Vapaus, January 25, 1923

              2 Torstaina, tammikttun 25 p. — Thu. JaitJ^
VAPAUS
Ciuadan suomalaisen tySväestön äänenkannattaja, Qraes»
in Sadboryssa, Ont, joka tiistai, torstai ja lauantai
H. PUBO.
Vastaava toimittaja.
VAPAUS
(Liberty) . _
The only organ öf FinniA Workers fe Canada. Pnb-
Wwd in Sadbury, Ont, every Tucsday, Tbursday and
Advertialng latc» 40c per col. Inch. MmimBm cnarge
lo» single insertJon 75c. Disconnt on »tandmg adverttoe»
mnt The Vapana is the best advertiainir medium ampng
Äe Finnish People in Canada.
Ciinadaan yksi vk. $4.00, puoU vk. |2.26, kolme kk.
11.60jaykflikk.75c ^ • ^^^^ .
Yhdysvaltoihin ja Suomeen, yksi vk. |5.50, puoli vk.
"63.00 ja kolme kk. $1.76. • , „
mianksia, joita ei seuraa raha, ei tulla lähettamHän,
|aitd asiamiesten joill» on takagkset
Omotushinta kerran :
palstatuumalta. Suurista!
olaistuista ilmotulsista 40c.
motuksista sekä ilmotuksistn,
joiden te&stiä ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
alennus. Kuoloilmotukset |2.00 kerta^ ja 50c. lisää
jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 60c,
kerta, $1.00 kolmekertaa; ävioeroilmotukset $2.00 kerta,
$3 00 (ka.ksikert8a; syntymäilmotukset $1.00 kerta; ha-lutaantieto-
ja osoteilmotukset 50c. kerta, $1^0 kolme*
kertaa. — Tilapäisilmotuksista pitää raha seurata mn-tana*
• • • •' ' " • • ' ' ' • _____
Vapauden konttori ja toimitus on Liberty Building,
I«me St., Puhelin 1038.Postlosote:
Box 69. Sndbnry, Ont
RcRistered at the Post Office Department, Ott8wa, aa
fiecond class matter ' ' ' • •
Tiistain lehteen aijotut ilmotukset pitää olla kont­torissa
lauantaina, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
lehteen torstaina kello 3.
Huijaava amerikalainen porvari-armeliaisuus
Kuten Isvestija aikoinaan ilmoitti, tavattiin Ame­rikan
avuslushalHnnan — ARA'n — kuriiripostissa
joulukuun alussa suuri määrä arvoesineitä, joista
osalla on museoarvo ja joiden arvo rahassa laskettuna
tekee triljoonia ruplia, Tämän flinerikalaisen porvaril­lisen
armeliaisuustoiminnan johdosla lausuu Rosta
seuraavaa! . .Ä. ~
Kuten Isvfeslljan tiedonannosta näkyy, eivät ARA'n
jäsenet Venäjällä puuhaile ainoastaan avustuksen toi­mittamisessa
nälkäisille vaan myös muissa mainitulle
järjestölle paljon tuottavammissa hommissa. Asia on
nimittäin sellainen, että heti mainitun järjestön edus­tajien
saavuttua Venäjälle alkoi liikkua huhuja, että
sen avustajat ostelivat niin hyvin Moskovassa kuin
muillakin seuduilla kulta- ja hopeaesineitä, turkista­varoita,
mattoja jne. Näiden huhujen täydellinen to­denperäisyys
tuli vahvistetuksi, kun tulli joulukuussa
katsoi olevansa pakotettu avaamaan diplomaattisen pos­tin,
minkä järjestö oli aikeissa läl^ettää Riigaan. «Dip­lomaattiset
lähetykset» sisälsivät vä'hemmän tavallista
diplomaattipostia — nimittäin Kopea- ^ja kultaesineitä,
jalokiviä, turkiksia, kallisar\'oisia tauluja, mattoja,
seinäkankaita ynt.
Tämä tapahtuma ei herättäne mitään suurempaa
huomiota, kun otetaan varteen, että avustusjärjestön
johdossa on Amerikan kauppaministeri Hoover, ent.
elintarvediktaattori, joka aikoinaan aktiiyisesti otti osaa
Unkarin neuvostotasavallan kukistamiseen, jolloin sen
ta'holta turvauduttiin mitä petollisimpiin metkuihin.
Elintarpeet, jotka oli aijottu Unkarin neuvostohallituk­selle
ja jotka tämä oli maksanut, luovutettiin valkoi­sille
aktiivisen taistelun käymiseksi punaista Unkaria
vastaan. Herra Hooverin mieleen tuli ilmeisesti vanhat
menettelytapansa ja mieli nyt käyttää hyväkseen Ve­näjän
nälkäisille annettavaa apua. karkeimman sala-
Iculjeluksen tietä jouduttaakseen Neuvosto-Venäjän tur­miota,
täten toivoen - voivansa olla mukana neuvosto-
-vallan kukistamispyrkimyksissä Venäjällä.
; Siten auttavat porvarilliset hyväntekeväisyysjärjestöt
nälkäänäkevää kansaa.
•I.
Nyt on Italian reformistien tosiolemua kaikella sel­vyydellä
paljastunut maan työläiselle: reformistit eivät
ole mitään muuta kuin porvariston välikappaleita. Ku­ten
ennakolta oli helposti nähtävissä, on heidän halli-tuskokoomtistaktiikkansa
porvariston vasemman siiven
kanssa sosiafististen reformien asteettaista toteuttamis­ta
varten joutunut surkeaan häpeään. Reformistit ei­vät
halunneet punaista väkivaltaa: he ovat täten saa­vuttaneet
vain sen,, että ovat olleet mukana päästä­mässä
irralleen taantumuksellisen väkivallan.
Menneisyyden "Opetukset eivät siitä huolimatta ole
liyödyttömät Italian sosialistipuolueen kongressi Roo­massa
sulki pois reformistit ja päätti liittymisestä
Kommunistiseen Internationaleen. Rooman kongressi
osoitti, että Italian sosialisteilla on vilpitön halu as­tua
kommunismin tielle. He ovat myöntäneet vaaral­liset
harhaluulonsa ja ovat selittäneet olevansa val­miit
korjaamaan ne. Kommunistisen Intemationalen
neljäs kongressi on tehnyt päätöksen Italian sosialisti-
*puolueen pikaisesta yhteensulautumisesta Italian Kom­munistisen
Puolueen kanssa, jonka nimenä tulee ole­maan
Italian Yhdistynyt Kommunistinen Puolue (Kom­munistisen
Internationalen osasto). Neljäs maailman­kongressi
on asettanut erityisen komissionin, jossa on
kolme edustajaa kommunistipuolueesta, kolme sosialil^
tipuolueesla ja jonka puheenjohtajana tohniiKommu-nistisen
Internationalen toimeenpanevan keskuskomi­tean
jäsen.
JCahtiajaon ajanjakso on ohi. Italian proletariaa­tille
alkaa uusi historiallinen kausi, proletaaristen
voimain uudelleen organisoinnin kausi. Kaikki todelli­set
vallankumoukselliset työläiset, kaikki Italian työtä­tekevän
kansan taisteluvalmiit ainebet astunevat Yh­distyneen
Kommunistisen Puolueen riveihin. Yhdisty­neestä
Kommunistisesta Puolueesta täytyy tulla kaik­kien
Italian luokkatietoisten proletaarien organisaatoo-rinen
keskus. -
Italian Ylidistyrfyt KommunJBtinen Puolue on ole-va
elujoukkona kaikkien työläisten taistelussa kirottua
fascismia vastasa. Käyttäkää järjestelmällisesti ja tar­mokkaasti
yhteisrintaman Iftkiiikkaa niin hyvin amma­tillisella
kuin poliittisellakin alalla. -
> Joukkojen pariin! Kaikista vaikeuksista hnolimatta
joukkojen luokse! ,
Kommunistien on työskenneltävä kaikissa työläis-piireissä,
heidän on kasvatettava luokkaveljiään, kii-hoitettava
heitä taisteluun. Kommunistien on tunkeu­duttava
esille kaikkialla, missä porvarisjo ja sen pal­velijat
pyrkivät väkivallalla liittämään yhteen luok»
käveljiänne teJidäkseen heistä kapitalististen etujen
välikappaleita. Meidän on oltava läsnä kaikkialla, mis­sä
ikinä työläisiä löytyy, kasvaltaaksemme näitä ja
voittaaksemriie heidät yhteisen asiamme puolelle.
«Me vaadimme työväerihallitusta!» Siinä tunnus­sana,
millä on herätettävä italialaisen työläisen tietpi-.
suus. — — —
Kuten; tunnettua, ovat niin hyvin Italian kommu­nistipuolue
kuin sosialistipuoluekin jo kiireimmitien
ryihtyneet neljännen kongressin määräämiin yhteensu-latustoimiin
ja yhdistyneen puolueen tunnuksella ot­taneet
m.m. osaa vaalitaisteluthin sellaisella menes­tyksellä,
että lahtarit ovat sen johdosta katsoneet ole­vansa
pakotettuja järjestämään ylimääräisiä verilöyly­jä,
hiillä ei kuitenkaan voida hillitä proletaarista tar­moa,
jolla Italian yhdistyneet vallankuraoukselliset ai­nekset
nyt ovat ryhtyneet korjaamaan entisiä ereh-dyksiään
ja heikkouksiaan ja luomaan taistelurintamaa
lahtarihirviön murskaamiseksi. Ja ennen kaikkea on
osoittautunut varsin ennenaikaiseksi ilo mitä reformis­tit
kautta maailman tunsivat 1920^ jolloin serratilaisel
tekivät onnettoman päätöksensä ja erosivat Kommunis­tisesta
Internationalesta. Lahtarien ruoka on ajanut
heidät katumuskykyisinä tuhlaajapoikina lakaisin «ko­tiinsa*,
i
Kuten edelläolevasta Rostan kuvaamasta näkyy, on
apu, minkä luonnonkatastrooffin uhrit porvarilliselta
maailmalta saavat julkeimman itsekkäintä laatiia: sii­tä
ottavat upporikkaat hyväntekijät maksun miten ri­kollisella
tavalla tahansa. Jopa n.k. hyvekin on por­varilliselle
maailmalle vain riiston kohde. Kummakos
siis, jos vainotaan työläisiä, jotka ilseuhraavasti ja
vailla kaikkea itsekkyyttä pyrkivät lieventämään kärsi­väin
ihmisten hätää!
Italian yhdistynyt kommunistipuolue
Neljännen maailmankongressin esimiehistö yhdessä
Italian kommunistipuolueen ja mabimalistien valtuu
teltujen kera on antanut Italian työväenluokalle julis
tuksen, jossa lausutaan m.m.:
Kaksi vuotta on kulunut vuoden 1920 maaliskuus­ta.
Italian työväenluokka oli silloin ottamaisillaan val­lan
käsiinsä. Työläiset miehittivät tehtaat ja yksinpä
kaikkein takapajuisiinmatkin talonpoikaiskerrokset nou­sivat
liikkeelle ja ottivat lierraskartanot väkivaltaisesti
haltuunsa; proletaarisen punaisen kaartin ensimäineii'
solu syntyi itsestään, vallankumouksen liekki leimusi
kautta koko maan. Työväenluokka, joka tunsi, että
sille kuului historian johtava osa, oli valmis mitä
suurimpiin sankarillisiin uhrauksiin. Multa juuri tällä
hetkellä ilmestyi puolueemme rivien sisäpuolella pro­letariaatin
vaarallisimmat viholliset: D^Arragonat,
Bouzzit, Balkesit, Turatit, Modiglianikset ja koko re­formistien
sekä keskustalaisten kopla sieppasi käsistän­ne
voiton ja pelasti porvariston!
Ette onnistuneet anastamaan valtaa vuonna 1920.
Sen vuoksi saattoivat fascistit 1922 marssia Roomaan
j a pystyttää diktatuurinsa./Reformistit ovat tahtoneet
puolustaa vallankumousjarrutustaan sillä, että ovat jo­ka
tilaisuudessa vedonneet niHiin lukemattomiin uh­reihin,
mitkä vallankumous olisi vaatinut. Mutta ovat­ko
reformistit kukatiesi onnistuneet varjelemaan työ­väenluokan
mitä verisimmiltä uhreilta?
Ranskan sosialidemokraatit ja
Itävallan orjasopiimis
Geneven Itävaltaa koskevan orjasopirnuksen olles­sa
käsittelyn alaisena Ranskan edustajakamarissa ^siin­tyi
kommunistinen ryhmä mitä päättäväisemmin hal­lituksen
ehdotusta vastaan. Toveri Cachin vaati maa-ilmanfinähssien
kontrollin poistamista ja selitti, ettei­vät
kommunistit voineet rauhassa seurata, kun Itäval­lan
proletariaatti alistetaan joidenkin raharuhtinaiden
orjaksi.
Sosialidemokraattinen puhuja Bracke teki tosin
muodon vitobi joitakin vastaväitteitä, mutta selitti lo
puksi, että hänen puolueensa kannatti mainittua orja
sopimusta.
Kuvaavaa on, että Ranskan sosialidemokratia kuu­luu
2i Internationaleen, joka aikoinaan antamassaan
julistuksessa kehoitli taisteluun Itävallan kuristussopi
musta vastaan. Ranskanv edustajakamarissa toimitettu
äänestys osoittaa nyt kuitenkin, miten sikäläiset sosia­lidemokraatit
käsittävät internationalensa osoittaman
taistelun. Sen laita on aivan sama kuin sosialidemok­raattien
protestien Pöincaren valloitussuunnitelmia vas
taan, jotka todellisuudessa merkitsevät vain proletaari
sen taistelurintaman hajoittamista, konnnunistiajojahtia
ja Pöincaren suunnitelmien epäsuoraa tukemisia.
•— Kommunisteilla on Wurttembergissä merkittävä-nään
yhä uusia kunnallisvaalivoittoja. Feuerbadiissa
valloittivat he yhden uuden paikan sosialidemokraat­tien
menettäessä kolme paikkaa. - Dettingenissä, missä
ei ole mitään paikallista kommunistiryhmää, saatiin
ajetuksi läpi yksi kommunisti, kun sen sijaan paikal­lisen
noskelaisryhmän puheenjohtaja jäi valitsematta.
Oetlingenissa ottivat kommunbtit ensi kertaa osaa vaa^
leihin ja valloittivat yhden paikan, kun sen sijaan so­sialidemokraatit
menettivät yhden paikan. Sosialide­mokraatit
ovat muuten kautta linjan kärsineet tappi-oita.
Imperialictitten vastakohtain ja
Mtavaaraa fcarjistjrminen. ;— Työn-ottajain
jiäthjatiayt. — YhteU-rintaman
tarve ja reformistien pe*
tos. — Kominternin ja Neavosto*
Venäjän lajittuminen.
• Ei öle toteutunut yksikään ainoa
niistä; toiveista, jotka kapitalistinen
maailma kiinnitti kuluneeseen vuo­teen.
Päinvastoin on sekasorto käy­nyt
suuremmaksi, yhteentörmäykset
ovat tulleet lukuisammiksi ja kär­jistyneet,
ja kapitalistisen maailman
avuttom'uus, maailman, joka on ky­kenemätön
voittamaan maailmanso-rfan
hävitystä ja välttämään uutta
sotaa, on käynyt yhä ilmeisemmäk­si.
Mikään ei osoita tätä paremmin
kuin ne lukemattomat konferenssit,
joihin kapitalististen hallitusten
edustajat ovat kokoontuneet peuka­loimaan
omaa luomaansa kaaosta,
ja jotka kaikki ovat päättyneet i l ­man
pienintäkään tulosta. Uuden
vuoden alku ösoittaai mitä räikeira-min
mihin ihanuuteen maailmanka-pitaalin
pelastuspolitiikka on johta­nut
Balkanilla uhkaa puhjeta uusi
sota, mistä nytkin voi muodostua
uuden hirvittävän maailmanpalon
lähtökohta. Ja vuosi alkaa konfe­renssilla
Pariisissa, reparationipul-raa
kun on yhtä arvoituksellinen
kuin koskaan ja Versaillesin rauha
on käynyt entistäkin pitämättömäm-mäksi,
samaan aikaan kun «liittou­tuneiden)
valtain, Ranskan ja Eng­lannin
on yhä, vaikeampi pidättää
itseään tarraamasta toistensa kurk­kuihin.
Mutta mitä enemmän maailman-kapitaali
näkee pohjan allaan hor­juvan,
sitä raivokkaammin ja häi-käilemättömäminin
pyrkii se puris­tamaan
työväenluokasta keinoja ar:
monaikansa pidentämiseksi. Koko
kulunut vuosi elettiin taantumuksel­listen
j a työnostajain yleishyökkä-yksen
merkeissä. Kaikissa maissa
muodostivat riistäjät' yhteisen rin­taman
8-tunnin työajan poistami­seksi,
palkkain polkemiseksi, tehos­tetun
riiston aikaansaamiseksi. Kai-klSsa
maissa nosti päätään taantu­mus
pyrkien lahtarismin merkeissä
vakauttamaan * itselleen poliittisen
herravallan.
.Kommunistinen Internationale pa­ni
ensimäisenä yarteen työnantaja-yleishyBkkäyksen
koko vaaran ja
osoitti oikeat puolustuskeinot sitä
vastaan. Kaikkien maiden työnanta-jisto
ja taantumus oli voinut siir­tyä
tähän hyöickäykseen, sosialide­mokratia
kun oli vaaran ja voi­mattomuuden
hetkellä rientänyt nii­den
avuksi ja oli mukana proletari­aatin
sankarillisten hyökkäysten
torjumisessa, ja kun ei vielä mis­sään
maassa ollut kylliksi lujaa ja
voimakasta' k o m m i^ nistipuoluetta
voiton varmentamiseksi. Tällaisessa
tilanteessa, jolloin välitön taistelu
proletariaatin diktatuurin pystyttä­miseksi
ei ollut mahdollinen, selit­ti
Kommunistinen Internationale
olevan välttämätöntä, että työläis­ten
oli puoluesuuntiln katsomatta
yhdyttävä yhteiseen taisteluun edes
yhteisten vaatimustensa läpiajami­seksi
ja puolustautuakseen työnos­tajain
rynnistystä vastaan. Viime
vuoden tammikuun. 1 pnä kehoitti
Kommunistinen Internationale kaik'
kea suuntaa olevia työläisiä ja työ­väenjärjestöjä
liittymään yhteiseen
rintamaan yhteisen taistelun käymi­seksi
yhteisten vaatimusten puoles­ta.
Työväenluokan painostus yhtei­sen
puolustuksen hyväksi työnosta­jain
offensiivia vastaan oli • niin voi­makas,
että sosialidemokraatitkin
olivat pakoitetut muodollisesti omis­tamaan
yhteisen rintaman tunnuk­sen.
2 i Internationalekin antoi yh­teisrintamaa
koskettelevan julistuk­sen,
missä se.ehdotti kaikkien kol­men
internationalen yhteistä konfe­renssia,
sekä selitti, että yhteinen
rintama oli ilman mitään rajoittavia
ehtoja toteutettava. Kommunistinen
Internationale noudatti luonnolli­sesti
heti kutsua. Mutta n}'t alkoi­vat
menshevikit, jotka eivät tietysti
olleet odottaneet hankkeesta tulevan
totta, jarrutuksensa. Toinen Inter­nationale
asetti kerrassaan usko­mattomia
ehtoja. Se ei vaatinut
enempää eikä vähempää ^«ön ka­pitalistisen
«demokratian» uudelleen
pystyttämistä Venäjällä, i i iJiftet-nationale
tuli sen avuksi ja •astoih
omaa julistustaan selitti 2 Interna­tionalen
vaatimukset «oikeutetuibi»
Kaikesta jarrutuksesta ihudlima'U'i
päästiin Kommunistisen Internatio­nalen
myötämielisyyden 'allilla kui-,
tenkin niin pitkälle, että päätet­tiin
kaikissa maissa pitää yhteiset
mielenosoitukset huhtikuun .50 JÄ
toukokuun 1 päivinä. Sosialidemok­raattiset
johdot pitivät tämän pää­töksen
^ i n sikäli, mikäli joukot
pakottivat ne siihen. Mutta molem­mat
sosialidemokraattiset Internätio-nalet
vastustivat mitä pääti^väm-mTn
kaikkia Kommunistisen Iht^-
nationalen siirtymisyritybiä mielen-osoitubista
todellisen yhteisen rin-selitti
ilman muuta, ettei se hy­väksynyt^
kolmen Internationalen
yhteisen maailmankongressin kutsu­mista,
ja oli sen suurimpana huolena
estää, ettei maailmanproletariaatt'
olisi «häiritsevästi» puuttunut sen
taistelun kulkuun, mitä kapitalismi
ja sosialismi kävi Genuassa. Ja sei
viytyäkseen siitä huonosta vaiku­tuksesta,
minkä niiden yhteisen rin
taman jarrutus oli synnyttänyt pro
fetariaatissa,. ryhtyivät oikeistoso-sialisfit
ja. menshikit raivoklfäse?n
ajojahtiin Neuvosto-Venäjää vas­taan
sen johdosta, että tämä rohke­ni
sosialivayankumouksellisten ju­tussa-
paljastaa koko maailman näh­täväksi
sosialireformistien tosiole-muksen
ja rangaista niitä, jotka
ententen ostamina olivat väkivallan
^'a murhan keinoilla yrittäneet ku­mota
neuvostojärjestelmän.
Ja kommunistien vaatimaa yhteis­tä
rintamaa vastaan asettivat sosia­lidemokraatit
toisen yhteisen rinta­man,
sosialidemokräattis-popvarilli-sen
yhteisrintaman kommunisteja
vastaan. Kulunut vuosi on muuten
täydellisesti todistanut sen politii­kan
vararikkoisuuden, jonka tarkoi
tuksena on estää noskelaisuuteen
kyllästyneiden työläisten ryhmitty­minen
Kommunistisen Internationa­len
vallankumouksellisessa leirissä
Itse Saksan Riippumaton Puolue,
2i Internationalen yli ylpeys, joka
aina oli profeteerannut maansa
kommunistipuolueen ja Kommunisti­sen,
Internationalen pikaista romah­dusta,
antautui, täydellisen hajaan­nuksen
pakottamana, ilman ehtoja
Noskeille. TäUä sinetöitiin myös 2J
Internationalen vähemmän autuas
lähtö, joskin se vielä pyrkii tois­taiseksi
keinotekoisesti olemaan^hen-gissa.
2.
laman huomiseen. 2 Internationale sijaan 'sosialidemokraateille
Yleinen kapitaalin hyökkäys johti
työläiset melkein kaikissa kapitalis­tisissa
maissa valtaisiin taloudelli­siin
taisteluihin. Niistä mainittakoot)
tshekkiläisten kaivostyöläisten tais­telu,
Englannin metallityöläislakko,
verisesti, kukistettu työtaistelu Ete-lä-
Af^kassa, Saban rautatieläisten
jättiläistaistelu, suurtaistelut Ame­rikassa
jne. Melkein. kaikki nämä
taistelut päättyivät tappiolla ja kai­kissa
nii^gä tekivät sosialidemokraat­tiset
puolue- taikka ammatilliset
johdot häpeämä ttömän petoksen.
Saksan rautatielakossa menivät nä­mä
niin pitkälle, että hallitus pyrki
eikä' suinkaan tuloksetta saamaan
heistä tukea yrittäessään riistää rau­tatieläisiltä
lakko-oikeuden- Kaikis­sa
taisteluissa jarruttivat he kom­munistien
vaatimusta lakkolaisten
avustamisesta koko proletariaatin
taholta.
Voitoistaan huolimatta ei kapi­talismi
kuitenkaan onnistunut suo­rintaa
talouspulasta, mikä yhä jat­kuu
kaikissa kapitalistisissa maissa
j a joissakin niistä on entisestäänkin
kärjistynyt. Vain Amerikassa or
huomattavissa uutta konjunktuuri-lainetta.
Mutta korkeasta konjunK-tuuristaan
huolimatta "on sillä yli
miljoonan työtöntä. Kolmas maa­ilmankongressi
oli osoittanut, että
kuolevakin kapitalismi voi osoittaa
kriisin ja konjunktuurin vaihtelua.
Mutta kulunut vuosi on antanut
täyden vahvistuksen siitä, että so­dan
hävitysten jälkeen niin hyvin
kriisi kuin - näennäinen konjunk-tuurikin
osoittavat taaksepäin me­non
ja rappion pettämättömiä merk­kejä.
Itävallan ja Saksan esimerk­ki
osoittaa varsinkin, miten korkea-konjunktuurikin
johtaa kapitalistis­ta
taloutta yhä" kauemmas syvyy­teen.
Anarkisti-kapitalistisen maailman­talouden
sairaiden solujen voitoh-kuurrie
oli tietysti omiaan kärjistä­mään
keskenään kilpailevain impe­rialististen
valtain välisiä' vastakoh­tia,
joista kukin pyrki saamaan toi­sensa
kustannuksella jonkinkaan pe­lastuskeinon.
Amerikan ja Jaap-panin
mutta varsinkin Englannin ja
Ranskan väliset, vastakohdat ovat
kärjistyneet päivä päivältä. Turkin
ja Kreikan välinen sota oli oike­astaan
alusta alkaen Englannin ja
Ranskan välistä sotaa. Vain Neu-
-vpsto-Venäjässä ja Kolmannessa In-ternationalessa
ruumiillistunut maa-flmanvaTlanfcumousvaara
pakotti im­perialistiset
vallat töistaisebi va­romaan
sotaa. Mutta näiden näen­näinen
yksimielisyys ei tosin ole
pitkäikäinen ja mitä enemmän taan­tumus
lujittuu ja mitä vähemmän
vastustuskjvyttomäbi Tforoletariaat-
•tia ilötillaan, «itä ^uremmaksi käy
myös uuden maailmansodan vaara,
ellei työväenluokka Voitollaan sitä en
hen tee sitä mahdottomaksi.
iFascisniln voitto italiassa, tapah-
"'tumat fiaierissa, miriisterimurhdt.
Saksassa, Suomessa ja Puolassa
osoittavat murhätaantumuksen tie­toista
tySskentelyä eri maissa. Myös
mtohaporvariston taholta 'uhkaavan:
vaaran vardlta öVat /komniuiiistit
kaikissa maissa 'vaatineet yhteistä
proletaarista puolustusta, kun sen
on
LÄHETYSKUSTANNUKSETt
Canadan
LÄHETYSKULUT: 40c lähetybistä alle |30; 5.0c lähetyk& Jin
40; 60c lähetyks. ?40-^|60; 75c lähet ?60--^00. " ^ i «"
dan dollarin 25c sadalta dollarilta lisää. Sähkösann,!r
lähetyksiUe 13.60 Usänmbu. ^ «»saaoma-
Torontossa ottaa rahavalityksiä vastaan A. T. BiH,. 957 ^j^^^
view Ave.
Pilettejä Suomeen ja Suomesta tänne.
Tiedustelkaa hintoja y. m.
Suurimpien valtamerilinjojen valtuutettu asiamies.
VAPAUS, BOX 69.
Pilettiläke tehtävä J, V. Kannaston nimeiag.
SUDBURY, ONT.
kaikkialla riittänyt «demokratian» ja
ttasavaltaisuuden» puolustaminen
korulausein. Erittäin tuhoisabi
luontui tämä sosialidemokraattien
politiikka^ Italiassa, mutt^ myös
Saksassa, missä Rathenaun murhan
nostattama mahtava proletaarinen
liike kauniilla lupauksilla ja ujos­telemattomalla
petoksella valutettiin
hiekkaan.
Kapitalistisen maailmanjärjestel­män
perustuksen ontontuminen 11-
meneiksen erittäin jyrkästi myös
vallankumouksellisen liikkeen kasva-;
misessa sorrettujen siirtomaakan-siia
keskuudessa, mikä liike pn
Turkin saamasta voitosta saanut
uutta vauhtia. Kommunistisen In­ternationalen
näille pyrkimyksille
antama tuki, vai'kka niillä useim­massa
tapauksessa onkin kapitalis­tinen
luonne,, on takeena siitä, etta
tässä on todella kysymys vallanku­mouksellisesta
toiminnasta, kansan­liikkeistä,
jotka palvelevat proletaa­risen
vallankumotfben asiaa pelkäs-ään
sillä että ne suuntautuvat
änsimaisia imperialistisia valtoja
vastaan.
Toivotonta kuvaa vastaan, minkä
kapitalistinen järjestelmä kaikkiai-a,
mutta varsinkin Keski-Europan
maissa ja reunavaltioissa tarjoo,
osoittaa yksistään 'proletaarinen
»leuvosto-Venäjä edistymistä, nou­sua
ja lujittumista. Genuan konfe­renssikin
osoitti jo Venäjän poliit­tista
lujittumista. Venäjä yritettiin
cuteri Itävalta painaa polvilleen ja
antautumaan kapi^lismille luotta-avun
: varjolla. Mutta Venäjä ei
puolustanut vain omaa sosialismia
vaan koko maailmanproletariaatin
osiaiismin tulevaisuutta. Mutta Ve­näjä,
maanviljelysmaa, jota joka
.puolelta ympäröivät " kapitaliötiset
valtiot, joiden proletariaatti, kiitos
siitä sosialidemokraattisen johdon,
tehtävästään, dl e h t i n y t kauemniak.
sisosiaUsmin-tiellä k u i n mitä mail.
mantuanne vielä e d e l l y t t i . Sen uu
si talouspolitiikka oli sen vuoksi
välttämätöntä taaksepäin vetäytv-mistä,
mikä samalla k u i t e n k i n ine>
kitsi ilmeisen t a l o u d e l l i s e n nousun
lähtökohtaa, s o s i a l i s t i s t e n saavutus-ten
mitä suurinta v a r m e n t a m i s t a se-kä.
edistystä s o s i a l i s m i n lopullun
toteuttamisen tiellä. Venäjä on ai­noa
vahva valli k a s v a v a a taantumas­ta
vastaan, horjumaton selkänoja
mistä Kommunistisen Internationa'
Ien lippujen- alle r y h m i t t y n y t maail-manproletariaatti,
v a 1 mistautues-saan
lopullisen t a i s t e l u n varalta, ai­na
löytää luotettavan tuen. Sa-maiän
aikaan kun r e f o r m i s t i n e n joV
tö kapitalistisissa m a i s s a on houku­tellut
työläiset t a i s t e l u n tieltä ja
taivuttanut nämä loppumattomiiii
myönnytyksiin, on Venäjän prole­tariaatti
j ä ä v ä ä m ä t t ö m ä l l ä taistelul­la,
niin, ja e n n e n k u u l u n r a t t o m i l li
uhrauksilla saanut a i k a a n , että sen
elintaso on: nyt j o parempi kuin
•Keski-Etiropan m a i d e n työläisten,
että sen edessä on a v o i n t i e valoi-saaitr^^
töivorikkaaseen tulevaisuu­teen,
kun sen sijaan patenteerattu-jen
«tosidemokraattisten» maiden,
Itävallan ja Saksan proletariaatti
on eksynyt . u m p i k u j a a n , umpiku­jaan,
joka-odottaa myös kaikkien
Tnuiden kapitalististen maiden pro­letariaattia,
elleivät työläiset kiin­teällä
yhteisellä taistelurintamal­laan
estä tehostettua riistoa, estä
rosvosotia' ja .sitä tietä suuntaa
uraansa Neuvosto-Venäjän uurta­maan
uomaan.
On loppunut v u o s i , jonka tarjoa-mäin
opetusten luulisi riittävän avaa
maan sokeimpainkin nistetetuen
silmät Alkaa uusi vuosi, jonia
tehtävänä on osoittaa mitä työlai-
I -
ei ole vielä herännyt tietoisuuteen set ovat oppineet.
Työiiuspuolneen S. S. Järjestön toinieenpanevaii
komHean toiinintakertomus vuodelta M
Johdanto. -
Kansainvälinen 1 u o k kataistelun
prosessi voidaan tällä hetkellä sum­mata,
siten, että kapitaalin hyökkä­ysliike
on kärjistynyt siihen pistee­seen
että pienimmätkin työpalkko­jen,
työpäivän ja työväenjärjestäy-tymis-
oikeuksien saavutuksien. säi­lyttäminen,
siis työväen olemassa­olon
puolustaminen, on muodostu­nut
vallankumouksellisessfa ymmär­ryksessä
voimien keskittämiskysy-mykseksi
työväen yleisen poliitti­sen
mahtiaseman puolesta taiste­luun.
Tämä pakoittaa välilinjalle
pysyttelevät .julkiset tai salaiset
köyhälistön vallankumouksen vihol­liset
paljastamaan Itsensä bpitaa-lin
apureina, Samalla kuin tämä
yksinkertaistuttaa kapitalismin hyok
käyslinjan puoleisten voimain koko­naisuuden,
sen luonne osoittaa ky­kenemättömyyden
pelastumaan se­ka
sorrosta.
Kommunistinen tarkka taisteluti­lanteen
senraaminen ja sille perus­tava
toiminta voimistuttaa toiselta
puolen proletariaatin yhtenäisen pu.-)
lustusrintamaii ja luo ehdot konk-teetöseen
liyökkäybeen «irtymisel-le.
Tältä pohjalta onkin sus Kol­mannen
Internationalen yhteisen
rintaman itakiikka osoittautunut
strategisesti oikeaksi ja neljännen
kongressin saavuttama ybimiermen
varmuus tulee Kommunistiseen in­ternationaleen
kuuluvan €2 eri
maan puolueiden kasvavan voiman
kantta empimättä viitoittamaan pe­lastuksen
tien.
Tämän yleisen luokkataistelu pro­sessin
käänteen tekevä ilmeneminen
on ratkaisevasti liikuttanut Cana­dan
työväenliikkeen kulkua, ja vaik­kakin
Workers puolueen suoranw-nen
jäserilnfku ön vain noin viisi
tuhatta, niin on sen toiminnan mu­kainen
tinkimättomain vaatirankaen
puolesta taistelu vetänyt työnanta­jain
rajuinta hyökkäystä ja taantu-mtiksellisten
työväen johtajiston pe­tollisuutta
vastaan puolustautuvat
proletaariset ainekset puolueemnie
kannattajiksi ja seuraajiksi, joss»
suhteessa'alkanut vuosi tulee ole­maan
möninkerroin merkit}Aäelli-sempi.
•
Meidän kieli järjestömme, Worie«
puolueen osana ei ole voinut oil»
voimakkaana tekijänä tämän jo"-
kokannatukspn kokoamisessa, kosU
liian pieni' määrä jäsenistöstämBe
on ja toimii'käytännöllisesti tämän
maan työväestön taistelujärjestob-sä
— unioissa, eikä toiselta puolö'
omaa poliittisen toiminnan: oikeuk­sia.
Kuitenkin kielijärjestömme on
ollut merkityksellinen, aineelh?«s«
voimistuttaen puolueen työtä,
yhdistänyt suomenkieltä M^''^
vallankumouksellisen työväestö!,
huolehtien agitatsionin ja järjesty
mistyön teosta, tässä suhtees^^
antaa järjestömme toiminnasta '
hemmän kuvan seuraava seloätus:
Agitatfionityö.
Puhujat ja organiieeraajtt.
Viimfe edustajakokouksen- JoP^'
tua järjestettiin eri piirien edOf»
jat kiertämään edustamainsa
en ympäri selostellen edusta]^"»^
uksen päätöksiä ja erikoisesti
den pubiueemme toiimnnan P
teitä. ' |)
Edustajakokouksen aikana
yleisorganiseeraajana k i e "^.^j
lännellä töv. A. Hautamäki, iov^
taen matkansa toukokuussa^^_^
h
II
I
s
koi uudeUeen Ontanossa ^
alusta,.ollen nyt matkalla
Yhdysvalloista, «Kuzbasi
tön organiseeraaja tov. Hend^'^'^^,
kierteli Ontarion kesä-heina- ja
länneD*'
jäTJö-kierteli
Ontarion
lun järj
Tov. David Helin on
kuun ajalla järjestön a^'"?^^jt