Vapaus, October 14, 1954

              '-J r,
enpesii..:
it. n m t t a poJiifll e i koskaan kajojote 1
j l M n . t o t e s i tuomari edelleen i ^ o -l
a r i sanoi tajkastatja Brodeurti,
yöntäneen. että näiden paheoae.
e n a i i j t e e n oU olemassa aäneteajj.
mus, j o n k a perusteella ne toiaavit
i l d t u l s e s t i .
K u n p o l i i s i t o i m i t t i joskus rateJoJta
jUpaikoIfisä s a l l i t t i i n pelurien jaliaa
äään eikÄ ketään vangittu kun pau
ux j o h t a j a maksoi poUisUie takuu-ihat,
j o i s t a e i a n n e t t u mitään kait:
a. Pöliisitaikastaja Brodeur «a-
»nut t i l a n t e e n johdosta eräälle i » ]
isille ' ' M e olemme noudattaneet tätä
lenettelyä 40 -vuotta eminekä nniea
tä nyt m u u t t a m a a n ."
iti ia hänen kolme ^
istaan paloivat
uoliaaksi
Brantford.-^ T u l i p a l o tuhosi täällä j
i k s l V k e r r o k s i s e n asuirirakeannksen
i sen m u k a n a paloivat kuoliaaksi
Iti j a hänen kolme lastaan.
T u l i p a l o s s a saivat aumansa njn. 1
a r l o d Sca(rrow J a hänen lapsensa 5-
uotias James, 3-(vuotias C r o A l o n s ^ j
i o d e n ikäinen Patsy.
S u r m a n s a : saaneet asuivat raken-uksen:
toiaassa. iserroksessa. Vielä 1
l i v o i d a sanoa mistä tulipalo sai ai-1
unsa.
[aJksi miestä hautaantni'
laan alle saaden
urmansa
A y l m e r . - r - K a k s i työläistä sai lau-1
n t a i n a surmansa kun likaTiegnäiin
lan seinämä m u r t u i J a hautasi M - [
ät alleen.
S u r m a n s a aaaneet ovat A. 'Ofei*^ |
u n p Ja M . Butlshe .
Tl t, A T K A A V A P A U B l
VAATEITA
HALVALLA
Koko perheelle
myös ARMEUAN
HOUSUJA ja
KENKIÄ
' S T Y S A L E N N U K S B N AIKANA
SAM
GREENSPOONI Copper Cllff Rd; : Gateben
Chelmsford Trading Store
Chelmsford
O S T A M M E säkkiä, rDmoa yUL
V A I H D A M M E kanppatavam
heiniin ja IQuuin. (i
Kääntykää puoleeni
kiertämään.
en ehdi nyt
(7-9-12-14)
A N U T!
Slginin kulm.)
Sudbury
ilaisia matkailuja
(30-5-9)
NÄYTEUVEÄSEURA
telmän
m LEIVISKÄ"
A L T O N E N
LALILLA
'pnä;alkaen klo 7.30 ip.
G R E N O N - -
' . ESITTÄJÄT:
UUNO KÖSSI
HEILEN GRENON
"VVILBERT HAKALA
T A M HUJANEN.
I R I S HAKAIA
K U R T OSTERLOTTO
. ' . . . i . . . ; . M A n iE ÖSTERLUND
fr P A I K A T
»vana i Vapaudesta, Tullasta Ja
No. 119
nmestyy «taiataa, tenialna Ja laaantaiaa — Penisielitt vttomia 1917
Voi. XXXVII vuosikerta "
Canadan naoBialalstea «*«^ifnWi *T»^—»***»H
Sudbury, Ontario Torstaina, lokakuun* 14 p. — Thursday, October 14,1954
NL:n aseistariisumisehdiil
saa huomattavaa kannil(imi
iCAUNIS
JA ARVOKAS
LAHJA!
„.3ftydcUlset laulujen
suomen- Ja cnglanninkielei»
HINTA $3.50
l I NG CO. IW
Lontoon soipinius sotii
n etiija vastaan
Ranskan kansalliskokous valtuutti pääminis­terin
toimimaan L-Euroopan Union hyväksi
P a r i l s L — R a n s k a n kansalliskokous
Ensimmäisen k e r r a n Canadan-työväenliikkeen h i s t o r ^ ^ Trades and Labor Councll osallistua
asuntorakennnssnmmltelmaan.- Sen m a k a a n rakennetaan Ottawan syrJäkaupunjrlUe 44 kuusi
huonetta käsittävää asuntotaloa, joissa vuokra tulee olemaan $58 kuukaudelta. Ylempänä näh­dään
T L C m . a s i m t o k o i n l t e a n Johtaja Leslie E. Wlsmer (vasemmalla) j a T L C : n presidentti Percy
Bengouffh. ;<Centnri ^Hdnslnff : a n d ^ - ' ^ Corporation rahoittaa 90 prosenttia rafcennus-suunnitelmasta
j a l o p u t rahoittaa Ottawan k a u p u n k i
antoi i u i l l i t u k s e l l e t i i s t a i n a luottamus­lauseen
L o n t o c n yhdeksän vallan s o ­pimuksesta
350 äänellä .113 ääntä
vastaan. Kommmiistit äänestivät
y k s i m i e L s e s t i s o p i m u s u vastaan; :152
edustajaa pidättyi äänestyksestä'Ja
uskotaan; että kun sopimuksen r a t i ­fioimisesta,
äänestetään,: he' yhtyvät
sopimuksen vastustajiin.
Kansalliskokous - v a l t u u t t i Mendes-
Francen h a l l i t u k s c i työskentelemään
Länsi-Euroopan Union muodPistämi­seksi,
josta..päätettiin Lontoossa t.k.
3 pnä; Tarkoituksena j on liittää Län­si-
Saksa .ja I t a l i a B r y s s e l i n sopimukr
seen.
Ford-yKtiQn tarkoituksena
dn autounio
Sanoi UAW:n Canadan johtaja George Burt;
Windsorin poraiestari yrittää sovittelua
iWWJndsor : ~r S a m o i n , työläiset^yväksyiväit. Jälleen
.(ari Arthur Beume «anoi tUstbina,
että hän tulee ehdottamaan e n -
simmäiselle valtnostim kokouksel­le
komissionin valitsemista tutki- :
maan Ford-yhtiön Jaunion välll- ..
lä jatkuvasti kestävien huonojen
välien syitä. Hän sanoi tämän p i - :
laessaan puhetta autotyölälsllle,
Jotka ovat lakossa. Kokonksessa
oli saapuvilla 4,000 työläistä.-
Työläiset iiyväfcsyivät" yksimielisesti
neuvottelukomltean julistaman lakon.
4'sentin tuntipalkkakorotusvaatimuk-sen,
samoin . k u i n muut: aikaisemmin
esitetyt parannusvaatimukset.
" M e emme voi elää tällaisen pelon
ilmapiirissä", sanoi pormestari 'Reau-me.
"Vuosia on cUut pahaa verta y h ­tiön
J a unlon välillä — ellemme me
käy asian ytimeen kasiksi ja poista
sitä, meillä tulee olemaan enemmän
vaikeuksia."
Hän sanoi yrittävänsä saada Jälleen
Pord-yhtiön Canadan presidentin
Suuria tulvia
Yhdysvalloissa
Ainakin 15 liehkilöä kuollut tulvien
johdosta ja vahhigot nousevat $25s000,000:n
-Chicago, _ Chicagossa, J a i « en y m ­päristössä
vallinneet p a h i m m a t tulvat
. J i ^ e viikon vaihteessa J c h t u l v a t s u n ­nuntaina
j a maanantaina keskeyty­mättömistä
sateista. M i d w a y n , i l m a i -
luasemaUa satoi 62i tuumaa tällä
ajaUa kun sensijaan i B l u e i l s l a n d l s s a,
jolca on Ciucagon esikaupunki, i l m o i ­tettiin
sateen määrä 9-76 tuumaksi.
Pahempaa tulvaa e i o l e täällä sattu^
not sitten 79 vuoteen. K a i k k i a a n k u ­luvan
kukauden aikana o n satanut
105 tuumaa.
ClUcagon postikonttorin kiellariker-ros
täyttyi tulvan jchdosta vedellä.
Union asemalla oU n i i n p a l j o n .vettä,
että matkustajajunien t ä y ^ I k u l j e t ­taa
matkustajat toisille asemlUe.
Tulvan aiheuttamat vabiiigot ' a r -
^oitLn maanantaina $25.000,000. Tul..)
« n takia n o i n 100,000 työläistä e i voi-työskennellä.
Vielä ei , tiedetä
oilnka monta ihmistä o n hukkunut
tulvissa; M a a n a n t a t o a i l m o i ^ l i i n , e t ­tä
C l i l c a g o n alueella on a i n a k i n 15
henkilöä hukkunut t a i k k a kuollut t a ­paturmissa,
Jotka ovat johtuneet t u l -,
v i s t a .
flamomnd; Ind. — Nopeasti nouse­vat
t u l v a t ovat aiheuttaneet I n d i a n an
v a l t i o n pohjoisosissa suuria vahinkoja,
i l m o i t e t t i i n täällä t i i s t a i n a.
Y e l l o w - j c k i . Jossa tavallisesti on
v a i n kolmön Jalan vahvuudelta vettä,
o n Plymothin kohdolla noussut 18
j a l k a a . N o i n 350 kansalliskaartilaista
j a 5,000 vapaaehtoista taistelevat t u l ­vaa
vstan rkentamaUa hiekksäkeista
suojamumeja Joen rannalle.
- P a d o n murtumisen johdosta tulvat
a j c i v a t 500 henkilöä poi3 kodeistaan
•Woodmarissa.
K o u l u t ovat suljetut useissa^ väestö-keskuksissa.
Viikon vaihteessa satoi
täällä ^.46 tuumaa j a k u n tälla alueel­l
a keskimäärin sataa vuodessa 33 t u u ­maa,
n i h i käsitetään kuinka ankara
rankkasade oli v i i k on vaihteessa.
aahys-.Salen; jflu C l O i n . ; ^ ^^
WaUer R e u t h e r i n väliset neuvottelut.
Hän sanoi myöskin yrittävänsä saada
Ontarion työministerin Daleyn Ja
pääsovittelijan Louis Pinen toisen
kerran 3Tittämään sovittelua,
United Automobile Workersin C a ­nadan
johtaja George B u r t sanoi, että
uniö €1 taistele akateemisen kysyr
myksen puolesta, mutta se taistelee
Ford-yhtiön kantaa vastaan Ja s y y t t i
m r . S a l e a j a varapresidentti T . J . E m -
meretla puuttuvasta sovittelunhalusta.
" K a i k k i kollektiivisen • neuvottelun
elimet alkavat hajota tässä tehtaassa",
sanoi mr. B u r t . Hän arvosteli sitä, k u n
mr. Sales ei h a l u a neuvotella union
neuvottelijoiden kanssa.
' M e emme ole tavanneet ketään
muita k u i n yhtiön toisen luokan Joh­t
a j i a " , sanoi Burt. -."Viralter Beuther
voi tavata presidentti Elsenhowerin,
mutta Salesilla on h i a k s i k i i r e t a v a ­takseen
hänet"
Burt sanoi, että Sales on kieltäyty-:
nyt tapaamasta Reutheria, koska hän
on amerikkalainen.
' M r . Sales tapaa Henry F o r d i n Ja
M l i on amerikkalamen, mutta ei h a ­lua
tavata Reutheria", sanoi Burt.
Hän öli sitä mieltä, että Pord-yhtiö
yrittää päästä eroon United 'Automo­bile
Workers Uniosta,
P a r i i s i . — Ranskan sosialistlpuo-lueen:
neuvosto päätti maanantaina
kannattaa Lontoossa tehtyä yhdeksän
v a l l a n sopimusta. Jos k a n s a l l i s k o ­kouksen
sosialistinen ryhmä; äänestää
yksimielisesti yhdeksän v a l l a n soplr
muksen' puolesta; n i i n ' se merki^ee
sitä. että hallitus: s a a luottamuslau­seen
kansalliskokouksessa. . ' ^
Kansallisk:.kouksen kommunistiset
Jäsenet yhtenä miehenä : äänestävät
sitä vastaan
Sosialistipuolueen neuvostossa Jäl­leen
t e h t i i n varauksia Lontoon sopi­mukseen.
Näihin kuuluu se, että
itsenäistä Saksan a r m e i j a a j a yleis­esikuntaa
ei s aa Järjestää j a että sen
aseistamista tulee tarkastiv k o n t r o l ­loida.
>
•: Sosialistipuolueen neuvosten Jäsenet
eivät halunneet häitä kohtia päätös­lauselmaan
koska; kuten he sanoivat^
pääministeri Mendes-Prance on a s i a l ­lisesti
hyväksynyt ne.
MoskPva. , T - i J o s , ^ LQntQQZuJ"Znl«-
fenssin päätös toteutetaan. Länsi-
Saksasta muodostuu > «Euroopan uusi
hyökkäyskeskus j a S a k s a n kahtiajako
Jää pysyväksi, l a u s u t t i i n Moskovan
radion saksankielisessä mhetyksessä
ivllme viikolla; Lontoon sopimus tyy-vdyttää
Länsi-Saksan militaristeja ja
'asetehtailijoita, s a n . t t l i n edelleen;
ji^Myöhemmln Boris Leontshev lausui
^ulkopoliittisessa viikkokatsauksessaan,
[että, Lontoon sopimus sotii Euroopan
-kansojen etuja vastaan; Länsl-Euroo-
'pan kansat vastustavat Saksan m i l i ­tarismia,
M n sanoi viitaten Neuvos--
tolilton uuteen aselstarllsumIsehdo-tbkseen.
; ,1 Liontoon yhdeksän vallan kokousi
k u t s u t t i i n koolle jotta ilJettAvästl epä-lAinlstunut
EC>C-sopimus voitaisiin
päästää sisään takatietä, sanottiin
Moskova radion lähetyksessä.
^Tulevan .Länsi-Saksan ^ armeijan
eiilmmälslukumäärä — puoli mlljoo-
'naa miestä on otettu suoraan Pariin
sin sopimuksesta j a tledonanossa s a ­n
o t t i in samalla, että aseellisten j o u k -
-'kojen vahvistettuja rajoja t u l l a a n kor;
rottamaan, huomautettiin lisäksi. :
i ' O n tunnettua Saksan m i l i t a r i s m in
Jiistoriasta. että k u n Saksan monopo­l
i n on onnistunut rakentaa sotako-
' n e i s t o p se vähät välittänyt sopi­muksissa
Ja sitoumuksista, jotka se
itse on allekirjoittanut, mikäli « e ovat
osoittautuneet esteiksi salcsalaisten
hyökkäyspolltiikalle", jatkoi Mosko­van
radio.
"Eräs R a n s k a n sanomalehdistä h u o .
mautti myös oikeutetusti, että L o n ­toon
sopimus Länsi-Saksan joukkojen
rajoittamlskysymyksessä ei millään
tavalla voi estää saksalaisia m i l i t a ­risteja
toteuttamasta hydkkäyssuun-nltelmiaan."
RadloselostaJan mukaan U S A : n u l ­koministeriön
päätarkoituksena oli
Lontoon kokouksen avulla saada B o n ­n
i n kostoiialuisllle piireille tilaisuus
.jtaltta»..,ny{>kk^lCäa. yiTehrnmphtln
JäUeenrakennus j ä päästä hallitse­vaan
asemaan Länsl-Euroopassa sekä
poliittisessa että sotilaallisessa suh­teessa.
Yhdysvaltain YK:n valtuutettu sanoo sen avaavan
tien edelleen keskustelulle aseistariisumisesta
PilÄ
United Natioas, N. Y. — "Neu-vostolUton
, nykyinen ehdotas
ssetetMlUunlsesU näyttää avaa­van
tien edelleen keskustelulle",
sanoi YhdysvalUIn valtuutettu '
James J.'Wadsworth V K : n polUt-
Usen laliol^unnan kokouksessa
Ulsltalna. "Me toivomme, että tä-
: mä: on todellinen i muutos Neu­vostoliiton
kannassa — muutos.
Joka avaa mahdollisuuden huo-
. mattavalle menestykselle sitä pää^
määrää kohti. Johon me pyrimme .
— todelliseen kestävään rauhaan."
^ Tämä oli ensimmäinen ilmaus Y h ­dysvaltain
taholta NeuvostoLlton pää­valtuutetun
V y s h l n s i l n : nseistarilsu-mlsehdotukseen,
joka esitettiin syys­kuun
30 päivänä.
Neuvostoliitto esitti yleistä iiselstuk
sen vähentämistä: Tä.ssä suunnitel­massa
vaaditaan ehdotonta kieltoa
atomi- j a vetyaselden sekä muiden
joukkotuhaselden käytölle, tavallisten
aseiden tuotannon vhuoniatiavna vä­hentämistä
sekä näiden^ päätösten
noudattamisen:vaivontaavaitcu k . i n -
salnvällsen elimen perusta niistä ^ j o l -
I c i n Ranskan j a E n g l a n n i n kesäkuun
11 pnä 1954 tekemiä ehdotuksia käy­tettäisiin
perustana. ,
: Ranskalals-englantllalnen suunni-telma
esitettiin epäonnistuneissa V i i ­den
vallan:- neuvotteluissa Lontoossa.
V y t h l n s k l esitti suunnltelmnnsa lä­hes
kaksi: t u n t i a kestäneen puheensa
Jälkeen ' Y K : n yleiskokouksessa.
Vy^hlnsklnehdotukien tekstissä s a ­notaan
mm.:
ANDREI VYSIilNSKl
NL:n päävaltuutettu ¥K:ss»
: Yleiskokous antaa. Y K : n varustelu
jenvähentämiskcmlsslon tehtäväksi
l a a t i a j a alistaa turvallisuusneuvoston
hyväksyttäväksi kansutnvällscn sopi
muksen, Jonka tarkoituksena o n lujit»
taa rauhaa jnkamalnvällstSiturval
lisuutta. Sopimuksessa säädetään
atomi- j a vctynssldcn sekä muiden
joukkotuhöamlsaseldenkielto j a / n l l -
den p:istamlnen vaUlotden varustelu-ohjelmisto,
varustelujen "vähentämis
nen j a kansainvälisen s valvonnan pc>
rustaminen näiden iäätöatehv noudftt-tamlsek8l,':
jolloln: E n g l a n n i n Ja: l i a n sa
kan kesäkuun 11 päivänä tekemät e h ­dotukset
o l i s i v a t Iähtö'£6htlna:
Nehru suunnittelee luepua
puolueensa johtajan töiihesta
Hän sanoo tarvitsevansa enemmän aikaa
lukemista ja ajattelemista Varten
Pääministeri Malan
i l m o i t t a a eroavansa
Kän on tidliit surullisen kuuluisaksi
vainotoimenpitei^ään värillisiä kohtaan
Pretoria, Etelä-Afflkk». — T i i s t a i n a . U t t a v a n Nicholas Havenga taikka Jo-
^ t t l Etelä^rlkan- pa^mtoteteri
«mel p. Malan,^ että"'liän jättää
"äffaakuun 30 pnä.eronbnittmuksen-
•» kenraalikuvernööri !Eroest-Jeii8e-
, ^ « Ja että hänen puolueensa edua-
Ife tehtäväksi .jjiUL /«liito
r « n « n seuraajansa." Miifim on 80
5j«iicäinen. ,
•-«alan on tullut surulUsen^kauIuI-
^ väriiiijten Talnosta. • '0iim ift^
^toimenpiteensä nuafavkUnia»*-^
? * « vastaan on nostatiUimtTDimak-kansallisen
VäjMutDClUkkeen:
Jjannes Stiydom. EdelUnen on n y ­k
y i s e n M a l a n i n ' halUtuksen r a h a m i ­n
i s t e r i j a Jälkimmätaen maaministerL
Havenga j a S t r y d om olivat saapu­v
i l l a maanantaina hallituksen e r i k o i s ­istunnossa,
jossa M a l a n Ilmoitti r u ­peavansa
eläkkceUe,
M a l a n sanoi Die l Y a n s ^ l e r - l e h -
d e l l e , että puolueen johtajan tulee
tietäA m i l l o i n jättää käsistään o h ­jakset
eikä odottoa siksi kunnes h ä ­n
e n fyy«ail«et j a henkiset voimansa
o r a t kadonneet. Malan o n tirimlnut
Kirjailijoilla
vaikea aika
Lontoo. — K a k s i tunnettua b r i t t i ­läistä
k i r j a i l i j a a sanoi viime viikon
lopulla, että kirjaliljoiilä o n tällä het­kellä
vaikeampi, a i k a k u i n koskaan
aikaisemmin.
"Meillä on /vaikea a i k a " , sanoi k i r -
jäiUja J . B . P r i e a i l e y BarJaUtjayhdis-tyisen
kokouitsessa perjantaina. ^ N y t
ei ole a i k a käyttäytyä k u i n koh^t
mädäntyneen raadon,: ääressä, vaan
nyt täyty/ tehdä j o t a i n palauttaak-semme
ammattiicuntamme entiseen
kunniaan."
Someiset Maugham,: brittiläisten
kirjailrjoiden vanhin, sanoi kU-jees-
£ään yhdistykselle, että v a i n n o i n 10
brittiläistä klirfallijaa elää M r j o i t u k -
sillaan. Hän v a r o i t t i nuorempia J d r -
j o i t t a j i a pysymään pois k i r j a l l i e l d er
ammatista e l l e in heillä ole varoja.
K i r j a i l i j a S i r Compton Mackenzit,
Joka toimii kokouksen puheenjohtaja,
oli sitä mieltä, että kIrjallijoOla on
aina ollut vaikea a i k a.
Loukkaantui vahingon­laukauksesta,
Toronto. — Torontolalnen : J o h n
Kaml«*äitl* Joukkäantiil viime maa­nantaina
suttonlssa vabing<mlau-kauksen
johdosta: Hänen metsästysto-verinsa
ase laukesi vafaingagsa j a p a ­nos
tunkeutui K a m J c j i l t l s t o l o o k k a a n .
Sutton" on, 50 ; m a l l ia
täältä.
pcAjo^ieen
Vehnää kylvetty
vähemmän
kuluvana väonnä
O t t a w a . — Canadan farmarit k y l ­vivät
vehnää kuluvana vuonna 24,-
266 800 eekkerinalaa, e l i 1,245.600 eek-kerlnalaa
vähemmän kuin vUme
vuonna.
F a r m a r i t vähensivät myöskin r u k i in
Ja ohra n kylvöalaa, mutta lisäsivät
katiran, pellavan: j a sekaviljojen k y l ­vöalaa.
L i i t t o v a l t i o n tilastotoimiston
Jceräämien tietojen mukaan kauraa
k y l v e t t i i n 10,160 000 e e k k e r i n a l a a k un
sensijaan Icauran kylvöala; o l i edellis
senä vuonna v a i n 9,630 000 eekkeriä.
O h r a n kylvöala a r v i o i d a a n 7,855 900
eekkeriksi k u n sensijaAi se o l i viime
vuonna 8,911,100 eekkeriä.
: S e k a v i l j a n kylvöala s e n s i j a a n k u l u ­vana
vuonna .arvioidaan <1632 600 eek­k
e r i k s i , eli 187200 eekkerinalaa suu­remmaksi
kttin viime vuonna. Maissia
a r v i o i d a a n ^kylvetyn 418/)00 eekkerin­a
l a a k u n sitä s e n s i j a an k y l v e t t i i n 362,-
000 eekkerinalaa viime vuonna. Pel­l
a v a n kylvöala' - a r v i o i t i i n kuluvana
vuonna 1,206.200 e r t k e r l k s i e l i 234,200
eekkeriä suuremmaksi kuin viime
vuonna.
Kaksi canadalaista
lentäjää kuoli lentorikossa
London. — Canadalaisten i l m a i l u -
voimien lentäjät a l i l u u t n a n t t i l a n R o
bertson j a Edmund Walker Alexander
saivat maanantahia :surmante k un
heidän ohjaamansa lentokoneet tör­mäsivät
yhteen ilmassa lähellä C o m^
w a l l l a . Onnettomuuden sattuessa
lentäjät olivat lentoharjoituksissa.
Murhasyytiis
Kaipiaista
vastaan esillä
Kuusi liikehuonetta
paloi Ottawassa
Ottsvs.—^lläUä:-o l e v a s s a van­hemmassa:
: kaupunginosassa i ttihosi
t u l i p a l o maanantaina kuusi l i l k e h u o'
netta. Tulipalo a l k o i tupakkakaupas­ta
j a levisi p i a n t o i s i i n : l i i k e h u o n e i -
sim. Vahingot arvioidaan f^,000.
T u l i p a l o n uskotann saaneen a l k u n ­sa
h u o n o n s a v u p i i p u n -jfdidoata.
Port Arthur. — M u r h a j u t t u suoma­l
a i s t a E r i k K a i p i a i s t a vastaan tulee
esille korkeimmassa oikeudessa, joka
alkoi istuntoma täällä tiistaina; K a i ^
plaista syytetään S-vudtlaan poikansa
Sepin muriiaamlsesta marraskuun 28
pnä 1952.
Ensimmäinen oikeuskäynti hänta
vastaan päättyi kuolemantuomion a n ­tamiseen
hänelle,
•Kaipiaisen puolustusasiamies vetosi
Jutusta selittämällä^ että K a i p i a i n en
on kärsinyt mielisairaudesta suomes­sa
toisen maailmansodan aikana,
l ^ m ä n johdosta vetoomusoikeudes­sa
määrättiin uusi oikeudenkäynt.
häntä vastaan j a s i t a varten päätet­t
i i n h a n k k i a todistusainehistoa S uo
mesta.
Korkeimmassa oikeudessa tulee
myöskin esille Bafaele Eispositoa vas­taan
nostettu murhasyyte. Syyte j oh
t u u s i l t a k u n mrs. H e d v i g Koppien
paloi kuoliaaksi asuntonsa mukana
K e U y S l d i n g i s s a viime kesänä, S a ­massa
paloi mrs, K o p p l e n i n kaksi
lasta. \
New Delhi, Intia. -~ Intian pää-miniiteri
Nehru ilmoitti tIUtainaV f
että hän suunnittelee luopua toi­mestaan:
irieHbklrJeessa lumrres-f
sipuolneen osastoille: l|än llnolt- u
taa, lettä hän on tullut siihen tu- i
lokseen,ettel,^hän rupea puolueen >
puheenjohtajan ehdokkaaksi enää.
Parlamentin viimeisen Istunnon a i ­kana
hän sano i olevansa väsynyt v i r ­kaansa.
Hänen seuraajakseen pää­ministeriksi
uskotaan tulevan : B o m -
bayn pääministerin; M c r a j l : Oesain;
Tulevaksi kongressipuolueen puheen­johtajaksi
uskotaan valittavan S , G .
K e r r i n , Joka on oI3ut I n t i a n y l i k o -
missionerina Lontoossa.
Nehru on>o!Iut pääministerinä elo­kuun
15. päivästä 1947 lähtien, jolloin
I n t i a julistettiin itsenäiseksi. K o n ­gressipuolueen
: puheenjohtajana hän
on toiminut Vuodesta 1929 lähtien.
Hän tayt^ 65 vuotta ensi kuussa.
Eroamlssuonnltelmansa johdosta
Nehru antaa seuraavan s e l i t y k s e n : ' '
^ fBe j c h t u u siitä, koska minun mie­lelläni'Mäarnrtie'
oh eafttyhytTjyVitt
j a että koska hyvä j a l u j a perusta
cdistykseller o n valmistettu, n i i n m i ­nusta
tuntuu, että m i n u n aktiivisuu'
tenl luonteen pitäisi muuttua^ H a l u a n
tehdä työtä l u j a s t i , mutta minä tar­vitsen
vapaata alkaa lukemista ja
ajattelua /varten.
Niillä meistä. j<rtka olemme k i i n ­teästi
: sidottu hallitus-; y m . ; saman-luontoisiin
tehtäviin/ o n yksi: vakava
puutteellisuus, sillä meiltä puuttuu
a l k a a lukemiseen, ajatteluun j a : n e u -:
voiteluun toistcmjne kanssa perusky­symyksistä.
Minä en halua kiinnittää itseäni
minkäänlaiseen:: toimintaan vissiksi
aikaa. Enkä halua ottaa äkkinäistä
askelta siliä kaikkein viimeisin on
eella.nen ajatus että h a l u a i s i n aiheut­taa
häiriöltä."
Mm
M-r.
<.
Idän ja lännen kaupasta
neuvotellaan Genevessä
lidän ja lännen kaupassa on todettu
tapahtuneenliuomattavaa vilkastumista:
V I I M E TIEDOT
VaneoBver, — EUen löydettiin Airmrnnltli' kakkoUlta Vancouverin
saarelta sen lentokoneen annokset. Jok» katosi viime sminnntaina.
Lentokoneen ^pU|nll^fcsistä löydettiin kolme mamista. Neljiimen lentoko-neeaca
olleen monista el <rfe Tfelä löydetty^
Toronto. — MDonrien laklto pääUyi eilen tflUi kun be hyrifcsyfvät
6 seniin toniipallauifcofotöluen. [Joden.soplnuiksen mnJuuui moorarien.
tuntipalkat ovailofcakoiin 1 pältästä alkaen fS.41 tannllta.
OUAW*. —' TOiUi nmoitettan 'eHen,'eltil halUtnkselta vaaditaan
SSjBtZfiOO niiden omaisten poolesfa, jotka nivat «annansa Moose JavMa
viime fanhtlkaui S päivinä tMpabUmeea» lenie-oitneflomnadesM, Kaik­kiaan
kaoU Utdortlum» U henkilöä. Korvanshafceaoksla on kaikkiaan
'•lun/äMa (iniisk EoacB ttlitöiin Iftn cuyo^ cUi Conioon yhdcft;^ vallan
aojflmm ti mIUfin favalls cdMi Saksaa yfiiW«fiin!il,f,
Geneve.— Suorin kokous miskä;
on käsitelty Idän ja lännen välistä:
kaoppaa alkoi täällä maanantai- :
na. Kaikkiaan on 27 ai»»ta li- '
hettänyt neovotteiuun valtuutet- '
(unia. Nämä maat kuuluvat:
Y K : n Euroopan taloudelliseen ko-mlsfioniln
(ECE). Ken UrkoHuk-lena
on kaupan kehlttamineo.
Canada, Mekslkko j a Argentiina
ovat lähettäneet asiain seuraajia a i ­van
samoinkuin niitä on lähettänyt
Kansainvälinen kauppakamarikin.
K a i k k i a a n osallistuu neuvotteluun y li
100 csanottajaa,
ECE e i ole kutsunut tämänlaatuista
neuvottelua sitten 1949. Tämä oli
ennen slta k u i n Korean sota alkoi.
Mutta BCEm toimesta on Järjestetty
kaksi neuvottelua viljan myynnistä
Ja kauppa-asioiden erikoistunlijoidcn
neuvotteluja, -Jolta- c n pidetty: yks!
1953 ja. toinen kuluvan vuoden aikana.
•nuötsalaincn Gunnar: M y r d a l , fic
E : n sihteeri, päätti kutsua neuvotte­l
u t kansainvälisen kaupan kehittämi­seksi
^.enjälkeen k u n E C E päätti siitä
viime maaliskuussa. Hän on toden­nut,
etta idän Ja lännen kaupassa:on
tapahtunut vilkastumista,"
Neuvottelun' tarkoituksena on pääs-i&
selville m i l l a i s t a tavaraa voisi länsi
o»taa idän maiftta j ^ päinvastUn;
Varsinaisia ; kauppaneuvotteluja el
t u l l a käymään neuvottelujen yhtey-deesä.
Työjärjestyksessä on myös kysymys
kauppaestelden poistamisesta, maksu
ky»ymyksesta, teolllsusnäyttelyjen
järjestämisestä ym. kauppaa koske­vista
kysymyksiltä.
Tflmän mukaan tulisi' aopIinJiikS(»\
käsittää seuraavat piläiäannöt:7f / i
a) V a l t i o t supistavat kuuden Initt-i
kauden (tai vuoden'aikana) .iMitj^tf;^®
luohjelmlaan. lueelUsla j;^ukto^
Bbtllaallisia ;„mftär&rähojaiin v t d t i o nl
tolousar^vlossa Jäljelläolevllla S 0 % i l l a >
vahvistetuista määristä. Lfthtökphiai.. i S : !
na pidetään Joulukuun -31 p n ä - 3 ^ ; '
v a l l i n n u t t a t i l a a . 8otilaaUl«ten )ii«nn-\. 'bv'|
Jen eupistaminen tapahtuujlfthtöko^^^' : f§
tana se tilanne, j o k a yalUtst i^otUasä* '
listen määrärahojen^ suhteen•jouln» ' 1|
kuun 31 pnä 1053 pä&ttyneen&'vuonnA.> p
• b) A t o m i - jtt-vetypomm|ert*;'^1|Ä./^''^
muiden joukkotuhoamlsasiiden k&sr-* ''(>-;i
tön täydellinen kielto toteutetatip pff-'
säyttämäUit n i i d e n valmistus j a p o ) * - ^ i
tomalja ne täydellisesti -vältioldeft^vj^i', ^: , |
rusteluojijelmista. '•Atomivoimaa Mä-<
daan käyttää oinoastaauraubaAOfsj^r?' ' " '
silntarWtUk»lin." , '-..-'.l)^^g,
Nlädftn toimenpiteiden, toteti^mt»
n c n o n tapahduttava ennen^kuta^mai^
nlttulhlni^varustelujen BupistukMnptt^^
ryhdytty. < A t o m i - « j ä _ vetypommteit|
valmistus l a k k a a n i i n p l a p k u l n ^ l v a -^
Tustelujen,.' joukkojen Ja mUlaalUBtttt
määrärahojen supistua jäIe|läo^viea ^|
6 0 % : n o s a l t a . a l k a a . ' ^ . / " ^ ^u/'V'"^^'J
^ValtUil;perustavatpysyv&nkanuln»''^-
iVäll8en> valvontaelimeni:aoplii^q|G|^^
noudattamista varten mitft a(oaiil>^Hiii>l|
vctyp:mmien j a muiden Jouidtotiftp»*/
misaselden käytön ^ i e l ^ n tule«J'Li> ^
säksi^elimen t u l e e , v o l v o a n ä t d t i m j ^%
l a j i en valmistuksen lopettanUäUie^
noudattamiata,' "^niiden poist|^int||)ft|
valtioiden varusteluohJeUnlota- ««k&
vorustelujen; oseellisteÄ Joukki^Jett, ja ,
s o t i l a a l l i s t e n ' mftär&rohdj^n '«tqniota-i
mUta. Tällä kantalnvälhneUft e l i m e t
on tarpeelliset oikeudet valvoa J a ' a U ^ il
tu'Betti tarkastaa^ a i k a i s e m m i n . mAKn
n i t t u j a sopimusköhtieh -mättitj^ten
noudattamista kaiklJua^vaUloltMuS^^-^
s e n ehdotukiten johdosta. Joka t e h ­t
i i n ran9kalais-englantilal«es8a',inutji^
tiessä kesäkuun U pnä 1954 "atoi9>l|
aseiden käytön klellostal' muulla^
kuin kysyotyksen ollessa puolustatitit^i
mlsesta hyökkäystii vastaan"^ ketaolt^l
taa ^ ^ y l e U k o k o u s / Y K m , varu«te|u|^
väbentämlskomiSBloto N t u i U a i a a i t r Ja
aelvtttelemäitn iätä kysymystä Ja^»n^-
tomaaCTtÄ"'iau«a<MÖ8rr-''-"^^
Naisit tuntevat
oman iniehensi ^ jj
l l a n t p o a -1. "fäällä Umöitettlla Vu4
kon Vaihteessa, että entisten n a t s i en
jkrjesiön H a m p u r i n alueen pulieen*
j o h t a j a i C a r l L u d t n g Strelder ö h l ä ­hettänyt
avoimen kirjeen amerikka­laiselle
' noKavalnoojalle . eenaattort';
Joseph McCarthylle pyytäen iiOntft
auttamaan Saksan entisitt n a t t e j i ^ ^
Kirjeessä keholtetaan senaattoria
tunnustamaan,-että natsit ovätlift-^
n e n liittolaisiaan, e s l t a l s t a l l J o i U an j a
profeettojaan,
" J o s Hitleriä el o l i s i elänyt^ratuno-taan
kirjeessä, "Saksa o l l d JotiMnttt^
vuodattamaan 1033 verensä kansalais­sodassa.
Moskovalaiset olisivat olleet
Oportossa, <portugaIi88a), Srettlsäa
^Ranskassa),vCataniassa :(SlsUiSisa)
j a Kreetan saarella.
'•Mahdollisesti P u b i i n , Lontoo J a
Olasgotv olisivat joutuneet venftläfiir
ten käsiin,'' ' ' ' '
Kirjeessä edelleenkin v a k u u i e t i l in
kannatettavan senaattorin ' t e l s t e l t i n 7
päämääriä" sekä k e h o i t a t t i i n . T a^
Carthya lähettämään ryhmänsä e d u t - ^
taja neuvotteluun Joko Länsl-Sakiaan:
taikka Yhdysvaltoihin. . , .
'•••--'Cj-hi-^r
m
Japani ja Burma
neuvottelevat
Lattimore, kieltää
syyllisyytensä
WashIng(on; ^ I,attlmore,
toisen maaihnansoöan aikainen Y h ­dysvaltain
tiallituicsen 'neuvonantaja
Kauko-Idän: asioissa, kielsi tiistaina
syyllisyytensä n i i h i n syytöksiin, joita
on nostettu häHtä vastaan. Hänta syy­tetään
ilitä, etta hän toisen m a a i l ­mansodan
aikana seurasi "kommunis­tista
l i n j a a " Ja atrttol "punaisten
asiaa".
Plirlolkeuden tuomari B, J . Law«
määräsi oikeuskuulustelun alettavaksi
tammikuun 10 pnä. Hän . s a n o i , ett^
hän määräsi tämän pälyän, mutta
se voklaan vieZä muuttaa.
K u n tuomari Laws tiedusteli L a t t i -
moren lainopilliselta avustajalta T .
A r n o l d i l t a päivämääriä, niin hän
vastasi; "'Minusta tuntuu ettei tämä
aeta koskaan tule oikeuteen.' M a h ­dollisesti
minä olen puolueellinen.^; :
•Lattimore on edelleenkin vapaalla
JsUa |2j000: takuulla, joka määrättiin
hänelle sUloin k u n Juttu häntä vas­taan
iuMttettlln joulukuussa 1952. ,
^Häntä on edelleenkin viisi
syytöstä, oikeus aikaisemmin , v a ­p
a u t t i M n e t kahdesta syytöksestä
kun ne haValttlin aibeettomaksL
Baogoon. jBurma Ja J ^ n i neu-:
voitelevat täällä rauhansopimnkfestA,
tiedoitettiin maanantaina Burman ui-'
komlnlsterlöstä, / .'., ^„
Neuvottelut uskotaan päättyvän
kahden kuukauden sisällä. ^Vlinie
kuussa Japanissa pidetyissä^ netnrot-taluiesa
päästiin ykslmielisyyteeaiälul,
että Japani maksaa Burmalle <2S0/>
000,000 vahingonkorvausta.'
:3:s^"<^'^>i; Lääkäri syytteeseen
ihmistaposta
Fsnaota. ~ . Ylidysvaltain llmavof-mlen
lääkäri, tri Charles ia,ia«ixmd
pantiin iriime tiistaina sgrytteeMotJIff
:mljrtapojrtäg^^
Tämä Johtuu siitä ktm yiMljj^fm^^ >
maiaista lasta kuoU viime itinpttnJfitj-i;
na sen Jälkeen kun he olivat
neet Barnesin antamia p l l l n d t ^ c l i ^H 4-t;.
«t:;iäii«tiWt^m^^ m
tlistjiinafÄ
terin Johtoja ArturO "I^Mcanlni^^ppu.' '
:iaä^)i»itti^aaÄ
'raJIlefe^^
.^^jr."^*»»»"*» yäpäufa«tokkeen:^< orat kadonneet. MSian aoplin« el «II|ÖJ» iavalto edistt Sak«w yiidirtl«li«. se vomaan v«;»'muu»a». ^un ^^cc.^uu^ mmasii^mmmmamm