Vapaus, February 14, 1956

              IkffiS imiirt «anovat
•ÄPiiÄi^^Äiiii
- Järjes^iiij^n '^bkiasenu^rympäri lazaSltaaa jopk tuhansien
: : lialiia ain^baii < « i ä 8 ^ , ä i ä ^ ^ ^ t^^renimih''^. kuin
^ ' . j>oliisivoi«riakaan' öliolflTkuiit idibotetut.,)a vl^^yt. roskajoukot
i&^t^at iiulindlftaaii^^fidfta^ni^erityttöä vitaani • 3|f9t|dp9^ tun^
t i r a ; ^ | c ^ Ih^^^ zUmisoikeudet ja^de6)pkraatUset kat-
" '|(^läcj^'iäbift^ oii kysymys amerikkalaisista neekereista ja
||l|^t^^^pfi^plä|fi|liiii^
'' "^^^Ottftkaanmie feliherkrksi Birminghamista/Ala., iorstaina lä-
Ukia,tmnmen li kUonetrto vie»'
tinhfibdgiaa yeafttiUoen JU. TKxxtyxtnA
Neuvostoihmlsteii harrastuksia
|ed^-iU4>^!^.f'M^^ qtlainaan hänet (neiti Luckyn>'
l a M s ^ ^ t ^ n i t u n laJtok^ opiskelijaksi. Tuomari Hobert Crooms
*^iyy4kW'9!^%^^S^ 29 pnä. ,
Ja miODuiJaiiiffi Siitka PoIkns«Bi Jou-'
iuJvat viestflcapuJan vaihdossa tukka-
AuottasllJe. Kai ebkka voitti,,koska
roamalalaet JBirot taiitemltalio.. ;^
».Canadan UutiBten "olymplauuti^
nen" belmlkttttn 8 pnS.'
rsirkka-Polkusena taitaa olla 100
met7i& pitkät kädet^ koska iiSh ulottui
sata metriä edellä oUeen venakon
takkaan;^ilIttkOm(on totuus on täsr
ei, kuten Vapaudessa on kerrottu:
"Kun sitten suMnalaiset voittivat
naisten 3x5 kilometrin Tlestin^ olf se
olkea jymftOityS'' NeuvostoUittoläl.
nen 10 kmn kullan Soittaja Ko^reva
lähti Jcbtamaaa 10 siaän'^täriä.
Kun IdUpaillJat saapuivat ensimmäi-sel^
r^osttudel^^^liavait^^Ktourevan
Johtavan. Hänen Jälessään, noin^ 100
metrin päässä; Siiri Polkunen, seuraani'
vana norjalainen . . . "
Olettdco koskaan ftmetellyt mitä
pyfirli Joidenldn ioimittaja&t ttSissä
«ivlfa Jo^ oesvMfoBMdiel*
lä «II onaf hvftaiMmtäUk.^kA'
de» 9MfM> lie viettfvät Irato*
hftfrfmi.
Jotka, vaikka he olisivat kuinfca kau­kana
Järjes^eestä työväestds».
näyttävät nauttivan siitä, että saavat
lyödä ^estynytlQi ty^äkeä Jokai-,
sessa^mahdollisessa tilanteessa? ;
Midland Piree Press äskettäisessä
numerpssaan teki paljastuksena
. "Canadan** vifltkoleht^, ^kaksl Ja
kolme kertaa' vi&ossä;^ qmes^en
läitf^ ,ioim)t^istd -on -yhdÄsän-j
I0«imentävli4-'P^<'^^ i
aikana paikallisen Icauppakamarintall
Irauppalautäkunnan ,pre8ldentttnä/' ;
Tutustuessani UkrainafsaJenakije-von
xautasulattamon peltivalsfioisas*
ton nuoreen työmieheen Mihail mko
iajeviin; huomioi}! kiintyi aiihoijyettä
hänen «ormenpäänsä olivat ruskeat
eroten räikeästi muusta J|;äsien>xvä-rlstä.
, -
SQnua^ hiukan IhmetyttL^ '
£ttpä ajatellut, sanoin- hänelle,
e t ^ peltivalssaajat. käyttävät Tielä
nytkin kemiallisia reaktiiveja|..s.,
Hän hymähti,, hieman hämillään,
puristi sormensa kämäaenta «vasten-Ja
£anoi: . ' , ,^ > *
— SA. tämä tydstä JoMu, ke­hitteestä,
vesillä olen' innokas v£doku-vatdcsen
harrastaja.
\; Ja hän Jatkoi odottamattomana in^;
nostuksella: ' i-' ^
— Tulkaa käymään meiUä, niin
näytän teille sellaisia valokuvia,
iette- luullakseni r.MoEkovassakaa
usein näe sellaisia!
Ja tosiaankin, käydessäni Nikolaje.
vin kodiläcaassa/asunnossa/sain-mhn
dä psdjon-useita !byvin mielei^
sia kuvia, J o ^ näkyi tekiJänsCtäi-tavuus.
Erikoisesti onnisteuneita oli­vat
hänen maisemakuvansa. Osoit­tautui,
että hän on ollut .imiostimut
valcdEUvaukseen Jo.nuoruudestaan^as^
ti ollessaan oppilaana .tehdaskoulus-sa
saamassa ammattiopetusta. ^ •
NikoIaJevln asunto ei ole iso. Siina
30 ot^ii^netriä, ;kmk» vuoksi va-
KännraiKlationitorlonafl^ hän käyt-täi
]QfIpy|iuonett8,^iDikft «1 muuten
estä käyttämästä A\& sep varsinai­seen
t«k(muiEseenkMa
Vakikimttiksc» Ijanrsstus vaxsi^i-sentyönsä
ohella ei suinkaan oUat
..haitaksi hänelle, samoin kuin moi^l-lejnuiUekaanneuirqstoUunisilie.
Joil­la
on erilaisia harrastuksia. J a nämä
harrastukset, ovat tosiaankin monen­laisia.
Ne Johtuvat kunkin i>k£iien
kiintymyksestä ja mieltymyksestä.
KäydescänI eräänä sunnuntaina
lintumarkkbioilla Moskovan^ eräässä
laitaplirJa»X-näin siellä paljon bar-mäahapalsia
vanhuksia sekä nuoru­kaisia,
^Joiden leukaa ei vielä parta­veitsi
oniit koskettanut, klrjanpiu^
Jiä Ja rakennustyöläisiä, t y ö m i^
Ja yUoppiIaita.To!set/helstär ostelivat
lintuja,'toiset taas vaihtoivat arvok­kaampia
: jrksilöitä; Ja kolmannet yk-sinkertaisest^^
katseUvat, initä s^^
oli rinnastamalla niitä omiin ^laulu­lintuihinsa.
' V - ' '
Kjeskustellesaam^CTään JäUalsen to
tuystävOn karisina sain tiejtää. häiuen^
olevan nlmelU^kn ^Mitrofan :^ano-i
'Vitsb Melehov, että hän on jo kuu^
den^l|akymmeneliä^;ikävuode^^^
käynyt yli 30 vuotta iyössä Stallnme
nimet^i^ä Moskovan autotehtaassa^Ja
nttistnp, l»tyaa aiitä. «nttf pJnka isän
nkkaudella: hän tiaakkil Jäm lyk-gjflXk,
xmttta,levään .tullen, k iu i l -
m»t ]ämpen«vjlt. Vasalta ne lottoon.
^ .Tiedätte^,^ sanoi hän tällainen
päivä on meille kuin'JuiUap3ivä: Im-nut
eivät heu lähde lentoon ensin ne
Jettteiev&t ympärillämme, iriserrellen:
alvankuin liittäisivät meitä omalla
kielellään. Ja vasta jltten pyrähtä.ät
lentoon Ja katoavat taivaan eineen.
- - Antesksi, k^Qrto minä/kenelle
"meille" tlllahien päivä o.i Juhla­päivä?
r-- Koko minun vpertieelleni, sanoi
Mitrofan Ivanovltch- * - Kaikki lap­seni
pitävär linnuista. J a lapsia on
melko paljon: omlantjrhdeksän ja I i ­saksi
ottcpoikani; Otimme hänet' kas-:
vatiksemme sodan lopulla a^an pie­nokaisena,
poikanen oU Jäänyt koko­naan
orvoksi ^.
Toisen laululintujen ystävän; Jonka
kalissa' keskustelin - lintumarkk^oilla^
iiimli oli Pjotr Jakoylevitsb K ^
/ liaMkan JIMunsd tien
snxrUhettUä* fMl kiriem tiistai­na
MelotovfUe, IKcskdstdleMaan
sntirlile ttläin kansB» Mototov
udol myi^ toivovansa nenest^-
seUIstä fbttMyötSr «nesuifcans-sai
Tänä: t a p a b t a i T f a i i hM
sI sdkS yfcä;^parm]>h» :^teyksfen
aikaan-aamfsekri' ^JBanskan Ja
1^
Hän on myöskin'työmies, käy työssä:
Moskovani ilmailuinstituutin ^ konepa-^
jassa. Erotukseksi Melebovista t^mä ,
nuori mies on Itotujeii keräilijä. Hä- ^ ^ ' ^ ^ tolastuspaikoilta on eri-kalQipoJa.:'
JMonIs£a^ tuotanto
sa, esixnexkiksi M O ^ ^
taassa;, onfmet3ä3tys^':Ja kalasti^ker«!l
.hoJa|-/Jo&inr:outUl!stuussatoJa?!jpi.jopa
tuhansiakin^ Ihniisiä.: - . ;
Joka simnuntei' matkustaa kaiq>unr
gista^;maa]2e' sähköjunilla, vlinja-au-tollla
:8ekä>9milla ;autoillaan-Ja::mobt-;
toripyörillään, ihmisjoukkoja 'liauli-kotr
tailElca longetvja monet muut^ va-rusteetimukanaan.
Sopivimmilla metr
on; hanrastanutvlaululmtujen ^hoitoa
pienestäfpojasta asti.
— Onko teUlä paljon niitä? ,
— Eihän niitä paljoa ole, hän vas-taai.
sfain kolme. • ^
-Keskustelun 'kuluessa ilmeni, ett^
Mitrolan Ivanovltsh, pitää paljon hn-mmi.
mm
\ JoTjdanlan valtio sijaitsee Kes-^
. sen /l^dellinen^. nimi ;
HUuluo: ^"Jordaniah^liashemilttr-,,
, llökUometriä. AsvkasI^^^
' 329,000, jojsta-suurin^jMaara
•lii
' «1 • iK3^jrmys"<)tt'«iit|[.,'että jääkö rotusyrjMm
' ^«^.jcyhdytäänkö tyhjien .puheitten aspmesta asiahvaalim'in toimenpi-
'Jordania- bn takapajulnen.arabia-lainen
-maa, suurin ;o8a .pinta-alasta,
on aavlikci:A^to'lrten tärkein;eiin-^
.ketoä,:,dnjWerfeleyä: paimen
'Ja^/kostelkkopakoissamaanviljelys.
Melkein.; "kal^I-hedelniälilneh^ maa
f u i i m i e o ^ ^
"Suur-Syyrian", Johka johdossa ,oli-i
i hashemiittien dynastlan^edust^Ja^Ja
Johon o dynastiaan: kuuluisivat - Jordar:
nlan Ja;, Irakin kuninkaat3;.':|lSihän,
^Suiff-^yyriaahV !<h'alu^^
^ai^;Sj)slir^^
1848. jdiloin; xaUitsI fiotatUa: Jspielln
ia'""arabiälaiEt€n maiden •vällliä;''^el
.1..
Miittä '."ienglaritil^
rlä^>suuhfalteima .herätti f.Vaätustiistai
amefikkalaltten Imperlallstten ,tähDU
maan teollinen,tuotanto aivan alku-
ENOtAMn ASTVir JOEDANIAAN
Ensimmäiseen " • maallnäinsataän
fiaä*ka- Jordania/kuuul.-.-i^irk^
taanin alalsmiteeii. V »21 aUtä muo-dbstettim.
Englannin silrtoniaa/haUin-nöii
..'alainen .Träns|i}iäanian, emUri-ell
ruhtm'askuhta;yr'l946; aräbimals-sa
tapahtuneen vöbxiakläian känsalli-.
^|Sii*y|aäi^^
Englannin pakko-tunnustaa Trans-
?jOTdari^ni'|5r^i^^
Abduliah' Julistautvd-:>«nInkaakiBl Ja
maa muuttui kunIngasktmiuiksl.;Mut<r
ta.ehglantiläiset silrtomaakapitaUsUt
eivät ajatelleetkaan antaa maäUe. to­dellisia
rilppumattomtratta^^^O^^
valla sopimv^lla, he turvasivat Itr
seUeen otteuden pentetaa Transjorda-niaan
kaksi lentotukikohtaa: Amma-inäinjvja^^^
;!yoima^|@-^|l^
legioonW>~ onenglantllalsra^
iinJ?Sil^rtj^^
saksi on maassa rvieiä Joukko muita­kin
ebglantilalsla,:'x^erelta. Maan
talouselämää hallitsee: englantilainen
pääoma. - ^ ' , ' .
Englannin , hallitsevat purit ^ suun­nittelivat:
perustavansa ; arabialaisen:
legioonan aviUla; hejstö riippuvaisen;
•jyjrtkkaukslen ,Ja_.strat^egi§eitymerki­tyksen,
takia. 'Anglo-amerikkalaipen'
ristiriita. Ilmenee näiden alu^l^ein
maissa jprovokatlolden,,.; salaliittojen.
Juonittelujen ja, poUlttisteri/,murhien
EÖgläriiJfk^^ silW taloudeU seri
a y ^ p l l l ö t l ^ l d eWauJtin'lialtltuk^i
senVkieitä^e&iä alistumasta' olt • sen
'i^m^i^mxissk^^^im^ tiili.
kulunen' ;Madshal, , jok^:
:klnaa| t i^;|^anin;m
dadln liittflion.'Mutta sUrtomaakupi-laisen
Hai^telmitiilokse^^
päusliiketW vastaan Lujlitaakseeri ja
laajentaakseen siirtömaah^ruuttaan
's^ki|tdäcsä|ft§^
Imperialistit - muodostivat ns. Bagda-.
dhi liiton. Tämä'SOtilaalUnen ryh­mittymä
on smmnattu Neuvos|ouItr.
toa>Ja'^uita demola»attlsia'; valtio^
•Vttä»in|^^
Irak, Englanti, Pakistan Ja Iran.
nistuisi, saisivat J» lyödyksi kiilan
seitsemliix.. r a u ^ a ' ralcastavan ara­bimaan,
riiihlnluettuna mm. (Libaponii
Syyria;^^to^i Ja Saudi-Arabia) vä-liAl^
iU^IItT^jr^ JA KimiNGAS-i3ikäi'jordani^'
n kielti^ytyminen lUt-tymäsEä'-
Bagdadin sotilaalliseen liit-_
;toön:..kuohntti^ Viime
vuoden" jotilukutm 6. päivänä saapui
•;en^|a*^til^ä^
^^et^lerjl^pfpanl-äan'^ esit^ [iot-
• iJi.i«-.: i i i i i - i i i i -^ , - gjjgj,
niin
nenä on niitä kuusl.^ Itse liän tekee
lintuja.vartepkaunilta häkkejä. Kos-helev
kertoi sellaisella rJnno&tuksella
Ja jUin: -viehät^eexiä .-hoidokkiensa
tavoista, siltä kuinka ne visertelev-ät
ja sfrkptteleväk^hanen huoneessaan,
varsinkin aurinkoisina päivinä, että
minus-a'^syntyi oikeastaan eräänlai­nen
kateus.,
Tulkoon* sanotuksi, etta Moskovas­sa,
samoinkuin muissakin kaupun­geissa:
on erilaisia kauppoja Imtujen
ystäviä varten. Niistä voi ostaa koh-tuiilllsella
hinnalla sekä: Imtuja.: että
häkkejä Ja ruokaa lintuja varten.
Monet neuvostoihmiset pyhittävät
rl&pohetkensa: kalastukselle Ja - metsäs-'
tykselle; On-olemassa-metsästäjien ja
kalastajien yhdistyksiä; Joilla on omia
dadin Uitt<k)h.'sUrtomaakupi-:
telistlt «Ivät/^^^^
Rahiani kansan riaipumatonta-;taIster
luä-rauhan Ja maänrUppiunattomuu
den: puolestav; Maassa -pfuhkä?! rajuja
kÄsanliikefitiml«:iä:::?^^m^
siiitOmaäkap^
mä^bttoJÄäksI säadV' vapauttaan'ra-edustajat:
antoivat julistuksen; Jossa
sanottun: '/Me: hylkäämme Bagdadin
ja muut Ulkomaiset h.tot, emmekä
salli Jordanian. hlttämistä:nllhln^ Me
haluamme maan ^ vapauttamista u l ­komaisesta
rllppuvajsuudesta.
.Levottomuudet salvat >seUaisen la
/juuden; että Mad-halin h a l l i t u k s i oli
erottava, ;Hän: itse pakeni-ulkomaille,
j(7usl'hällitus:.vakuutti-kansaUe;-:^^
se. tule sanijnaanpiaan: lllttämis t&sen
"ienempäärBa^dad|A Uittoon kuln-mtll-hlnkaan:
sotilaallisiin: blokeäiin:. Pää-mInl5teri'^
SainI er-PIfaiJ Ilmoitti, et­tei.
tulla^sallimaan: Jordanian sisäisiin
asioihin puuttumista ja vaati lopet­tamaan
isella!s3t..yritykset;:.jotä^'joh-:
tlvat äskeisiin levottomuuksUn. - ' ,
' -Jördänin^kahsan^s^distet^ taistelu'
Bagdadin hyökk-iyslUttoa vastaan
nostatti'-rlemtm\\koko a r a b i a^
idassä.v;: iEfi^tln;->;SyyWwa^^l^-Jä'-^ Saudi-
Arabian hallitukset Ilmoittivat myön­tävänsä
Jordanialle 7, Ihlljoonaapun-
: taa^^auttaakseenumaan. ;^taloudellIsta:
' rUppumatt»muutta.-' .yämi. itekö ' on
uusL bfioltiis ari^lmaideh, soUdarisuu-desta
niideVrtalstelussa slirtbmaaka-
^i^tailstMi
i Se päättää ^talsteht. Jota Jordanian
dessa. Nähiältnerklttävät tapahtumat
(tekevät iäinän ,'pienen arabimaan
ftum^
vät englantilaiset ja amerikkalaiset
lelidet enää' voikaan salata >^sitä va-
-kavaa- tappiota^ Jonka '.EnglahtL ja
idässäi emissä rkaiisat^xjvat: osoittaneet
•käyvänsä päättäviä -taistelua vapau-
Ja; eräät muut; arabialaiset maat.| :-
-Englannin vaikutusvaltaiset piirit
Uskoivat, Älä h^ oll^ helppQ vsii
toa Jordania; Jossa r heillä; on varsin
luj|js^ena,;Ö^
tap^tiimlenkulku oh pettänyt im4'
perlalistlen toiveet; Viime vuoden' lor
kakiiussaroU Jordamn-pääministerin
Said el-Muftili iiakkö todeta katisän
mleUpIde ja Umoittaä. että hänen
koisia.inetsäst^ys- ja kalastusmajoja.
Joita oyat>.Järjestäneet erlaiset'Vapaa­ehtoiset
yhdistykset J a vieläpä eri tuo­tantolaitoksetkin;'::
Mutta .monissa t a ­pauksissa
/metsästyksen Ja kalastuk-en
harrastajat etsivät ja valitsevat
erililsiät paikkoja: oman mielensä m u ­kaan^
Alka-ajoittahi palkalliset leh-
^det -4 kaupunki- ja tehdaslehdet —'
julkaisevat tietoja metsästyksen ja
kalastuk£^ 'harrastajien parhaim­mista
sa^hllsta; Ja saavutuksista^ Näin
:nield-in] kaupunkilaisten, ^letsastäjlen
Ja: kalastajien::kesken sanoen;:on :pa>'
jon sellaisiakin.: jotka kotimatkallaan
poikkeavat kaiken varalta: vastaavissa
kaupoissa, etteivät joutuisi noloon-asemaan
kptivaen sllm.ssä.^ t
Tama muuten et esta heitä kanta­masta:
poyhkeasti varusteitaan ja "ko-:
mellemasta: metsästäjien Ja kalasta­jien
fsanansutkauksllla ja viisauksilla
seka. puhumasta halveksivasta retkil-
: Idän: epaotmlstunelsta ammattiveljls-tään.''
Ka tsellenkoko^ maailman, me-
^noatimänmleliharrastuksensanäkö-vinkkellstä
he pltäy^t klrjakaapels-saanl:
ln:--efualalla; sellaisten'kirjaili­jain
teoksia, jotka ylistön/ät tämän
alaii'Jaloa ;;harrastusta,! kuten VSnä-^
laisten kirjaili jäin Sergei Aksakovin,
MJiaU Ptishvlnln, Ivan Aramllevin
Ja monien muiden seka ulkomaalais­ten
k^rjallliain, siinä luvussa Ernest
Hemmgwayn ' teoksia. Heidän ^ puoli­sonsa
naureckellen sanovat, että k i i n ­tymys
metsästykseen Ja^ kalastukseen
on-^tavallaan tauti; eräänlainen mie-'
ienh^|^Ö..Jöjt€n mlnuÖeTsanoI^slmejrc
kl]uI:Klavdia Tany'^uQa;insin^i Bo­ris^
SergeJeylEsh Tapyginln ~^*aimo.
SITA
J A
•-'•-mm.. rtniTiflirn 1ii|ii(Tiinir
mlsissa. ' ^ ' ,
aiie»; — : ÄJtW^ on:!iu(önut" l a i :
namme ^ foistrtyinmentö <nio(t|. j
Eiköbän l^nen Jo ymiA häiftk^i
«ma affajtp? .^Vrik' '
^V)HmAi,~^Sp«n aika! i i ^
lifl. e$tä,li^,<m.,«loHn^aiöai.;^
'i;-:~
gdtiakt,w.|5Bowen|ahtea pef^'
tää ^tiivis «Jääpeitc^rjQfca <iiofto^^'4
ThienäSsestr laidasta laitaan. 1».' >-
män Jäaker»*sen äpi on merelle
kdnn paä.tä^ Ja hiljalleen se sn-
Jnn Jäänsä^liljölden 'aToIIa. joitbr
on ; fehfävanälMt 'iätOläisoiakat I
vnortdcandet läpeensä.'
, Vohna'tuo;B^lsInkUn kahta ahii^
ja saattue kulkee vain kolmen
mun vaiduli£^^.Sampo saapui a i ^ . '
sin aamuilla B^tkan-^tfuelneea
tuaan matkalla lähes, kolme VUMO-T
kautta: Sampo jÄlaä ^Helsingistä" ^\
kaisin auttaakseen'^äireen uusia aSik."
sia pääsemään Kotkasta. Kal^|Qi^!
väyinä on nj-t tilanne yhtä valfe/|
sUlä Suomenlahti on täysin jäässäV
avovettä 'ei ole missään. Hanko oi
vaikeimmassa asemania, koska signe i
ei ole saatavissa Jäänsärkijää. Tt- f
russakln on 'Jäänsärkljäitt hinatftsj^
laivat pltfclUe ohi Utön. '
omena,-'päärynä,-, kirsikka- Ja luu.
mupulta ja puutarhamanslkolta ton* |
nikaupala. EriK<ffsT|pmöKJsTa"ön*|I5g,'
suhteessa :;saaimttanut%ökaiUösaä&l<
karkaislja CSataulin; sähkömoottorin"
kokooja Horkin'Ja iiisinööri Splrldo-nova:"
Koska: Neuvostoliitossa' on M« -
yhteiskunnallista omaisuutta, niin
puutarhamaata el <heldän tarvitse os­taa,
vaan siitä on maksc^tiava vsln^
hyvin pieni vero. Ammattiliitto yb-desLd
^ tuotantolaitosten JqhtokuD^
kai^sa varustaa h^Itä tärvIttavUla jfa*
kennusaineilla,^ tyiikaJiiilla,^ lant^ti
teuK.^kemiltaa^Ula jiiyönteistett^
vittämlstä,, varteii' ynu,^6ftdon„?J"^
vat jiämä ,amatöön^pt^hurlt k ^
tää mlelen,sa m t > ^ a n . ' , .,
Suuren^ kfuisanomaispuden neu|rqis>
tohImIsten,ke^uudea8a ovat saaiuet
erilaiset taldeafcij, joita lepoOletklnSäa
iStM^aai^ heuywtÖih]^rt i i h r ^^
? P ^ t k « i s ä i i | ; | i ^
Eräät heistä, ,kuten esimerkiksi Wcs-kovalalnen
Kdleäilkövr^ virkailija'aht-
^||atai^i^Mi^^
sia' giiKkaJajeja;:että skavat-spesiä--
listien; kofkelmriga^ afvostukseiii. !ja
niitä viijeiiään SitUK kaötkiaila kiko
maassa, EsUnerklksi uusien slreenlla-vuosi
kaikkialla järjeste^iän- kukka
näytjtelyjä-sekä: tarhakasvien'ja, he­delmien-
näyttelyjä. Joihin; osalJistuu
tuhansia ihmisiä. .Miltei. Jokaisella
itiio^ntöK
kopuolelia. suuria -yhteisläipuutarhojä
j j f i p i l^
korjaamon 145 • amatöörlpuutarhurla
tään,. . ^-,—.5::^ .
^y8^< Pfi noin; ?oI?ni?^taa taulw^
piinatusta.,lAtdun;.musiikin, tenasäo
:3a?n^f|^i;^^
vat:tavahtolcM;kt«^ ja esltyt
slä Tj?tä-/lUeeny .pullistuvat.; taldelcatr.;
selniuksiln vja parhailmmat; esili^^rtt
Moskovan .tfeattMenkip^^.i^
TJkralnalalsenPn^^
törmään Bagdadta liittoon . kknssanurlsUat seuraavasta:
Silmäys karttaan .osoittaa, miksi r.^.^^, fi^;^^
V.-,;;'-".:ri--..- .
torstaina alahuoneen istutinbssa.
Kokemukselt osoittavat,'selitti terveysministöri.Martin, että Salk-rokote
auttaa tul>tuva£ti lapsihailvaustautiä vastaan. ''Näiden kokef^'
'lm
Bagdadin liittoon. Jos tämä heille oh- ^
^Miiiittöod*^
Ja että Jiudburyh työläisten keskln-kertamen.
päliOta on «76.75;^^^v^^
talling" lehtinen päivätty hehnikuun
sa ette. voi hävitä; keskinkertainen
palkka $76.74,viikossa.".
gVaTSaa&n^isnmt^
hen kauppakanmri^^h l^lkkea muuta,
muttel.käivosmtiesten Ja'heidän "p«i-
-hälisen''i^:'iihlöhät''^'s^ v-, , -
isitautise^nkin ^ ^ k ^ j ä o n i ^ i k i J l i h r a k ^ ^ ^ kauppakamarin Johtajan Li.W. Luken
i:s^i-£v^±i-?ji^^i£iN:^:i^ JKusunnön'":TOUkaan-"'/siellä^:;'^etteÄi^
iStulfl^käjijS^ - '•Vamttäiskaiippia[ät esittävät.:iasian
.... lähiltuukausiett.l ä.k m* 5li im^^S^äaöÄU^
la terveysmimsterin laa-' nlstlJÄitaJaf, ovat niuka^ kauhalla ' ' ' l„ ^
pristontIetöiMn;"että^Sndbittsn;^eruS2^
^»osmlfest^^pälMi^^
kiitettävää, työtä on M - M onlo
Ioppidjen.Jopaksi^D :teto
minen raportteri^inm. seuraavaa:
^•MmsSlainen i o n
tulot olivat, keskimäärin $1,419 henkeä
Ja,$6.288 perhettä kohti; KansalUnen
keskhnäärä oU $1.075 henkeä jä.$4(294
•pKcihettä^^^
"Vuonna 1954 käytettiin yleisten
tavarahi;03toott^l4,800,000 Ja$19,30Ö;-
000 autoihin; $1,800,000 ^rohdoiskiauppa-tavaroihin,
$5,300.000 .huonekaluihin
ja -välineisim sekä.$29.36o.OÖO ruoka-jvakihitima^^
nähkäää ole rlippuvataen r sesonid-ajoista
; Sudburyn perusteollisuuk­sien
^Öläi^tenl määrä o^
arvion-mukaan'20>00: Koko työläis^
määrä;on7«)fa 25.000./JTyöläisten,lu-kumääräVön
Usääntyniyt; noin kuu-sevat
arviolta 1,567.540 dollarita.
ia^V:.M r. I/Uke lisäsit; yohtuenkoikeim-.
^onc.
ahia npslä., tulokkaita Ja .^la^tttömiä
• Tällalneh paratiisi on siis Sudbufy,
vuoden perään
.vostyölälsten palkkoja,-, mikä on taas
pakolttanut^ muut teolllsuusalkt jBea--
laamaan ,^hnwkiää: Ja. nos
Mu^jkukaan; el^ ble Jhnel&estiS^
profeetta- onjalla:Wallaän.v .palkka
Sudburyn kai^ipakamarinjtättajamr:
Luke yhstää/^ nyt saaaiäta .taivaaseen
asti Sudburyn^ieorkeata' palldcatäsoa.
han<ei kuitenkaan ipuhn haMstua sä^
bn Joutunut menemään,, ennenkuin oo
nyk^k^en tasoöhpääs^;; Monta ker-,
taa ovat kalvosmieajet.vahnlstune^t:
netikuto Zncon ameri^Ealalsten 0QiiS'>
tajaln ki^^ovat! sydäipet ovat stfla»*
neet;irllttävä8ti ^^^ttuä palkankin^
tustä varten.' Monta 'k^taaionJl-H:
umov Joutunut itaistelemalm
Ja kuolaamasta niitä voimia vastaäo,^
J o t k ^ . 3 ^ q i ; t o l t q^
k t n ^ i t ^ p . ! ^ ^
ja- W " Li&e iakevät JoVettä kafvos--; 1
^miesten Ja.nndden työläisten paUäbo-
Jöi|*mfotlainliK^ .... , „.,
^^f^rtavasti;:^he>.^t: kbltÄksan,
V Muuten t <«^rli>käsitV8teh välttäml*
s§k6i;'^yäV>kattiä;^^^6^^
näan yHteetttkälkfcira,panmnnaBW'
Jäin tulot, työläisten, pomojen Ja tek­niikkoja
fulot^ijayhiistä; otetaan stt- '
töi kesioa^ö. Jtwiafi»a» '»esklarto^
on tletysUvCTurcsti hJuiiaanJoht»».
Niintä fflimerkiksi Sudbuijrssä on ss-toJa.
liiiwiq,ulalsls..v*^
h^vellJoita. Ja :«Uita; Jotka ciil»
ansaitse puoltakiumtfti^rvfe^^
f-8i^ur3ln;.taiNStts