Vapaus, January 25, 1923

              Y Y 6111 SI L L ^ O m YKSI yfflOLO NEN! YKSI TAISTELU! •SIKSI: YKSI PUOLUE! YKSI UNIO! YKSI RINTAMA! YKSI PMMMRII
lyöväen vapautus tapah­tuu
sen itsensä kautta!
¥ain^järjestyneenä voi
työväeiduokka voittaa!
NiTlOr^ 1923 Torstaina, tanunikuun 25 p. — Thu. Jan. 25. VII Vuosikerta - Voi VII
Mo.k«a haluaa rauhaa. Mutta jo»
Poola alottaa ««>dan on koko Ve-j5j5
nou.eva a»ei«iiii kuki»-
taaj(«een ulkomai»et vdjkeilijat.
Saksa lujittaa va»tarmtaan»a. Mie­luummin
boUhevitmi kuin rant-kalainen
orjuu».
jlojVova. — Puolan varustelut
ovat aiheuttaneet täällä yhä suu­rempaa
levottomuutta. Neuvosto
hallituksen virallinen äänenkannat­taja
Pravda julkaisee toiraitusartik-kelin
otsii<olla «Muistutus Puolalle»,
niissä uudistetaan, jo aikaisemmin
annettu varoitus Puolalle, että jos
Puola pyrkii valtaamaan uusia alu­eita,
pitää Venäjä sitä sotatoimen-
' piteenä. Pravda ennustaa, että
' Tshekkoslovakia mahdollisesfti se
kaantuisi Puolan puolelle, ja Roma­nia
puolan kanssa liitossk oile»,
on pakotettu liittymään . Venäjää
vastaan. ,
Venäjän väestö san\oin kuin ha
Utuisen johtajatkin haluavat rau
haa. Murskaavain sotain ja val-lankamouksen
hävitysajan jälkeen
on Venäjä keskittänyt sekä henki­sen
että fyysillisen enerkian te
oilisDutensa ja maataloutensa uu
destaanrakentamiseen. Mutta toi
seita puolen Venäjä käsittää, että
Europan kiinteän yhteenlkuuluvai-suuden
vuoksi on se pakotettu kie
toutnmaah yleiseen sotaan, jos sel­lainen
syttyy. Siksi neuvostohal­litus
pyrkii kaikin 'voimin ehkäise­mään
sodan syttymisen^ tietäen
kuinka suurta haittaa .Sf tulee te;
keipään hyvällä alulla' Qlevalle ta
loudelliselle uudestirajs^iitamistyöl-le,
, • -^-v/v.
Tämä ei kuitenkaan merkitse, et
teikö Venäjä tartu aseisiin, jos se
on sihen pakotettu. Puolan uusi
hyökkäys tulisi jälleen nostatta
maan Venäjälle kaikkien luokkien
isänmaallisuuden uuteen eloon ja
tulisi Venäjä esiintymään sellaisel­la
voimalla,, mikä mahdollisesti te­kisi
lopun koko iPuolan olemassa­olosta.
Venäläistä mielipidettä ku­vaa
erään entisen everstin lausunto
kirjeenvaihtajille. . i
•jJos' Puola haluaa ryhtyä neljän­teen
sotaan, niin se voi saada sen»,
lisäten: «Emme me myöskään-pel­kää
Puolaan lähetettyjä ranskalai­sia
Botatarpeita. Tämä yksinker-^
taisesti merkitsee, ettei meidän tar­vitse
itse valmistaa sotatarpeitai» -
Joä Puola pakottaa Venäjän tart­tumaan
aseisiin, niin epäilemättä
tulee punainen armeija silloin muo­dostamaan
yhteyden Saksan työläis­ten
kanssa. Ja tällöin, kun ei
enään ole pelkoa saksalaisten vas-tavallankumoukseilisten
noususta,
kommunistinen vallankumous. Sak­sassa
toteutuu.
James J. Larkin vapau­tettu
Buffalo. — New Yorkin,'valtion
kuvernööri Smith on vapauttanut
irlantilaisen^ agitaattorin ' James J.
^rkinin, joka on ollut kaksi vuot­ta
vankilassa palvelemassa viiden
^'Qoden tuomiotaan anarkismi-syy­töksestä.
Smith yapauttaessaan sa-r^
oo, että kaksi ylioikeuden tuoma-
^•a On kannattanut Larkinin vapa-iittamista,
mikä osottaa sitä että
^n^net on tuomittu riittämättömien
todistusten puutteessa. Larkinin
^•anfelarekortti myös on hyvä. Use­at
huomattavat kansalaiset, niiden
I^Qkossa entinen apulaispiirisyyttä-js.
Ma johti hänen syyttämistään,
taan "^""^^ hänen vapauttamia-
_.I^rkin tuomittiin sen manifestin
' • T . ^•^"''•a n.s. vasen siipi an-
> aiiom kuin vasemmistoliike svn-
"tassä maassa. Tämän: mahifes-sanottiin
sisältävän anarkismia,
^«vernööri Smith on"^ pakotettu .vS^y^ anarkismi on
J^Jestetyn hallituksen väs­äämistä
mutta että kysymyksessä
tilv ''^«'"'nan suven manifes­t
i järjestettyä halli-
^rSaJ" ^^"^^ radikaalisesti
E i m v . - . - ? ^ ^ ' ' " ' ^ feUituksesta;
' ^ • ^ o t a a ^ t ^ ^ ' ^ " y^'^^^^
^nute^ ^^"^^^It^antai^ laitto-vas
Berliini. — Berliini on toiveKk-kaampi
kuin milloinkaan ennen sit­ten
Ranskan hyökkäyksen alkamisen
siitä, että Saksan passiivinen vas­tarinta
tulee onnistumaan ja lop­pukädessä
ajamaan Ranskan takai­sin
Ruhrista, Berliinissä yalmistel
laan parhaillaan/avustusta Ruhris
sa alettavalle työläisten yleislakol­le,
mikä-tulee olemaan seuraava as­kel
vastafinnassa ranskalaisia so
takprvausten kolehteeraajia
taan.
Telefoonipuhelut erinäisten Ruh
rin alueen kaupunkien ja ulkoviras
ton välillä viittaavat siihen, että
ulkoviraston määräykset panniaan
käytäntöön kaikella tehokkuudella
jopa sellaisessa mittakaavassa, et
tei sitä ole tuskin uskallettu enna
koita toivoakaan.
Saksan poliittiset johtajat huo
mauttavat nyt, että se solidarisuus
mikä vallitsee Ruhrin alueen teol
lisuusjohtajien jä työväenjoukkojen
välillä, on takeena, että Saksan vas­tarinta'
tulee olemaan menestyksel­linen.
«!Saksa mahdollisesti .tulee kärsl;:^
mään, ja seurauksena voi olla vaik­ka
bolshevismi, mutta me tulemme
jäämäiäii vapaaksi kansaksi», lau­sui
eräs korkea hallitusvirkailija
maanantaina.
Hallitus on ryhtynyt toimenpitei­siin
iRuhrin alueen lakkolaisten
avustamiseksi. Lauantaina oli mäk*
supäivä 'jä huolimatta siitä, että
Reichspankin haaraosastot olivat
takavarikoinnin alaisia, maksettiin
kaivostyöläisille täysi palkka. Hal­litus
on pannut toim.een keräyksen
kautta maan, Ruhrin alueen lakko­laisten
hyväksi.
;——o —
Kaikkien työläisten yleislakkoa valmistellaan. Suuri määrä räutatietyö-läisiä
jo myöskin lakossa.
Marion raa-
Työläi»ten vapauden vainoojat kär­sineet
oikeustaistelussa perinpoh
jäisen tappion.
Mariou, tammik. 19 p. — Lähes
27 tuntia kestäneen harkitsemisen
perästä lautakunta aptoi sellaisen
)äätöksen,_että kaikki rikkuri Hoff­manin
murhasta syytetyt, Leva
Mann, Joe Carnaghi, Peter - Hiller,
Burt Grace ja Otis Clark ovat syyt-ömät.
Näistä muut paitsi Miller,
jerkä on täxiajuri,_ ovat hiilenkai-vajia
ja kuuluvat hjilenkaivajien
;ärjestöön. Lautakunta pääsi yk­simielisyyteen
tänään kello 1£0.
Syytettyjen, vapauttaminen on
luomattava siihen nähden, ettäjau-takunta
oli, yhtä lukuunottamatta,
cokoonpantu farmareista. Syytet­tyjen
puolustajat eivät edes *pitä-neet
puolustuspuhetta, niin varmo­ja
he olivat asiansa voitosta, eikä
ihmekään, sillä syyttäjien puoleltn
ei voitu tuoda syytetetyitä vastaan
ainkaan sitoivia. ja raskauttavia
odistuksia. ,
Syyttäjälakimiies Delos Duty or,
deUäytynyt antamasta lausunto­aan
syytettyjen vapauttamisen joh­dosta.
Syytettyjen päälakimies An-gus
W. Kerr lausui, ^ttä päätös
oli aihoa, oikea päätös, mikä asias­sa
voitiin antaa ja että sen pitäisi
merkitä uuden kauden alkamista
teoUisuusriitaisuuksissa Yhdysval-oissa
ja poistaa jyssyhurttien
cäytön pääoman ja työn välisissä
riitaisuuksissa.
Apulaissyjrttäjä C. W. Middle-cauff
lausiii syytettyjen vapautta­misen
johdosta, että me emme tul-eet
tuomitsemaan W. Jv Lesteria,
sen kaivannon omistajaa, missä Ve­rilöyly
alkoi. Me saavuimme pa­nemaan
voimaan valtion lakeja.
Valtio on valmis alkamaan ^kuulus­telun
ensi maanantaina seuraavien
juttujen kanssa.
Illinoisin ivaltioh prokuraattori
Briindage on Davenportissa, loivas­sa,
antanut lausunnon, missä sanoo
uskovansai että vapautetut viisi
miestä ovat syyllisiä ja että vapa-jon
$20,811,076 arvosta tavaroita lä­hetetty
Yhdysvaltoihin.
North Bay. — Ulkolähetys Poh-jois-
Ontariosta Yhdysvaltoihin vaio-den
1922 ajalla teki $20,811,07fi
eli $3,250,000 enempij kuin edelli­senä
vuonna.) Nämä ^Yhdysvaltain
varakonsulin H. S. Tewellin anta­mat
numerot osottavat, että pape­ri,
paperimassa, puutavara ja hopea
muodostavat huomattavimman osan
tästä ulkolähetyksestä.
Suunnattomat määrät ovat siis
Pohjois-tOntarion raatajat luoneet
rikkauksia viime vuodenkin ajall.i,
heidän palkkansa ollen puute ja
kurjuus.
— o :—_
14-vuotias suoitL poika
Toivo PHIöneii Turbinessa, Ont.
tappanut «tiniiperitt-isuden.
Sudbury. — Toivo Piilonen, 14-
vuotias suomalaisen maanviljelijäh
poika Turbinesta, Ont., noin 30
mailia Sudburysta, saapui kaupun­kiin'tiistaina,
mukanaan suuri har­maan
suden vuota. Toivo kertoi
tappaneensa tämän suuren suden
suksilla, ankaran taistelun jälkeen
mikä tapahtui hänen ja päällehyök-käävän
suden välillä. Hän oli ollut
hiihtelemässä ja pimeän tullen hän
kääntyi kotiinpäin, mutta ei ollut
ehtinyt kauas ennenkuin huomasi
suden seuraavan häntä. Oivaltaen
ettei kannata pakoilla, hän kään­tyi
sutta kohti. Susi ei. myöskään
säikkynyt, vaan kiirehti, jolloin T.
otti toisen suksistaan aseekseen. Susi
hyökkäsi häntä kohti. Jolloin hän
iski suksella sutta, että se meni ky-elleen.
Sen jälkeen alkoi ankara
taistelu lumikinoksessa pojan ja su­den
välillä. Puoli. tusinaa kertaa
susi yritti hyökätä pojan kurkkuun*
mutta .saaden joka kerta vastaiskui
suksesta. Jos Toivo olisi sattunut
kaatua, olisi hän varmasti jäänyt
suden saaliiksi. Mutta Toivo, vaik­eakin
väsyneenä ja kovasti säi^
cähtäneenä, onnistui lopuksi anta­maan
' sudelle sellaisen, iskun, että
tämä pökertyi ja kaatui kylelleen
hankeen. Tämän jälkeen Toivo
pieksi sutta niin kauan, kunnes
tämä heitti henkensä.
Toivo Piilonen sai sudesta 40
dollaria tapporahaa. Toivo on voi­makas
rakenteinen suomalaisen far­marin
poika Turbinesta, Ont, joka
sijaitsee 30 mailia länteen Sudbu­rysta.
. :
• . 0 • . • •
Canadan kulkulaitos-ministeri
kuollut
Washington. — Hon. W. C Ken­nedyn,
Canadan kulkulaitosministe-rin
ruumis, joka kuoli viime keskir
viikkona Floridassa, on nyt täällä
ja tullaan lähettämään erikoisju­nalla
Windsoriin, Ont.. missä minis­terin
koti sijaitsee.
uttaminen johtui siitä ^tuatsionista
mikä vallitsee Herrinin piirissä.
Valtio tulee jatkamaan kuulustelua
niiden suhteen joitten uskotaan ole­van
syyllisiä. •
Nuo viisi rikkuri Hoffmanin mur­hasta
vapautettua eivät vielä pääse
rauhaaii. Heitä kaikkia vielä syy­tetään
muista erikoksista.»
Joka tapauksessa tämä ensimäi-nen
juttu oli koejuttu ja sen päät­tyminen
tulee suuresti vaikutta­maan
toisiin juttuihin/ sänokootpa
syyttäjät mitä tahansa.
Lontoo. — Saksalaiset kaivostyö­läiset
Ruhrissa ovat jättäneet työ­kalunsa,
kieltäytyen' työskentele-mästä
Ranskan kontrollin alaisena
ja vaatien kaivosten johtajain va­pauttamista'
sekä ranskalaisten mie-hitysjoijkkojen
poistamista.
Kaivostyöläisten yleislakko alkoi
maanantaina ja ilmeisesti tulee le­viämään
rautatietyöläisten, metaU
lityöläisten, sähköttäjäin ja tele­fooni
työläisten yleislakoksi.
Kaikkien työläisten yleislakko puh-jenoee.
Pariisi. — Kaivosmiesten, metal­lityöläisten,
rautatietyöläisten, säh-kölennätin
jä telefoohityöläisten
yleislakko alkaa tällä viikolla Rilh-rissa,
tiedottaa Petit Journalin
Dusseldorfin kirjeenvaihtaja. Rans­kalaiset
ovat varustautuneet pitä­mään
lakonalaisia rautateitä liike­kannalla.
Italialaiset ja tshekkiläiset lakon-riUrarit
^pidätetty.
Berliini. — Mynchenistä on saa­punut
tänne tieto, että siellä on pi­dätetty
150 italialaista ja tshekki­läistä
työläistiä, joiden uskotaan
olleen matkalla lakonrikkureiksi
Ruhriin. Heidän junansa on pidä­tetty
ja estettyä-pääsemästä mat­kansa
päämääräärt^
V
Erään tiedon mukaan yleislakko jo
alkanut.
Pariisi. — SötaministeristÖn an­taman
tiedon mukaan yleinen rau­tatietyöläisten,
kaivosmiesten, posti-ja
telegraphilaitosten työläis*ten
lakko alkoi Ruhrissa sunnuntai il-^
tana.
Rautatie-, telefooni- ja sähkötyö-asemat
otetaan heti. ranskalaisten
sotilasviranomaisten haltuun, mie­hitetään
ranskalaisilla miehillä rans
kalaisten sotilaitten vartioimina.
Kaikki ulkopuolinen liike Ruhrin
kanssa katkaistiin sunnuntai iltana
klo 10.30.
Päätös yleislakosta tehtiin kaik­kien
työläisten yhtei-sessä kokouk­sessa
Essenissä sunnuntai iltana.
,.• o- —
Yleismaallinen maan­viljelijäin
neuvosto
Calgary. — Täällä koolla ollut
Albertan Yhdistyineitten Maanvil­jelijäin
konventioni hyväksyi pää­töslauselman,
jossa' kannatetaan
Yleismaallisen Maanviljelijäin Neu­voston
perustamista, entisen Ca­nadian
Council of Agriculture jär­jestön
tilalle, ja että uuden järjes­tön
neuvostosta suljetaan iiloS
Grain Growers Limited ja Saskatc­hewan
Co-operative Elevator Com­pany.
Tarkoituksena on uuden
yleismaallisen toimeenpanevan neu­voston
järjestämisen kautta muo­dostaa
eri maakuntien Yhdistyneit­ten
Maanviljelijäin, liitoista yhte­näinen
yleismaallinen järjestö kan­sallista
vaalitaistelua ja muita ko­ko
Canadaa käsittävät toimenpitei-
Amsterdamilaisetkin
taas puhuvat kor-
Pitävät juhlallisia puheita sotaa
vastaan.
Amsterdam. — «Me olemme par­haillaan
asettamassa nyrkkejämme
iskun antoon ja tulemme alkamaan
voimakkaan toiminnan kuolettavaa
sotapolitiikkaa vastaan, mitä Rans­ka
on ajanut viimeisen kolmen vuo­den
ajan Ruhrin alueella», lausuu
eräs hollantilainen toiminnan komi­tean
jäsen, joka valittiin Rooman
kongressissa 1921 ammattiunioit-ten
kansainväliseen toiminnan ko­miteaan.
Tämä komitea, on ko-koonpantut
Amsterdamin kansain­väliseen
kuuluvien ammattijärjestö­jen,
kuletustyöläisten ja kaivosmies­ten
edustajista.
«Meidän voimakkain aseemme on
kansainvälinen suurlakko. Me toi­vomme
ja odotamme, että kansain­välinen
työväki tulevaisuudessa tu­lee
vastaamaan sodan uhkaan yleis­lakolla
», lausui mainittu komitean
jäsen " sanomalehtikirjeenvaihtajille.
Amsterdamilaiseet herrat ovat
ennenkin pitäneet tällaisia, «sota-vastaisia
» puheita, mutta- toimin­nan
hetkellä ehkäisseet työväen
joukot todella sellaisista toimenpi
teistä, mitkä olisivat pannqet vai
lassaolijat luopumaan, sotaisista ai
keistaan.
—_—0^ •
Kaivos- ja rautatietyöläisiä houku­tellaan
palaamaan töihin Ruhris-
«.a.
Pariisi. — Raiiskan ministeristö,
jonka istunnossa oli läsnä myöskin
marsalkka Foch, laati maanantaina
uusia «sotilaallisia ja taloudellisia
toimenpiteitä», saadakseen saksalai­set
kaivos- ja rautatietyölaisct pa;-
laamaan töihin.
Samaan aikaan ranskalainen ko­mendantti
Essenissä vapautti herr
Ahrensin, valtion kaivosten johta­jan,
jonka vapautusta lakossa ole­vat
kaivostyöläiset tervehtivät myn
kyisästi; Ranskalaiset sotilaat pois­tettiin
valtion kaivosten läheisyy­destä
ja Essenissä 'sijaitsevan
Reichspankin lähistöltä ja ranska­laiset
.4upnutuivat jättämiiän aino-astiftjir""
pienet vartijastot rautatie­asemille.
Tämän toimenpiteen kaut­ta
kerrotaan rautatietyölaisct Ete­lä-
Dortmundissa" saadun palaamaan
töihin.
Kuitenkin uskotaan, ettei Rans­kan
aikomuksena ole yleensä pe­rääntyä
vaan että myönnytykset
ovat vain väliaikaisia, ja että yhä
jyrkempiä toimenpiteitä suunnitclr
laan Ranskan taholta toimeenpan­tavaksi.
, • « j t M . . . - .
Neuvosto-Venäjä näkee Ruhrin krii*
sin johtavan kommunismin voit»
toon Saksassa.
Saksalaisen esitaisteli­jan
kolkko kohtalo
Vetpatk" ulkomtjjiiin toivereihin.
800,000 eekkeriä hedel-niällistä
maata Pas-alueella
'The Pas, Man. — Kolme maan
mittarijoukkokuntaa, jotka ovat .si­säasiain
miiiisteristön -alaisena kol­men
vuoden ajan olleet tarkastus-ja
tutkimusmatkoilla in.sinööri G.
F. Horseyn ylijohdon alaisena, ovat
juuri saapuneet tänne Carriot Ri­ver
Valley Trlanglesta, joka sijait­see
Pas'ia vastapäätä. Insinöörit
tulevat :matkustamaan Ottawaän,
missä he tulevat laatimaan hallituk­selle
täydellisen .selostuksen mat­kastaan.
Nämä insinööriseurueet
ovat työskennelleet kolmen vuoden
ajan, tutkien sen 800,000 eekkerin
suuruisen alueeni kuivatusta ja vil­jelyksellä
laittamismahdoUisuuksiä,
mikä edellämainitulla alueella si­jaitsee,
j» joka on hedelmällisintä
maata mitä tunnetaan länsi-Cana-dassa.
Työväen lähetystö Dru
ryn puheilla.
Viime torstaina oli järjestyneen
työväestön lähetystö vuotuisella
.. , . ., I «pyhiii*vaellusmatkallaan» Ontari-tä
edistämään ja ajamaan maanvil-j^^ hallituk-sen luona parlamentti-jelijäin
etujen knnalta.
H. W. Wood valittiin kahdeksan­nen
kerran Albertan Yhdistyneitten
Maanviljelijäin järjestön presiden­tiksi.
Valinta ollen yksimielinen.
Suuri maara brittiläisiä
siirtymässä Ontarioon
Lontoo, — 2,000 yksinäistä mies­tä,
rajoitettu määrä perheellisiä ja
jokunen määrä vähän yli 16 ikä­vuoden
vanhoja poikia ja tyttöjä
aijotaan siirtää Ontarioon tämän
.siirtolaiskauden ajalla O n t a r i on
täällä olevan siirtolaistoimiston pää-asiamiehen
W. C. Noxonin toimesta.
Valtamerentakaisen asutuskomitean
ja Ontarion hallituksei^ Välillä on
tässä suhteessa jo allekirjoitettu
sopimus. Englannin hallituksen asus
tuskomitea ja. Ontarion hallituksen
siirtblaisdepartemlntti tulevat ta-
; talolla. Lähetystö esitti listan vaa­timuksia,
jotka he toivovat tämän
vuoden aj_alla laadittavan laiksi.
Vaatimuksiin sisältyy 8 tunnin työ­päivä,
miniimipalkka, joka on uIo«
tettava myöskin nuoriin mies- ja
naistyöläisiin sekä kohtuullinen
palkka kaikissa urakkatöissä mitä
hallitus tai hallituksen komissionit
antavat yksityisille urakoitsijoile,
hallituksen rahallinen avustus työ-läisäideille
vissillä ajalla ennen ja
jälkeen synnytyksen. .
Lähetystö vaati edelleen suhteel­lista
vaalitapaa ja vaalipäivän ju­listamista-
yleiseksi juhlapäiväksi,
kuin myöskin oimaisuusehtojen pois­tamista,
ollakseen äänikelpoinen
kunnallisvaaleissa.
Lähetystöön kuuluivat Canadan
Ammattijärjestön presidentti Tom
Moore, Toronton Keskusneuvoston
puheenjohtaja Bert Mason, Onta­rion
työväenliiton toimeenpanevan
san hankkimaan tarvittavat varat komitean jäsen D, Dear Ottavvasta
häiden brittiläisten siirtämiseksi ja J. F. Marsh IVorkers Educational
Ontarfoon. Associationista.
Tukholma 6-1. — Kaikki muis­tanevat
saksalaisen vallankumous­taistelija
Höltzin. -vHän on tullut
kuuluisaksi urheudesta, jolla hän
tai.steli proletariaatin a-seistcttujen
joukkojen riveissä Kcaki-Saksassa
No-sken ja muiden valkoisten lahta-rjlaumoja
vastaan. Hän joutui lo­puksi
näiden käsiin ja tuomittiin,
eliniäkseen kuritU.shuonee.seen, Mur
ta valkoi.sten vainoraivo ci loppu­nut
tähän, vaan kidutettiin häntä
ensin -vankilussa sekä ruumiillisesti
että henkisesti ja suljettiin hänet
loppujen lopuksi hullujenhuonee­seen,
: mistä Saksan proletariaatti,
sen tietoinen aines nimittäin, ei ole
kyennyt häntä vapauttamaan, enem
pää kuin neuvostohallituskaan, joka
ehdotti hänen vaihtamistaan kaik­kien
maiden noskelaisten ihanne-tyyppiin,
erääseen, vangittuna ole­vaan
.sosialivallankumoukselliseen.
Onneton valkoisten uhri ja tä­män
vaimo on nyt kirjeellisesti
kääntynyt ruotsalaisten toverien
puoleen, missä kuvailee hänen
osakseen tullutta kidutusta, kuinka
h^net yritetään vähin erin tappaa
nälällä, jopa on koetettu myrkyt-tääkin
hänet, sekä pyydetään ul­komaalaisia
luokkatovereja kaikin
voiminsa rientämään apuun.
Ruotsin kommunistipuolueen sih­teeri
vetoaa Höltzin puolesta puo-luetovereihin,
kehoittaen avusta­maan
valkoisen vainon kovasti ko­eteltua
uhria ^o.sin protesteeraa-malla
hänen tuomiotaan ja kohte-uaan
vastaan, o.sin keräämällä va­roja,
jotta hänen asiansa saataisiir.
uudelleen e.sille. jotta voitaisiin
hankkia elintarpeita hänen perhee!-
een ja lääkärinhoitoa sekä rohdok­sia
hänelle itselleen.»
Kommunistipuolueen sihteeri il­moittaa
lisäksi, että puolueen työ­valiokunta
pitää tällaista avustus­toimintaa
välttämättömänä ja kij-hoittaa
Tukholmassa olevalle Sak­san
lähesystölie osoitetuilla kirjeil-ä
ja sähkösanomilla vaatimaan va­pautta
oikeusmurhan kautta tuo­mitulle
vallankumoussankarille m-cä
keräämään varoja hänen ja hä­nen
omaisten.sa hädän lieventämi­seksi.
Puoluesihteeri;, vetoaa kaik-ciin
täkäläisen toverilehden luki­joihin
kehoittaen näitä tekemään
parhaansa tämän saksalaisen de­mokratian
vankiluolassa viruvan to­verin
hyväksi.
Saksalaisen valkoisen terrorin uh­rin
tuska kolkuttanee myös suoma-aistenkin
työläisten sydäntä. He
JOS kutkakn ymmärtänevät omasta
covasta kokemuksestaan, mitä mer-citsee
joutuminen li^okkavallan
coston uhriksi, mitä menehtymineo
Moskova. — Tiedonannot, että
Ranskan sotilasviranomaiset ovat
vanginneet Ruhrin johtavat teoUi-suusparoonit,
ja että työläisten
neuvostot ovat uhanneet yleislakol-lakolla,
ellei tcollisuusjphtajia va­pauteta,
ovat saaneet aikaan suurta
mielenkiintoa täällä. Kuitenkin tääl­lä,
epäillään yielä senkin jälkeen
kUn täkäläinen Saksan lähetystö
julkaisi Saksan uhkaavan julistuk­sen,
että Saksa mahdollisesti tulisi
yhdennellätoista hetkellä peräänty-inään.
Täällä sanotaan, että asema näyt­tää'
nyt , tiiydellisesti muutttmeen.
Ranska ei vqj perääntyä ja jos suur­lakko
todella alkaa, syntyy taistelui­ta
ja verenvuodatusta, joita tuskin
voidaan välttää. Nämä seikat tu­levat
kärjistämään vjillankumouk-'
scllista tilannetta. Ja jos kerran
vakavia taisteluita syntyy ranska­laisten
.sotilaitten ja saksalaisten
työläisten välillä, pidetään luortnol-liscna
seikkana, että kommunisti­nen
aines loppukädessä voittaa, ei
siksi, että se^ olisi jo voimakkain,
mutta siksi, köskä se on ainoa, jol­la
on varma päähiäärä ja yksityiä-kohtainen
ohjelma.
«Bolshevikki-Bsentteja» Ruhrissa.
Lontoo. -—Times lehden Berlii­nin
kirjeenvaihtajan mukaan Ruli)-
rin alueella on lukuisia «bolshevik­ki-
agentteja», jotka kehottavat »sak-salai.
sia työläisiä olemaan" levollisia
kunnes Venäjän punainen armeija
on valmis sotaan Ranskaa vastaan,
vapauttaakseen Saksan. Punaisei.
armeijan, jota kiireellisesti uudes­taan
järjestetään, sanotaan olevan,
valmiin keväällä. •
Quebecin pääministeri
ei tykkää farmari-puolueesta
Quebec. — Liberaalipuolueen vaa
litaistelu maakuntavaaleja ~"varte'}
alkoi täällä viime perjantai iltana
suurella joukkokokouksella Marti-neau
haalissa, missä päiipuhujana
esiintyi pääministeri Taschereau.
Hän loi yleiskatsauksen poliittiseen
elämään .siitä a.sti kun liberaalit
nousivat valtaan niaakunna-ssa 18ö7,
kukistaen konservatiivit.
Pääministeriä huoletti erikoise.sti
farmarien liike. Hän kuvasi miten­kä
«tuhoava liiko» on päässyt val­taan
Ontariossa ja länsimaakunni.i-sa.
Quebecis.sa hän sanoi farmarien
olleen kuitenkin «järkeviä», että
ovat käsittäneet «kaikkien luokkien
yhteistoiminnan välttämättömyy­den
». Pääministeri luetteli .sitten
kuinka paljon liberaalihallitus on
tehnyt hyyää farmareille. Hän lu­etteli
kuinka paljon hallitus on pan­nut
kansanvalistukseen ja hyvie i
teiden laittamiseen. Sen jälkeen
puhuja vielä painosti hallituksen
viinakauppaa ja kuinka hyvä mo­raalinen
vaikutus sillä on ollut.
Pääministeri osotti puheessaan
myöskin selvään, ettei hän .suinkaan
ole edes valtion omistuksen kannal­la
eikä tahdo millään tavoin lou­kata
yksityispääoman etuja, lau­suen
maakunnan suurimmat rik­kaudet
olevan suurissa vesivoimis­sa,
joita tullaan kehittämään .sekk
kotimaisen että ulkomaisen yksi­tyisen
pääoman avulla, niin «ettei
hallituksen tarvitse ottaa niitä ra-hastäakseen.
»
Tähän tapaan luetteli päämini)'-
teri liberaalihallituksen. ansioita.
Ja kyllä sillä niitä onkin. , Se voi­si
luetella pitkän sarjan ansioita
siinä suhteessa, miten se on autta­nut
kansallisrikkauksien kahmimi­sessa
suurten korporationien käsiin ,
ja auttanut kapitalisteja riistämään
ja polkemaan suuret kansajoukot
mitä jcurjimpaan olotilaan.
kana. Ainakin syvimmän suultu<
miuksensa voisivat suomalaiset td»
.verit parhaiten vaikuttavalla taval»
oka-aitojen ja vankilamuurien ta- la Jausua julki.