Vapaus, November 23, 1963

              'tiauintainarmärrä.sfc —' Säturday, Nov. 23,1963
; ÖF
(UÖEfttYl „ / Bbtabllsiied Növ. 6. 1917
i:<Utorj.W. ÄÖ^^Ö ' V ^ Manager. E suksi
•ftiephönei: pfHc^ m^-^^ - «Ultorlal' 674-4285
tio^, tföttStetlons free of charge
tJ^*) j^|tiOi(4cö-Oep^rianenlkr Ottaw
kk $526
• ^
• i-' • f
f
pi -
f^'m^n.$1b1^^ b ^ ^ i ^ s t e n ^Ctämät vaatimuk-lyeeiiiMnefimmsänUeheik
N o H f t ^ f «IfhiMililife- ja yhdeksän
^öulilti^BÄIriieh^jn^ihaöyöittÄ^ ^ieydi^Sä öUYietusta,
st^ftvt»ahelt9ii|nkta «iheixll&iiöGsta slcähdalitimäiään pien^s
«a.4(d^^tttcitiii!^^ Me t^v«k^kro6^ sitä aloitetta lämpimästi
/ ^ H^ien ^liist^ftÄn, «mpUtetäinpaukBen johdosta pidatet-tiitf^
O.py^symiesiär ravitta b«lä'hdt(i VöstaÄh^ annettujen se-litysten<
mjikaärfi ei^.^öy^eUy ^*fiHiämii tekiistiisa^nehistoa"
- fli|68tlfiMwj'ut«ftt n08t«rtisit«f,v«l:teii, hiin $^ia päättyi lopulta
ViiKfen. eitÄ'kinödÖtftÄA ItÖtköCvbeisU sai ^100.00 sakon kukin
" v i ^ I l i i l l ^ i t «afeitje» h^lUtea^Ji^ostM" samalla k u n yli sa-dm
)Ätoiafe«il€ irtStÄtlH pfer&tl $200 s a k k o kullekin
räittiiiBän' kdicoo]t»tuA^3^«>kjsth jjefUBtefella.
4t^häes$ä mtiid^njöJkeOsVaHiöö^ canadalais-i^
h ^tsA atkmn lehteymh^ yäpaUä kannattaa lämpimästi
^^ut^tt<*fcittvi^tmiftlöit6tta, ,• mM^
tai jaidiMft.tife«toft!uSt<^tt'5Earj^täm^^^ niitä vastaan, j o t -
. ' Jös ft^in 'jäi njenfe,tellä,' siltb^n ote eftad yhdenkään l a k -
;• koläise^ lienM tui^VassÄ mftäSisam Työväenliike Vapaus-
I^temme i«uk«ÄOlilettuntt ei vaadi "kdstoa", v a a n oikeut-
^ XA. tClifitealatel^ ja örmenomÄto jnyiÖS lakkolaisten henki j a
' terveyis hn tui^VattAya, IStöVöiftilaiseBti. Sen vähempi ei riita!
' . , Astaan l i i t t i ^ vieliä toinenkin puoli. Kuten kaikki muu-
' to'^, ^rHtäsgitotäkiii ön j^ätk^vÄsfti k^tt^rvä laitos. Meidän
lefitej^e'VÄpatiiJ Hittyy^^^:^^ jotka toivovat
;^ j « vaöatiya!t,*>tt& t»n^n yhteiskunnallisen edistyksen pitaa
oll^ iiiaassainine: r w kehitystä.
^ l^JkitikSb^^V^^ tja demokraattista kehitystä
t VAiiti siinä tapauksessa jQ§ yhteldkunnalliäen edistyksen j a ke-y
hi^&fifen vitetuätajat • äärioikeistossa pannaan, lakivoimaisesti
kt^uuoiUautnaanman lakeja ja demokraattisia pelisaantoja
*' yl4tensä. • 'i '
••:> f* :Mitä pi*»inmin järjesteiään u u s i oikeuskäsittely Kapus-
Vkasinginihnristapppjai johdosta, sitä parempi se o n k o ko
maalle ja^ kansakunnaäle,
^ • lidutta uuden < oikeastkäsittelyn -lisäksi olisi maakuntahal-t
Utukscn.su9stu14Äya Vielä v.arataattiyhdistysliikkeemm
^' seenkin' vajatimiikseen, kuninkaallisen tutkimuskomitean ni:
^ niittämiseen'^ s&fta fniele$s*, että voidaan suorittaa perus-
'l tefellis§mpi4uti^^o e s ^ ^ osuus, jos mitään,
>t tai irtissä^maärin amerikkalaisten raha-
;'miedtehomikamalla yhtiöllä, j o i k a l ^ n ai piti palve-
:i luksiteten ökkureita?. Missä" inäärin' harjoitetaan keinotte-
; lua n.s. uudisasukkaiden kaatolupien myynnin muodossa ja
'Jhnifkä* osuus ali- öillä-Itapuskäsingmtraagillisiin tapahtumiin
j.n.e..' '
Kirjeiti
KIRJA ON HYVÄ
JOULULAHJAKSI
Jtiuluh lähestyessä tiileie ihleieert'
ftiyös jbullilähjbjen östo, (paljop-
Sbn öMttyölSiSfet rtlihinvd! uhra­ta)
j o i l la ilahduttaisiirilho ystäviäm-iTie
KflVäSih tässä träänä pSiväna V a j
,)audeii kii'jdkaUi)assa Sltn kädttllhf
la nblh isiellä s«urfen ja hiönijpOtlli
;en kii-javarston. • Siellä oh kaunii-a
kuvatÄ>ksia Suomesta, arvokkai-a
klassilltäia teoksia, suUHhatöH
«8äiä lohiaaneja jh halpahintfeifeia
»janviötfekii-jbja _s'ökä paljon '13ft-'
näreitä" '
Suotfjalaisethart ö^at .ylefertsä l u ­kuhaluista
ja vahstumttta kansaa,
joten kaikkein parhain joululahja
')n hyvä kirja. Kirja ei menetä ar-voiinsa,
vaikka sita lukisi useam-bankliti
kuin yhden kerrart. Srella
häkyi Olevail myöskin hyvin laaja
alikoima kaikenlaisia suomalaisia
Viikko- j a kuukausijulkaisuja.-S.
iiiuut sanovat
JÄLLEEN
KEIKAUS
UUSI 4'^
rv •-- Äikl^autenlme yhtenävm pitää
, ~ niin liuimnfcuri^jta knin se tuntuheckm sitä tosiasiaa,
. fetläNe^, Yorkissa lcokppdt'unUt AFL-CIOn edustajakokous
; Kj^yäksyi maanantaina päätöslauselman, missä luvataan Yh-
' dj^vitltain-amftiattiyhdistysliikkeenr täysi tuki ja kannatus
nee^ricn lalstehjjle sivHlivapauksiensa puolesta.
• '^rärtäj>a$tö4 edustaa l^pimästi tervehdittävää merkki-täpatlBte
siksi, kuri se oli «enfehunäinen kerta, jolloin A F L -
- Gi%^fiäuätajaic6ko,il^ muiden ky­symysten'
yläpuolena, 'kysymys taistelusta kansalaisvapauk­sien'
fiAiolösta neekereille. ; . .
. r ' Se ttoituä htdtunicurisetta siksi kun taistelu kansalaisva-t>
»(tksifei^'pti<ole8tÄ iilin neekereille kuin muillekin kansalai­sille,
l^trluisi Nielsen käsityskannan muKaan itsestään ja va-li|
tömäati fyoväkllikkfeen kaikkien osien jokapäiväiseen toi-ble
kuitenkaan aikalsem-mui
pei^iföUaiUt-Juuri tuon taivaälli;lta neekerien kansalais-offtemöifita.
' . ^ > / > •
C Oabitttk^flä siitä ^uiftka öuUri'muutos on tälläkin suun-
. näDa täpahlunUt, voidi[an''/esittää seuraavaa: AFL-CIOn edus-
^'ifeköfeojAiS^ö ahhetti'^ äSläöta.'johtavan puheenvuoron
. pitö;^]te«& mak^|tt\r,a^nölyQlir^terJ•(Brotherhood of Sleeping
(^^.PöftjärsJ.-ttummaihpyrile pr^dentille, A. Phillip Ran-
«yphaje,'|ij«tf AlTL^Ön Ä Meany sanoi
<ly^ "to*fdäti l^ndöli^hjklfeMne^v. Iknöstessaan "yttimärta- -
'mykserisä'^;ii€!iBkei:ifen' nikttH^öiuiidelle, heidän vaatiessaan
' , ta^iä.lfensaJaisoiköuksia,4yfe hetic
;Ä^uita ^rieläjiÖUifen^yUöita sitten ;pi edustajako^
««^"«^^i^eh^^^ tiimmaih\oisesta
^*^iÄk^'•h^V^M--SöiJ«Jon, on nimittänyt sinut
^^JÖkkien neekerien suojeUjaksi."
: ' Olisi >>fil^hi luulla, että. mt. Meany olisi tehnyt paran
: nuksen poliittisen taantumuksellisuutensa veriruskeista syn-heisiä.*
t^iin onhellkesti ci ole asia! Mt. Meany lukeutuu
, 'fedeil^lriUA anjinaUiyhdistysliikkeen korkeapalkkaisten by-
- rokraaitifen äärioikeistoon.
, -Mutta'"jotakin" on muuttunut —' ja tämä "jotakm" on
lähtöisin Y h d y ^ l t a f n neekeriväfestön valtavista liikkeistä
ttfepkek^len Itansalaisvapaufeien puolesta. '
Vhdy^t^ltalh neekerit ovat järjestänet ja ylläpitäneet jflpyi® taisTetua tasa-arvoisten kansalaiavapauksien puö-
. 'l<ttta julistaen, että he eivät tyydy *enää joskus kaukana tule-u
y^ifuudess^ luvattaviin, vapauksiin, Vaan vaativat naita tasa-t
,^mkmf!um^ nyt;heti. Kfeekerien taistelu kansalaisva-
? ^ ^ 1 ^ ' ; * * ? ^ ^ ^ ' ^ * mittasuhteet,
hällitjifcen ^a kongressin on täytynyt
* *l»iömfr, iSffeekeriensuiHrtlle joukkoliikehtimiselle kari-^
puolesta oh lisäksi ominaista se, etla
"NÄMSfe H I K A N TOISEN . .
"Aiherifcan Salesman" julkaisuri
Täskettäinen) tutkiihus osoittaa vas­tauksen
lahettaheistä myyjistä ole­van
77 pi-osenltia siinä uskossa* et­tä
mainostuis on rehellistä ja eetil-iiStS
(siVeelUstä jne). Mutta 50 pi-o-ienttia
heistä sanoi, etta heidän k i l ­pailijansa
mainokscl saavat röfsi
naan epacetillisen muodon." — The
New York Times.
L I I K E A I I E S T EN
kEHELLISYYTTÄ
"- . - Jos VA prosentin kuukausi-luottoa
tarjoavien liikkeiden täytyi­si
sanoa asiakkailleen, etta se tar­koittaa
18 prosentin vuosikorkoa,
(se) kehittäisi ei-halulun psykologi­sen
muodon amerikkalaisten kulut-tajain
ottotapoihin . . .': — The
Financial Post. lainatcssaan Na-tiOrtal
Association of Retail Cloth-lers
and Furnishers lausuntoa. ' '
K A N S A M A K S A A VIULUT
". . . Mielenkiintoista kyllä, lelu^
kaupan menestys riippuu televisios­ta.
Siksi lelut ovat mm k a l l i i t a . Le­lu,
minka tuottaminen maksaa teh­tailijalle
$3^-$4 on markkinoilla
$18—$20 hintainen hirveän suurten
mainosmenojen takia " ^ Art Link-laterin
artikkelista Variety-lehdessa
kaikki hyvaa tarkoittavat amerikka­laiset
heidän ihonväristään huoli­matta
ovat ryhtyneet tukemaan si­tä
yha kasvavassa mittakaavassa.
ECysymys ei sus- o le enaa "ainoas­taan"
kahdenkymmenen miljoonan;
neekerin, vaan kaikkien cdistyksel-listen
amerikkalaisten vaatimusten
tyydyttämisestä.
Tämä kansanjoukkojen valtava
vaatimus tuntuu tietysti äärettömän
voimakkaana myös AFL-CIO:n kor­keimmalla
huipulla, ja se selittää
miksi mr. Meanykin puhuu nyt
"meidän Randolphistamme' silloin
kun on puhe neekerien kansalaisoi­keuksien
tummaihoisesta puolusta­jasta.
•. • . I • .
Kaikesta huolimatta tätä A F L -
CIO:n edustajakokouksen uutta
asennetta on tervehdittävä todella
lämpimästi, silla jos millekään kan­sanosalle,
niin juuri järjestyneille
työläisille kuuluu kansalaisoikeuk­sien
puolustaminen, rotusiyjinnan
vastustaminen ja vähemmistöryh­mien
oikeuksien turvaaminen.
AFL-CIO:n edustajakokouksessa
korostettiin nyt aivan oikein, etta
ammattiyhdistysliike ei ole USA:ssa
täyttänyt velvollisuuttaan neeke­rien
kanäalaisoikcuksien puolusta­misen
tiimoilta. Walter Reulher,
autotyolaisten union paamies, esitti
ajan vaatimusten mukaisesti pu­heessaan
seuraavanlaista itsearvos-teluakin:
"Kysymys ei ole siita. mi­tä
olemme tehneet, vaan siita, mi­tä
on tehtävä. Taman edustajako­kouksen
täytyy sanoa kuuluvalla ja
selvällä aanella, etta Amerikan työ­väenliikkeen
riveissä ei ole tilaa
rotusyrjinnalle."
AFL-GIO:n edustajakokous oli
miltoi yksimielinen siita, etta nee­kerien
syrjintä'ja sorto on Yhdys­valloissa
lopetettava. Asian johdos­ta
hyväksytyissä päätöslauselmissa
vaaditaan neekereille, täyttä tasa
arvoisuutta niin työväenliikkeen
omissa piireissä- kuin scri'^ulkopuo­lellakin
kunnallisesti jä kansalli
sesti
Totta tietenkin on, "ettei yksi
pääskynen kesaa tee". Häpeällä on
sanottava, etta AFL-CIOn uniotkin
tulevat joillakin paikkakunnilla
edelleen jatkamaan neekerien syr
pintaa omissakin riveissään. Mutta
kehitys on tapahtumassa oikeaan
suuntaan ja osoittaa, etta tiukan
tullen on kansanjoukkojen vaati­muksia
kuultava sellaistenkin mies­ten
kuin on mr. Meany! Toisaalta
on ehdottomasti totta, etta Yhdys­valtain
neekerit saavuttavat hel­pommin
ja vähemmillä uhreilla ta-sa-
arvoiset kansalaisoikeudet valko­ihoisten
rinnalla silloin, jos heidän
taistelunsa. kansalaisvapauksien
puolesta saa työväenliikkeen aktii­visen
tuen ja avun. Siksi on A F L -
CIO:n asennetta neekerien puoles­ta
tervehdittävä mita lampimam-min.
' Tuskin o l i Uralein varapäämi^itätc-
H A H S a K h Ai Saadi viime kejski-viikkona
ehtinytDttisttiii Vblla^ti ja
t>aeta yhdessä 16 upseerin kanssa,
kun Iräkiä myllersi äUsi vAltettkei^
kaus: presidentti Abdul Salam Arif
teki lopun-koko entisestä halliluk-sesta
j a keräsi kaikeh Valläh omiin
käsiinsä. Han on saanut — tai:ot­tanut
— erikoisvaltuudct kokonai­seksi
vuodeksi j a julistanut maan
poikkeustilaan. Armeija on saanut
ohfjfeett "ihurtaa kaiken Vastaisin­han".
Jotakib tälldista on kuitakin
osattu jo' öttotteÄ. Aina Silt« « h « eh
kun solmuisia "sosialistisia" oppeja
edustavat baathistit AuiiiiiisiVät vii­me
helmikuussa p i ^ . Abciei ICarhn
Kassemin j a nimenomaan kommu­nisteihin
ja vasemmistolaisiin koli-disluneitlen
verilöylyjen saattama^
na marssivat halliläsasemiiki, on ti
laAiie Irakissa askel askeleella muo­dostunut
yhä sekfivammakst; Avain­asemassa
ollut baathpuolue on ja­kaantunut
yha selvemmin kahteen
leirnn, joista toinen on kannatta­nut
nojautumista Kairon arabisosia-
Iisftiiih j a to!n6h on taas sitä vas­tustanut.
Tähän on kytkeytynyt
oleellisesti hanke kytkeä Irak yh­teen
Syyrian kanssa, jdlssa baathis­tit
myös ovat vallassa, mutta Irakih
taantumuksellisempi upsceiisilpi on
alkahi)t suhtautua tähänkin yhä tor-juVammin,
koska Syyriassa oh liit­tosuhteen/
jäljiltä Y A T : n kanssa yhä
melkoisesti "nasscrilaista" hapatus­ta.
Todettakoon vain, että vaikka
Syyria erosi YAT:sta jo y l i kaksi
vuotta sitten, mm vieläkään ei ole
purettu pankkien kansallistamista
ja rajoitettua maareformia — halli­tusmiehet
eivat ticda, mita tekisivät
seistessään suuren rahan j a suurten
joukkojen valissa.
Kuluvan syksj'n aikana Irakin
baathpuolueen kummatkin äärim­mäiset
suvet ovat sitten ajautuneet
yha kauemmaksi toisistaan. Syyrias
sa suuntaus k u l k i yhä enemmän oi­kealle,
ja kun I r a k in pääkaupungis­sa
Bagdadissa jouduttiin ottamaan
tahan kantaa, niin nimenomaan
Saadi alkoi — aikansa eparoityään
— kulkea tämän esimerkin jäljillä.
Kerrotaan, etta viime lokakuun
alussa pidetyssä baathisti-konfe-renssissa-
Saadi karisti pois asemis­ta
kaikki vahankin maltilliset ai­nekset
i a keskitti vallan äärimmäi­sen
oikeiston kasiin. Kerrotaan
myös, etta A r i f olisi viela talloinkin
suunnitellut matkaa Kairoon, mutta
Saadin siipi olisi sen estänyt.
Kun sus Saadi pakeni maasta,
n i in se merkitsi aivan ilmeisesti ää­rimmäisen
oikeistosiiven tappiota
Suomessa kohosi
etiflkustannirs-indeksi
2 pist.
Helsinki. — Välttämättömissä
elin- ja muissa kulutustarvikkeissä
seka vuokrissa tapahtuneet korotuk­set
aikaansaivat sen etta elinkustan­nusindeksikin
"nytkähti" jälleen
kaksi pistettä ylöspäin. Viime
lauantaina valmistuneet lokakuuta
koskevat indcksilaskclmat osoitta­vat,
etta elinkustannusindeksi mer­kitään
pisteluvulla 158 kun se syys­kuussa
o l i 156.
Nousuun vaikuttivat lähinnä mai­don,
voin, munien, jauhojen, ruoka­leivät
ja muiden leipomotuotteiden,
makeisten, mehujen j a hillojen, ap­pelsiinien
sekä ruokala-annosten
hinnoissa tapahtuneet korotukset
Koska nyt myös vuokratasossa vuo­den
aikana tapahtunut n. 6 prosen­tin
nousu otettiin huomioon loka^
kuun elinkustannusindeksiä lasket
taessa vaikutti myös se jäykkäliik^
keisessä elinkustannusihdeksissä ta­pahtuneeseen
"nytkähdykseen".
Pisteissä mitattuna eri ryhmäin-deksit
nousivat syys—lokakuussa
seuraavasti: Ravinto 167—168, vaa
tetu 93—94 j a muut menot 154—
155. Syyskuussa suoritetun Vuokra-tiedustelun
perusteella todettiin, et­ta
vuoden aikana niissä oU tapahtu­nut
6 prosentin nousu, mikä Ipkn-kuun
indeksiä laskettaessa aikaan­sai
asuntoryhmän pisteluvuissa nou­sun
343:sta 356:een.
Elinkustannusindeksi tarkka arvo
oli lokakuussa 157,6 kun se syys­kuussa
oh 156,0. Viime Vuoden lo­kakuun
elinkuslannasindeksin tark­ka
arvo oh 149,6, joten vuoden aika­na
tapahtunut nousu on noin 5.5%.
kin. t M ^ h l h i ^ h d e t o t i ih Icatinitita:
idsti i^^d^jteHi^l-^rftati Prpltc^h'
Madridili^i Jn -.maaiiaiitaitta 'suprltet-tu
uuslVArifih keikaus vilttinä jOpa
silhcni.rett» nyt'blifii koko haMi
suunläiiMe (yähb^^piblb Ivsikmv^,
A V l ! h a n ; 6 i i ititttenut jitShDmattnvna
vetovoin)iiBy',)^t{Bäö(-ia\1a )^airoa,1(oh>
taan, jt(i^l>n hiin,kukiä^tivKassemin,
niin s(t«/tprvehdittlin Käirofisa ko­rosteta^^
kijc^^ih^nlhi^offl; 'Idakin
ja K ^ i ^ n ^ i i t ^ k i H S ^ ] { ^ ^ v£l^a s it
teb, Ittäv.l^athtktlt täi(äennety^ti ^ -
tuivut Valtaan 4B s/fen .ei plej oikeii^
äjatelti|vissa, että.i;. lAr^f vpisij nou^
kattaa' nässefili^i^^stävälitstä poH
tilkkaansa; j o s ' ne|nell$ xm bäatli \
tiuoluQ.yhä riipiiänä JuilMs^an;'. r .
Voidaan ;sHs.kysyä,' onko Nasser
saavuttflhiJt?: pblitiikallejen uuden
Voiton - Ari{in suorittamiin - |cetka\ik~
sen • muodossa,/ niutta kysymyksen
Jjerään |Orf;silti Uitettava hyvin väl­jällä
kedellä' -piirrettyä kysymys-ftierkkii
Arabimaiden politiikirti; ei
toki ennenkään .i>le noudattanut po-l
i i i t i s t e h ' jOBlopä^tösten loogisia r a ­toja
j a sikäläiset; äkkikäänteet ovat
monesti saattätieet kaikki vasaan
tuhtaiisfetferinustiaat häpeään.: .
— D L .
G. ,B. .Shavn
ÄTdtr Vork. ~ Muuan amerikka-
'HÄH^ > i l e d t M IM -on saanut*, v&l-mUM^.,
4S0^OO > sanaa käsKtäväti
IdisHttrJoltttksen, Joka t^ei-tiBtun
ii^^ffrn^ fiernard. Shawn vuosina
^tlaniliu vuölulsHik pai-väkiri9lhln,
kertoi.Nc\v York T i ­mes.
^
.Käsikirjollu? olisi ' k i r j a n a noin
lOOQ-siVuincn. mu.tta iicdcmies, New
V«>l'kin'käuj)ungfnylh)pistOii täysin,
ptflveftiit, profcs^oi"! Stanley Rypins
on lehden 'mukaan: sanonut, että
tcokseatijulkaisemincn odottaa: vie­lä
rat^caisuaan.
t Kttkäan S^Juwn elämäkei rankir-
JoittSjä-^ei-*le nähnyt iififtä pä^vä-kirjoj.
lr^ja kun niiden koko sisältö
'afkaoaaiji paljastuu, elämäkerrat on
tarkistettava; kipjtiitli' New York
Timesin tealtei1ai*vostelija Howard
Tfltibman lehdossaan sunnuntaina:
Päiväkirjoista kay i l m i mm, etta
?Shaw kirjoitti vuonna 1892 kaksi-näytöksisen
näytelmän, jota e i kos­kaan
ole julkaistu tai esitetty^ Sa­moin
päiväkirjoista kay selville, et­ta
Shawn rakkautta Charlotte Pay-hc-
Townsendiin on melkoisesti liior-töltu.
TOIMITTANUT EEVA
SOUKAKSI 6:LLA
ATlRIALLA PÄIVÄSSÄ
•\k f>
tn HU
HOrUSYRJINNÄN TAKIA
WiUlamstoii, PohjpisCaroIina.•
YksttoJBta yvalk6lhoiKt« pappia,:
delj^väfkolsta teologian opiskeli-;
jaa Ja Neekeriä, joiden jtiukos-,
sa 22^ koulnlalsta,' pidätetUin lyil-liainftionissa,
Pohjois-CaVolinassa
rotiiS^jlnnäin: Vastalauseeksi jär-j^
tctjrn^ jnif^leno^oituksCn yhtey­dessä.'
Midlenosnittajia, jotka: marisi­vat
k^apuMginlceskustaan; syytet-
4 l ih laittomasta kokoöntuniisesta,
lAVAttotti^ta marssista sekä lii-k
e n t ^ ja janmknlkljoideA liai-ritscmisesCd.
Kaksi.päpeista kantoi suuna puu'
ristejä, j a neljä opiskelijaa kulki k ^
31 kädessä: neekerityttöjen kanssa. ,
Massachusettsista ikotoism olevat:
papit .Sanoivat, että', he eivät aio
maksajf takuuta. . v > :
Ranskalainen uutistoimisto A F P
ilmoitti myöhemmin.' että valko­ihoiset
papit sekä teologian opiske­l
i jat olivat ryhtyneet;syömälakkoon
sen jälkeen kun heidät o l i pidätetty
mielenosoitukseen osallistumisen
johdosta
: Protestanttiset papit torjuivat
heille kaupungin vankilassa tarjo-i
u n ensimmäisen aterian. Aikaisem­min
hC'olivat kieltäytyneet maksa­masta:
300 dollarin takuuta ja. jou­tuivat
sen vuoksi pidätetyiksi.
Papit ilmoittivat kuuluvansa nee­keripapin
ja' rotusyrjintaa vastusta­van.
Martin Luther Ivingm johta­maan
järjestöön.
PIPÄTYKSIÄ MYÖS
P E N N S Y L V A N I A S SA
Chester, Pennsylvania. — Toista
sataa neekeria j a valkoista pidätet­tiin
.Chesterissa Pennsylvanian osa-valtiossq
Yhdysvalloissa naiden yri­t
e l l ä sulkea pääasiassa neekerei­den
käytössä olevan Franklinin kou­lun
vastalauseeksr koulun huonou­delle
Viime paivina on kaupungissa p iT
dätetty kaiken kaikkiaan 258 ihmis­tä
_rotumielenosoituksista. Osa on
läheisen Swarthmoren korkeakou­l
u n opiskelijoita..
Tässä oh eras «Usi .lallidultlisÄe-netelma:
48 tunnin paasto ja kol­mantena
päivänä kyusi korkeasti
proteihipitoista. ateriaa'. " S i t en las'
kee paiho ja mahdollista on, ettei
päirtö rtöustekaati enää
. iTallaiseen :• tuliftik^een paasi Wis-consinin.
yliopiston lääkintäkoulu
tittkie.ssaan liikalihaviittskysyfldys-ta.
Amerikan laaketietl^elliscn
" J a u r a a l i n " mukaan tämä iWDnetel-mä
on lyhyesti kci^oen seuraavan-lairten:
48 tuntia, kestävää, täydellista
paastoa, jollä aloitetaan liikaiiha-vuudch
hoito, ei ole tarkoitettu tun­tuvan
laihtumisen saavuttamiseksi,
vaan murtamaan aineenvaihtojar
jcstelnian nuka muodostaa rasvaa.
Paastotessaan potilas voi juoda mie­l
in maarin vettä, mustaa teetä tai
Kahvia ja voi olla nun aktiivinen
kuin haluaa.
" Paastoa seuraa oheinei\ rUökajar
jestelmä päiväksi. Se antaa korkeas­ti
piotcinlpitoisla ravintoa; missä
on vahan rasvoja, hiilihydraattia j :i
suolaa. Siina tarvitaan kuusr ruoka-ateriaa
paivassa ja kunkin aterian
yhteydessä proteinia (hhan muo­dossa).
Potilas voi, JOS h an nun ha­luaa,
syoda enemmän . kuin kuusi
ajxjviaä päivässä, mutta vähintään J6
ateriaa on välttämätöntä ja ne tu­l
i s i jakaa hyvin ^työpäivän aikana.
Proteinia olisi syotava samassa suh­teessa
kunkin aterian yhteydessä.
Kuten muidenkin laihdutussuun-nitelmien
yhteydessä potilas saa
käyttää rajattomasti alhaiseSti kalo-ripitoisia
ruokia, kuten keinotekoi
sesti makeutettuja selatiini (jelly)
tuotteita, sitruunaa, etikkaa; maus­teita
ja juoniia missa ei ole käytetty
kaloreita lisaavaa makeuttajaa (so­keria
jne.).- Vihreät -tai keltaiset
kasvikset, joko keitettyinä tai raa­koina,
on rajoitettu neljään kuppiin
paivassa. Valttakaa hiilihydraatteja
seka vahvoja rasvoja kuten voita,
sokeroituja juomia, alkoholia, ma­keisia,
sokeria; kastiketta jne.
Taman laihdutusmenetelman avul­la
on saatu hyvin rohkaisevia tulok­sia.
Potilaat eivat ole valittaneet
halkaa; jotkut, jotka ovat kijpty-heet
kovasti hiihhydraattisiin ri-uo-k
i i n , kuten rikkaisiin jalkiruQkiip,
ovat kaiVailheet niitä.
Paastoaminen ei ole oikea_ keino
lihavuudesta pääsemiseksi, silla se
ei anna potilaalle mahdollisuutta
luokatap.ojensa muuttamiseen.
Taman laihdutusmenetelman
avulla väitetään potilaiden useiipmi-ten
saaneen vallan toisenlaisen laio-kailutavan
vähentäen kiintymystä
hulihydraatlisiin ruokiin.
(Olemme selittäneet tata järjes­telmää
yksinomaan asian ticdoHtii-miseksi.
Varsinkin saiiaitten" ja
heikkojen ihmisten on hyvä kään­tyä
laakann puoleen ennen kuih si­ta
kokeilevat. Mutta jos joku liika-lihava
sita kokeilee. Vapauden luki­jat
olisivat varmaan halukkaat tietä­mään
tuloksista.) !
, PÄIVÄANNOS
Aamiainen '' '
kuppia : C vitamiini hedelmää
tai -mehua.
1 muna
1 unssi lihaa
1 teelusikallinen margariinia
y2 -viipaletta leipaa
Kahvia tai teetä
Välipala aamupäivällä -
1 kuppi kummattua maitoa • /
1 unssi lihaa
Puolinen „ ,, '
3 unssia lihaa
kasvis
1 teelusikallinen margannna
2 teelusikallista maissiöljyä
Kahvia tai teetä ,
Iltapäivän välipala
2unssia hhaa
y2 kuppia kummattua maitoa
niaUincn
3 unssia lihaa
kasvis
1 teelusikallinen margariinia
2 teelusikallista maissiöljyä v
1 hedelmä
kahvia tai teetä '
i Illallisen jälkeen
f/, kuppia kummattua maitoa
1 unssi lihaa.
'Barghoom oli
"varovainen"
New Havcn, Connecticut. Pro­fessori
Frederick Barghoorn kiel­täytyi
su)inuntai-iltana pitämässään
lehdistökonferenssissa kertomasta
Neuvostoliitossa tapahtuneen pidä-tyksensa
yksityiskohtia.
Neuvostoliittolaiset vapauttivat tä­män-
Yalen yliopiston Neuvostolii­ton
asiain erikoistuntijan lauantai­na
ja hän saapui kotiinsa New Ha-veniin
sunnuntai-iltana Lontoon j a
New Yorkin kautta.
Pitkä päivä matka ^ölidn.
SÄRKYNEET K A N A N M U N AT
V A A R A L L I S IA
Hallituksen terveysyirasto on an­tanut
varoituksen sarkvneiden ja
likaisten kananmunien käyttämisen
vaarallisuudesta, varsinkin jos niitä
syodaan 'epäkypsinä. N.sa lohitau-dm
basilleja on löydetty kananmu­nista,
joiden kuori oli särkynyt tai
'loidcn kuoret olivat likaisia. Mai­nittuun
suolistotautiin on sairastu­nut
tahan mennessä 775 henkilöä.
Tauti tarttuu erikoisemmin vanhem­p
i in ihmisiin la sylilapsiin. Särky­neitä
munia käytetään runsaasti 1 3 :
vintoloissa ja leivoksissa ja tauti voi
siten levitä.
Kerman vaahdottaminen
Huonompikin kerma vatkaantuu
nopeasti. Kas nain: Lisatkaa lippa-nen
etikkaa kermaan, niin saatte
sen nopeammin vatkaantumaan.
lEtikka CI anna makua ellei sita lo­rauta
suorastaan pullon suusta.
tiisbulleiMin''kansalaisoikeudet
Kut^n tiedetään, jumalien myllyt
jauhäyat-hitaiiisU, hiutta ne jauhavat
kuitenkin «rittä|h hienoksi *
Niirtfijivirtelllc,kerrotaan .myt,, että
amdrlklc^laiseVN^ayat jo ^loppujen
lopuksbrkastelisi oman -vuot^^nsa
nukkuessaapi joutunlatta siitä epä
luotettavien, maanpötturien ja sub-vcrsiivien
kirjoihin J
Meillä tavallisilla pulläistlla on ol­lut
sellainen käsitys, etta sairaskin
ihminen voi olla kaikin puoli nor­maali
kansalainen, ja etta vetensä
laskeminen vuoteelle on vain yksi
hionista sairauksista.
IhmeMliseltä siis tuntuu, että vie­lä
herran vuonna 1963 v o i olla sel­lainen
maa ja sellaisia vallanpitä­jiä,
jotka katsovat, että " k u s i m u l l i t"
miksi -vuoteensa kastelevia epäkoh­teliaasti
ennen mUinoin sanottiin
ainakin Suomen ruotuväessä, ovat
muka ."maanpettureita".
Allekirjoittaneella on ollut tilai­suus
tavata, elämässään vain yhden
aikuisen.-muuten terveen-' mtehen,
joka kasteli yuoteensa?;iSuomen ar­meijaa
ei -oltu/Siihen "Mikään aina-kaon':,
demokraattisilla vapauksilla
pilattu, muttei sitä sotapoikäa ei
vedetty siellä vuoteensa kastelemi­sesta
sotaoikeuteen "isänmaan pct-luiuudesta"
epäiltynä. Sotilassai­raalaan
h^nct vietiin!' . ,
: Mutta ' Vapaan maailman" pyha-t^
tossa, Amerikoissa? puhumatta pa-tas
: VVashingtonista tulleiden uutistic-
•tojen mukaanJYlidysvaltam sairaa-loisilla
Ihmisillä on kuitenkin nyt
lupa kastella:vuoteensa joutumatta
siltä poliittiseen "kaakin puuhun".
Ulkoministeriön eli valtiodepart-mentin
turvallisuusjaoston v i r k a i l i ­ja,
Davis A. Bellsle on kaikessa hil­jaisuudessa
lopettanut merkkikieli-kirjurien
(code clerk) toimen ano­j
i en psykologiset kokeet, missa hen­kilön
^'lojaalisuutta" t u t k i t t i in erit­täin
intiimisilla ja samalla kertaa
hatkähdyttHvilla kysymyksillä.
Naita "psykologisia" koekysymyk­siä,
joista kysymys vuoteen kastele­misesta
oli yksi, oh kuulema kaik^
kiäan 13 arkkia. Merkkikielen kir­j
u r in toimen anojalle annettiin pe­räti
Viisi tuntia aikaa nuhin kysy-mj^
ksiin Vastatakseen, mutta samalr
la^ varoi?fettiin ankarasti, ettei hän
saa keskustella asiasta kenenkään
kahssa
Saadakseen selville merkkikielen
tounenhakuain 'luotettavaisuuden"
ia 'patrioottisuuden", heiltä kysyt­tiin
edellisen Iisaksi mm. seuraa­vaa
Purcksivatko he kynsiään, hikoi-
Icvatko he aiheettomasti, nukkuvat
ko he hyvin tai huonosti, käyttävät­kö
he rauhoittavia lääkkeitä, vaivaa­ko
heitä ummetustauti, onko heillä
vaikeuksia vaimojensa kanssa jne.
Tällaisten kysymysten perusteella
saaduista vastauksista- noita jahtaa­jat
voivat sitten vetaa varmat johto­paatokset
silta; onko'anojalla esirn^
myötämielisyyttä kommunismia
kohtaan tai eikö ole, ovatko he järk­kymättömiä
patriootteja tai—ei, ja
voidaanko heidät ottaa valtion pal­velukseen
tai eiko voida.
Perhesuhteita koskeva kysymys
oli todellisuudessa hieman moni­mutkaisempi
miltä se ylläolevasta
lauseesta nayltaa. Emme tied» p i ­tävätkö
noitajahtaajat "aiheettoma­na
hikoamisena" sita, JOS toimenha-k
i ja hikoili vastatessaan perheasioi­taan
koskevaan kysymykseen, jonka
sanamuoto oli kuulema seuraava:
"Selittäkää kaikki syyt (sources)
jotka aiheuttavat yhteenottoja per­he-
elämässänne. (Jos e i ole mi­tään
sellaistar^ mitkä tekijät ylläpi­tävät
yhteisymmärrystä.)" '
Toisin sanoen npitajahtaajain kat­santokantana
oh se, ettärjos toimen-;
hakija sanoo, ettei hänellä ;ole mi-^
tään perhevaikeuksia^^sUnllttapaukt
sessa han on ,'vähintlHin «p&rehctUl*
nen! i, i >
Päästäkseen..^ ..i;«l»eiUsfji,, duih
lettavien j a patrioottisten kansalais­ten
kirjoihin naiden toimenhakijain
täytyi juhlallisesti vannoen selittää
viranomaisille, etta heillä ON EUK-IKOVAIKEUKSIA!
Eraan toi.sen uutislicdon mukaan
— emme ole.onneksi koskaan hake­neet
merkkikielen kirjurin paikkaa
Yhdysvalloissa, emmekä sus joutu- :
ncet henkilökohtaisesti nuhin "luo-tcttavaisuutta"
koskeviin kysymyk­siin
vastaamaan— etta onko anojal­la
ollut mitaan vaikeuksia vaimonsa
kanssa, ja jos on ollut, olkaa hyvä
ja osittakaa yJcsityskohtaiset tiedot
nu5?ta.
Jos Cl ohsi kysymys nun vak.ivi.s-ta
asioista, kum on asia tassa tapa­uksessa,
talle ilveilymaisyytta .lä­hentelevälle
«oitajahdille voitaisiin
nauraa.
Mutta ei ole todellakaan naurun
asia, kun maailman toises.sa johtti-vassa
maassa on kylmän sodan ilma
purissa kehittynyt noitajahti sel­laiseen
pisteeseen, etta ulkominis­teriön
alemmiltakin toimenhaltijoil­ta
vaaditaan "uskollisuustodistuk-s
i a " jopa niinkin laajalla tähtäimel­lä,
ettei hän ole edes vuodettaan
kastellut' i-
Noitajahti •;väärinajatteJevia'V i h ­misia
vastaan on hulluutta lähente­levää
sotahysteriaa — ja vä])cka
McCarttiy^on kuollut ja kuopatta jo
aikoja sitten, n i i n McCartbylaisuus
l^uolee "iciiiteqkin aIV2|n ^luvattoihtin
hitaasti. , ' ^ ,j ,
m t a ^ l^uom,s«nkln vtopulta k ^ i •
t e n k t o Ä 3 : . > ; KäMftkoura.^, ^ ,
M.