Vapaus, October 14, 1965

              Sivux2 Torstaina, lokak. 14 p. — Thursday, Oct 14,1965
VAPAUS INDEPENDENT LABORORGAN
OF FINNISH C A N A D I Ä N S .
(LIBERTY) Established Nov. 6, 1917
E D I T O R : W. E K L U M D MANAGER; E. SUKSI
TELEPHONE: OFFICE AND El>ITORIAU^74.«2B«
PubUshed thrlce w e ^ y : Tutedays, Thundays and'8aturdays byVapftitt
Publishing Co. L i i h i t M ; l(to-lt)2:£Iiä'St: W ^ t : SudUttrytiOotBrlcf, O
Mailing Address: Box 69
Advertlshig rates upon appllcation. translatloo free of diaige.
Authorized as second class mail by: the Post O t t iM Department. Qttawaii
and floF paymeht of poMage i n oash.
CANADIAN LANGUAGEPRESS
mAUSBINNAT:
Canadassa: 1 vk. $9.0o; 6 kk. $4;7S USArssa 1 ^ $10.00. 6 kk. ( 5 ^ :
3 kk. 2.75 suomessa: 1 vk. 10£0. 6 kic Mi
Kairo. — Algerian uUsi. johtaja
eversti Houari >Boumedietine.^it;
tää-kidbd$ksan'$yyt0äf«,eift{fltli{pr^^
sldenttil^Ben £lelia^ vast^te^JclJrfel^ r&mm: jbka jUlkaMiltf ^ J ^ a l M l -
na egyptiläisessS lehdessä Ahra-missa.
\
. Prtöidenttit ei vantanut.perustaa,
vill^iikumoukseimta! edlit^sptiMä^
etta, johon kaikki Alg^riän^liikl^eöt
o l i s i v a t ; voineet liittyä ja jonka
avulla olisi - rakennettu . itsenäitieiL
sosialistinöih Algtiria.' SjltSi päits)
pr^ideiitU sabotbi kaildä^'yrityjk-siä
tämän päähiäärän saavuttami­seksi,
väittää .Boumedienne._ , ,
' B e n ; Bella ei muodostanut todel­lista
vallankumouksellista Jiallltus-
Valkoinen
ambulanssi p i
mustan kadulle
Birmingham, Alabama. — Bir­minghamin
kaupunginvaltuusto hy­väksyi
kaupungin am|l>ulan8sinkul-jettajia
koskevan päätöslauselman,
kun muuan liikenneonnettomuudes­sa
loukkaantunut neekeri menehtyi
vammoihinsa nykyisten ohjeiden
vuoksi.
Liikenneonnettomuuden tapahtu­mapaikalle
kutsuttu valkoihoinen'
ambulanssinkul jetta ja kieltäytyi
työsopimukseensa vedoten kuljetta­masta
loukkaantunutta neekeriä sai­raalaan.
Birminghamin ambulans-sinkuljettajien
työsopimuksessa sa­notaan,
ettei valkoihoisten kuljetta­j
i en ole pakko kuljettaa neekeripa-tilalta
eikä neekerikuljettaj ien val­koihoisia.
Kaupunginvaltuusto kehottaa
poistamaan tämän kohdan työsopi­muksesta
' e r i t t ä i n vaarallisena".
PUNTA JA VIETNAM
Kenraali McNaughtonin varoitus
~ Kuten on lehtemme uutisosastolla kerrottu, toisen maa­ilmansodan
aikana Canadan asevoimien komentajana toimi­nut
kenraali A.,G. Lv McNaughton varoitti meitä canadalai-sia
uudelleen "mannermaisuuden" nimissä suunnitteilla ole­vaa
veslresurssiemme kahmimista vastaan ja samalla esittä­nyt,
että kaikkiin puolueisiin lukeutuvien ehdokkaiden tu-_
Iisi ennen vaaleja antaa valitsijain tietää, mitä mieltä on
heidän puolueensa, ja mitä mieltä ovat he itse tästä asiasta.
Kuten tiedetään Yhdysvalloissa on haaskauksen ja suo­rastaan
mistään piittaamattomuuden johdosta kehittymässä
akuuttinen pula puhtaasta vedestä. Tämän tilanteen ratkai­semiseksi
vissit erittäin vaikutusvaltaiset yhdysvaltalaispii-rit
ovat luoneet ahneet katseensa Canadan vesiresursseihin
ja ryhtyneet jo käytännöllisiin suunnittelutoimenpiteisiinkin
näiden vesivarastojemme kahmimiseksi haltuunsa.
Toisaalta meillä ei ole Canadassa mitään kansallista ve-siresurssiohjelmaa,
jonka perusteella voitaisiin varmuudella
sanoa, kuinka paljon tarvitaan 25—30 vuoden kuluttua vesi­voimiamme
oman kansallisen teollisuutemme kehittämiseksi
ja omien kansallisten tarpeittemme tyydyttämiseksi. Käy­tännössä
tämä tarkoittaa sitä, että jos nyt annettaisiin yh­dysvaltalaisille
suuryhtiöille tai jollekin niiden edustajalle
oikeus kääntää eräitten jokiemme juoksusuunta Yhdysval­toihin,
silloin Canada menettäisi ikuisiksi ajoiksi nämä vesi-reservinsä,
joiden olemassaolosta riippuu ratkaisevasti
maamme tuleva kehitys ja hyvinvointi.
Juuri tulevaisuuden tarpeita silmälläpitäen, huomioiden
sen, että Canadan aavikkomaakunnat tarvitsevat sitä kaste­lu-
ja teollisuustarpeisiin seuraavan kjrmmenen tai viiden­toista
vuoden kuluessa, kenraali McNaughton vastusti ku­ten
vastusti myös meidän lehtemme VAPAUS — Columbia
joen vesisopimuksen allekirjoittamista ja ratifioimista- Tältä
pohjalta kenraali McNaughton vastustaa nyt, ja me uskom­me
hänen olevan siinäkin ehdottomasti oikeassa, sitä "man­nermaisuuden"
humpuukia, jonka avulla yritetään kahmia
lisää canadalaista vettä yhdysvaltalaisten käyttöön.
VEDESTÄ EI OLE PUUTETTA
Meille saatetaan sanoa, kuten kirjoitti esimerkiksi to-rontolainen
aamulehti jokin aika sitten, että vesipulassa ole­va
suurmaa — tarkoittaa Yhdysvaltoja — ei esfitä pitkään
aikaan meille "kauniita pyyntöjä", vaan voi ryhtyä pakko­toimenpiteisiin
saadakseen vettä tarpeittensa tyydyttämi­seksi.
Toisaalta tuntuu miltei julmuudelta ajatella, että yksi
maa, tässä tapauksessa Canada, kieltäytyy antamasta toi­selle
maalle vettä silloin kuin naapurimaassa, Yhdysvallois­sa,
kehittyy huutavan kova vesipuute. Sellainen kielto voi
timtua "itsekkyydeltä" ja mistään piittaamattomuudelta hä­dässä
olevaa naapuria kohtaan, vaikka tämä hätä on oman
typeryyden tuote, kuten myönnetysti on vesipula Yhdys­valloissa.
Kukaan ei liioin kiellä etteikö Yhdysvalloissa ole todella
kehittymässä vakava pula puhtaan veden kohdalta. Tässä
yhteydessä kenraali McNaughton, joka on tämän alan eri­koistuntija,
iski kuitenkin suoraan naulan kantaan osoitta­essaan,
että Yhdysvalloissa "ei ole yleensä vesipula", vaan
"puhtaan veden pula." Samassa yhteydessä hän viittasi eräi­siin
yhdysvaltalaissuunnitelmiin, joiden mukaan on aikomus
sijoittaa miljardi dollaria pääomia Canadan vesivarastojen
saamiseksi yhdysvaltalaisten käyttöön. Hän sanoi, että jos
jenkeillä on näin jättiläissuuria pääomamääriä vesipulansa
ratkaisemiseksi, niin miksi ahnehtia meidän vesistöjämme
silloin kun 1) siitä ei ole pitkän päälle kuitenkaan pysyvää
ratkaisua ja 2) siellä käytettävissä olevan liatun veden puh­distaminen
tulee paljon halvemmaksi kuin puhtaan veden
rohmuaminen täältä Canadasta: Tässä yhteydessä hän osoit­ti,
että esimerkiksi Montrealissa on melko vaikea puhtaan
veden puute, vaikka kaupunki sijaitsee suuren joen saaressa,
jokiveden virratessa jättiläismäärässä Atlantiin. '
Mr. McNaughton ei siis vastusta vesiresurssiemme an­tamista
Yhdysvalloille mistään "amerikkalaisvastaisesta" nä­kökannastaan,
vaan uskoen, että huolimatta siitä, kuinka paL-joTi
täältä annettaisiin puhdasta vettä Yhdysvaltoihin, se lia­taan
sieUä käyttökelvottomaksi jotenkin samalla tavalla kuin
liataan vesi käymäläjätteitä huuhdeltaessa alas likaviemä-riin,
ellei Yhdysvalloissa ryhdytä toimenpiteisiin omien ve­sien
saastuttamisen lopettamiseksi ja toisaalt?a jo saastutet­tujen
vesien puhdistamiseksi. Asiantuntijana hän myös sa­noo,
että niin valtava työ kuin saastutettujen vesien puhdis­tamisesta
onkin, se on sittenkin helpompi ja halvempi työ
kuin on jokien virran suunnan muuttaminen.
Ilmaisten huolestuneisuutensa yhdysvaltalaisesta NAW-APA-
suunnitelmasta (Nort American Water and Power AU-iance),
kenraali McNaughton suositteli "päättäväistä ohjel­maa
Canadan vesiasioista" ennen kuin ryhdytään mihinkään maan vesiresursseista" heti
teknillisiin neuvotteluihin vesivarastojemme myymisasiasta. sen jälkeen kun rajan etelä-
Hän sanoi, että niin pian kuin tällaisiin teknillisiin neuvotte- puolella ruvetaan puhumaan
luihin ryhdytään, ilmaantuu myös vissejä e|upiirejä, jotka "mannermaisista markkinois-vetoavat
siihen, että ne. ovat jo käyttäneet niin suuria raha- ta, mannermaisesta pääomasta
määriä tällaiseen tutkimustyöhön, että olisi suorastaan vää- ja mannermaisesta teknologi-ryyttä,
jos heidän suunnitelmaansa ei suostuta. Sellaisissa asta."
tapauksissa, sanoi kenraali McNaughton, on miltei mahdo- Kenraali McNaughton oli 6i-tonta
enää sanoa "ei", ja' siksi olisi hänen mielestään jyr- keassa esittäessään, että kaik-kästi
kieltäydyttävä kaikenlaisista teknillisistäkin neuvotte- kien poliittisten puolueiden tu-luista
Yhdysvaltain edustajain kanssa ennen kuin on laadittu Iisi ilmoittaa selvästi ja ym-kansallinen
pitkän tähtäimen ohjelma ja suunnitelma siitä, märrettävästi ennen marras-minkälaisia
vesivoimaresurssia tarvitsevat meidän jälkeem­me
tulevat canadalais-sukupolvet.
Me voimme yhtyä kenraali McNaughtonin määritelmään
siitä, että me voimme Canadassa ryhtyä puhumaan "manner­ta
J ^ t e i d n y h j i k s i kaikki hallinnon
uudistämisfeeQ, itähtSävfit ytftykset,
Belitm hän. . ,
Vallankumouksen hyväksi työs­kennelleet
nii^het syrjäytettiin, ja
avatnasemat täytettiin "tietyillä ai-rietelUä"^
jotka olivat rikastuneet
kansan 'kustannuksella.
: Presidentti loukkasi algerialais­ten
vapautta määräämällä pidätyk­siä
ja kidutuksia, ilman pätevää
syytä: -'Kun Ben Bella kukistui'19.
kesäkuuta, vapautimme 2,500 poliit­tista^
vankia, sanoi Boumedienne.
Ben Bella käytti valtion varoja
omien rikostensa peittämiseksi. Hfi-~
nen ^ mielivaltainen ; toimintansa,
etenkin maanviljelysalalla^ sai maan
talouspolitiikan epäonnistumaan.
Lisäksi hän pyrki hajottamaan ar­meijaa
ja sabotoimaan vallanku­mousliikettä.
Lopuksi Ben Bella ohjasi vallan­kumouksen
väärään suuntaan. Hän
ei hyväksynyt kollektiivista johtoa
vaan ryttyi itsevaltiaaksi.
"Aluksi katsoimme hänen virheit-tensä
johtuvan' hänen kokematto­muudestaan
ja tietojen puutteesta,
mutta kun hänen rikoksensa lisään­tyivät
ja alkoivat ilmetä koko hänen
politiikassaan, aloimme epäillä.
Ben Bella lupasi palata koUekUi-viseen
johtoon, mutta sen sijaan al­koi
tuhota vallankumoustaistelijoi­ta.
Hänen aikeensa oli estettävä en­nen
kuin Algeria olisi hukkunut se­kasortoon
ja hajaannukseen, selittää
Boumedienne.
Työttömiä USAssa
2,8 miljoonaa
New York. — Yhdysvaltain työ-ministferiSn
antamien' tietojen mu­kaan
oli työttömien kokonaismäärä
maassa syyskuussa 2,875,000 hen­keä,
mikä on 4,4 prosenttia työky­kyisestä
väestöstä.
Ranska eristäylyy
yhäi enemmän
"Jos luovumme onnettomasta Sue
zista itään- politiikastamme, voim
me säästää ulkomaan valuuttaamme
j a tehdä kaiken, mitä tahdomme,
kotimaassa paljon nopeammin. Mci
dän täytyy: sanoa amerikkalaisille
mitä me todellisuudessa ajattelem­me
Vietnamista. Meidän ei tarvitse
lähettää sotaväkeä Adeniin ja Singa
poreen käydäksemme kauppaa
Joukoillamme ja merentakaisilla tu
kikohdilla olemme saaneet aikaan
sotia, joita emme voi pysäyttää, ja
vallankumouksia, joita emme voi
voittaa." Tällaisen arvostelun esitti
työväenpuolueen parlamenttiedusta
j a Woodrow Wyatt kuun vaihteessa
pidetyssä työväenpuolueen vuosiko­kouksessa
Blackpoolissa.
Wyatt ei ole suinkaan työväen­puolueen
vasemman siiven edustaja,
vaan varma Wilsonin mies. Hänen
lausuntonsa osoittaa kuitenkin, mi
ten epäröivää Wilsonin nauttima
luottamus on työväenpuolueen
omassakin keskuudessa. Wilsonin
itsensä, hänen ulkopolitiikkansa ja
muidenkin ministerien oli torjut
tava "jyrkin sanoin" vasemmistosii­ven
esittämää kritiikkiä sen johdos­ta,
että hallitus ei määrää maan ul­kopolitiikasta,
vaan siihen vaikutta
vat ratkaisevasti ulkomaiset tekijät
(USA:n dollareilla). Ulkoministeri
Stewart vakuutti ehdottomasti, että
US A n antamalla luottotuella pun­nan'
arvon säilyttämiseksi ei" ole
mitään yhlcytty hallituksen harjoit­tamaan.
Vietnamin politiikkaan.
Todellisuudessa asia on niin, että
punnan devalvointi oli elokuussa
hiuskarvan varassa. "Kymmenen
k l u b i ' , jonka muodostavat Kansain
välisen Valuuttarahaston kymmenen
rilckainta länsimaata antoi kuitenkin
takuut punnan tukemiseksi. Takui­den
luonnetta ja määrää ei ilmoitet­tu.
Eräiden tietojen mukaan luotot
nousisivat 900 miljoonaan puntaan.
Tämä summa muodostaa käytännöL
lisesti katsoen koko Englannin va-luuttareservin.
Kymmenen maan
keskuspankeista Ranska kieltäytyi
antamasta mitään tukea. Sen sijaan
Sveitsi, joka ei ole "kymmenen
klubin" jäsen, oli mukana tukitoi­menpiteissä.
Koko punnan tukiope-raatiosta
ei olisi tullut mitään, el
lei USA olisi ollut sitä johtamassa
ja painostamassa muita. Tämän pun­nan
devalvointia vastaan saadun
tuen hinta oli, kuten on ollut ai­kaisemminkin.
Englannin tuki
USAn Vietnamin politiikalle. Sa­malla
Wilsonin hallitus antoi vakuu­den
Suezista itään politiikasta kiris
tämisestä, kuten päivän tapahtumat
lOdistavat. ,
On pidetty merkillisenä, että sei
laiset Lontoon Cityn puntamiljonää-rejä
edustavat lehdet kuin Econo
mist ja Financial Times, ovat suh­tautuneet
arvellen USAn Vietnamin
.<!otaan ja suorastaan. tuominneet
niin hyvin Macmillanin ja Douglas
Homen kuin Wilsoninkin yleisen
merentakaisten tukikohtien ja ni
menomaan Suezista itään, harjoite
tun politiikan. Molemmat lehdet
ovat sitä mieltä,, että jos Englan­nin
varustelumenot, jotka ovat yli
2,000 miljoonaa puntaa oli lähes
30 pros. budjetin kaikista menois
ta, ovat yleensä liian suuret Eng­lannin
taloudellisille voimavaroille,
niin nimenomaan Suezista itään vuo
sitlain käytettävät 500 miljoonaa
puntaa ovat lehtien mielestä täysin
hukkaan heitettyjä.
Wilson on lausunut moneen ker­taan,
myös Blackpoolissa, että hä­nen
hallituksensa on suorittanut
mitä laajinta ja järjestelmällisintä
tutkimusta sotilaallisten sitoumus­ten
ja yleensä sotilasmenojen tar-
.kistamiseksi. Mitään puntamääräis
tä summaa tai ajallisesti määrättyä
ohjelmaa varustelumenojen supis­tamiseksi
Wilson ei ole pystynyt
kuitenkaan toistaiseksi esittämään.
Jo yksin tämä tekee Englannin ta­louden
elpymisen yhtä epävarmak­si
kuin punnan arvon säilymisen
pitkäim tähtäimellä. — Libra.
New York. — NATO:n jäsefr
maiden vuosittain kokoontuva l i :
parlamenttiedustajien kongressi,
Joka kokoontui New Yorkissa tkl.
4—8 päivänä, heijasti Atlantin
liiton syvää kriisitilaa.
Konferenssissa oli läsnä 150
parlamentin j ä s e n t ä 15 NATO-maasta.
Ranskan valtuuskunnan
Johtaja Michael Bochet toimi po^'.
Uittisen valiokunnan pääalustaja-na.
Hän arvosteli selostuksessaan
Yhdysvaltain sanelupolitiikkaa
NATOrn piirissä j a esitti toimeen­pantavaksi
ratkaisevia muutoltsia*
ko. järjestössä.
— Atlantin liitto on tosiasiassa
enää historiallinen' jäännös, lausui
Bochet ja korosti, että kuluvan vuo
den aikana pidetylle NATO konfe­renssille
ovat. antaneet leimansa jä­senmaiden
erimielisyydet kaikissa
poliittisissa ja strategisissa kysy­myksissä.
Poliittisen valiokunnan enemmis
tö kieltäytyi hyväksymästä Rans­kan
edustajan selostusta.
Yhdysvaltain kongressin jäsen
Wayne L. Hayes kannatti Yhdys
valtain johtoaseman säilyttämistä
NATOissa. Hän lausui että Boch-elin
esittämä luonnos lännen puo­lustusjärjestelmästä,
joka muodos
tui kahdesta linnakkeestii, amerik
kalaisesta ja eurooppalaisesta, hei
kentfiisi NATOin tehokkuutta. Eng­lannin
jn Länsi-Saksan parlamentti
edustajat tukivat Yhdysvaltain asen­netta.
Konferenssin päätöslauselmassa
sanotaan, että se hyväksyy NATO:n
nykyisen sotilaallisen järjestelmän
ja suosittelee, että NATO:n neu
vo.stossa jatketaan tutkimuksia sii­tä,
tarvitaanko joitakin muutoksia
NATO:n velvoitteiden ja kulujen
jakoperusteissa niiden poliittisten
ja .str.itegisten muutosten valossa,
joita on tapahtunut liiton perus
tamisen jälkeisellä kaudella. Neljä
valtuutettua, todennäköisesti rans­kalaiset
äänestivät em; päätöslau
selmaa vastaan. -
Talousvaliokunnan pääalustaja
Hollannin parlamentin jäsen T. E.
Vesterterp myönsi, että vakavia
erimielisyyksiä on olemassa myös
talouskysymysten piirissä. Länsi­liittoutuma
on ajautunut varsin va­kavaan
kriisiin, lausui alustaja.
Leif Eijkssoiifpalkjiitl
$iirai
New York. — Tämän vuoden Leif
Erikssonin palkinto, arvoltaan eh­kä
100.000 dollaria, myönnettiin
lauantaina edesmenneen tri Albert
Schweit^erin Lambäreneen, Gabo­n
i in rakentamalle viidakkosairaa-lalle.
.
Leif Erikssonin säätiön puheen­johtaja
Johannes S. Newton kertoi
lehtiiniehille, että sääUö odottaa
saavansa ainakin niin paljoii avus­tuksia
eri puolilta maailmaa.
Palkinnon jakamisesta ilmoitet­tiin
New Yorkin maailmannäyttelyn
Leif Erikssonin-päivän juhlatila!-
suuluien; yhteydessäi PäiväS viete­tään
norjalaisen viikingin kunniak­si,
jonka uskotaan löytäneen Ameri­kan
jo vuosisatoja ennen Kolum­busta.
Palkinnonjakotilaisuudessa tri
Schweitzeria edusti hänen h^pktlÖT
kohtainen ystävänsä neiti - fJrika
Anderson. Tri SQhweiizeri|le> itse)-!
leen ilmoitettiin palkinnosta'lehiiMii
hänen kuolemaansa tämän vuodöh
alussa, sanoi Newton. • . ."
Palkinto annetaan vuo{ättai^ .ih­miskunnan
vapautta ja byy4i\v<^tik
eniten edistäneen . kelbjimi^n^ i al
t y ö n j o h d o s t a . ii/
Useita satoja ihmisiä,^^joukossa
norjalaisia^ ruotsalaisia, t ^ k a l a l s^
j a suomalaisia, oli kuunte:|,emass^
senaattori Warren: Magnusaoniti
puhetta, jossa hän sarioi: ivoiemnie,'
todenneet, eUä Leif Eriksson löysi
A m e r i k a n— siitä ei ole epäilystä­kään."
KAASUA KÄYTETTY
ETEU-VrETNAMISSA
Lunan lasku ei
otiut "pehmeä"
Moskova. — Pehmeä laskeutumi­nen
kuuhun ei onnistunut vielä
päättyneen kuurakettikokeilun ai­kana.
Luna-7 täytti virallinen tie­donannon
mukaan suurimman osan
operaatioista, jotka ovat tarpeen
pehmeän laskeutumisen turvaami­seksi,
mutta ei kuitenkaan kaikkia.
Täyttämättä j ä ä n e e t tehtävät on vie­lä
tutkittava ja vasta sen jälkeen
pehmeä laskeutuminen käy mahdol­liseksi.
Luna-7 saavutti kuun pinnan
Myrskyjen meren alueella.
» Vaikka pehmeä laskeutuminen ei
onnistunutkaan, on avaruusraketin
avulla koottu suuri määrä aineistoa
tulevia tutkimuksia varten, koros­tettiin
virallisessa lausunnossa.
Ainoa tie pehmeän laskeutumi­sen
turvaamiseksi Kuussa on lähet­tää
sinne raketti toisensa jälkeen
j a kokeilla erilaisia tutkimusvälinei­tä,
selosteUiin perjantaina arvoval­taisella
asiantuntijataholla Mosko­vassa..
Luna-7 kokeilusta kerrottiin saa­dun
erittäin arvokkaita tuloksia,
vaikka ne eivät vielä ratkaisseet-kaan
peruskysymystä, pehmeän las-
Saigon. — Anstralialaisten ja
uusseelantilaisten joukkojen tu­kemat
amerikkalaiset laskuvarjo-
Jääkärit käyttivät lokakuun 8 päi­vänä
kyynelluasna saaressa hyök­käyksessään
vahvaa Vietkong-sis-sien
takikohtaa vastaan vyöhyke
D:llä viitisenkymmentä kilomet­r
i ä Saigonista pohjoiseen.
Muuan amerikkalainen sotilas­edustaja
sanoi, e t t ä hyökkäys tapah­tui
perjantaina iltapäivällä. Lähem­piä
yksityiskohtia ei tiedetty.
Kyynelkaasun käytölle saatiin nyt
lupa ensimmäisen kerran sitten tä­män
vuoden alun, jolloin kansain-^
välinen vastalauseiden myrsky pa­kotti
amerikkalaiset ja etelävietna­milaiset
kieltämään sen käytön
Vietkong-sissejä vastaan.
Luvan perjantaiseen' operaatioon
antoi Yhdysvaltain Vietnamissa ole­vien
joukkojen komentaja, kenraali
William Westmoreland. Hänen pää­töksensä
perustui amerikkalaisten
sotilasviranomaisten äskettäisiin
tutkimuksiin, joiden mukaan "kyy­nelkaasua
voidaan käyttää sekä te­hokkaasti
että' ihmisuhreja säästäen
tietyissä taistelutilanteissa".
Kenraali Westmoreland sai Etelä-
Vietnamin puolustusministerin, pri­kaatinkenraali
Ngufen Huu Con hy­väksymisen
kyynelkaasun käytölle
perjantaisessa hyökkäyksessä.
Korkeat sotilaslähteet sanoivat.
e t t ä Yhdysvaltain Etelä-Vietnamin
joukkojen sotilaskomentaja käsitte'
lee kaikki rintamalta tulleet^kyynel-kaasun
käyttöä koskevat anomukset
Lupa on anottava jokaista yksityis­tä
lapjaista varten erikseen.
Maailman Jtairiiilte
keutumisen järjestämistä.
Pehmeä laskeutuminen on vaikea­ta
ennen kaikkea sen tähden, että
avaruusalus saapuu Kuun pintaan
3 km:n sekuntivauhdilla. Nopeutta
on osattava vähentää oikealla het­kellä,
jotta avaruusalus jarruttaisi
juuri silloin, jolloin sen on turval­lista
laskeutua. Etäisyyden määrit­telemiseksi
on avaruusaluksessa ol­tava
erittäin monimutkainen oh­jausjärjestelmä,
joka mittaa saman,-
aikaisesti sekä avaruusaluksen no­peuden
että sen korkeuden Kuun
pinnasta. .
B E A T L E S E J A K E R I T TY
K A L J U K S I LIEKSASSA
Joensuu. — Beatles-tukan kanta»^
jat tarvitsevat poliisin . suojelua
Lieksassa.
Nuorten keskuudessa oUv joukko
antibeatleseja, jotka säälifflättpmak-ti
keritsevät ikätovereittensa pitkiä
hiuksia. Väkivaltaisuuksista on jo
kerrottu lähes viikon ajan, ja niis­sä
on ainakin neljä pitkätukkaista
saksittu "vanhanaikaisiksi".
Eräs nuorukainen menetti tuk­kansa
tanssilavan läheisyydessä,
kaksi muuta kynittiin kaljuksi
erään koulun käymälässä j a neljäs
k e r i t t i in baarissa. Sen sijaan kaup­palan
keskustassa: iltamyiHballä jSr-jestetty
parturointi epäoiuiistui,
kun poliisi pelasti uhrin. '
"Raufaantarjoii3csia"'
asevoimien tueJlla
Pobjois-Vietnamin pääministeri
Phan Van Dong on antanut haastat*
telun maassa vierailleelle Yhdisty­neen
Arabitasavallan lehtimiesval*
tuuskunnalle j a käsitellyt siinS fflnt.
Pohjois-Vietnamin suhdettar ]Y)Mlys*
valtain ns. rauhantarjouksiin. Pää­ministeri
huomautti, e t t ä niidep vii­den
kuukauden aikana, joka bn ku­lunut
presidentti Johnsonin «nsim»
maisesta "rauhantarjouksesta" Bal-timoren
puheessa, on Yhdysvallat
lisännyt asevoimaansa Etelät-Viet­namissa
y l i kaksinkertaiseksi j a ot­tanut
vaarallisia askelia Pohjois-
Vietnamiin suunnattujen ilmal^ök-käysten
laajentamisessa.
m
Mitä muut sanovat
L O P P U V E TO . t I:
Arvokkaan näköinen rouva kiihtyi äärettömästi kun häntä .sanottiin
Yhdysvaltain senaatin valiokunnan istunnossa kommunistiksi, tiedoittaa'
Vapaiden Ammattiyhdistysten Kansainvälinen keskus.
Hän huusi: "Te sanotte minua kommunistiksi siksi kun olen asunut
Venäjällä. Mutta minä en ole. Minä olen joskus asunut myös Saksassa*
mutta se ei tee minusta natsia." ,
Sitten, ikäänkuin jälkiajatuksena hän. lisäsi: "Tosiasiassa rainS olen
joskus asunut myös Neitsytsaarilla."
— Tribune, Austraalia, elokuun 25 p. 1965.
PÄIVÄN PAKINA
HYVIÄ OPETTAJIA ON OLLUT
kiiun 8 päivän vaaleja, mikä
on niiden kanta Canadan tuiki
tärkeisiin vesiresursseihin näh­den.'
. Mikäli pitää paikkansa vanha
suoihalainen kansanviisaus; että
"omena ei putoa kauaksi puusta",
n i i n silloin voidaan todeta, että
Etelä-Vietnamin asevoimilla on ol­lut
hyviä "neuvonantajia" ja
"opettajia".
Esimerlckinä tästä mainittakoon
Ceylon News Reviewn heinäkuun
13 pnä 1965 julkaisema kuvaus
Etelä-Vietnamin tilanteesta. Näin
siinä sanottiin:
— Korruptio (turmeltuneisuus
j a turmelevalsuus — K) ja-pa­heet
Seuraavat aina Yhdysvaltain
armeijaa ulkomaille, tiedoitti
"Town Magazine" maaliskuusBa
1965. Katkeran sodan aaltojen
hyrskyttyä 20 vuotta sen esikau­pungeissa,
Saigon on niin mätä,
e t t ä maaseudulta oli vedettävä ta­kaisin
(Saigoniin) kaksi divisionaa
tämän pääkaupungin kontrolloimi-seksi.
Saigon on vauraana korrup-tionin
ja U S A n rahan ansiosta.
— Prostituuteilta on "turvalli­suussyistä"
kielletty pääsyolkeus
parempiin hotelleihin sen jälkeen
kun pommi, minkä sijoittajaksi
prostltuutteja epäiltiin, sijoitettiin
Garavelle hotellin viidenteen ker­rokseen.
Mutta vuorokauden kaik­kina
aikoina he (prostituutit) is­tuvat
amerikkalaisten upseerien
kanssa Continental Palacen teras­silla
mistä Oli näköala Saigonin
pää-aukiolle."
Näin itse "pääkallon" paikalla.
. Mutta entäs sitten sivukylissä?
"~ Puhukaamme nyt tällaisista asi­oista
kokonaan suulla suuremmal­la,
kyntämällä vaikkapa New York
Times Servicen vasikalla. Mainitun
uutistoimiston Banmethoutista,
Etelä-Vietnamista viime' maaiian-taina
lähettämässä uutiskuvaukses-sa
selitettiin asiaa noin nimeen­sä:
"Vielnamiiaissotilaat ovat terro­risoineet
siviiliväestöä keski-ylän-göllä
. . . Sotajoukot ovat ryös­täneet
vuoristoheimolaisia, varas­taneet
baareista, kaupoista ja ra­vintoloista,
räyhänneet kaduilla
sekä murtautuneet koteihin ryös­täen
asukkaita pyssyillä uhaten.
Useita heitä vastustaneita sivii­lejä
on piesty, j a ainakin yhdessä
tapauksessa . . . juveelikauppias
j a hänen perheensä kaksi jäsentä
tuli murhatuksi . . .
Kaikkein pahimpia ovat Vletria-i
n i n paikallisvirkailijain selitysten
mukaan merijalkaväen, ratsujääkä-rien
(ranger) ja laskuvarjojoukko-jen
miehet, jotka ovat toimineet
tällä alueella.
Siviilivirkailijat ovat vedonneet
asianomaisten armeijayksikköjen
komentajiin pyytäen heitä kontrol­loimaan
miehiään: USAtn virkai­lijat
ovat myös tiedoittaneet näis^
tä tapahtumista Saigonissa-olevaan
USAn lähetystöön . . . -
Pahantekojen pahin hyöky oli
12 päivän aikana elokuussau ja
syyskuussa jolloin noin 7,000 viet­namilaista
merisoUlasta, ratsujää-käriä,
laskuvarjosotilasta ja jal­kaväen
miestä oli puhdistamassa
No. 21 maantietä Darlacin ja Ninh
Doan välillä . . . jotta ruokatava­roita
kuljettavat saattueet pääsisi­vät
Banmenthuotiin. ,
Ainakin neljässä kylässä tällä
matkalla sotajoukot ryöstivät ve-sibiisoneja,
kanoja kotitalousväli-neitä
ja muita heidän silmiinsä
osuneita tavaroita.
Itse Banmethuotissa sotajoukot
varastivat tavaroita kaupoista, ah­distivat
naisia, murtautuivat asun­toihin
ja järjestivät juopuneiden
rähinöitä kaduille.
Pidettynä ajankuluna oli heillä
se, että he menivät joko ravinto­laan
tai baariin, ahmivat siellä
suui-in määriä ruokaa ja,.v8kijuo-mia,
jn kieltäytyivät maksamasta
niitä. Jos omistaja protestoi, hän­tä
uhkailtiin tai pahoinpidel­t
i in . . .
Tässä yhteydessä sietää palaut­taa
mieleen, että nämä sotilaat
osaavat käyttää aseitäänkin aina
tilanteen vaatimalla tavalla. Maini­tussa
uutistiedossa näes kerrotaan
näinkin:
— Eräs sotilas käveli juveli-kauppaan,
otti sieltä $28.00 ai-voi-sen
rannekellon ja marssi- pois
omistajan vaatiessa häfaeltti^ mak­sua.
Sotilas heitti käsikranaatin
kauppaan. Mutta kun sotilas ei
vetänyt varmistinlaitetta auki, niin
kranaatti ei räjähtänyt ja niinmuo­doin
kukaan ei l o u k k a a n t u n u t . ..
Mutta Cheo Reon juvelikaupas-sa
sotilas veti varmistinlaitteen
käsikranaatista auki sillä seurauk­sella
kaupan omistaja ja hänen
kaksi lastaan kuoli, kerrotaan uu­tistiedossa
edelleen.
Kaikesta tästä päättäen- luulisi,
e t t ä amerikkalaiset "neuvonanta­jat"
voivat nyt olla ylpeitä oppi­laittensa
edesottamisista, sillä to­siasiahan
on, että "Seura tekee
kaltaisekseen" Varsinkin sellaisissa
olosuhteissa; missä "oppilailla" ei
ole muilta mahdoliisuätta kuin
tehdä työtä käskettyä. — Känsä-koura.