Vapaus, September 25, 1924

              yo. in_
välittää
VAPAUDEN KONTTORL
Asiamiebemme Toirat ottaa tiUnksU senraaville lelidille. Tilanktia
tiytyy senratm raha —
T»5'ienjirje«t5jeii Tiedonantoja, Helsinki, 3 kertaa viikossa.
• 1 vk. $10.00. % vk. $5.50.-
TTÖrien Urhuinllbhti, H e l s i n k i , ' kuukaQsiJDlkaisa. 1 vk. $3.00.
^ ^ vk. $1.75. ,
Liekki. Kaunokirjallinen viikkolehti, Helsinki. 1 vk. $2.00, %
it: u^Lin»i,tvöväen kuvalehti, 2 kertaa kk., HelsinkL, J . vk.
«4 00? ^ vk. $2.00. - .
Tuiil™. Pilalehti Helsinki, 1 vTc. $2.00, % vk. $1.25.
The Daily Worker, Chicago, päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.50
So7iet Rntcia Pictortal, Chicago, kuvitettu kuukausijulkaisu, hinta
52.00 vk.. $1.00 % vk.
Farmar Labor Voiee, Chicägo, 2 kertaa kuussa ilmestyvä, hinta
11.25 vk., 65o % v k .
The Labor Herald, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.50.
Yonng Worker Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $1.00 vk.
Younz Comrade, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta 50c vk.
Tbe Liberator, Chicago, kuukausijulkaisu, hinta $2.50 vk-
Ny Tid, ruotsalainen viikkolehti, Chicago, hinta $2.50 vk., $1.25
% vk-
-n. Worker. Toroilto, viikkolehti, hinta $2.00 vk., $1.00 % vk.
K^ng Worker. Toronto, kuukausijulkaisu, hinta 60c vk.
TvSmiei päivälehti, hinta $6.00 vk., $3.25 % vk. j a $2.00 3 kk.
5°" päivälehti, hinta $7.00 vk., $3.75 % vk. j a $2.25 3 k k .
Eteeniäin/päivälehti, hi^^^ vk,, $3.75 % vk. j a $2.25 3 kk.
Toveritar, öisten viikkolehti hinta $2.00 vk., $1.75 % vk.
Poltkki kuukausittainen pilalehti, hinta $1.75 vk., $1.05 % vk.
Vapau.. 3 kertaa viikossa, h i n t a $4.00 vk., $2.25 % vk. $1.50 3 kk.
Torstaina, syysk. 25 p. ~ Tlmr^ Sept 25tlL 1921
lahkolaisantta.
räisenman opit
Noin 74 vuotta takaperin julaiB-tiin
nykyaikaisen sosialismin —
tieteellisen sosialismin periaat-kunnan
muutoksen välttämättömäk­si,
ne sanoivat itseään kommunis-teiksi.*
•
Silloinen kommunismi ei ollut
luonnollisesti sitä, tieteellisesti pe.
rusteltua, joraraöisena se esiintyi
sitte Marxin j a Engelsin esittämis-teita
yhtenäisessä esityksessä esit-yz
teos: cKommunistinen Mafiifes-ti.>'
Sen laatijat Karl Marix ja
Frederick Engels olivat siinä yhtei­sen
työnsä tuloksena esittäneet ne! sa opeissa. E i , se oli hiomatonta,
käsityskannat, jolta nykyaikainen I karkeata, alkuperäistä ja puhtaas-tosialismi
historian kulkua j a y h ­teiskunnan
kehitystä tarkastaa.
(Kommunistinen Manifesti> on tie­teellisen
sosialismin-^klassillinen - teos
Sen sisältö ei vanhene. Sen totuudet
eirät häviä. • Nykypäivienkin ta­pahtumat
osottavat sen johtuvain
ajatusten pitävän paikkansa nyt yh.
tä hyvin kuin v. 1848.
Mutta miksi sen; nipieksi cKom­munistinen
Manifesti»,, saattaa joku
kysyä. Ja nykyään erikoisesti, gol­fein
taas tuo alkuperäisen marxilai­suuden
nimi on t u l l u t etualalle, j o l ­loin
taas sillä niinellä nimitetään
sitä «kummitusta», joka ei kiusaa
ainoastaan Europaa, mutta koko
kapitalistista maailmaa, on tarpeel­lista
palauttaa muistiin sen histo­ria.
Vuonna 1888 kirjoitti Engels sil­loin
otettuun Manifestiin englanti-laiseen
painokseen alkulauseen, jos-
88 hän nimenomaan koskettelee tä­tä
asiaa j a selittää miksi tuo. nimi
tälle kirjalle oli annettu. Lyhyesti
ti vaistomaista. Mutta" se oli sit­tenkin
työläisomaista ja johti sitä
käsitys koko yhteiskunnan järjestel-
.män välttämättöni.ästä muutokses­ta,
ennenkuin voidaan ajaitella i h ­miskunnan
vapautumista yhteiskun-nallisesta
kurjuudesta.
Sosialismi oli siis vuonna 1847»,
jatkaa Engels, «keskiluokan liiket­tä,
kommunismi työväenluokan l i i ­kettä.
Sosialismi -oli ainakin man­nermaalla
«kunnioitettavaa»; koni.
munismi päinvastoin. Ja kun mei­dän
tunnussanamme alusta pitäen
oli, että «työväenluokan vapautta­misen
täytyy olla työväenluokan
omaa työtä», ei voinut olla epäi­lystäkään
siitä, kumpi nimi näistä
kahdesta oli otettava. Emmekä ole
koskaan sen jälkeen aikoneetkaan
eitä muuttaa.»
Näin selittää Engels tuon mar­xilaisen
klassillisen kirjan nimen
hyväksymisen syitä. Ja turituupa
kuin. lukisimme sangen tuttuja asi­oita,
. s
tietä täydellisejnmälle työväenlao-kMi
vapautuksen tosehtojen näke­miselle.
Ja Marx oli oikeassa»,
huomauttaa. Engels vannuudella ja
lopettaa kysymyksessä olevan kap­paleensa
'sanomalla: «Todella o l i -
vat «Manifestin» periaatteet rai­vanneet
itselleen alaa kaikkien
maitten 'työväestön keskuudessa»
— sen kymmenen vuoden • ajalla,
jolloin Ensjmäinen Internationale
oli vaikuttamassa.
Edelläolevaan Engelsin selostuk-seen
sisältyy taktillista mestarin
opetusta. Se muodostaa pohjan,
jolle tänäkin päivänä voidaan pe­rustaa
oikea taktiikka suurten työ­läisjoukkojen
vetämiseksi pääoman-valtaa
vastaan. Siellä ne kouliin­tuvat
itse. Niille ei tarvitse teo­reettisina
annoksina . ensiksi tyr­kyttää
marxilaisuuden oppeja y h ­teiskunnasta.
Ne itee oppivat* ne. misoikeutehsa
Työväenliike antoi " soäalistiselle
liikkeelle Europan maissa' työläis-omaisen
sisällön ennen maailman
sotaa. Ja sisältö se pääasia on ei­kä
nimL Mutta sosialidemokratia
(Gothah kokouksessa omaksuttu
epätieteellinen nimi, kuten Engels
sanoi) on vieroittanut työväestön
itsestään. Siitä on tullut kapitalis.
tiluokan poliittinen tuki. Marxilai­suuden
arvoonsa saattaminen on
taas edessä. Ei vain periaatteelli­sina
j a teoreettisina määritelminä
— joka myös oh välttämätöntä —
mutta käytännöllisenä taktillisesti
kykenevänä työväenliikkeenä.
Siinä suhteessa on esim. Ameri­kan
nykyään vuoden 1848 Ranskan
tapainen, että työväestön tietoisim-man
— marxilaisen osan — on nyt
ensin taisteltava poliittisen esiinty-puolesta.
taa ennätyksen korkeushypyssä ja
tulevat taas toisella puolella moit­teettomasti
jaloilleen. Kuitenkin he
häviävät vastastajilleen, jotka hyp-päävät
vähemmän kauniisti, mutta
j o i l l a on kiiruumpi päästä maaliin.
Mitä suuremmalla tarkkuudella ja
varmuudella jalat lähentyvät es­teen
reunaa, sitä parempL
aroilta
sanottuna oli syynä se; että s i t e n ; Mutta köyhälistön täytyi perään-tahtoivat
teoksen tekijät erottaa
tuotteensa silloin markkinoille t u l .
vivista kaikellaisista huijareitten
tavaroista, joitten etikettinä oli —
isosialismi.» Tämän leiman alla
tyrkytettiin kaikeUaista väärennet­tyä
tavaraa ja hämättiin ihmisiä.
Se oppi, jonka tieteelliset perusteet
kysymyksessä olevassa kirjassa
Marx ja Engels esittivät, on yhteis­kunnan
sorretun luokan, köyhälis­tön
oppi. Yhteiskunnalliselta pää-määrältään
merkitsi se köyhälistön
vapautta, joka oli j a on mahdolli-nen
vain siten, että köyhälistö «Ker­takaikkiaan
päästää yhteiskunnan
kokonaisuudessaan kaikesta riistän-nästä,
sorrosta, Juokkaerotuksista
ja luokkataistelusta», kuten Engels
määrittelee. Se merkitsee siis y h ­teiskuntaa
ilman luokkia, jossa ei
toisen työn tuloksia toinen riista.
Ja se on taas mahdollinen vain s i ­ten,
että yhteiskunta, yhteisö —
Communio — omistaa elämisen läh­teet
ja välineet Tätä eivät pää.
määränään pitäneet siUoiset moni-kamiset
«sosialistit.» Se oli j a
voi olla vain pohjimmaisen yhteis-kuntakerrpksen,
köyhälistön vaisto-mainen
oppi. Sitä vihasivat kaikki
valta- ja riistoheirat^ j a niiden l a ­keijat.
•
<Mutta kun se (Mafinisti) oli k i r -
joteuuj, sanoo hän, «emme sitä
olisi voineet sanoa sosialistiseksi
manifestiksi, -Sosialisteilla i«47
ymmärrettiin; toiselta puolen e ri
naa>eiiijajä|gestehnäin kannattajia:
oveniiaisia Englanissa, fourierilai-
Ranskassa, jotka molemmat oli­vat
alentuneet pelkkien lahkokun­tien
fi-emaan jo asteettain knoUvau
P^'-:' ja toisdta puolen mitä seka-
«otk-uisempia yhteiskunnan .pnoaka-
'•«'ta _ jotka kaikeUaisilla tiBmtt^e-misrliä
pyrkivät paikkailemaan
J^ia yhteiskunnallisia epäkohtia
olematta ensinkään v a a ^ l l i s i a k a p i -
^ i ^ - " - ja Uikevoitolle; kommassa­an
:apauksessa-he olivat työväen-
«5^een ulkopuolella olevi? jotka
Piseaimin odottivat kannatusta <si-
^.v.ieiltä, luokilta. K a i k k i .ne työ-
^ n i u o k a n ryhmät, jotka olivat
Pesseet käättämään riittämättö­miksi
paljaat poliigtiaet kmnoukset
3a olivat julistaneet koko yhteis-tyä
siitä asemastaan, jossa se o li
niinä aikoina, jolloin Manifesti
laadittiin. Pariisilabkapina 1848
ajoi köyhälistön taka-alalle. Sen
täjrtyi kamppailla vain poliittisen
esiintymisoikeutensa puolesta, siis
porvaridemokraattisten ; oikeuksien
takia. Manifestin selkeät ja ya-
'laisevat opit jäivät syrjään.
Muodostui sitte Ensimäinen In­ternationale,
sen jälkeen kuin köy­hälistö
taas oli jönkunverran voi-miaan
koonnut. Se tapahtui 1864.
Se merkitsi uutta vaihetta työ-väenliiklceessä.
Se merkitsi jälleen
työläisjoukkojen yhteen saattamis­ta
ja koulimista.
Tämä historian vaihe maksaa vai­van
tutkia meidän päivinämme. S i l ­lä
siinä esiintyy Marxin j a Engel­sin
taktiikkakyky loistossaan. He
eivät olleet lahkolaisia. Käytän-höUisiä
toiminnan miehiä he olivat
sam§lla kuin he olivat teoreettisia
asioita selvittäviä kykyjä. \
He eivät tjrrkyttäneet ensin
«Kommunistisen Manifestin» pe­riaatteita
teorioita ajankohtana, j o l ­loin
ensimäinen tehtävä oli työ­väen
joukkojen kokoaminen Ensi-mäisen
Intemationalen viirin alle.
Eivät he olleet teorioittensa j a pe­riaatteidensa
salaajiakaan. K a i.
kissa heidän työssään olivat ne Joh­tavina.
Mutta oli saatava työväes­tö
iste toimintaan — kyllä kapitac
lismi heidät koulii näkemään y h ­teiskunnan
sellaisena kuin se on,
8. ö. onaaksumaan heidän periaat­teensa.
Ne ainekset, jotka Ensi-maisen
Intematiolen muodostivat,
olivat sängen kirjavia. Mutta ne
olivat työläisaineksia joka tapauk­sessa.
Tästä sanoo Engels seuraa­vaa:'-
.'
«Marx, joka laati tämän (Ensi-mäisen
Intemationalen) ohjelman
s e l l a i s e k ^ että se t y y d y ^ kaOdda
paplueita, uskoi ehdottomasti työ­väenluokan
henkiseen kehitykseen,
joka pii oleva yhteisen toiminnan
•ja keskinäisen keskustelun varma­na
tul(^Bcna. KÄpitaaliyastaisen
taistelun eri tapausten j a vaiheit­ten,
tappioitten fvielä enemmän
k u i n voittojen, täytyi saattaa ihmis­ten
" mieliin käsitys heidän saosi-miensa
eri pnoskaroimiskeinojen
Neuvostovaltojen Liiton alue oh
hyvin laaja. Sen ääriä ei liene k u ­kaan
tarkoin mitannut.
Siperian alue alkaa pohjoisella
suunnalla jäämerestä j a sen ranni­koilla
ei ole mitään muuta kasvulli­suutta
kuin poronjäkälä, josta' tun­turien
villipeurat saavat ruokansa.
Täytyy tulla satoja virstoja alas
jäämerestä ennenkuin mitään kas­vullisuutta
voidaan tavata. Alku­taipaleella
on ensin metsiä, jotka
suojaavat metsänriistan elämää.
Metsästäviä heimoja alkaa olla eten­kin
jokien varsilla, samalla leveys­asteella
kuin Suomen Lappi.
Keski^Siperia, kaukaiseen itään
johtavan rautatien molemmin puo­lin,
tarjoaa jo paikoittain hyvin
viljavia seutuja tiheine asujamis-toineen.
Niin omituinen kuin st!
alue monessa suhteessa onkin, on
se kuitenkin erittäin viljavaa j a sii­tä
syystä sitä on aikanaan sanottu­kin
Europan vilja-aitaksi. ^
Mutta outoa siellä olisi meikäläi-sen
maanviljelijän alottaa asunto­aan,
kun ei ole tuttunut sikäläiseen
elämään. N /
Puita ei näe lainkaan oikeassa s i ­perialaisessa
kylässä j a matkustaja
saapi ihmeekseen istua junassa päi­väkauden
näkemättä metsää. Se
huojennus siitä on, ettei tarvitse
puita hakata, mutta uuniin on sit­ten
myöskin pantava olk^a j a —
l a n t a a , j o i t a kuivataan uringon pais­teessa
sekä sitten poltetaan. Asun­not
tehdään savesta ja oljista, jo­ten
ne kestävät hyvin ne tuulet,
joita tällaisilla metsättömillä aroil­la
toisinaan hyvinkin voimakkaina
riehuu.
i Viljan tuotanto on tienkin pää-elinkeino
j a sitä tulee runsaasti sii­tä
huolimatta, että viljelys suurim­malta
osaltaan tapahtuu hyvin alku­peräisellä
tavalla. Varsinainen kyn­täminen
on näihin asti ollut kokor
naan tuntematonta ja siemen sekoi­tetaan
maahan useinkin jonkun puu-häkkyrän
avulla. Leikkuun jälkeen
viljat viedään kotinurkille, jossa he
ilman riihtä, ulkokuivauksen avulla
puidaan tasaisella tantereella. Vil­j
a a tulee niin paljon, ettei sitä k u ­kaan
edes mittaa, vaan viedään se
aittaan summakaupalla. Kun viljaa
•näin runsaasti saadaan ilman kyn­töä,
ojitusta, aitausta j a lannoistus-ta,
niin johtuu siitä, ettei sillä U l ­oin
ole suurta arvoa. Siksi ei siellä
tavata lukkojakaan vilja-aittojenovis
sa. Kukaan ei halua varastaa viljaa
niinkuin meillä tapahtuisi j a tapah­tuu,
vaikka on kovatkin lukot ovis­sa,
. • •
Karjan kasvatus on tietenkin täl­laisissa
olioissa myöskin suotuisaa.
Paikoittain on suurilla taloillja he­vosiakin
satamäärittain ulosvientiä
varten. Ne ovat suurissa laumois­sa
aroilla j a niitä hoitaa ratsastava
paimen senverran, että pysyvät ^ o -
titanhuain lähettyvillä.
•'. Sitäpaitsi on maitotalous varsin
yleinen j a on saattanut mahdolli­seksi
voimakkaan ulosviennin. Si­perialainen
voi tunnetaan meilläkin
j a oli se ennen sotaa leipurien ylei­sesti
suosima rasva-aine. p oli
puhdasta sekä erittäin rasvapitoista,
sillä sen vjalmistustapa edellytti, et­tei
siihen sekaantunut , vettä eikä
maidon jätteitä.
Huvittavin tekijä karjankasvatuk­sen
alalla lienee kuitenkin sfe kuu­luisa
rasvalammas, joka on Siperian
luonnon oma kasvatti. Tuo luppa­korva,
tiheävillainen lammas, joka
ei muutoin suuresti poikkea meikä­läisestä
lampaasta, on ihmiselle e-
^uUinen otus. Sen eroavaisuus on
pääasiallisesti siinä, että sen lyhyen
hännän juureen, selkärangan löppu-päähän
kasvaa rasvapahkura, jonka
paino vaihtelee 5—8 kiloon. Tämä
lammas,, jota köyhimmilläkin taloilla
löytyy satamääräinen lauma, on san­gen
vaatimaton elukka. Siperian
talonpoika ei viitsi sille edes t a i -
vimuonaa kerätä, eikä sillä iiioin ole
mitään huoneen suojaa asuttavak­seen.
Sitä- ei keritä syksyllä, vaan
ainoastaan keväällä, jotka sillä ^ pn
itsellään lämmin turkki, joka ke­sän
tullen sitten riisutaan. Luulisi
tällaisen elukan kuolevan talven kä­siin,
kun flcn nälkäkuori on verrat­tain
pitkä. Mutta niin ei ole asian
laita. Elukka kyllä laihtuu koko
paljon ja hännän juuressa oleva
rasvapahkura katoaa kokonaan, mut­ta
elukka itse pysyy jpkatapaukses-sa
siinä kunnossa, että se uudelleen
kevään, tullen alkaa pureskelemaan
lumen alta esille pistävää leikkaama­tonta
heinää. Näin ollen ei tuosta
elukasta, paimenta lukuunottamat­ta,
ole muuta vaivaa kuin keritä
villoja, sekä teurastaa sikäli kuin
lihaa tarvitaan. Villoilla hankitaan
sitten sellaista ulkolaista tavaraa,
jota ei kotikulmalla valmisteta. Mut­ta
mitäpä sitä paljoa ulkoapäin
tarvitaan. Tupakka kasvaa kotona,
kahvia ei käytetä, villimehiläisen
pesiä ryöstetään sokereiksi, teetä
kerätään aron kukista, kankaat ku­dotaan
itse ja verot maksetaan
luonnontuotteissa. Vähän sillä S i ­perian
talonpojalla on kaupunkiin
asiaa. Kaupungit ovatkin enimmäl­tä
osaltaan viikon matkan takana,
joten sekin vaikuttaa sangen vahvas-ti
siihen, että koetetaan tulla omii-laan
toimeen.
Siperiassa on muutamia sellaisia­kin
kyliä, joissa on aivan supisuoma­lainen
väestö. Ne ovat perältään
lähtöisin niistä monista yksilöistä,
joita sinne on aikojen kuluessa kar-koitettu.
Siellä pvat he etsineet
toisensa ja ryhmittyneet yhteen ja
on niistä suurimmalla kylällä nime­nä
Suomen kylä ja toisella Hel­singin
kylä, .V
He viljelevät maata sieillä samaan
malliin kuin toisetkin j a elävät to­tuttujen
perinnäistapojen niukaan,
eivätkä vielä ole sulautuneet mui­hin
kansallisuuksiin.
Tällaista ou' elämä ylimalkaisesti
katsottuna Siperian lakeilla aroilla.
Kunhan neuvostovallan nykyaikai­nen
maanviljelystekniikka pääsee
sinne vaikuttamaan, niin kyllä siel­tä
alkaa, tulla viljaa j a karjantuot-teita
runsaanlaisesti maailman
markkinoille
• A . S.
VaocoOTerm ooHsia
Urbeihi
Aitajuoksun tekniikka
Amerikalainen Thomson, maail­manennätysmies
110 m . aitajuok­sussa,
kirjoittaa aitajuoksuteknii-kastaan
seuraavaa:
K a i k k i , jotka ovat nähneet minun
juoksevan aitoja tai kuulleet saa-vutuksistani,
ovat siinä uskossa, et­tä
nopeuteni j a taitoni aidan ylime­nossa
riippuu ainoastan jaloistani.
Se on suuri erehdys, jota en voi
kylliksi tehoklcaasti vakuuttaa. Täs­tä
väärästä johdelmasta aiheutuvat
vastustajieni monet virheet, myös­kin
niiden ' virheet, jotka koettavat
minua jäljitellä. Aidan . ylinienon
suurin salaisuus on siinä, että es­te
jätetään niin pian kuin suinkin
mahdollista taas koettaen tavata
maan. Toteuttaakseni tämän vält­tämättömän
liikkeen, käytän mel­kein
uskomattfmälla vaikutuksella
käsivarsiani. ' Useimmat ihmiset o-taksuvat
minun työntävän käsivar­teni
eteenpäin (ikäänkuin tahtoisin
sukeltaa tai raivata tietä itselleni)
siksi, että se: muka tapahtuisi tottu­muksestani
j a olisi .ilman vaikutus­ta
liikkeisiini. He ovat väärässä.
En väsy toistamaan, että nopeuden
saavuttamiseksi ovat kädet yhtä
tärkeät kuin jalatkin. Kun lähe­nen
aitaa, h)rppään jo etäällä ylös.
Samassa tuokiossa kuin nostan oi­kean
jalkani hyppyyn, nostan myös
käteni j a työnnän ne ..eteen. Tä­män
kautta taipuu yläruumiini e-teenpäin
j a tämä liike on avuksi sii­nä,
että pian taas pääsen maahan.
Vasen jalka seuraa liikettä j a l i u ­kuu"
kevyesti aidan y l i . Olen y li
j a heti jälleen jaloillani j a ikään­kuin
vieterin pakottamana syöksyn
uutta aitaa kohden. On paljoa pa-rempi
hipoa estettä kuin hypätä
metrikaupalla sen y l i . mikä on u -
seimmin tehty virhe tässä urheilu­lajissa.
Pelosta, etteivät pääse y l i ,
Kaivettiin jrlSa bandaata. Janet
K. Smith skotlantilainen palvelus­tyttö,
joka heinäkuun 26 päivä t a ­vattiin
kuolleena pää kuulan lä\is-tämänä
F. L . Bakerin asunnon ala-kerrasta
3851 Osler Ave., Shaugh-nesy
Heights (Vancouverin hienos-ton
kaupungin osa) jossa hän työs­kenteli.
Tapausta otaksuttiin sil­loin
itsemurhaksi, varsinkin kun pis­tooli
jolla kuolettava laukaus näh­tävästi
oli ammuttu ja jonka mai­nittu
Baker ,sittemmin on tunnus­tanut
olevan hänen omaisuuttaan,
löydettiin kuolleen tytön \ierestä
lattialta. Ja niin haudattiin ruu­mis,
ilman että asiasta olisi otettu
mitään sen tarkempaa selvää.
Mutta koska hän oli tuttavapii-rissaan
yleensä tunnettu iloiseksi ja
elämän haluiseksi luonteeltaan, niin
alkoivat tytön tuttavat epäilemään
että josko kysymyksessä todella oli
itsemurha, varsinkin kun heidän
mielestään- hänellä ei ollut mitään
syytä sellaiseen tekoon. Täkäläinen
«Scottish Society» otti asian huos­taansa
saaden aikaan niin paljon
että ruumis kaivettiin ylös haudas­ta
ja tapahtuman johdosta toimi­tettiin
uusi kuulustelu. Käsitelty­ään
asiaa viisi päivää j a kuulustel-tuaan
lukuisia todistajia tuli coro-nerin
lautakunta sellaiseen tulok­seen,
että kysymyksessä ei ole it­semurha
eikä vahingonlaukaus vaan
tahallinen murha.
Murhaajasta ei kuitenkaan aina­kaan
vielä ole saatu mitään tietoa
poliisin ponnistuksista huolimatta
ja juttu näyttää käyvän yhä sot-kuisammaksi
sitä mukaa' kun tutki­muksia
jatketaan. Murhaajan kim-ni
saamisesta on eri tahoilta l u ­vattu
palkintoja . yhteensä $4,000.
Poliisi konstaapeli -Green, Point
€rey'sta, joka oli ensimäinen viran,
omainen' joka kutsuttaessa saapui
murha paikalle, on säkätty jobis­taan
leyäperäisyyden takia virka­tehtävissä.
Maksoi tuhannen doil^Ia «jobia,
ta.» Mitään harvinaista ei ole kuul­la
että senaattorit, kongressmiehet
j a presidentit maksavat virkapai­koistaan
suuria summia. Mutta se
että tavallinen kovantyöntekijä
maksaa työpaikastaan $1,000, lie-n'ee
kuitenkin harvinaisempaa. Nijn
tapahtui kuitenkin täällä, joku a i ­ka
sitten, kun eräs täkäläisellä
Hastings myllyllä työskennellyt j a ­panilainen
oli lähdössä vanhaan
maahan niin myi hän työpaikkansa
eräälle toiselle japanilaiselle tu­hannesta
dollarista, arvatenkin l i ­sätäkseen
matkarahojaan. Oltuaan
noin vuoden päivät Japanissa näyt­tää
hänelle kuitenkin tulleen ikä­vä
takaisin entisille laitumille tääl­lä
mahdollisuuksien maassa, sillä
tässä hiljan tuli hän takaisin enti­seen
työpaikkaansa, sillä seurauk­sella
että tuo työläinen joka niin
kalliista hinnasta osti itselleen työn
menetti sekä rahansa että työpaik­kansa.
Koko juttu ehkä muuten
olisi pysynytkin asianomaisten sa­laisuutena,
mutta näyttää siltä, et­tä
siitä sukeutuu oikeusjuttu, sillä
tämä pettynyt työläinen vaalii ta­kaisin
tuhatta doUariaan.
Hanrinaifia bjrönteiaia, joita tie­demiehet
kutsuvat nimellä «nomius
pyrraeus» on ilmaantunut näille
perukoille. Tuo otus ori ainoas­taan
yhden kolmasosan tuumaa pit.
kä ja hyvin harvinainen näillä seu­duin,
asiantuntijat arvelevat, et­tä
pitkät poudat ovat pakoittaneet
sen tänne etsimään kosteutta. Se
tunkeutuu huoneisiin: ja on pienestä
koostaan huolimatta hyvin epämiel­lyttävä,
sillä se omaa hajunäätän
puolustus välineet, jos sitä nimit­täin
koskettaa niin se saagtuttaä
ympärTstönsä hyvin vastenmieliseltä
tuoksuvalla nesteellä, joskus siinä
määrin että saastutetussa huonees­sa
on mahdoton asua johonkin ai­kaan.
Sam Scarlett kansallisuudeltaan
skotlantilainen, pidätettiin täällä
sysskuun 8 p:nä j a on hänet mää-tätty
kar koitetta vaksi Skotlantiin
ollen vapaana tuhannen dollarin ta­kuulla.
Karkoitus määrärys on
tullut OttawaHta j a syytetään häntä
I. W. W:een jäsenyydestä, sodan
vastustamisesta ja siitä, että hänet
on ennemmin karkoitettu maasta,
joka oli Canadan liittolainen vii­meisessä
eodaKsa, Sam Scarlett on
saapunut Canadaan noin kuusi Jcuu-kautta
sitten Skotlannista, jonne
hänet karkoitettiin Yhdysvalloista
viime vuonna. Asian johdosta pi.
dettiin täkäläisten L W, W laisten
toimesta protestikokous viime sun­nuntaina
syyskuun 14:Bta päiväiiä,
tarkoituksena ori jatkaa näiden pro-testikokousten
pitoa ja saada muut­kin
työväenjärjestöt ottamaan osaa
niihin, •
HYVIÄ KIRJOJA SAATAVANA VAPAUDEN
KIRJAKAUPASTA
Alaataca Sanakirja .. ....
Amerikalaiaen TröväeaiukkMn VaraHkke
Breckea EasUn&iakiclea (^pildrja ........
iraperiaUarai
A JO
JSS
IhamcB Herra. kirj. JiaU Came, 2 osaa, «jd. yhteensä $2.50
.... l Ä )
.... IJiS
.. JS
.. 1.00
1.00
.30
2.10
.75
$1.25
1.00
1.25
Jimmie HInia»
Jirjertelmäni. Mueller
Kanaaboidon opac. kirj. Musikka, nid.
Kanaakoalua kartasto, toim. Jotuni, sid
Kommumstinea ManifesU „
ICasvi.keittok.rj.
KnsUaaskon Alkuoeri
Kolmaanca Internatioaalen Teesit ia Sääaaöt
Kaksinfcertaisea kirjaapidon opas ...
Kloadyken ktwia«as, Jack London
Kadotuksen kansa, Jack London
Lumikenttien tytär, Jack London .„ ..^^
Uekeusa. romjani Sttom.a luokkesodasta M
1.25
2.50
. 2.00
. 3.00
.. 1.50
.. 1.75
.. 1.00
. 2.00
. 1.75
.. .30
.. 1.00
.. .25
.. .40
.. ,55
IJSO
1.25
.50
.15
1.00
.80
•*•'•«•» *4S
....... l.OO
1.00
2.25
...... 2.50
2.60
*•(«*• 1*7^ .
...10.00
.... 1.25
.... 1.00
.... .86
.... 1.00
.... 1.25
... 1.00
.... 2.25
1.00
.... 4.50
1.00
.... I.BO
... 1.76
.,..: .75
.... .65
2.00
1.00
I J »
9Joa
.70
1.26
1.16
1.00
1.00
;65
.25
1.00
1.2B
140
.75
1.85
1.76
.80
.60
1.25
2.40
.76
.86
.40
>5S
.75
2.00
1.26 <
.60
.80
1.09
1.00
1.00
.86
IM
.16
2.50
.86
.60
8.00
2.28
1.50
.75
8.00
226
.75
Lypsrkarjan Hoito
Laulu tulipunaisesta kukasU. kirj. J . Unnankosld,"sid!'".!.!"""
Miina WaUin Keittokirja
Nttortevaa Sanakirja ..;
Merisusi, Jack London ,
Maailmaa rakenne, E. Becher
Otavan kansakoutukartasto
Oksasen EnKiaantnkielen Oonikiria
Pakkopaita, Jack London
Perustuslain 01«0">s
Perheen. Yksitvisomaisuuden ja Valtion Alkuperä
Punainen Vaara ., ,
Sosialistisen Filosofian Juuret
Suomen Työväen Tulikoe
Seikkailuja Tibetissä. kirj. Swen Hedin. sid
Sairas lapsi, kirj. Kuotsalainen, sid. .,
Tarttuvista sukupuolitaudeista, kirj. Pirilä, nid
TeolUsuusunionismi Amerikassa
Tyhjien Paikkojen Matkustajat ,
Tiede ia Vallankumous • <
Työväen Laulukirja
Voiraisteluobjelmia 1 •• —.•
Voimisteluohjelmia U
Voima ja Aine ., ,
Vaimo jonka minulle annoit, Hall Caine, 2 osaa, std. yht
Valkoinep profetta, kirj. Hall Cainc, 2 osaa, sid. y h t
YIo. helvetistä. Kirj, Konrad LehUmäki, «id. ,
Yleinen Historia, alennettu hinta
Biologian Peruskysymyksiä, sid >
Kannattaia Karjatalous, sid.
Koditon, sid.
Daniela, sid. ,
Amerikalainen Nuorisotasavulta, nid. ,
Kommunistinen Manifesti. sJd. ......
Geologian Perusteet, sid
Haaremin ruusu ,
Ilias, sid.
Ihmissyöjäin saarella
Ikuinen Linna, sid.
Ihminen, sid
Juurikasvien Viljelys, sid. .,
Aapinen, sid.
Kuun Lakaso
Kolme Musketti Soturia
S * * S » * * * S * t S » » S » t l
•»••»•••»•••»••ffss«tpst«is»si*
Kuningatar Hanhenjalan ravintola .
Kodin lääkärikirja
Kymmenen sokeaa johtajoa, nid
Lemmenjuoma, sid.
Lasten kirja. sid..
Mansaaren Tyttö
Marianela, aid.
Mailman Vallankumoukset, sid. ,
Miksi puollari yhteiskunnalliBta Vallankumousta, nid.
Naisten Sukuclo
Naisen terveyden hoito
Natsaretin Kirveamics. eid.
Parisin Notre Dame
PeloponneesolaisBota, nid
Palvelusriaisen poika, sid.
Perustuslain olemus, nid.
Penikkatauti, nid. >.,>
Rakentaja Solness, nid.
Ranskan Viimeinen Keisari, nid
Rakentajan Opas, sid
Ranskan Kansalaissota, nid.
Sosialistisen filosofian juuret, nid.
Sadan prosentin patriotti
Setälän kielioppi
Sotomuistelmia, Ludendorff
Sydänveri, sid. ,.„.....
Sosialidemokratia ja Sosialismi, nid.
Sosialistisen filosofian juuret, nid.
Sadan prosentin patriootti, sid.
Tuhlaajapoika, kirj. Hai Caine
Tohdon kaJBvattominen, k i r j . Jule Payot
Tähtien Kontalot, sid.
Tähtitiede, sid
Työmiehen talousoppia, nid.
Tiede ja työväenluokka, nid. ^.Z.
Työväen urheilulehden sidottuja vuosikertoja v. 1021-22-28
Työväenluokka maailmaa uudelleen rakcntamasBa, nid.
Terrorismi ja kommunismi, nid
Uuden Ajan Filosofian Historia, sid.
Uusi lääketiede, sid
Wardin Eden .,.„.,.
Valtio ja Vallankumous ...........
Vanhanajan Kaupunki Valtio, sid. .„
Voima ja aine. sid.
Äidinkielen Oppikirja, sid. ...„.,.
Watermannin founlainkyniä erikoisen hyvii valikoina. Kynien bio»
nat ovat $2.75, 54,50. S6.00 ia 57.00. Kymmenbuntaa ori mailla. Lähetä*
taan postivapaastl kaikkialle Canadaan.
Kaikkia ylläolevia kirjoja seka kynlg 00 niin runsaasti otti •! oU
pelkoa pikaisesta loppumJsesla, joten yoitte tilauksia liibettai aurkalle*
matta. ^-'«IlEtldMMHBI
Tov. VAPAUDEN KIRJAKAUPPA. Boa 69, Sudbury.OBl.
•••SS«**«*«f
• « • * « » * * f « * S * « * * a * « » « 0'
««•••»•«••»•••«•e
*r>s*s»«*»>*s*a
sieltä tullessaan erittäin rennolla
tuulella. Sanoen Sanomalehtien r a -
porttereille, jotka häntä kävivät
haastattelemassa m. m., <cttä jokai-'
sen' työkykyisen henkilön Vancou­verissa
täytyy ensi talvena tehdä
työtä jos' haluaa syödä.» Kuulos­taa
siis aivan siltä kun olisi uk­ko
pahaan matkallaan tarttunut
bolshcvistiBia mielipiteitä. Muuten
en näe miksi hän talvea vartoo,
miksi ei hän pane suunnitelmaansa
heti käytäntöön, sillä työttömiä
täällä on nytten j a useampia t u ­hansia.
Voi»'/ian niillä jo mieles­täni
alkuun päästä ja sittenhän
«skiimi» olisi varmasti kunnossa
kun talvi tulee. Joo mutta eihän
niitä herrain puheita pidä täydestä
ottaa sillä ei niitä ole KJinä tar.
koituksessa lausuttukaan, onhan nii­tä
kuultu ennenkin. — G. S.
SUOMESTA
IMATRAN VOIMALAITOS
Sähkövirran saamisesta erinäisiin
kuntiin on yksityisesti keskusteltu
jo: pitemmän aikaa. Heinäkuun 31
p:nä teki kuitenkin Ristiinan kunta
aloitteen kuntain virallisille neuvot­teluille.
.Se nimittäin on lähettänyt
valtuuston tekemän päätöksen jolu
dosta Taipalsaaren, Savitaipaleen,
Joutsenon, Laj^peen, Lappeenrannan
kaupungin. Suomenniemen, Mikkelin
hyppäävät ktjin tahtoisivat saavut- ö, g. työttomyyskonferenssista, oli pitäjän, Mikkelin kaupungin, Nasto-
KaapunluBune majuri Mr. Owen,
ottavat juoksijat kovan vauhdin j a hiljattain saapui Ottawa8U
lari, Mäntyharjun j a Hiryehsalmen
valtuustoille kirjelmän, jossa Risti-nan
kunnanvaltuusto kehoittaa kaik­kia
edellämainittuja kuntia lähettä-mään
edustajansa yhteiseen edusta­jakokoukseen,
joka pidetään Ristii­nan
kunnantalolla tulevan syyskuun
fiO päivänä.
Tässä kokouksessa tidisivat kaik­ki
kuntien edustajat neuvottele­maan
yhteisesti, niistä tolmcnplteUu
tä, joihin oliai ryhdyttävÄ sähkövir­ran
saamiseksi Imatralta häihin p i ­täjiin.
Muutamat pitäjät ovat huo­mattavan
matkan päässä siitä pää­johdosta,
joka on suunniteltu vedet.,
tavaksi Imatralta eteläisen j a länti­sen
Suomen liikekeskuksiin. Tä­män
vuoksi on aivan välttämätöntä,
että juuri noihin pitäjiin vedetään
kokonaan toineri pääjohto, tai sit­ten
suunnitelman alaisena oleva pää­johdon
suunta muutetaan.
Itä-Suomesta on suureksi ojaksi
tuntematonta, mitä seutuja tuo ny­kyisen
suunnitelman alaisena oleva
Imatralta Länsi-Suprocen johtava
sähkövirta tulee kulkemaan. Asian­omaiselta
taholta saadun tiedon mu­kaan
tulee se kulkemaan mahciblli-simman
suoraan Ruokolahden, Jout­senon
ja J>appeen pitäjien halki
Viipuri—Helsinki radan varre?!c.
Luumäel^ seuraa se jotenkin-tark­kaan
pääradan suuntaa. Tällöin
se tolee kulkemaan m, m. Luumäen,
Sippolan. Valkealan, Elimäen, Iitin
j a Artjärven kuntain alueiden kaut­ta.
• ' • •