Vapaus, March 4, 1958

              Sivu 2 Tiistaina, maalisk. 4 p. — Tuesday, March 4, 1958
VAPAUS
(UBERTT) — Independent Labor
of Finnish Canadlans. Es-tabUshed
Nov. 6. 1917. Authorized
ai second dass mail foy the Post
Office Department^ Ottawa. Pub-
Ushed thrlce wee)dy: 'fuesdays,
Thuisdays and Sätultlays \i3 Vapaus
npidtlishlng Company Ltd., at 10(M02
Elin St. W.. Sudbtuy, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4 ^ 4 ;
Edltorlal.Office OS. 4-4265. Manager
C. Suk£l. Edltor W. Ekltmd. MälUng
address: ^Box 69, Sudbury, pntarlo. Adrertising rates upon appUeatlön.
Translatlon free of charge;
TILAUSmNNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. aJ25
YhdysvaUolssa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Naisten kuimiaksi ja puolesta
Kuten niin monesti ennenkin, Vapauden tämäiipäiväiriöri
numej-Qjän omistettu kokonaisuudessaan kansainväliseri nais­tenpäivän
asioille. TodeHi^uudessa se pn, Canadan suoinalais-ten
vaatitnaton kunnianosoitus ja samalla- puol^stahuuto Ga-»
nadan-naisille yleensä ja erikoisesti Canadan suomalaisille
. naisille. ' • '* • '•• .
Ja kuten niin monesti ennenkin täniänkin naistenpäivän
numeromme kirjoitukset ovat valtaosalta naisten käsialaa,
nimenomaan juuri Canadan suomalaisten naisten käsialaa.
Näitä rivejä kirjoittaessa (perjantaina) emme ole lain­aan
varmoja siitä, saammeko naisten kaikkia erikoiskirjoi­tuksia
mahtumaan tähän numeroon, vaikka Vapaus ilmes­tyykin
nyt kuusisivuisena tavallisen nelisivuisen kokonsa ase­mesta.
Tämä sellaisenaan kuvaa naisten esimerkillistä uut­teruutta,
tarmokkuutta ja kyvykkyyttä. Mutta tähän eri­koisnumeroon
saatujen kirjoitusten runsaudesta huolimatta
meidän täytyy korostaa, että Canadan naiset, myös Canadan
suomalaiset naiset, ovat vieläkin liian vaiteliaita, liian vaati'-
mattomia ja liian vähään tyytyväisiä. Paljon isuiirempien;
riidsjoukkojen pitäisi tässä korkeassa siyistyskaudessamme
vaatia äidin oikeutta synnyttää ja kasvattaa rakkaimpiaan
elämään, eikä sotatantereilla tappamista varten! Kaikkien
ajattelevien naisten pitäisi aktiivisesti vaatia naisten tasa-ar-'
voisuutta miesten rinnalla niin käytännöllisessä elämässä kuin
teoriaissakin.
* • *
Pysähtykäämme hieman ajattelemaan kysymystä naisten
täsa-arvoisuudesta. Merkatkaamme mielihyvällä ja suurena
edistysaskeleena muistiimme se tosiasia, että naisten johdolla
käydyn sitkeän ja peräänantamattoman taistelun tuloksena
Canadan naisilla on jo muodollinen tasa-arvoisuus miesten
i-lnhaHa. Heillä on esimerkiksi äänioikeus ja oikeus ryhtyä
ehdokkaiksi jne. Kukaan ei enää kiellä, että naisille kuuluu
näinä oikeudet eikä sitäkään, että naiset voivat yhteiseksi
hypdyksi käyttää näitä oikeuksia. ^
Mutta kim tulee puhe sellaisista käytännöllisistä kysy-»
myksiötä kuin esimerkiksi "sama palkka samasta työstä", niin
silloin kuullaan mitä monitahoisempia väitöksiä ja selityksiä
miksi naisille ei muka voida m a ^ a sap^anlaista. palkj[t^a sa- ^
masta työstä kuin miehille. ' ; 'ii . i ii •
Kuinka tärkeä tämä käytännön^ kysymys on,: se näkyy
siitä, jos muistamme, että joka neljäs ihiämen Cäiiädan 'kökö ;
typvoiinamäärästä ön nainen jW että häistyovoimam
Säänt]^ suhteeDisesti yhä nopeanunifi, kuin./mipstypypima-määii;
ä. Puhtaasti ' ' ^^ etujen^' -kannalta .oa korosibetr:
tiji(aviettS naise^ ovat. ja py^^vät vpimateMjöinä Caiiaäaä: työ^'
y p i ^ « i ^ k l ^ ja seilaisienaan on; k a i l l e tyotälekevkfe
eduksi^ etteivät itsekkäät ja ahneet työacntajäpiijrttrvoik^ ;
haisiahyväksieen palkkojen älaspolkemisegsa^ V , . 7
. * •• ' ^ ' ' : ^ , '
Toisinaan kuulemme kysyttävän, että kannattaako toimia,
kirjoittaa jä puhua naisten tasa^arvoisista oikeuksista, sillä
niistä on. puhuttu muka jo hiin kauan, eikä sittenkään' öfe
vielä niitä saavutettu? ' /
Tosiasiassa pitäisi tämä kysymys kuitenkin .asettaa vallan
toisinpäin:.K^nnatta^kp olla toimiipatta, kirjpittan\atta. ja pu­humatta
lopullisen tasa-arvoispuden saavuttamisesta nais,ille
nyt kun on jo näin pitkälle päästy — oikeuden voitto on
miltei käsivarren ulottumissa?
Varsinkin epätoivoon vaipuneille ja yleensä toimetto­muutta
''.ihaileville" sietää .palauttaa mieleen se.miten .Cana­d
a n naiset voittivat itselleen suuriarvoisen äapioikeuden.. .
; . -,'Ei sitä vQitel,tu kädet, ristissä istumalla, £ikäJcotQna itke­mällä,
vaan aktiivisella toiminnalla ja taistelulla. Taistelles­saan
äänioikeuden saavuttamisen puolesta Canadan naiset
keräsivät nimiä äänioikeusvaatimuksiin samalla tavalla kuin
hfiidän tyttärensä ovat viimevuosina keränneet nimiä raiihan-vaatimuksiin,
hintaprptesteihin jne. Äänioikeustaisteluuh
osallistuneet canadalaiset naiset pitivät pieniä ja suuria kj)-
kouksia, lähettivät erikoisia valtuuskuntia hallitusten ja lain-laatijain
puheille, julkaisivat lentolehtisiä jä sanomalehtikir-joituksia.
Sanalla sanoen he käyttivät olosuhteiden mukai-sreti
kaikkia niitä mainos- ja kasvatuskeinoja, mitä oli heidän
saatavissaan. Mainittakoon esimerkkinä, että erään kerran;
Manitoban naiset keräsivät oikeusvaatimukseesa 39,784 nimeä
ja sen lisäksi vielä 4,250 nimeä, jotka oli kerännyt 94nvuotias
mrs. Amelia Burritt Sturgeon Creekiltä.
Tällaista oli naisten toiminta äänioikeustaistelun-aikana.
Ja jos toiminta rupesi tuntumaan vähän yksitoikkoiselta, sil­loin
naiset antoivat pilkkakirveen heilua. He järjestivät
"ohjelmanumeroiksi" naisvaltuuskuntien kohtauksia hallitus-herrain
puheilla, kääntäen asiat niin, että naiset olivat "her­roina"
minisfereinä ja miesvaltuutetut siinä asemassa missä
naiset olivat herrojen ministerien puheilla käyde^ään. Sellai­sissa
tilaisuuksissa oli suurella yleisöllä herkullista kuultavaa!
Mutta meilie. sanottanee, taistelu naisten.;äänioikeuden
puolesta oli perusolemukseltaan toisenlaistft kuin esi merkiksi--
taistelu "sama palkka samasta työstä" periaatteen toteutta­misen
puolesta, kuunnellessamnje nyt niitä tekopyhiä seli­tyksiä,
millä naisten-nykyaikaisia oikeutettuja yaatimuksia
yritetään sivuuttaa, on hyvä palauttaa mieleemme se, mitä
sanottiin Canadan naisille heidän äänioikeustaistelunsa
aikana:
"Se (naisten äänioikeus—V) rikkoo kodin ja heittää lapset
palvelijattarien syliin." — Sir Rodmand Robiin, Manitoban
pääministeri V. 1914.
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
"Minä sanon, Raamattu, jumaluusoppi, muinainen filoso­fia,
historia, anatomia, fysiologia, talouspolitiikka ja naisfysio-logia
tuntuvat viittaavan siihen, että naisten paikka tässä
maailmassa ei ole poliittisella kiistakenttä-arenalla, vaan ko­t
o n a . "— Jean Joseph, Qiiebec,M.P. (parlamentin-jäsen—V)—Canadan—naisia—saavuttamasta
vuonna 1918.
/^'Pitääksemme syiityväisyyden ylhäällä Canadassa^ mei­dän
täytyy~pitää naisemme heille kuuluvalla paikalla; mei­dän
täytyy saada heidät kiintymään suupuolensa saavutuk-.
siin, velvollisuuksiin, jotk^ ovat luonnon muuttumattoniiien
lakien määrittelemiä."—Charles Foumier, Quebec, M.P. 1918.
"Jos te ette lopeta naisten äänioikeuden propagointia
lehdessänne, teidän tulee katkaista tilaukseni. Minun yai-
. Mrs. Impi Salminen, Beaver La­ke,
Ont., täyttää tänään, maaliskuun
4 pnä 60 vuotta.
Minuni Jokinen,'Sudbury, Ont.,
täyttää torstaina, maaliskuun 6 pnä
76 vuotta.
Kalle Korhonen, Tarzwell, Ont.,
täytti helmikuun 18 päivänä 70
vuotta. (Jai valitettavasti toimituk­sessa:
tehdyn Virheen vuoksi silloin
pois'lehdestä).
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
DNML:n sanoma:
Naistenpäivän terve
maailman kaikiii e naisille
muut sanovat
ÖLIYN HAJU TUNTUU
HYVIN VOIMAKKAANA
"Erityisen vaarallinen on Indo­nesian
tilanteessa ulkovaltojen suh­tautuminen.
USArlla on omia öljy-etujaan
valvottavana maassa j a ai­van
kuin sattumalta ne kohdistuvat
juuri kapinallisten hallussa olevaan
alueeseen. On ilman muuta selvää,
että .USA :11a on ainakin myötätun­to
kommunisteja vastustavien kapi­nallisten
puolella, eikä myöskään
hollantilaisten sympatioista voida
erehtyä."
— Suomen Sosialidemokraatti.
Neuvostosotilaiden
muistomerkM pystytetty
Budapestissa .
' Budapest. — Kaksikymmentä jal­kaa
-korkea neuvostosotilasta ku­vaava
patsas on-jälleen pystytetty
Gellert-mäelle, josta on hyvä näkö­ala
y l i Budapestin; Tämä muisto­patsas,
jonka vastavallankumouk­selliset
kaatoivat v. 1956, on pysty­tetty
muistomerkiksi n i i l l e neuvos­tosotureille,
jotka auttoivat vapaut­tamaan
Budapestin saksalaisten
miehitysjoukkojen käsistä.
Labour vastustaa
Kruppin vierailua
Canberra.' — Labouroppositio
kohdisti tiistaina voimakkaan hyök­käyksen
senaatissa hallituksen toi-nieöpidettä
kohtaan, jonka mukaan
saksalaiselle' teollisuusniiehelle A l -
ftled 'Kruppillie annetaan maahaiitu-loyiisumi.'
• •
ÖppositioÄ -sijaisjohtaja Patrick
K^nÄeMy lausui sieiiattiSsa mm.:
Tämä' sötarikDlliiieii pakotti kan-
'säii • iyöskeiitelfentiään K timti» päi-väsäS'Steitsömänä
Jpäivänä viikossa
työnki- ^'ftten ieikoiihmät kaasu-uuni^
lul!!. Atisträlian lähsä on jär­kyttynyt
äiitä, ettlKrttppön saanut
luvatf inatktiStJfe tänne laajentaak-secii'teollista
imperiumiaan.
Kansainvälisen naistenpäivän joh­dosta,
jota vietetään maaliskuun 8
pnä, Demokraattisten naisten maail­man
liitto tervehtii maailman nai­sia
j a naisten järjestöjä ja toivoo,
että kaikilla olisi onnea ja rauhaa.
Me lei*vehdimnieh:kaikkia niitä
naisia, jotka monilukuiäemniTn kuin
koskaan aikaisemmin vievät tärkeä­tä
osaa suurissa taisteluissa vapau­den
ja rauhan puolesta, ja jotka
huomattavasti myötävaikuttavat yh­teiskuntamme
politiikkaan, taloudel­liseen
toimintaan, sosiaali- ja kult-tuuritoimintaail.
Me tervehdimme maailman kan­soja,
jotka luottcvmuksellisesti ja
päättäväisesti taistelevat raulian
puolesta! Me tervehdimme kansalli­sen
itsenäisyysliikkeen innokasta
kasvua ja esille astumista Aasian
ja Afrikan kansojen keskuudessa.
Äsken Cairossa pidetyssä konferens­sissa,
missä oli edustettuna kaksi­kolmasosaa
maailman väestöstä, sel­västi
ja ylpeästi ktSinatettiin rau­hallista
rinnakkaiseloa j a se huo­mattavasti
myötävaikutti rauhan
säilyttämiseen.
Me juhlimme teidän kanss;mne
tieteen ja tekniikan suuria uiisia
saavutuksia, jotka avaavat uuden
edistyksen aikakauden kirkkaan
uuden maailman luomiseksi läpsii
lemme.
Mutta riauha bn säilytettävä, että
ihmiskunta voi täydellisesti nauttia
uudesta aikakaudesta. Valppautta
ja suuria ponnistuksia, tarvitaan
koska niin kauan kuin vetypomme­ja
kokeillaan j a varastoidaan atö-mikeskuksiin,
maailman rauha on
uhanalaisena. Nykyaikainen sodan­käynti
ei jätä pakenemismahdolli-suuksia
ja kaikki'mitä me pidämine
arvokkaana olisi uhanalaisessa ase­massa;
Naiset vaativat ydinaseiden ko­keilujen
lopettamista, kylmän sodan
lopettamista j a he toivovat, että
kaikki riitakysymykset ratkaistai­siin
neuvottelutietä. Ihmiskunnan
suuri enemmistö tahtoo rauhaa ja
rauhallista rinnakkaiseloa, yhteis­ymmärrystä
ja ystävyyttä kansojen
kesken; edistystä ja onnea eikä so­taa
ja hävitystä.
Maaliskuun 8 pnä naiset lujitta­vat
^'stävyyttään ja toimintaansa so­lidaarisuuden
puolesta niiden ur­hoollisten
naisten kanssa, jotka tais­televat
vapauden ja kansallisen it­senäisyyden
puolesta. He tulevat
moninkertaistamaan maailmanlaa-jui.
sen yrityksensä vangittujen ja
kuolemaan tuomittujen vapauttami­seksi.
Erikois(?sti he tulevat vaati­maan
nuoren algerialaisen sanka­rittaren,
Djaniiia Bouhiiredin, pe­lastamista
kuolemantuomiolta.
Maaliskuun 8 pnä, historiallisena
haisten oikeuksien taistelujen päi­vänä,
naiset kokoontuvat mielen­osoituksiin,
kokouksiin j a juhliin,
juhlimaan saavutuksiaan ja vakuut­tamaan
päättäväisyydestään .voittaa
täydet oikeudet äiteinä, työläisinä
j a kansalaisina. He kohottavat yhä
vohhakkaammin esille vaatimuksen
tasa-arvöisuudesta töissä, kotbna ja
yhteiskunnassa, samaa palkkaa vaa­ditaan
samasta työstä, tasa-ai'voisia
opiskeluoikeuksia ja äitiyden suoje­lemista
yhteiskunnan velvollisuuk­sina.
Naiset myös vaativat aseistus-kulujen
supistamista ja-että varoja
käytettäisiin perheiden yhteiskun­nallisen
aseman turvaamiseksi.
DNML kehoittaa maailman nai­sia
tekemään kansainvälisestä nais­ten
päivästä merkkipäivän valmis­teluja
varten naisten neljänteen
kansainväliseen kongressiin, joka
pidetään -Wienissä kesäkuun 1—5
pnä. Kongressiin kokoontuu erilai­sia
mielipiteitä omaavia naisia
maaUman kaikilta osista edustaen
satoja miljoonia naisia. Kongressis­sa
tullaan osoittamaan maailman
naisten kesken vallitseva ystävyys
j a solidaarisuus ja se tulee lujit­tamaan,
yhdistämään ja innosta­maan
mukaan enemmän naisia toi­mimaan
oikeuksiensa, lastensa on­nen
ja maailman rauhan puolesta.
A m e r i k k a l a i s e t naiset taistelivat
innokkaasti oikeuksiensa puolesta
aa
Lontoo. — EngtautUalsen viikko­lehden
Sunday TimeslA Washingto-nin-
kirjeenvaihtaja kertoo, että Eng­lanti
yrittää saada Yhdysvaltain
öuoslumaan ruiden rajoittisten lieven­tämiseen,
jotka ovat vomiassa sosia­lismin
maihin suuntautuvaan vien­tiin.
-
Kirjeenvaihtajan.tietämän mukaan
on Englanti esittänyt .erilaisia va­kuuttavia
syitä pyynnölleen. Tär­keimpänä
syynä esiintyy pelko siitä,
että Yhdysvaltahi taloudelUnen lama­kausi
kestää odotettua kauemmli\ ja
saattaa \i;aikuttaa epäsuotuisasti pun­ta-
alueen tilanteeseen.^
moni saa Guiden ja lukee tei­dän
artikkeleitanne minulle i l -
lallispöydä^ä ja se aiheuttaa
hyvin epämiellyttävän tilan­teen
minun talossani."—Grain
Growers' Guide-lehdelle 1913
lähetetty yleisön kirje.
"Nämä ovat naisten yelyolli-suuksia
. . . ensiksi synnyttää
ja kasvattaa lapsia, ja se on
korkein velvollisuus. Toiseksi
miiodostaa ja kaunistaa koti.
Kolmanneksi miellyttää miehiä
ja tehdä maailma miellyttäväk­si
ja sopivaksi elinpaikaksi.
Neljänneksi, olla hyviä ja ra­kastettavia,
olla miellyttäviä ja
hemmoiteltaviar olla heikkoja
ja so|!>eutuvia, olla suojeltavia
ja olla-miesten ihailun kohtee­na.
^ Jos naisille annettaisiin
äänioikeus, sillä olisi kauhis­tuttava
vaikutus ("dreadful ef-fect")
lasten kasvatukseen . . ."
— ^Hon. J. W. Longley, Nova
Scotiari yliprokuraattori 1895.
Kovia panoksia käytettiin
siis Canadan naisia vastaan
äänioikeustaistelimkin aikana!
Mutta kun äänioikeus siitä
huolimalta voitettiin, niin mi­kään
ei voi pitkää aikaa estää
Port Arthur. — Haluaisin kään­tää
historian lehtiä ja katsahtaa 110
vuotta taaksepäin viime vuosisan
puolivälin tienoille, mikä oli yksi
suurimpia ihmiskunnan historian
taistelujen, kärsimyksien ja suurien
edistysaskeleiden aikakausia. Monet
historian suuret tapahtumat kulke­vat
rinnakkain ja vuonna 1948 oli
useita tärkeitä historiallisia tapah­tumia.
Silloin puhkesi Ranskassa
vallankumous. Samaan aikaan kak­si
nuorta miestä, Karl Marx ja
Friedrich Engels alkoivat toinain-tansa.";
jonka ; johdosta jEurqop^ss» i
e y i K ^ t a a esiintyi 'työva^rtliiofea^
itsenäistä poliittista toimintaa.
Näille kahdelle miehelle oli,annet­tu
tehtäväksi Kommuhistisen Mani­festin
laatiminen* ja ensimmäinen
saksankielinen painos julkaistiin
Xnionna 18-18. Saman teoksen Miss
Macfarlane käänsi cnslanninkielel-_
le vuonna 1850.
Tämä nostatti ihailua edistysmie­listen
naisten keskuudessa, sillä oli­han
se suurenmoista kun nainen
oli uskottu niin tärkeän ja arvok­kaan
dokumentin kääntäjäksi! Ma­nifesti
myös rohkaisi heitä, sillä sii­nä
annettiin naisille tasa-arvoisuus
miesten rinnalla.
Tämä Manifesti johdatti pois sinä
aikana vallinneesta haavesosialis-mista
jäijestelmälliseen sosialismiin
ja vuosien kuluessa on johdattanut
monet kansat sosialismin uuteen
maailmaan. - •
miesten joukosta kaksi miestä siir­tyi
parvekkeelle naisten joukkoon
mielenosoituksellisesti. He olivat
William Garrison ja Wendell Phil-lis.
Naisten oikeuksien kiivaimmat
vastustajat olivat englantilaiset pa­pit
ja kirkonmiehet He; menivät
häikäilemättömyydessään niin .pit­källe,
että julistivat paremmaksi
jättää neuvottelut pitämättä,, jos
naiset saavat ottaa osaa. He eiyät
kuitenkaan onnistuneet täydellisesti
dettu Amerikassa.
Hänen rinnallaan taistellut Su­san
B. Anthony on vähän parem­min
nykypolven tiedossa, sillä hä­nen
siskonsa kirjoitti hänestä kir­jan,
joka on saatavissa kirjastois­ta^
Hänen elämäkertansa yhdistyy
Amerikan historiaan, sillä' vuonna
1873 hän omavaltaisesti äänesti
valtiovaaleissa. Tämän teon Johdos­ta:
hänet -vangittiin, mutta oikeudes­sa
hän vakuutti jatkavansa taiste-armeijan
mi^liälatutkijana
Bönij^"— Länsi-Saksan puolustus­voimien
pääpsykplogiksi kohonnut
huijari joutuu piakkoin vastaamaan
teoistaan oikeudessa. Hän p i i saa­vuttanut
asemansa antamalla vää­riä
^tietoja ammattitaidoistaan,
koko juttli on mielikuvitukselli­nen.
Lähes 2/? Länsi-Saksan puo­lustuslaitoksen
GcDkilökunn$i3ta eh­t
i oHä petkuttaja Robert Schnei^er-in
tutkittavana, ennen kuin huijari
saatiin kiinni. Schneider tutki so­tilaat
ömälia nienetelmällään, jorika
liäh oli opettanut 5(i0:lle esikunta­upseerille.
Läheiiimat tiitkimuRsetosoittiyat,
ettbi itcrmplääkariksi ja^äpsipsykö-logiksi
ensiii itseäSrf ihaihostarfut
Schneider ollut suorittanut ainoata­kaan
lääketieteellistä tutkintoa.
sudbury. — Taas on vuosi i u l u -
nut. On kahdeksas päivä maalis
kuuta. Tänä päivärvi kaikkialla maa­ilmassa
vietetään työläisnaisten
Kansäihvälirtä naistenpäivää, jota
on jo vietetty y l i neljäkymmentä
vuotta, ^litä lähtien on vietetty tä­tä
naistenpäivää kun Klaara Zetkin
sai ajatuksen Kööpenhaminassa v
1911 työläisnaisten ensimmäisestä
kansain^llisestä kokouksesta.
Öh päästy suuri ajkel eteenpäin.
Vuonna 195;< oli edustajia naisten
maaibnankongre^ssa kuqdesta-kymnienl^
stä kahdelcsasta maasta
GSJ:n Sudburyn osaston naisten
kerho on Naisten Kansainvälis-^p
Demokraattisen Liitoa mukana viet­tämässä
tätä arvokasta naistenpa,!
vää. Liittykää naiset Sudburyi
naistenkerhoon. Naistenkerhon jä
sen — T. M..
Kehuu Cathcirine-sin
emäntiä
hyviksi kokeiksi
St, Cathatlnes. — Paikallisen v-j
a u seura Starin bingo- ja tanssi-tilaisuus
onnistui käkikin puolin
kohtalaisen hyvin. Bingoyoittpjakin
jaettiin oikein ennätysmäärä — k i i ­tos
niiden lahjoittajille. Sairäshuol-tokomitcan
lahjavoilto lankesi- nu­merolle
1483. Mr. E. Harju saa siis
tällä numerolla periä k o. lahja-voiton
allekii-joittaneelta.
, ^CMran kokousasioista .myös
muutama sana. Kokous päätti, et>
tä psallistummc näytelmäfestivaa-l
i in Sudbui^ssa"näytelmällä " P i ­run
kelkassa".
Myöskin päätettiin järjestää laa-tikkopaivälliset
maaliskuun 16 päi­väksi.
Silloin pyydetään jälleen
paikkakunnan naisväkeä lahjoitta­maan
laatikoita yhteisiä päivällisiä
varten. Laatikkopäivälliset ovat ai­na
olleet hyvin mielenkiintoisia ja
pidettyjä tilaisuuksia. Ne ovat täl­laisia
erikoisesti sellaisille kuin al­lekirjoittaneellekin,
joka tykkää
valita jotakin kevyttä ja hyvää.
Edelliset päivälliset ovat osoitta­neet,
että naisväkemme osaa val­mistaa
oikein hyviä laatikkoruokia
ja kaiken lisäksi niitä on aina o l ­lut
runsaasti. Näinmuodoin on siis
voitu huoletta kutsua vieraspaikka­kuntalaisiakin
päivälliselle ja s i l ti
on ruokaa ollut jäämäänkin. Pide-täänpä
siis mielessä maaliskuun 16
pnä täällä olevat laatikkopäivälliset.
Päivälliskomiteaan valittiin mrs.
S i i r i Koski, mrs. Fiina Terho ja
mrs. Mimmi Harju. Heille voi i l ­moittaa
laatikkolahjoituksista. —
Tliank you. — U. H.
luaan j{| kehoittavansa toisia naisia
taistelemaan oikeuksiensa puolesta,
kunnes naiset saavuttavat tasa-ar-voisuuden
miesten rinnalla. Häntä
vastaa)! heitettiin solvauksia. Hä­nen
vastustajansa väittivät, etteivät
naiset ole fyysillisesti sopivia ar­meijaan,
joten ei ole syytä antaa
heille äänioikeutta. Siihen Susan B.
Antihony ^vastasi, ^että jökaincfn nai­nen
{»istää' elänlän'sä alttiiksi syn­nyttäessään
-sotiladn tähän maail-^
maan.' Kun poika varttuu mieheksi,
pitäisikö''bäneh liUinsä'sanoa hä-rieire,
cJtfei' Ään ole bateiitettu-'ää­nestämään
ennenkuin hän on tap­panut
jonkun ihmisen?
Mainitsemistani kolmesta naises­ta
kuvanveistäjä Adelaide Johnson
Washingtonista on veistänyt ryhmä­kuvan,
joka on ollut valmiina
Washingtonissa sitten vuoden 1920.
Vuoteen 1955 mennessä sitä ei oltu
vielä maksettu, vaikka, kuvanveis­täjä
oli odottanut maksua 35 vuot­ta,
ja sinä vuonna kuvanveistäjän
ollessa 108 vuoden ikäisen, hän esit­t
i laskunsa Amerikan Congressille
iiiaksett^vaksi. — Helen Espeland.
niitä demokraattisia ja syvästi
inhimiUisiä vaatimuksia, joiden
puolesta he nyt taistelevat.
jfuiiri tässä mielessä on leh­temme
_ tämänpäiväinen nume­ro
vaatimattomalla tavallaan
/Omistettu naisten kunniaksi ja
-piiolestapuhujaksi.
Jotkut harvat naiset ja miehet sii-'
hen aikaan käsittivät, että naisilla
pitäisi olla samat oikeudet kuin
miehillä. Suuri osa väestöstä ja vie­läpä
naisetkin ajattelivat, että nai­silla
on liiankin paljon etuja ja
kuuliaisuus ja alistuminen on eroit-tamaton
osa naisen asemasta.
Sen aikakauden lehdissäkin hyö­kättiin
edistystä vastaan ja varsin-km-
naisten edistystä vastaan. Mi­käli
naiset ja neekerit olivat kysy­myksessä,
selostivat vain, ettei niil­le
tarvitse maksaa niin paljon palk­kaa
kuin miehille.
Porvaristo käsitti, että n i in kauan
kuin naisilta voitiin evätä oikeudet
ja tasa-arvoisuus miesten kanssa,
heillä oli käytettävissään halpaa
työvoimaa.^ Siksi he kuyasivatkin
naisten tasa-arvoisuusliikkeen j a or­juutta
vastustavan liikkeen sen ai­kakauden
vaarallisimmiksi leikkeik­si.
LehjUssä ivattiin sekä naisia et-man
ensimmäiselle naisten oikeuk­sien
kötfgressilfe, mikli; pidötl&i
Seneca F a l l s i l l a i^ewYörkisSä. Täs­sä
kongressissa naiset ,ejasimmäi6en
kerran avoimesti j a julkisesti vaa­tivat
äänioikeutta. Vaatimuksen
esitti Elizabeth. Cady Stantoh. Pää­töslauselma
myös hyväksyttiin,, mis­sä
vaadittiin naisille oikeutta pu­keutua
oman tahtonsa mukaisesti,
tasa-ar voista ' palkkaa, henkilökoh­taista
oikeutta, uskon vapautta, oi­keutta
lapsiinsa', oikeutta omistuk­seen,
oikeutta päättää oman palk­kansa
k-aytöstä, tasa-arvoisuutta avio­liitossa
ja oikeutta avioeroon, tasa-arvoisuutta
opiskeluun j a työteh­tävissä
miesten rinnalla. •
Mainitsemani Elizabeth Cady
Stanton oli abolitionisti'ja myöhena-min
häntä kiinnosti sosialismi. Hän
teki suuren työn pitkän elämänsä
aikana. J[atkuvasti hän teki agitat-siotyötä
naisten oikeuksien puoles»
ta ja kirjoitti siitä. Samalla hän
huolehti seitsemän lapsensa kasvat­tamisesta.
ICun Elizabeth Cady Stanton kuo­l
i Vuonna 1902 monet sanoivat hä­nen
olleen jaloimman naisen, mitä
maailma oli tuottanut, mutta tällä
kertaa tämä suuri amerikkalainen
nainen oh melkein kokonaan unoh-
Kansainvälineh naistenpäivä, jota vietetään kautta maailman maaliskuun 8 päivänä, sai al­kunsa
New Yorkissa vuonna 1908i jolloin amerikkalaiset naiset vaativat itselleen.,äänioi-keutta
ja protestoivat hikipajoissa vallitsevian työsuhteiden johdosta. Vanhassa kuvas­samme
ensimmäiset äänikelpoiset naiset Yhdysvallcissa"äänestävät. Vv. 1790—1807 nai­sien
"sallittiin" äänestää New Jerseyssä.
Joidenkin poliitikkojen j a muiden
"silmäntekevien" loimas- j a muita
puheita kuimnellessa tuntuu toisl-tä
orjia, mutta samalla ihmeteltiinlnaan siltä, että nykyaikana tarvit-kun
erilaiset joukot kuin radikaa­lit,
orjuusvastaiset, naisoikeuksien
puoltajat ja monet muut liikkeet su­lautuivat
yhteiseen toimintaan. Ih­meteltiin
mikä oli siihen salaisena
voimana.
Haluafsin mainita muutamasta
Amerikan Jnantereen naisesta tuol­ta
ajalta. Naiset ottivat osaa taiste­luun
neekeriorjuutta vastaan. Lon­toossa
Englannissa vuonna 1840 pi­dettiin
maailman orjuu.svastainen
kongressi j a sinne olivat edustajina
saapuneet kaksi amerikkalaista
naista, Elizabeth Cady Stanton ja
Lucretia Mott. Heidän vastaanotton­sa
oli kylmä kongressissa j a he sai­vat
tuntea naisten ala-arvoisen a.se-man.
Heiltä kiellettiin oikeus osal­listua
kongressiin, mutta siitä .syn­tyi
kiivas sanasota miesten keskuu­dessa
ja sen tuloksena oli, että nai­set
saivat tulla kpngressisaliin par­vekkeelle,
missä'heidän oli oltava
vahvojen verhojen takana. Sieltä he
saivat kuunnella kongressin menoa,
mutta eivät saaneet silmin seurata
eikä osallistua keskusteluun.
''Naisten puolesta taistelleiden
PÄNAH PAKINA
Tohvelisankarin naistenpäivälervehdys
siensa puolesta, mitä kaikki edis­tykselliset
miehet ovat kannatta­neet
ja tukeneet.
Lääkäreitten ja opettajien riveis­sä
nähdään sen verran naisia mitä
emännät panevat aamupuuroon suo-
Vuosikymmenien taistelujen ja laa, mutta lakimiehen ammatti on
täisiin ainakin yhtä paljon "mies-suojelu-"
kuin "eläinsuojeluyhdis­tyksiäkin",
sillä n i i n valtavasti ylit­sevuotava
on naisten yhteiskunnal­linen
asema!
Ja meitä "akottuneita" — joista
suurin osa lienee hyvin säyneitä toh-velisankareita
— peloittaa entistä
kovemmin saadessamme lukea mm.
seuraavanlaista tekstiä:
"Chicago, helmik. 24. — Naisen
paras ase, saadakseen tahtonsa to­teutetuksi
on kiivastuminen "(tem-per)
eikä kyyneleet.
' "Näin selittää mrs. India Ed­wards,
käriirinainen, joka on osal­listunut
moneen kulissientakaiseen
taisteluun.
"Hänen mielestään kiivastuminen
(suomeksi kaiketi sisuttelu) auttaa
niin miesten kuin naistenkin käsit­telyssä
silloui kun kyyneleet epä­onnistuvat.
"Itkusta- saatte myötä­tuntoa,
kiivastuminen panee ihmi>
set kuuntelemaan", hän sanoi.
"Niinä vuosina, jolloin hän oli
demokraattipuolueen kansallisen
komitean varapuheenjohtajana, "mi­nulla
oli joitakin hirveitä kiivastu-mispurkauksia,
jotka plivat hyvin
tupttPisia."
" . . . Mrs. Edwards varoittaa kui­tenkin,
että kiivastusmistaktiikkaan
turvautuvien naisten tulee sitä en­nen
Pila varmoja, että heidän k l i -
vastumisensa on 'oikeutettua'. Önbmakelpaa^esimerkiksl vissien klrk-myös
huolehdittava siitä, ettei i l ­maista
kiivastumista liian usein —
sillä muussa tapauksessa tämä tek­niikka
menettää tehokkuutensa." —
(Virgiania Kachan, Toronto Daily
Star.) "
Silläkin uhalla vaikka joutuisim­me
toisten tohvelisankarien joukos­sa
"mustalle listalle", allekirjoitta­neella
on taipumusta liittyä Ed-wards-
rouvaan siinä, että naisten pi­täisi
todella panna toisinaan hyrs­kyn
myrskyn, ei vain naisia aliar­vioivia
miehiään opettaakseen, vaan
myös ja ennenkaikkea niitä koh­taan,
jotka pitävät kauniita puheita
naisten suuresta kunniasta, naisten
oikeuksista j a muusta sellaisesta,
mutta kieltäytyvät tekemästä mi­tään
naisten sosiaalisen aseman pa­rantamisen
hyväksi.
Tosiasia tietenkin on, että naisten
yhteiskunnallinen asema on suures­t
i parantunut — kiitos ensikädessä
naisten omalle taistelulle biketik-suurien
uhrausten tuloksena naiset
ovat esimerkiksi meidän Xanadas-samme
saavuttaneet jo muodollisen
tasa-arvon miesten rinnalla — ja se
o n . suurunerkityksellinen saavutus
sekin.
Nainien tunnustetaan siis täysi­valtaiseksi
kansalaiseksi, jolla on
äänipikeus,: kuten miehilläkin, ja
viei^fi-dikeite iyhtyä ehdokkaaksi
jne. Ja vaikka naiset eivät kuule­kojen
papeiksi j a mbniin- muihin
tehtäviin, niin kaikesta huolimatta
on ainakin "teoreettisesti" mahdol­lista,
että naisista voi tuUa johtavia
tekijöitä monitahoisen elämämme
.eri aloilla.
"Muita "tetoriaUä"jä"käytännöl­lä"
on tässä suuri ero! Kun esim.
täällä Sudburyssa o l i äskettäin kaik­k
i a nikkelialueen asukkaita hyvin
läheisesti koskeva kuntien liitosky-symys
julkisen käsittelyn alaisena,
n i i n siellä ei ollut yhtään naLsta!
Sudburyn kaupungin, McKim ja
Neelon-Garson kunnallishallinnois­sa
ei ole yhtään naista.
Canadan kymmenen maakunnan
yhdessäkään maakuntahallituksessa
ei ole tietääksemme naisjäsentä.
Liittohallituksessa o l i nyt ensimmäi­sen
kerran yksi naisjäsen, inutt)
alahuoneen jäsenistä oli vain kou­rallinen
^.naisia, ' v a i k k a Canadan
kansafsta on tietääksemme noin toi­nen
puoli naisia.
miltei sataprosenttisesti miesten
hommaa.
Ja kun mennään konttoreihin tai"
tehtaisiin, niin naisille maksetaan
paljon huonompaa palkkaa kuin
miehille, vaikka he tekevät aivan
saman työn kuin miehetkin!
Lounaspuheideri kaikista ylistys­lauluista
huolimatta on todellisuus
kuitenkin sellainen, että vain ani­harva
nainen pääsee kohoamaan
niihin Vparempiin toimiin". Valta^-
Psa naisista on talouspakon johdos­ta
pesemässä herrasväen nurkkia ja
suorittamassa yleensä kaikkein huo­noimmin
palkattuja tehtäviä.
• J a tässä eivät totta totisesti itku
ja kyyneleet auta!
Me epäilemme, ettei pelkän kiu­kuttelun
ja sisut lelunkaan avulla
pitkälle päästä mutta päättäväisyyt­tä,
tarmokkuutta j a järjestelykykyä
— joita kaikkia naisilla on yltä kyl­l
in — pitäisi käyttää joukkomitas­sa
sen hvväksi, että naiset saisivat
"muodollisen" tasa-arvoisuuden l i ­säksi
myös käytännöllisen tasa-arvoisuuden
jokapäiväisessä elä­mässä.
,• .
Tässä mielessä me miehet, niin
me tohvelisankarit ki)in siipensä
polttamattomat poikamiehetkin, toi­votamme
naisten järjestötpiminnal-le
onnea ja menestystä, ei vain tä­nä
kansainvälisenä naistenpäivänä,
vaan vuoden kaikkina päivmä.
Känsäkoura.