Vapaus, May 25, 1928

              Sivu 2 Perjantaina, tonkokmm 25 p;nä—Fri, May 25 No. 105 ^ mA
VAPAUS Caatäta nemaUiMa trSrlettSB «isaa ZiaoBksaaMU}*, ITiiiaHiy
r j e u . Oaurio, kaiUuss. piJtx! SQCCBStai> ja x u i r ä t t r i sÄ j u i i l a p u T i aä
S. c. Nm*
T O I M I T T A I A T «
B. A. TE^HUREK,
Kcgiacsed tt iha Ptm Offie* Dcputmest. Otteirm, u tecood cLua BUtcr.
VAPAUS (LUxiriT)
The onlr orsu ot FinntA Vorken in r«n»<<i. Poblitted dajlf «t Sadborf, Ootcrio.
ItHOTUSHINNAT VAPAITDESSA:
lUacOmotalac* «140 U m . «24» kskai b r t u . — AvfoBitMoninaaoaaotskKt SOe. p a l M c t m m s . —
llbMaiSteB*aiBMB]EMt SOe. k o t a . Sl.00 S kotaa. — SrntjraZUiaatSEiä" $TJOO kola. t3J0 S —
A«fMr>ttIaneDkKt tZjOO karta. U M kakai kattaa. — IUlto^Wakaet « l i » kem. — Kgnlam^rffanHiV-
•et <Kbu karff. S>e. Tiajtutiö kUtodutacna lal anaatoOzarld. ~ tf«toitTiti«4iiT Ja oaotaamotiilji
ncdiaxta. | £ S « k a l i M k a i t u . — TS^BB&amilaa Ia Mi<>ti«atrnB«Bi<>» «o, Tsaaittaeaaa. JBuUaij*
anflTitaa». — TUaakaia, joita ai aaaraa n&a. ai <!aIU »haträmii», paiial aätnamm, joilla
TILAtlSHDiKAT:
1 A . « kk, «ISd. S kk. $1.7S ja 1 kk. N J K . — rbäytiuShia ja SWMM« « aeU ««Ball»
•6J)0, < kk. » J A . 3 kk, « 3 ^ ja t kk. tUBO.
Laktcce aiotat flaatnkMl pitU aUa konttoriaM k<^ U ilBatt]rmin>IiTi> adaUiaaal «kSpihOaZ.
Vapaadca toimitaai Uket^ Boliaias, S3 Loma Staaat. Pskalia S>6W.
Taya«<lM koattorii LU>ert7 Baililias. SS Lana St. Pnkalia 1038. Peadaaotoi Bas C9. Smäbaij. Oat.
Caacnl uhanitfac tataa 7te. per eol. iack. UUtmtua aazaa fo» aiofU intettloo 75e. Tk* Vapaaa
l i «7 Bwt aare^ist Badtom aaoa« ^ Fbtalak P«apJb la Canada.
Jaa «tta aiUoia taiuaaa « a «aMaiuu asilaaiaeaa kiijaaaaaosa. Uijottakaa oadallaaa liikkaaabolujaa
HWOttinFiana alaeMi J. V. KANNASTO. lilkkaaahoitala. •
Urkinta työväenliikkeessä
Vapauden tässä numerossa jul- lueella ei ole mitään salattavaa,
kaistaan Canadan kommunistipuo- Sen päämäärä ja ohjelma ovat yleis-lueen
toimeenpanevan keskuskomi­tean
paljastus eräästä hallituksen
urkkijasta, joka on useita vuosia
näytellyt kommunistia. Puolueen
pää-äänenkannattaja lausuu toimi-tuspalstpillaan,
että me tiedämme
monen sosialidemokraatin tulevan
itsetyytyväisyyden hymyllä terveh­timään
tätä tiedoksiantoa. He aina
kertovat tai vihjailevat työläisille,
että kommunistisesta liikkeestä löy­tyy
hallituksen asiamiehiä ja urk­kijoita.
Tässä ei ole mitään uutta,
jatkaa lehti. Hallituksella on aina
ollut ja on urkkijansa työväenliik-kieessä
milloin tahansa työväki al-kaa
uhata riistojärjeatelraää. Win-nipegin
lakonjohtajilla oli vastas­saan
tuon. urhojen joukon, Kunin­kaallisen
pohjois-lännen ratsupolii-silaitoksen
erään jäsenen, korpraali
Zancthin, harjottama urkinta. Se
on työväenliikkeen vallankumouk­sellinen
osa, jota kapitalistinen hal­litus
erikoisesti pitää silmällä ja
urkkii. Tarpeetonta on urkkia it­senäisen
työväenpuolueen toimintaa,
sillä sen toiminnot ovat melko vaa­rattomia,
sikäli kuin tulee kysy­mykseen
uhkahaasteen ' esittäniinen
kapitalistiselle diktatuurille. Itse­näisen
työväenpuolueen johtajaa,
saarnaavat "yhteistyötä" pääoman
kanssa ja "teollisuusrauhaa". Mut­ta
hallitus ei kiellä, etteikö se yllä­pitäisi
urkintaa kommunistiseen
liikkeeseen nähden. Se käsittää, että
jos koko työväenliikkeen suuri
enemmistöosä omaksuu kommunisti­sen
liikkeen ohjelman ja menettely­tavat,
tulee kapitalistisen järjestel­män
kuolemantuomio sinetöityä.
Tästä johtuu, että hallituksen meno­arviossa
joka vuosi hyväksytään
apuraha ra^upoliisilaitoksen yllä­pitämiseen,
luovutetaan rahaa työ­väenliikkeen
vasemman' siiven toi­minnan
urkkimista ja silmälläpitä­mistä
varten. Mutta asia sattuukin
olemaan siten, että kommunistipuo-tä
omaisuutta. Hallitus säästäisi it
seään paljolta nuuskimbelta, jos se
hankkisi itselleen kappaleen Karl
Marxin ja Friedrich Engelsin Kom­munistista
manifestia ja lukisi var­sinkin
lauseen: ^'Kommunistit hal­veksivat
mielipiteittensä ja tarko-tustensa
salassapitämistä.
Työväenliikkeen toimintaa urkkii
ei vain suorastaan hallitus, vaan
myös kapitalistiset suuryhtiöt yllä­pitävät
omia yksityisiä urkkijalai-toksiaan
ja on olemassa Sherman
asioiraiston kaltaisia suuria urkki
jalaitoksia, jotka palkkiosta suorit­tavat
urkintapalvelusta'kenelle ta­hansa
sitä haluavalle työnantajalle.
Amerikalaisten työväenlehtien uu­tistoimiston.
The Federated Press,
kirjottaja Frank Talraer on aivan
äskettäm kirjpttanut kirjan "Spies
in Steel", josta uutistoimisto rn.m.
lausui:
"Palmer, joka oli Federated Pres­sin
kirjeenvaihtajana Coloriadon
lakkoalueella, meni Minnesotan
rauta-alueelle ja sen Duluthin sata­maan,
seurasi kätyrien työskentelyä
ammattiyhdistyksissä, osuusliikkeissä
ja työväen puolueissa, puhui heille,
hankki näytteitä heidän käsialas­taan
ja vertasi niitä selostuksiin,
joita he säännöllisesti lähettivät te-rästrustin
alayhtiö Oliver-kaivos­yhtiölle.
"Kuinka Palmer sai käsiinsä nuo
salaiset selostukset, on jotakin, joka
tuskastuttaa terästrustin urkkija-järjestelmää.
Ne ovat hänellä pit­kältä
ajalta tähän kuukauteen asti
ja hänellä on jokaisen urkkijan nu­mero.
Hän on suolannut nuo selos­tukset
johonkin Coloradossa ja hän
Urkkija paljastettu Työn ja pääoman välisen sopusoinnun arro ja
Sir Alfred Mond
Jack £sselwein
Kommunistipuolue pal­jastanut
hallituksen
urkkijan
Kun senaatissa äskettäin väitel­tiin
siirtolaislakiin esitetyistä muu
toksista, ilmotti hallituksen puhe
mies, että Kuninkaallinen pohjois-lännen
ratsupoliisilaitos (Roya
Northwe8t Mounted Police) tiedot­taa
hallitukselle hyvin työväen kai­kista
toiminnoista.
Canadan kommunistipuolueen toi­meenpanevan
keskuskomitean äskei­sessä
kokouksessa esitettiin todistuk­sia,
koskien miestä, joka on vuosia
tunnettu Canadassa yleisesti "Jack
Esselweininä".
Esselwein asui jonkun vuoden Re­ginassa,
muutti noin vuosi sitten
Winnipegiin, tuli Torontoon mel-cein
samaan aikaan, kun Lontoossa
»yökättiin Neuvostoliiton lähetystö-taloon,
ia ennen puolueen kesäkuus­sa
1927 pidettyä edustajakokousta
a on ollut siitä saakka Torontossa,
ukuunottamatta vierailua Port Art-mriin,'
jossa hän tiedotti I. W. W:8-
ä, ja äskeistä vierailua Winnipe-giin,
rautateitten pajatyöläisten
edustajakokouksen aikana.
Esselwein on ollut komfaiunisti-puolueen
jäsen sen perustamisesta
saakka, kuuluen Reginan yksikköön,
iän oli Reginan ammatti- ja seka­työläisten
neiävostoa puheenjohta-
: a ja on, me uskomme, Maalaajain
a koristelijain kansainvälisen liiton
Toronton yhdistyksen jäsen.
Esitetty todistusaineisto selvästi
, a eittämättömästi totesi, että Essel-wein
on vuosia ollut hallituksen
asiamiehenä, suorittaen urkintaa
työväenliikkeessä, joka työ kaikki­alla
ansaitsee kaikkien rehellisten
työläisten mitä syvimmän halveksu­misen.
Tarpeetonta on sanoa, että Es-selwein
tuli heti erotettua puoluees­ta,
ja tämä ilmotus olkoon varotulv
seha työväenliikkeelle yleensä. Hä­nen
kuvansa julkaistaan yllä. Se
on parhain, mitä hänestä on saatu
pn kirj ottamassa lisää kirjasia tästä
jättiläismäisestä teollisesta urkinta-laitoksesta,
joka ^ yrittää rujota tai
tuhota jokaisen rehellisen ja toi­meliaan
tyÖVäenmiehen pohjois-
Minnesotassa."
Rauhasta puhutaan — tykit jyrisevät
1 —"
Killogg ja Briand' vaihtavat kes­kenään
"rauhannootteja", kirjottaa
"Scott Nearing Daily Workerissa.
Samoin ollaan rauhasta juttelemas­sa
Suurbritannian kanssa. Yhdys­valtain
senaattorit ja kongressimie-het
niinikään puhelevat rauhasta,
eotien lopettamiseksi. Miljoonat
amerikalaiset työläiset tpivovat har­taasti,
että siitä jotakin tulisi. Vuo­den
1914 sota on vielä liian tuo-reessä
muistissa.
Mutta tämän rauhan jutun lomas­ta
kuuluu tylduen jyske. Uusi sota
on alkanu^ Kiinassa. .
Tämä ei ole Nankingin liike-etu­jen
edustajan Tsiankabhekin armei­jan
ja Pekingiä kontrolloivan enti­sen
rosvopäällikön Tsant^olinin ar
meijan välillä käytyä sotaa. Se so­tahan
on ollut käynnissä jo pitkän
ajan, tuhoten kymmeniätuhansia ih­misiä,
raunioittaen koteja ja kyliä.
Toinen sota se on, mikä nyt on
puhjennut, kiertämätön sota kiina­laisten
riistäjäin ja japanilaisten
rosvojen välillä.
Kiinalaiset riistäjät taistelevat ja­panilaisten
riistäjäin kanssa. Kum­matkin
tahtovat saalistaa Kiinassa.
Kummatkaan: eivät mieli jakaa saa­lista
kilpailijainsa kanssa.
Tällä sodalla on pitkä historian-
-sa.',- ' •
Japanilaiset" alkoivat sen 1894,
jolloin oli japanilais-kiinalainen so-
' ta- Kiina joutui ankaraan tappioon
vain muutaman kuukauden jälkeen.
Japani kaappasi itselleen Förmo-san
saaren (kokonaan kiinalaisten
asuttama) ja vaati Korean "itse­näisyyttä"^
1911 liitti Japani Ko
rean itseensä.
Keisarillinen Saksa kahmasi kap
paleen Shantungista Kiinalta 1897
99. Maailmansodan aikana keisaril
.linen Japani varasti tämän saaliin
keisarilliselta Saksalta. Ja "rauhan
raivo" 1919 Pariisissa myöntyi' sii­hen,
että Japani pitäköön Shantun
gin. ' .
Keisarillinen Japani oli myöäkin
saattanut tappiolle keisarillisen Ve­näjän
1904—5:n sodassa, kaapaten
siten itselleen Venäjän tilan Etelä
Mantshurian riistäjänä.
Nämä voitot ne olivat — 1895
Kiinasta, 1905 Venäjästä ja 1915
Saksasta — jotka johtivat japani
laiset imperialistit asettamaan 1915,
keväällä. Kiinalle kuuluisat 21 vaa­timustaan,
joitten mukaan koko
pohjoinen Kiina ei olisi paljoa
muuta kuin Japanin protektbraatti.
Peläten samallaista kohtaloa, mi­kä
oli tullut Korealle, alkoivat kii­nalaiset
liikemiehet "itsenäisyys-kamppailun",
mikä johti japanilais­ten
tavarain boikottiin 1919 ja aika-ajottaisiin
ristiriitoihin, jotka äsken
puhkesivat avoimeen sotaan Shan-tungissa.
Voiko mitään muuta odottaa?
Mitä osottaa brittiläisten impe­rialistien
kokemus Afrikassa? Mi­tä
ranskalaisten Sjnriassa? Mitä hol­lantilaisten
Sumatrassa? Mitä ame-fikajaisten
Nibaraguassa? Sotaa,
Sotaa! Jokaisella mantereella im­perialistista
sotaa!
hankittua, sillä näillä "linnuilla" on
vastenmielisyys kuvatuksitulemiseen
nähden, vaikka ovat halukkaita ke­räämäni
toisten kuvia. Jos jollakin
uktjoista olisi hyvä kuva hänestä,
varsinkin täysikokoinen, niin me oli­simme
mielissämme sen saadessam­me.
Es8elwein on melko hyvin tun­nettu
työväenliikkeessä, eritoten To­rontosta
Tyynenmeren rannikolle,
oltuaan useina toimintavuosinaan
läsnä monissa työläisten ja maan­viljelijäin
edustajakokouksissa. Hä­nen
nimensä, eli se nimi, jota hän
käyttää, palauttaa hänet useampien
toimeliaitten työläisten mieliin ja
hänen hyödyllisyytensä isännilleen,
mikäli työväenliike on kysymykses­sä,
tulee kaiken todennäköisyyden
mukaan olemaan lopussa. Kuiten­kin,
sen varalta, että hänen toimin­tansa
yritettäisiin siirtää toisille
aloille, olisi näille tiedoille ja hänen
kuvalleen annettava mahdollisimman
laaja julkisuus.
Canadan kommunistipuolueen toi­meenpaneva
keskuskomitea.
Taantumukselliset työväenliikkeen
johtomiehet prrkivät yhdessä kapita­listien
kft"!?^ "sovizmollisecn yhteis­toimintaan
työn ja pääoman kär.ssa
Tarkotuksena on luoda rauhalliset ja
hyvät suhteet työnantajain ja heidän
riistämäinsä työläisten välille. , *
Tässä pyrkimyksessään on pää­omalla
käytettävissään lukuisat kei­not.
Perustetaan tässä maassa "komp­panian
union" nimellä tunnetulta
työläisten Järjestöjä", joita työnan­tajain
kätyrit hallitsevat; järjestetään
suunnitelmia. Joiden mukaan suuret
yhtiöt myyvät osakkeitaan työläisille.
Jotta heidät saataisiin sokaistuksi pin­nistämään
viimeisetkin voimansa tuo­tannon
ja muka heidänkin voitto-osuuksiensa
korottamiseksi; peruste­taan
eläke- Ja työkyvyttömyyslaitok-sia
työnantajain liikkeiden yhteyteen.
Jotta työläiset saataisita niiden kaut­ta
kiinnitetyksi mahdollisimman kiin­teillä
siteillä työpaikkaansa Ja uskolli­seksi
Isäntiään kohtaan sUtä huoU-matta,
että eläke- tai työkyvyttö-myysavustuksen
saanti on perin epä­varmojen
lupausten varassa; edelleen
on tällaisena Ja kaikkein Julkeimpa-na
työläisten pettämis- Ja rlistämis-kehiona
lukuisien taantumuksellisten
Ja sosialldemokratlsten "työväenjohta-
Jain" suosittelema "Baltimore Ja Ohio
suunnltehna" (B. and O. pian) Ja
muut seii tapaiset keinot "yhteistoi­minnan
aikaansaamiseksi työn Ja
pääoman välillä.
B. Ja O. suunnitelman tarkotuk­sena
on kiihdyttää työnsuoritusta Ja
näennäisesti palkita sUtä työläistä Ja
samalla "työläisten Ja työnantajan
yhteistoiminnan" kautta poistaa kaik­ki
ristiriidat heidän väliltään. Tämä
arkottaa tietysti työnantajan etua Ja
'työrauhan Ja sopusoinnun" säily­mistä,
mikä on äärettömän suuriar-voinen
saavutus työnantajalle.
Todistukseksi siitä miten suuriar-voiseksi
pääoman Ja työnantajain ta­lolta
lasketaan täinä "hyvien suh-eiden"
säilyminen, saatamme lainata
kaikkialla brittiläisessä valtakunnassa
tunnetim hnperialistln, finanssikapi-talistin
ja kaivosparoonhi. Sir Alfred
Mondin lausunnon asiasta, ^ n sa­noo:
"En ole vielä koskaan nähnyt
seuraavanlaista erää (liikeyrityksen ti­liaseman
Varojen puolella): Hyvät
suhteet työnantajan ja työntekijäin
kesken. 5,000.000 puntaa
Se merkifcsee sitä. että tällaiset hy­vät
suhteet saatettaisiin hänen mie­lestään
merkitä Jonkun yhtiön tili­asemassa
- varojen puolelle Jostakin
määrätystä arvioidusta summasta. Sil­lä
nämä "hyvät suhteet" merkitse­vät
työläisten varmasti rauhassa Jat­kuvaa
yhtämittaista riistämistä al­haisilla
palkoilla- Sen kautta voidaan
taata entistään suuremmat riistovol-tot.
Elun taantumukselliset Ja sosialide-mokratiset
"työväenjohtajat" puhu­vat
"teollisuusrauhan Ja suhteiden va-kiiimuttamisesta
" niin he puhuvat
siinä kapitalistien kukkaron, eikä työ­läisten
hyväksi Sattuu siten, että
Juuri tällä erää käydään Englannis­sa
neuvotteluita näistä asioista. Pää­omaa
edustaa muun munassa mainit­semamme
sosdem johtajat- Ja Sir A l ­fred
Mond. Uskomme kuitenkin, että
he eivät onnistu tällä kertaa imettä­mään
Englannin työväestöä, sillä se
osottaa huomattavia valveutumisen
merkkejä Ja sikäläiset kommunistit
tulevat tekemään parhaansa moisen
petoksen ehkäisemiseksi
"Työläisten ja työnantajain yhteis­toiminta",
"hyvät suhteet työnantajan
Ja työntekijäin kesken" Ja "teollisuus-rauhan
Ja suhteiden vakiiimuttami-neh",
ovat työväestön pettämisen Ja
harhaanjohtamisen tunnuksia. Joita
sille etupäässä sosdem ja muut taan­tumukselliset
"työväenjohtajat" yhdes­sä
työnantajain kera tyrkyttävät.
Niiden saattamisessa käsrtäntöön pe­lataan
kapitalistien kukkaroon Ja työ­läisten
saamiseksi ts^yväisemmiksl
alhaisiin palkkoihin Ja epäedullisiin
työsuhteisiin. Edelleen on tämän pe­lin
harjottamisen tarkotuksena va­kiinnuttaa
horjuvaa Ja pahasti ra­koilevaa
kapitalistista järjestelmää,
Joka on sosdem herrojen mlelityötä
kaikissa maissa. — S.
to oppcsitsicnista, minkä voitto sinänsä
on huomattava plus puolueellemme,
voi synnyttää puolueessa sen vaaran,
että asetutaan lepäämään työssämme
ilmenevffle epäkohdme. Helppo voit­to
oppositsionista on suuri plus puo­lueellemme.
Mutta se kätkee sisäänsä
omat miinuksensaMn. puolueeseen voi
tunkeutua itsetyytyväisyyden Ja Itse­rakkauden
hecM. Tämä merkitsee ris­tin
vetämistä edistyksemme ylL Mut­ta
ettei sitä taj?ahtuisi, on Itsekritiikki
Itsekritiikistä
välttämätön, — ei kuitenkaan pahan­ilkinen,
luonteeltaan vastavallanku­mouksellinen
kritiikki. Jota opposit-sloni
harjoitti, vaan rehellinen, avoin.
Ixjlshevistinen itsekritiikkL Puolueem­me
X V edustajakokous otti tämän sei­kan
huomioon j a heitti tunnuslau­seen
itsekritiikistä.
Kalkkien työtätekevien on pal­jastettava
epäkohdat
Kummallista olisi pelätä sitä, että
vihollisemme, niin sisäiset kuin ul­konaisetkin
viholliset käyttävät hy­väkseen
epäkohtiemme arvostelua
nostaen melun: ahaa. niillä, bolshe-viikeilla
ei olekaan kaikki niinkuin
olla pitäisL Meille bolshevllkeille
olisi tällainen pelko oudoksuttavaa.
Bolshevismin voima onkin Juuri sii­nä,
että se ei pelkää tunnustaa vir­heitään.
Paljastakoon puolue, bol-sheviiMt
Ja kaikki maamme rehelli
set työtätekevät työssämme Ilmene
vät epäkohdat, rakeimustyömme puut­teellisuudet,
osoittakoot keinoja epä­kohtiemme
poistamiseksi. Jotta ra
kennustyössämme ilmenevä lamaan
nus. mädännäiS3^s yms. häviäisi
rakeimustyömme edistyifli päiväpäl-vältä,
voitosta voittoon. Siinä on pää
asia. Hoilatkoot vihollisemme epäkoh­distamme,
— sellaiset pikkuseikat ei
vät saa hähitä bolshevikkeja.
Onko pelättävä johtajien arvostelua
Lopuksi on vielä yksi seikka. Joka
pakoittaa meitä itsekritiikkiin. Tar­koitan
kysymystä joukofcta Ja joh
tajista. Viime aikoina on meillä al­kanut
muodostua Jonkunlainen omi­tuinen
suhde Joukkojen Ja Johtajien
välille. Toiselle puolelle on erottau
tunut ryhmiä Johtajia, Joiden aukto
riteetti kaisvaa yhä. suuremmaksi Ja
suuremmaksi Ja jotka ovat joukoille
melkein saavuttamattomissa.
Toisella puolella työväenjoukot Ja,
yleensä työtätekevät kohoavat ylös
päin sangen hitaasti, he alkavat
katsoa Johtajia alhaalta ylöspähi,
ummistavat silmänsä ja monesti pel­käävät
arvostella johtajiaan. Tieten­kin
se seikka, että meillä on syntynyt
(TOV. STALININ SELOSTUKSESTA MOSKOVAN PUOLUEAKTIIVIN
KOKOUKSESSA
Äskettäin, koolla olleen puolueen
KK:n Ja K k K : n täysistunnon työn.
keskustelun' Ja päätösten luonteen-omaissimpana
piirteenä on ankara
itsekritiikki alusta loppuun asti. Ei
yhtään kysjtoiystä sivuutettu arvos­telematta
työssämme Ilmeneviä puut­teellisuuksia.
Epäkohtiemme arvos­telu,
ipuolue- Ja neuvostojärjestöjem-me
vilpitön Ja bolshevistinen itseär-vostelu
oli täysistunnon työn yleisenä
pohjana.
Onko Itsekritiikki tarpeellinen /
Mnä tiedän, että puolueessamme
on Jäseniä, Jotka eivät yleensä ra­kasta
kritiikkiä, mutta Itsekritiikkiä
erikoisesti. Nämä Ihmiset, joita voi­si
kutsua "lakeeratuiksi" kommunis­teiksi,
murisevat Itsekritiikkiä vas-
CANADAN TYÖVÄEN PUGLUS-TUSLIITON
SAANNOT SUO-MEN
KIELELLÄ
Vapauden tässä numerossa jul­kaistaan
Canadan työväen puolus­tusliiton
säännöt suomen kielellä.
Heti liiton perustamisen jälkeen,
kolmatta vuotta sitten Vapaudessa
julkaistiin Canadan työväen puolus­tusliiton
väliaikaiset säännöt. Vain
harvoilla järjestöyksiköillä ja to­vereilla
lienevät nuo kuitenkin tal­letettuina,
ja vaikka olisivatkin, niin
ovat ne vanhentuneet. Nyt julkaistu
suomennos on liiton varsinaisista
säännöistä, jotka hyväksyttiin To­rontossa
viime lokakuun 29 ja 30
p:nä pidetyssä ensimäisessä kansal­lisessa
edustajakokotiksessa ja jo^^
ka ^eissa kohdin huomattavasti
eroavat väliaikaisista. Canadan työ­väen
puolustusliittoon kuuluvien ja
vielä kuulumattomienkin Canadan
suomalaisen järjestön ja liiton osas­tojen
virkailijoita ja yksityisiä to­vereita
kehotetaan leikkaamaan
säännöt lehdestä ja säilyttämään ne
mahdollisen tarpeen varalta siksi,
ninnes ne painatetaan kirjaseksi ja
siinä muodossa tulevat myös suo­malaisten
työväenjärjestöjen ja niit­ten
jäsenten käsiin.
taan Ja ovat hermostuksissaan siltä
ettei anneta elää rauhassa. On It­sestään
selvää, että näillä "lakeera-tullla"
kommunisteilla el ole mitään
yhteistä puolueemme hengen bolshe­vismin
kanssa. Kun on havaittavissa
tällaista mielialaa, niin on kysyttävä:
onko Itsekritiikki meille taipeen ja
mitä hyötyä sUtä on?
Mhiä ajattelen, että Itsekritiikki
on meUle yhtä välttämätön kuin
ilma j a vesi. Ilman sitä ei mieles­täni
puolueemme voi kulkea eteen-seltamme,
el pysty likvideeraamaan
epäkohtiamme ja puutteitamme. Ja
epäkohtia meillä on paljon. Se on
tunnustettava avoimesti Ja rehelli­sesti.
Tunnuslause Itsekritiikistä el ole
mikään uusi tunnus. Se on yksi
liolshevistisen puolueen perusteita.
Kun kerran maamme on proletari­aatin
diktatuurin maa Ja tätä dik­tatuuria
Johtaa yksi puolue, kom­munistinen
puolue. Joka el Jaa, eikä
voi Jakaa valtaa muiden puolueiden
kanssa.. — niin eiköhän ole selvää,
että meidän Itsemme täsrtyy paljas­taa
Jp korjata virheemme, jos halu­amme
päästä eteenpäin. Näin ollen
pitäisi olla selvää, että itsekritiikki
on yksi kehityksemme, vaikuttavlm-mlsta
voimista.
Itsekritiikki — eteenpälnlilkkn^
inisemme perusta
Puolueemme X V edustajakokouksen
Jälkeen on itsekritiikin tunnus saa­nut
sangen laajan kantavuuden. Min-kävuoksl?
SenvUoksl, että XV puo­luekokouksen
• Jälkeen, opposltslonin
tultua likvldeeratuksi, muodostui
puolueessa uusi tilanne, jota el
voida olla ottamatta huomioon. Mis­sä
on nykyisen tilanteen uutuus? Sii­nä,
että meillä el enää juuri, ole
päin, se ei voi puhkaista mätäpal- oppositsionia. siinä, että helppo voit-
Canadan Työväen Puolustusliiton säännöt
I LXJB:U
NIMI
Tämän järjestön nimenä tulee ole­maan
Canadan Työväen Puolustus­liitto
(The Canadian Labor Defense
League)....
n LUKU
PYBKIMYKSET
Catnadan Työväen Puolustusliiton
tarkotuksena on yhdistää kaikki yh­teistoimintaa
haluavat joukot maan­laajuiseen
Järjestöön, n ^ hankkii
V ^ J a toimintansa takia työväenliik­keessä
syytetyksi tai tuomituksi Jou-ttmelden
työläisten puolustamiseksi
Ja tukemiseksi, olipa heidän poliitti­nen
kantansa, ammattihsa, rotunsa
tai kansallisuutensa mikä tahan^
Canadan Työväen Puolustusliiton
pyrkimyksiin käsitettäköön muitten o-hella
kuuluvan seuraavat:
1. TTRTiirMa lalnopUUsta avustusta
kaikille mielipiteidensä ilmaisemisesta
tai toimintansa takia työväenliikkeessä
syytteeseen joutuneille työläisille.
2. Hankkia aineellistia ja henkistä
avustusta ja kannatusta kaikille työ­väen
luokkavangeille.
3. Hankkia aineellista avustusta täl­laisten
vankien perheille ja heistä
toimeentuloonsa nähden riippuville
henkilöme. .
4. Alottaa ja johtaa erikoisia ryn­täyksiä
niiden ^öläisten puolustami­seksi,
jotka ovat joutuneet oikeuslai­tosten
uhreiksi, talsteUessaan työläis­ten
olosuhteitten parantamiseksi.
5. Työskennellä kaikkien . työväen­luokkaa
vastaan tähdättyjen lakien
kumpamiseksL
6. Puolustaa ulkomaalaissyntylslä
työläisiä vahioUta ja aiheettomilta
karkoltuksllta.
7. Kerätä Ja saattaa julkisuuteen
tietoja työläisten valnoanQsesta, pal­jastaa
työväestön v vastaisia salaisia
toimia, mrkintalaitoksla Jji.e.
8. ^ J e s t ä ä vastalausetaisteluja
muissa kapitalistisissa maissa riehuvaa
valkoista terroria vastaan Ja antaa
tällaisen terrorin uhreille moraalista
ja mikäli mahdollista myös t e e l l i s tä
avustusta.
m LUKU '
JÄSENYYS
A. YksUÖuinen jäsenyys
Henkilö, joka allekirjoittaa jäsenha-kemuskortin
suostuen noudattamaan
ryhinä Johtajia, jotka ovat kohon
neet huomattavan korkealle ja Joilla
on suuri auktoriteetti, on sellaisenaan
puolueellemme suuri saavutus. On sel­vää,
että ilman tällaista on suuren
maan Johtaminen mahdotonta. Mut
ta se tosiasia, että johtajat, kohoten
ylös, erottautuvat joukoista, Ja Jou­kot
alkavat katsoa heihin alhaalta
ylöspäin, uskaltamatta arvostella joh-tajia,
— tämä tosiasia synnyttää vls
sin vaaran, että johtajat vlerottuvat
Joukoista ja Joukot loittonevat johta
jista. Tämä vaara saattaa Johtaa
siihen, että johtajat voivat luulla it
sestään Ulkoja ja pitävät itseään ereh
tymättömihä. Mutta mitä hyvää voi
olla siinä, että johtajat luulevat itses­tään
jotain erikoista ja katsovat
Joukkpihin ^iäänkuln jostain yläil­moista.
Tietystikään ei muuta kuin
vaMnkoa puolueelle. Mutta me ha-luanune
kulkea eteenpäto. parantaa
työtämme, emmekä turmella puo
luetta. Ja Juuri sitä varten, että
kulkisimme eteenpäin, parantaisim­me
Jouricojen ja johtajien , välisiä
suhteita, on koko ajan pidettävä auki
itsekritUMn läppää, annettava Jou-kbUle
tilaisuus "lyödä" johtajiaan, ar-v
b ^ l l a heitä' virheistään. Jottei syn­tyisi^
kuilua' joiilcköjen Ja johtajien
väUlle.
Saiidmalehift^tän osuus
Joskus sotketaan kysymys joukois­ta
Ja Jphtajista kysymykseen työläis­ten
vetämisestä työpenkln äärestä val­tion
hallintaan. Se el ole oikein. Ky­symys
el ole uusien johtajien esille
vetämisestä, vaikka puolue siihenkin
kitonittää sangen vakavaa huomiota.
jestö tahansa, kuten paikallinen am­mattiyhdistys,
paikallinen työväenpuo­lueen
osasto jji.e., mikä on sopusoin­nussa
Canadan Työväen Puolustuslii-fon
kanssa, ja vahnls kannattamaan
lUton pyrintöjä, on kelvollinen liiton
jäsenyyteen.
G Byhml^yneiden ja liittoutuneiden
järjestöjen jäsenyys
Mikä ryhmittynyt tai liittoutunut
Järjestö tahansa, muodostuen yhden
tai useamman järjestön edustajista.
Ja ollen sopusoinnussa Canadan Työ­väen
PuolustuslUton kanssa ja, valmis
kannattamaan sen pyrkimyksiä, saat-liiton
tarkoituksia ja sääntöjen mää­räyksiä
ja joka suorittaa säädetyn
jäsenmaksun, saatetaan hyväksyä Ca­nadan
Työväen Puolustusliiton jäse­neksi.
{
B. Järjestöjen ^senyys — ryhmänä
taa tulla liittoutuneeksi Jäseneksi liit­toon.
Kalkkien liittoutuneiden jäsen­ten
tulee saada tohneenpanevan kan-salllskom|
lteaiv hyväksymisen
D. Inaniset jäsenet
Henkilö, joka haluaa tulla liiton jä­seneksi,
mutta voittamattomien vaike­uksien
vuoksi ei saata lUttyä sopi­vasti
paikalliseen osastoon, saattaa,
sitä pyydettyään kansalllsvirastolta.
tulla hyväksytyksi uralliseksi jäsenek­si.
Tällaisille jäsenille antaa jäsenkor­tit
kansallisvirasto. He suorittavat
kansallisvu-astoon yhtä suuren Jäsen­maksun,
kuin osastojenkin jäsenet.
rv LUKU
JÄRJESTÖRAKENNE
Canadan Työväen Puolusfcushi-osastoja
järjestettäköön sinne,
1.
ton
missä samassa seudussa, teollisuudes­sa,
laitoksessa tai läheisyydessä saa­daan
viisi tai useampia ja.'»>]nfg gpg.
Kysymys on jo nousseiden auktoite^
tisten johtajien säilyttämisestä*^^
jestämällä vakituinen ja murtuai^!
yhteys heidän ja Joukkojen välfl?
Kysymys on siitä, että itsekritiiörife
epäkoWäemme arvostelun kautta »
ganisoidaan puolueemme yleinen j^'
lipide, josta muodostuu elävä ^
pas moraalinen kontrolli, jonka" äänS
auktoriteettisten Johtajien, jos
luavat säilyttää puolueen ja työvS"
luokan luottamuksen, on kummelSl
va. Tässä mielessä on sanomalehiSl
tömme merkitjra. puolueneuvostolehdist.
tömme merkitys todella arvaaauS
Tässä mielessä on tervehdittävä "Prar
dan" alotetta "työläis-talonpoikaisS'
kastuksen lehtisen "julkaisemista, josl
sa systemaattisesti arvostellaan työm
me puutteellisuuksia. On vam pyritsi
vä siihen, että arvostelu olisi va£*
va Ja syvälUnen, eikä kohdistuisi vkhi
pintailmiöihin. vaa
TarkkaavastI kmnmeltava kaikkea
arvostelna
Joskus haukutaan arvosteUjoit»
sUtä, että heidän arvostelunsa ei
ole täysin oikeaan osunutta, useia
vaaditaan, että arvostelu olisi joka
kohdiltaan oikeaa ja Jos se ei äts
ole, nUn aletaan sitä haukkua ja
sättiä. Tämä ei ole oikein. Se on
vaarallinen erehdys. Koettakaapa vain
asettaa sellainen vaatimus, niin te
suljette suun sadoilta, tuhansilta työ-
Iäisiltä, työläis- J a maaseutukirjeen-vaihtajUta.
Jotka haluavat korjata
epäkohtiamme, mutta eivät aina osaa
oikeassa muodossa esittää ajatuksiaan.
On tiedettävä, että työläiset joskus
vähän pelkäävät sanoakseen totuuden
työssänune ihnenevistä epäkohdista.
He pelkäävät el vain senvuoksi, että
he tämän takia voivat "lentää", vaan
senkhivuoksl, että heille voidaan nau-raa
epäonnistuneesta arvostelusta.
Mitenkä sitten yksikertainen työläi­nen
tai talonpoika, joka tuntee työm.
me Ja suunnltelmlemme puutteellisuu­det
Ja epäkohdat omassa selkänahas­saan,
voi esittää arvostelunsa kaikkien
taiteen säänticSJen mukaan. Jos te
vaaditte heiltä 100 prosenttista oi-keata
arvostelua, niin te teette sillä
mahdottomaksi kaiken kritiikin ai-haalta
käshi, hävitätte Itsekritiikin
kaikki mahdollisuudet. Senvuoksi mi-nä
ajattelen, että Jos arvostelussa on
vaikkapa vain 5—10 pros. totta, niin
sellaista kritiikkiä on tervehdittävä,
kuunneltava tarkasti Ja poimittava
talteen terveet Jyvät. Päinvastaisessa
tapauksessa taas tukittaisiin suu sa­doilta
Ja tuhansilta neuvostoille uskol­lisilta
Ihmisiltä, jotka arvostelutaidos-saan
eivät ole vielä kovhi kehittj-Tieitä.
mutta joiden suun kautta , paljastuu
kuitenkin Itse totuus. Ja juuri sitä-varten.
että ei tukahdutettaisi itsekri­tiikkiä,
vaan kehitettäisi sitä, on tark-kaavastl
kuunneltava kaikkea neuvos­tovallan
kannattajien kritiikkiä, vaik­kapa
se ei aina joka kohdissaan
ohsikaan oikeaa. Vain silloin voi­vat
joukot oUa vakuutettuja etteivät
he "lennä" epätarkan arvostelun
vuoksi, ettei pilkata joistakin mah­dollisista
virheistä f arvostelussaan.
Vahi slHota voi Itscfkritiikki saada
joukkoluönteen.
• - • # Millaista kritiikkiä monemme kaipaa?
Itsestään on selvääl että tässä ei
ole puhe mistä talia#a kritiikistä.
Vastavallankumouksemii ;en kritiikki
on myös kritiikkiä. M | ta sen tarkoi­tuksena
on neuvostovöban heikentä­minen.
teollIsuutemm«| vahingoitta­minen
Ja puoluetyömiMfc tuhoaminen.
SeUaisesta kritiikistä ei|\>le puhe. Mi­nä
puhun sellaisesta
ka tarkoituksena on
elinten parantaminen,
cohottaminen, Juolue-liittotyömme
parantamiiMn. Me tar­vitsemme
kritiikkiä neuvlitovallan lu-
Ittamiseksl eikä helken
Juuri slt^ varten on pud
tunnuslauseen kritiikistä
kistä.
liikistä, jon-luvostovallan
uutemme
ammatti-
Imiseksi. Ja
\e heittänyt
itsekritU-Kohotanune
valppanttnnune!
Mitä me ennenkaikkea ^dotanune
tsekritUkln avulla saavultavanune
OS sitä harjoitetaan oikeinpa rehel­lisesti?
Sillä on saavutettava kaksi tu-osta.
Ensiksi, sen on kohotettkva työ-lannlnkleltä
puhumattomat saatta\rat
myös perustaa osastoja.
2. Palkallinen keskuskomitea perus­tettakoon
seudulle, missä tpunii kak­si
tai useampia Canadan Työväen
Puolustusliiton osastoja. Mainittu ko­mitea
muodostuu kunkin osaston, suh­teellisesti
Jäsenluvun perusteella vali­tuista
edustajista.
Järjestöt, jotka ovat liiton Jäsene­nä
sääntöjen 3 luvun B. Ja C. koh­tien
mukaisesti, omaavat oikeuden
edustukseen paikallisessa keskuskomi­teassa
yhden edustajan • kautta.
3. Liiton äelijaostoja siaatetaan
jerustaa puhtaasti propagan^tarko-tusta
varten, kim. Uitossa on j toimin­nassa
vähhitään viisi osastoaJ joiden
läsenistö puhuu samaa, kieltä.\
4. Paikalliseh kesku^omitein, mi­hin
se perustettaneekaan. tide^ pitää
yllä suoranaista yhtfiytt& loipijttlli.svl-rastoon,
mistä se saa ohjeensa} joista
pitää Jälleen tiedottaa palkäUlsNle sen
hallinnassa oleville osastoille.
•^yhtey-to-änaises-jn
ja
hmitean
Osastojen, mitkä eivät ole.
deäsä mhikään paikallisen _
mitean kanssa, tulee olla s u^
yhteydessä
»imeenpanevan kansallis-1
kanssa, joilta ne saavat oi
: — V LUKU
T O N PÄÄTÖS- JA HALU
1. Ylin päätösvalta
väen Puolustusliitossa on __
la edustajakokouksella, mikäti
tuu sääntöjen määräysten
valituista edustajista^'
2. Canad^ Työväen
ouodos-
M