Vapaus, September 25, 1924

              TorBfaina. syysk. ^ p. — Tbm^ Sept 25fli, 1921
ssyjä ja mmu
etsästyskausi on pian käsillä. Ja me olemme tilaisuudessa myymään melkempa
mit^ tekoa tahansa pyssyjä, olkootpa ne brittiläisiä, amerikalaisia, belgialaisia tai
V I ^"^ilaisia tuotteita. Hintamme myöskin ovat yhtä-alhaiset taikka alhaisemmat
^ ^ ^^.kenenkään toisen Canadassa. Tavaran arvo on oikea. Me takaamme sen.
Vertailkaa n^i^^M h into ja toisten hintoihin.
'».98 i _
1 '
A, -
Winchesterejä
Malli 02, kerta laukeava, 22, alesvedettävä, bolt toiminnalla.
Hinta - • •
Malli 1894 Carbine 20 t. seitsemänkertaa laukeava 30-3001
32 Special hylsyillä. Hinta 39.50
Malii 1894, 9 kertaa laukeava 26 t. repeater 30-30 tahi
jjijjta ,. '• • 42.50
Malli 1892, 14 kertäaiäiikeava, repeater 44 Winchester hyl­syillä.
Hinta • •• —
Malli 1895, 303, British hylsyillä, 5 kertaa laukeava.. Hmta 61.25
Mausereja
8 M.M. Kaikin puolin erikoinen hyvä urheilu- j a metsästys-pyssy,
erikoisuuksilla joita ei kaikissa pyssyissä ole.
Hinta •••• • 49.00
Savageja
Malli 1899, yksijatkoinen tukki, 26 t. piippu, 30-30 tai
303-300. Hinta 45.00
Malli 1899, alesvedettävä, 26 t. piippu, 30-30 tai 303,
Hinta • 52.30
Malli 1899, yksijatkoinen tukki, 22 t piippu, 30-30 t a i 303.
Sievensin Raifeleita
L i t t l e Scout, 22, kerran laukeava, 18 t, piippu. Hinta 6.20
Marksman 22-25 tai 32, 20 t pyöreä piippu, paino 4 Ib.,
Hinta .. 10.00
Favorit€ 22-26 tai 32, 24 t. piippu, paino 4% Ib. Hinta .... 11.50
SPECIAL.
Tämä 22 on erikoisen arvokas, kovanpuun pistooli kapilla,
22 t piippu. Me olemme tämän pyssyn tilanneet
Saksasta, jonka tähden olemme tilaisuudessa niitä
myymään näin halvalla. Hinta 5.00
Haulikoita
12—16—.20 tai 410 guage {frksipiippuisia, aleavedettäviä,
80 t piipuUa, luja takki, ulosheittäjällä tai ilman
sitä. Hinta 11.95
12 tai 16 guage, kaksipiippuisia, alesvedettäviä, l u j i a hauli­koita.
Hinta ........... 22.50
12 guage, hanaton haulikko Greener varmuuslakoUa, eri­koisen
sievä haulikko. Hinta •••••••••••••••35.00
IVinchester mallinen 1912 hanaton, alesvedettävä jatku­vasti
ampuva haulikko, nikkeliteräs piipulla, 6 ker­taa
laukeava. Hinta 62.50
16 guage bolt toiminnalla, kahdesti laukeava haulikko, eri­koisen
halvalla hinnalla. Tämä on hieno lintupyssy.
Hinta ainoastaan 14.25
Haulikon hylsyjä.
Crown 12 t a i 16 guage, laatikko
Canuck savuton 12 tai 16, laatikko
Falcon savuton 12 tai 4 6 , laatikko
Imperial kauiä'kantava 12 guage
"U. ä. Ajax kauas kantava 12 guage
U. S. Climax savuton 12 guage
Nitro Club 12 t a i 16 guage
.90
1.20
1.10
1.65
1.65
1.40
1.40
Postitilaukset
täytetään sa­mana
päivänä
kun saapuvat
Meiaksamine
lähetysknlnt
jos. lähetyksen
arvo on $5.00
tai enemmän
Dominion Ammukkeita
22 Short Lesmok, laatikko
22 Short savuton laatikko
22 Long Lesmok laatikko
22 Long savuton laatikko
25 Stevens Short laatikko
25 Stevens Long, laatikko
32 Stevens Short, laatikko
32 Stevens Long, laatikko
25-20 Musta, laatikko
25-20 Savuton, • laaitkko ...
52 S & W Musta, laatikko ...
32-20 Musta, laatikko
Savuton, laatikko ...
38-40 Musta, laatikko
Savuton, laatikko ...
44-40 Musta, laatikko .......
Savuton, laatikko ...
30-30 Savuton, laatikko ...
32 Special, Savuton, laat.
303 Sav., Savuton, laat ...
25-36 Savuton, laat
38-65, Savuton, laat
43 Mauser, musta, laat
30 Rem. Rimless laat
32 Rem. Kimless, laat
250-3000 Savage, laat.
57 Snider, laatikko ....
44-40 Mustaa laatikko
Smokless, laat.
Short, laat.
I x L Short, laat
410 Short, l a at
«4
•«.••.••»«•«aa*.
% .25
...... .30
...... .35
. • • • • a "»40
.60
•85'
•55
. • • • a * «65
1.55
1.90
1.00
1.50
1.85
1.70
2.15
1.70
2.15
1.35
1.35
1.35
1.35
1.40
1.50
1.40
1.40
1.50
.90
1.70
2.15
1.60
1.90
-.95
t
Tallettakaa
tämä lista tu­levaa
tarvet-tanne
vartena
Winchester tai U . M. C.
22 Short Lesmok, laat
22 Savuton^ laat
22 Long musta, laat
22 Long Savuton, laat
22 Rem. Automatic
22 Savage, voimakas, laatikko
.••.•...••«aaaaa.a.a.a^aa.aai
. . . a $ , ,30
• a a a . a a a a «35
iaa«a«aa«i «40
• a a a . v . a a «45
• l a a v . v a * • ««70
1.75
a«a*.».aa«.aa.»aa».
« « . « • a a a a a a i
. • • • • • a a a a ta
«.••••aa.aaaaaaa.aaaa
26-35 Wncihester, laat :.. .1.55
250-3000 Savage, laat ,. 1.95
7 «lii* IiS&US6F| I d f i t a ' ••aB....»«aaa.aaaaaaaaaaaaa..a«aaa«aaa«».aaa***.a.a*.a«aaaa*aaaa*aB* ,2*30
8 M . M . Mauser, laat 2.35
O Al.ä&I. Blauser, l a a t ..........'..••.....»...'.................•......*..*....•.*.....'. 2.60
30 Springfield, laat 2.55
303 British, laat I....... 2.30
30-30 Winchester, laat .1. 75
32 Winchester Special, laat.
303 Savage, laat ......
38-56 Winchester laat
38-55 Musta, l a at
401 Winchester Auto Loading, laat
30 Army, laat.
30-40 Krag, laat
40-60 Musta ,
45-60 Musta, l a a t ..
44-40 Musta, laat. .,
44-40 Smokles, laat.
44Game Getter Short Musta, l a a t ..
44 Game Getter Smokles, laat
410 paperisia haulikon hylsyjä laat.
410 Paperisia haulikon hylsyjä, laat
351 Winchester Auto Loading, laat
33 Winchester laat
32 S. & We8ton, l a at
aa««a«aa«««ai«aaataaaaaaaaa.aaa««a
>a»taaa**aa*aa •»•a.a.aa.aaa
a a . a a a . a a a . a a . a . a a a aa
a.8aa*B.aaaa*aa««aaaa*B.
aa«*«.»aa*.B*aaa«a
•aBBBaBaaatSBBBaaBBBSB.BBaB.aaBBBBBBBBa
•.••«•••••a»a«a»*««aaa«at*a.aB»aa...aaaa8aaaa«*«*aaaaaaa»
• • « • • • • « • a * * a « a « * a * « a a a . a a * a * » » a « a a « * * a « « * a a i
1.75
1.75
1.85
1.55
1.85
2.30
2;30
1.55
1.55
2.05
2.55
1.75
2.20
1.10
1.35
3.70
2.30
1.25
Meillä on myöskin paljon eri kokoisia ja eri hintaisia pyssyjä ja ammukkeita, joita ei ole tässä lueteltu.
Siksipä ilmottakaa meille mitä haluatte ja me kykenemme omasta varastostamme antamaan melkein mitä
tahansa te tarvitsette.
Uuden Ontarion monipuolisin rautakauppa. SUDBHJRY, Ont W. Kallio, suomal. myyjän
Tarkastakaa meidän pyssyjen sekä ammukkeiden hintoja. Säilyttäkää tämä lista tulevaa tarvetta Varten.
i=Ji=yi=df=lrdrsli=dt=dzdi=Jfidr=J^^^^
HOLLANTIL. HÖYRYLAIVA AJA­NUT
KARILLE JUtlSTINAN
EDUSTALLA
Kun hollantilainen höyrylaiva
c K a p e l l o oli matkalla Kristiinasta,
missä se oli täydentänyt puutavara-lastiaan,
ajoi se karille Härkmeren
kohdalla. Aiuksen lasti oli- päässyt
merellä siirtymään j a mitä kauem­mas
alus tuli, sitä enemmän siir-tyi
lasti alihangan puolelle. Laivan
koettaessa liikehtimällä saada ase­maa
korjatuksi sattui sen pohja
k i v i i n . Kun sitten oli peräydytty
syvempään veteen ja tarkastettu
laivan saamia vaurioita, huomattiin
laivan saaneen suuren aukon, josta
oli tunkeutimut vettä sisään noin
5 jalan korkeudelta. Laiva oli nyt
pakotettu ajamaan karille Skaftung^
landetin seudulla pelastuakseen täy­dellisestä
haaksirikosta.
«HEIMpyELJI^» KANNUKSIA
Kiimingissä on useampien viikko­j
e n ajalla ollut yleisen puheen ja
ihmettelyjen alaisena muuan jo hei­näkuun
puolivälissä tapahtunut ryö-väys,
joka vaikkakin paikaUinen
poliisi oli aluksi ryöväyksen tekijän
pidättänyt, nähtävästi tahdottiin po­liisimiehen
toimesta painaa villai-isella.
IhmetteJy kasvoi niin valta­vaksi,
että Kiimingin piirin nimis­mies
lopulta ryhtyi asiaa tutkimaan
ja kävikin tutkimuksissa selville seu­raavaa:
Heinäkuun 13 päivänä tapasi vie­nankarjalainen
August Tikkanen
Kiimingin maantiellä juovuksissa
olevan kiiminkiläisen työmiehen
Nestor Jaaran j a raahasi hänet syr-jäpaikkaan,
ryhtyen täällä tJarkas-tamaan
miehen taskuja, saadenkin
saaliikseen noin 900 markkaa r a ­haa.
Selvittyään huomasi Jaara r a ­hansa
kadonneeksi ja teki siitä i l -
moituksen Kiimingin poliisille Juho
H. Puirovalle, joka tapasikin Tikka­sen,
mutta päästi hänet vapaaksi
Tikkasen annettua ryöstetylle. J:lle
sovintoja 500 markkaa j a hänelle,
poliisi Puirovalle, 200 markkaa. —
Toimitettuaan kuulustelun määräsi
nimismies poliisi Puirovan vangit­tavaksi.
P. on ollut poliisintoimes-saan
parikymmentä vuotta ja on
hän paikkakunnan innokkaimpia val­koisia.
Sellaisia ovat ne kehutut theimo-veljet>
ja sellaisia ne <valkoiset>
poKisit: edellinen toimii maantieros­vona
ja jälkimmäinen rahanlahjuk-sista
painaa asian villaisella. Kau­nista!
Onpa ihme, elleivät ihmiset
tällaisissa oloissa eläen tunne tur­vallisuuttaan
taatuksi!
«HeimoTeljet» tjröiäitten
Veitailuodolla
ojina
Veitsiluodon sahalla työssä oles­kelevat,
Karjalasta saadut pakolai­set
lienevät vallan rauhoitettua a i -
nesta. Yhtenä esimerkkinä voita-nee
mainita, että lautatarhalla jos­tain
syystä tuli riitaa erään stto=^
malaisen ja <sotasaailiin> kesken.
Kun <sotasaalis> tunsi jäävänsä hä­viön
puolelle, riensi hän tiedoitta-maan
asiasta tehtaan konttoriin —
kuten pakolaisilla Kemissä on aina
tapana — ja tämä raportteeraus
johti siihen, että suomalainen työ­mies
sai lopputilin kouraansa, vaik­ka
tapausta seuranneet ovat sitä
mieltä, että <sotasaaliaiä> oli alku-syy
koko riitaan.
Aavikon palossa
Sattumalta jouduin aavikkotulen
sammuttajaksi Länsi-Canadassa tänä
kesänä. '
Saavuin pienelle asemalle Maple
Creekissa. Ensin luulin olevani a i ­noa
ihmisolento tällä paikalla mut­ta
pian huomasin vähälännän mie­hen
auringon paahtamilla kasvoilla
j a kannukset saappaissa. Heti o i ­valsin
hänet paimeneksi^ j a pyysin
häntä ohjaamaan minua hotelliin
sanoen olevani matkustavainen ja
vieras seudulla. Ystävällisesti hän
oitis suostui pyyntööni, 'sieppasi
raskaan matkalaukkuni j a lähti vie­mään
hirsistä tehtyyn rakennukseen
joka oli paikkakunnan hotelli.
«Kas niin, nyt se on tehty> sa­noi
hän ja aikoi lähteä.
Minä otin neljännes dollarin ja
kaikessa yksinkertaisuudessani tar­josin
hänelle. Hän katseli minua
kummastellen ikäänkuin olisi tahto­nut
moittia minua
Iin kahviläosastoon, jossa oli useita
paimenia kahvilla.
Olimme juuri saaneet kahvimme
juoduksi, kun sisälle hyökkäsi mies
kovasti hengästyneenä, joten hän
tuskin voi puhua.
cAavikkotuli etelässä, tuuli yltyi,
jokainen mies ulos.>
Useimmat olivat oitis valmiit^
toiset viivyttelivät •
«Ulos jokainen, muuten saatte
sakkoa,> huusi vieras anlcarasti, S i t -
te huomasi hän minun.
«Lähtekää mukaan, olen palovar­tija,
jonka velvollisuus on hankkia
sammuttajia. Kaikki mukaan 10
mailin laajuudelta, joka ei mene,
saa 50 dollaria saldcoa,, j u l i s t i ' m i e s.
«Saatte ajaa poliisiyaunuissa ellei
teillä ole hevoista^
Ulkona tapasin uuden ystäväni.
«Jouduitte seikkailuun,» sanoi hän.
«Seuratkaa minua j a minä hankin
teille hevosen.»—
Pian laskimme täyttä laukkaa si
«En ota mitään» sanoi hän naura­en.
Ottakaa edes kahvia, jota itse­kin
haluaisin?, lausuin, j a oitis o li
hän valmis ohjaamaan" minut hotel-tä
punaista valoa kohti, joka näkyi
tyhmyydestä-, etelästä.
Mikä on syynä tuohon aav&ko-paloon?
» kysyin.
«Siihen on monta syytä, se syt­t
y y veturin säkenistä,: jtupakkapii^
On usein toistettu sanoja, että
j o vuosikausia tyhjinä seisoneet t e ­ollisuuslaitokset
ovat l ^ g l a n n i n hä­vitettyjä
alueita j a että työttömyys­avustukset,
joita Englannin valtio,
kunnat j a / t a l o u s ovat painotetut
' uhraamaan työttomäin armeijain
ylläpitoon, ovat brittiläisen - v a l ^
kunnan korvaussuorituksia. Kun
ranskalaiset ovat iänikuisessa kor.
vansmaksutaistelussa vedonneet
Pohjois-Ranskan raunioihin, n i i n - on
englantilaisten ^^timusten perus­teena
ollut miljoonainen työttomäin
armeija, joUa perusteellaan hfe tah­toivat
osoittaa, miten suuresti he­k
i n ovat sodan j a rauhan aikana
kärsineet. ' Sehsyaan; että nämä
esitykset ovat nyi j o kaikille t u n ­nettuja,
on Vain harvoilla selvä kä­sitys
siitä, missä merkityksessä • j a
missä määrin tämä englantilaisten
perustelu on tosi.
Sodanjälkeisten korkeakonjunk-tuurien
päätettyä, siis v m i 9 21
tammikuun alusta lähtien; bn työt­tomäin
keskimäärä ollut 1,400,000.
Usoin kohosi tämä luku l^ahteen
miljoonaankin, mutta koskaan ei
se laskenut pienemmäksi- Jos ole­tetaan,
että säännöllisesti työsken­televä
työläinen tekee vuodessa 215
työpäivää, niin merkitsee se 495
miljoonaa menetettyä työpäivää.
Työttomäin lisäksi tulee vielä 686,.
000 lyhennettyä työpäivää tekevää
työläistä. Jos oletetaan, että he
«huilasivat» vain kolmannen osan
työajasta, merkitsee se 68 hiiljoo-han
työpäivän menetystä- Vuonna
1922 menettivgt kokonaan työttö­mät
vastaavasti 431 miljoonaa työ­päivää
j a osittain työssäolevat 14,-
352,000 työpäivää. Näinä kahtena
vuotena on britiiläinenStälous siis
t u l l u t 998,352,000 eli rpelkein puol­t
a miljardia työpäivää köyhemmäk-si.
Muistettakoon vain, miten i n ­nokkaasti
kapitalistiset lehdet ovat
vastustaneet kaikkia työpäivän l y -
hentamisvaatimuksia vetoamalla sen
aiheuttamiin kansantaloudellisiin
tappioihin, miten ne lakkoliikkeen
puhjettua - ovat huutaneet lakkoutu-heille
menetetjdstä työtunneista,
mutta millaisella välinpitämättö­myydellä
ne suhtautuvat miljardin
työpäivän menettämiseen! r
n»€sta lähteestä ^r,^,
puntaa. Tsu; • s^;
lannissa pvsf.-p-.^ ^ r . - ^ Eng.
dellisesti 4
j a vuonna 1914 tekivä?ti^=*-^V
Britannian menot. ^ ^ ^ . ^ ^ r .
vasto mukaanluet^Ma. r- ^' ^
kertaa niin paljon: '
Miten peitetään nämä
man suuret sumin^t^ v^v*^"^^'^
tukset näiltä kahd^l-,
kevät 102 miljoonaa
maksoivat työIäiseT zTS" ^'^"^
työnantajat 29 • ^^^^-"^
•a vuodelta tj
puntaa.
raaat
in ö-miljoonaa.
-JälellHolevät
tiin:osaksi siten. etit;S-^
kaisemmin i—"^--•
V a i k k a työttömät eivät luonnol-,
lisesti tuotakaan mitä^,' täytyy
heidän kuitenkin, kun he eivät voi
elää omalla työllään, saada josta­k
i n varoja nälänhädän uhkaaman
elämänsä ylläpitämiseksi, Englan­nissa
huolelitivat työttömistä osaksi
valtio, osaksi kunnat j a lopuksi
ammattiyhdistykset. . V a l t i o n työt­tomäin
huoltolaitos käyttää avus­tustarkoituksiin
suunnattomia sum­mia.
Valtion avustusta saa mies­puolinen
työtön 20 shillinkiä v i i -
cossa j a nainen 16 shillinkiä, jollei
iän' ole naimisissa; Jos mies on
perheellinen, niin hän saa 15 shil-inkiä,
vaimo. 12 shillinkiä j a lapset
1—^ shillinkiä. Nämä surkutelta­vat
avustukset ovat nielleet seu­raavat
summat: •
1920 2,120,000 puntaa
1921 58,500,000. „
1922 4ff,000,000 „
Viimeisten kahden vuoden aika.
na yli 105 miljoonaa pantaa j a siis
viikossa miljoona puntaa!
Valtion vakuutuksen ulkopiiolella
olevat j a veroista vapautetut työt­tömät
joutuvat kuntien köyhäinhoi­don
avustuksen. varaan.. Entinen
työministeri MacNamara arvioi sum
inan jonka huolto- j a köyhäinneu-vostot
ovat viinieisten kahden vuo­den
aikana käyttäneet työttomäin
avustamiseen, pyörein luvuin -100
miljoonaksi punnaksi. Ammatilli­set
järjestöt ovat samana aikana
uhranneet 15 miljoonaan puntaa,
n i in että työttömät ovat näistä k o l -
punnan laina. Mu-ta"or''?
että. näistäkin summista. t y öS
Itse on peitettävä suuri <,4
heidän aikaisempien avustussa^ ^
en katitta; osaksi niidtn .
kautta, joilla nämä velat « u ;^
taan. Viela suuremmaksi rasit?
seksi tulevat työläisille ] ^
kautta saadut avustukset JoW *
sen kunnan on näet pidettävä knok
t a omista työläisistään ja sainia
e n piirien suurissa kaupangei«a.
Mutta onhan, kaikkein köyhiimniä
kaupunginosissa, joissa kunnaifee.
rot avustusten johdosta ovat u-vattoman
suuret. Kun ne eäiMr-kiksi
yliopistokaupungissa Oxin.
dissa tekivät vain 15 pros., noasivst
ne- Sheffieldissä 1«4 pr-Menttnn. ^
joten voidaan olettaa, että haoho^
laitosten työttömyysavustukset JOD-tuvat
suurimmaksi osaksi proleta-risten
kansankerrosten peitettävii.
si verojen muodossa.
Mutta tässäkään eivät vielä ole
kaikki ne kuormat, jotka työttö­myys
on säilyttänyt proletariaatia
kannettaviksi. Työttomäin suari;
vara-armeija uhkaa '. luonnollisesti
työssäolevain työläisten palkkoja, ji
'näiden täytyy tämän uhkan alaia-na
alistua työnantajain palkkaehto],
hin. Työministeriön tiedonannot
osoittavat, millä menestyksellä briU
'tiläiset, yrittäjät ovat käyttänett
hyväkseen tätä konjunktuuria. V.
1921 lyhennettiin palkkoja keski­määrin
viikossa 6 miljoonalla pus-n
a l l a ; 1922 edelleen keskimäärin
4 .miljoonalla punnalla viikossa,
ftiin että työssäolevain työläisten
yiikkopalkkojen vähennys näinä
kahtena vuotena nousi 10 miljoo­naan
puntaan. Tämä summa oa
viisi kertaa suurempi kuin viikot­tain
-maksettu työttömyysavustusj j a
kun se kuormitetaan yksinomaan
työläisten kannettavaksi, niin on
selvää, että liikelaitoksissa työs­kentelevät
työläiset joutuvat nh-raamaaii
eniten työttömyysbädän
lieventämiseksi.
Nyt vasta voimme todeta sanojen
«Englannin hävitetyt alueet» mer-kityksen.
Nämä hävitetjt alueet
ovat hätään- ja- kurjuuteen joutu­neet
nälkäkurjuuden partaalla;
nääntyvät työttömät, ne ovat hei­dän
pimeät j a kylmät kotinsa, .ne
ovat tuberkuloosin ja riisiUudin
vaivaamat lapset, joiden määrä on
Lontoossa yhdessä vuodessa nous­sut
1,3 prosentista 2,1 prosenttiin.
Ne ovat Glasgovin lapset, joiden
joukossa terveydenhoitoviraston ti^
donannon mukaan on yli 7 prosent­tia
alipainoisempia kuin slumniieJ
asukkaiden lapset w. 191^20.
Englannin korvausmaksuiakaan ei
suorita koko Englannin talous, vaan •
brittiläset työläiset n e suorittavat,
joka viikko 10 miljoonan punnai;.
.erissä. Turhaan vuodattivat soti-;
laiksi puetut proletaarit vertaan ,
suuren sodan juoksuhaudoissa, tur-haan
häärivät he hikihatussa ao-mustehtaissa
ja hankkivat vereli^tt
j a hiellään Englannille voiton. H»
ovat juuri niitä, jotka on lyöty s»-
dassa ja rauhan vallitessa.
msta, tulitikuista j a siitäkin k un
levosen kenkä sattuu kiveen juos­tessa,
josta syntyy säkeniä.»
Tuuli lisääntyi j a nyt i l m a täyt­y
i savulla j a pian näimme liekkejä
savun takana. Sieltä kuului rysket­tä
j a sen takana näimme sammut,
t a j i a työssään. Me pysähdyimme
a menimme alas ratsuimme selästä,
, b t k a kumppanini sitoi k i i n n i . Sitte.
o t t i hän satulansa laatikosta pitkän
Ijytakkinsa j a - katosi savun se­kaan.'-';;'
«Menkää poliisivauriujen luo n i in
saatte vaatteet,» sanoi ystäväni, ja
n i i n teinkin.
Marilla" säkeillä pieksimme ruo­h
o a , m u t t a tuli levisi kuin eloho­pea.
Turhaa oli lyoinnie, vaikka
; lonnistimme uupumukseen saakka.
Mutta viiinein tuli sade joka
sammutti tulen. Joitakin farmeja
paloi.' " .
Se oli minulle kpkemnksen aika.
^iun millaisessa -vaarassa maahvil-
, ielijät noilla- aavikoilla ovat.
Viikon perästä- palasin takaisin
samaa tietä. Uusi viheriä oras o l i
samalla paikalla, jonka tuli oli poltr
tanut.
Todellista korpirojua
«Uuden Kotimaan» >rew York
M i l l s i n paikkakuntakirjee.5.-'ä kerro-taan.
Korpirojun nauttijat ei^•ät
aavistaa mitä .tiskaa he juovaa.^
Kun Wad€nakauntin sheriffi
son muutama päivä sitte tuli HJ
Strömin- farmille Lehtijoella, lo^J ;
hän sieltä viinatehtaan ' j
niistettiin viinaa mitä, kurjunm^^
mäskistä. Sitä mäskiä oh tynnr
rillinen, jossa oli. P ^ ^ f ^ f ^ g ^
heriäistä mädännyttä kohoa.
*itä tarkastettiin, <>'• J'™J\7j,
matoja, suuri määrä k n o U e i U j^
piaisia j a hiiren raatobn P ^ ; ^
sellaisesta moskasta Iai«
Ja ihmiset Mota-myrkynistä
juo..aa^^_^ ^ ^ ^ ^
•kuuroiksi ja viimein
vat Se tekee -^"-«-^i^p^oleksi,
ole henkeä ne-ellei
jo sitä ennen ole vielä kauan
nyt. HiUström ei -^^^^^ ^
Lehtijoella ollut ja ^ kurja.
sakin on likai.;*
Ström tuomittiin
taa ^
hän 10 päivällä van]a^_
Hill-sakin
likai.ieri ja
, vankeu^e.,
jos hän muuttaa po.s senja»
see
Tilatkaa Vapaus