1951-10-25-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
1 •ui 4 T-» '.•>'J't.". ^'•i-' •.••.V< j f1 OJDBEBTr) XndependentLabor Organ of jpimUsb Canadians, £9- «ablished Nov; «i i91^ Authoriz^ « « second class mail by the:Post Telephosesr BU^toess Ctfflce «•4284. Edltorial €>ffloe 4-42&. ACanager E. 8ukfJu SditcT W. EUund; MaiJlisg^ address Box (9, Sudbury. Ontario. Adrertifflng » t e s tipon appUcatiqo. Translation free öl cbaige. Ctfflce I)qpartizkent,^ Pub* lidietS tbxlce «eekly: Tu«sday«^ IbUKidays andi Satunlayie» tv VatiaiiB Publishing CoxDpany Ltd.; at KK^^lOZ Elm S t w;., Sudbuiy. OnW Canada. m A U S H U n i A T ; Canadaasa: ^ 1 vlt » i » 6 kk. 3 ^ r••^::•^^-^/^•v•••^.:'•^:'^':•/^'"v YhdysvallolsBa: t vit ioo 6 kk. « 0 ^Ämessa:: - l yk. ÖJtf 6 kk.^t78 IL Sodan ^Vastustaminen'' Puhueseaaliliala^^^ teri Pearson puolusti Atlantin paktimaiden afeistumisk^mipanjaa^^^^^^^^^^ penisteella^ että.tarkoitus mirien. Että hänen mielessään 6 n p i t k ^^ näityy siitä, k u n mr. Pearson piihui ' ' l y h y e n " J a ' ' p i ^ ä n ' ' ajan aseis-tuiiiiskamripa^^^ 1954 j a toisen vaiheen vas^^ r ;UlJw etteikö hänen ; (mielessään d Neuyostoliiton hyökkäysyäaran torjuii^inen, mikä voidaan TOukat tehdä v a in siten> että "vapaat maat!' aseistautuvat k y l l in voimaperäisesti. Jos historiassa olisi yksikin tapaus, missä aseistumislcijpaihi oh johtanut kanspjenyä täisiin ehkä sanoa jotakin i h ^ t a lapsetkin tietävät, että aseistumiskilpailu-ori aina johtanut sotaan, j a että näin tulee vastaisuudessakin tapahtumaan, elleivät sotiin k y l - Jästyneet kanajoukot tä K a i k e n lisäksi ulkoministeri Pearsohinörhatarguim aseistamnisviilitystä yastaan,^^^^ joka y o i - daari ehkä sivuuttaa lähiajan asej^uskampanjah a mennessä. Haluaako ulkoministeri Pearson cahädalaisten omaksuvan sellaisen mielettömäriä ^ jos sillä kerr a n öhfhyökkäy muita paktimaita vastaan — odottaa n n n k a u a i i , että me saamme aseistau tumiskampanjamnie ''lä-hiajah phjeiman'' töfeutetuksi? Tällainenhan olisi pelkkää hiielettö-inyyttä. iös Neuvostoliitoila ja jos se olisi Jtokonaisuudbsaanmobiiisoituhyökk^ meille selitetty, niin eikö johdonmukaisesti ajatellen olisi asia siten, että i>J((iuvöstÖliittb o'isi j ö aikoja sitten aloittanut tämän hyökkäyksen, että saisi länsimaista hyvän otteen ennen niiden asevalmiutta? V a i n mielipuolet voivat uskoa, iettä'"hyökkäysaikeita'' hautova Neuvostoliitto istuii kädet ristissä neljä viisi vuotta vain sen vuoksi * että paJcliinaat % i s i v a t asevoimansa K o k o ajatus "asevoiman kautta Tauhaan" onkin sodanlietsojäih humpuuHipuhetta. Joka haluaa rauhan säiiymistä M n puhiiu j a toim i i aseistutnist^^ l i s i en rauhan^sÖpimusteri puolesta. Ja ollaksemme rehellisiä rauhan-publustajia meidän itse kunkin täytyy puliuä j a toimia juuri oman maäihme aseiiitariisumisen j a rauhanomaisen ohjelman puolestaJ se oletettu ; ' v i - hollinen'' j a sen aseistariisuminen?. Vastavs tähän o n selvä: Se on Neuvostoliiton kansojen sisäinen asia. kajoamatta lainkaan siihen tosiseiktäany että Neuvostoliitto op: ehdottari^ riisumista ja viiden vallan rauhansopimustia, ^kysymy^, on siitä, ^e luotammeko me m turvaudummeko me pakkotoimenpiteisiin. Meillä o n tilaisuus vasta' sitten moittia Neuvostolin.-' toaaseistumiestä, jos me kansakuntana itse teemme ehdotuksen yleistä aseistariisumista varten. Niin k a u a a kuin me puhumme äseistu-miskampanjah puolesta; me asiallisesti omaksummi? yäkiyoimäan' pe-rustuyan ohjelman, j o k a loppujen lopuksi tähtää oletetun t a i todellisen "viholiisen'VvUkivöimalla aseistariisumisen^^ sotakentillä tuhoamiseen:: V^• - V ^ , : / 'r'"".-/ V'.' K a i k k e i n tärkeintä ori kuitenkin tämä: Sotavarustelu köyhdyttää n i i n Canadaa kuin se on köyhdyttänytEuroopänkih maat. Sotavarustelu, aiheuttaa lisää veroja j a väestöjpukkpjen yleisen JcÖyhtymi-sen^. j a jos tätä aseistiamiskampanjaa että se johtaa sbtaän, n i in tuhoisat seuraamukset ovat sitäkin suurempia Tosiasiassa olisi jokaisen canadalaisen patriootin velvollisuus tehostaa toimintaansa rauhanomaisen ohjelman j a aseistariisumisen puolesta. Tätä tuiki tärkeätä asiaa voidaan nyt parhaiten auttaa siten, "että tuietaah Canadan rauhanjpuolustajain yleistä kampanjaa V i i d en Suurvallan rauhansopimuksen puolesta sekä Ontarion vaaleissa kaikk i a niitä ehdpkkaita; jotka sanoin j a teoin toimivat tällaisen r ohjelman puolesta. ;/.vvr^^/v Hilja Tdmulä Bcaver Lakelta täyttää ^»erjahtaiiia lokakuun 26 pnä 60 vuotta. ; :i«lda HänniiMn Potsvillesta; Önt., täyttää tänään lokakuun 25 pnä 761 vuotta. % sukulaisten j a tuttavien ohnentoivbtukisiin. ; : : : Mita millit sanovat KYLI/ÄSTyNYT JSECBAAMAAN YifOYSVALTAJUf P O U T I I I E K AA "Minä miiistah ylnen puolue pii koko poliittisen sukupolven ajan pi^yt^^^^ tukemista ulkopom^ venä; \. Sitten; sanoi konseryatll vinen pääministeri loprdi, felisbury — sivumennen puheessaan — heille, että konservatiivinen puolue on kaiken aikaa veikannut raftansa väärän hevp- •sen. .puolesta. ; "Minä toivon, että el kestä kauan ennenkuin Joku suuri Labor-piiplueen johtaja 'havaitsee Ja myöntää, että nie veikkaamme rahamme myöskin väärän hevosen puolesta kun aina seuraamme uskollisesti Amerikan Yhd>'8. vaitain Johtoa. "Englantilaisena olen kyllästynyt siihen. Sosialistina valitan sen Johdosta valtavasti." — Kahdessa Britan- ; nian ensimniäisessä työväenhallituksessa ppetuisminlsterinä toiminut sir Charles: Trevelyan. puhuessaan, La-bor- puolueen kokouksessa 'Newcastles- "DOLLABIDiBMQKBATiAA'' AUSTRAAIilASSÄKIN Menziesin hallitus Austraaliassa on ilmoittanut, että se peruuttaa kirjailija Frank Hardyn j a hänen vaimonsa passit.' . (Hardy on "Power WIthmout Glory" kirjan kirjoittaja ja tämä kirja bn jo käännetty kahdeUetoista kielelle. Euroopan matkallaan hän osallistui Maailman >NuorIsofestivaallln, vieraili Tshekkoslovakiassa Ja on nyt Neuvostoliitossa, — Pacific TVIbune. "SITÄ KUUSTA KUULEMINEN "Labor-puölueen • vaäliinanitestissa korostetaan rauhantahtoa". — WInni-pegPree Press Weeklyn otsikko uutis-tledossa, missä selitettiin Britannian laborpUolueen vaaliohjelmaa, . • '.• . •iy, JONKA JUUEELIA ASUN ' "Toryjbhtaja kieltää sodanlietsoja-syytöksen" — Globe and Mail-lefhden otsikko uutiseissa jos^ kerrotaan mr, Churchillin tärkeästä, vaalipuheesta toryjen rauhanrakkauden suhteen.: Hi Ifyvää päivää kirvesvartta" Mahdollisesti meille sanotaan, ettei ylläoleva lainaus sovi minkään kirjoituksen j a vidä vähemmän tolmituskirjoituksen otsikoksi. ' M e ijuolestamme olemme Valmiit myöntämään, että oudolta se tuntuu, paitsi tavallisessa kansankie^ssä. Toiselta puolen bn myönnettävä sekin, että on oikeastaan synti » käyttää hyviä suomalaisia sananparsia samassa yhteydessä k u n puhii- < taan Yhdysvaltain nykyisen hallituksen ulkopolitiikasta; >: Kuten aikaansa seuraava lukija jo arvaakin, ylFäPlevilla huo-, mautuksilla viitataan siihen tosiseikkaan k u n Yhdysvaltain presidentti Truman nimitti johtaVassa asemassa olevan kenraalinsa (Mark W . Q a r k i n ) Yhdysvaltain ensimmäiseksi Vatikaanin lähettilääksi vuonna 1868 päättyneiden diplPmäattisten suhteiden uusimiseksi pääo v i n ^kanssa.- ••:,':^-;." - ^ ^ ^ Merkillepantavaa on, että katolisen maailman henkiseen päämajaan, joka o n välittömästi Jumalan edustaja täällä matoisessa maailmassa, ei riimitetty Yhdysvaltain lähettilääksi mitään hengenmiestä, vaan korkea-arvoinen upseeri. J a täällä julkaistut "selitykset" ovat yhtä eriskummallisia. Hämmästyneelle maailmalle, joka on tottunut pitämään Yhdysvaltoja maana, missä periaatteellisista syistä o n k i r k ko ja v a l t io erotettu toisistaan, annettiin nyt ymmärtää ensinnäkin seuraavaa: Presidentti Truman teki tämän nimityksenpä Mustajahuoneen lomalla ollessa siinä mielessä. että siten voitiin välttää vissejä vaikeuksia, ts. Yhdysvaltain kongressi pantiin tapahtuneen tosiasian, eteen, kuten tapahtui esim. Korean sotaan lähtemisen yhteydessä. Toiseksi ilmoitettiin, ettei kenraali C l a r k i a mmitetty Vatikaanin lähettilääksi siinä mielessä, että presidentti Truman voisi tehokkaam- < mini taistella sitä vanhaa vihtahousug vastaan, jolca "käy ympäri kuia k i l j u v a jalopeura etsien kenet hän saisi niellä" vaan siksi, että tällaisen toimenpiteen kautta autetaan, "taistelun ko-ordinointia kommu-nistivaaraa vastaan". Sielunvihollinen ei s i is ole enää sarvipää Saatana, vaan kommunismi, jonka Aiar.x ja Engels sanoivat jo sata vuotta sitten kummitelleen Euroopassa! K u n otetaan huomioon Yhdysvaltain rahamiesten j a heidän p o l i - tiikkojensa nykyinen mielettömyyttä lähentelevä mentaliteetti, niin ylläoleva on täysin johdonmukaista toimintaa j a sananselitystä. M u t t a sitten tuli Vatikaanin ^iioro — ja Euroopassa c i enää voida olla huomioimatta rauhanpuolustajain mielipiteitä. Niinpä sitten - saimmekin Roomasta lokakuun 22 pnä liihetetystä N ew Y o r k Timesin uutistiedosta lukea T O I S E N L A I S T A sananselitystä. Tämän tiedonannon mukaan Vatikaani on tervehtinyt hyvin .Imnpimästisitä kun Yhdysvaltain hallitus o n antanut palttua vanhoille "perinteilleen j a nimittänyt lähettilään Vatikaaniin. M u t t a sananseli- Ontarion jutoja olisi vaihdetiava Toronto,,— ifLN) —;,' Lokakuun 19 pnä lähetti LPP:n kansallinen johtaja Tim Buck liittohallitukselle jyrk-käsanaissn protestin natsikenraiali Kurt Meyerin yapauttamiseeh tähtäävien toimenpiteiden Johdosta. . Pääministeri, St. Laurentille osoitetussa sähkesssä TIni Buck vaati puolueensa nintsssä. että Kurt Meyer on tuotava takaisin Cahadaan palvelemaan elinkautista Vankeuslrangaistuis-taari. . Hän myöskin huomautti, että tällaisesta röyhkeästä tbirrieripitesstä tulee ke.?kust€na: parlainnitissa. Sähkeessä^ sanotaan: ' / :V'LPP:n kansallinen keskoskonpl-tea vaatii, että teidän hallituksen- . ne viipymättä ryhtyy toinienpitci-siin natsikenraali Kurt M^ palaoitamiseksi Saksasta takaisin : paivelemaahrangafstastaan Canadan karitnishuoneessa. Me yhdymme kaikkien demokraattisten cana-dalaisteti kanssa protesteenaamaan teidän halutuksenne hämmästyttävän toimenpiteen, Kurt Meyerin Dorchestel^in kuritushuoneesta va-pauttamlseh Johdosta. : "Tästä Julkeasta toinrienplteestä tulee keskustella parlamentissa. Täihän hitleriläisen Meyerin kädet ovat tahrattu hänen määräyksestään ammuttujen aseettomien canadalaisteri isotä-vanicien yeMlu; satojentuhansien Juutalaisten ja slaavilaisten lasten ve-reilä, naisten jä vanhojen miesten, joita murhattiin joUköttain kaasukammioissa. Hänen siirtämisensä ] Saksaan vapauttamista varfcsn, on osa! Yhdysvaltain, imperialistien johtamasta Atlantin paktih sotasuunnitelmasta uudelleen aseistaa; Sakgän natsit, "Teidän hallituksenne pettää ; he 400,000 canadalaista, • jotka antoivat elämänsä natsismin pysäyttämiseksi, osallistumalla Pohjois-Atlantin pak-tiln ja tähäii Kurt ]\Äeyerin yapaut-tamiseeri. Kurt Meyei* on tuotan^a takaisin Canadaan palyelemaan kautista tuoimibtaan."r elin-raoi^ snMYRSKir Torqintö Daily Starin pttäwan kirjeenvaihtaja Robert T^ seenalal^ksl IqkakuUn 19 ;priäj^ virallisten raporttien w^ siirto ;el merkitä.mUuttt h|lnen tub-mlconsa". Hän kirjoitti: . ': ^ ^ . mutta isepnniin'S«^ voröllis^ että Meyerin vankeiispäi- : vät voidaan / lakea; koriuilntaan ;'':'kuukaiuiicsL". Niin pian kuiii Kurt Meyerin salainen sjirtäniirien'tulli tunnetuksi, alkoi myöskin kUidua uutisia laajasta pro^ testinlyrfekystä;'. SeiH-aavassa muutamia ensimmäisiä esimerkkejä :': : Canadian L«gionah Quebecin alueen presidentti A. G.; Munich • sanoi, että Meyerin -siirto on "ensimmäinen askel hänen vapauttamistaan kohti". :"Ottaen huomiobri, että hänet on tuomittu syyllisenä cariadalalsttn sotavankien animuttamiseen . . . on.to-dennäköisiiä, että cariadalaiset: sota-yeteraanit kaitsövat hallituksen käsityksen; olevan, ettei sotavankien ampuminen ole vakava rikos." , Miss MaiyJennison, Canadan Rau-hankongressih sihteeri, sanot asian johdosta: "18 canadalaisen sotavangin ampumiseen syylliseksi todistetun Kurt Meyerin siirtäminen Saksiaan Britannian miehitysalueelle, ori sellal-risn toimenpide jota canadalaiset ei-väfe^ voi ymmärtää eikä anteeksi antaa, (teri poikien vanhe^^ Saksan-Lännen sotaan Venäjää vastaan, sopii hyvin hallituksen ohjelmaan Saksan uudelleen aseistamiseksi ja canadalaisten joukkojen asettamiseksi palvelemaan kenraali Elsen-, liovireriri natsiupseerien alaisuudessa, ; ' "Canadaih EaoBankoi^^ ^rö-t< »ioIdessaati; päättävästi tämän natsimorhaajan y a p a n t taml»en . Johdosta,V pintana kai&klen: ,oikear iniellsten ^lai^daiaisten pnöiesia^ sekä. keiiölttaa Jkalkkla Jotka kuta-nlcittavat viime sodassa; kaatunei- , den mulst<mv osallistuinaan tähän ^ \toiniintaah/*^/;:.:'-^/Z;,^ " ' : : . " : • ' : • : ' • ' • . ' " > Torontplairiehf John Smith, jonka 19-vuotiäs''.:i^ika Dtck oli yksi Kurt MeyeriH"'iiliJefetai lausui: "Se on pää-asias^ d';^'slläiy^npesua, että luvataan Meyerljitää edelleen vangittuna. Per-soonakohtai^ ti minä jyrkästi vastustan . haiu^ksen toimenpidettä. Mlssä^^l^ät|fsessa häntä ei saa v a pauttaa, Hänet olisi pitänyt pitää ris-tikoiden »takana Canadassa. Antaa hänen tehdä itsemurhan, kutsri on kerrottu häneh uhanneen tehdä, mutta häntä ei saa päästää (vapiaaksi, silloin ei hänestä olisi enempää harmia. "Tuntuu ivalliselta, kun haUitus lähettää canadalaisia joukkoja Saksaan, niin se lähefcti sinne myös kenraali Meyerin. Joka saattaa tarkoittaa, että hänen halutaan komentavan Canadalaisia niitä vastaan, joilla hän ammutti meidän nuoria poikiamme, kuten minunkin poikani." Meyerin ammuttämien canädalais- Hänen surunsa vaimostaan ja lapsistaan eristettynä olemisen taiia ei herätä myötätuntoa vaimoissa, lapsissa ja puolisoissa jotka häneri määräyksestään on iäksi eroitettu puolisoistaan, vanhemmistaan ja . lapsistaan. ; •'•••::/.:':•••:•[•/'/• '', "Meyerin oma mielipide, että hänet tulisi vapauttaa, voidakseen yhtyä vaatiniasten Torontossa kokoontuneet kolmen union edustajat esittivät työväen yhteisen taistelun ohjelman a IVindsor, Ont. — Puhuessaan useissa vaalikokouksissa: Windsorin-Walker-villen valitsijaplir^sä on l.PP:n ehdokas Cyril Prince keholttanut auto-työllisiä äänestämään tulevissa maakuntavaaleissa rauhan ja töiden puolesta. iHän on kehoittanut "autotyö-läisten riyljäsenistöä keskustelemaan Ontarion kauppavaltuuskunnan lähettämisestä Kiinaan tarkoituksella saada aikaan sopimus 50 miljoonan dollarin vaihtokaupasta kun trokeja ja autoja vaihdettaisiin Kiinan puuvillaan." ^ Hän sanoi tämän ajatuksen toteuttamisen merkitsevän työn takaamista kaikille autotyöläisllle ja esitti samalla vaatimuksen, että Ontarion maakuntahallituksen pitäisi suojella nyt työssä olevia sellaisella lainsäädännöllä, mikä määräisi yhtiöt lyhentämään työviikon > pituuden 40 tunnista 30 ttmtiin ennenkuin ketään pantaisiin pois työstä työn vähyyden takia. Sitoa tapauksessa olisi 30 tunnin viikon työstä maksettava 40 tunnin palkka. Edelleen hän esitti vaatimuksen, että maakunnan pitäisi maksaa työttömille yhtä «uuren lisäavun kuin he saavat työttömyysva-kuutuicsesta. Toronto. . _ Mine-MiU, United Electrical Ja Fur and Leäther-uni-oiden edustajat kokoontuivat viime maanantaina täällä Ja sopivat lä-heisemmästä yhteistoiminnasta näiden järjeestöjen kesken, käydäkseen taistelua jäsentensä elintason ja turvatSSuuden parantamisen puolesta. Edustajat vahvistivat tarkoitulcserisa olevan työskennellä kaikkien ryhmien kanssa yhtenäisen työväenliikkeen hyväksi, Canadari työläisten elintason kohottamiseksi ja työväen sortolain-säädännön poistamiseksi. Kokouksessa valitettiin niiden kaaosmaisten tapahtumien johdosta, joita on tapahtunut CCL:n keskuudessa. Ne käsitettiin kiertämättömiksi seurauksiksi CCL:n johdon noudattamasta valtapolitiikasta ja poliittisesta puolueellisuudesta ja siitä yleisestä ohjelmasta, joka vieroo työväen vaatimuksia, . Kokous sopi siitä, että mainittujen kolmen union CCLrn kokouksille esittämä työväen yhtenäiseen toimintaan ja työväen perusvaatiriiulcsiin perustuva ohjelma edustaa edelleenkin työtä-, tekevän väestön parhaita etuja. Tämän ovat täydellisesti todistaneet ne korkeammat palkat . ja paremmat työskentelysuhteet, jotka on voitettu työläisille kaivanto- ja sulattotöissä. sähkö sekä turkis- ja nahkateollisuuksissa. ^Edelleen sen vahvistavat ne CCLrn kokoukselle unioiden sopusoto-nussa sen ohjelman kanssa. Jota nämä kolme uniota ovat noudattaneet toiminnassaan kuluneiden vuosien a i kana. V': CCL:n kaikille osastoille päätettito lähettää kehöitus, jossa pyydetään toiminnan ohjelman seuraaviin kysy-myksito nähden: 1. Palkkojen korottaminen Ja pa- ; rempi elintaso. *'nen..' .: f. K '^J:^ ^ " i ••' '^.f ' 3. Demokratian Ja autonomian palauttaminen CCL:n. 4. Työyäenvastaisen sortolaln- . säädännön ja oikeuslaitosten tai • hallituksen työsopimusasiolhin Ja lakkb-oikenteen sekaantumisen • vastustaminen. • 5. Ilallitostanune on vaadittava .noudattamaan itsenäistä raqhano. maista, eikä sotapoUtiikkaa. Mainittujen kolmen union edustajat olivat varmat siitä, että rlvljäsenistö kannattaa sellaista , ohjehriaa ja saa kerran jälleen aikaan yhtenäisen, työläisten vaatimuksiin perustuvan työväenliikkeen. Mainitut uniot jatkavat Ja tehostavat toimintaansa yhdessä minkä !työväen ryhmän kanssa tahansa edellämatoittujen kysymysten puolesta joko paikallisessa tai maanlaajuisessa mittakaavassa, sanotaan kokouksen lacsiinnossa. jj'rkästi hallituksen toimenpidettä. Mrs. Wallace Pindlay Torontosta alkoi itkeä häntä haastatellessa. Hänen 19 vuotias poikansa Robert kuului 'Winni-peg Rifles-joukkoihin, Hän sanoi hallituksen kohtelevan sydämettömäs-t i niitä äitejä, joiden pojat murhattiin. Hän myöskin kertoi, että ensimmäi.^ sen uutisen poikansa niurhasta hän sai sanomalehtien • kautta, joka sekin osoittaa; 'fettei hallitus välitä, vähääkään meidän tunteistamme". "Meye-rlä ei olisi koskaan ipitänyt tuodakaan Canadaan, eikä häneri kuolemantuomiotansa muuttaa", sanoi mrs. Find- "Mitä luulette minun tunteneen, kun sain tietää kuinka raakamaisen toimenpiteen • kautta poikani joutui ahtamaan .elämänsä Canadan hyväk- :sl?".;kys$f itkl^ ^: f j-jl i-Qfi' "Minun poikani Bob murhattiin niin selyästi kuin; kukaan koskaan voidaan murliata. Meyer sanoo, että hän haluaa taistella demokratian puolesta Venäjää vastaan. M i nä en koskaan usko sitä. Hänen mielipiteensä on kuten raa'an sotakoneen ja; minä en voi uskoa ränen halunneen ; takaisin Saksaan siksi että kaipasi vaimoaan Ja lapsiaan. Se mies "ei voi rakastaa ketään. Hän rakastaa vain tappamista", sanoi mrs. Findlay. : Toinen torontolainen äiti, mrs. A. Hollnes, sanoi uskovansa, että riatsin palauttaminen hänen kotimaahansa oierkitsee sitä, että -jonakin päivänä hän on vapaa taistelemaan demokratiaa vastaan ja uusimaan raakalais-tekonsa toisia Canadan poikia vastaan. .*..... Eversti Bruce Macdonald Winnipe-gistä. joka toimi yhtenä Meyerin syyttäjänä, sanoi hallituks3n toimenpidettä "hyvto vaaralliseksi', mai jaUcoi; 'Meyerin sjryllisyyden todistamisessa ei Jäänyt mitään epäilyksen alaiseksi ja minä eri- hyyäksynyt sotaoikeuden langettaman kuolEmantuozhlbn Kerren- :tämlstä; ,.^/yf'' /.^^f• •;:-;-:::^\' "Meyer ei ole luopunut milloinkaan ;rakkaudestaan natsismiin, mikä 'yie- • Iäisin on hucoiiconotettava voima Saksassa ja minä olen hj-vtii- kiihtynyt näkemään josko tämä siirto on •yksi käytänribliinen toimenpide hänen vapauttariiisekseen rangaistuksen kärsimisestä." .: • ••, ;,;• - ;;.':•, ;;. • ;^\, VALITSEE FASISMIN 'v': Toronto. — David CroU (Lib.-To-rantori Spadinan alueelta) ottaa mieluummin riskin natsien kanssa kuin elää kommunismin "uhkaamana", mikäli hänen •; antamansa vastaukset Dnited Garment Workers Union lähetystölle ovat vedenpitäviä. Häntä pyydettiin puhumaan Saksan uudelleen aseistamista vastaan parlamentissa ja puolustariiaah viiden yal-- Iän rauhansopimusta sekä hyvinvoin-tiohjelmaa. •. CroU halveksui ajatusta, että työ Iäiset joutuvat eniten kärsimään sodasta sanomalla, että ministeri Gardiner myöskin meneti poikansa viime sodassa. Kuitenkin, hän sanoi, työläisten täytyy olla. valmiit uhrauksiin ja syyttL lähetystöä patriotisaiih puut-tessta. Kun häneltä kysyttiin josko toiminta rauhan puolesta ei ole patrioottista, niin hän sanoi Vähetystön. esiintymisen rauhan puolesta olevan Canada-vastaistä. Hän sanoi työläisten täytyvän työskennellä kovemmin ja kauemmin ja uhrata enemmän. Asuntopulan ja ityö-läisten pmien asuntojen kysymykseen hän vastasi Joutuneensa odottamaan 20 vuotta ennenkuin sai oman talon ja että työläiset voivat myöskin odottaa niin kauan. , . Edelleen hän sanoi vastustavansa viiden ivallan rauhansopimusta, esittäen syyksi USA:n valtiodepartmen-tin tempun, että kaikki voitaisiin järjestää Y K : n kautta, mutta Venäjä el halua rauhaa. Hän myöskin Ilmaisi kannattavansa täydellisesti Pohjbis- Atlantin paktia Ja kaikkia sen toimenpiteitä, kuuluen niihin natsien uudelleen aseistaminen kolmatta maail- •mansotaa.varten- •> . ' . V ; . ' • Robert Kajanus joutui jäh Joiden Isäntäväkeä hän ei ti Pöytään. Istuuntuessaan vieres! herrasmies kysäisi: "Mitä pidätte vaimoni laui, -Anteeksi; kuinka nii^gj ,kaan? En kuullut mitä sanoit tuo akka kiljuu niin vietävä* kuille mitään." »IMPCTTAJA • V SibeUuksesta kerrotaan, että läluoklllav ollessaan soitteli oa yeUyksiään koulun keskeisissä sa.. •Koulussa oli myöskin toinen < joka tavaUlsestl soitteU tanssin kia. Sibeliuksen mu^ikki oli ya tanssijoille liian syvähenkistä; eräs heistä sanoi: "Mitäs sinä Janne siinä rimp ettiäri sinä osaa soittaa, anna Grönlund pudottelee valssia." VASTASI NOPEASTI Nuori mies hiipi tytön taakse kätensä tytön sihnien eteen ja j :/ "Jos et kolmella kerraUa ana ka olen, niin suutelen sinua." "George Washington. .Thomai ferson, Abraham Lincoln-, supau tö viivyttelemättä. Kysymyksiä ja Leipä varras kohosi Suomessa edelleen HelslnkL — Lokak. 19 pnä ilmoitettiin täällä, että virallinen elinkustannusindeksi on Icohorinut syyskuun aikana 18 pisteellä — erilaatuisista rukkauksista huolimatta. • Elokuussa tapahtui 17 pisteen kohoaminen. Sitten viime vuoden syyskuun ovat elinkustannukset kohonneet 163 pisteellä. Rukkitehdas paloi Helsinki. — Lokak. 17 pnä paloi Arvi Kaukosen omistama kehruurukkiteh-das poroksi, aiheuttaen noin 10 miljoonan markan vahingot. iNäitä käsl-työväUneltä pitänee -valmistaa käsityönä, eikä tehdasmaisesti, siihen saakka kunnes tehdas rakennetaan uudelleen. Sammutustyöhön osallistui kaikkiaan viisi palokunta. Kysymys: Mitä tarkoitetaan sanotaan näytelmän olevan alle< sen fantasian?— Tietoa haluava.' Vastaus: Allegorinen tarkoittaa vannoUlsta ja fantasia mlelikuv riiaa. Allegorinen fantasia on kuvannoUinen mielikuvitelma. Kysymys: Onko papin hautaja paikkaamlrien pakollinen toimen hautajaisten laillisuuden kann katsoen? — Tietoa haluava, • Vastaus: Koska Canadassa valli uskonvapaus ei se ole millään tav minkäänlainen hautajaisten "la suuden- edellytys. Tämä kysymp kuitenkin yhteydessä hautausmaa sioihin. Sillä visseillä seurakuns ja uskonlahkoilla on omia hauta maitaan, joihin ei saa haudata mi ta kuin Icysymyksessä olevaan kirkl kuhtaäri kuuluneita henkilöitä tai i tä henkilöitä, jotka haudataan ky, myksessä olevan kirkon menojen n kaisesti. : Useimmilla paikkakunni on kuitenkin sellainen yleinen la tausmaa. johon haudataan kaikem koisia ja uskomattomiakin, joko ki kollisella tai ei-ku-kollisella taval Näistä: asioista oh paras keskiiste! mahdollisimman avomielisesti ja se västi hautaustoimiston kanssa & hautaantoimittajien velvollisuus « haudatuttaa ihmiset vainajan tai iii nen jälkeläistensä haluamalla tavaB Jos ette halua pappia hautajaisiin, il moittakaa asiasta selvästi. OnoÄ tapauksia, että muodollisesti lutbsi laiseen kirkkoon kuuluneille on hait taustolmiston puolesta pyydetty lutiej rilatoen pappi hautajaisiin ikäänte itsestään selvänä asiana, vaikkaatii olisi haluttukaan. Hautaantoimitta Jan velvollisuus on huolehtia siitä, et tä kaikki tapahtuu laillisella Uval kuin myöskin sillä tavalla kuin vaia ja tai hänen jälkeläisensä haluavat Mitäs sanotte, heri^^^^^ — • ' ' • — ' : — — — ' — « tys on sittenkin kokonaan toisenlainen. Jostakin syystä Vatikaanin lausunnossa puhutaan " M r . C l a r k i n " lähettilääksi nimittämisestä. X e w York Times toteaakin, että "kenraali*' sana tarttui Vatikaanin miesten kurkkuun. Vatikaanin antamassa lausunnossa ei l i i o in puhuta mitään " k o m munistivastaisen taistelun ko-ordinoinnista" vaan korostetaan erikoisesti sitä, että " j o s " tämä nimitys menee onnelliäesti läpi, niiri se muka auttaa "rauhan j a kansojen hyvin^-oinnin a s i a a " . _ Kuka vielä moittii meitä, jos kaikkien ylläesitettyjen tosiseikkojen perusteella pidättäydymme oman mielipiteemme esittämisestä ja sen sijaan sanomme;"^Hyvää päivää, k i r v e s v a r t t a ! " J . K . Sen jälkeen kun ylläoleva kirjoitettiin, ilmoitettiin e i xn AVashingtonista, ettei kenraali C l a r k i l l e annetakaan n.s. kongressin loma-ajan nimitystä Vatikaanin Fähettilääksi. Asiallisesti tämä tarkoittaa sitä, että tämä nimitys jää odottamaan kongressin kokoontumista j a se taas johtuu siitä, että yleisen imielipiteeri painostus E u roopassa j a v a r s i n k in Yhdysvalloissa nousi n i in suureksi, ettei tätä rii-riiitystä voitu tässä vaiheessa toteuttaa. Tämä kautta Yhdysvaltain levinnyt protestimyriky osoittaa, että yhdysvaltalaisten kansanmiesten ja -naisten sydän on vielä paikallaan, kunhan he v a in näkevät asian todellisen tilanteen — ja se on k u i n myrkkyä sodanlietsojille . : Canadan (Rauhankongressin kansal-linen sihteeri, miss Marp Jennison on kiinnittänyt pääministeri St. Laurentin huomion ColUer's-nlmisen julkaisun lokakuun 27 pn numeroon sanomalla: V ' •• - 'V "Te olette ilmaissut Canadan kansan . yakaamukset lansomaila aikaisemmin oskovanne, ettei sota ole kiertämätön. _ Me pyydämme teitä toteuttamaan tätä -uskoia kieltämällä CoIUcr'sln sotaa provosoivan nnmeron levittämisen Canadassa". Tehkäämme: yksi.piskuruinra ajatuskoe: Olettakaamme, että Joku johtava neuvostoliittolainen aikakausjulkaisu Julkaisisi kymmenkunnan "johtavan" Idrjailijansa kuvauksen siltä mitä tapahtuu v. 1952 alkavassa kolmannessa maailmansodassa, jonka jälkeen Neuvostoliitto miehittäisi Canadan, Britannian ja Ranskan Ja järjestäisi mlehitysjbukkojensa päämajan Washlngtonlin? Vaikka "luulo el olekaan tiedon väärtti" niin mc rohkenemme kuitenkin luulla, että täsbä -hävlttömästä sotaprovokatiosta nousisi; hirmuinen myrsky tällä puolen Atlantin. Me emme liloin halua vetää pois omaa paitaamme tästä pyykistä. Esim. kirjoittajaa on joskus paneteltu siltä kun hän ori tietoisesti ja tarkoituksellisesti pysj-njrt pois porvarien neu-vostollittovastalsesta hysterian lietsomisesta. Mutta tässä yhteydessä voidaan sanoa: Jos Neuvostoliitossa Jul-kaistlslln yllAkuvatunlalnen "hengentuote", niin allekirjoittanut olisi en-slmntälsten joukossa' sitä tuomitsemassa. Mutta asia onkin-niin. että tämäntapaista sotaprovokatlota löy- •r;-.;.js.. . 0 . , -, , ; . tyy.' ainoastaan 'kaikkivaltaan dolla-rint nmastaföamallä kUn kaikenlainen sotajtebpagaädä'.. on Neuvostoliitossa laklviftstäista) hommaa, josta joutuu, eikä suinkaan syyttä, tiilenpäitä l u kemaan,; -> • Täällä .Ja ivarsinkin "vapaassa Ame-riKassaJ% Ttiiissä'ty5väenIehtlen toimittajia- j^-midta raohanpnolustajia kärrätään "vääristä ajatuksistaan" van-kilaan « eL' sotaprovokaattorien "va-paiiksia" m i n vain rajoiteta ja niinpä meillä onkin sitten tämä ColIier's-jnlkäisun mainitta numero. Se on etn-sivnltaan. alkaen todella "hieno" ja "mieltäylentävä" nähtävyys. . "Collier'sln kanslkuvann on suuri kartta Neuvostoliitosta ja Kansandemokratian maista, sekä osia Turkista, Skandinavian maista jne. Kansilehden oikeassa yläkulmassa on "se-litys" tähän karttaan Ja^se kuuluu kaikkivaltiaan dollarin nimeen seuraavasti: V "Venäjän häviö Ja miehitys 1952— 1560." Yllämainittu kartta antaa meille seuraavanlaisen tilannekuvan: Yhdysvaltain porvarien miehittämät maat on-pahiettu vihreällä värillä ja "voittoisan" sodan jälkeen on miehitettäväksi kuvailtu; Viro. Latvia. Liettua. Puola, Tshekkoslovakia. Unkari ja Rumania. Kuten sopii arvatakin, "miehitysjoukkojen" päämaja,- niissä irvistellen liehuu Y - I^:n lippu ilman pääkallon Ja sääriluiden knVaa - on — Moskova, minkä paikalla' myös komeilee vihreä mie-hitysvärli-' • - ' Itse kartan edustalla on suhteellisesti suuri amerikkalaisen sotilaan kuva. Tämän sotilaan täytyy tietysti olla amerikkalaisen ja hänen kypärässään on sekä Yhdysvaltain että YK:n. merkit ja hänen voimakkaissa käsissään on luonnollisesti amerikkalainen sotiläsklväärl amerlkkalaisine pistimirieeri^ kuinkas muuten! • Collier'sin käytettävissä on koko liuta "kirjailijoita", sellaisia tunnettuja sodanlietsojia kuin Walter V/in-chell ja Oksana Kasenkina sekä hänen ikuiseksi häpeäkseen myös sellainen brittiläineh laboristlen iritellek-tuaah kuin J. B. Prlestleyl Selvää tietysti on, että yllämainittujen Ja toisten sodanlietsojain • joukossa on myös autotyöläisten union pomo Walter Reuther. _, Osoituksena siitä, minkälaisia "en-nustuksia" nämä herrat ja rouvat kirjailijaprostltuutit kolmannesta maailmansodasta antavat voidaan mainita, että Philip Wylle-nlminen sankari kuvailee miten Neuvostoliiton miehiä -ja naisia käytetään Yhdysvalloissa pakkotyöläisinä sodan jälkeen sillä sodan jälkeen tarvitaan ;*satöjatuhansia" työläisiä hävitettyjen alueiden Jälleenrakentamisessa. New York Timesin "sota-asiaintuntija" Hanson W. Baldwln kuvalle^, miten Warsovaa, Moskovaa, Vladivostokia Ja multa Neuvostoliiton kaupunkeja pommitetaan atomipommeilla kolme kuukautta yöllä ja päivällä. Itse Kolmamxen maailmansodan kulku, sellaisena kun Collier's Ja sen ostetut ja maksetut kirjeenvaihtajat sen sielunsa silmillä näkevät, tapahtuu yksityiskohtaisesti Hollwoodin reseptin mukaisella tavalla. Erisin murhataan _ (asianomaisen rauhoittamlselcsi taidetaan puhua vain mUrhajTltyksestä) Jugoslavian Tito, kuten Saksan valtiopälvätalon pOltori jälkeen murhattiin natseja palvellut Lubbe-niminen idiootti. Ja sota a l kaa toukc&uussa 1992, sattinrasti kyllä siitä kun Neuvostoliitto pitää kitani ajatuksesta, että Jugoslavian kansalla on oikeus.ratkaista oman nuumsa sisäiset asiat. Sodan jälkeen Neuvostoliitto Jouto myös sattuvasti sanoen, ';satuiato A-pommltuksen. kohteeksi. bAa Collier's selittää.: Ja "saturaticc "pommituksella tarkoitetaan sotaa lellä sitä. että pommitetaan kaiib mikä liikkuu, käyelee. juoksee, fflai* lee tai ui! Toisinsanoen "saturatioa* pommitus on summittaista siviiliväe töiis joukkomurhaa Että: "sota" saisi dramaattisenaa: luonteen. Neuvostoliiton arinetaä: aluksi . voittaa — mutta '•tylfflit ryssät ovat niin "tyhmiä" että jois-Amerikan mantereelle hjä> tessään "miehittävät" Alaskan jäi7 neitä koi-pia - Ja luultavasti kB* vat sinne, nälkään, viluun ja fc» ikävään. Mitään.mahdollisuutta kään Järjen mukaan ei ole kautta mitään menestykseUisiä s» lasoperatioita tehdä puhumattako nyt .Pohjols-Amerikan mants» "valloittamisesta". Sitten • alkavatkin jo Neuvostotia "vastukset", Stalinin poika. Nf-^ tolliton ilmavoimien komentaj^ sily Stalux joutuu amerikkalaisz vangiksi. "Saturation-" pommitts-se suuri ihmisystävällinen toimec?» _ voittaa venäläisten ^ ^ ^ ^ sihiä määrin maansa P^^"^^ "miehittäjäin" puoleUe. että he sevat kaphiaan Stalinia vastaan. glksl joutuva venäläinen kearaaU » doittaa Stalinin "katoamisesU J hänen tilalleen- nimitetystä u i ^ "punaisesta diktaattorista", Jai ^ on kaikki selvää: Punaiset pakenevat joukkomitassa vasta tulee "miehitysjoukkojoi^J»;; majar Kaikki muut ^ ^ ^ ^ van yksityiskohtaisesti, mitä tapahtuu Helsingin o l j m p J^ sille! rAisäif Mlfcä siis sanotte, herra terl. moisen «>taprovokatlon^^ Eikö olisi palkallaan. ^^^J^^^ tämä sotanumero p a n » ^^ dassa pannaan? — KansäW»*'
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 25, 1951 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1951-10-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus511025 |
Description
Title | 1951-10-25-02 |
OCR text |
1
•ui
4 T-»
'.•>'J't.". ^'•i-' •.••.V< j
f1
OJDBEBTr) XndependentLabor
Organ of jpimUsb Canadians, £9-
«ablished Nov; «i i91^ Authoriz^
« « second class mail by the:Post
Telephosesr BU^toess Ctfflce «•4284.
Edltorial €>ffloe 4-42&. ACanager
E. 8ukfJu SditcT W. EUund; MaiJlisg^
address Box (9, Sudbury. Ontario.
Adrertifflng » t e s tipon appUcatiqo.
Translation free öl cbaige.
Ctfflce I)qpartizkent,^ Pub*
lidietS tbxlce «eekly: Tu«sday«^
IbUKidays andi Satunlayie» tv VatiaiiB
Publishing CoxDpany Ltd.; at KK^^lOZ
Elm S t w;., Sudbuiy. OnW Canada.
m A U S H U n i A T ;
Canadaasa: ^ 1 vlt » i » 6 kk. 3 ^
r••^::•^^-^/^•v•••^.:'•^:'^':•/^'"v
YhdysvallolsBa: t vit ioo 6 kk. « 0
^Ämessa:: - l yk. ÖJtf 6 kk.^t78
IL
Sodan ^Vastustaminen''
Puhueseaaliliala^^^
teri Pearson puolusti Atlantin paktimaiden afeistumisk^mipanjaa^^^^^^^^^^
penisteella^ että.tarkoitus
mirien. Että hänen mielessään 6 n p i t k ^^
näityy siitä, k u n mr. Pearson piihui ' ' l y h y e n " J a ' ' p i ^ ä n ' ' ajan aseis-tuiiiiskamripa^^^
1954 j a toisen vaiheen vas^^
r ;UlJw etteikö hänen ;
(mielessään d Neuyostoliiton hyökkäysyäaran torjuii^inen, mikä voidaan
TOukat tehdä v a in siten> että "vapaat maat!' aseistautuvat k y l l in
voimaperäisesti.
Jos historiassa olisi yksikin tapaus, missä aseistumislcijpaihi oh
johtanut kanspjenyä
täisiin ehkä sanoa jotakin i h ^
t a lapsetkin tietävät, että aseistumiskilpailu-ori aina johtanut sotaan,
j a että näin tulee vastaisuudessakin tapahtumaan, elleivät sotiin k y l -
Jästyneet kanajoukot tä
K a i k e n lisäksi ulkoministeri Pearsohinörhatarguim
aseistamnisviilitystä yastaan,^^^^ joka y o i -
daari ehkä sivuuttaa lähiajan asej^uskampanjah a
mennessä. Haluaako ulkoministeri Pearson cahädalaisten omaksuvan
sellaisen mielettömäriä ^ jos sillä kerr
a n öhfhyökkäy muita paktimaita vastaan —
odottaa n n n k a u a i i , että me saamme aseistau tumiskampanjamnie ''lä-hiajah
phjeiman'' töfeutetuksi? Tällainenhan olisi pelkkää hiielettö-inyyttä.
iös Neuvostoliitoila ja jos se
olisi Jtokonaisuudbsaanmobiiisoituhyökk^
meille selitetty, niin eikö johdonmukaisesti ajatellen olisi asia siten,
että i>J((iuvöstÖliittb o'isi j ö aikoja sitten aloittanut tämän hyökkäyksen,
että saisi länsimaista hyvän otteen ennen niiden asevalmiutta?
V a i n mielipuolet voivat uskoa, iettä'"hyökkäysaikeita'' hautova Neuvostoliitto
istuii kädet ristissä neljä viisi vuotta vain sen vuoksi * että
paJcliinaat % i s i v a t asevoimansa
K o k o ajatus "asevoiman kautta Tauhaan" onkin sodanlietsojäih
humpuuHipuhetta. Joka haluaa rauhan säiiymistä M n puhiiu j a toim
i i aseistutnist^^
l i s i en rauhan^sÖpimusteri puolesta. Ja ollaksemme rehellisiä rauhan-publustajia
meidän itse kunkin täytyy puliuä j a toimia juuri oman
maäihme aseiiitariisumisen j a rauhanomaisen ohjelman puolestaJ
se oletettu ; ' v i -
hollinen'' j a sen aseistariisuminen?. Vastavs tähän o n selvä: Se on
Neuvostoliiton kansojen sisäinen asia. kajoamatta lainkaan siihen
tosiseiktäany että Neuvostoliitto op: ehdottari^
riisumista ja viiden vallan rauhansopimustia, ^kysymy^, on siitä, ^e
luotammeko me m turvaudummeko me pakkotoimenpiteisiin.
Meillä o n tilaisuus vasta' sitten moittia Neuvostolin.-'
toaaseistumiestä, jos me kansakuntana itse teemme ehdotuksen yleistä
aseistariisumista varten. Niin k a u a a kuin me puhumme äseistu-miskampanjah
puolesta; me asiallisesti omaksummi? yäkiyoimäan' pe-rustuyan
ohjelman, j o k a loppujen lopuksi tähtää oletetun t a i todellisen
"viholiisen'VvUkivöimalla aseistariisumisen^^ sotakentillä tuhoamiseen::
V^• - V ^ , : / 'r'"".-/ V'.'
K a i k k e i n tärkeintä ori kuitenkin tämä: Sotavarustelu köyhdyttää
n i i n Canadaa kuin se on köyhdyttänytEuroopänkih maat. Sotavarustelu,
aiheuttaa lisää veroja j a väestöjpukkpjen yleisen JcÖyhtymi-sen^.
j a jos tätä aseistiamiskampanjaa että se
johtaa sbtaän, n i in tuhoisat seuraamukset ovat sitäkin suurempia
Tosiasiassa olisi jokaisen canadalaisen patriootin velvollisuus tehostaa
toimintaansa rauhanomaisen ohjelman j a aseistariisumisen puolesta.
Tätä tuiki tärkeätä asiaa voidaan nyt parhaiten auttaa siten,
"että tuietaah Canadan rauhanjpuolustajain yleistä kampanjaa V i i d en
Suurvallan rauhansopimuksen puolesta sekä Ontarion vaaleissa kaikk
i a niitä ehdpkkaita; jotka sanoin j a teoin toimivat tällaisen r
ohjelman puolesta. ;/.vvr^^/v
Hilja Tdmulä Bcaver Lakelta täyttää
^»erjahtaiiia lokakuun 26 pnä 60
vuotta.
; :i«lda HänniiMn Potsvillesta; Önt.,
täyttää tänään lokakuun 25 pnä 761
vuotta.
% sukulaisten j a tuttavien
ohnentoivbtukisiin. ; : : :
Mita millit sanovat
KYLI/ÄSTyNYT JSECBAAMAAN
YifOYSVALTAJUf P O U T I I I E K AA
"Minä miiistah
ylnen puolue pii koko poliittisen sukupolven
ajan pi^yt^^^^
tukemista ulkopom^
venä; \. Sitten; sanoi konseryatll vinen
pääministeri loprdi, felisbury — sivumennen
puheessaan — heille, että
konservatiivinen puolue on kaiken aikaa
veikannut raftansa väärän hevp-
•sen. .puolesta. ;
"Minä toivon, että el kestä kauan
ennenkuin Joku suuri Labor-piiplueen
johtaja 'havaitsee Ja myöntää, että nie
veikkaamme rahamme myöskin väärän
hevosen puolesta kun aina seuraamme
uskollisesti Amerikan Yhd>'8.
vaitain Johtoa.
"Englantilaisena olen kyllästynyt
siihen. Sosialistina valitan sen Johdosta
valtavasti." — Kahdessa Britan-
; nian ensimniäisessä työväenhallituksessa
ppetuisminlsterinä toiminut sir
Charles: Trevelyan. puhuessaan, La-bor-
puolueen kokouksessa 'Newcastles-
"DOLLABIDiBMQKBATiAA''
AUSTRAAIilASSÄKIN
Menziesin hallitus Austraaliassa on
ilmoittanut, että se peruuttaa kirjailija
Frank Hardyn j a hänen vaimonsa
passit.'
. (Hardy on "Power WIthmout Glory"
kirjan kirjoittaja ja tämä kirja bn jo
käännetty kahdeUetoista kielelle. Euroopan
matkallaan hän osallistui
Maailman >NuorIsofestivaallln, vieraili
Tshekkoslovakiassa Ja on nyt Neuvostoliitossa,
— Pacific TVIbune.
"SITÄ KUUSTA KUULEMINEN
"Labor-puölueen • vaäliinanitestissa
korostetaan rauhantahtoa". — WInni-pegPree
Press Weeklyn otsikko uutis-tledossa,
missä selitettiin Britannian
laborpUolueen vaaliohjelmaa, .
• '.• .
•iy, JONKA JUUEELIA ASUN
' "Toryjbhtaja kieltää sodanlietsoja-syytöksen"
— Globe and Mail-lefhden
otsikko uutiseissa jos^ kerrotaan mr,
Churchillin tärkeästä, vaalipuheesta
toryjen rauhanrakkauden suhteen.:
Hi Ifyvää päivää kirvesvartta"
Mahdollisesti meille sanotaan, ettei ylläoleva lainaus sovi minkään
kirjoituksen j a vidä vähemmän tolmituskirjoituksen otsikoksi.
' M e ijuolestamme olemme Valmiit myöntämään, että oudolta se tuntuu,
paitsi tavallisessa kansankie^ssä.
Toiselta puolen bn myönnettävä sekin, että on oikeastaan synti
» käyttää hyviä suomalaisia sananparsia samassa yhteydessä k u n puhii-
< taan Yhdysvaltain nykyisen hallituksen ulkopolitiikasta;
>: Kuten aikaansa seuraava lukija jo arvaakin, ylFäPlevilla huo-,
mautuksilla viitataan siihen tosiseikkaan k u n Yhdysvaltain presidentti
Truman nimitti johtaVassa asemassa olevan kenraalinsa (Mark
W . Q a r k i n ) Yhdysvaltain ensimmäiseksi Vatikaanin lähettilääksi
vuonna 1868 päättyneiden diplPmäattisten suhteiden uusimiseksi pääo
v i n ^kanssa.- ••:,':^-;." - ^ ^ ^
Merkillepantavaa on, että katolisen maailman henkiseen päämajaan,
joka o n välittömästi Jumalan edustaja täällä matoisessa maailmassa,
ei riimitetty Yhdysvaltain lähettilääksi mitään hengenmiestä,
vaan korkea-arvoinen upseeri. J a täällä julkaistut "selitykset" ovat
yhtä eriskummallisia. Hämmästyneelle maailmalle, joka on tottunut
pitämään Yhdysvaltoja maana, missä periaatteellisista syistä o n k i r k ko
ja v a l t io erotettu toisistaan, annettiin nyt ymmärtää ensinnäkin seuraavaa:
Presidentti Truman teki tämän nimityksenpä Mustajahuoneen
lomalla ollessa siinä mielessä. että siten voitiin välttää vissejä vaikeuksia,
ts. Yhdysvaltain kongressi pantiin tapahtuneen tosiasian,
eteen, kuten tapahtui esim. Korean sotaan lähtemisen yhteydessä.
Toiseksi ilmoitettiin, ettei kenraali C l a r k i a mmitetty Vatikaanin
lähettilääksi siinä mielessä, että presidentti Truman voisi tehokkaam-
< mini taistella sitä vanhaa vihtahousug vastaan, jolca "käy ympäri kuia
k i l j u v a jalopeura etsien kenet hän saisi niellä" vaan siksi, että tällaisen
toimenpiteen kautta autetaan, "taistelun ko-ordinointia kommu-nistivaaraa
vastaan". Sielunvihollinen ei s i is ole enää sarvipää Saatana,
vaan kommunismi, jonka Aiar.x ja Engels sanoivat jo sata vuotta
sitten kummitelleen Euroopassa!
K u n otetaan huomioon Yhdysvaltain rahamiesten j a heidän p o l i -
tiikkojensa nykyinen mielettömyyttä lähentelevä mentaliteetti, niin
ylläoleva on täysin johdonmukaista toimintaa j a sananselitystä.
M u t t a sitten tuli Vatikaanin ^iioro — ja Euroopassa c i enää voida
olla huomioimatta rauhanpuolustajain mielipiteitä. Niinpä sitten
- saimmekin Roomasta lokakuun 22 pnä liihetetystä N ew Y o r k Timesin
uutistiedosta lukea T O I S E N L A I S T A sananselitystä.
Tämän tiedonannon mukaan Vatikaani on tervehtinyt hyvin
.Imnpimästisitä kun Yhdysvaltain hallitus o n antanut palttua vanhoille
"perinteilleen j a nimittänyt lähettilään Vatikaaniin. M u t t a sananseli-
Ontarion jutoja
olisi vaihdetiava
Toronto,,— ifLN) —;,' Lokakuun 19
pnä lähetti LPP:n kansallinen johtaja
Tim Buck liittohallitukselle jyrk-käsanaissn
protestin natsikenraiali
Kurt Meyerin yapauttamiseeh tähtäävien
toimenpiteiden Johdosta.
. Pääministeri, St. Laurentille osoitetussa
sähkesssä TIni Buck vaati puolueensa
nintsssä. että Kurt Meyer on
tuotava takaisin Cahadaan palvelemaan
elinkautista Vankeuslrangaistuis-taari.
. Hän myöskin huomautti, että
tällaisesta röyhkeästä tbirrieripitesstä
tulee ke.?kust€na: parlainnitissa. Sähkeessä^
sanotaan: ' /
:V'LPP:n kansallinen keskoskonpl-tea
vaatii, että teidän hallituksen-
. ne viipymättä ryhtyy toinienpitci-siin
natsikenraali Kurt M^
palaoitamiseksi Saksasta takaisin
: paivelemaahrangafstastaan Canadan
karitnishuoneessa. Me yhdymme
kaikkien demokraattisten cana-dalaisteti
kanssa protesteenaamaan
teidän halutuksenne hämmästyttävän
toimenpiteen, Kurt Meyerin
Dorchestel^in kuritushuoneesta va-pauttamlseh
Johdosta. :
"Tästä Julkeasta toinrienplteestä tulee
keskustella parlamentissa. Täihän
hitleriläisen Meyerin kädet ovat tahrattu
hänen määräyksestään ammuttujen
aseettomien canadalaisteri isotä-vanicien
yeMlu; satojentuhansien
Juutalaisten ja slaavilaisten lasten ve-reilä,
naisten jä vanhojen miesten,
joita murhattiin joUköttain kaasukammioissa.
Hänen siirtämisensä ]
Saksaan vapauttamista varfcsn, on osa!
Yhdysvaltain, imperialistien johtamasta
Atlantin paktih sotasuunnitelmasta
uudelleen aseistaa; Sakgän natsit,
"Teidän hallituksenne pettää ; he
400,000 canadalaista, • jotka antoivat
elämänsä natsismin pysäyttämiseksi,
osallistumalla Pohjois-Atlantin pak-tiln
ja tähäii Kurt ]\Äeyerin yapaut-tamiseeri.
Kurt Meyei* on tuotan^a takaisin
Canadaan palyelemaan
kautista tuoimibtaan."r
elin-raoi^
snMYRSKir
Torqintö Daily Starin pttäwan kirjeenvaihtaja
Robert T^
seenalal^ksl IqkakuUn 19 ;priäj^ virallisten
raporttien w^
siirto ;el merkitä.mUuttt h|lnen tub-mlconsa".
Hän kirjoitti: .
': ^ ^ .
mutta isepnniin'S«^
voröllis^ että Meyerin vankeiispäi-
: vät voidaan / lakea; koriuilntaan
;'':'kuukaiuiicsL".
Niin pian kuiii Kurt Meyerin salainen
sjirtäniirien'tulli tunnetuksi, alkoi
myöskin kUidua uutisia laajasta pro^
testinlyrfekystä;'. SeiH-aavassa muutamia
ensimmäisiä esimerkkejä :': :
Canadian L«gionah Quebecin alueen
presidentti A. G.; Munich • sanoi, että
Meyerin -siirto on "ensimmäinen askel
hänen vapauttamistaan kohti".
:"Ottaen huomiobri, että hänet on
tuomittu syyllisenä cariadalalsttn sotavankien
animuttamiseen . . . on.to-dennäköisiiä,
että cariadalaiset: sota-yeteraanit
kaitsövat hallituksen käsityksen;
olevan, ettei sotavankien ampuminen
ole vakava rikos."
, Miss MaiyJennison, Canadan Rau-hankongressih
sihteeri, sanot asian
johdosta: "18 canadalaisen sotavangin
ampumiseen syylliseksi todistetun
Kurt Meyerin siirtäminen Saksiaan
Britannian miehitysalueelle, ori sellal-risn
toimenpide jota canadalaiset ei-väfe^
voi ymmärtää eikä anteeksi antaa, (teri poikien vanhe^^
Saksan-Lännen sotaan Venäjää vastaan,
sopii hyvin hallituksen ohjelmaan
Saksan uudelleen aseistamiseksi
ja canadalaisten joukkojen asettamiseksi
palvelemaan kenraali Elsen-,
liovireriri natsiupseerien alaisuudessa,
; ' "Canadaih EaoBankoi^^ ^rö-t<
»ioIdessaati; päättävästi tämän
natsimorhaajan y a p a n t taml»en
. Johdosta,V pintana kai&klen: ,oikear
iniellsten ^lai^daiaisten pnöiesia^
sekä. keiiölttaa Jkalkkla Jotka kuta-nlcittavat
viime sodassa; kaatunei-
, den mulst |
Tags
Comments
Post a Comment for 1951-10-25-02