1924-09-25-04 |
Previous | 4 of 8 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
SivD 4 Torstaina, gyysk, 25 p. — Hiiir^ S e ^ 25fli, im VAPAUS Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmc»- ^ Sudborj-ssa. Ont. joka tiistai, torstai j a . J ^ f^ ' ' O N N I S . ^ B I , - ABVO V A A R A , - vastaava. . • tomutasapulamea. VAPAUS (yberty) • , The only organ of Finnish Workers in Canada. Fab-li£ hed in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and Satnrdav, . • • .: ' ——- Advertising rates 40c per col. inch- Minimum chairge for single insertion 75c. Discoont on standing advertise-ment The Vapaus is the best advertising medmni among the Finnish People in Canada. ' TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk- |2,25, kolme kk. $1.50 ja yksi kk. 75c . Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk. ?3.00 ja kolme kk. ?1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paifc» pgiarr»i<'sten joilla on takaukset. , - ' Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää "olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. - Registered at the Post Office Department, Ottawa, es second class matter. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome .«;t PuhHin 1038. Postio.sote: Box 69, Sudbury,-;Ont. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaa persoonallisella nimellä. J . V. KANNA STO, Liikkeenhoitaja. Tuleeko Ontario märäksi Kiellolakikysymyksen kohtalo Ontariossa tullaan ratkaisemaan lokakuun 23 päivänä toimitettavassa ää-neslj- ksessä kahdella kysymyksellä. Nämä kysymykset ovat lyhyet ja yksinkertaiset: cKannaiatteko Ontarion kieltolakiasetuksen etiel- .leen voimassa pitämistä?» «Kannatatteko oluen ja väkijuomien myymistä s i netöidyissä paketeissa hallituksen kontrollin alaisena?» Siinä tapauksessa jos kieltolaki tulee kumotuksi, tulee hallitus erikoisella lainsäädännöllä määrittelemään väkijuomain kontrollin muodon. Se voi tapahtua monellakin eri tavalla. Väkijuomain myynti voidaan järjestää joko lasittaih tai pullottain taikka taas tukuttain, mutta myyliti tulee silti joka tapauksessa jäämään hallituksen valvonnan alaiseksi. Tästä muodosta ei ole vielä lähemmin päätetty. Mutta sikäli Icun merkit viittaavat, ei kieltolain kumoaminen silti merkitse »kapakoiden käytäntöön astumista entiseen malliin. On todennäköistä, että väkijuomain myynti jäisi hotellien ja majatalojen haltuun siinä muodossa kuten nykyään pn käytännössä Quebecissa. Mitä itse kieltolain kohtaloon tulee, niin se on vielä sangen kyseenalaineh. Kuitenkin joka tapauksessa on varmaa se, että jäipä kieltolaki voimaan taildca ei, se ei missään tapauksessa tule saamaan niin suurta kannatusta kuin viime kerralla kieltolain ollessa äänestyksenä. Kieltolaki on nyt ollut voimassa 8 vuotta ja voimat^ sen puolesta taikka vastaan eivät ole enään läheskään entisissä suhteissaan. Kieltolaki ratsasti voittoon osaltaan sotiUilant Huumeessa. Tätä tekijää ei olie rtiään. Kieltolaki on synnyttänyt paljon vastenmielisyyttä sellaisissa ehta-cana-dalaisissa .piireissä, jotka kädehtieii katselevat niitä u l komaalaisia, jotka harjottavat tuotteliasta salakauppaa entisten,;,suurelta osalta maan varsinaiselle väestölle kuuluneiden kapakkaih sijasta. Salakauppa vieras^ maalaisille on; mahdollista, koska sitä voi harjottaa i l man pääomiakin. Tämä bisnesmahdollisuus olisi nyt saatava pois ulkomaalaisiltai kieltolain kumoamisella, niin että yäkijuoinaliike tiliisi taas, suuremmassa mittakaavassa pääomissa kiihniolevien canadalaisten yk-einoikeudeksi. Toiset taas vastustavat kieltolakia, koska se ei ^ l e tuottanut toivottuja tuloksia, vaan on tuonut mukanaan paljon laittomuutta, huonoja tapoja ja moraalittomuutta. Pitävät näin ollen avointa ja laillista yäkijuomaliikettästjotavampapa. Mutta kieltolain puolustajat voivat puolestaan osottaa, että kaikista puutteelibuuksistaan huolimatta kieltolaki on saanut paljon hyvää aikaan. Rikokset ja juoppouspaheet ovat kieltämättä vähenneet. Kieltolain voimassa p i täminen on sittenkin ej ainoastaan käytännöllinen, vaan myö^n pitemmän päälle • hyviä tuloksia tuottava siveellinen voitto taistelussa väkijuomapahetta vastaan. Pääasiassa näissä merkeissä mitellään nyt voimia ensi kiiussä ratkaistavan kieltolain kohtalosta. Sikäli kun koko Cahadasta on kysymys, näyttää kieltolaki tällä kertaa menetetyltä asialta. On vaarassa, etteikö Ontariokin luisu virran mukaan. Kehityksen tähänastinen suunta Canadassa Vaikki, Canada ei Voikkaan kerskua olevansa tuotantoon ja rikkauksien kasaantumiseen nähden *niin edistynyt kuin Yhdysvallat, on se tässä suhteessa jo pitkällä. Sen suunnattomia luonnonrikkauksia, sekä niitä aarteita, jotka ovat karttuneet työläisten ponnistuksien kautta, sen rautateitä, pankkeja, tehtaita, kaivanneita, maata ja muita omaisuuksia ja tulolähteitä, joitten arvo on suunnilleen neljä biljoonaa dollaria — näitä kontrolleeraa vähempi kuin 50 miestä. Tämä kuitenkaan ei edellytä sitä, että tämä pieni joukko omistaisi kaiken täriiän suuren rikkauden'ja sen tuotantovälineet. 'Mutta markkinoitten ja jakojärjestelmän kautta voivat harvat kontrolleerata sellaisiakin rSckaudenlähteitä, jotka ovat yksilöitten nimissä, kuten on laita farmien, joitten kontrolli herättää katkeruutta maanviljelijöitten keskuudessa. ^ET myöskään ole tarpeellista, että rahapohatat omistaisivat kaikki osakkeet rautateistä, pankeista, tehtaista ja kaivannoista, vaan voi suuri osa omistusoikeutta olla jakaantunut pienien osakkeenomistajien kesken, mutta 'siitä huolimatta, suurien osakemäärien ja diktaattori-valtansa avulla Voivat ja myös kontroQleeraavat he noi- 4a moninaisia ja usein hyvin läheisesti toisistaan riippuvia rikkauden lähteitä. - Omabuuden keskittyminen harvojen käsiin, kapi-talbrain huomattava k«hit>-s, on tapahtunut varmom askelin viimeisien kolmenkymmenen vuoden ajalla. Kilpailu eri kapitalistien välillä poistettiin ensin rautateillä. Vuoden 1879 seuduilla nielasivat sellai-set suuret rautatiet kuten Grand Trunkj ja myöhemmin Canadian Pacific silloiset pienemmät raulatieyh-' tiöt, jotka kilpailulla häiritsivät niiden tuottavaisuutta- Pienemmät, 140 eri yhtiötä, kuuluvat nyt suuriin Canadan rautateihin- Canadan pankkien korkealle kehittynyt luonne on tunnettu, tärkeitten pankkien haaraliikeitä ollen lukemattomilla eri paikkakunnilla. Kahdellakymmenellä-kuudella pankkilaitoksella on 2,888 haarakonttoria. Tuskinpa missään muualla maalimassa on ta^-atta-vissa niin kiinteä järjesty;£ pankkien kesken kuin on Canadassa. Tämän keskittymisen kautta voidaan raha-asioita sekä kaikkia raha-asioista riippuvia toiminnoita kontrolleerata. Toinen seikka, joka lisää pankkien valtaa, on yksinoikeudet, joita laki niille antaa, job-ta yksi on se, että ne: saavat antaa ulos suunnattomia määriä itsevalraistamaansa paperirahaa, joka valta on vaikuttavampi kuin minkään muuan maan pankeilla. Kansa yleensä on hyvin vähän tietoinen siitä nopeudesta, jolla kapitaali on keskittynyt harvojen käsiin. Tammikuusta, 1909 tammikuuhun 1913, tapahtui 56 liittymistä, jotka käsittivät 248 eri yhtiötä. 206 yksityisen yhtiön pääoma oli noin 167 miljoonaa dollaria, joka suuresti lisääntyi yhdistymisen, kautta. Näiden 56 yhtiön pääoma oli noin 457 miljoonaa dollaria. Kotimaisen pääoman lisäksi on Canadaan sijoitettu huikeita summia brittiläistä pääomaa. Vuonna 1911 arvioitiin, että yli 370 miljoonaa dollaria oli täten s i joitettu Canadaan, josta summasta yli 223 jniljooiTaa ^ l i sijoithtu rautateihin. Vuoden 7911 jälkeen on ainakin 120 miljoonaa dollaria brittiläistä pääomaa tuotu Canadaan. Yhdysvalloista on noin 500 miljoonaa sijoitettuna Canadassa, joista 120 miljoonaa on 300 tehtaassa, jotka ovat suureksi osaksi Amerikan trdstien omistamia. Tämä keskittyminen jatkuu yhä, eikä se ole vielä saavuttanut huippuaan. Taloudelliset tekijät ovat voimakkaampia kuin laki, ja joka tapauksessa johtavatkin hallituskoneistoa ne, jotka rikastuvat näistä taloudellisista voimista, millä tahansa poliittisella nimellä he suvaitsevatkin itseään kutsua. ^, Meidän henkinen kuolevaisuutemme Raivaaja kirjottaa ympärillään tuntemistaan henkisen rappeutumisen tuulahduksista seuraavat merkille pantavat sanat: Työväenpuolueen pulma Alb^rtan työväenpuolueessa on puhjenniit katkera riita"^konununistien ja vanhoillisten välillä lainlaatija-kunnan ehdokkaan nimityksestä. Kuten uutisissa^on jo kerrottu, tuli kommunistien nimittämä edustaja tov. Bartholomew äskettäin nimitetyksi puolueen ehdokkaaksi maakunnan lainlaatijakuntaan seuraavissa vaaleissa. Toy. Baiftholomew sai 166 ja vanhoillisten ehdokas E. E. Röper sai 132 ääntä. Meikäläisten ehdokas voitti siis melkoisella enemmistöllä. Mutta Vanhoilliset uhkaavat kieltäytyä tunnustamasta hiinitystä, nousten samalla julkiseen taisteluun puolueessa olevia punaisia vastaan. 'v " . Sikäli kun Bartholomevvin nimityksestä on- kysy;! mys, on se meidän tietääksemme tapahtunut . kaikin päin asianmukaisen puoluetoiminnan pohjalla. Hänen nimittämisekseen ei ole käytetty salaista masinoimista eikä mitään luonnottomia keinoja, jotka, saattaisivat hänen takanaan olevan enemmistön kyseenalaiseksi. Hänen nimityksensä on tapahtunut ykisiiikertaisesti sen perusteella, että Albertin järjestyneet työläiset oivat halunneet asettaa ehdokkaakseen miehen, jjoka ensiksi kin on tehnyt itsensä tunnetuksi työväen taisteluissa ja inka sen lisäksi tiedetään 9levan luotettavan ja edistysmielisen toimitsijan Canadan työväenliikkeessä.^ Eri ryhmiin ja suuntiin lukeutuvista työväen ryhmistä rakenteilla oleva Canadan työväenpuolue on vie-; ä tulen arka sisäisille kahnauksille. Vanhöiilisten unionistien ennakkoluulot ovat vakavana vaarana puolueen rakentamisessa, Canadan kommunistit ovat ottaneet tärkeimmäksi tehtäväkseen työväenpuolueen alulle panemisen ja nostattamisen. Meidän täytyy sen eteen uhrata parhaat ponnistuksemme ja meidäii ?^täytyy onnistua. Meidän pitää itse tulla osalliseksi ja tekijäksi tässä liikkeessä toisten työväen ryhmien kanssa. Mutta silloin täytyy meidän myöskin; tietää joutuvamme tekemisiin sellaisten työläisryhraieh kanssa, j o t ka luokkataistelukäsityk^issään ja valtiollisen puolueen katsomuksissaan ovat vielä lapsen tasolla. Meidän täytyy olla valmiina tietoisten vanhoillisten voimien hyökkäyksien'varalta. Senpä vuoksi meidän jokainen askeleemme; työväenpuolueen' rakentamisessa täytyy olla laskettu varmalle pohjalle. Jos me olemme vähemmistönä ja vaikutusvaltamme on heikko, ei meidän saa ryhtyä heikkoja puoliamme keinotekoisesti turvottamaan. Meidän ori taisteltava työväenjoukkojen kannatus köyhälistön taisteluita koskevien asioiden ja kysymysten kautta. Meidän vasemmistolaisuutemme ja vallankumoukseilisuutemme ei tarvitle eikä saakaan olla lainatavaraa, vaan se täytyy olla lähtöisin itse samoista oloista ja elämästä, jonka puitteissa me köyhälistön luokkataisteluliikettäkin rakennamme. Vallankumouksellinen" tietoisuus ei istu Canadan työläisten päihin sattumalta, vaan se juurtuu ja leviää järkiperäisen ja tarkotuksenmukaisen viljelyksen kautta. Meidän työmme työväenliikkeessä on sitä-hedel-möittävänipää, mitä selvemmin me osaamme aukoa työläisjoukoille niitä taloudellisia ja valtiollisia ^näköaloja, joihin jo jokapäiväiselläkin järjellä voidaan löytää kiinnekohdat meidän jokapäiväisestä elämästämme. Me olemme parhaita vallankumouksellisia silloin, kun me osaamme ohjailla työläisiä sellaisten kysymysten pariin, joiden kautta köyhälistö oppii katselemaan itseään erikoisena lutAkana ja ottamaan en-simäisiä, haparoivia askeleita luokkataistelun tiellä. Me olemme parhaita kommunisteja silloin, kun me osaamme vallankumoukselliset teoriaxnme ja tietoisuutemme käyttää työläisten vetämiseksi omaan luokka-liikkeeseemme. Niin suurin määrin Amerikan suomalaisten henkinen köyhtyminen tekee työtänsä, että tuntuu toivottomalta harata vastaan. Lienee totta, että kykyjen keskimäärä entiseen verrattuna painaa enemmän, mutta yleinen aatteellisuuden ja i t sekasvatuksen henki on taantumis-tilassa. Sanomalehdistä luetaan kevyet uutiset, mutta vain harvat lainaavat huomiotansa tutkiviin ja arvosteleviin kirjoituksiin. Monet lukivat aikobaan aatteelliseh he-: rätyskirjallisnuden Ingersolista ja uskonnollisista haaveilijoista alkaen sosialistisiin pikkukirjasiin, inutta pysähtyivät kun olisi pitänyt lähteä syvämietteisempään ja tutkivaan kirjallisuuteen. Kirjahyllyt pölyttyvät käyttämättömyyden puutteessa melkein yhtä paljon kuin autotkin lystireissuilla, joille- uhrataan suu-rin osa joutohetkistä. Yhdistysten kokouksissa käyvät vain harvat J4 valitut «ty5juhdat,> Tämä on totta ottaapa lukuun minkä tahansa suomalaisryhmän Amerikassa. Huvitilaisuuksien ohjelmat valitaan enimmäkseen niin kevyeistä ja kaikista aateoppisuudesta puhtaaksi pestystä aineesta kuin mahdollista. Ilmotuk-sissa puua^ataan iitama^tilaisuuksia tutHnomaisilla, vaikka kömpelöillä sanoilla «paljon hauskaa», «tanssia lopuksi» — konserttitilaisuuksissa-kiii, «paljon aikaa tanssille», «naurua koko illan», «hfei hulinaa», »jalalla koriasti»,"^ «harmonikalla soitei taan».'.. 'Näyttämötoiminnat aletaan . syksyfsin niin hullunomaisilla marsseilla kuin mahdollista:— Ja vaudevilleillatsuilla. cStiuri 'yleisö tahtoo tätä!» Ja ryhmien välisen kilpailun vdbksi on iltamat koetettava saada ' niin värittömäksi, että eräässäkin Suuressa Massan valtiop. suomalaisessa sosialistiosMtossa ^^hiljattain tehtiin päätös ettei. naytei-mäiltamissa saa ihiiotella ' lyhyeillä väliaikapuheilla sosialistisia homntiia,' koska tämä saattaisi loukata muihin: ryhmiin kuuluvia! jotka ovat: l u nastaneet pääsylipun ja tulleet kat-somaari Sabinittareri ryöstöä/ Nais-opistoa, Iloista 'Leskeä, ^Wärmlandi-läisiäi' Parisänkyjä; jopa kurjista kurjintä «Misäoiiriri; varrella» y.m. Niin," taloja • on yritettävä pitää yllä, joita aikoinaan rakennettiin aatteitten palvelukseen ja jotkut narrit rakennuttavat vieläkin — p i tääkseen niitä sitten yllä- aatteellisen kuolevaisuuden kustannuksella. Me emme ole kyynillisiä vaikka ilmotamme avoiniesti, että meidän mielemme käy kummallisen tuotoi-seksi kun luemme porvarillisen Amerikan teatteri-ilmotuksia porvarillisista sanomalehdistä. iJSIeidän työyäerinäyttämöillämme ei enään näe useinkaan sosialistisia tai sen henkisiä yhteiskunta-aiheisia . näytelmiä, mutta niitä \ näytellään runsain määrin-' amerikälaisten suurkaupunkien 'näyttämöillä, jäirjeste-täänpä meidän näytelmäseurojemme tapaan ' yhdistyksiä, jotka toimivat aatteellistuttäakseen teatteria. Ja tämän maan, vaikka poryarilliseen-kin • suuntaan sivstyneitten piireissä pidettäisiin skandaalina päättää joku henkisesti yleväksi ajateltu t i laisuus tanssilla tai jos se sotkettaisiin jollakin vaudevillen tapaisella. • . ' • . Jos joku sanoo, että tässä tekee työtänsä luonnon laki,; sillä Amerikan suomalaisuuden päivät ovat pois painumassa, tähän - tarvitsee väin huomauttaa, että vanhuuttaan kohti kulkevat monessa tapaukses sa ovat henkisesti rikkaita ja to> meliaita. Ajatltelun itsekasvatuksen harjoittaminen tekee- täinän. Meidän pitäisi ottaa varteen näitä vaatimiiksia ja ottaa aatteellinen y i - peytemme täydestä ja todiellisesta arvostaan tarkotamme sosialistinen t a r k o t u k s e mme. Muu» sa tapauksessa meidän puuhiemme tili kadottaa kaiken sisältöpitoisuu-tensa. • ' • . ^ . ,• Oiisi muutoin hauskaa tietää kuinka monta on niitä, jotka tämän kitkerän tunnelmatuotteen edes luke • vat. • • ' ) • . • :^ kielisiä kirjeitä ja virallisia asia' kirjoja. Niinpä tämän ' vuoden heinäkuulla saapui toimistoon, jonka yhtey-dessä on erityinen Idijeenvaihto-osasto, kaikkiaan 1,573 vieraskielistä kirjettä, jotka toimiston kielenkääntäjät kääntivät englariniiikie-lelle. Italialaiset kirjeet ja' asialdrjat muodostivat huomattavan enemmistön, sen jälkeen espanjalaiset, puolalaiset, ranskalaiset j.n.e.- MainiUakoon tässä kuinka mon. ta kirjettä ja virallista asiakirjaa eri kielistä käännettiin englannin kielelle: / ; - ^0^ italialaista, 307 espanjalais^ ta, 187 puolalaista, 103 ranskalaista, 67 liettualaista, 58 .ruotsalaista, 58 kreikkalaista, 31 venäläistä, 31 saksalaista; 29 tanskalaista, 124 norjalaistä, 14 serbialaista, 11 isuoma-laista, 10 'unkriläistä, 9 hollantilaista,. 8 kroatialaista, 6 juutalaista, 3 tsekkiläistä, 2 armenialaista, 2 arabialaista, 2 syyrialaista, 1 "uk* rainalainen, 1 slovenialainen. Nämä tässä mainitut vat vain osan kaikista niistä, kieliryhmiltä, joita Yhdysvalloissa on olemassa. Kun otetaan lukuun eri kielet ja murteet, nousee kieliryhmien luku siten^ satoihin, . sillä jo indianeilla on monta: eri murretta, joiden' käyttäjät eivät toisiaan ym. märrä. ' '• ~————o-— , • • Miksi "valkoiset" pä- • k^evat muodosta- Yhdysvaltain monikielisyys Yhdysvaltain hallitus - on maailmansodan jälkeen joutunut virallisesti tekemisiin eri kieliryhmiin kuuluvien maan 'asukasten : karissa enemmän kuin milloinkaan ennen,' kun on tullut esille eläkejuttuja ja muita sellaisia sotaan, ösaaottanei-den suhteen. Varsinkin on: Vete-rans Bureau joutunut tässä suhteessa hankkimaan kielenkääntäjiä, jotka ovat saaneet ,kääntää englanninkielelle entisiltä sotilailta ja hei. dän omaisiltaan . saapuneita vieras- Saa -^sangen omituisen vaikutuksen lukiessaan sanomalehtietoja siirtolaistulvasta, > joka varsinkin Etelä-Pohjanmaalta suuntautuu, Canadaan j a ' Yhdysvaltoihin, etenkin kifn tietää, että maastalähtijät ova suureksi ^ osaksi entisiä «vapaus-san-käreita. » Tämä tuntuu sitäkin kummallisemmalta, kun aniharva näistä porvarien pettämistä «Suomen pelastajasta » onnistuu jamaan :'työtä mainituissa maissa. Onhan olemas- .sa^Jukuisia :esimerkk^'ä. .siitä, kuinka he ovat olleet pakotettuja palaamaan tyhjin toimin takaisin/entiseen «isänmaahansa», samoin kuin siitäkin; että us^at ovat häätyneet tekemääi^ itsemurhankin, kun ovat menettäneet luiiken rahansa 'turhassa työn etsinnässä. Amerikälaiset y'leensä eivät halua olla tekemisissä järjestymättömi.en suomalaisten, enempää kuin maamme porvariston-kaan^ anssa ja siitäkin, syystä, kun Stiomi inaailmansodan aikana asettui saksalaisten puolelle. Amerikan, samoin kuin. kailckjenkin maiden työ^ Iäiset halveksivatvSuomen «lahtareir .ta.» (Anteeksi, että käytän näin rumaa sanaa, mutta olen vseh lainannut «Hufsudstadsbladetin» palstoilta,^ joka sitä_ ensikerran käytti suurlakon aikana v. 1905. «Lahtarl on siis porvarillista alkuerää, jä länsimainen sivistyssana.), Mutta vaikka vastaanotto kaikki, alla onkin hyvin kylmä näille maamme «vapauttajille» ja vaikka he. it^ sekin sen tietävät, niin i sittenkin he lähevät. ^ Miksi? , Siksi, että heidän omatuntonsa ei anna heille rauhaa. Syyttävä ääni heidän sisässään käy yhä yol makkaammaksi, sillä he ovat tah-ranneet, kätensä Suomen työläisten verellä. Tunnonrauhaa saavuttaakseen ja sisäistä ääntä vaimehtaäk-seen, hakevat «valkoiset, veljet» unhotusta suurmaailman humusta, ^e ovat ikäänkuin pakotetuja siir-t; ymään pois niiltä, paifckakunnilta, missä heidän rikoksensa muisto alin^ omaa sukeltautuu näköpiiriin. He ovat uuden ajan Kainoja, jotka_pa-kenevat tyoläistoveriensa kasvoja. He -häpeävät sitä, kun porvaristo sai heitä, järjestyneen työväen varoituksista ^huolimatta, mitä julkeim-min pimittää, ja kauniilla lupauk-silla vietellä kansamme. työkykyi-sintä nuorisoa tappamaan. , He häpeävät «vapaus-«ota» saavutuksiaan ja sellaista isänmaata, joka heiltä sodan aikaiia vaati rahat ja miehet, jättämällä" heille «saaliiksi » entistä suuremmat verot ja entistä suuremman tyhjäntoimitta-jaluo^ an. Talonpojat huomaavat nostaneensa satulaan kaikenlaiset onnenhaki-jat ja «eteenpäinpyrkijät», jotka heitä nyt «esikuntineen» ja jos minkä-' kin nimisine «päällikköirieen» hallitsevat ja — veroittavat. He huomaavat, että sotasaalis luiskahti heidän käsiensä läpi. Viekkaammat veivät. Ei edes isänmaa sanottavasti. hyötynyt «saalista», vaikkapa puhuttiinkin miljaardeista. Talonpoikain tavoin sai Suomi-Äiti sodan loputtua nuolla näppiään, ja ruveta hankkimaan voitollisen sodan jälkeen ulkomailta — lainaa. Ja juuri tällainen voitto panee rehellisimmät «valkoisista» häpeämään. Heidän surkeutensa on suurempi kuin he kantaa voivat, ja aksi he pakenevat. Elleivät he pa-heidät J» niin *äy kaSkille, jotka eivät ymmärrä voittoaan aäiJyttää. — (Työn Äänestä mmim. «TySläi-nen ».) „ - —o-——— Matteottin marhan merkeissäv Mttssolinin äänenkannattaja Popolo d' Italia kirjoitti "'kakri viikkoa ennen kuin Hatteotti murhat, tiin:-,"- . V . .. .«Mitä tulee tuohon mököttämään söidinlirituun, kehnoon raukkaan ja viheliäiseen makrilliin, Blatteottiin, tekisi hän ^viiaaimmin pitämällä va- ^ s a , sillä jos jonakin kauniina päivänä sattuu, että hänen leukansa lyödään sisään, reilusti sisään, niin ei hänellä ole mitään ^i^eptta vaikeroida kaiken ^sen jroskan jälkeen, mitä hän ' on , kirjoittanut (fasdsmin huijaushallinnasta).>^ : J a viisi päivää ennen hänen murhaansa sukeutui edustajakamäris-sa, kamarin pöytäkirja' mukaan, Mussolinin ja- kommuniisedustaja Cicnnarin välillä seuraava vuoropuhelu: •Gennari: Puolueemme on proletariaatin totinen _^a ainoa. poliittinen ilmaisu. Mussolini keskeytti: Teillä lienee varsin täsmällisiä suunniteU mia. .\ s J ' , .;^•,•••^•;.:">.;: .'' ,Ääni äärimmäisestä ": vasemmistos. ta: Vallankumous! - <; Mussolini: Jaa, yrittäkää vain tehdä vallankumous, niin pippuröiri lyijyllä selkärankanne. - J^Smsten k a t ^ ^ ^ J ^ i U k a e . Juouksia. matta k , Ä ^ » ^ Mussolini audellepn- w?- hetettävä teidä. "''Jl''^'--t^ Gennari herra MussoUni, ^ cSf ^ ^ menemään JLtZ,"^ kaumnksemme Tuoksi . M u s s o l i n i : Tarvitsette i ^ - - keutta hankkia . S ^m^^^ pas nähdä. Meillä cnT^-"^-^^ ja me^tulemme t o i ^ ^ ^ , ^ ram kuin aavictart€kaan Viisi päivää ten sanottu. tämän jäikeea,^^ ten sanottu, ^Utx^.otti hänet oli nähtävästi p ä ^ ^ - ' vata ensi aluksi. ^^^^^ n> ~.Kun hänen ruuaiiinga s H - ^ • löydettun ja saatSt.Tr? ko kansan myötätunnot seuM, na, kirjoitti Mussolinin äänenkannattaja: mainita köön», mikä. k i r j o i t u f o f e a W Bcn nltimätumi oppositsionillTS maila kun se oli uusi väbW saulsiin käsky. ^^^^^ Mitä nyiuten poliittiseen a«i teeseen Italiassa tulee, on siinTS me aikoina tapahtunut hnomatt,^; muutoksia. Raha- ja agraarifi^ vamvalta on edelleenkin fväs^ tukena, mutta keskiluokka 0^1 kanut nousta sitä vastaan, porvarillis-sosialidemokraattinea cw positsioni on vaisu ja mitääa.ij, kaansaamaton, ja vain Juokkatie»oi: 8et työläiset tekevät mustapaitiji ten väkivaltahallinnalle yhä jsy. kempää vastarintaa. kene, niin heidän voittonsa murskaa Kapitalistinen tuotantojärjestelmä Valmistaa tavaroita^ , ainoastaan markkinoita, yarteii; i;8^.,Väin myytäväksi, on • vai-nia totuus! Samoin on helposti todistettavissa, että 'nykyinen suurtuotanto — koneelliset kutomot ja kehruumoti, sahalaitokset ja suuryiljelys y.m.s. tuottavat paljoa , enemmän -tavaroita .kuin. mitä ttiottajarnaÄssä: pystytään ostaT maan ja kuluttamaan, joten tuotta'^ jamaat ovat pakoitettuja ^ etsimään' uikolaisia markkinoita tuotetuille tavaramäärille.;,,. • lE^äönriistumih^n markkinoiden hankinnassa. pakoittaa vähentämään tuotantoa tai kokpnaan seisoliia-maan joitäläh' geh/b|lr^iai 'Tämä tulee selvästi 'pesille ; .kluropari tä. män' päiväisestä tälouäellisesta| t i lanteesta ,—- .tuotannon vähentymisellä suuressa mittakaavassa; Europan lamaantuneesta tiiotan-nostä '.antaa Italian entinen pääministeri Nitti mielenkiintoisia numeroita. ' Vuodesrta 1913 , on maan-viljelystuotteiden j a toistenkin ruokatarpeiden tuottaminen väh^rityriyt 50 :llä prosentilla^ mineraalituotanto pudonnut neljäsosaan alle noririaa feollisuudessa c valmistettujen esineiden valmistaminen • oh laskenut. noin 60 :teen prosenttiin; kun taasen . valtioiden menot ovat ;lir sääntyneel 300 prosentilla. •'' Näin , entinen pääiriinisteri JJJitti. Eipä' parernpaa todistusta' nykyisen järjestelmän kykeriemättomyy-destä taloudellisien olojen järjes-, täjänä.;-: :':--'':'••'. '-'ry- ^^ö--- Tämän, järjestelmän vallitessa on tuotannollisen ielämäri vilkkaus riippuvainen siitä saadaanko tarpeeksi laajoja markkihoita tuotetuille tavaramäärille; päinvastaisessa tapauksessa, tuotantolaitokset jätetään seisomaan, ja odottamaan parempia ^aikoja. . . Tuotantolaitokset- jätettynä seisomaan parempia aikoja odotellessa joutuvat niissä -raataneet proletaarit työtä tehdessäänkin eläen «kädestä suuhun, tänään ja aina» — menettämään työpaikkansa ohel. a myöskin ostokykynsä elämisvä-lineisiin, vaatteisiin j . n . f j o u t u en mitä kurjimpaan asemaan. Tästä on esimerkkinä toista miljoonaa työtöntä Englannissa; miljoonia käsittävä nälkäinen joukko Keski- Europassa, jotka tuskin välttyvät nälkäkuolemasta, tänä pitkänä talvena. . Näin on. Europassa -tuottavan luokan kohtalo arraion vuonna 1924. 1 Europan ) taloudellinen ruumis on sairas. Tuotannon katastroofimai-' nen laskeminen joissakin maissa ja siitä johtuva työttömyys bri vaan todisteena siihen, että. kapitalistinen tuotanto valmistaa: tattareita ainoastaan markkinoita varten, eikä sen luokan hyödyksi, joka ne kaikki valmistaa — työväenluokan hyödyksi. .Markkinoiden: puutteessa? Europan ^-taloudellista elämää jäytää tuAannon lamaannus .sodan seurauksena ja toisaalta taas markkinoiden puute. . Maailman/markkinat:' täyttjrvät liian ;pian sillä, sen tavaramäärän minkä yhteiskunta kuluttaa, kykenevät nykyiset . tuotantolaitokset valmistamaan melkeinpä : muutamissa' kuukausissa ja luonnollisesti kuljettamaan:.. ne myöskin mark^noille yhtä nopeaan. Keinotekoisesti ei markidnoit» pystytä esiin loihtimaan, joten täyl .dvtääh pysyä kunkin maan taloa-dellisen" kehityksen ja edis^iseav rajojen sisällä. Eihän eridmolaisel-le yoida myydä eikä vaihtaa par^/ haintakaan niittokonetta; eikä Afrikan, aarniometsän asukkaille ole parhainkaari fordinlissu mistään käyttöaryösta. • Näinollen valmis-ieita. ei saateta mvydä rauualle im sinne', missä niillä on käyttöarvoa. Vaan mikäli uusia tuotannonhaaroja otetaan käytäntöön talonde!- lisistä vaikutteista, sikäli ikäänknia laajenevat markkinat hetkellisesti, taasen uudelleen täyttyen tavara-määristä. Näin on uusien kaivan- ;,tpjeiii i J^öljykaivojen, autotehtaiden rautateitten, laivalinjojen, kanaviei y.m. .tuotanto- ja liikennemahdolli-suuksien päästyä alkuun taloudellisen kehityksen pakoituksesta. Näiden tuloksena on osuusajoja, ja myöskin uusia markkina-alueita räaka-aineille, koneille j.n.e, kuitenkin yhä korkeamman tek- .niikan kehittämänä on tuotantoky-tylsyys lisääntynyt, joteTi aasien-; kaan " ;tuotannonhaarojan lisäämä kysyntä —' tuotanto ja kuljetusyä-iiheillö, tavaroille ja raaka-aineille, ei pysty avaamaan kylliksi laajoja markkinoita. : "Jokaiseen • maahan kehittyy suurtuotanto, missä luonnon .rikkaudet antavat edellytyksen sen kehitti-: miseksi. •Myöskin; Neuvosto. Venäjän moni-: vuotinen saarto, on suurena telojana Europan tuotannon katastroo-;: fimäiseen laskemiseen ja siitä job-:: tuvaan. kurjuuteen. Materialitmi maXraaTini. Ei ole muuta kun materialistinea;; eli aineellinen maankamara: mate-. rialistinen väkivpima, j*^ta käytän-j me aineellisten etujemme saanit*> miseksi;, ja ajatuskyxymme joöv toimii aineellisten suhteitten vaika-) , Tämä'edellyttää sitä, että kapit^:! listienkin ajatustavan maaraavai objektiiviset (ulkonaiset) seikat. : Kapitalistit käsittävät luonnonni- . kauksien olevan edellytyksena suu> ^ tuotannon kehittämiseksi. He ne-;, tävät jokaisen vflJavan seudun J « , luonnostaan rikkaan maan avaa« : mahdollisuuden l^äyttöarvojen ^ > mistamiselle. Tuotannon- ja ^ jetusvälineiden omistajina ue^ tävä,t -mitenkä työ muotti non ' rikkaudet kiliseväksi Näitä rikkauden ^f^^^J^ tellessaan he kivaltaa aina J^'"'! ^ ta tarjoutuu.. H e i d ä n ^ ^ a n ^ ^. sissa ajatuksissaan^n^^^lee^^^^^^ he -ialnavst luos-ullaka den seutujen ja riisto. Jokaisen maan ^ ^ liittää tuotantopiirmsa 3» ^ niiden rikkaudet raak^-^^^^Sat taissa. Nämät taloudeni^t ^ määräävät ottamisensa. r^aikn Kansainvälisten ^f^'^ mätikkuna on Jo oUut N-euvosto-Venaja.^JO^^^^^ non laboratocrib on - äärettömät rikkaudet, j a , melkeinpä koskemattoimna^^^^, maaemon katkoissa. ^ •Ia e i , o r e a r n o 2 s t ^ ; ^ p U ' sisäUä olevista aineisja^ tinasta, öljystä, fcle-^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, September 25, 1924 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1924-09-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus240925 |
Description
Title | 1924-09-25-04 |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
OCR text | SivD 4 Torstaina, gyysk, 25 p. — Hiiir^ S e ^ 25fli, im VAPAUS Canadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja, ilmc»- ^ Sudborj-ssa. Ont. joka tiistai, torstai j a . J ^ f^ ' ' O N N I S . ^ B I , - ABVO V A A R A , - vastaava. . • tomutasapulamea. VAPAUS (yberty) • , The only organ of Finnish Workers in Canada. Fab-li£ hed in Sudbury, Ont, every Tuesday, Thursday and Satnrdav, . • • .: ' ——- Advertising rates 40c per col. inch- Minimum chairge for single insertion 75c. Discoont on standing advertise-ment The Vapaus is the best advertising medmni among the Finnish People in Canada. ' TILAUSHINNAT: Canadaan yksi vk. |4.00, puoli vk- |2,25, kolme kk. $1.50 ja yksi kk. 75c . Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. ?5.50, puoli vk. ?3.00 ja kolme kk. ?1.75. Tilauksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettämään, paifc» pgiarr»i<'sten joilla on takaukset. , - ' Tiistain lehteen aijotut ilmoitukset pitää "olla konttorissa lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain lehteen torstaina kello 3. - Registered at the Post Office Department, Ottawa, es second class matter. Vapauden konttori ja toimitus: Liberty Bldg Lome .«;t PuhHin 1038. Postio.sote: Box 69, Sudbury,-;Ont. Jos ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen kirjeeseenne, kirjoittakaa uudelleen liikkeenhoitajaa persoonallisella nimellä. J . V. KANNA STO, Liikkeenhoitaja. Tuleeko Ontario märäksi Kiellolakikysymyksen kohtalo Ontariossa tullaan ratkaisemaan lokakuun 23 päivänä toimitettavassa ää-neslj- ksessä kahdella kysymyksellä. Nämä kysymykset ovat lyhyet ja yksinkertaiset: cKannaiatteko Ontarion kieltolakiasetuksen etiel- .leen voimassa pitämistä?» «Kannatatteko oluen ja väkijuomien myymistä s i netöidyissä paketeissa hallituksen kontrollin alaisena?» Siinä tapauksessa jos kieltolaki tulee kumotuksi, tulee hallitus erikoisella lainsäädännöllä määrittelemään väkijuomain kontrollin muodon. Se voi tapahtua monellakin eri tavalla. Väkijuomain myynti voidaan järjestää joko lasittaih tai pullottain taikka taas tukuttain, mutta myyliti tulee silti joka tapauksessa jäämään hallituksen valvonnan alaiseksi. Tästä muodosta ei ole vielä lähemmin päätetty. Mutta sikäli Icun merkit viittaavat, ei kieltolain kumoaminen silti merkitse »kapakoiden käytäntöön astumista entiseen malliin. On todennäköistä, että väkijuomain myynti jäisi hotellien ja majatalojen haltuun siinä muodossa kuten nykyään pn käytännössä Quebecissa. Mitä itse kieltolain kohtaloon tulee, niin se on vielä sangen kyseenalaineh. Kuitenkin joka tapauksessa on varmaa se, että jäipä kieltolaki voimaan taildca ei, se ei missään tapauksessa tule saamaan niin suurta kannatusta kuin viime kerralla kieltolain ollessa äänestyksenä. Kieltolaki on nyt ollut voimassa 8 vuotta ja voimat^ sen puolesta taikka vastaan eivät ole enään läheskään entisissä suhteissaan. Kieltolaki ratsasti voittoon osaltaan sotiUilant Huumeessa. Tätä tekijää ei olie rtiään. Kieltolaki on synnyttänyt paljon vastenmielisyyttä sellaisissa ehta-cana-dalaisissa .piireissä, jotka kädehtieii katselevat niitä u l komaalaisia, jotka harjottavat tuotteliasta salakauppaa entisten,;,suurelta osalta maan varsinaiselle väestölle kuuluneiden kapakkaih sijasta. Salakauppa vieras^ maalaisille on; mahdollista, koska sitä voi harjottaa i l man pääomiakin. Tämä bisnesmahdollisuus olisi nyt saatava pois ulkomaalaisiltai kieltolain kumoamisella, niin että yäkijuoinaliike tiliisi taas, suuremmassa mittakaavassa pääomissa kiihniolevien canadalaisten yk-einoikeudeksi. Toiset taas vastustavat kieltolakia, koska se ei ^ l e tuottanut toivottuja tuloksia, vaan on tuonut mukanaan paljon laittomuutta, huonoja tapoja ja moraalittomuutta. Pitävät näin ollen avointa ja laillista yäkijuomaliikettästjotavampapa. Mutta kieltolain puolustajat voivat puolestaan osottaa, että kaikista puutteelibuuksistaan huolimatta kieltolaki on saanut paljon hyvää aikaan. Rikokset ja juoppouspaheet ovat kieltämättä vähenneet. Kieltolain voimassa p i täminen on sittenkin ej ainoastaan käytännöllinen, vaan myö^n pitemmän päälle • hyviä tuloksia tuottava siveellinen voitto taistelussa väkijuomapahetta vastaan. Pääasiassa näissä merkeissä mitellään nyt voimia ensi kiiussä ratkaistavan kieltolain kohtalosta. Sikäli kun koko Cahadasta on kysymys, näyttää kieltolaki tällä kertaa menetetyltä asialta. On vaarassa, etteikö Ontariokin luisu virran mukaan. Kehityksen tähänastinen suunta Canadassa Vaikki, Canada ei Voikkaan kerskua olevansa tuotantoon ja rikkauksien kasaantumiseen nähden *niin edistynyt kuin Yhdysvallat, on se tässä suhteessa jo pitkällä. Sen suunnattomia luonnonrikkauksia, sekä niitä aarteita, jotka ovat karttuneet työläisten ponnistuksien kautta, sen rautateitä, pankkeja, tehtaita, kaivanneita, maata ja muita omaisuuksia ja tulolähteitä, joitten arvo on suunnilleen neljä biljoonaa dollaria — näitä kontrolleeraa vähempi kuin 50 miestä. Tämä kuitenkaan ei edellytä sitä, että tämä pieni joukko omistaisi kaiken täriiän suuren rikkauden'ja sen tuotantovälineet. 'Mutta markkinoitten ja jakojärjestelmän kautta voivat harvat kontrolleerata sellaisiakin rSckaudenlähteitä, jotka ovat yksilöitten nimissä, kuten on laita farmien, joitten kontrolli herättää katkeruutta maanviljelijöitten keskuudessa. ^ET myöskään ole tarpeellista, että rahapohatat omistaisivat kaikki osakkeet rautateistä, pankeista, tehtaista ja kaivannoista, vaan voi suuri osa omistusoikeutta olla jakaantunut pienien osakkeenomistajien kesken, mutta 'siitä huolimatta, suurien osakemäärien ja diktaattori-valtansa avulla Voivat ja myös kontroQleeraavat he noi- 4a moninaisia ja usein hyvin läheisesti toisistaan riippuvia rikkauden lähteitä. - Omabuuden keskittyminen harvojen käsiin, kapi-talbrain huomattava k«hit>-s, on tapahtunut varmom askelin viimeisien kolmenkymmenen vuoden ajalla. Kilpailu eri kapitalistien välillä poistettiin ensin rautateillä. Vuoden 1879 seuduilla nielasivat sellai-set suuret rautatiet kuten Grand Trunkj ja myöhemmin Canadian Pacific silloiset pienemmät raulatieyh-' tiöt, jotka kilpailulla häiritsivät niiden tuottavaisuutta- Pienemmät, 140 eri yhtiötä, kuuluvat nyt suuriin Canadan rautateihin- Canadan pankkien korkealle kehittynyt luonne on tunnettu, tärkeitten pankkien haaraliikeitä ollen lukemattomilla eri paikkakunnilla. Kahdellakymmenellä-kuudella pankkilaitoksella on 2,888 haarakonttoria. Tuskinpa missään muualla maalimassa on ta^-atta-vissa niin kiinteä järjesty;£ pankkien kesken kuin on Canadassa. Tämän keskittymisen kautta voidaan raha-asioita sekä kaikkia raha-asioista riippuvia toiminnoita kontrolleerata. Toinen seikka, joka lisää pankkien valtaa, on yksinoikeudet, joita laki niille antaa, job-ta yksi on se, että ne: saavat antaa ulos suunnattomia määriä itsevalraistamaansa paperirahaa, joka valta on vaikuttavampi kuin minkään muuan maan pankeilla. Kansa yleensä on hyvin vähän tietoinen siitä nopeudesta, jolla kapitaali on keskittynyt harvojen käsiin. Tammikuusta, 1909 tammikuuhun 1913, tapahtui 56 liittymistä, jotka käsittivät 248 eri yhtiötä. 206 yksityisen yhtiön pääoma oli noin 167 miljoonaa dollaria, joka suuresti lisääntyi yhdistymisen, kautta. Näiden 56 yhtiön pääoma oli noin 457 miljoonaa dollaria. Kotimaisen pääoman lisäksi on Canadaan sijoitettu huikeita summia brittiläistä pääomaa. Vuonna 1911 arvioitiin, että yli 370 miljoonaa dollaria oli täten s i joitettu Canadaan, josta summasta yli 223 jniljooiTaa ^ l i sijoithtu rautateihin. Vuoden 7911 jälkeen on ainakin 120 miljoonaa dollaria brittiläistä pääomaa tuotu Canadaan. Yhdysvalloista on noin 500 miljoonaa sijoitettuna Canadassa, joista 120 miljoonaa on 300 tehtaassa, jotka ovat suureksi osaksi Amerikan trdstien omistamia. Tämä keskittyminen jatkuu yhä, eikä se ole vielä saavuttanut huippuaan. Taloudelliset tekijät ovat voimakkaampia kuin laki, ja joka tapauksessa johtavatkin hallituskoneistoa ne, jotka rikastuvat näistä taloudellisista voimista, millä tahansa poliittisella nimellä he suvaitsevatkin itseään kutsua. ^, Meidän henkinen kuolevaisuutemme Raivaaja kirjottaa ympärillään tuntemistaan henkisen rappeutumisen tuulahduksista seuraavat merkille pantavat sanat: Työväenpuolueen pulma Alb^rtan työväenpuolueessa on puhjenniit katkera riita"^konununistien ja vanhoillisten välillä lainlaatija-kunnan ehdokkaan nimityksestä. Kuten uutisissa^on jo kerrottu, tuli kommunistien nimittämä edustaja tov. Bartholomew äskettäin nimitetyksi puolueen ehdokkaaksi maakunnan lainlaatijakuntaan seuraavissa vaaleissa. Toy. Baiftholomew sai 166 ja vanhoillisten ehdokas E. E. Röper sai 132 ääntä. Meikäläisten ehdokas voitti siis melkoisella enemmistöllä. Mutta Vanhoilliset uhkaavat kieltäytyä tunnustamasta hiinitystä, nousten samalla julkiseen taisteluun puolueessa olevia punaisia vastaan. 'v " . Sikäli kun Bartholomevvin nimityksestä on- kysy;! mys, on se meidän tietääksemme tapahtunut . kaikin päin asianmukaisen puoluetoiminnan pohjalla. Hänen nimittämisekseen ei ole käytetty salaista masinoimista eikä mitään luonnottomia keinoja, jotka, saattaisivat hänen takanaan olevan enemmistön kyseenalaiseksi. Hänen nimityksensä on tapahtunut ykisiiikertaisesti sen perusteella, että Albertin järjestyneet työläiset oivat halunneet asettaa ehdokkaakseen miehen, jjoka ensiksi kin on tehnyt itsensä tunnetuksi työväen taisteluissa ja inka sen lisäksi tiedetään 9levan luotettavan ja edistysmielisen toimitsijan Canadan työväenliikkeessä.^ Eri ryhmiin ja suuntiin lukeutuvista työväen ryhmistä rakenteilla oleva Canadan työväenpuolue on vie-; ä tulen arka sisäisille kahnauksille. Vanhöiilisten unionistien ennakkoluulot ovat vakavana vaarana puolueen rakentamisessa, Canadan kommunistit ovat ottaneet tärkeimmäksi tehtäväkseen työväenpuolueen alulle panemisen ja nostattamisen. Meidän täytyy sen eteen uhrata parhaat ponnistuksemme ja meidäii ?^täytyy onnistua. Meidän pitää itse tulla osalliseksi ja tekijäksi tässä liikkeessä toisten työväen ryhmien kanssa. Mutta silloin täytyy meidän myöskin; tietää joutuvamme tekemisiin sellaisten työläisryhraieh kanssa, j o t ka luokkataistelukäsityk^issään ja valtiollisen puolueen katsomuksissaan ovat vielä lapsen tasolla. Meidän täytyy olla valmiina tietoisten vanhoillisten voimien hyökkäyksien'varalta. Senpä vuoksi meidän jokainen askeleemme; työväenpuolueen' rakentamisessa täytyy olla laskettu varmalle pohjalle. Jos me olemme vähemmistönä ja vaikutusvaltamme on heikko, ei meidän saa ryhtyä heikkoja puoliamme keinotekoisesti turvottamaan. Meidän ori taisteltava työväenjoukkojen kannatus köyhälistön taisteluita koskevien asioiden ja kysymysten kautta. Meidän vasemmistolaisuutemme ja vallankumoukseilisuutemme ei tarvitle eikä saakaan olla lainatavaraa, vaan se täytyy olla lähtöisin itse samoista oloista ja elämästä, jonka puitteissa me köyhälistön luokkataisteluliikettäkin rakennamme. Vallankumouksellinen" tietoisuus ei istu Canadan työläisten päihin sattumalta, vaan se juurtuu ja leviää järkiperäisen ja tarkotuksenmukaisen viljelyksen kautta. Meidän työmme työväenliikkeessä on sitä-hedel-möittävänipää, mitä selvemmin me osaamme aukoa työläisjoukoille niitä taloudellisia ja valtiollisia ^näköaloja, joihin jo jokapäiväiselläkin järjellä voidaan löytää kiinnekohdat meidän jokapäiväisestä elämästämme. Me olemme parhaita vallankumouksellisia silloin, kun me osaamme ohjailla työläisiä sellaisten kysymysten pariin, joiden kautta köyhälistö oppii katselemaan itseään erikoisena lutAkana ja ottamaan en-simäisiä, haparoivia askeleita luokkataistelun tiellä. Me olemme parhaita kommunisteja silloin, kun me osaamme vallankumoukselliset teoriaxnme ja tietoisuutemme käyttää työläisten vetämiseksi omaan luokka-liikkeeseemme. Niin suurin määrin Amerikan suomalaisten henkinen köyhtyminen tekee työtänsä, että tuntuu toivottomalta harata vastaan. Lienee totta, että kykyjen keskimäärä entiseen verrattuna painaa enemmän, mutta yleinen aatteellisuuden ja i t sekasvatuksen henki on taantumis-tilassa. Sanomalehdistä luetaan kevyet uutiset, mutta vain harvat lainaavat huomiotansa tutkiviin ja arvosteleviin kirjoituksiin. Monet lukivat aikobaan aatteelliseh he-: rätyskirjallisnuden Ingersolista ja uskonnollisista haaveilijoista alkaen sosialistisiin pikkukirjasiin, inutta pysähtyivät kun olisi pitänyt lähteä syvämietteisempään ja tutkivaan kirjallisuuteen. Kirjahyllyt pölyttyvät käyttämättömyyden puutteessa melkein yhtä paljon kuin autotkin lystireissuilla, joille- uhrataan suu-rin osa joutohetkistä. Yhdistysten kokouksissa käyvät vain harvat J4 valitut «ty5juhdat,> Tämä on totta ottaapa lukuun minkä tahansa suomalaisryhmän Amerikassa. Huvitilaisuuksien ohjelmat valitaan enimmäkseen niin kevyeistä ja kaikista aateoppisuudesta puhtaaksi pestystä aineesta kuin mahdollista. Ilmotuk-sissa puua^ataan iitama^tilaisuuksia tutHnomaisilla, vaikka kömpelöillä sanoilla «paljon hauskaa», «tanssia lopuksi» — konserttitilaisuuksissa-kiii, «paljon aikaa tanssille», «naurua koko illan», «hfei hulinaa», »jalalla koriasti»,"^ «harmonikalla soitei taan».'.. 'Näyttämötoiminnat aletaan . syksyfsin niin hullunomaisilla marsseilla kuin mahdollista:— Ja vaudevilleillatsuilla. cStiuri 'yleisö tahtoo tätä!» Ja ryhmien välisen kilpailun vdbksi on iltamat koetettava saada ' niin värittömäksi, että eräässäkin Suuressa Massan valtiop. suomalaisessa sosialistiosMtossa ^^hiljattain tehtiin päätös ettei. naytei-mäiltamissa saa ihiiotella ' lyhyeillä väliaikapuheilla sosialistisia homntiia,' koska tämä saattaisi loukata muihin: ryhmiin kuuluvia! jotka ovat: l u nastaneet pääsylipun ja tulleet kat-somaari Sabinittareri ryöstöä/ Nais-opistoa, Iloista 'Leskeä, ^Wärmlandi-läisiäi' Parisänkyjä; jopa kurjista kurjintä «Misäoiiriri; varrella» y.m. Niin," taloja • on yritettävä pitää yllä, joita aikoinaan rakennettiin aatteitten palvelukseen ja jotkut narrit rakennuttavat vieläkin — p i tääkseen niitä sitten yllä- aatteellisen kuolevaisuuden kustannuksella. Me emme ole kyynillisiä vaikka ilmotamme avoiniesti, että meidän mielemme käy kummallisen tuotoi-seksi kun luemme porvarillisen Amerikan teatteri-ilmotuksia porvarillisista sanomalehdistä. iJSIeidän työyäerinäyttämöillämme ei enään näe useinkaan sosialistisia tai sen henkisiä yhteiskunta-aiheisia . näytelmiä, mutta niitä \ näytellään runsain määrin-' amerikälaisten suurkaupunkien 'näyttämöillä, jäirjeste-täänpä meidän näytelmäseurojemme tapaan ' yhdistyksiä, jotka toimivat aatteellistuttäakseen teatteria. Ja tämän maan, vaikka poryarilliseen-kin • suuntaan sivstyneitten piireissä pidettäisiin skandaalina päättää joku henkisesti yleväksi ajateltu t i laisuus tanssilla tai jos se sotkettaisiin jollakin vaudevillen tapaisella. • . ' • . Jos joku sanoo, että tässä tekee työtänsä luonnon laki,; sillä Amerikan suomalaisuuden päivät ovat pois painumassa, tähän - tarvitsee väin huomauttaa, että vanhuuttaan kohti kulkevat monessa tapaukses sa ovat henkisesti rikkaita ja to> meliaita. Ajatltelun itsekasvatuksen harjoittaminen tekee- täinän. Meidän pitäisi ottaa varteen näitä vaatimiiksia ja ottaa aatteellinen y i - peytemme täydestä ja todiellisesta arvostaan tarkotamme sosialistinen t a r k o t u k s e mme. Muu» sa tapauksessa meidän puuhiemme tili kadottaa kaiken sisältöpitoisuu-tensa. • ' • . ^ . ,• Oiisi muutoin hauskaa tietää kuinka monta on niitä, jotka tämän kitkerän tunnelmatuotteen edes luke • vat. • • ' ) • . • :^ kielisiä kirjeitä ja virallisia asia' kirjoja. Niinpä tämän ' vuoden heinäkuulla saapui toimistoon, jonka yhtey-dessä on erityinen Idijeenvaihto-osasto, kaikkiaan 1,573 vieraskielistä kirjettä, jotka toimiston kielenkääntäjät kääntivät englariniiikie-lelle. Italialaiset kirjeet ja' asialdrjat muodostivat huomattavan enemmistön, sen jälkeen espanjalaiset, puolalaiset, ranskalaiset j.n.e.- MainiUakoon tässä kuinka mon. ta kirjettä ja virallista asiakirjaa eri kielistä käännettiin englannin kielelle: / ; - ^0^ italialaista, 307 espanjalais^ ta, 187 puolalaista, 103 ranskalaista, 67 liettualaista, 58 .ruotsalaista, 58 kreikkalaista, 31 venäläistä, 31 saksalaista; 29 tanskalaista, 124 norjalaistä, 14 serbialaista, 11 isuoma-laista, 10 'unkriläistä, 9 hollantilaista,. 8 kroatialaista, 6 juutalaista, 3 tsekkiläistä, 2 armenialaista, 2 arabialaista, 2 syyrialaista, 1 "uk* rainalainen, 1 slovenialainen. Nämä tässä mainitut vat vain osan kaikista niistä, kieliryhmiltä, joita Yhdysvalloissa on olemassa. Kun otetaan lukuun eri kielet ja murteet, nousee kieliryhmien luku siten^ satoihin, . sillä jo indianeilla on monta: eri murretta, joiden' käyttäjät eivät toisiaan ym. märrä. ' '• ~————o-— , • • Miksi "valkoiset" pä- • k^evat muodosta- Yhdysvaltain monikielisyys Yhdysvaltain hallitus - on maailmansodan jälkeen joutunut virallisesti tekemisiin eri kieliryhmiin kuuluvien maan 'asukasten : karissa enemmän kuin milloinkaan ennen,' kun on tullut esille eläkejuttuja ja muita sellaisia sotaan, ösaaottanei-den suhteen. Varsinkin on: Vete-rans Bureau joutunut tässä suhteessa hankkimaan kielenkääntäjiä, jotka ovat saaneet ,kääntää englanninkielelle entisiltä sotilailta ja hei. dän omaisiltaan . saapuneita vieras- Saa -^sangen omituisen vaikutuksen lukiessaan sanomalehtietoja siirtolaistulvasta, > joka varsinkin Etelä-Pohjanmaalta suuntautuu, Canadaan j a ' Yhdysvaltoihin, etenkin kifn tietää, että maastalähtijät ova suureksi ^ osaksi entisiä «vapaus-san-käreita. » Tämä tuntuu sitäkin kummallisemmalta, kun aniharva näistä porvarien pettämistä «Suomen pelastajasta » onnistuu jamaan :'työtä mainituissa maissa. Onhan olemas- .sa^Jukuisia :esimerkk^'ä. .siitä, kuinka he ovat olleet pakotettuja palaamaan tyhjin toimin takaisin/entiseen «isänmaahansa», samoin kuin siitäkin; että us^at ovat häätyneet tekemääi^ itsemurhankin, kun ovat menettäneet luiiken rahansa 'turhassa työn etsinnässä. Amerikälaiset y'leensä eivät halua olla tekemisissä järjestymättömi.en suomalaisten, enempää kuin maamme porvariston-kaan^ anssa ja siitäkin, syystä, kun Stiomi inaailmansodan aikana asettui saksalaisten puolelle. Amerikan, samoin kuin. kailckjenkin maiden työ^ Iäiset halveksivatvSuomen «lahtareir .ta.» (Anteeksi, että käytän näin rumaa sanaa, mutta olen vseh lainannut «Hufsudstadsbladetin» palstoilta,^ joka sitä_ ensikerran käytti suurlakon aikana v. 1905. «Lahtarl on siis porvarillista alkuerää, jä länsimainen sivistyssana.), Mutta vaikka vastaanotto kaikki, alla onkin hyvin kylmä näille maamme «vapauttajille» ja vaikka he. it^ sekin sen tietävät, niin i sittenkin he lähevät. ^ Miksi? , Siksi, että heidän omatuntonsa ei anna heille rauhaa. Syyttävä ääni heidän sisässään käy yhä yol makkaammaksi, sillä he ovat tah-ranneet, kätensä Suomen työläisten verellä. Tunnonrauhaa saavuttaakseen ja sisäistä ääntä vaimehtaäk-seen, hakevat «valkoiset, veljet» unhotusta suurmaailman humusta, ^e ovat ikäänkuin pakotetuja siir-t; ymään pois niiltä, paifckakunnilta, missä heidän rikoksensa muisto alin^ omaa sukeltautuu näköpiiriin. He ovat uuden ajan Kainoja, jotka_pa-kenevat tyoläistoveriensa kasvoja. He -häpeävät sitä, kun porvaristo sai heitä, järjestyneen työväen varoituksista ^huolimatta, mitä julkeim-min pimittää, ja kauniilla lupauk-silla vietellä kansamme. työkykyi-sintä nuorisoa tappamaan. , He häpeävät «vapaus-«ota» saavutuksiaan ja sellaista isänmaata, joka heiltä sodan aikaiia vaati rahat ja miehet, jättämällä" heille «saaliiksi » entistä suuremmat verot ja entistä suuremman tyhjäntoimitta-jaluo^ an. Talonpojat huomaavat nostaneensa satulaan kaikenlaiset onnenhaki-jat ja «eteenpäinpyrkijät», jotka heitä nyt «esikuntineen» ja jos minkä-' kin nimisine «päällikköirieen» hallitsevat ja — veroittavat. He huomaavat, että sotasaalis luiskahti heidän käsiensä läpi. Viekkaammat veivät. Ei edes isänmaa sanottavasti. hyötynyt «saalista», vaikkapa puhuttiinkin miljaardeista. Talonpoikain tavoin sai Suomi-Äiti sodan loputtua nuolla näppiään, ja ruveta hankkimaan voitollisen sodan jälkeen ulkomailta — lainaa. Ja juuri tällainen voitto panee rehellisimmät «valkoisista» häpeämään. Heidän surkeutensa on suurempi kuin he kantaa voivat, ja aksi he pakenevat. Elleivät he pa-heidät J» niin *äy kaSkille, jotka eivät ymmärrä voittoaan aäiJyttää. — (Työn Äänestä mmim. «TySläi-nen ».) „ - —o-——— Matteottin marhan merkeissäv Mttssolinin äänenkannattaja Popolo d' Italia kirjoitti "'kakri viikkoa ennen kuin Hatteotti murhat, tiin:-,"- . V . .. .«Mitä tulee tuohon mököttämään söidinlirituun, kehnoon raukkaan ja viheliäiseen makrilliin, Blatteottiin, tekisi hän ^viiaaimmin pitämällä va- ^ s a , sillä jos jonakin kauniina päivänä sattuu, että hänen leukansa lyödään sisään, reilusti sisään, niin ei hänellä ole mitään ^i^eptta vaikeroida kaiken ^sen jroskan jälkeen, mitä hän ' on , kirjoittanut (fasdsmin huijaushallinnasta).>^ : J a viisi päivää ennen hänen murhaansa sukeutui edustajakamäris-sa, kamarin pöytäkirja' mukaan, Mussolinin ja- kommuniisedustaja Cicnnarin välillä seuraava vuoropuhelu: •Gennari: Puolueemme on proletariaatin totinen _^a ainoa. poliittinen ilmaisu. Mussolini keskeytti: Teillä lienee varsin täsmällisiä suunniteU mia. .\ s J ' , .;^•,•••^•;.:">.;: .'' ,Ääni äärimmäisestä ": vasemmistos. ta: Vallankumous! - <; Mussolini: Jaa, yrittäkää vain tehdä vallankumous, niin pippuröiri lyijyllä selkärankanne. - J^Smsten k a t ^ ^ ^ J ^ i U k a e . Juouksia. matta k , Ä ^ » ^ Mussolini audellepn- w?- hetettävä teidä. "''Jl''^'--t^ Gennari herra MussoUni, ^ cSf ^ ^ menemään JLtZ,"^ kaumnksemme Tuoksi . M u s s o l i n i : Tarvitsette i ^ - - keutta hankkia . S ^m^^^ pas nähdä. Meillä cnT^-"^-^^ ja me^tulemme t o i ^ ^ ^ , ^ ram kuin aavictart€kaan Viisi päivää ten sanottu. tämän jäikeea,^^ ten sanottu, ^Utx^.otti hänet oli nähtävästi p ä ^ ^ - ' vata ensi aluksi. ^^^^^ n> ~.Kun hänen ruuaiiinga s H - ^ • löydettun ja saatSt.Tr? ko kansan myötätunnot seuM, na, kirjoitti Mussolinin äänenkannattaja: mainita köön», mikä. k i r j o i t u f o f e a W Bcn nltimätumi oppositsionillTS maila kun se oli uusi väbW saulsiin käsky. ^^^^^ Mitä nyiuten poliittiseen a«i teeseen Italiassa tulee, on siinTS me aikoina tapahtunut hnomatt,^; muutoksia. Raha- ja agraarifi^ vamvalta on edelleenkin fväs^ tukena, mutta keskiluokka 0^1 kanut nousta sitä vastaan, porvarillis-sosialidemokraattinea cw positsioni on vaisu ja mitääa.ij, kaansaamaton, ja vain Juokkatie»oi: 8et työläiset tekevät mustapaitiji ten väkivaltahallinnalle yhä jsy. kempää vastarintaa. kene, niin heidän voittonsa murskaa Kapitalistinen tuotantojärjestelmä Valmistaa tavaroita^ , ainoastaan markkinoita, yarteii; i;8^.,Väin myytäväksi, on • vai-nia totuus! Samoin on helposti todistettavissa, että 'nykyinen suurtuotanto — koneelliset kutomot ja kehruumoti, sahalaitokset ja suuryiljelys y.m.s. tuottavat paljoa , enemmän -tavaroita .kuin. mitä ttiottajarnaÄssä: pystytään ostaT maan ja kuluttamaan, joten tuotta'^ jamaat ovat pakoitettuja ^ etsimään' uikolaisia markkinoita tuotetuille tavaramäärille.;,,. • lE^äönriistumih^n markkinoiden hankinnassa. pakoittaa vähentämään tuotantoa tai kokpnaan seisoliia-maan joitäläh' geh/b|lr^iai 'Tämä tulee selvästi 'pesille ; .kluropari tä. män' päiväisestä tälouäellisesta| t i lanteesta ,—- .tuotannon vähentymisellä suuressa mittakaavassa; Europan lamaantuneesta tiiotan-nostä '.antaa Italian entinen pääministeri Nitti mielenkiintoisia numeroita. ' Vuodesrta 1913 , on maan-viljelystuotteiden j a toistenkin ruokatarpeiden tuottaminen väh^rityriyt 50 :llä prosentilla^ mineraalituotanto pudonnut neljäsosaan alle noririaa feollisuudessa c valmistettujen esineiden valmistaminen • oh laskenut. noin 60 :teen prosenttiin; kun taasen . valtioiden menot ovat ;lir sääntyneel 300 prosentilla. •'' Näin , entinen pääiriinisteri JJJitti. Eipä' parernpaa todistusta' nykyisen järjestelmän kykeriemättomyy-destä taloudellisien olojen järjes-, täjänä.;-: :':--'':'••'. '-'ry- ^^ö--- Tämän, järjestelmän vallitessa on tuotannollisen ielämäri vilkkaus riippuvainen siitä saadaanko tarpeeksi laajoja markkihoita tuotetuille tavaramäärille; päinvastaisessa tapauksessa, tuotantolaitokset jätetään seisomaan, ja odottamaan parempia ^aikoja. . . Tuotantolaitokset- jätettynä seisomaan parempia aikoja odotellessa joutuvat niissä -raataneet proletaarit työtä tehdessäänkin eläen «kädestä suuhun, tänään ja aina» — menettämään työpaikkansa ohel. a myöskin ostokykynsä elämisvä-lineisiin, vaatteisiin j . n . f j o u t u en mitä kurjimpaan asemaan. Tästä on esimerkkinä toista miljoonaa työtöntä Englannissa; miljoonia käsittävä nälkäinen joukko Keski- Europassa, jotka tuskin välttyvät nälkäkuolemasta, tänä pitkänä talvena. . Näin on. Europassa -tuottavan luokan kohtalo arraion vuonna 1924. 1 Europan ) taloudellinen ruumis on sairas. Tuotannon katastroofimai-' nen laskeminen joissakin maissa ja siitä johtuva työttömyys bri vaan todisteena siihen, että. kapitalistinen tuotanto valmistaa: tattareita ainoastaan markkinoita varten, eikä sen luokan hyödyksi, joka ne kaikki valmistaa — työväenluokan hyödyksi. .Markkinoiden: puutteessa? Europan ^-taloudellista elämää jäytää tuAannon lamaannus .sodan seurauksena ja toisaalta taas markkinoiden puute. . Maailman/markkinat:' täyttjrvät liian ;pian sillä, sen tavaramäärän minkä yhteiskunta kuluttaa, kykenevät nykyiset . tuotantolaitokset valmistamaan melkeinpä : muutamissa' kuukausissa ja luonnollisesti kuljettamaan:.. ne myöskin mark^noille yhtä nopeaan. Keinotekoisesti ei markidnoit» pystytä esiin loihtimaan, joten täyl .dvtääh pysyä kunkin maan taloa-dellisen" kehityksen ja edis^iseav rajojen sisällä. Eihän eridmolaisel-le yoida myydä eikä vaihtaa par^/ haintakaan niittokonetta; eikä Afrikan, aarniometsän asukkaille ole parhainkaari fordinlissu mistään käyttöaryösta. • Näinollen valmis-ieita. ei saateta mvydä rauualle im sinne', missä niillä on käyttöarvoa. Vaan mikäli uusia tuotannonhaaroja otetaan käytäntöön talonde!- lisistä vaikutteista, sikäli ikäänknia laajenevat markkinat hetkellisesti, taasen uudelleen täyttyen tavara-määristä. Näin on uusien kaivan- ;,tpjeiii i J^öljykaivojen, autotehtaiden rautateitten, laivalinjojen, kanaviei y.m. .tuotanto- ja liikennemahdolli-suuksien päästyä alkuun taloudellisen kehityksen pakoituksesta. Näiden tuloksena on osuusajoja, ja myöskin uusia markkina-alueita räaka-aineille, koneille j.n.e, kuitenkin yhä korkeamman tek- .niikan kehittämänä on tuotantoky-tylsyys lisääntynyt, joteTi aasien-; kaan " ;tuotannonhaarojan lisäämä kysyntä —' tuotanto ja kuljetusyä-iiheillö, tavaroille ja raaka-aineille, ei pysty avaamaan kylliksi laajoja markkinoita. : "Jokaiseen • maahan kehittyy suurtuotanto, missä luonnon .rikkaudet antavat edellytyksen sen kehitti-: miseksi. •Myöskin; Neuvosto. Venäjän moni-: vuotinen saarto, on suurena telojana Europan tuotannon katastroo-;: fimäiseen laskemiseen ja siitä job-:: tuvaan. kurjuuteen. Materialitmi maXraaTini. Ei ole muuta kun materialistinea;; eli aineellinen maankamara: mate-. rialistinen väkivpima, j*^ta käytän-j me aineellisten etujemme saanit*> miseksi;, ja ajatuskyxymme joöv toimii aineellisten suhteitten vaika-) , Tämä'edellyttää sitä, että kapit^:! listienkin ajatustavan maaraavai objektiiviset (ulkonaiset) seikat. : Kapitalistit käsittävät luonnonni- . kauksien olevan edellytyksena suu> ^ tuotannon kehittämiseksi. He ne-;, tävät jokaisen vflJavan seudun J « , luonnostaan rikkaan maan avaa« : mahdollisuuden l^äyttöarvojen ^ > mistamiselle. Tuotannon- ja ^ jetusvälineiden omistajina ue^ tävä,t -mitenkä työ muotti non ' rikkaudet kiliseväksi Näitä rikkauden ^f^^^J^ tellessaan he kivaltaa aina J^'"'! ^ ta tarjoutuu.. H e i d ä n ^ ^ a n ^ ^. sissa ajatuksissaan^n^^^lee^^^^^^ he -ialnavst luos-ullaka den seutujen ja riisto. Jokaisen maan ^ ^ liittää tuotantopiirmsa 3» ^ niiden rikkaudet raak^-^^^^Sat taissa. Nämät taloudeni^t ^ määräävät ottamisensa. r^aikn Kansainvälisten ^f^'^ mätikkuna on Jo oUut N-euvosto-Venaja.^JO^^^^^ non laboratocrib on - äärettömät rikkaudet, j a , melkeinpä koskemattoimna^^^^, maaemon katkoissa. ^ •Ia e i , o r e a r n o 2 s t ^ ; ^ p U ' sisäUä olevista aineisja^ tinasta, öljystä, fcle-^ |
Tags
Comments
Post a Comment for 1924-09-25-04