Vapaus, January 8, 1963

              •V'*"**»"'^''"-"'"'*"*'^*"^"*"»"-»""*'-*''»'--»"^-»-^*' «•*"v •'•••>•*'.•••«•* •»••-V-<^'-^'-«~«-' •lr--^*-V-e-*:4f-
Sivu 2 Tiistaina, tammik. 8 p. — Tuesday, Jan. 8, 1963
V A P A U S INDEPENDENT LA80R ORGAN
OF FINNISH CANADIANS .
(LIBERTY) ' Established Nov.. 6, 1917
Editpr: W. Eklund ^ ,' Manager: J!. Suksi
r, Telephones: Office OS 4-4264 — Editorial OS;4-4265
Published thrice weekly: tliesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Co. Ltd.. 100-102 Elm St. West, Sudbury,,Ontario,, Canada.
^ M a i l i n g address: Box 69
^^^^^ . Upon appUcation.', ttanslations free of charge. V
Aiithorized as second.c'as$ mailby the Post Office Department, Ottawa,
V; and for paymeat of postage in cash.
~ T ~ mAVSHINNAT .
Caiaadassa: 1 vk. $8.00 6 kk. W55 U3A:ssa:
3 kk. 2.50 Suomessa:
.l.vk.,(9JX)6kk. %Am
l^vk.. !B,50 6 kk. '6.25
r r . e, o . . G A N A DIA Nl L A N G U AC F • P H •; S S
YLEISÖN
KIRJE
Ei ydinaseita
Kaikki merkit viittaavat siihen, että, ^Yhdysvaltain pup-lelta
rajaa painostetaan ja vaaditaan entistä kovemmin, lettä
Canadan täytyy ottaa Vastaan jenkkien ydinäseitai SamaUa
on havaittavissa vissinlaista uudeUeen. linjoittumista lai ai-naikin
aikaisempien jakaantumisien selvenemistä tääHä Ca-nädassa:
Atomiaseiden vastaanottamisen kannalla olevat,
erikbisesti puolustusministeriö ja aseyoimieh korkein pääl­lystö,
puhuvat entistä kovaäänisemmiii yhdysvaKailaisten
'ydinaseiden vastaanottamisen puolesta/ toisaalta »tavallinen
kansa ja myös ulkoministeri Greeniä kasvattavat hallitus
piirit vastustavat sitkeästi tätä kovaa painostusta atomikuo-lemäa
kohti.
; Poliittinen taistelu jenkkien ydinaseita kannattavien ja
niiden vas^anottamista vastustavien canadalaisten välillä on
, nousemassa huippuunsa sen käsityksen perusteella, että liit­tohallituksen
tulee ehkä vielä tämän vuoden aikana tehdä
ratkaisu iokq puoleen tai toiseen tässä asiassa.
Merkillepantavaa tässä yhteydessä on.että kukaan jenk-kieh
ydinaseiden vastaanottamista kannattavista ihmisistä
ei yritäkään väittää, että siitä olisi Canadalle jotakin hyötyä
maanpuolustuksen kannalta katsoen. Päinvastoin ne myön-täväit
avoimesti, että vastaanottamalla näitä ydinaseita voi­taisiin
antaa sodan puhjettua jenkkikenraaleille muutama
minuutti enemmän valmistautumisaikaa, tosin vain sillä pe­rusteella;
että Canada muodostuisi hirvittävässä ydinaseso­dassa
suureksi "ei kenenkään maaksi".
Ne canadalaiset, jotka vaatiyat jenkkien ydinaseiden
vastaanottamista, menettelevät täten^ ei Canadan puolusta­misen
vuoksi, vaan sillä perusteella, että jenkkien Bomarc-ohjukset,
joita on tänne jo tuotu, ovat mihinkään kelpaamat­tomia
ilman ydinlatauksia, kuten ovat yhdysvaltalaisilta ilr-
'mavoimiemme käyttöön ostetut pommituskoneetkin . . .
SODAN EHKÄISY AINOA PELASTUS
• .• ••Kuten ylläolevasta näkyy, ydinaseiden vastaanottami­nen
-ei auta rahtuakaan mamme • puolustamista. Päinvastoin
niiden sijoittaminen Canadan maan kamaralle saattaisi maan
entistä suurempaan vaaraan siinä tapauksessa jos sota syt- '
tyisi.
' Ainoa järkevä ja tuloksellinen puolustuskeino on siis se,
että teemme kansakuntana kaiken mahdollisen sodan sytty­misen
elikäi§emiseksi. On turhaa puhua puolustautumisesta
sen jälkeen kun sota on alkanut. Puolustautuminen on mah­dollista
vain niin kauan ja siihen asti kun sodan syttyminen
voidaan välttää.
";. Tässä mielessä Canada voi parhaiten vaikuttaa kansain­välisissä
aseistariisuntakonferensseissa ja muissa neuvotte­luissa
rauhan säilyttämisen hyväksi silloin, jos meidän
maamme kamaralla ole yhdysvaltalaisten ydinaseita. Nä­mä
mahdollisuudet auttaa rauhan ja aseistariisunnan asiaa
romahtavat maahan sinä päivänä, jolloin Canadasta tulee
"ydinaseklubin jäsenmaaf.
^^^^^ V tosiasia on kuitenkin, että Canada on nyt
erikoispainostuksen kohteena. Yhdysval^in puolelta vaadi­taan
vaatimalla, että meidän täytyy kansakuntana ottaa vas­taan
ydinaseita. Näitä amerikkalaisia painostajia tukevat visr
sit korkeat upseerit jotka katsovat, että canadalaisten täytyy
kaikessa olla nöyrinä "puiden hakkaajina ja veden kantaji­na"
yhdysvaltalaisten rahamiesten hyväksi.
• Nyt jos koskaan vaaditaan siis kaikilta rauhanpuolusta­jilta
päättävää ja peräänantamatonta toimintaa ydinaseiden
vastaanottamisen ehkäisemiseksi. Kaikkien hyvää tarkoitta­vien
ja patrioottisten canadalaisten tulisi käsittääksemme te­hostaa
toimintaansa yleisen ja täydellisen aseistariisunnan -
sekä ydinasekokeiden lopettamisen puolesta. Jos kansainvä­lisissä
neuvotteluissa päästäisiin edes alustavaan sopimuk­seen
aseistariisunnan hyväksi, silloin valuisi maa pois nLden
jalkojen alta, jotka vaativat jenkkien ydinaseiden vastaan­ottamista
vain sillä perusteella, että niitäkin tarvitaan, kun
meillä on jo jenkkien bomarc-ohjuksia sekä Voodoo-pommi-tusfoneita.
TERVEHDYS NAISTEN
VANHAINKODISTA
: Uudenvuoden: tervehdys Vapauden
kaikUle lukijoUle täältä Pohjois-Alr
bertan vanhojen naisten kodista.
Täällä on meitä 4 vanhaa suomalais­ta
äitiä. On tääPäkin juhlittu jou^
lua koko joulukuun ajan.
On ollut sieviä syysilmoja; mutta
nyt tulee lunta ja myös pn pakka-
•nen.. •
- Meistä tämän laitoksen^ asukkaista
ei ole monikaan ollut ulkona juhli­massa,
jnutta täällä on kyllä vierail­leet
monien kirkkojen laulajat. Ovat
veisanneet meille virsiäujoista en ai­nakaan
minä ymmärrä~yhtään mi­tään.
.
Joulun pitäisi olla suuren rauhan­juhlan,
vaan niin se ei vielä ole käy­tännössä;
Sotaa valmistelevat sen
kim ehtivät. Kaikkien kansojen, niin
meidän vanhempina kuin nuorten­kin
olisi yhtenä miehenä ja naisena
vaadittava täydellistä aseistariisun­taa
sekä ydinaseiden pannaan julis­tamista.
Lopetettakoon kansojen vä'iset so­dat
ja annettakoon kaikille kansoil­le,
niin pienille ja heikoille, kuin
suurille ja mahtavillekin ehdoton oi­keus
'järjestää oma elämänsä niin
kuin kansat itse ,sen haluavat jär­jestää.
Siten säilyisi kaikille kansoil­le
vapaiis, ja samalla kansojen vä­linen
rauha. — Elisa.
Kiina ei liyvältsy
syyskuun rajaa
Peking. .— Kiinan ulkoministeriö
julkaisi viikko sitten sunnuntaina
Intialle osoittamansa muistion, jos­sa
ilmaistaan vastalause niiden jul­kaisujen
johdosta, joissa intialaiset
ovat käsitelleet Kiinan, ja Intian vä­listä
rajakiistaa.
Muistiossa syytetään Intian ulkor
ministeriötä siitä, että sen joulukuun
19. päivänä julkaisema muistio on
aiheuttanut muita ongelmia ja vää­ristänyt
oikeuden. Edelleen sanotaan,
että intialaisten muistiossa vaadi­taan,
että rajat on palautettava sel­laisiksi
kuin ne olivat tämän vuo­den
syyskuun 8. päivänä sekä yrite­tään
verukkeilla puolustaa sitä, että
intialaiset ' kieltäytyivät suhtautu­masta
myönteisesti Kiinan esittämiin
tulenlakkauttamista koskeviin • toi­menpiteisiin..
Se, että Intia vaatii rajatilanteen
palauttamista sellaiseksi kuin. se oli
ennen syyskuun 8. päivää, edellyttää,
että se haluaa Kiinan hyväksyvän
suurimman osan intialaisten raja-vaatimuksista
jo ennen kuin neuvot­telut
aloitetaan, sanotaan Kiinan ul­koministeriön,
muistiossa.
.Presidentti. Kennedyn ja pää-ministeriv
Macmillanln Bahama';
saarilla suorittaman neuvonpidon
laineet hyökyvät korkeina kaikis-^
sa länsiliiton maissa; USAissa itr
sessään ovat esikuntapäälliköt
asettuneet - vastustamaan ^ presi­dentin
linjaa ja puoltavat hylä­tyksi
tuomitun Sfcyliolt-ohjaaksen
kehittämistä ja niiden .toimitta- :
mistä Englannille.,: Rans^as^a, de
Gaulle,, J9ka: on saanqt IiiȊ ;^voi-;
mantuntoa ;vvaaUmeqe$t3^k^is^^
haridtsee—^.niin väitetiiän—koh­teliasta
^utta epäävää, yastj|usta.
Poi^ris-tarjöukseen, :|oka ei - sisäl­lä
/'napin ; painamisoikeutta".
Englannissa ollaan raivostuneita
USA:n järjestämästä nöyryytyk­sestä
ja Länsi-Saksassa sanottiin/
virallisesti jo ennen Bahama-neu-votteluja^
ettei se aio alistua jal­kaväen
asemaan''. Bonn, tapansa
mukaan, ilmaisee kiistan ytimen
pelkistetyimmin. \
Kiista ' Länsi-Saksan ja N'ATOn
atomiaseistuksesta ja "napin paina-misoikeudesta
on jo vanha. Sen
alkujuuret ovat haettavissa vuodes­ta
1952 asti, jolloin NATOn Lissa­bonin
kokouksessa laadittiin suunr
nitelma-85 NATO divisioonan pe­rustamista
Nordkapin ja Turkin vä­lisellä
alueella. Suunnitelmasta ei
kuitenkaan tullut mitään, kun NA­TOn-,
silloiset jäsenet itsekukin
kauhistuivat kustannusten paljout­ta
ja kallistuivat kannattamaan
"massiivisen koston" asetta so. ato­miasetta.
L-Saksa, joka ei silloin
vielä ollut NATOn jäsen, puoles­taan
kaavaili 12 omaa divisioonaan-mus
varustaa Tartar- ja Terrier-ni- asevaltaha on .syvästi loukattu. Po-misin
ohjuksinr Bundesivehrillä on
jo melkoisesti 12. kuukauden pitui­sen
objuskoulutuksen suorittanutta
henkilöstöä.
läris-objelma viivyttää sen varuste­lua,
koska Englannin on itsensä
rakennettava f he "• sukellusveneet,
joista Polarikset on tarkoitus lau-
RINNÄKKAIHOLON
VÄLTTÄÄLÄtTOMYYS
4^
Pershing-ohjuksia, jotka ovat ato- kaista. "Itsenäisyys" rajoittuukin
mikärjin varustettuja, olisi pitänyt
tulla Länsi-Saksaan USA:sta jo vii­me
vuoden aikana. Lehtitietojen
mukaan ov^t: toimitukset kuitenkin
myöhässä siitä hjiolimatta, että län­si-
Saksa 6n,maksanut Pershingeistä
vuoden ^ .1961 budjettivaroista 480
miljbc|n^a D^markkaa. .
"MONIKANSALLINEN
YDINTAISTELUVOIBTA"
Amerikkalaisten näennäisesti lU^'
ja kanta "napin painamisoikeudes-ta"
on vähitellen joustanut. Atee­nassa
viime toukokuussa pidetyssä
NATOn kokouksessa lupasivat ame-rikaklaiset
NATOn käyttöön Pola­ris
sukellusveneitä pidättäen kuiten­kin
itsellään. edelleenkin ydinkär-kien
hallinnan. JuuH joulun edellä
Pariisissa pidetyssä NATO-kokouk­sessa
USAn edustajat puhuivat
"monikansallisesta ydintaisteluvoi-masta"
lähentyen siten länsisaksa-laista
kannanottoa.
Länsi-Saksaa ei tämä kuitenkaan
tyydytä. Mm. Frankfurtre Runds­chau
leimasi Dean Ruskin ja Mc-,
Namaran' lupaukset pelkäksi sana^
helinäksi, jolla ei ole katetta todel­lisuudessa
Bonnin virallisen buUet-iinin,
lausuntoa länsisaksalaisesta
•'jalkaväestä" on myös innokkaasti
lainailtu. Toisaalta Länsi-Saksassa
nähdään Ruskin ja McNamaran
"monikansallisessa"' tai '^ultilate
raalisessa" atomiaseessa se keittiö-sa.
Sen mukaan olisi Bundeswehrin I portaiden tie, jota kautta edes osa
RakennustyöläiftiUe voitto
^ =Montrealilaiset rakennustyöläiset saivat vuoden vaih­teessa
uuden työehtosopimuksen,/ jonka perusteella heidän
asemansa paranee melkoisesti. '
'"'Uusi työehtosopimus allekirjoitettiin jo lokakuun 26 pnä
rakennusurakoitsijain järjestön (Builders^^-ExGhange) sekä
CLG:n alaiseen rakennusalan työläisten ammattiyhdistysheu-voston
jä^eNTU:n alaisen syndikaattineuvoston välillä. Uusi-työehtosopimus
astui voimaan uudenvuodenpäivänä ja sen
yhtenä, tärkeimpänä etuisuutena työläisten kannalta katsoen
pn työmaalta toiselle työläisen mukana kulkeva (ns. "port-able")
eläke. Tämä on meidän tietääksemme ensimmäinen •
canadalainen työehtosopimus, joka takaa työmaalta toiselle
siirtyville rakennustyöläisille eläkemähdollisuudet.
Allekirjoitetun sopimuksen mukaan maksavat sekä työ­läiset
että työnantajat vissin eli sovitun määrän viikottain
tähän huolto- ja eläkerahastoon ja tehtyjen suunnitelmien
mukaan siihen rahastoon k^tyy vuosittain $7,000,000—$10,-
000,000. Työnantajat vähentävätitähän rahastoon liitettäväksi
5 senttiä tunnilta työläisten palkoista ja varaavat puolestaan
samanlaisen rahamäärän kutakin työläistä kohti. Tämä elä­kekassan
palkkavähennys ei kuitenkaan tunnu huomatta­vammin
työläisten palkoissa, sillä he saavat uuden työehto­sopimuksen
perusteella 5 sentin palkankorotuksen tammi­kuun
ensimmäisestä päivästä lukien. Tästä eläkkeestä pää^e- ^
,vät nauttimaan tammikuun ensimmäisestä päivästä alkaen '
marmorialan, tile"-lattia-alan, putkialan ja rappausalan
työläiset, arviolta noin 7,000
työläistä.
Sen lisäksi, että tähän suun­nitelmaan
sisältyy $2,000 hen-kivakuutusmahdollisuus,
työ­ehtosopimuksen
eläkesäädös
edellyttää, että työläiset tule­vat
saamaan 65-vuotiaina a)
peruseläkettä $3.20 kuukau­dessa
jokaista maksamaansa
sataa dollaria kohti, ynnä b)
$3.20 lisäeläkkeen kuukaudessa
jokaista maksamaansa sataa
dollaria kohti siihen asti kun­nes
he täyttävät 70 vuotta.
Kuoleman sattuessa makse­taan
perikunnalle työläisen
vakuutusrahastoon maksama
koko osuus (ei siis työnantajan
osuutta) ynnä kolmen prosen­tin
korko rahasta.
Kuten näkyy, tämäi meidän
[käsittääksemme ensimmäinen
mukana kulkeva eläkejärjes­telmä
auttaa ainakin aluksi
vain suhteellisen pientä osaa
Montrealin rakennustyöläisis­tä.
Mutta ge on kuitenkin osoi­tus
siitä, että rakennusalalla­kin,
missä on työläisten vit--
saukseria ja rasituksena seson­geista
johtuvat työttömyys­kaudet
ja usein tapahtuvat
työmaamuutokset, voidaan
kuitenkin huolehtia myös työ­läisten
sosiaalisista eduista, jos
on riittävästi hyvää tahtoa ja
tarmoa. Jos Montrealissa voi­daan
järjestää "mukanakulke-va
eläkejärjestelmä" rakennus­työläisille,
niin silloin se voi­daan
järjestät kaikkialla Ca-riadassa
—: ja rakennustyöläi­set
tarvitsevat kipeästi tämän­tapaista
sosiaalista turvaa.
kokonaisvahvuus ollut puoli miljoo­naa,
taso, joka olisi saavutettu v.
1959. Samoihin aikoihin aloitti sit­temmin
monimielistä kuuluisuutta
saavuttanut Franz-Josef Strauss
hyökkäyksensä näitä puolustusmi­nisteri
Theodor • Blankin "jalkavä-ki"-
suunnitelmia vastaan. Erää­seen
hampurilaiseen viikkolehteen
kirjoittamassaan artikkelissa hän
katsoi, että puolen miljoonan mas­sa-
armeijan i sijasta olisi luotava
suppeampi "valioarmeija". Tätä'
linjaa hän jatkoi päästyään itse
puolustusministerin tehtäviin loka­kuussa
1956. Vaikka tällä välin oli
amerikkalaisten kanssa sovittu puo«
Ien miljoonan vahvuisen länsisaksa-laisen
armeijan luomisesta, Strauss
supisti tavoitteen 350,000:ksi ja ryh/
tyi lausunnoissaan yhä suorasukai-semmln
vaatimaan Länsi-Saksalle;
osuutta atomiaseisiin. Eisenhower-y
in hallituksen sotilasasiantuntijat
hyväksyivät vähin . äänin tämpi
suunnitelman muutoksen.
LÄNSI-SAKSAN
päätäntävaltaa
töstä saadaan
Saksaan.
atomiaseiden käy
siirretyksi Länsi-
-— Ikuiseen, lepoon pääsee vähit-täismaksuiila.
New Orleansissa voi
vuokrata hautakiven ja haudan vuo­simaksulla.
Kun vuosi on kulunut
ja kuolleiBn omaiset unohtavat
maksaa vuokran seuraavan vuoden
ajaksi, hiin kuolleen luut kaivetaan
haudasta ja rtuutetaan jonnekin
muualle.
ATOMIASEHAAVEET
Straus sai atomiasehaaveilleen
myös korkeimman länsisaksalaispii
tahon siunauksen; kun liittopäivät
maaliskuussa 1958 päätti varustaa
BundesNvehrin atomiaseilla. Senjäl-keen
on Länsi-Saksa tehnyt kaik­kensa
saadakseen armeijansa käyt­töön
atomiaseita ja onkin edistynyt
tavoitteissaan hitaasti mutta var­masti.
"
NATOn vuosille 1958--59 laadi­tussa
suunnitelmassa edellytetään,
että jokaisessa länsisaksalaisessa di­visioonassa
olisi yksi Honest John-pataljoona
(tämänniminen atomi-kärjin
varustettu ohjus) ja jokai­sessa
armeijakunnassa kaksi Ser­geant
ohjuspataljoonaa. Länsi-Sak­san
ilmavoimilla on nyt kaksi tais;:
teluvalmista NikelFla-pataljoonaa
ja viisi hävittäjäeskaadroonaa on
tarkoitus varustaa atomiasein. Tällä
välin käyttökelvottomiksi käyneet
Matador ohjukset on tarkoitus kor­vata
3—5 Pershing-pataljoonalla
(Pei-shingin kantomatka on 600 ki­lometriä).
Pershing miehistön kou­lutus
on jo käynnissä USA:ssa.
AOMIRAJAHTEIDEN VARASTOT
NATOn MC-70:ksi ristityn suun-nittelman
mukaan liittolaisille
jaettujen atomikärkien räjähteitä
säilytetään ns. SAS-varastoissa
(Special ammunition sites). Näitä
varastoja vartiovat eri NATO-mai­den
sotilaat. vuorotellen ja valta
räjähteiden käyttämiseen on kui­tenkin
amerikkalaisilla upseereilla,
jotka aina ovat hälytysvalmiina
"Napin "^ainamisoikeus" on kui
tenkin lopullisesti USA:n presiden­tin
käsissä,: joka antaa määräyksen-,
sä NATOn Euroopan osaston yli­päällikölle,
jota virkaa amerikka­lainen
kenraali Lyman L. Lemnit-zer
siirtyy vuoden- vaihteessa hoi­tamaan
eroavan Lauris Norstadin
jälkeen.
SAS-varastoissa on kolmeen eri
luokkaan kuuluvia atomiaseita,
alimman luokan räjähteiden teho
on sama kuin Hiroshiman atomi­pommin
eli 20,000 tonnia. Ilmavoi'
mien käytössä olevat räjähteet kuu­luvat
jo keskisuurten luokkaan.
JO 300 LAUKAISUALUSTAA - .
LÄNSI SAKSASSA
Länsi-Saksa on jo Straussin ai­kana
suorittanut kaikki mahdolliset
valmistelut atomiaseen omistamista
silmälläpitäen. Paitsi yllämainittuja
ohjuspataljoonia ja ilipa aseeh^Va-rustamista
on Länsi-Saksalla "^^00
laukaisualustaa ja rakenteilla on 4
6,000 bruttorekisteritonnin hävittä­jää,
jotka on suunniteltu atomi­aseita
silmälläpitäen; Ne oit aikb-
RANSKAN
"FORCE DE FRAPPE'^
Se ei kuitenkaan ole länsisaksa^
laisten ainoa vaihtoehto. Toisen
mahdollisuuden päästä painamaan
nappia tarjoaa Ranska. Nassaun
kokouksen jälkeen teki presidentti
Kennedy Polaris-tarjouksensa myös
Ranskalle, jonka odotetaan kohte­liaasti
mutta päättävästi torjuvan
^rjouksen, joka merkitsisi luopu­mista
sen oman "kostoaseen"
(force de frappe) .kehittämisestä ja
suuntautumista sukellusveneisiin.
Bonnin ja Pariisin suhteita on vii­me
aikoina lujitettu ja tekeillä on
yhteistyösopimus, johon saatetaan
iliittää myös: atomiaseita koskeva ar-<
tikla.
siihen, että< Englanti saa itse val­mistaa
atoiniräjähteet. Ne ovat kui
tehkin kuten^ Macmillan on selittä­nyt,-
Englannin omassa hallinnassa.
Tosin on Nassaun tiedonannon mu­kaan
tarkoitus liittää ne osaksi
NATOn atömiasevoimaa. "
VAIN.YKfii/RÄTISSA?
' Tunnettu • • amerikkalainen koni-mentaattdri
filmaisi t ^ ä ' atomiase-kiistassa
anterikkalaisten peruskan-nan
verratessaan' tilannetta auton
ajamiseen mutkaisella vuoristotiellä
-^ratissa voi olla vain yksi ajaja.
Tähän vertaukseen ovat ranskalai­set
puolestaan närkästyneenä vas­tanneet,
että nykyisellään NATOn
atomiauton ratissa on USA:n pre­sidentti
ja matkustajat — Ranska,
Englanti ja Länsi-Saksa — ovat
täysin hänen armollaan; eivätkä ne
täysin luota ajajaan.
- Tilannetta vaikeuttaa vielä se, et­tei
kukaan tiedä, kuka näitä uusia
ajurikokelaitaj edustaa sitten kun
atomivarustelu on saatettu päätök­seen^
Macmillanln uran ennustetaan
olevan hänen monenlaisten epäon^
nistumistensa takia loppuvaiheessa
ja Adenauer on luvannut, erota vii­meistään
ensi syksynä, de Gaulle-kaan,
vaikka saikin valitsijainsa
kannatuksen, ei ole ikuinen. Hä­nelläkin
ikä painaa eikä ole sanot­tu,
että nykyinen yksinvalta järjes­telmä
enää on pystyssä sen luojan
poistumisen jälkeen. Englannissa
on lisäksi voimistunut kanta, joka
vastustaa kaikkia ydinaseita lähin­nä
Englannin oman haavoittuvuu­den
takia.
HILKKA AHMALA.
arJ^gir» •• • • l i » •
tnpMrjallisia
'•helmiä"
ENGLANNIN "ITSENÄISYYS"
Englannissa taas on Skybolt-oh-i.^jj^'
jelman peruuttaminen ja niiden ti^j
lalle saatu PolarisTtärjous nostanut.)
melun, joka antaa' ymmärtää,' että I
sen arvovaltaa itsenäisenä atomi-^
• — Suutari Kainulaisen vaimo on
avioliittokautenaan synnyttänyt jo
18 lasta. Näistä 16 elää terveenä, kun
taas kaksi on solminut avioliiton.
-^Kilpailun Peltolan pitäjän kau­neimmasta
lehmästä voitti kunnan­valtuustomme
kunnioitetun puheen­johtajamme
vaimoi emäntä Veera
Peltonen. :
— Kiitän lämpimästi palokuntaa
ja naapureita osanotosta taloni tuli­paloon
. .Kalle Kämärä.
.-—Maksan hyvän vuokran ja kor­kean
palkkion sille, joka voi hank­kia
anopilleni asunon Kanarian saa-
Tilatkaa VaDios!
New York. ;, Neuvostoliiton
vakinainen YKn edustaja V. A>
Zorin, joka jouluaattona Mosl^-
vasta tulleen tiedon mukaan on,
nyt vapautettu mainitusta toimes­ta,
sanoi täällä joulukuun 21 pnä
antamansa lausunnon yhteydessä^
että maailma on kokenut YKn
tämän istunnon aikana vakavia
tapahtumia. Milloinkaan aikai­semmin
ihmiskunnan historiassa
ei ydinasesodan vaara ole oUut
näin lähellä kuin Karibian meren
kriisin aikana, Zorin sanoi.-
-Neuvostovaltuuskunta toteaa tyy­dytyksellä,
että yleiskokouksen is­tuntokauden-
aikana ' suuri; joukko
eri. ryhmittymiin lukeutuvien val­tioiden
edustajia ilmaisi kiitollisuu­tensa
neuvostohallitukselle siitä,
että se rauhanomaisen rinnakkain-olon
periaatetta noudattaen esti
nopeilla ja viisailla'toimenpiteillään
lähestyvän katastrofin. Zorin viitta­si
Hinshtshevin korkeimman neu­voston
kokouksessa esittämiin aja^
tuksiin ja totesi, tapahtuneen osoit­taneen,
miten välttämätöntä on, et­tä
kaikki valtiot yhteiskunnallisista
järjestelmistään riippumatta nou­dattavat
rauhanomaisen rinnakkain-olon
politiikkaa. Kiirelliset kansain­väliset
kiistakysymykset ' on ratkais-.
tava järkevillä kompromisseilla.
YKn 17. yleiskokouksessa pääs­tiin
kaikissa kysymyksissä laajaan
rauhan voimien yhtenäisyyteen Zo­rin
sanoi, korostaen Neuvostoliiton
valtuuskunnan pyrkineen yleistä ja
täydellistä aseistariisuntaa ja ydin­aseiden
kieltoa koskevien ongel­mien
ratkaisuun>Neuvostoliitto ke­hotti
länsivaltoja mm. solmimaan
ilmakehässä, vedessä ja avaruudes­sa
tapahtuvien ydinasekokeiden
kieltoa koskevan sopimuksen sekä
liittämään siihen velvoituksen neu­vottelujen
jatkamisesta myös maan­alaisten
ydinasekokeiden-+-k4eltoa
koskevan kysymyksen kohdalla kui­tenkin
edellyttäen, että tällaiset ko­keet
lopetettaisiin yhdessä muiden
kokeiden kanssa.
Neuvostoliiton valtuuskunta kan­natti
myös esitystä ydinkokeiden
lopettamisesta tammikuun 1 päivä­nä
1963.
Länsivallat eivät esittäneet mi­tään
uutta aseistariisunnasta tai
ydinasekokeiden lopettamisesta.
Yhteisymmärryksen ja kansain­välisen
yhteistyön kehityksen kan­nalta
on huomattava Neuvostoliiton
ja USAn yhdessä ehdottama ja,
yleiskokouksen yksimielisesti- hy­väksymä
päätöslauselma kansainvä'
lisestä yhteistyöstä avaruuden rau­hanomaisessa
tutkimuksessa.
Monet kansainväliset kysymykset
jäävät ratkaisematta imperialistis­ten
voimien vastustuksen vuoksi,
mm. ,Kiinan kansantasavallan YK:
jäsenyys.-
Taisielu kolonialismia vastaan
oa myös ollut esillä. Neuvostolii­ton
ehdotuksesta' kaksi' vuotta sit­ten
hyväksytty julistus siirtomail­le
myönnettävästä riippumattV
mutidesta on edelleenkin elintär­keä
taisteluohjelma. Istuntokau­della
tehtiin joukko kolonialismia
koskevia päätöksiä, joilla on suuri
vi> merkitys, Zorin sanoL
Neuvostoliiton ehdotus kansain­välisen
kaupallisia kysymyksiä kä-sittelevän^
konferenssin kokoonkut­sumisesta
ennen vuoden 1984 alkua
sai laajaa tukea yleiskokouksessa.
Neuvostoliiton valtuu^kiinta tote­aa
tyydytyksellä USA:n valtuuskun­nan
yhtyneen Neuvostoliiton ehdot­tamaan
julistukseen siitä, että aseis­tariisunnan
yhteydessä vapautuvat
voimavarat siirrettäisiin palvele­maan
rauhanomaisia tarpeita, min­kä
seurauksena onnistuttiin laati­maan
vastaava YK:n yleiskokouksen
yksimielisesti hyväksymä suunni­telma.
•
Istuntokauden tärkein poliitti­nen
tulos on, että sen aikana to­dettiin
välttämättömäksi ja mah'i
dolliseksi rauhanomaisen rinnak-kainolon
toteuttaminen.
SITÄ^
JA
TÄTÄ
Mihinkähän rulettipallo pysähtyy tänä vuonna?
KAKSINKERTAISESTI
— 'Minkä rangaistuksen saa kak-sinnaifnisesta?
— Kaksi anoppia.
MAHDOTONTA
— .Olenkohan nähnyt kasvonne
aikaisemmin jossain muualla? •
, -—Mahdotonta. Kasvoni ovat aina
alleet itselläni.
PARAS PÄÄMÄÄRÄ
— Lääkärini kehoitti minua mat­kustamaan
joksikin aikaa pois täälr
tä. Minenhän minä menisin?
— Mene toiselle lääkärille.
MAINOKSEN VOIMA
Mainos on valttia, sanoo mainosr
mies. ; . , •
" Myynti ilman mainosta, on yhtä
tehotonta kuin iskisi tytölle' silmää
pimeässä,. sanoo toinen mainos­mies.
• Japanissa eräs talonomistaja, an­toi
mainostoimiston tehtäväksir ta,-
IcJijsa myynti-ilmoituksen laatimi­nen
ja ilmoittamisen. Jonkun
ajan kuluttua talonomistajan tut-taya
kysyi:
-:- Oletko myynyt talosi?
— En.
—Eikö ilmaantunut ostajia?
— Kyllä ostajia oli aivan jonos­sa.
— Mekset myynyt?
— No kun minä näin sen mai­nostoimiston
laatiman ilmoituksen,
niiji tulin siihen tulokseen, ettei
koko kaupungissa ole muilla niin
hyvää taloa kuin minulla, enkä
siis myynytkään.. .
•• • » •• • . , .
— Radion varhaislähetyksessä
aulettiin eräänä aamuna 'Ihminen
älä sinä hermostu, ihmettele sinä
vaan, ota sinä vastaan kaikki, mitä
ylhäältä annetaan". Kolmevuotias
poikani mietti hetken ja kysyi:
, •"j2"Xiti otatko sinäkin kaikki, mi­tä
Kröetta sulle antaa?
—^Kuinka niin, ihmettelin?
No radiossa kun laulettiin, että
ota vastaan kaiklci niitä ylhäältä an­netaan.
Arvoituksen vastaus on tietenkin
siinä, että yläkerrassa asuu naapuri
nimeltään Kreetta..
PÄIVÄN RÄKINÄ ti", että meidän suuren ja rikkaan lyhyt lainaus Parkin kirjasta:
Liiketoiminta vetää leivilfe
ParempaaV elämää toivonet ja
siit;ifunei(^eet^i-gämme saivat
Kaipvalttö?'niukaan itseUeen — kii­tos
seppä limraisen hyvälle takoma-taidoile
— sellaisen välineen, joka
pelastäi^riiijiniisen ylivoimaisesta raa-daimästti,
tUs( antaa kaikkea hyvää
riittav5sm:C;J
Ilmä^dfiän' takoma ihmemylly.
Sampo, työskentelee enneenkaikkea
kansan hyväksi. Se:
" . . . Jauhoi purnun puhtehessa,
yhen purnun syötäviä,
toisen jauhoi myötäviä."
Mutta vielä ihmeellisempiä teko­ja
suorittivat nykyaikaiset silmän-tekevät,
ti'rkoitamme rahamaailman
etumiehet He ovat jopa ratkaisseet-senkin
pulman, miten voidaan
hankkia suuria voittoja myymällä
jotakin itselleen.
Nämä nykyaikaiset ihmesepät ^-
vät tietenkään tee mitään kansan
hyväksi — heitä kiinnostaa vain
itsekkääii oman. "minän" rikastu­minen
ja yhä enemmän rikastumi­nen,
sekä maan ja kansan kontrol
li, rikkauksiensa avulla.'"" ~
Miten tämä käytännössä tapah­tuu
« siitä saamme erittäin valaise­van
kuvan viime vuoden lopulla
ilmestyneestä L.C. ja F.W. Park:in
kirjoittamasta 265 sivua käsittäväs
tä ku-jasta "Anatomy of Big Busi­ness^.
•.•
Allekirjoittaneella oli tilaisuus
lukea tämä mielenkiintoinen kirja,
yhdessä muun VIukurästin" kanssa,
vasta vuodenpyhien aikana, mutta
hyvä niinkin-. Jokatapauksessa
voinune suositella sitä kaikille niil­le,
jotka haluavat vakavassa mie­lessä
ymmärtää, miksi maamme
asioita hoidetaan siten, kuin niitä
hoidetaan ja kuka siitä loppukädes­sä
suuremman hyödyn saa — ja ke­nen
kustanuksella.
Tässä "Suurpääoman olemusta"
selostavassa kirjassa annetaan yk­sityiskohtaisia
tilastotietoja, kartto­ja,
taulukkoja,. iiimiä ja osoittei­ta,
jotka todistava.t vääjäämättömäs-maamme
tuotantolaitokset ja re­surssit
ovat: pieti^lukuisen omista­van
luokan —- canadalaisten ja ame-rikkalaisten~
suurpohattain-^kontrol-lissa.
•
' Mainitun teoksen kirjoittajat to­distavat
miten nämä suurrikkaat
ovat kymmenien suuryhtiöiden -joh^-^t. :Lawrence) osakkeita Taylorin
tokunnissa. miten finanssi-, pahkki-ja
teollisuuslaitokset voidaan kon­trolloida
suhteellisen pienillä pää.
omasijoituksilla ni^en 'toimesta,
jotka ovat tämän rahavuorijärjes-telmän
kukkuloilla.
L.C. ja P.W. Park ovat syventy­neet
yksityiskohtaisesti tutkimaan,,
miten eri finanssi / ja pääomayh-tymät
koostuvat, miten ne kontrol­loivat
alaisiaan laitoksiaan kuten
hämähäkki verkkoaan, miten' suur­pääoman
miehet käyttävät hyväk-
.seen hallituselimiä ja mitään sää­limättä
ne raivaavat tilanteen auot­tua
heikommat kilpailijat tieltään.
. Kirjassa on suuri määrä yhtiöi­den
ja niiden johtokuntien tärkeim­pien
jäsenten nimiä — ja ne anta­vatkin
talouspoliittisessa mielessä
samanlaista luettavaa mitä lapsina
saimme "Tuhannen ja yhden yön
tarinoista".
Jaa,, että fniten on mahdollista
myydä, voittoa tuottavasti jotakin
itselleen? Tässä .'on. asia^ koskeva
" . . . Toisin sanoen Taylor-ryh^
mä (olutkuningas-miljonäärinä tun­nettu
E. P. Taylor — K) kontrolloi
ennen kauppaa St. Lawrence (Cor­porationin)
ja he kontrolloivat sen
myös kaupan jälkeen; Mitä tapahtUi!::
oM se, että myytiin Taylorin-yhtiön
toisen yhtiöh (Arbor) toimesta
Taylorin yhtiölle (Arguesille). Käy­tännöllisesti
katsoen siinä kaupassa
ei tapahtunut mitään. Osaketodis-teet
oli vain'muutettu yhdestä tas­kusta
toiseen;
"Mutta tällä kaupalla oli kuiten­kin
hyvin todellinen merkitys. Sitä
rahaa, minkä Argues hankki . I .
käytettiin sisärenkaan (Taylorin ja
hänen kumppaniensa) hyväksi ve­rovapaan
pääomavoiton muodossa. '
Näin tuli ratkaistuksi se, että jota­kin
voidaan myydä voittoa tuottaen
itselle \ . ."
• Sivumennen sanoen, sillä kikalla
"tekasivat" ko. sisärenkaan miehet
kuulemma $9,000,000. "
PalJsJatilan täytyttyä on nyt pan­tava
tähän juttuun piste. Mutta me
tialuanpme suositella mainittua kir­jaa
kaikille niille, jotka haluavat
vakavissaan tutkia Canadan talousi^
poliittista elämää. Kirjan kustanta­ja
on Progress Books, 44 Stafford^
St., Toronto, 3, Ont. — Känsäkoura.