Vapaus, March 2, 1963

              Sivu 4 V Lauantaina, maalisk. 2 p. — Saturday, March 2, 1963
Yhteensä
SANOMALEHTIPAPERIN
0STOA VARTEN $251.35
Vapauden sanomalehtipaperin
ostoa varten saapui eilen iltaan
mennessä yhteenlaskien oikein
komea rahasumma — kailckiaan
^ L 3 5 . Tuhannet kiitokset kai­ulla
lahjoiUaJiUe, jotka niin avo-
IkStisesti taas lehteämme avustitte.
Lahjoittajain tarkoituksena ja
t^iivomuksena on-yhteisvoimin ke-,
tm kaksituhatta dollaria, jotta
Voidaan ostaa lehtiömme käyttöön
vaunulasti sanomalehtipaperia.
Viimevuotinen paperivarasto on­kin'
loppumaisillaan, ja niinmuo­doin
tällainen paperirahaston ke­rääminen
onkin erittäin terve­tullut
toimenpide. Kiitos vielä­kin
lahjoittajat ja kutos jo etukä­teen
niiUekin, jotka tällaista lah­joitusta
omalta osaltaan suunnit­televat.
Lahjoituksia sanomalehtipaperin
ostoa varten tuli nyt eri puolilta
maata seuraavasti: ' .
Aino ja Hugo Siren, Nakina,..Ont._——__ 4.00
Tom Kopra, Beaver Lake, 6nt.^ _ 10.00
Elisa SaloneujJEdmonton, Alta — IM
-^Hj. Westman, Gregoire'sMiIl, O n t . — — ^ i — ————2 . 0 0
CSJ:n Vancouverin osasto, kokousfcahvista——^——— 5.35
Jjuno Leppänen, Wanup,Ont. —2 5 . 00
CSJ:n Vancouverin OS. Sanomalehtikomitea _ _ — — — 100.00
Midnie ja Karl Vainio, Vancouver, B. C. 5.00
Manda ja Antti Ranta; Vancouver, B. C. 3.00
Niilo Mäkelän Klubi, Vancouver, B. C - . 5.00
Lyyli ja Jussi Pärssinen, Sudbury, Ont. i____^______^-__ 5.00
Lempi ja Eino Mäki, Sudbury, Ont. _—_____________-_^ 5.00
Alina ja Wm. Eklnnd^ Sudbury, Ont. _____._____^____.__ 5.00
JÄTjä ja Aatu Koivula, Sudbury, Önt. _:._______:._____ 5.00
Sam Kerola, Sudbury, Ont. -_-_—__-_—______ 5.00
Ida ja Oscar Männistö, Sudbury, Ont. ______^____J_____. 5.00
Jliilja ja Lauri Aho, iSudbury, Ont. _____^1 5.00
Anja ja Kalle Kassinen, Sudbury, Ont. —___^_____ 5.00
Anni ja Jussi Lievonen, Sudbury, Ont. __!.______________ 5.00
Siiri ja Ka^e SiUanpää, Sudbury, Ont. _____-_.._ 5.00
Hilja ja Anton Kaisla, Sudbury, Ont. ____^_^^__^_______ 5.0O
Senja ja Edwin Suksi, Sudbury, Ont. ^__i____________i_ 5.00
Aino ja Arvi Lahti, Sudbury, Ont. _.____^_^____________ 2JOO
Esteri ja Eino Siren, Sudbury,"Ont. _-__—___—________ 2.00
Joan ja Karl Palomäki, Sudbury, Ont. _ _ _ _ i _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 5.00
Tauno Lattunen, Sudbury; Ont. _^__u___-_____ 2.00
M. Khrari, Sudbury, Ont. ____—___._—^____^—__—__ 1.00
V. Kotila, Sudbury, Ont. _______________________^_-_— 2.00
Miriam Kauppinen, Sudbury, Ont. _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ : i i ^ _ _ 2.00
liiBanha ja Aino Mäki, Sudbury, Ont. 5.00
Liilian ja George Gustafson, Sudbury, Ont. __.-_-__:.._-. 2.00
Jorma Talkio, Sudbury, Ont/___________________^^ 1.00
Uno Koski, Sudbury, Ont. _-_______-^__-___________: 2.00
Onni Kekki, Sudbury, Ont. _ - _ i _ _ _ - _ — _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ 5.00
SUDNMITTDIIA Ryhtyi uudelieen
> yksityislakmiieheksi '
'__Vancouver. — Vancouverin kau-punkin
entinen apulaispoliisituoma-ri
Harold L. Barkley on palannut
yksityiseen lakimiestoimeen Van­couverissa.
Mr. Barkley on tietääksemme ai­noa
suomalaissyntyinen lakimies
British Columbian maakunnassa. Hä
nen isänsä ja äitinsä tulivat siirto­laisena
Suomesta Canadaan ennen
ensimmäistä maailmansotaa. Toisen
maailmansodan aikana m'r. Harkley
palveli Canadan ilmavoimissa (RC-AF).
Hänen vanhempiensa sukuni­mi
oli Haikala. — _FL.
Anna Seghers^ taistelun ylistäjä
. $ 2 5 1^
KUN TIENPINNAT JÄÄTYVÄT: PIDEmKÄA VÄLIMATKAA!
Välttämätön jorrutusyölimatko Qjettoessa esi m .30 km.n nopeudelo
Norrrtoaliolo-suhteissQ
18m.
Kuntienpihnat
ovat jäästä:
liukkoot la
Tervehdyksemme kansainvälisen
naistenpäivän johdosta!
Rauha merkitsee parempaa elämää^kaikille!
Rauhmi merkeissä tervehdimme työläistovereita
kaikkialla tänä kansainvälisenä naistenpäivänä!
AIKAMME NAISET
PORT ARTHUR. ONTARIO
Käsityö- ja leivosten myyjäiset
LAUANTAINA, MAALISKUUN 9 PNÄ,
alkaen klo 10 aamupäivällä
INTERNATIONAL CO-OP STORES LTD.
PORT ARTHUR, ONTARIO
NAISTEN osuus
JÄRJESTÖTYÖSSÄ
Seuratessamme Canadan Suoma­laisen
Järjestön toimintaa 'emme
voi olla huomioimatta sitä tosiasiaa,
että naisten työ on hyvin keskeistä
ja suuriarvoista tässä järjestössä.
Emme sano tätä siksi, että haluai­simme
väheksyä miestenkään työtä.
Päinvastoin mielipiteemme on se,
että järjestötyö on ja sen tuleekin
olla yhteistä, mutta koska Vapaus
ilmestyy nyt ferikoisena Naistenpäir
vänumerona, niin on ehkä paikal­laan
väläyttää lukijain mieliin vain
sitä puolta, jota naiset suorittavat
tällä yhteisellä kulttuuririntamalla.
Jos olette seuranneet tarkasti Va­pautta
niin teiltä ei ole varmaan­kaan
jäänyt huomioimatta se seikka,
että monella sellaisellakin paikka­kunnalla,
jossa ei ole minkäänlaista
järjestötoimintaa, on silti naisten-kerho?
He järjestävät kahviaisia,
myyjäisiä, seurapelitilaisuuksia ja
milloin mitäkin toimintaa^,Niin ah­keria
ovat nämä naiset ja niin ete­viä
saamaan kokoon suuriakin sum­mia
pienistä tulolähteistään, että ei
ole ollenkaan halveksittava esim.
sitä lahjoitusten määrää mitä he
ovat kyenneet tekemään avustaes-saan
milloin mitäkin hyvää asiaa.
Rauha bn luonnollisesti jokaisen oi­kein
ajattelevan naisen sydämen
asiana, jo senkin takia, että luonto
on antanut hänelle äidin vaiston,
joka suojelee eikä tuhoa.
Oletteko lukeneet Isoäidin kirjoi­tuksia
Icuinka Sointulassa on kerät-
^^^^ 0^
Naistenpäivän
juhliUe!
KIVELÄ BÄKERY
PUHELIN DI 5-6233
111 Secord Street
Aino ja Matti Nyström
MAn'S BAKERY
PUHELIN DI 4-7172
305 Bay St.
Port Arthur Ontario
SAATAVANA MAVKKAIMMAT
LEIVOKSET. KOVALEIPA
JA KORPUT
HYVÄ RUISPEIPÄ
iervehdyksemme Kansainvälisen Naistenpäivän juhlille!
Yhteinen tunnuksemme olkoon:
Yhdysvaltain ydma^t pidettävä pois Canadasta ja estettävä
niiden jakaminen m i ^ ^ jotta voidaan heti toteuttaa
yleinen aseistariisunta!
Naisten yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden puolesta! Saman­lainen
palkka samanlaisesta työstä ja yleinen turvallisuus äi­deille
ja lapsille!
CSJn PORT ARTHURIN OSASTO
316 BAY STREET, PORT ARVHVn^OKT.
Onnittelumme Kansainvälisen Naistenpäivän juhlille!
P Yhdysvaltain ydinaseita
CanadaUe!
Sovittava täydcfllisestä
aseistariisunnasta!
Rauhallisen RINNAIKKAISELON ja PAREMMAN ELÄMÄN PUOLESTA!
• • • . . • • . -v . . . • •. . • • • ^ • •• • • .
INTERNATIONAL CO-OP
STORES UMITED
176 S. Algoma Street Port Arthur, Ontario
SIVUMYYMÄLÄT: FORT WILUAM - KAMINISTIQUIA - GERALDTON
|||;ci;Hankkikaa ruokatarpeet OSUUSKAUPPANNE ruokatavara- Ja lihamyymälöistä!
' V VAATETUSOSASTOLTA saatte kaikkea vaatetukseen ja jalkineisiin kuuluvaa!
TT "7"
ty naisten toiminnalla varoja mil­loin
mihinkin hyvään tarkoituk­seen?
Mainitsen tämän siksi, että
me kukin tiedämme jo hänen kor­kean
ikänsä ja sen työn mitä hän on
elämässään suorittanut yhteiseksi
hyväksi. Vieläkin hän kirjoittelee
lehtii mme hyviä, opettavia kirjoi­tuksiaan,
joista nykyaikanakin on
hyvä ottaa oppia, siUävaikka"!'maa­ilma
muuttuisi kuinka uudenaikai­seksi
tahansa, niin ihminen itse on
sama aina, hän syntyy, taistelee elä­mänsä
aikana omien katsantokanto-jensa
puolesta ja kun aika koittaa,
niin hänen on lähdettävä täältä,
vaikka työt olisivatkin kesken.
Hiljaisia naistovereita on joukos­samme
tuhansia, jotka eivät saa, ei­vätkä
haluakaan tiedoksi tulevan
työnsä määrää, kunhan he vain
omissa tutuissa seuroissaan saavat
toimia kokonaisuuden hjrväksi.
Jos haaleilla on vaikka minkälai­sia
tilaisuuksia niin aina siellä on
myös naisten hoitama ravintola, jos­sei
moni nainen on suorittanut moni­kymmenvuotisen
j ä r j e s tötyönsä
suurtakaan ääntä pitämättä.
Näyttämötyössä ja kuoroissa ovat
naiset toimineet vuosikymmeniä,
koskaan valittamatta työn paljoutta
tai ahkerasti harjoituksissa käyntiä.
Sairaushuoltokomitea on yksi sel­lainen
elin, joka on melkein koko­naan
naisten hallussa ja sitä ei voi
kukaan kieltää, etteikö juuri se työ
ole lähellä naisen luonnetta, hoivata
ja tukea lähimaistaan. Vain sairaa­lassa
olleet varmaankin täydellises­ti
ymmärtävät tämän hyvyyden, ios
esimerkiksi:vieraalta paikkakunnal­ta
tuleva joutuu aivan outoon kau­punkiin
niin kuinka hyvältä tuntuu-kaan
kun ystävällinen nainen tulee
heti häntä tapaamaan, tarpeen tul­len
esiintyen tulkkina, hoitaen pie^
niä asioita ja tuoden omankielistä
lukemista. E i ole silloin ihme, että
potilas hartaana odottaa sitä het­keä,
jolloin hän taas saa nähdä tu­tuksi
tulleen henkilön astuvan ystä­vällisenä
häntä tapaamaan.
Tämä kaikki on vapaaehtoista
[yötä ja se sulkee ptiiriinsä kaikki
suomalaiset,-jotka saapuvat suurten
paikkakuntien eri sairaaloihin. Puo­lueeseen
tai muuhun katsomatta
häntä kohdellaan kuin ainakin ystä­vää,
joka on joutunut sairasvuo­teelle
ja hänen toipumistaan toivo­taan.
•
Siksi kuulee kokouksissa kiitolli­sina
sanottavankin, että naiset ovat
niitä, jotka eniten tuovat rahaa jär­jestölle
omalla ahkeralla toiminnal­laan.
.
Kiitos teille ahkerat työläisnaiset
CSJn. monipuolisella työsaralla suo­rittamastanne
arvokkaasta työstä
tänä Kansainvälisenä naistenpäivä­nä.
Jatkukoon tämä työ edelleenkin
meidän kaikkien yhteiseksi hyväksi.
— LSP.
Ennätys pianon
särkemisessä
Detroit. — \Vynen osavaltion yli­opiston
opiskelijat särkivät pianon
pii-stalciksi neljässä minuutissa 51
sekunnissa yliopistojen välisessä
"hulluttelussa".
Aikaisempi ennätys oli Califor-nian
tekniikan laitoksen opiskeli­joilla,
jotka olivat tehneet tämäii 4
minuutissa 55 sekunnissa.
Pianon katsotaan olevan särjetty
kun kaikki sen palaset saadaan tun^
getuksi läpimitaltaan 18 sentin suu­ruisen
aukon-Jävitse;
Satavuotias nainen
politiikan tekijältsi
Jaspcr TDwnship, Mich. ^ Mrs.
Clara Moyer, joka vietti 100-vuotis-päiväänsä
helmikuun 11 päivänä,
aikoo nyt ryhtyä poliittiseen toimin­taan
— ennen vanhaksi tuloaan.
Hän on tämän 15-henkisen pikku­kylän
rauhantuomariehdokkaana
huhtikuun 1 päivänä pidettävissä
vaaleissa.
"Olen aina halunnut päästä avio-liittoseremonian
suorittajaksi," sa­noo
mrs. Moyer, jonka nimittämi­nen
chdokaaksi on allekirjoittanut
seitsemän henkilöä yksi niistä ollen
hän itse.
Mrs.Moyer sanoo olevansa aivan
tosissaan tästä myöhäiilaisesta po­litiikantekoon
kiintymisestä.
(Jatkoa sivulta 2)
kertaisesti toteamalla. Aika on häi­vyttänyt
sen epätoivon, jota hän
mahdollisesti niinä hetkinä tunsi,
mutta se on sittenkin jättänyt muis­ton,
joka ei missään suhteessa ole
miellyttävä.
— Muistan niiltä ajqilta sentään
kaksi onnellistakin asiaa: että suu­rimman
epätoivonkin hetkellä oli
maailmassa hyviä ja avuliaita ihmi­siä,
että sain lapseni onnellisesti
rajan yli. Viimeksi mainittu on jää­nyt
mieleeni yhtenä elämäni onnel-lisimmista
hetkistä. E i tosin liene
kovinkaan harvinaista, jos se liittyy
äiäin onneen.:
— Mikä on sitten ollut kauheinta
elämässänne? _
— Kuulla fasistien komentosano-ja
saksan kielellä.
Edistysmieliset kirjailijat auttoi­vat
Anna Se^ersin miehineen ja
lapsineen Marseillesta Meksikoon.
Matka toiseen maanosaan on
jäänyt myös lähtemättömästi mie­leeni.
En muista oliko matkalla
myrskyä, jos oli, niin ei se voinut
olla pahempaa kuin minkä olimme
jättäneet Euroopan mantereelle.
Pääsimme Martinique-saarille, siel­tä
Lique' American Writei's auttoi
meidät Ellis Islandille, jossa olim­me
vähän aikaa internoituina vapau­den
patsaan takana. Kun laiva sit­ten
lähti Meksikoon ja pääsimme
perille, muistan aina erään espanja^
laisen matkp.toverimme ilon kun
hän kuuli puhuttavan espanjan
kieltä. En tiedä, olisinko voinut ol­la
yhtä iloinen hänen asemassaan
kun kaikesta huomasi, miten siirto­maajärjestelmä
oli tehnyt aikoinaan
väkivaltaa tälle kauniille maalle ja
pakottanut sen puhumaan myös es­panjan
kieltä.
Meksiko oli kaikessa loistossaan
ja kurjuudessaan lumoava maa.
Siellä tuli kirjailija kuitenkin en-tiistä
lähemmäksi kotimaataan sa­malla
kun hänellä oli mahdollisuus
tarkastella sen tapahtumia sopivan
välimatkan päästä. Hitler rakensi
tuhatvuotista valtakuntaansa saman­aikaisesti
kuin Anna Seghers kir­joitti
sen tuomiosanat kaukana Mek­sikossa!
Anna Seghers haluaa \'älU
tää kaikkea liioittelua ja tunnekuo­hua,
mutta yhtä kaikki: näihin ai­koihin
syntyi hänen suuri rakkau­den
tunnustuksensa Saksan maalle.
Seitsemäs risti'' syntyi kokonaan
ja tavallaan sen jatkona seuraava
"Kuolleet pysyvät nuorina" syntyi
osittain Meksikossa, missä koti-ikä­vä
teki I jokaisen kotoisen .yksityis­kohdan
sanomattoman rakkaaksi ja
kannusti yhä suurempiin taiteelli­siin
voittoihin. Anna Seghers ei itse
aseta kirjojaan minkäänlaiseen ar­vojärjestykseen.
Hän ei ylimalkaan
ole kovinkaan halukas keskustele­maan
niistä, kaikkein vähiten hän
on ahnas ylistelylle. Häntä ilahdut­taa
kvulla, että "'Kuolleet pysyvät
nuorina" on ilmestynyt äskettäin
Suomessa, mutta sen sijaan että hän
kyselisi sen vastaanottaa, hän tie­dustelee,
mitä Väinö Linna on kir­joittanut
sitten "Tuntemattoman so­tilaan"
ja mitä Elvi Sinervolle kuu­luu.
'— Teidän maanne on niin, niin
ihastuttava. Olen kerran käynyt
siellä ja aion tulla vielä toistamia
seen. .. .
— Onko se jollakin tavalla muita
ihanampia?
— Sillä on omat viehättävät eri­koisuutensa.
Esimerkiksi meri. Jo
pikkutyttönä kaipasin aina merelle.
Minulla oli paha tapa pureskella
kynsiäni ja äitini sanoi, että jos en
lopeta sitä, en pääse koskaan enää
mierta katsomaan. Jätin kynteni
rauhaan.
Merta kaipaavasta pikkutytöstä
on tullut nainen, jonka kirjat ovat
ilmestyneet lähes kaikissa Euroopan
maissa herättäen mielipiteitä puo­lesta
ja vastaan,
— Jotkut sanovat, että teidän kir­joissanne
on tendenssi ja että ne
palvelevat tarkoituksellisesti sosia­lismin
asiaa.
— Ee — eihän? Anna Seghers on
vilpittömästi hämmästynyt Joko
hän kuulee asiasta ensf kertaa tai
sitten hän hämmästyy yhtä aidosti
joka kerta.
— Sosialismin asiaa . . . Mutta
hyvänen aika, sellainenhan maail­ma
on. Mikä on kirjailijan tehtävä?
Hänen täytyy antaa maailma ihmi­sille
takaisin sellaisena kuin se on,
mutta hänen täytyy nähdä se oi­keassa
valossa ja ottaa siitä se mikä
on arvokasta. Jos olisin kiijoittanut
toisin kuin olen tehnyt olisin kuin
kukkakauppias, joka myy paperi-kukkia.
Anna Seghers palasi kotimaahan­sa
eli Saksan demokraattiseen tasa­valtaan
vuonna 1947. On selvää, et­tä
se oli kirjailijalle suuren voiton
ja ilon kyynelten juhla. Se ei ollut
kuitenkaan paluuta lepäämään laa­kereille,
eikä sitä odottanutkaan
kirjailija, joka oli pistänyt kaikki
tuleen sosialismin voiton hyväksi.
Nyt se oli hänellä käytännöllisenä
tehtävänä edessgän. Anna Segheris-tä
tuli Saksan taideakatemian pe­rustajajäsen,
Jenan yliopiston kun­niatohtori
ja Saksan kirjailijaliiton
puheenjohtaja. Viimeksi mainitussa
ominaisuudessa hän on aivan eri­tyisesti
joutunut paneutumaan nii­hin
ongelmiin, joita DDRn nykytai­teella
on edesään: miten tulee ku­vata
sosialistisen rakennustyön vai­heita
ja ongelmia niin että yltetään
taiteellisesti mittaviin suorituksiin,
mikä on sosialistisen realismin käy­tännöllinen
tie DDR:ssa?
— Oletteko tyytyväinen DDRn
nykykirjallisuuden saavutuksiin?
— Meillä ei < ole aihetta tyytyväi­syyteen,
joskaan ei suureen epätoi­voonkaan.
Sosialismi on nuori, seri
taiteelliset'ongelmat samaten. Mak-im
Gorki oli suuri taiteilija, sosia­listisen
realismin todellinen perus­taja^
mutta hänellä oli yksi etu puo­lellaan:
Ihmiset halusivat tietää, mi­tä
on vallankumous, mitä on sosia­lismi.
He halusivat tutustua siihen
kuin sirkusnähtävyyteen, jos kohta
he saivat tietää, että se oli^kaduUe
ammuttu äiti. Ihmisten ensimmäi­nen
uteliaisuus on tyydytetty* sosia­lismista
on tullut maailmanjärjes­telmä,
jonka taiteelta odotetaan en­tistä
suurempia aikaansaannoksia:
Tasavallassamme on monia nuoria
kirjailijoita, jotka työskentelevät
tehtaissa ja kuvaavat kokemustensa
pohjalla elämäämme. Jos ei vielä
ole saavutettu suurensuuria tulok­sia,
niin uskon että näillä, nuorilla
kirjailijoilla on tulevaisuutta.
Kotoaan Anna Seghersiä on
yleensä turha tavoittaa, hän on päi­vät
päästään kirjailijaliitossa tai
Berliinin taiteilijain talossa. Hänen
viime vuosien kuva-albuminsa ker­too:
Anna Seghers keskustelee Bo­ris
Polevoin, Nazim Hikmetin, Pab­lo
Nerudan, Jorge Amadon kanssa,
hän puhuu suuressa kongressissa
tai. istuu sen osanottajien joukossa,
hän on lentokentällä lähdössä jo­honkin
tai tulossa jostakin, hän on
tehtaassa tai nuorisoklubissa, hän
myy kirjojaan nimikirjoituksineen
Berliinin kaduilla . . Kaiken tä­män
keskellä miettii Anna Seghers,
mistä hän saisi aikaa kirjoittaa 'Die
Entscheidung"-romaaninsa toisen
osan.
Kongon Adoula
Brysselissä
Bryssel. — Kongon keskushalli­tuksen
pääministeri Cyrille Adoula
saapui viime maanantaina Brysse­liin
lentoteitse Leopoldvillestä kol­me
päivää kestävälle viralliselle vie­railulle.
Tämä on ensimmäinen
Kongon hallituksen päämiehen vie­railu
Belgiaan Kongbn itsenäistymi­sestä
vuonna 1960 lähtien.
Vierailunsa aikana Adoula neu,-
vbttelfee ulkoministeri Spaakin
kanssa Belgian ja sen entisen siirr
tomaan välillä vielä esiintyvistä ta­loudellisista
ongelmista sekä Kon­gon
saamaan kansainväliseen apuun -
liittyvistä kysymyksistä. '"
Keskiviikkona Adoula ja ulkomi-nistei;!
Bomboko tapaavat professö^?
ri"\Valter Hallsteinin, Euroopan 'hx
lousyhteisön' toimeenpanevan eli-mei)
presidentin. ^LT-X
• ' .. . .'• • • • • • ».av.
Kaunoluistelija teki mitä ihmeel](i-'
siihipiä kuvioita jäällä. Eräässä v a i "
heessa hän piirteli luistimillaan k i r - '
jaimia ja numeroita. Mm. hän luis-^'
teli kolmosen, mutta muutti sen sit^
ten kahdeksikoksi.
— Niin minä kerran tein tun­nusti
eräs katselija toiselle, mutta'
sain kaksi: vuotta siitä hyvästä. •
PARHAIN TERVEHDYKISEMME
KAIKILLE KANSSASISARILLEMME
KANSAINVÄLISENÄ NAISTENPÄIVÄNÄ I
Toimikaamme entistä tarmokkaammin täydellisen
aseistariisunnan ja pysyväisen rauhan puolesta!,
I
Nolalun ja Silver Mountainin
Naistenkerho
NOLALU — SILVER MOUNTAIN
NLn lentokone-toimitukset
Intialle
Moskova, .-r- Viime aikoina on
eräissä ulkomaisissa lehdissä ollut
uutisia, joiden mukaan Neuvosto­liitto
olisi toimittanut Intialle suu­ren
määrän. sotatarvikkeita ja asei­ta.
Samalla on esitetty täysin val­heellisia
tietoja.
Tosiasia on, että Neuvostoliitto
tulee aikaisemnlin solmitun teknil­listä
yhteistyötä koskevan sopimuk­sen
mukaisesti antamaan Intialle
apua suunniteltaessa ja myöhemmin
rakennettaessa hävittäj iä valmista
vaa lentokonetehdasta. Mainittu so­pimus
edellyttää myös kahdentoista
Mig-21-merkkisen lentokoneen toi­mittamista
Intialle. Kuusi näistä ko­neista
toimitetaan vuoden 1963
alussa ja loput vuonna 1964.
Valheellisia sepustuksia levittä­vien
lehtien tarkoituksena on vai­keuttaa
valtioiden välisiä suhteita
ja häiritä kansainvälisen jännityk­sen
lievenemistä.
PARHAIN TERVEHDYS
kaikille työläisnaisille
Kansainvälisen Naistenpäivän johdosta
Muodostukoon Naistenpäivän vietto voi­makkaaksi
naisten tahdon ilmaisuksi aseis­tariisumisen
ja. pysyvän rauhan puolesta!
Parhainta menestystä naistenpäivän vietolle
toivottaa
CSJai LONG LAKEN OSASTO
Long Lake — R.R. 2, Sudbury, Ontario
Tilatkaa VaDans!
LÄMMIN TERVEHDYS
' kaikille kanssasisarillemme
Kansainvälisenä Naistenpäivänä^!
; Täydellisen aseistariisumisen kautta turva­taan,
pysyväinen rauha .maailmassa sekä
onnellisempi ja vauraampi elämä kaikille
kansoille!
Toimikaamme kaikin tuon suuren
päämäärän puolesta!
Rauhanterveisin,
CSJ:n MONTREALIN OSASTON
NAISTENKERHO
Montreal, Que.
TOIVERIKKAAT TERVEHDYKSEMME
KANSAINVÄLISEN
NAISTENPÄIVÄN JOHDOSTA!
ONNITTELUMME niille miljoonille naisiUe ja
etupäässä työläisnaisille^ jotka kuuluvat Demo­kraattisten
Naisten Maailman Liiton riveihin
tuhansien järjestöjen kautta, joihin lukeutu­vat
myös CSJ:n naisten kerhot.
Yhteistoiminta naisten kesken maailmanlaa­juisessa
mittakaavassa on ollut suurenmoisena
tukena rauhanliikkeelle!
NAISET, liittykää CSJ:n Naistenkerhoihin ja muihin
järjestöihin, jotka toimivat naisten oikeuksien, tasa-arvoisuuden
ja PYSYVÄN RAUHAN PUOLESTA!
CSJ:n SUDBURYN OSASTON NAISIEN KERHO
CSJ:n SUDBURYN OSASTO; 'im