tilankaia. j o lu ci M t u a a rzba. ci »sIU iSkctamääa, paitat aaiatJraTfn. JeiOa «« Bkamkact. TILACSHrXXAT: $*S0. « kk. (2.S0. S kk. n'7S ia 1 kk. tlXtt. — yhijvCtoihia i» Svnsacs aeU . a » n M l> : 1 Tk. S6JO. 6 kk. taJO. S kk. fZM ja 1 kk. tl.00. Lrhlm aiotut ilmotaUet piUi o!Ia kouttonMa k«JIo • ip. i!metty!n£«jjjtän edelliataa arkipiirini. ftpuiiea loioutoa: Libotjr BaUdiac 33 Loma Street. PoiicUa S36V. Tapaadea Uottotit Ubtnj BolMin». 35 Lorse St. Pnbelin 1038. Poatioaota; Boa « . Sadbarr, Oat- Ccseral adrertiatiif ralea 7Je. per eol. Inck. Hinioam efcarje for aisjJa isaertioa TSe. Ti» Vapaa» k bcat a4)fcTtiiiiix öeöriuB aaoa» ifia FiaBiA Peopfe ia Caaada. ^ • Joa ctt« mUleia lafaanaa aaa «aitaatu onaioaiaeea kinacaaeaaa. Urjocukaa aadallcca lilkkeeafcoittjaa fMMiiaitliiiTIi ciarfia» I. V. KAN.NASTO, liikkecpholula. ' Kominternin kuudes kongressi Japanin seka Englannin Kiinan jako Imutta joka tapauksensa jouduttaa eivät sovellu vhteen. i-. - Yhdessä asiassa on pääkaupungin valtaamisella kuitenkin, meiki-tystä ja se on siinä, että taistelevien äskeiset tapahtumat lopullista välien selvittelyä ja on samalla maailman imperialismille mitä suurin vaara, sillä jokainen muutos Kiinan sisäisessä .politiikassa sekottaa maa-kenraalien ryhmä on vähentynyt yh-1 ilman valtojen pyrkimyksiä ja kär-ydleo ll ltaö j1a. . eatttStä JTao rpsaonn !i on Mm^ eu ni oeMt^tä^ inr y. ^t , li^zz^i J ainakin toistaiseksi, varmimman kii-jistää niiden "etujen vastakohtia. Kiinan tapahtumien seureiaminen nalaisen tukensa, Tshangtsolinin jär- on työväenliildceen kannaltakin en-jestetyn sotilasmahdin ja vallanku-1 siluokkainen, sillä ei ole saman mouksellinen työväenliike teurasta-1 tekevää, kuinka idän satamiljoonai-jakenraaleista ^uluisimman. Val-tinen Kiina näkyy tosin osaavan nen'kansa järjestäytyy ja minkä-la^ päällä oleva porvarillis-militaris-> lainen sen yhteiskuntapoliittinen kehitys on- Ja onhan Kiinan-kysymys myös hyvästi elpyvän vallankumous- suurimmalta osaltaan myös avain liikkeen tukahduttamisen taidon, i .Aasian politiikan ymmärtämisessä. "Viralliset asiakirjat" K i r j . J . S. Waliace OsiiostGimiiman alkeet Kommunistisen kansainvälisen kuudennella kongressilla, joka alkaa Moskovassa ensi kuulla, tulee olemaan jättiläismäinen työ suoritettavana. Sillä niiden neljän vuoden kuluessa, mitkä ovat vierähtäneet viidennen kongressin pitämisen jäi keen, on kapitalistisissa maissa tapahtunut suurenmoisia luokkÄtaiste-luita, siirtomaissa ja puolsiirtomais-sa vallankmpouksellisia vyöryjä sekä ensimäisessä työläisten tasavallassa sosialistisen rakennustyön valtava kehittyminen, mikä viimeksimainittu on tapahtunut kapitalistista maaiUnaa ja sosialistisen valtion sisäistä vihollista vastaan käytävän luokkasodan kanssa riti rinnan. Kuudennen kongressin on tarkoin harkittava niitä jättiläistaisteluita, jotka ovat tapahtuneet kahden viime vuoden kuluess^ ja vedettävä niistä saatujen kokemusten perusteella oikeat taktilliset johtopäätökset Niinikään on kuudennen kongressin tehtävänä Kommunistisen kansainvälisen ohjelman lopullinen valmistaminen niiden päätöalausel-main penistdBlla, jotka hyväksyttiin Vfiidennessä icöngressissa. Ohjelman laatiminen/koko maailmaa käsittävälle, tieteellisellä tarkkuudella toimivalle proletaariselle puolueelle on jo semmoisenaan jät-tiläistyö, kuten saatetaan huomata ohjeimakoraisaionin toimesta viime kuua 25 p:nä julkaistun ohjelma-luonnoksen tärkeimmistä kohdista. Niihin kuuluu m.m.: 1) Kapitalismin maailmanjäTJestelma, Sen ke hitys ja väistämätön hävittäminen 2) Kapitalismin yleinen kriisitila Maailmanvallankumouksen ensimäi-nen vaihe. 3) Kommunistisen kansainvälisen lopullinen pääjnäärä — koko maailmaa käsittävä kommunismi. 4) Ylimenokausi kapitalismista sosialismiin ja proletariaatin dikta tuuri. 5) Proletariaatin diktatuuri Neuvostotasavalloin liitossm ja kansainvälinen yhteiskunnallinen vallankumous. f>) Kommunistisen kansainvälisen straiegia ja menetulytor vat. Tie proletariaatin diktatuuriin. Ohjelmakysymyksen jälkeen tärkeimpiä kysymyksiä tulee kuudennessa kongressissa ^olemaan: Taistelu imperialistista sodanvaaraa vastaan; siirtomaiden vallankumouksellinen liike; Neuvostotasavaltain liiton asema ja Neuvostotasavaltain Uiton kominunistisen puolueen tilanne. Kuudenteen kongressiin on itse-kunl( in maan kommunistinen puolue lähettänyt, ja lähettää, parhaita voimiaan. Canadan kommunfstisen puo-lu^ n neljä edustajaa on jo matkalla kohti Moskovaa; Koitukoon Kominternin kuudennen kongressin työ hedelmälliseksi proletariaatin liiokkataisteluliikkeel-le! . Teollisuuden keskittyminen ja työväen- Siitä sexkasba, ett^ Canadan teollisuuslaitoksien kontrolli keskittyy nopeassa tahdissa muutamain suur-trustien käsiin, saa» riittävästi todistuksia ' cahadalaisten^ liikemiesten viikkolehden. The Financial Postin, jokaisesta numerosta.; Tuon lehden viimeksi ilmestyneessä numerossa kerrotaan kahdeksantoista, eri mei-jari- ja jäätelölaitofcfeen, jotka ovat melko itsenäisinä kuuluneet Silv^r-wood- nimiseen renkaaseen, joutuvan yhden ainoan, kpko maata käsittävän Silvenvood Dairies, Ltd., nimel- IS tunnettayar^ yhtytnön kontrollin akiöeksL Niinikääh kertoo Th^e Financial Postin sama* numero, elta Canadan suurimpain keskuksien johtavat pesulaitokset ovat myös äskettäin trustiutuneet ja tunnetaan nyi nimellä Consolidated Laundries Corporation of Canada* jonka päämaja on Montrealissa.- Viikkoa aikaisemmin kertoi yllämainittu lehti, e|tä *'Canadan sanomalehtipaperi- teollisuus » tarvitsee diktaattorin. Tämä teollisuusala on liiaksi laajentunut, aiheuttaen vaaran — vakavan vaaran —• hintain alennuksessa, mil^ tulisi saattamaan tämän teollisuusalan liikevoittoja ' tuottamattomalle perustalle," Todettuaan että'tämä teollisuusala tulee vuosittain kärsimään 12 miljoonan dollarin tappion, ellei sen joh-mahdollisia diktaattorin toimen, lausuu The Financial Post lopuksi: "Paperiteollisuutta -ympäröivässä synkässä tilanteessa voidaan yhtenä ilahuttavana seikkana pitää sitä, että itsenäiset tehtaat, tuntevat jonkinlaista yhteistoiminnan tarvetta Ja oyät valmiii^ ryhtymään toimenpi-teihin yhteistoiminnan toteuttamiseksi. Valitkoot he itselleen diktaattorin ja toimittakoot valinnan mahdollisimman pian." Nämä esimerkit ovat päivän selviä todistuksia siitä, että yh^piskun-nalliset tuotantosuhteet muuttuvat päivä päivältä. Ja kun jokaisen yhteiskunnan peruskivenä on itsekul-lakin ajaHa vallinnut tai vallitseva tuotantomuoto, niin on luonnollista, että tuotantomuodossa tapahtuvista muutoksista aiheutuu ennemmin tai myöhemmin muutoksia yhteiskunnallisen elämän moninaisin muotoihin. Kun tämän "kansanvaltaisuudestaan" kerskuvan Canadan liikemiehet ' tahtovat diktaattoria, niin toteaa se tämän teollisuuden kehittyneen monopoliasteehin, mihin toiset teollisuusalat myös kehittyvät nopeassa tahdissa. * Työväenjärjestöjen, pysyäkseen tehtiväinsä tasolla, on myös heitet- Canadan konnnunistisen puoloeen tehtävien ym-niartaminen talondelli^n järj^äytymisen ja taistelun alalh Monilla taloudellisen toiminnan a-loilla ^toverimme eivät oikein käsitä laajempaa yleismaallista nfikökantaa työskentelyssämme Ja siitä Johtuu et-t ä hyvin usein Jäädään välinpitämättömäksi jokapäiväisiin tehtäviis n ä h - den. Viivytellään Ja kitsaillaan kunnes kalkki näyttää Jo mahdottomalta. Puolueen keskuksen Ja eräitten piirien arvostellessa toimintaansa (suorittaessa itsekritiikkiä), on tämä huomattu heikkoudeksi. Josta kärsU työskentely kaikkiaUa. Kirjoituksessani K i r j . A. T. HilL / tenkin on vielä paljon alhaisempi kuin mitä jäsenmäärä oli vuonna 1919. Silloin laskettiin olevan jäseniä 378.- Järjestymättömien Järjestäminen on kommunistisen puolueen tehtävä". Joka Julkaistiin viime lauantaina V a pauden numerossa 130, viittasin lyh-käisesti niihin tärkelhin tehtäviin mit ä puolueellamme on. Ja Jotka vaativat tarmokasta ^työskentelyä kalkkien puolueemme elimien Jä jäsenistömme taholta. Eri piireissä olevien puolueemme organiseeraajien vastuulle asetetaan yksityiskohtainen toiminnan "kehittl^iiinen Ja työn ohjaaminen, mutta heille käy tuloksellinen työskentely mahdolliseksi vain siten, että sali paikalliset elimet' piihaltamaan yhteen hiileen. Tämän kirjoitus-sarjan kaytta haluan erikoisesti julkituoda sen n ä köpiirin, miltä puolueen keskusviraston taholta täytyy työskentelyä seurata Ja pyrkiä eteenpäin viemään. Keskusvirasto ei kuitenkaan kykene y ^ ^ näitä tehtäviä suorittamaan ja siksi on välttämätöntä, että Jokainen puolueen elin Ja Jokainen Jäsen antaa apunsa läheisessä toteuttamisessa. Vain näin muodostuu puolueesta toimiva kollektiiviaen Johtaja työväen- 047. ammattiliittoyksikköjen luku ollen 2.847. Näistä oU 260.247 iLS. "kansainvälisissä" Järjestöissä, joilla oli 2.309-osastoa Canadassa. V. 1927 tähän ryhmään laskettiin 85 järjestöä. eU neljä vähemmän kuin 1926 ja yksikköjen luku ollsn 142 vähemmät kuin v. 1926 eli 1.869 osastoa' joitten yhteenlaskettu Jäsenmäärä ollen 180.755, Joka ^on 1,488 jäsenen lisäys vuoden 1926 'jäsenmäärään. O.B.U:n Jäsenmäärä ilmoitetaan o-levan 19,245 Ja osastojen luku 50, Joista 20 ollen Winnipegissä. Samoin I.W.W ilmoittaa jäsenmääränsä 4,- 400 seitsemässä canadalaisessa osastossa. On hsrvin vaikeaa saada selvää arviota näitten unioitten jäsenmäärästä. I.W.W, liitoUa ei ole mitään järjestöllistä pohjaa ollut senjälkeen kuin Canadan puutavaratyöläisten teollisuusliitto on lujittanut tämän alan työläiset. O.B.n:Ua ei myöskään ole järjestöllistä pohjaa muualla kuin Winnipegin katuraitiotieläisten keskuudessa. Edellämainittu jäsenmäärä on moninkertaisesti yliarvioitu. Raportti jiimittäin luettelee sUhen j ä r - j e s ^ e e n ä 1255 kivihiilen kaivajaa, 2230 metallikaivostyöläistä, 1,300 rakennustyöläistä, 3,800 rautatietyö-läistä Ja 2,436 metsätyöläistä. Näitä Järjestöjä ei Intiteokaan löydy mistään O. B , U : n nimellä toimivina. Canadalaisten Järjestöjen ryhmään kuuluu 24 järjestöä. eU 4 järjestön l i säys sitten V. 1926. Paikallisosastojen n Vaikka osuustoiminnaliinen liike juontuukin muista työläisten järjestöistä, on se silti voimakkaan pikkuporvarillisen ajatussuunnan vaikutusvallan alainen. Tämä on tietysti luonnollinen tilaime. sillä niissä järjestöissä, jotka tämän liikkeen ovat synnyttäneet, esiintyy sama katsantokanta määräävänä. Pikkuporvaristo pyr-kU kaikilla keinoilla estämään todellisen työläisaineksen pääsemästä csuuskrmnissa johtoasemiin. Se pyrkii visusti pitämään ne porvarillisen In-tellektuaali:^ holhouksen alaisen ."v. Työläisille, jotka eivät koskaan näytä luettavan kylliksi omiin voin.iin.sa ja kykyihinsä, kerrotaan satuja erikoisista ammattikyvyistä ja liikemiesne-rcista. Porvaristo ajattelee: koska o-lemme kyenneet pettämään työläisiä ammattiyhdistysliikkeessä, niin iniksi emme voi niittää %amaa menestystä 03uustoimintarintamal£a. Yhtämittainen porvariston kelkkaan f asemaan näisden kankuieiden osuus- 1 kunnissa, sikäli kuin he' huomasivat niiden taloudellisen vaurastumisen mucdcstuvan porvaristolle turmioltsL Lancashiren pikkuporvaristo oli tuota uutta jäsenistöä. Meillä on aikamme pikkuporvaristo! Uusi ja vantia jäss-nistömme! Porvaristp pjrrkii vähintään eroitta-maan osuustoiminnallisen liikkeen muusta työläisten taisteluliikkestä, johon meidän täytyy pyrkiä se yhä tiukemmin yhdistämään. Työläisten taloudellisten ja poliittisten taisteluiden yhteydessä voi osuusliikkeen merkitys muodostua hyvinkin huomattavaksi tekiJäksL Osuusliikkeet eivät saa muodostua pelkiksi porvarillisiksi liikelaitoksiksi. Niiden krjallinen propaganda-työ ei saa supistua tavaransa tai tuotteidensa ilmoittamiseen, vaan on lainattava msQidollisimman laaja huomio yleiselle valistustyön tekemiselle työläisjoukkojen keskuudessa. Ei ainoastaan valistiunattomat työläisjoukot joukkoina, mutta valistu-sctkeentuminen ei enää vetele. Työ- maton osuuskimnan jäsenistö itse u-läisten on alettava kasvattamaan o-mat toimitsijansa, omista riveistään. Se pieni uhraus, joka siihen kiilute-taan, on eniten hyötyä tuottava uhraus, mitä mi.s.sään liikkeessä uhrauksilla voidaan saavuttaa. Porvareit-hentuvat periaatteet ja menetlehla-vat sekä omattava uusia, finanssika-toa luovMteta'diktaattorin kiisiin ja |pitalismin aikakautta vastaavia me-esiteltyään kuka tm ketkä olisivat nettel>iapoja ja taistelumuotoja. luokan taistelurintamaan. Ja juku on 537 j a yhtetaen jäsenmäärä 48.435 mikä osoittaa 241 paikallisosaston lisäyksen ja jäsenmäärän lisäys 13,598 sitten vuoden 1926. Nämä numerolliset muutokset osittain voidaan laskea Johtuneeksi Canadian Brother-hood of Rallway Employees-järjestön yhdistymisestä suoranaisesti itsenäiseksi canadalaiseksi järjestöksi. Canadian Federation of Labor on sulanut toista vuotta 'sit^n muodostettuun All-Canadian Gongress of Labbr-liittoon. vaikkakaan kalkki entiseen järjestöön kuuluneet eivät ole vielä liittyneet viimemainittuun. Itsenäisiä unioita on 37, joitten jäsenmäärä on 12,447. ; Kansallisiin katolilaisiin unioihia kuuluu 104 osastoa, joitten jäsenmäär ä on 25,000. Canadan ammatti- ja teollisuusliittoihin järjestyneet jakaantuvat eri aloille seuraavasti: näin voidaan bolshevlstisesti käsittää puolueemme oikeutettiksi kantamaan nimeä. 'kOMMXTNISTINEN PUOLUE. TILANNE CANADAN AlttMATTnJ-NIOLIIKKEESS^ r Canadan teollisuuksissa työskentelevistä 900,000 työläisestä on ammatti-ja teollisuusjärjestöihin järjestyneitä 290,282. ..Jäsenyys ammattiliitoissa, joka laski suuimattomasti' sodan Jälkeen, alkoi kohoamaan uudelleen -v. 1925 alkaen, kuten annetuissa raporteissa painostetaan. Tilastot osoittavat; unio-osastojen luvun lisääntyneen 89 j a jäsenmäär ä n 15.687 sitten vuoden 1924. Kaikkiaan on nyt yhteensä 2,604 ammatti-liittoyksikköä, joiden yhteenl^et-tu Jäsenmäärä on 290,282. Täiriä tieten laulu puolueettomuudesta el K e l paa, sillä he eivät suinkaan itse usko puolueettomuuteen, vaan pyrkivät käyttämään työläisten puolueettomau-den omaksi hyväkseen. Osuuskunnat täytyy muodostua eräänlaiseksi kollektiivisen toiminnan koulukunnaksi, jossa työläisiä harjoitetaan hoitamaan käytännöllisiä ja tärkeitä yhteiskunnallisia tehtäviä. Tässä tehtävässä onnistutaan sikäli, • kuin kyetään Irtaantumaan porvaristosta ja porvarillisesta ideologiasta. On k^llä totta, että canadalainenkin osuustoimintaliike sisältää huomattavan osan vasemmistolaisainesta. jota kuuluu johtokuntiin ja muihin tärkeisiin tehtäviin. Mutta onko tuota a i nesta kyllin tarmokkaasti koetettu kasvattaa tehtävänsä tasolle? Joutuessaan vastakkain liukaskiellsen porvariston kanssa, sen ks^vjrt voivat näyttää heikoilta. Se ei ole oppinut lavertelemaan ja kumartelemaan hankkiakseen Joukkojen suosion. Joukot luottavat liukkaaseen kieleen ja notkeaan selkään, koska heidän, vereensä on pitkäaikaisen kasvatuksen luiutta imeentynyt noitten avujen palveleminen. Me emme halua kasvattaa toimitsijoillemme samoja a-vuja, mutta me haluamme kasvattaa heidät vastustamaan porvaristoa tietoisesti ja osottamaan työlälsUle oikean taistelulinjan. Kun Rochdalen kankureiden ensi-mäisen myymälän Johtokunta kulutti öitään ^ratkaistakseen kysymyksen miten myymä]^ voidaan saada edullisimmin alettua, sillä pääomaa oli vain Ilautateitten työläisiä ...... Yleisten laitosten työläisiä ...... Rakennusalan työläisiä ..^ . . . . . . Kuljetus- j"a laivaliikenteen työläisiä ^ Kaivos- y.m. työläisiä Metalli-ammattien työläisiä Paino- j a paperin valmistusalain ty öläisiä. . Vaatetus- j a kenkä-alaip työläisiä.. Muilla ammattialoilla j a sekatyöläi siä . . . . Prosenttiluku Jäsenmäärä 28.53 % -11.27 % 10.59% 8.79 % 8.62 % 7.66 % 4.92'% 4.10 % 15,52 % - Yhteensä CANADAN AAOIATTIKONGRESSI (T^ADES AND LABOR KONG-BESS OF CANADA) Tämä keskusjärjestö perustettiin v. 1873, mutta el merkitsevästi toiminut ennen v. 1886. Canadan ammattikong- 82,822 32,700 30,751 25,507 25,027 22,237 14,291 11,908 45,039 290,282 Taistelu Kiinasta Ikivanhan Kiinan pääkaupungin kanssa. Tilanne ei siis ole suinkaan Pekingin portit' ©vat avautuneet selvinnyt, joskin kansalaissodan yksi etdUt-kiinalaisille joukoille Ja ken-, verisistä vaiheista lienee päättymäs-raaleista musiin, Tsliangtsolin, kuo-{sä. Kansallismielisen porvariston ni-li viime torstaina niihin haa-iTHCÄlä kulkevan ryhmän voitoista voihin, ciitkä hän sai kurjalla pe-jhuolhnatta ei Kiinan ar\otus vielä Täytymismotkallaan - kansallisien .ratkea» sillä suurvallat, jotka kilpai-porameista, ' | leval keskenään Kiinan alistamisesta Keski-kiinalaiset kenraalit ovat' siirtomaakseen, kuten se on ollut Luitenkin vallotilsretkillaän joutu-' ennenkin, eivät ole vielä päässeet neet tahtoinaltaau tekemisiin Poh- sovint«ori jaettavasta riislosaalibta. ... - . 1 • ,.„„ i-essi työskentelee yhteistoiminnassa tav^ syrjaan vanhentuneet ja > a n - j _ ^ ^ ^ ^ työväenliiton kanssa, joka samoin kuin 54 muuta yhdysvaltalaista ••kansainvälistä" järjestöä, tunnustaa ammattikongiressin Canadan järjestyneen työväenliikkeen edustajaksi lainlaadinnan alalla. Näitten järjestöi.en canadalainen Jäsenistö el' kaikki kuulu kongressin yhteyteen, mutta V. 1927 lopussa oli niistä jäsen-veroa maksanut il4.362*»jäsentä, jotka kuuluivat 1.420 uhio-osastoon. Edelliseen vuoteen verrattuna oli lisäys 11,325- V. 1902 hyväksjrttiin sellainen kanta, että ammattikongressi m3röntää l u pakirjoja sellaisille canadalaisille keskus- ja paikallisyksiköille, • jotka eivät voi liittyä timnustettuiliin "kansainvälisiin" jUrjestöihin ja maakunnallisiin amh^attiliit töihin, tai kau-punkisn keskusneuvostoiliin. Amniat-t& ongressi hy.-äksyy A.PJL.-liiton piiä-t ö k s 3 t kaikissa järjestöllisissä kj^sy-myksissS. eri ammattien välillä, tai tclmintRa kcske-,-an2. Myöskin kieltäy- Jap ois-ldlnGr! Iicxniulta lavolteleVan ' J a tuskin p ä ä - e v ä t k ä ä n , sillä Arne- ^ iij-räisjT^ästä yhtej^teensä sel-iaDanin imDeriurjii; ' sotavoii6ien ' rikan avoimen oven politiikka- j a ! laisia j ä r j e s t ö j ä , jotlia toimivat samalla alalla kuin AJ^Xriin kuuluva canadalainen järjestö on toiminnassa. Ammattikongressin edustajakokoukset pidetään vuosittain Ja ^aijotut iftinT;^ffriiTinjiin<?Ptr vaatimukset esitetään Ja käsitellään. Kongressin toimeenpaneva komitea käsittelee k3rsy-mykiset liittovaltion lainläädintaa koskevana ja maakunnalliset toimeenpanevat koiniteat käsittelevät puhtcmsti maakunnallisen lainlaadinnan. V- 1920 Ammattikongressi liittyi Amsterdamin kansainväliseen. Kongressi lähettää n^öskin veljesedusta-jia Britannian ammattlliittokongres-sih < A . F X : i n kooventsioneihin. sekä vastaanottaa niiden veljeseiustaja*. Kongressi on myöskin edustettuna Kansainliiton työviraston iiaUinnossa. YLEIS-CANADALAINEN -TTÖVAEN-LIITTO (ALL-CANADIAN GONGRESS OF LABOB) Kun Canadan ammattikongressi v. 1902 päätti kieltäjtyä hyväksjmästä yhteyteensä sellaisia järjestöjä, jotka toimiva s samalla alalla kuin "kansainvälinen" järjestö on toiminnassa, a i heutti S2 kongressin iilkopuclella olevien amniattiiiittojen kes]a:sjäriestön muodostumisen, joka 'Vtirmettiin m-miiutama punta, niin porvaristolla ei oUut mitään syytä pyrkiä tuon liikkeen johtoon. Mutta kim on kysymys sellaisista liikkeistä, kun "Saskache- Wanin Co-operative Elevator Co." aikoinaan, jossa johtajalle maksettiin $15,000 vuosipalkka, eikä miehellä ollut muuta tekemistä kuin vehkellemi-nen köyhiä maanviljeUjoitä vastaan; tahi jos on kysjnnys sellaisesta liikkeestä kuin nykyinen viljanmyynti-rengas, niin silloin on porvaristolla syytä pyrkiä naiden johtoon. Porvaristo ei pyri tekemään työtä köyhälistön hyväksi, vaan se pyrkii niittämään kaiken mahdollisen tuloksen, mitä köyhät työläiset ponnistelullaan saavat aikaan. Rochdalen ensimäisen myymälän myyiä sai työnsä korvaukseksi kalvosinsuojukset. Tämä liike ei suinkaan saanut sum-empaa huomiota porvariston taholta. E i ainakaan ollut mitään syytä pyrkiä asettamaan omia miehiään tuon Uikkeen johtoon. Vaikka Rochdalen järjestehnää pidetään perusteena osuustoiminnallisessa liikkeessä yli koko maailman, ajoi- porvaristo osuustoimintäperi.aat-teen haaksirikkoon 1853 Rochdalen tuotanto-osuuskunta yrityksessä, muuttaen sen tavalliseksi osakeyh-tiöksL Eräs wmiam Cooper, joka oli eösimäisiä osuustoiminnallisen liikkeen jäseniä, noin 20 vuotta aikaisemmin yllämainittua tapahtumaa, tai ennen kuin kankurit perustivat ensimäisen mjirmälänsä, syytti, että tällainen o-suustoiminnallisten periaatteiden häpäiseminen oli uusien jäsenten syy. Tämä juuri toteaa sen,- että porvarillinen aines alkoi kiinnitfömään huomiota ja pyrkimään määräävään seinkin muodostuu osuuskunnalleen tunnioksi, sillä i)orvaristo voi sitä salakavalasti käyttää oman agitatsio-ninsa välineenä. Ei ole harvinaista, että osuusliikkeen vastustajat panevat jutun kiertämään jonkun osuuskunnan virheistä, sillä ainahan niitä virheitäkin on olemassa ja jos ei ole, voi niitä mielikuvitxiksissaan rakennella ja osuuskunnan oma jäsenistö on valmis niitä levittämään, • vieläpä suurentelemaankin. Valistunut jäsenistö pyrkii korjaamaan liikkeessään ilmenevät virheet, levittämättä niitä maailmalle. Mutta ei ainoastaan valistumaton jäsenistö ole osuuskimtain kompastuskivenä. Sitä pahempi on osuustoimlanallisia käsitteitä vailla o-leva liikkeen johto. Me tiedämme useampia kuin yhden tapahtuman, olletikin aikaisemmissa osuustoiminnallisissa yrityksissä, kun jotkut johtc^an-tain. jäsenet ovat kaivamalla koettaneet kaivaa ylös kykeneekö yksitsris-liikkeet myymään heille tarvikkeita halvemmalla ja sitä tietä sortuneet yksitylsliikkeiden asiakkaiksi. Luokka-kasvatusta vailla oleva liikkeen johto on myöskin perin taipuvainen porva-rlllistuttamaan liikkeen luonnetta. Sodan puhjetessa olin yksi siitä vapaamielisten liberaalien ryhmästä, jo_ ka -oli liian villitty nielläkseen täydestä kaiken, mitä sanomalehdet sanoivat sodasta. Me näet halusimEi'» käyttää omaa harkir.tpamme ennenkuin veimme päättää, mikä maa oli hyök kääjänä. Menimme suoraan saatavissa olevaa tiedon alkulähteille — luimme ja vertailimme asiapaperein, joita sotivat maat olivat julkaisseet kaikkien rehellisten totuudenetsijöiden luettavaksi. Nämä asiapaperit pettivät meidät kauniisti — kuten oli suunniteltukin. • Tämä tapahtimia muistuu mieleen lukiessa John S. Ewartin itsenäisyys-papereiden viimeisintä julkaisua. Niissä tuo ottawalainen lakimies osoittaa, selvästi, minkä petol^en ja ilveilyn päälle rakentuu brittiläinen valtakun- Toronton uutisia ENSI LAUANTAI-IIJLALLA kesäkuun 30 päivä, esittää Torom-ton osaston näyttämö ensiluokkaisen, ehdottomasti yhden parhaiten naurua j a huvia sjmnyttävistä näytelmistä, "Olenko minä tullut haaremiin?." kolmiosaisen farssin. Johtajan, tov. Hilja Halosen lausunnon mukaan on näytelmä hattskin tämän näytäntökauden esitetyistä huvinäytelmistä, josta todistuksena on sekin, koska tätä samaa näytelmää olisivat Windsorin osaston loverit tulleet esittämään meille yierailu-näytäntonä, mutta koska tämä näytelmä meillä on ollut jo pitkän aikaa ohjelmistossa,- niin emme voi-, neet heille jjntaa tilaisuutta. Myös on tämä näytelmä Annie Mörkin teatterin ohjelmistossa, kiert*oniat-kallaan, joten paikkakunlian suomalaiset sankoin joukoin rientävät tällä selostuksella tutustumaan huvia ja iloa tarjoavaan näytelmään. Näytelmä muuten on tämän näytelmä-kauden viimeinen näytelmä, sillä tämän jälkeen näyttämö pitää pie-, neji kesäloman. Tulevat lauantai-illat kulutetaan tanssin jmnä muun toiminnan parissa. Täyttäkäämme siis katsomo viimeistä tilaa myöten. Illan ohjelmassa on esityksen loputtua vielä puolitoista tuntia tanssin-haluisillekin varattuna, kaiken ilon ja naurun lisäksi: — J . ta. kuten kaikki muutkin valtakunnat. Tässä on esimerkkinä asiapaperi virallisesta 'brittiläisestä "sinisestä, kirjasta", joka osoittaa kuinka tilanne parantui Transvaalin ensimäisen valtauksen' jälkeen. AsiakL-jassa sanotaan: "Huomattavia parannuksia hallin-nossa," "viranomaiset ovat paremmin palkattuta ja toimeliaita," "hinnat paremmat," j.n.e. • - Mutta sama mies,. joka laati tämän asiapaperin parlamentille, kirjoitti samaan aikaan salaisesti: "En olisi voinut kuvitella, että kahdessa vuodessa asiat saattavat luisua sellaiseen e-päjärjestykseen, ellen itse olisi sitä nähnsrt." Tuo riittäköön juhlallisesti julkaistujen hallituksen asiapapereiden luo-tettavalsuudesta. Ja njrt siitä mitä voidaan odottaa kapitalististen valtiomiesten parhaimmalta tyypiltä, mie-hiltä semmoisilta kuin rehellinen Gladstone. Ewart osoittaa, että vaalipuheissaan Gladstone voimakkaasti vastusti Transvaalin valtaamista: "Olemme tehneet typerän valinnan asettaessamme Itsemme . monarkian vapaina alamaisina sortamaan tasavallan • vapaita alamaisia, ja pakoit-tamaan heitä vastaanottamaan kansalaisuuden, josta he kieltääntyvät. Jos Cjrprus j a Transvaal olisivat -niin arvokkaita kuin ne ovat arvottomia, niin hylkäisin minä ne, koska ne ovat hankitut maamme maineelle kunniattomalla tavalla." , Kaksi viikkoa tuon puheen jälkeen pääsi Gladstone pääministeriksi ja tässä ominaisuudessa lausui buureille: "Mielipiteemme on, että kuningatarta el voida neuvoa hylkäämään valtiuttansa Transvaalin yU." Kapitalististen valtiomiesten menettelyistä saamme täydellisen opastuksen, kun vielä luemme Gladstonen myöhemmän maininnan, missä hän sanoo, että hänen hallituksensa ja-loimpana pyrintönä on kulkea lain ja oikeuden suoraa ja vaatimatonta tietä eikä rakentaa , valtakuntaa muulle perustalle kuin hallittujen onnellisuudelle." Tuo kuulostaa miltei samalta kuin CooUdgen puhe nlcaraguaaaisille tai Ramsay MacDonaldin Indian kansalle. Montrealin uutisia OSASTON KENTTÄJUHLAT JA JUHLATANSSIT Kukaan j ei tuUene unohtamaan osaston kenttä juhlia eikä juhlatans-sia, jotk^ ovat kesäkuun 30 päivän iltana ja kehttäjnhlat taasen sunnuntaina 1 päivä. Kentälle ko-koonnutaan kello 11 aamupäivällä kongressi lupakirjan Canadian Broth-erhood of Railway Employees-järjestölle, "sillä ymmärryksellä, että Broth^oodln lupakirjalla varustaminen '^1 mitenkään loukkaa" tunnustettujen "kansainvälisten" unioitten jässnyys-asemaa. Myöskin annettiin ymmärtää, että tällä toimeenpiteellä ehkä voidaan sidattaa yllämainittu järjestö tällä puolella toimivaan "kansainväliseen" Brotherhood of Railway and Steam-ship Clerks-järjestöön, johon jo osittain kuului samojen alojen työläisiä. Yhtymisyrityfcsien epäonnistuessa ja jatkuvien protestien seurauksena päätti V. 1921 konventsioni ottaa hipaMr-jan pois Canadian Brotherhood-järjestöltä. . Piioixieemme johdolla sätettiin päätösponsi Catiadarf j^lminattikongressir. mellii Canadian Federation of Labor fccnvcutsicnille r. 192S, vaatisn~kong- AC3:i2dan työ-csinliitto). Huolimatta/ressia avca:naan ovsnsa kaikffle C a r i - v. 1SS2 päätöte€st5, myönsi ammatti-nrrmatM- j a teoHisuusunicino. Tämä päätösponsi ei saanut riittävää kannatusta. V. 1926 konventsionllle puolueemme esitti vaatimuksen kaiklöMi Canadan ammatti- ja teollisuusliittojen yhteys-konferenssin koolle knts«misesta, tarkoituksella käsitellä Canadan ammattiliitto- liikkeen yhtenäisyyden edistämistä. Tämäkään ei läpäissyt. ~ Tämän toimenpiteen seurauksena kuteni CBHJS. eräitten toisten canadalaisten unioitten virkailijain neuvottelukokouksen, josta oU seurauksena näitten unioitten virallinen konferenssi maalisk. 1927, jossa'perustet-tun Yleis-cansdalainen Työväenliitto. CanadJan Fecsraticn of Labor myös- ™itä tulee miehelle joka on 45- km lopetti ita: naisen työskenteIvnsä'"^0'Je» vanha. Sen jälkeen kerrot-j a ohjelma aletaan kello 2 iltapäivällä. Kukaan ei halunne jäädä näistä pois. ' TYÖLÄKEN KOHTALO Ivar Autuainen, joka on tunnettu suomalaisten ja osaksi klelistenkin keskaudessa pitkistä viiksistään, on ollut Montrealissa koko kevättalven ilman työtä, saanut ainoastaan silloin tällöin jonkun päiväii tehdä työtä. Nyt hän vielä joutui päälle ajetuksi kesäk. 16 päivänä, loukaten toisen kätensä j a käsivarren koko pahasti. Loukkaantumisen jälkeen hänet kylläkin vietiin sairaalaan sidottavaksi, mutta ei annettu makaupaikkaa, vaan kehoitettiin menemään kotiinsa. Kuka hänen päällensä ajoi, siitä ei ole poliiseillakaan tietoa, niin väittävät. Suomen konsulin puolestakin on koetettu ottaa selvää ^ajajasta, -mutta ei ole vain saatu. Pari kertaa on hän pelastusarmeijan kauttakin koettanut saada työtä, mutta ei vain ole onnistunut. Työläinen, tullessaan vafnhaksi, ei tahdo enään saada työt ä vaikka olisi kuinka nuoruutensa . Uhrannut. Vanhuuden ja sairauden vakuutukset olisi tässäkin hyviä, niinkuin monessa muussakin tapauksessa joita on tuhansittain. Y H D Y S V A L T A L A I S I A MATKAIL I J O I TA ' Toivo Ruusunen, Clevelandin p-suusruokalan liikkeeohbitaja, vaimonsa kanssa kävi paikkakunnalla matkallaan Suomeen. Hän aikoo olla Suomessa parin kuukauden a-jan ja sitten taasen palata enti-seile paikkakunnalleen entisiin toimiin. Matkan tekevät he: C. F. Bni Montroyal-Iaivalla. Harvoin näemme yhdysvaltalaisten matkustavan tämän kautta. YhÖymme toivomaan hauskaa matkaa. itANSANKIRJE-OSASTO Montrealin Star-lehden kansankirjeiden osastolla oli kysymys lehdel-snoma . TJlatk itsellenne, 3003F 12014F T 12044F E 12Ö58F \ 12072 I 12013 C 22052F Jo 12048F CE 22041F T l 22Ö32F W 12071F Tc 12074F T\ 20073F F i 22028 Ha 12054F Sc 12053F TI 12033F T l 3000F Isoi 3001F Äit 3002F Aai 3005 Ko 3006 Ke 3007 Ms 3009 Lei 3011F Ku 301'2F Nä: P y 3D14 Ke 3015F Kei 3016F Soi 3022 Sa 3024F Juc 3025 Joi 3026F Via 3027F Ral 1 '3028 Mu 3029F Illa 3030 Hä 3031F He] 3032F Riv 3033 Y l i 3034F V o 3038 _ Os\ 303ÖF Sot 3040F Ku 3042 He 3043 Ke 3044F Mu 3045F Tis 3046 Mä 3049F Lai 3050 Sili 3051 Ka 3052F Sai 3053F Sai 3054 Jo 3055 Pe 3056F Va] 3057. Ba 3058 Ju 3Ö59 Ei 3060F H e 3061F V i i 3062F Sai 3063F Pai 3065F Kel 3066 Tu 3067 ' Me 3068F Ko 3069 Sjö 3070 Mu 3071 Ve] Si 3C72 Mu 3073 Vai la 3223E M u 3074 Ho 3075 Soi 3076 Poi 7006E Lai 3018F Tyt 3013F Hoi 3010E Oni S223E Mu 3023F Vih 3020 Pol SD37F Mu 9032E Ori 3048 ]Vfe 7241E Rei 3041F Ma: 3064F Ras 9003E P ik 3008r Syy 3036F Me 59040F V 6903S;F L i Jos t i l muutaman Tilauk olla 25 set Vapau miehet, vo annetaan t datettava 3 VI astua sen Joukon 1387 St varpaille. Kuitenkin luontoinen, s^inykset : man harkii että joka kaansa jut yleensä, jo J^äy, on VJ Kuitenkin kuutuksen ia ikäraja korkealle, sella jo er Een järjest laiseen nm "err.missäk£ ^aa Helvää i:]o?pääsyä.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, June 25, 1928 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1928-06-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus280625 |
Description
Title | 1928-06-25-02 |
OCR text |
8hii2 Maanantaina, kesäkimn 25 p;nä—Mon., Jane 25 No. 131 — 1928 f >^o. 13
VAPAUS rruo, Ontario. kxiiuLl-ji, pclui «siictui- j* BuriUriaä jahlayiiTJai.
T O I M I T T A J A T :
A. VAARA. B. A i TEXHUXE-V. H. S L ' H . E. PEHKOSEN.
JUp«teMd cx tb« P |
Tags
Comments
Post a Comment for 1928-06-25-02