1967-12-14-16 |
Previous | 16 of 22 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 8 Torstai/jouluk. 14 p. — Thursday, Dee. 14, 1967
' HYVÄÄ JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA!
taivotiaimme kaikire tuttavillemme!
Unholan perhe
169 DavOs S". Sarnla, Ont.
Ain''.'-"->t,?aa t3.-?n toivotamme
teilie". ystävät ja •tuttavat
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
liina ja Ivar Kitunen
274 Campbea St. Samia, Qnt.
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille ystävillemme!
Infeeri ja Taisto Elbnen
\ 405 Michigan Ave. :
PÖint Edward Ontario
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNEA
UUDELLE VUODELLE
toivotamme kaikille
tovereiUejnme ja
ystävillemme!
IMPI POUTANEN
JA VILI AHO
409 Wellington St.
Samia Ontario
Rauha ja
Helsinki (K ID — Asketläiii
esitti eräs viikkolehti minulle kysymyksen,
niiksi asetuin prcsi-denttiehdokkaakäi.
Vastasin hieman
naljaillen: maa tarvitsee presidentin.
Kysymys miuun kohdalleni
asetettuna oli kyllä aiheclH-nen,
slll^miniille ei ollut lainkaan
selvää, että olisin näissä
vaaleisca ehdokkaana, sanoi tasavallan
presidentti Urho Ivckku-nen
juhlapuheessaan suuren vaaliliiton
kansalaisjuhlassa Helsingin
Messuhallissa;
. Ensiksikin: yhden puolueen ehdokkaaksi
en oli<:i suostunut, jatkoi
presidentti Kekkonen. Ja toiseksi:
jos vasemmistopuolueet olisivat
sopineet yhteisestä vasemmistolaisesta
ehdokkaasta, en olisi
ollut hänen vastaehdokkaansa.
Olen näet valtiollisen toimintani
aikana pyrkinyt kaveiitamaan sitä
kuilua, joka on olhit ns. porvarillisten
ja vasemmistolaisten pun-lueiden
välillä^ joten on ymmärrettävää,
että en olisi voinut olla
tämän vastakohtaisuuden merkeissä
käytävän vaalitaistelun keula-
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme
suomalaisille ystävillemme!
D.J.ROBB
Funeral Home Ltd.
102 Victoria St.
Samia Ont.
ILOISTA JOULUA
ja
ONNELLISTA RAUHAN •
VUOTTA 1968
toivcCna
L. Lammi
123 Proctor st. / •Samia. Ont.
ILOISTA JOULUA
• • • ' \ . , ja-''.
ONNELLISTA RAUHANVUOTTA
1968
• to!vctt.'.v;vL
Jeniny ja AVa!ter Sunnpää
?40 E . ex St. Sarma.. Ont.
HAUSKAA JOLLIA .
JA O\M:LLI.ST\
UUTTA \LOTT\
toivotamme kaikille'' :
ystäviilGmmc!
M. ja E. Kumpu
134 Forsyih St. Sarnia, Or>t.
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTÄ
U U T T A V U O T TA
toivotamme suomalaisille asiakkaillemme
K i i t o s h i d i u i e e n v u o d e n h i n n a l a k s r s l a!
LUMBER CO. LTD.
B e l l o n o n e d u s t a n u t l a a d u s s a s i t t e n v. I H 5 4 .
344-3637
Devine St. at CNR Sanna, O n l
HAUSKAA JOULUA
ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
suomalaisille asinkkailleen
toivottaa
KATTOURAKOITSIJA
Puhelin 337-3844
146 CampbeU St. F..;rnia, Onl.
kuvana. Lopullinen ratkaisu minun
osaltani tapahtui suuren vaa-lililon
synnyttyä. Myönteistä kan-;
jtaani oli jo aikaisemmin vahvista-nut
se seikka, että olin havainnut
äärioikeiston saaneen-kokoomus-^
puolueessa määräävän otteen, totesi
presidentti Kekkonen ehdok-kuudestaan.
Tiihäivvaaliitaisteluun liittyen oh
critylses: pcliittisen oike^Lsiton tahol-
.a oi.tc ity iieriaattaellisia ja valtio-cpillisia
näkökohtia, joiden miiikaan
S a i r : ; l l e henkilölle ei-pitäisi sallia
kuin korkeintaan 'käiksi vaalikautta
l.i:*ei;denllinä. En halua suinkaan
väittää, ctttikö itällaisille näkökohdille
voida liietyissä olosuhiteiissa
l ö y t ä ä asiallisia perusteita. Mutta
kun oikeii|lo meillä nyt selittää nirrit
uomaan periaatteellisen syiden
vaativan es^lletyn tapaista rajoitusta,
pyydän huomauttaa, että kokoomuk-jsella
oli vuoden 1956 vaaleissa yhtenä
kolmesta äänestetystä ehdokkaastaan
J . K; Paasikivi, joka olisi
silloin tullut 85-vuotiaai>a valituksi
kolmannen kerran. Periaatteet
nitkyvät seuraavan sitä sääntöä, että
luki on niin kuin se luetaan. Mutta
0 1 1 hyvä, oltä tämä asia on tullut
l:e;;:t-;ujj. l un alaiseksi ja äänestäjä-kiiiiva
saa asian ratkaistJi.
K. A. Fagerholmilta näyttää ky-sylyn,
miiä hän luulee, tulisinko
miiui vielä vuonna 1974 olemaan
p:esidcnMiehdokkaana. Hän näyttää
aivellcen, eitä en.suostuisi ehdok-kaak.
^ i . .Jos minunkin mielipidattä-ivi
lä=tä a.sia.sta olisi .tiedusteltu
niin oli.-;in yhtynyt Fagerholmin kä-i;.
yk.sccn.
Jos näet olen vuonna 1974 vielä
KcUitaar.i laiisumas.sa, ••. niin ehdok-kaak:
i en halua enkä .suostu. Tämä
on hyvä tietää jo ajois.sa, että puoli:-:
t.' j;inai!-':ä j a miehet voivat sen
c , : K I iUlevazia to,iiilnna;-;saan huo--
ir.iDOn.
YK.5ipi!f)lisL'k.si jäänyttä vaalitaistelua
on jo käyty niin kauan, että
paatetmat alkavat .selvitä. Hallitse-vi:!:
a .'ijvelciiä näyt:tää vastapuolel-!
Iii c l ; v ; ' n v a i l o , c!tä nämä vaalit
Kw.^kcvat v-iilakunnan ; T I I O I I . = P : ' V ;:<;
k: a; fn i .Sijai.sa ja oikca.staan yksin-cir..'
iaii t;;louspolitiikk::a. Ulkopoli-l
i.kka ci k u u l u näihin vaalc ;i:*n, koslia
k a i k k i olemme ulkopol:tiika>tam-mc
yhtä mieltä, kuten tavataan sa-r.
Oi\. . .
Tosiasia on — se pitäLsi polUiikan
^ iilkO[-<.iolcllakin olevan li:'.ää — et'ä
m;.'i!n talciispolitiikkaa ei määrää
:'i'•--•(! t: e i k ä .sitä .sen vuoksi rat-
' r . .1 r/-c;:!(kv:rflvaalc!"-.=;:i. loten
.p"'.::.dcni|: Kekkonen edelleen. Val-
••J,'i :nfin kii"ja:mcn muxai-ta on,
(•t -i p r r : d ' - l'.i voi tehdä ratkaisuja
,vast'.;ii halli.'ukscn miel:p:dfi'"ä.
Mii !a v;;llio,-är!nr;ön hc.Tt'cn mukais-
::i ei O I D , ( t t ä p - f s i d c n i t t i ryhtyisi
loteiit a.m;!-in omaa talouspoljtifk-
!:;'an.-a v;'-'r.:n edi!-;kunnan luolta-
PT.i l a r ; n i : t v ; n .halli'aksen tahtoa.
Sitä paitsi .sellainen yritys kohtaisi
kävtänmissii nopfnin lopun. Ei täl-
!ai:.'!a yrity:'tä ole yksikään presi-doiit.
i tähän mennessä ajatelluit-l';
»rn. .Ja |c;s maa saisi .sellai.<;en
f lvdottoma:i johlajapersoonairsuu-
C ' 1 . jaka vaalitai.stclu.ssa antamienpa
IM • • • I I I ' . ' r-n mukaan lyhtyisi kou-
•al!' -11a kannattajia eduskunno\Ssa
ajama.rn lopi talou«p3liit '.'('a koko-r
: ' i : G l i J ! :m;t:U!i.s'a, niin hanke .saat-
*' • i ir.oiu' tyä muutaman kuukau^
c!..n jj£;attyäkseen tämän valli-oelä-m".
tmme vieraan ja suomalaiselle
clärränmuodolle vahingollisen y r i -
v k - . i n täydelli.seen luh;.s1.umiseen.
.Mu ta se olisi aiheuttanut ja jättä-n.
V; jälkcen.vä vakavan laatuisen yh-toi.-!<
iinnaIli.sen levottomuuden.
M n im on tx'ty.sti mahdotonta .sanoa,
o:Tko tällai.ta valtionsäännön
bi: r: '^f i i . ja_ tähäna^stisen kä)ltän.nön
Va..i;ai.:.'.a p i c s i d e r f n vallan harjoit-t;
Mii.!v'!i suiinmtcltu voiton varalta
vai onko uimä.vain löy.sää puheAla
vaalien aikana. •
kansan valtaenemmistin
ToivolGln, : ^ttS jälkimmäinen
vaihtoehto on oikea. Eduskunnan
ja hallituksen on annettava hoitaa
niille kuuluvat talousasiat, kuten
puolen vuosisadan aikana on
"tapa ollut.
ietenkin vaalOtaistelun aikana
esiir.tyy arvostelua taloudellisisiba
ololM.a, ja se on oikein, jos ai-vos-tolu
tapahtuu voimassa olevan oi-keuskäytt&
nnön pohjalta. Mutta ns.'
cppo£iitiolla ei näytä olevan mitään
yks>:no.';keutta taloupoTT.ltiisi^.cni arvosteluun,
sillä sitä esiintyy kaikkien
iyhmien keskuudessa. Sen ei
voi sanoa johtuvan yhtenäisyyden
puu'tteesta hallitusryhmien kesken
tai huonosta kurista, sillä tämä on
ylcönien ilmiö aina ja kaikissa maissa,
kun on ialoudellisesti huono aika.
Saattaa olla, että meidän edes-sämme
on vaikeita vuosia, sillä kansainvälinen
talouselämä on harvinaisen
levottomuuden tilassa.
Mutta meidän on selvittävä val-keuksistaoime
kaikkien intressiryhmien
kesken syntyvän yhteistoiminnan
avulla, mistä on otollisia
ja rohkaisevia merkkejä olemassa.
Kiihkeä ja yksipuolinen
syyttely, joka on äärioikeiston
vaaliesiintymiselle ominaista, ei
tätä välttämätöntä laajaa yhteistoimintaa
rakenna.
Kun tämän vaalitaistelun ensimmäiset
fanfaarit puhallettiin viime
elokuunsa Törnävän kentällä, liittyi
vanhahtavaan sävelkulkuun sointUr
ja, jctka pahoin särähtivät koi-vis-sa.
Yksi niistä oli väite, että vaikka
meitä eivät uhkaa ulkopuolelta tuV
levät vaarat, niin uhka tulee sisältäpäin:
"meidän suomalaisten elämänmuotomme
on uhattuna!" Minäkin
ele n" sitä mieltä, että ulkopuolelta
uhkaavat vaarat ovat vähäisemmät
kuin monesti ennen. Muta seilail
i : ' jn pessimismiin, että suomalainen
clämänmuolonime olisi uhattuna si-sättäpäin.
eh päe olevan mJtään syytä.
Lienee paikallaan muistuttaa,
t l ä yli seitsemän vucXia sitten
•Neuvostoliiton suutlährty.stö.ssä
Neuvostoliiton pääministerille pitämä.
säni puhi'e.s.sa hui.u.in uskovani
.'iihen, että Suomi .säilyitää peiin-
' t e l l i s cn kansanvaltaisen Järjestelmänsä.
On syylä panna merkille,
kunka Etalä-Pohjannxaan sydämessä
e;itetly lausunto ennustaa suomalaisen
elämänmuodon tuhoa, mi-r.
un vieraalla maapeiäJlä pitämäs-säni
puhces.sa laa.sluod;ian j u l k i luja
u-ko suomalaisen kan:;anvallan
elinkykyyn ja tulevaisuuteen. K n
u.ko, efä maalle olisionneksi, jos
si'.ä j c l i d . täisiin epäily- ja pelko-p-
vkcjsin valla•• a, va;-.sinkin kun
sih-n ei ol>i inläiin p: r u i t t : t a.
Tehnen kohta, joka särät ti vieläkin
pahemmin koi-vi.s.«ani, oli viime
scd=samme e-^ilelty ai-viointi. Tämän
mukaan Lalvi- ja ja'ko.sotam-me
olivat väiLiämä.tömiä. "jot«a tarpeellisia.''
Minulla ci ole sellaista
tietojen syvyyttäi jonka peru teellä
voisin näin ehdottomalla varmuudella
sanoa, e'tä sotamme olivat väi.s-lämättömiä.
Voi olla, että asian laita
on; tämä. Finnen Neuvo.stolitton
arkistojen avautumisla ci kukaan
kuitenkaan voi an'^aa lopullista vastausta
tähän ky.symykseen.
Mutta;sen sijaan protestoin mir
tä jyrkimmin (.ellaista käsitystä
vastaan, että nämä sodat muka
olisivat olleet tarpeellisia. On kuin
kuulisi Immanuel Kantin pessimismiä
vuodelta 1795.
Teoksessaan "Ikuiseen rauhaan"
Kant kirjoi.ti min.: "Sotakunto ar-vo.
stellaan väilittömän .suuiiai-voi-seksi
ei ainoastaan kun On sota,
vaan myö?kin jotUr olisi .sota ja
se alcititaan u.sein jksl^tään tuon
kunnon osoitilamiseksi, joten siis
.sodalle scmnröiscnaan annetaan .si-s.
iistä arvoa." Kun näin ajatellaan,
silloin solaa vcdaain pitää "jopa tarpeellisena',
Muita .se, joka pitää
soLiaa tarpeellisena, pitää tällöin
tanpeelliäena myös _85,50Ö
kaaitunutlta, satojatuhansia orpoja ja
leskiä, satojatuhansia haavoittuneita
ja invalideja. Tällainen suhUiutu-
Jnistapa sotaan-ei ole oikea. Se
saattoi vastata esim. kes'kiajalla
yleisesti vallinneita käsityksiä, ja
vldä 1800-luvulIa puhutti'in Euroopassa
"tiervecsitä ja iloisecta sodasta",
mutta nykyajan ihmiselle tuollainen
on k.Tuihistus.~Säksalai.sten
k o l a s s a saattoivait 1 maailmansodan
alkaessa kuulua suloiselta musiikilta
keisari Wilhelm II sanat: "Ich
fUre Euch herrliohe Zeiten entge-gen"
(johdan teidäii ihania aikoja
kohti), mutta tämäntapainen elämänmuoto
ei 'kelpaa, meille.
Esitetity käsitys sotiemme tarpeellisuudesta
saattaa olla innostuneen
puheenkirjoittajan lupsaus, vahinko.
Tosin 'kirjoittajaimme ei malta
olla palaamatta sotimiimme ko.ske-
•vaan tilosofiointiin; vaan hän myöhemmin
viittaa Yrjö KosMsen kä.si-tykseen,
että "sodat ovat välttämäl-töimiä,
koska uudet aatteet niiden
kautta pääsevät leviämään". Tämän
jälkeen hän väitti, että Yrjö-Koskisen
mielipide tarvittavas.va määrässä
soveltaen pitää paikkansa molempien
viimeksi käytyjen, sotiemme
luhteen. Ne olivat siis paitsi
väistämättömiä, myö» välttämättömiä
ja tarpeellisia. Kaikesta huoli-ma':
ta en voi uskoa, että puheen
pitäjä on loppuun siia'kka harkinnut,
mitä sanoi.
Pelkkä ajatu.s, että sota voi olla
tarpeellinen, on näet Suomen
oloissa pelottava. Jos sodalle
Kantia lainatakseni "annetaan
sisäistä arvoa", silloin sota ci
johdu väistämättömyydestä vaan
henkilökohtaisesta harkinnasta,
milloin sota katsotaan tarpeelliseksi.
Ja kenen sitten on päätettävä,
että sota on tarpeellinen?
Hallitu^ymuodon 33 ^:n mukaan
"sodasta ja rauhasta presidentti
päättää eduskunnan suostumuksella".
J.a'k:',n vielä' scdan j-i- n '^an
;cia'3ta,.ko;.i<a havaitsin. c'tä ii keitain
nucri:on rauhanf32i-i:milla pi-
'.;-imäni o-.i.he on aiheii"aniit cpä.suo-tuisia
reaktioita. Näyttää kuin pelkkä
rauha-sana nostattaisi tictyi^^ä
yksilöissä esille vanhat atku/kantai-set
vaistot. Mi tä johtuu'.* Koelan
sitä lärsä selvittää.
Ihmisc*. iotka h i . ' i o r i a ' ! i ; i in kor
kemuivsiin ia hiiilolctluun reiilis-m
i i n v c d o t o n vi' • l u ; t a v 1 1 r a ! i ; : . •; >• o-tä
väittä?n sitä kaiinalt;:aKitl2m;;':-
si ja sotaa. !li.mishicr..cn ti-r. T ; ! ' . -
ta kuuluvak.^ii ilmiök.si, il^e asiaisa
perustuvat, väittä-nänsa vnme vu.i-
*:iia;'a''la periytyneisiin, nyt jo van-hentunei.
5iin käsi'ytsiin. Samaan . l i kaan
kun kan.s;illisuu-;iale vut.':;!-
.>adan lopulla muiilnii kansalliskiihk
o n i ia kansallinen impiM'!air,mi
hallitsi F^iiiroopan valtioiden välisiä
suhteita, alettiin Euroopassa yleisesti
ajatella, etlä kansojen välillä
vallitri taisletu oleini'..--.-aolona, jo<>a
vahvimmat voittaisivat ja heikoim-in;
it luonnoitain p:.k(isla jäisivät jai-ivoihin.
VLltivalta ia s : a cli.lämär
dai-vvini^smin kehitys:oppcja väärin
ymrnä läen nniotoill.in väiltäm;'n
mi kaan keino, joiiika avulla kansa
o oitti voiman.s:i i:i elinkelpoisuutensa.
Sota oli S V L U l i . x v - J l l i n " ! .'i:t
hyväksyttävä, jopa myönteinen asi.i-tuon
aj:::n poliitikkojen ja ajattelijoiden
iuc.taivnosta v:)i poimia tii-k
u i t ta i n . s :>d an j ai o s t a va a j a p 'a lul i ^-
lavaa kan.allis.t'a vailcutusta ylistäviä
laucumia. Me 'tämän vuosisadan
ihmiset tunneimme luon ajattelutavan
(ukikseL Tiedämme myö<, että
.sodan hyväk.syminen politTkan keinona
on Dsykologien jirsosiologi^u
mutkaan.cmihaiiita auikloriliiäriselle.
jäikälle pE!\ aonalli.suudelle, jolla
yleensäkin on vaitkeinksia sopeuii.ia
dcimioilv: aattiseen elämänmenoon.
Sodan ja rauhan kysymys on liian
iliiikeä acia jätettäväksi tällaisen
ajattelutavan varaan: . rauhantyötä
tarvitaan.
,Kansainvälisen_politiikan kenttää
varjostavat valitettavasli nytkin monet
.s.ynikät ukkospilvet, jotka äkeil-ilä
jyrähtelyillään uhkaavat maailman
rauhaa. Kokemuiicsesta tiedämme
liiankin hyvin, mitä myrskyn
keskelle joutuminen meridl.^ce. Sii-h,"
n ei m.aillä eiikä kenelläkään
muulla enää ole varaa.
Olemme monien ponnistusten ja
määrätietoisen työskentelyn tuloksena
kyenneet luomaan itsellemme
.selkeän ja vakiintuneen
ulkopoliittisen linjan, joka takaa
turvallisuutemme parhaalla mahdollisella
tavalla. Tämä linja on
presidentti Paasikiven johdolla
aloitettu rauhan ja ystävyyden
ulkopolitiikka. Se on nyt ja vastaisuudessa
meidän linjamme;
emme tarvitse vaihtoehtoja.
.Näin kfitim.aisen rauhantyön tehtävän
ennen kaikikea kansallisena
il-jeka';va'iiii{sena. Meidän suoma-lai.
sten on oltava entistä enenunän
tietoisia ihmi-ifunnan suurista ongelmista
ia oltava omalta osaltamme
val.m'^ a kan:ainvälisi:8n yhteistyöhön
niiden ratkaisemiseksi. Rauhantyö
ei ele, kutrin sen summittaiset
ai^vostoliiat, väi'.tävät, katteetonta
idealismia; vaan nimenomaan arkipäivän
realismia. Mutta millaista
csaa Su:mi valtiona voi näytellä
kan-:iinvälisen rauhan ylläpitämistä
ajatellen? Voiko Suomi pienenä
pu^Uiee i ' m ? . i n a maana harjoittaa
mr kilyk-.sllistä rauhanpolitiikkaa?
.\'äihin ky-:ymyksiin vastaaminen
vie meidilt Suomen ulkopolitiikan
pen:-periaatteisiin.
Hyvät kuulijat.
Tulen pian hoitaneeksi tasavallan
presidentin tehtäviä 12
vuotta, oltuani sitä ennen J. K.
Paasikiven aikana 5 vuotta pää-mini.
stcrinä. Presidenttinä olen
antanut IIM:n edellyttämän juhlallisen
vakuutuksen kaikin voimin
edistää Suomen kansan menestystä.
Tämän vakuutuksen
olen katsonut voimani parhaiten
täyttää kaikin voimin varjelemalla
maan rauhaa ja turvallisuutta.
Se on minun ohjelmani. Se on
myös Suomen kansan valtaenem-n
i i i l on ohjelma. Juuri sen vuoksi
se on myö.s minun ohjelmani.
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
, , UUTTA VUOTTA
toivottaa
Miaiju IVäisänm
Sacramen;o, Calif.,, U SA 958il6 „
HYVÄÄ JOULUA
— JA ONNEA
UUDELLE VUODELLE
toivotamme kaihille tuijtavillemme!
Eimie Walo
Väinö Keränen
Temple Hill, Hairlson, Maine, USA
Jouluporsas
Eräänä kesänä kun meillä oli leh-mänmaitoa
yli omien ja naapureiden
tarpeen, päätimme hankkia sian
porsaan, liikoja maitoja syömään.
Kävimme parinkymmenen mailin
takaa hakemassa porsaan josta mak-i
soimme $10 j a ht'l<upal!k!kaa $5. Navetan
nurkkan tein porsaalle karsi-nan.
* *•
Seuraavan päivän iltana, kaivanne
ta työstä palattuani,-menin kat-iomaan
että kuinka se porsas voi?
.'\ukaistessani navetan oven, huomas
in että porsas oli p ä ä s s y t karsinasta
an D O is. Seisahdujn_ navetan kjTi-j
nykselle enkä huomannut suikea na-»
vetan ovea. Silloin juoiksi porsas
jalkojeni välistä uloSjjjja,jl^hellä olevaan
vesakkoon JO..-SP oljji>llut pieni
metsäpalo. •-,.-..-,,>...• .
Minä juoksin pof^an: perässä
saadakseni sen. kiinnf,r.*)[>utta siinä
täydellisesti epäojniji^tuiiii/- Joskus
pääsin niin läihelle.siitä-|että.melkein
yletyin saamaan sap^gosia kiinni,
multa kun se por-safin ^^paro oli
n i i n Ivhyt ja lisäksi; tyyip^ästä kippuransa
niin en saanut kiinni.
Olisipa se sen saparpjojluit:metriäk
i n pitempi ja toiseksi, siinä latva-päässä
solmu, ettei'Qlisi lujstanut l ä -
oi käsieni, niin eh^ka ;Cli^in voinut
jarruttaa porsaan huirjj^^tPakovauh-lia.
• • • jMU;
Kun elin ra:'kaissa-. k^ivantomie-hen
tanuneissani juossut porsaan
perä-5ä itseni uuvuisiip,-paasin kotiin
mu.-^hemielin,kii,ajgulupaistiksi -
aijottu Do:sa.5 menijiu'!>kaan.
Mutta niin ei aäiaj kujienkaan ok
lut kuinika luulin.. Porsas tuli perässäni
ja meni navettaan ruoka
r u u h e l l e e n syömään. i^jP^iTsaallekin
oli siinä juoksu-sa.tul^vtj-nälkä.
•'' ''••'-JOEL.
HAUSKAA JOULUA
. . . U i ! - '.'n'.<.:.
toivotamme suomalaisille asiakkaillenfirrte!
PURITY CO-OP DAIRY
Puhelin 344-8818
110 East Street Sarnia, Ontario
VUODENAJAN TERVEHDYKSEMME
suomalaisille asiakkaillemme
MOORE PAINT AND WALLPAPER
. Puhelin 337-5495
194 N. Victoria St. Sarnia, Ont.
Hauskaa joulua ja onnellista uulta vuolta
toivotamme suomalaisille asiakkaillemme
ja liiketuttavillemme! • -
J. P. BIGRAS REM ESTÄT^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^
KIINTEISTÖLAINOJA JÄRJESTETÄÄN
•183 s. Christina Street Sarnia, Ontario
- PUHELIN 337-7012 Grcctings
K.
HAUSKAA JOULUA JA
ONNELLISTA UUTTA VUOTTA
suomalaisille asiakkailleen
toivottaa
W. M. J. GAMBLE INSURANCE
KAIKENLAISIA VAKUUTUKSIA
Puhelin 344-1154
14H.N; Vidal St. Sarnia, Ont.
Object Description
| Rating | |
| Title | Vapaus, December 14, 1967 |
| Language | fi |
| Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
| Publisher | Vapaus Publishing Co |
| Date | 1967-12-14 |
| Type | text |
| Format | application/pdf |
| Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
| Identifier | Vapaus671214 |
Description
| Title | 1967-12-14-16 |
| OCR text |
Sivu 8 Torstai/jouluk. 14 p. — Thursday, Dee. 14, 1967
' HYVÄÄ JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA!
taivotiaimme kaikire tuttavillemme!
Unholan perhe
169 DavOs S". Sarnla, Ont.
Ain''.'-"->t,?aa t3.-?n toivotamme
teilie". ystävät ja •tuttavat
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
liina ja Ivar Kitunen
274 Campbea St. Samia, Qnt.
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme kaikille ystävillemme!
Infeeri ja Taisto Elbnen
\ 405 Michigan Ave. :
PÖint Edward Ontario
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNEA
UUDELLE VUODELLE
toivotamme kaikille
tovereiUejnme ja
ystävillemme!
IMPI POUTANEN
JA VILI AHO
409 Wellington St.
Samia Ontario
Rauha ja
Helsinki (K ID — Asketläiii
esitti eräs viikkolehti minulle kysymyksen,
niiksi asetuin prcsi-denttiehdokkaakäi.
Vastasin hieman
naljaillen: maa tarvitsee presidentin.
Kysymys miuun kohdalleni
asetettuna oli kyllä aiheclH-nen,
slll^miniille ei ollut lainkaan
selvää, että olisin näissä
vaaleisca ehdokkaana, sanoi tasavallan
presidentti Urho Ivckku-nen
juhlapuheessaan suuren vaaliliiton
kansalaisjuhlassa Helsingin
Messuhallissa;
. Ensiksikin: yhden puolueen ehdokkaaksi
en oli<:i suostunut, jatkoi
presidentti Kekkonen. Ja toiseksi:
jos vasemmistopuolueet olisivat
sopineet yhteisestä vasemmistolaisesta
ehdokkaasta, en olisi
ollut hänen vastaehdokkaansa.
Olen näet valtiollisen toimintani
aikana pyrkinyt kaveiitamaan sitä
kuilua, joka on olhit ns. porvarillisten
ja vasemmistolaisten pun-lueiden
välillä^ joten on ymmärrettävää,
että en olisi voinut olla
tämän vastakohtaisuuden merkeissä
käytävän vaalitaistelun keula-
HYVÄÄ JOULUA
JA ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
toivotamme
suomalaisille ystävillemme!
D.J.ROBB
Funeral Home Ltd.
102 Victoria St.
Samia Ont.
ILOISTA JOULUA
ja
ONNELLISTA RAUHAN •
VUOTTA 1968
toivcCna
L. Lammi
123 Proctor st. / •Samia. Ont.
ILOISTA JOULUA
• • • ' \ . , ja-''.
ONNELLISTA RAUHANVUOTTA
1968
• to!vctt.'.v;vL
Jeniny ja AVa!ter Sunnpää
?40 E . ex St. Sarma.. Ont.
HAUSKAA JOLLIA .
JA O\M:LLI.ST\
UUTTA \LOTT\
toivotamme kaikille'' :
ystäviilGmmc!
M. ja E. Kumpu
134 Forsyih St. Sarnia, Or>t.
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTÄ
U U T T A V U O T TA
toivotamme suomalaisille asiakkaillemme
K i i t o s h i d i u i e e n v u o d e n h i n n a l a k s r s l a!
LUMBER CO. LTD.
B e l l o n o n e d u s t a n u t l a a d u s s a s i t t e n v. I H 5 4 .
344-3637
Devine St. at CNR Sanna, O n l
HAUSKAA JOULUA
ONNELLISTA
UUTTA VUOTTA
suomalaisille asinkkailleen
toivottaa
KATTOURAKOITSIJA
Puhelin 337-3844
146 CampbeU St. F..;rnia, Onl.
kuvana. Lopullinen ratkaisu minun
osaltani tapahtui suuren vaa-lililon
synnyttyä. Myönteistä kan-;
jtaani oli jo aikaisemmin vahvista-nut
se seikka, että olin havainnut
äärioikeiston saaneen-kokoomus-^
puolueessa määräävän otteen, totesi
presidentti Kekkonen ehdok-kuudestaan.
Tiihäivvaaliitaisteluun liittyen oh
critylses: pcliittisen oike^Lsiton tahol-
.a oi.tc ity iieriaattaellisia ja valtio-cpillisia
näkökohtia, joiden miiikaan
S a i r : ; l l e henkilölle ei-pitäisi sallia
kuin korkeintaan 'käiksi vaalikautta
l.i:*ei;denllinä. En halua suinkaan
väittää, ctttikö itällaisille näkökohdille
voida liietyissä olosuhiteiissa
l ö y t ä ä asiallisia perusteita. Mutta
kun oikeii|lo meillä nyt selittää nirrit
uomaan periaatteellisen syiden
vaativan es^lletyn tapaista rajoitusta,
pyydän huomauttaa, että kokoomuk-jsella
oli vuoden 1956 vaaleissa yhtenä
kolmesta äänestetystä ehdokkaastaan
J . K; Paasikivi, joka olisi
silloin tullut 85-vuotiaai>a valituksi
kolmannen kerran. Periaatteet
nitkyvät seuraavan sitä sääntöä, että
luki on niin kuin se luetaan. Mutta
0 1 1 hyvä, oltä tämä asia on tullut
l:e;;:t-;ujj. l un alaiseksi ja äänestäjä-kiiiiva
saa asian ratkaistJi.
K. A. Fagerholmilta näyttää ky-sylyn,
miiä hän luulee, tulisinko
miiui vielä vuonna 1974 olemaan
p:esidcnMiehdokkaana. Hän näyttää
aivellcen, eitä en.suostuisi ehdok-kaak.
^ i . .Jos minunkin mielipidattä-ivi
lä=tä a.sia.sta olisi .tiedusteltu
niin oli.-;in yhtynyt Fagerholmin kä-i;.
yk.sccn.
Jos näet olen vuonna 1974 vielä
KcUitaar.i laiisumas.sa, ••. niin ehdok-kaak:
i en halua enkä .suostu. Tämä
on hyvä tietää jo ajois.sa, että puoli:-:
t.' j;inai!-':ä j a miehet voivat sen
c , : K I iUlevazia to,iiilnna;-;saan huo--
ir.iDOn.
YK.5ipi!f)lisL'k.si jäänyttä vaalitaistelua
on jo käyty niin kauan, että
paatetmat alkavat .selvitä. Hallitse-vi:!:
a .'ijvelciiä näyt:tää vastapuolel-!
Iii c l ; v ; ' n v a i l o , c!tä nämä vaalit
Kw.^kcvat v-iilakunnan ; T I I O I I . = P : ' V ;:<;
k: a; fn i .Sijai.sa ja oikca.staan yksin-cir..'
iaii t;;louspolitiikk::a. Ulkopoli-l
i.kka ci k u u l u näihin vaalc ;i:*n, koslia
k a i k k i olemme ulkopol:tiika>tam-mc
yhtä mieltä, kuten tavataan sa-r.
Oi\. . .
Tosiasia on — se pitäLsi polUiikan
^ iilkO[-<.iolcllakin olevan li:'.ää — et'ä
m;.'i!n talciispolitiikkaa ei määrää
:'i'•--•(! t: e i k ä .sitä .sen vuoksi rat-
' r . .1 r/-c;:!(kv:rflvaalc!"-.=;:i. loten
.p"'.::.dcni|: Kekkonen edelleen. Val-
••J,'i :nfin kii"ja:mcn muxai-ta on,
(•t -i p r r : d ' - l'.i voi tehdä ratkaisuja
,vast'.;ii halli.'ukscn miel:p:dfi'"ä.
Mii !a v;;llio,-är!nr;ön hc.Tt'cn mukais-
::i ei O I D , ( t t ä p - f s i d c n i t t i ryhtyisi
loteiit a.m;!-in omaa talouspoljtifk-
!:;'an.-a v;'-'r.:n edi!-;kunnan luolta-
PT.i l a r ; n i : t v ; n .halli'aksen tahtoa.
Sitä paitsi .sellainen yritys kohtaisi
kävtänmissii nopfnin lopun. Ei täl-
!ai:.'!a yrity:'tä ole yksikään presi-doiit.
i tähän mennessä ajatelluit-l';
»rn. .Ja |c;s maa saisi .sellai.<;en
f lvdottoma:i johlajapersoonairsuu-
C ' 1 . jaka vaalitai.stclu.ssa antamienpa
IM • • • I I I ' . ' r-n mukaan lyhtyisi kou-
•al!' -11a kannattajia eduskunno\Ssa
ajama.rn lopi talou«p3liit '.'('a koko-r
: ' i : G l i J ! :m;t:U!i.s'a, niin hanke .saat-
*' • i ir.oiu' tyä muutaman kuukau^
c!..n jj£;attyäkseen tämän valli-oelä-m".
tmme vieraan ja suomalaiselle
clärränmuodolle vahingollisen y r i -
v k - . i n täydelli.seen luh;.s1.umiseen.
.Mu ta se olisi aiheuttanut ja jättä-n.
V; jälkcen.vä vakavan laatuisen yh-toi.-!<
iinnaIli.sen levottomuuden.
M n im on tx'ty.sti mahdotonta .sanoa,
o:Tko tällai.ta valtionsäännön
bi: r: '^f i i . ja_ tähäna^stisen kä)ltän.nön
Va..i;ai.:.'.a p i c s i d e r f n vallan harjoit-t;
Mii.!v'!i suiinmtcltu voiton varalta
vai onko uimä.vain löy.sää puheAla
vaalien aikana. •
kansan valtaenemmistin
ToivolGln, : ^ttS jälkimmäinen
vaihtoehto on oikea. Eduskunnan
ja hallituksen on annettava hoitaa
niille kuuluvat talousasiat, kuten
puolen vuosisadan aikana on
"tapa ollut.
ietenkin vaalOtaistelun aikana
esiir.tyy arvostelua taloudellisisiba
ololM.a, ja se on oikein, jos ai-vos-tolu
tapahtuu voimassa olevan oi-keuskäytt&
nnön pohjalta. Mutta ns.'
cppo£iitiolla ei näytä olevan mitään
yks>:no.';keutta taloupoTT.ltiisi^.cni arvosteluun,
sillä sitä esiintyy kaikkien
iyhmien keskuudessa. Sen ei
voi sanoa johtuvan yhtenäisyyden
puu'tteesta hallitusryhmien kesken
tai huonosta kurista, sillä tämä on
ylcönien ilmiö aina ja kaikissa maissa,
kun on ialoudellisesti huono aika.
Saattaa olla, että meidän edes-sämme
on vaikeita vuosia, sillä kansainvälinen
talouselämä on harvinaisen
levottomuuden tilassa.
Mutta meidän on selvittävä val-keuksistaoime
kaikkien intressiryhmien
kesken syntyvän yhteistoiminnan
avulla, mistä on otollisia
ja rohkaisevia merkkejä olemassa.
Kiihkeä ja yksipuolinen
syyttely, joka on äärioikeiston
vaaliesiintymiselle ominaista, ei
tätä välttämätöntä laajaa yhteistoimintaa
rakenna.
Kun tämän vaalitaistelun ensimmäiset
fanfaarit puhallettiin viime
elokuunsa Törnävän kentällä, liittyi
vanhahtavaan sävelkulkuun sointUr
ja, jctka pahoin särähtivät koi-vis-sa.
Yksi niistä oli väite, että vaikka
meitä eivät uhkaa ulkopuolelta tuV
levät vaarat, niin uhka tulee sisältäpäin:
"meidän suomalaisten elämänmuotomme
on uhattuna!" Minäkin
ele n" sitä mieltä, että ulkopuolelta
uhkaavat vaarat ovat vähäisemmät
kuin monesti ennen. Muta seilail
i : ' jn pessimismiin, että suomalainen
clämänmuolonime olisi uhattuna si-sättäpäin.
eh päe olevan mJtään syytä.
Lienee paikallaan muistuttaa,
t l ä yli seitsemän vucXia sitten
•Neuvostoliiton suutlährty.stö.ssä
Neuvostoliiton pääministerille pitämä.
säni puhi'e.s.sa hui.u.in uskovani
.'iihen, että Suomi .säilyitää peiin-
' t e l l i s cn kansanvaltaisen Järjestelmänsä.
On syylä panna merkille,
kunka Etalä-Pohjannxaan sydämessä
e;itetly lausunto ennustaa suomalaisen
elämänmuodon tuhoa, mi-r.
un vieraalla maapeiäJlä pitämäs-säni
puhces.sa laa.sluod;ian j u l k i luja
u-ko suomalaisen kan:;anvallan
elinkykyyn ja tulevaisuuteen. K n
u.ko, efä maalle olisionneksi, jos
si'.ä j c l i d . täisiin epäily- ja pelko-p-
vkcjsin valla•• a, va;-.sinkin kun
sih-n ei ol>i inläiin p: r u i t t : t a.
Tehnen kohta, joka särät ti vieläkin
pahemmin koi-vi.s.«ani, oli viime
scd=samme e-^ilelty ai-viointi. Tämän
mukaan Lalvi- ja ja'ko.sotam-me
olivat väiLiämä.tömiä. "jot«a tarpeellisia.''
Minulla ci ole sellaista
tietojen syvyyttäi jonka peru teellä
voisin näin ehdottomalla varmuudella
sanoa, e'tä sotamme olivat väi.s-lämättömiä.
Voi olla, että asian laita
on; tämä. Finnen Neuvo.stolitton
arkistojen avautumisla ci kukaan
kuitenkaan voi an'^aa lopullista vastausta
tähän ky.symykseen.
Mutta;sen sijaan protestoin mir
tä jyrkimmin (.ellaista käsitystä
vastaan, että nämä sodat muka
olisivat olleet tarpeellisia. On kuin
kuulisi Immanuel Kantin pessimismiä
vuodelta 1795.
Teoksessaan "Ikuiseen rauhaan"
Kant kirjoi.ti min.: "Sotakunto ar-vo.
stellaan väilittömän .suuiiai-voi-seksi
ei ainoastaan kun On sota,
vaan myö?kin jotUr olisi .sota ja
se alcititaan u.sein jksl^tään tuon
kunnon osoitilamiseksi, joten siis
.sodalle scmnröiscnaan annetaan .si-s.
iistä arvoa." Kun näin ajatellaan,
silloin solaa vcdaain pitää "jopa tarpeellisena',
Muita .se, joka pitää
soLiaa tarpeellisena, pitää tällöin
tanpeelliäena myös _85,50Ö
kaaitunutlta, satojatuhansia orpoja ja
leskiä, satojatuhansia haavoittuneita
ja invalideja. Tällainen suhUiutu-
Jnistapa sotaan-ei ole oikea. Se
saattoi vastata esim. kes'kiajalla
yleisesti vallinneita käsityksiä, ja
vldä 1800-luvulIa puhutti'in Euroopassa
"tiervecsitä ja iloisecta sodasta",
mutta nykyajan ihmiselle tuollainen
on k.Tuihistus.~Säksalai.sten
k o l a s s a saattoivait 1 maailmansodan
alkaessa kuulua suloiselta musiikilta
keisari Wilhelm II sanat: "Ich
fUre Euch herrliohe Zeiten entge-gen"
(johdan teidäii ihania aikoja
kohti), mutta tämäntapainen elämänmuoto
ei 'kelpaa, meille.
Esitetity käsitys sotiemme tarpeellisuudesta
saattaa olla innostuneen
puheenkirjoittajan lupsaus, vahinko.
Tosin 'kirjoittajaimme ei malta
olla palaamatta sotimiimme ko.ske-
•vaan tilosofiointiin; vaan hän myöhemmin
viittaa Yrjö KosMsen kä.si-tykseen,
että "sodat ovat välttämäl-töimiä,
koska uudet aatteet niiden
kautta pääsevät leviämään". Tämän
jälkeen hän väitti, että Yrjö-Koskisen
mielipide tarvittavas.va määrässä
soveltaen pitää paikkansa molempien
viimeksi käytyjen, sotiemme
luhteen. Ne olivat siis paitsi
väistämättömiä, myö» välttämättömiä
ja tarpeellisia. Kaikesta huoli-ma':
ta en voi uskoa, että puheen
pitäjä on loppuun siia'kka harkinnut,
mitä sanoi.
Pelkkä ajatu.s, että sota voi olla
tarpeellinen, on näet Suomen
oloissa pelottava. Jos sodalle
Kantia lainatakseni "annetaan
sisäistä arvoa", silloin sota ci
johdu väistämättömyydestä vaan
henkilökohtaisesta harkinnasta,
milloin sota katsotaan tarpeelliseksi.
Ja kenen sitten on päätettävä,
että sota on tarpeellinen?
Hallitu^ymuodon 33 ^:n mukaan
"sodasta ja rauhasta presidentti
päättää eduskunnan suostumuksella".
J.a'k:',n vielä' scdan j-i- n '^an
;cia'3ta,.ko;.i• o-tä
väittä?n sitä kaiinalt;:aKitl2m;;':-
si ja sotaa. !li.mishicr..cn ti-r. T ; ! ' . -
ta kuuluvak.^ii ilmiök.si, il^e asiaisa
perustuvat, väittä-nänsa vnme vu.i-
*:iia;'a''la periytyneisiin, nyt jo van-hentunei.
5iin käsi'ytsiin. Samaan . l i kaan
kun kan.s;illisuu-;iale vut.':;!-
.>adan lopulla muiilnii kansalliskiihk
o n i ia kansallinen impiM'!air,mi
hallitsi F^iiiroopan valtioiden välisiä
suhteita, alettiin Euroopassa yleisesti
ajatella, etlä kansojen välillä
vallitri taisletu oleini'..--.-aolona, jo<>a
vahvimmat voittaisivat ja heikoim-in;
it luonnoitain p:.k(isla jäisivät jai-ivoihin.
VLltivalta ia s : a cli.lämär
dai-vvini^smin kehitys:oppcja väärin
ymrnä läen nniotoill.in väiltäm;'n
mi kaan keino, joiiika avulla kansa
o oitti voiman.s:i i:i elinkelpoisuutensa.
Sota oli S V L U l i . x v - J l l i n " ! .'i:t
hyväksyttävä, jopa myönteinen asi.i-tuon
aj:::n poliitikkojen ja ajattelijoiden
iuc.taivnosta v:)i poimia tii-k
u i t ta i n . s :>d an j ai o s t a va a j a p 'a lul i ^-
lavaa kan.allis.t'a vailcutusta ylistäviä
laucumia. Me 'tämän vuosisadan
ihmiset tunneimme luon ajattelutavan
(ukikseL Tiedämme myö<, että
.sodan hyväk.syminen politTkan keinona
on Dsykologien jirsosiologi^u
mutkaan.cmihaiiita auikloriliiäriselle.
jäikälle pE!\ aonalli.suudelle, jolla
yleensäkin on vaitkeinksia sopeuii.ia
dcimioilv: aattiseen elämänmenoon.
Sodan ja rauhan kysymys on liian
iliiikeä acia jätettäväksi tällaisen
ajattelutavan varaan: . rauhantyötä
tarvitaan.
,Kansainvälisen_politiikan kenttää
varjostavat valitettavasli nytkin monet
.s.ynikät ukkospilvet, jotka äkeil-ilä
jyrähtelyillään uhkaavat maailman
rauhaa. Kokemuiicsesta tiedämme
liiankin hyvin, mitä myrskyn
keskelle joutuminen meridl.^ce. Sii-h,"
n ei m.aillä eiikä kenelläkään
muulla enää ole varaa.
Olemme monien ponnistusten ja
määrätietoisen työskentelyn tuloksena
kyenneet luomaan itsellemme
.selkeän ja vakiintuneen
ulkopoliittisen linjan, joka takaa
turvallisuutemme parhaalla mahdollisella
tavalla. Tämä linja on
presidentti Paasikiven johdolla
aloitettu rauhan ja ystävyyden
ulkopolitiikka. Se on nyt ja vastaisuudessa
meidän linjamme;
emme tarvitse vaihtoehtoja.
.Näin kfitim.aisen rauhantyön tehtävän
ennen kaikikea kansallisena
il-jeka';va'iiii{sena. Meidän suoma-lai.
sten on oltava entistä enenunän
tietoisia ihmi-ifunnan suurista ongelmista
ia oltava omalta osaltamme
val.m'^ a kan:ainvälisi:8n yhteistyöhön
niiden ratkaisemiseksi. Rauhantyö
ei ele, kutrin sen summittaiset
ai^vostoliiat, väi'.tävät, katteetonta
idealismia; vaan nimenomaan arkipäivän
realismia. Mutta millaista
csaa Su:mi valtiona voi näytellä
kan-:iinvälisen rauhan ylläpitämistä
ajatellen? Voiko Suomi pienenä
pu^Uiee i ' m ? . i n a maana harjoittaa
mr kilyk-.sllistä rauhanpolitiikkaa?
.\'äihin ky-:ymyksiin vastaaminen
vie meidilt Suomen ulkopolitiikan
pen:-periaatteisiin.
Hyvät kuulijat.
Tulen pian hoitaneeksi tasavallan
presidentin tehtäviä 12
vuotta, oltuani sitä ennen J. K.
Paasikiven aikana 5 vuotta pää-mini.
stcrinä. Presidenttinä olen
antanut IIM:n edellyttämän juhlallisen
vakuutuksen kaikin voimin
edistää Suomen kansan menestystä.
Tämän vakuutuksen
olen katsonut voimani parhaiten
täyttää kaikin voimin varjelemalla
maan rauhaa ja turvallisuutta.
Se on minun ohjelmani. Se on
myös Suomen kansan valtaenem-n
i i i l on ohjelma. Juuri sen vuoksi
se on myö.s minun ohjelmani.
HAUSKAA JOULUA
JA ONNELLISTA
, , UUTTA VUOTTA
toivottaa
Miaiju IVäisänm
Sacramen;o, Calif.,, U SA 958il6 „
HYVÄÄ JOULUA
— JA ONNEA
UUDELLE VUODELLE
toivotamme kaihille tuijtavillemme!
Eimie Walo
Väinö Keränen
Temple Hill, Hairlson, Maine, USA
Jouluporsas
Eräänä kesänä kun meillä oli leh-mänmaitoa
yli omien ja naapureiden
tarpeen, päätimme hankkia sian
porsaan, liikoja maitoja syömään.
Kävimme parinkymmenen mailin
takaa hakemassa porsaan josta mak-i
soimme $10 j a ht'l |
Tags
Comments
Post a Comment for 1967-12-14-16
