Vapaus, October 31, 1963

              Sivu 2 Torstain^, lokak; 31 p. — Thursday, Oct. 31, 1963
VAPAUS
(LIBERTY)
INDEPENDENT LA80R ORGAN
OF. FINNISH CANADIANS
Established Nov. 6, 1917
Bdltor: W. a i u n d • " ' > Mapaiger: E. Sutel
Telephone: Office 674^4264 — Editorial 674-4265 -
Published thrice weekly: Tiiesdaya, Thui's<teys-aiid S9.turday6 liy Vapaus
Publishins Co. Ltd., 100-102 E lm St. Vest,: SUdbury. Ontsrio/ Canada.
Mailing address:. Bos 60
Advertisingrates upon application, translations free of charge.
Authorlzed as second classf mail b y t h * Post^Qtfice Department, Ottawa,
, . and for payment orpj^taa^ "
. CANADIAN LANGUAuLrhES.
TILAUSHINMAa'
Canadassa^ 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75/ ' USA:ssa
3 kk. 2.75 Suomessa:
1 vk. « M O 6 kk; $5.25
1 vk. t i 6 kk. 5.75
TsstrTTrrrtTnt"
Marokko vaäraUisiejyia tleQa
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Erkki Hill, Toronto, Ont.täytt^^
tiistaina, •• marraskuun 5 päivänä 78
vuotta. ' ' j
Yhdymme sukulaisten ja tutta'
vain onnentoivotuksiin, o •
n. Marokon sotatoimet eräitt;en, algerialaistan alueitten
valtaamiseksi voi kehittyä hyvinkin vaarallisekgi, eHei siellg
puhjennettuja Xfijakiistoja saada neuvotteluteitse ratkaistuksi
litta Marokon tavoitteena on ennenkaikkea Algerialle
kuuluvien luonnonresursseista rikkaiden alueiden kaappaus­yritys.
S,aharassa, se tuli ilmi mm. tiistaisesta; ]N(ew York Ti­mes
Servicen uutistiedosta missä korostettiin, että maroko-laisetäseyoraat
'etenevät rikasta mineraa^ kohti"!
Kuten tayallista tällaisissa tapauksissa, Algerian ja Ma­rokon
rajakiistosta on annettu täÄllä monenlaisia meriselityk­siä
A^jaillen, että Marokolla on muka oikeus kaapata Alge-rialtat/
juonnonresursseista rikkaita alueita, sillä muussa ta­p
a u k i s s a "yksityisyrittelijät" menettävät ne, jos Algeria
kehittyy sosialistiseksi maaksi?
Yleisesti tiedetään^ että Marokolla on hyvin harjoitettu
ja nykyaikaisilla välineillä varustettu armeija. Marokon
lentovoimien opetuksesta vastaavat ensikädessä ranskalaiset
: upseejfjt — ja vissit ranskalaispiirit tähyilevät myös Alge­rialle
Jtuulu vi a luonnon resurssej a.
Vaikka meille on puhuttu ko. raja-alueen "epätarkkuu­desta"'—
ja siinäkin on tietenkin perää vissiin rajaan saakka,
sillä önperialistisen hallintokauden yhtenä "perintönä" on
myös tarkoituksellisesti järjestetyt ja kehitetyt rajakiistat,
niin se' ei yksinään selitä mitään. Jos olisi kysymys Saharan
erämsi;^ halki -kulkevan rajan epätarkkuudesta, silloin luu­lisi,
esim. Marokkoa tyydyttävän se, että vedettäisiin kar­talle
suora viiva tunnetusta rajapisteestä toiseen Saharan
alueen poikki. Mutta näin ei ole asia. Marokko haluaa nimen-oniaam
"pullistaa" rajaa Saharassa Algeriaan päin niin, että
luonnonresursseista äärettömän rikkaat j alueet Figuid ja
Tind^uf jäisivät Marokon puolelle. "Näiden alueidfen öljy ja
niinejaalirikkaudet ovat kiistan todellisena'syynä"; sanoi vii­me
^iikolla Lontoon Observer-lehden kirjeenvaihtaja Ste-phemJÄughes-
avoimesti.myöntäen,'että ne alueet kuuluvat
AlgeiiaHe;.- '
'Suunhai-okkplaiset" jiyrkimykset koskevat' myös Mau-renta
liaa J a ^ki^ean] saijöttu; Mj\rokoh täkänä oii; voimakkaita
ulkoi uolisia voimia, kutett'Alg6riatt Ben Bbllai<m
AsetÄno^ to<^eU^^'kuy$aVj^^^ öljy,, joka toistai­seksi;
oh Miskan;^ k$j|K^ Eyiänin^ sopittiuksfen takaamana,
on vaara^^ joutua" ^a|säjli|^^^^ Algeriassa; Marokon ku­ninkaan
Hassaninvhailussa jtäevat raaka-aineet^ sen sijaan oli­sivat'ranskalaisten'käytettävissä:
, T iedetään, etiäMätöto on ylläpitahyt läheisiä siiHteita
Rans taan ja riimmuoäoiniei todeiläfc^^ olisi iiiikään ihme,
vaiklla Marokon hyökkäyksen' täkäiia biisi. Ranska.;
Jdjfätäpäuksessa. fiede^ii jp^^s^utäav^: E ^ p t i on avoi-mesti,
4ivannut auttaa Algaiaa mäaftsa räjojetf Jcoskematto-muudi^
puolustamisesi J a uutiätiedoissa. ketrota^n, että
NeuV^toliitosta on lähetetty suiiriä.määriä tykkejä, tank-
- k e j a ^ muita välineitä Alg€r|ii Itsepuolustuksen tehostami-seksie-
r; Toisaalta on Washiiigton esittähyt, 'varoituksiaan'
merkillepantavaa kyllä,> AlgeriaUe niistä "vaaroista" mitä
kcMtuu muka siitä, ^os se ottaa vastaan sosialististen maiden
aseita joutuessaan vastatusten hyvin aseistettujen hyökkäys-voimieh
kanssa.' > .
Marokon aloittama^ julist^aton sota on j o ollut käyn-nissäfkolmisen
räkköja ja kaikki välitysyritykset ovat tähän
menif^sä epäonnisfuheet, vaikka ottkin ilmeistä; että vast-ikääigjmperialismin
hirveästä Sorosta vapautuneen Algerian
hallitus pyrkii rauäianomaiieen ratkaisuun korostaen, että se
ei sUti luovuta Itiöimonrikkäuksista arvokkaita alueitaan sen
paremmin Marokolle kuin sen taustavoimillekaan.
Selvää kuitenkin on, että. sotatoimet missä tahansa maa­ilmankolkassa
voivat kehittyä ja I^jentua kansainväliseksi
paloksi, ellei niitä saada oikeudenmukaisella tavalla löoete-tuksi.
:,; , ^
Siksi olisi toivottavaa, että Cänada|i'hallitus tekisi diplo­maatti-
ja muita teitä hyväkseen käyttäen kaiken voitavansa
rauhan palauttamiseksJ^Marokon ja Algerian rajalla niin että
•'väkevämmän oikeutta" . '
vastaajiin
ei yritettäisikään toteuttaa Algeriaa
Se kyaynxiibt jä tärlc^inan laki
Kutep varsinkin perheenemännät tietävät, sokeriham-paan
tyydyttäminen on Cflnadassa nyt kaksi körtaa niin kal­lista
lystiä mitäse oli vuosi sitten. .*
Tosiasiassa, kuten on uutistiädoissakin kerrottu, sokerin
hinta "tfjiCanadasJsa nyt huipputasossa vUodesti 1920 lukien;
Vuosi sitten saatiin ostaa s<)keria 55 sentillä viisi paunaa tai
99 sentillä 10 paunaa. Nyt ovat-viastaavat hihnat $1.01 ja $1.99
Asian johdosta on tietenkin ännpttutavatiniukaisia Seli­tyksiä
ja yksi kaikkein epäf^elli6in hiistä on raih* CPn lokar
kuun-24 pnä välit1;ämä tarina^ että sokerin hintojönnouisun
syynä ,pn ''yksinkertaisesti taloudellinen kysynplin ja tar­jonnan;
laki". "Jos kuluttajat haluavat enemntän kuin on
tavarajL^tarjoUa, silloin kohoavat hinnat", sanottiin maini­tussa
uutistiedossa ja selitettiin:
"Syyt (sokeri) varastojen piehuuteöni ovat monet, mutta
tärkein niistä on hirmumyrsky Floran Kuuban sokeri vaini­oille
aiheuttama tuho ja sokerijuurikkaan huono sato Euroo-pasaa^.,<.
. JNäma olosuhteet ovat aiheu.ttsmeet maailmanlaa-jui8eii''
9okcripuutteen ja siksi: nöusievat hihnat. Eräs puhe­mies
s%noi, että 'Caiitida ösbaäokeHa maailman markkinoi 1 ta
ja joutuu niin muodoin maksamaan hinnan vallitsevien tak­sojen
mukaisesti." '
Toisaalta on kuitenkin asiantuntijain toimelta selitetty,
e]tt$„ Jäitään maailmanlaajuista ^ol^erl^ulaa ei ole. Qn tottäy
;.;et^^ w i n ^ rajumyrsky Flora aiheutti suuria tuhoja Kuuban
...Tj^il^Ml^^ Mutta tämä ei öle pääsyy mikfii Kuubasta
'''^mmMiti^^txvOi Yhdysvaltoihin ja Cahadaan. Lapsetkin tie-päiviään
jossa;^uoka, palvelu ja kair
ken huolen pito olisi kaikille . Siellä
saisi puhua rupatella omalla kielel­lään
kaikki menneet muistöfjätnet'
kut. Mitäs kansalaiset sanotte siitä
touhusta. Kaikin me vanhetaan j a
piisihän sitten jo lepokoti tiedos­sa.—'
Ne-no-niel.
Eräät änienJdcalaiset
sävu)t&eet boikottiin
•-Elintarvike- ja nautintoaineteolli-sUuden
työläisten kansainvälisen
liiton toimisto kehotaa kaikkia am­matillisesti
järjestäytyneitä työläisiä
pidättäytymään ostamasta muuta­mia
aih%i'ikkalaisia; "savukelaatuja.
Viikko sitten Stockholms Tidningen^
in julkaiseman uutisen mukaan boi­kottikehotus
koskee seuraavia ame­rikkalaisia
savuke- ja tupakkalaatu-ja:
Camel, Salem, Winston, Cava-lier,
Bandon ja Pihce Albet, joita
valmistava tuotantolaitos Reynolds
Tobacco Company North Carolina
käyttää pakkotoimenpiteitä estääk
seen työläisten järjestäytymisen.
tävät että Yhdysvallat ylläpitää
mahdollisimman tiukkaa kauppa­saartoa
Kuubaa vastaan; Washing­ton
kieltäytyy kei'ta kaikkiaan osta­masta
sokeria Kuiibasta ja kieltää
liääksi liittolaismaanaakin osta­masta.
Mikäli siis sokerin hintojen hui­maan
kohoamiseen vaikuttaa täällä
taloudellinen kysynnän ja tarjonnan
laki, se johtuu pääasiassa, j a en­nenkaikkea
Washingtonin toteutta
masta, kerrassaan tuomittavasta
kauppasaarrosta Kuubaa vastaan.
Olemme myös täysin vakuuttuneita
siitä, että Canadan hallitus voisi
vailitaa monenlaisia tuotteitamme
Kuuban sokeriin; jos liittohallituk­semme
todella haluaisi saada sopu­hintaan
sokeria maahamme. Jos
missään,,piin Kiinan kauppasaarron
tukemisensa' yhtej^dessä liittohalli-tuksfemme
'syyllistyy siihen, mikS
kuvataan suomenkielellä sanomalla:
"Itselleen sika vahirtkoa tekoo pur-tilonsa
kaatamisella".
Luonnonvoimien'Viiimeaikoina so-kerivainioille
aiheuttamat vauriot
ovat tietenkin osaltaan .auttaneet
soketin hintojen ylös kiskomista —
sokerivarastot oy^^' vähentyneet si­käli,
että suurpääoma on'keinotte­lun
avuUii voinut nostaa sokerin hin­nat
pilviä hipomalla. Me uskomme
että ehdottomasti oikeassa ovat ne
pprlamentaarikkomme jotka ovat se­littäneet,
että kansainväliset suur-keinottelijat
ovat ostaneet joukko­mitassa
'sokeria maailman markki­noilla;
saaneet siten kontrollin kä­siinsä
'ja kohottaneet nopean rikas­tumisiin
tavoittelussa sokerin hin­nat
pijvlä hipoviksi.
Tällainen on käsittääksemme to-dpllihen
tilanne sotoerirlntamalla,
missä kysynnän ja tarjonnan lailla
on vain pikkuosa, jos mitään.
VANHAIN LEPOKOTI»
»'^«iäanomälehdissä Olemme huoman-
•^*4t kuinka. Vancouverin syomalai-^
set oVat rakentaneet itselleen van-hainkodiivt^
Uossa ött j o pidetty juh­lalliset
avajaiset. Onpä kuultu
kuiskeita ja keskustelua että miksi
täällä Ontariossa voitaisi tehdä
samoin. Onhan' täällä suomalaisia
satoja ehkä tuhansia kertoja enem^
pi kun B . C. maakunnassa ja hekin
rakensivat vanhuuden turvapaikan
itselleen. Olihan keskustelussa yksi
tietoniekka joukossa joka tiesi ettei
siitä täällä "iistissä", kuten tätä itä-
Canadaa sanotaan, tule mitään. Län­nellä,
hän jatkoi, on e r i juttu, siellä
pannaan toimeksi.
Elähän nyt noin 'källää", puutuin
minäkin puheeseen. Olenhan ollut
"perillä ' asti minäkin lännessä. To­sin
he ovat mielestään itse hyväisiä
"Ustiläisiin" verraten, mutta totta
tietenkin on että kyllähän lännen
pojat töpinäksi laittavat kun he ker-
; an jonkin aloittavat.
Muistetaanhan vuoden 30 vaihei­ta,
kun maan hallitus meinasi kan­san
tappaa nälkään, vaan lännen
pojat läksivät ensin liikkeelle jo­hon
yhtyi itäläisetkin j a menivät
pääkaupunkiin katsomaan mitä siel­lä
hallitusherrat touhuavat. Silloi­nen
' pääministeri Nälkä-Bennett
joutui l u j i l l e ja lupasi että töitä jär­jestetään
kaikille. Tämä tosin ei
kuulu alkuperäiseen asiaan, vaan
onpahan niin sanoakseni huomattu
että kyllä siellä lännellä on enen-k
in töpinäksi pantu kun asia sitä
vaatii. Koetin tuoda esiin että on­han
sitä täälläkin jotain tehty, sillä
kaupungit, kirkot ja palatsit ovat
kattomme ilmiöitä. Mitä tuo nyt
olisi ya|kka mailia pitkä vanhain le­pokoti
rakennettaisi.
Siellä; Väihöhkansan sukujuuret
saisi viettää vanhuuden huolettomia
V^Iioäkäupat ja kaupan tekotaito
j:Neuvostoliiton suurten viljakaup­pojen
ymjpäriU^ j^tkq^y kohp edel-
Iieen maajUbnan lehdistössä. Miatta
Jjiäkyy jo »elyästi merkkejä että to-
, siasiat ovat voittamassa ilkeäniieli-sen.
propagandan j a utuisen toive­ajattelun,
jolla Neuvostoliittoa ja
3en maatalous järjestelmää on tiet-ijyjen
piirien taholta yritetty ivalli-äesti
tölviustä. NeuyostoJiiitto ei ole
^soittanutkaan viljakaupoissaan ky­vyttömyyttä,
vaan asiantuntemusta
ja taitoa. Kun Neuvostoliitolle ru­pesi
selviämään, että omaa satoa on
lEphdannut iuelkoinen kato, se tote­si
samalla, että monessa muussakin
maassa,,nimenomaan länsimaissa oi^
tapahtunut kato. Nopea liask^lma
osoitti, että vehnän kysyntä maaii-
^anmarkkinoilla tulee lisäänty-määirja
hinta mahdollisesti nouse­maan
sekä rahdit kallistumaan.
Neuvostoliitto päätti toimia ripeästi
ja aloittaa vehnän suurostotsellai*
sista maista, joista vehnää oli saata­vissa
heti ja vanhaan maailman-markkabintaan.
Tällaisia maita oli­vat
Canada Australia. USA:lla
ei ollut tässä vaiheessa enää muuta
mahdollisuutta kuiq ottaa lusikka
kaiviii^sti käteen ja t ^ j o t a osaa suu­rista
yllJÄ^^iävarastoistaan samoilla
ehdoilla. Edellä (äevaan tapaan
kommentoivat länsimaiden lehdet
nykyisin Neuvostoliiton viljakaup­poja.
Australia pääsi, eroon kivuttomas­ti
vehnän ylijäämävarastoistaan,
;{un sille tuli vielä normaalia huo
.aompi sato. Canada riemuitsee veh­nän
myynneistä. Ylijäämäongelmas-ta
päästiin miltei eroon.ja samalla
tasapainotetaan maan maksutase ai­nakin
joksikin aikaa. Tilannetta j a
tunnelmaa Canadan osalta kuvastaa
hyvin canadalaisen vehnäpoolin Ma-i
i i t o ba Pool Elevatorsin presidentin,
W. J . Parkerini lausunto viime maa­nantaina
englantilaiselle Financial
Tiraes-lehdelle.
Neuvostoliiton suurostot ovat
ihuuttaneetvehnäylijäämästä kärsi­vän
Canadan maaksi, joka-tarvitsee
nyt jokaisen vehnäbushelin koti­maan
tarpeen ja ulkomaisen kysyn­nän
tyydyttämiseksi, toteaa mr. Par­ker
ja jatkaa, että tämä niuutos ta­pahtui,
käytänuöllis^ti katsoen yh-
<^/essä yössä. Nyl^yine^ optimistineit^
l^yjs^ ^nfaä aitif^ta uuteen ajatte-liuun.'
Sanalla 'alijäämä", kun sitä
sovelletaan vejbin^i^.'Ja viljaan pn
yleensä masentava maine. Mutta nyt
tuota sanaa voidaan pitää turvalli­suuden
merkkinä.
tpliitto. vastaisi. t ä m ^ päaUe, että
oikeastaan emme tarvitse am^rikkaT
laista vehnää ollenkaan, olisi nöy:
^ryytyks^n kalkki täynnä. — Kras.
YHDEN SANATd VASTAUS
Vanhapoikakavetukset kohtasivat
toisensa viiden yji^den kuluttua. '
Sanohan Kalle, kysyi toinen, "me"^*
nitkö sinä naimisiin sen tytön kana^«
sa, yai vieläkö p a r d t i t ^ sukkasi j ^ ^ ' *
valmistat ruokasir*
•Kyllä", vastasi Kalle.
Hysynyksessä ei ole nälänhätä
eikä Kiinan kiusaaminen
Neuvostoliitto on suorittanut suu­ria
viljan ostoja Australiasta ja Ca
nadasta. Lisäksi on l i i k k u n u t tieto^
ja, joiden mukaan Neuvostoliitto
tulisi ostamaan viljaa myös USAsta.
Nämä suuret viljakaupat ovat aihe­uttaneet
monenlaista kannunvalan­taa
ja spekulointia: on puhuttu lei­vän
säännöstelystä Neuvostoliitossa
ja viittailtu siihen, että Neuvosto
liitto haluaa ostaa maailman vilja­varastot
tyhjäksi Kiinan kiusaksi.
Näiden kahden äärimmäisyyden vä
Iillä on vielä esitetty monenlaisia
muita olettamuksia, jotka lännen
lehdistön tavanmukaisen tyylin mu
kaisesti ovat sisältäneet joko pa­hansuopaisuutta
tai turhaa toive­ajattelua.
Eräät lännenkin lehdet
ovat kuitenkin pyrkineet analysoi­maan
asiaa todellisten, tietojen poh­jalta.
Näin on tehnyt mm. englan
tilainen talouslehti Financial T l mes^
jonka näkemyksiä selostamme seu­raavassa:
•
Neuvostoliiton uutistoimisto TASS
on ilmoittanut^ että Neuvostoliiton
Valtioni viljan ostot kotimaasta ovat
tänä jvuonna supistuneet 18 prosen
tilla ylime vupjien määrästä. Viiirje
vuonna valtio osti kolhooseilta ja
valtion tiloilta 56,5 miljoonaa ton­nia
viljaa. Kun kokonaissato oH
147,5 m i l j . tonnia (mukana on myös
perunasato viljakiloksi muunnettu­na),
tästä määrästä jäi tilojen
omaan tarpeeseen, mm. eläimille
käytettäväksi 91 milj. tonnia.
Kulumassa olevana vuonna koi-,
hoositilat ja valtion tilat ovat käyt-täneet
omaan tarpeeseensa saman­laisen
normaalimäärän kuin aikai­semminkin
ja lisäksi kulutuksen
kasvua vastaavan määrän. Karjan
pääluku on lisääntynyt huomatta­vasti
ja tämä vaatii lisää viljaa ti­lojen
tarpeisiin.
Valtion ostot ovat tästä syystä
jääneet 46.3 miljoonaan tonniin. Su.
pistus edellisen vuoden ostoihin
verraten on siis 10.2 milj. tonnia
e l i jokseenkin sama määrä, jonka
Neuvostoliitto on ostanut tai aikoo
ostaa ulkomailta.
Australiasta on ostettu 1,6 m i l j.
tonnia, Canadasta 6,3 milj. tonnia
ja USAsta ostettavaksi ilmoitettu
määiä on hiukan y l i 3 m i l j . tonnia.
Lisäksi Neuvostoliitto on ostanut
pieniä määriä Länsi-Saksasta (300,-
000 tonnia) ja Ranskasta (80,000
tonnia).
V i l j a n tarve Neuvostoliitossa on
lisääntynyt suuresti karjakannan
kasvamisen vuoksi. V. 1960 Neuvos­toliitossa
oli sikoja 53,4 miljoonaa
päätä. Tämän vuoden alussa määrä
Oli kasvanut 69,7 miljoonaksi. Siko­jen
määrässä on siis tapahtunut 6,3
miljoonan eläimen lisäys. Nautakar­jan
lukumäärä on myös kasvanut
vuoden 1960 74,2 miljoonasta eläi­mestä
86,8 miljoonaan. Tämä mer
kitsee huomattavaa tekijää Neuvos­toliiton
vii jankulutuksessa.
Lisäksi erittäin epäedulliset sää­olosuhteet
ovat tänä vuonna; huo
noutaneet viljasatoa koko Neuvosto
liitossa. Erikoisesti on kärsinyt suu­r
i vehnävyöhyke joka käsittää Län­si-
Siperian, Etelä-Venäjän j a UkraL
nan: Kuivuus oli viime kesänä pa
hin vitsaus-. Tavallisuudesta poike­ten
siitä kärsivät kaikki vilja-alueet
ja erikoisesti Siperian uudisviljel-mät.
Financial Times huomauttaa
myös, että lannoitteiden puute on
tuntuva ja se osaltaan on myös hei­kentänyt
satotuloksia. Ilmeistä on­kin,
että lannoitetehtaiden rakenta­minen
tulee olemaan eräs keskei­nen
kysymys Neuvostoliiton lähi­ajan
teollisuuden kehittämisessä.
Kasvanut kulutus ja heikko sato
yhdessä ovat aiheuttaneet sen, että.
Neuvostoliiton tilat eivät ole oman
tarpeensa lisäksi kyenneet luovutta­maan
valtiolle sen tarvitsemaa mää­rää
viljaa, vaan valtion on ollut tur­vauduttava
hankintoihin ulkomailta.
Eräiden läntisten piirien propa­gandassa
on pyritty luomaan sellai­nen
kuva kuin länsimaiden viljan
myynti Neuvostoliittoon olisi jon­kinlaista
hyväntekeväisyyttä. Samal­la
on koetettu osoittaa, miten länsi­maiden
maatalous on ihanan run­sauden
keskellä. Viljan runsautta
lännen suurissa maatalousmaissa
onkin todella jopa järjettömyyteen
asti. Viljan tuotantoa on kiihoitettu
suurilla tukipalkkioilla niin, että
viljamäärät ovat vain vaivoin halli­tusten
hallittavissa. Mm. USAssa
vehnästä farmareille maksettavat
hinnat ovat 30 prosenttia maailman­markkinahintoja
korkeammat ja
viime vuosina valtion' on pitänyt
maksaa viljelijöille tukipalkkioita
siitä, että nämä ovat jättäneet osan
maistaan kesannoksi. USAssa on ny­kyisin
n. 35 miljonan tonnin ylijää-mävehnää
ja kuluvan vuoden sato
oli n. 30 m i l j . tonnia.
Kun Neuvostoliitto nyt ostaa eh­kä
3—4 miljoonaa tonnia vehnää
USAsta, tämä osto ei -suinkaan rat­kaise
U S A n ylijäämäpulmaa, mutta
korjaa kyllä jonkin verran USAn
yaikeaa maksutaseongelmaa. Tämän
tosiasian presidfentti Kennedykin on
myöntänyt.
' tanadalla oli viime vuonna n. 11
'milj. tonnin ylijäämä vehnää Kulu-,
van vuoden ennätyssadon määrä on
arvioitu 19 milj. tonniksi, mistä
vientiin länsimaihin menee n. 10
milj. tonnia. Kun oma kulutus las­ketaan
pois, Canadassa varastojen
kasvu ei muodostu kovin suureksi.
Canadaan nähden Neuvostoliiton
viljan ostot (6.3 milj. tonnia) mer­kitsevät
todella suurta helpotusta
Tämän vuoksi Canada tekikin kau
pat Neuvostoliiton kanssa välittä
mättä vähääkään tiettyjen amerik
kalaisten piirien vastalauseista.
Australian sato oli tänä vuonnj:
normaalia heikompi. Maalla oli kui
tenkin vanhoja ylijäämävarastoja,
joista se on myynyt Neuvostoliitolle
1,6 milj. tonnia. Vehnän ylijäämä-ongelma
ei tämän jälkeen ole
Australialle enää akuuttinen.
Tähän tapaan asioita selostaa F i ­nancial
Times osoittaen, että Neu­vostoliiton
viljaostot eivät johdu
nälänhädästä. tai Kiinan kiusaami­sesta,
vaan sellaisista luonnollisista
syistä kuin kasvanut kulutus j a nor­maalia
paljon heikompi sato. Sa­moin
lehti toteaa^ että lännen suu­r
i l l e viljamaille Neuvostoliiton os
toista on paljon hyötyä, vaikka
esim. USAn ylijäämäviljaongelmaa
ei näillä ostoilla ratkaista.
.USA ,pn joutunut vehnäkauppa-jUtussa
^suprasta^^li^^
r i ^ i m a a n J l ^ n g j i K i t e t t i i n kiiy^aita
>^stala«8^^j^ ^Cartadan i • velinän
m y y n n p i ^ ^ ^ ; yritettiin est^.-' h i i -
tä. T ^ ^ j f ^ ^ f c e ^ ^ ämerikk^aiset:
pöllitikoti(' 'le^qi|tp j ^ ha^ij^sw£j[^n''
ouiaiser ruj^^^^^^k^
n^än pmaavehn^otaänsft^Ml^y^däkö
vai eiköflhy^dSiH^|tS;i^|itt^^
l i in jo: eni][$h[kuii2^^]ii||^ tie­toa
J^euvostoliiton'iin^Wl(isista os­totarjouksista.
Ke'nii*eäy' kysyi
kauppa- ja ulkoministeriöiltä j a jo­pa
Pentagonilta (USA:n sotavoi­mien
päämaja), voidaanko kauppoi-^
hin ryhtyä "USA:n turvallisuutta
vaarantamatta". Suoritettiin gal-luppeja,
joissa mukana oli jopa sa­lainen
poliisi, ( C I A ) . Ja lopulla
Kennedyn oli ' tunnustettava kuin
leikistä loukkaantuneen lapsen, jo­ka
kuitenkin haluaisi o l l a mukana
3delleen leikissä että 'liittolaisemme
ovat myyneet suuria vehnämääriä
kommunistisiin maihin. Olisi miele
töntä kieltää amerikkalaisen veh­nän
myynnit. Mitä järkeä siinä on
että liittolaisemme ostavat meiltä
suuria vehnämääriä, jauhattavat nii­tä
jauhoksi ja myyvät sitten itäblo­kin
maihin. Myykäämme itse suo­raan.
USA:n vehnän myynteihin vaadit­tiin
eri tahoilta liitettäväksi kaiken­laisia
poliittisia ja taloudellisia eh­toja.
. Loppujen lopuksi kävi niin,
että USArn oli kärsittävä' kaupois­sa
tappio kautta linjan. Ensiksi
kaikilta poikkeuslaielta oli suljetta­va
silmät; Toiseksi U S A : n oii myy-
. tävä vehnäänsä maailmanmarkki­nahintaan,
mikä on paljon alle US
A : n valtion farmareille maksaman
hinnan. Edelleen U S A : n oli suos­tuttava
myymään vehnä osittain
luotolla, minkä amerikkalainen laki
kieltää jyrkästi. Mutta tätäkin seu­rasi
vielkä uusi nöyryytys. Neu-^
vostoliitto ilmoitti, ettei se tarvitse­kaan
mitään luottoa, vaan maksaa
kaiken käteisellä. Viimeisimmässä
vaiheessa eräät amerikkalaiset ovat
vaatineet, että Neuvostoliittoon
myytävä vehnä olisi kuljetettava a-meiikkalaisilla
aluksilla ja makset­tava
sen mukaan käypä j a korkea
amerikkalainen rahti mikä nostaisi
luonnollisesti hintaa. Jos neuvos-
NATO KIIREHTII YDIN
ASESUUNNITELMIA
Moskova. — Neuvostoliitto kiin­nitti
jälleen maanantaina huomiota
suunnitelmiin ^r^/VTOn yhdistettyjen
ydinvoimien jjtniupdostamisesta ja
^huomautti, eU^;Se ei voi. seurata töi-jmettom^
a, fjos LänsirSaksa saa y-idinaseij^
a jl^p^htuipa se missä muo­dossa
tahansa. Neuvostoliiton .kan­nanilmaisu
lesitettiin TASSin viral-iisen
lausunnon muodossa. NATOn
jäsenmaiden viime aikoina kiihty­vässä
tahdissa pitämät neuvonpidot,
joiden keskeisenä kysymyksenä on
yhdistettyjen ydinvoimien muodos­taminen,
sekä Länsi-Saksan ja US­A
n toimeliaisuus tällä alalla ovat ol­leet
aiheena Neuvostoliiton lisään­tyneeseen
huolestuneisuuteen. Lau­sunnossa
todetaan tällaisten toi­menpiteiden
olevan vastoin Mosko­van
sopimuksen luomaa henkeä.
Neuvostohallitus katsoo, että ny­kyisessä
tilanteessa hallitusten tuli­si
luopua kaikista toimenpiteistä,
jotka voisivat haitata Moskovan so­pimuksen
luoman ilmapiirin hyväk^
sikäyttöä kansainvälisen jännityk­sen
lieventämisessä edelleen. ,
TASSin lausunnossa viitataan sii­hen,
että Y K n parhaillaan koolla o-levassa
18. yleiskokouksessa neu­vostohallitus
on esittänyt uusia eh­dotuksia
aseistariisuntaa koskevien
neuvottelujen edistämiseksi ja ato­miaseiden
. kilpavarustelun pysäh-dyttämiseksi.
Tällä välillä ovat NATO-maat kui­tenkin
aloittaneet uuden neuvotte-^
lukierroksen multilateraalisten y-dinasevoimien
perustamiseksi, sano­taan
lausunnossa, jossa viitataan Pa­riisissa
11. 10. alkaneeseen NATO-Kokoukseen.
Edelleen lausunnossa todetaan,
että ydinasesuunnitelmien liikkeel­lepanevana
voimana on U S A n ohel­la
Länsi-Saksa, joka pyrkii pääse­mään
näihin aseihin käsiksi joko
yhteistoiminnassa .Ranskan kanssa
tai NATOn yhdistettyjen ydinase­voimien
kautta tai sitten kumpaakin
lietä.
Koska on ilmeistä, että molem­missa
tapauksissa annettaisiin sy­säys
uusien valtioiden osallistumi­selle
ydinasekilpailuun sekä ydin­aseiden
leviämiselle, varoittaa neu­vostohallitus
Yhdysvaltoja tällais-ten
toimenpiteiden seurauksista.*- • '
Neuvostoliiton johtavat piirit eivät ,
voi olla ottamatta huomioon, ett^..
niiden täytyy turvata Neuvostoliiton
j a sen liittolaisten turvallisuus täi-".,
laisessa tapauksessa. NATOssa ote­tut
vaaralliset askeleet eivät voi oi-l
a , vaikuttamatta kielteisesti vielä
hentoihin: yhteisymmärryksen ja
luottamuksen oraisiin valtioiden vä­lillä,
sanotaan TASSin virallisessa
lausunnossa. . . '
1 i ; t i i • — Kymmenen amerikkalaista ja
englantilaista sotilashenkilöä on tä­män
vuoden aikana mennyt Itä-Sak­saan
j a anonut poliittista turvapaik-;i , , \
Haoikeutta. Myös muuan Länsi-Sak- • ' ^
sassa palvellut- belgialainen sotilaB
on loikannut y l i rajan. (STT — V-12 V
DN, B e r l i i n i ) . "^"^ *
Suotuisa ilma­piiri
edelleen
Moskova. — Neuvostoliiton uiko-'
ministeri Andrei Gromyko sanoi-
Y K n yleiskokouksen päätöslau.sel-maa.
jos.sa kielletään ydinaseilla va- i -.
rustettujen kohteiden lähettäminen
maata kiertävälle radalle "uudeksi '
askeleeksi kohti kansainvälisen jän­nityksen
lieventymistä"..
Izvestijalle antamassaan haastat­telussa
Gromyko sanoi edelleen, et- •
tä Y K n parhaillaan, koolla oleva
yleiskokous istuu kansainvälisen
jännityksen tietyn lieventymisen,
merkeissä. Yleiskokouksen tävsis-,,,,
tunnon ensimmäisistä päivistä a l -
vpf.r, kokouksessa muodostui poliu-tinen
ilmapiiri, joka eroaa myöntei­sesti
aikaisemmista. _
Gromyko totesi kuitenkin välit-taen,
että eräiden maiden hallitufi*- A
set eivät tarpeeksi käsitä aseistarii-suntaongelman
tärkeyttä ja sitä, etr.
tä kilpavarustelu on jo astunut seit
rajan yli, jonka takana uuden so­dan
aloittaminen johtaisi ihmiskun­nalle
raskaisiin seurauksiin.
Ministeri sanoi, että Neuvosloliir
ton j a U S A n välisillä keskusteluilla
.samanaikaisesti Y K n yleiskokouk­sen
istuntojen • kanssa on ollut yhtä
suuri vaikutus kuin itse yleiskoko­uksellakin.
P
"Jos pidät minusta, niin s i l l o in on sinun pidet ävä myös koirastani', sanoo eläkekorotusta ku­vaava
neitonen esittäessään, että hänen vastaan )ttaminen merkitsee myös sitä, että on makseta-va
enemmän veroa. (Tuloveron korottamisesta yhdellä prosentilla ilmoitettiin äskettäin)
"The Big Lift"
Tavaton suihkumoottoreiden ry­my
on täyttänyt ilman Länsl-Euroo-passa,
lentokonepetroolia on poltet­tu
säälimättä, Jentokentillä on hi­koiltu,
kiroiltu ja huudettu, on las­kettu
tunteja, minuutteja ja sekun^
teja; on manailtu sumua ja huonoa
säätä: aitoamerikalamen sotilaalli­nen
harjoitusoperaatio "The Big
L i f t " (suuri nostO) on käynnissä.
Näin kirjoitti Kansan Uutiset leh­den
pakinoitsija "Nuotta" viime
perjantaina j a jatkoi edelleen:
" B i g L i f t i n " tarkoituksena on
kyörätä 72 tunnissa USA:sta ilma»
teitse 15,000 hampaisiin asti aseis^
tettua sotilasta j a 500 tonnia kalus­toa,
sanalla sanoen: kokonainen
panssaridivisioona. Sitä varten laa­dittiin
jo ajat sitten USA:ssa mi­nuutin
tarkka ohjelma j a Texasissa
sijaitsevan Fort Hood in tukikohdan
auto- j a panssarimiehet saivat viik­kokaupalla
ajella kulkuneuvojaan
länsisaksalaisten liikennemerkkien
mukaan. Kun sitten " B i g L i f t i n"
merkeissä on k a i k k i , amerikkalaiset
sotilaat siirretty 10,5 tunnin lennon
Jälkeen Länsi-Saksaan on tarkoitus
järjestää manööverit, joissa saapu­neita
vastaan asetetaan toinen sa­maa
suuruusluokkaa oleva amerik­kalainen
panssaridivisioona, jonka
on määrä "hyökätä idästä". E l i Ile-
San mukaan:
"Harjoitusdivisiooriasta käyte­tään
nimitystä 'Hell on Wheels'.
Sen on oltava täydellisessä tais-
: teluvalmiudessa neljä : päivää
kuljetusten päättymisen jälkeen.
Tähänastisten suunnitelmien mu-
, kaan ' lähtee panssaridivisioona
r 28. päivänä lokakuuta kohti Han-nauta,
missä sen on määrä mie­hittää
sillanpääasemat kaksi päi­vää
myöhemmin.
30. päivänä alkavat sitten var­sinaiset
harjoitukset liittotasa­vallassa.
Amerikkalaiset joukot
ryhtyvät hyökkäykseen oletettua
vihollista vastaan, ylittävät Main-virran,
'valloittavat' 3. päivänä
marraskuuta BUdingenin ja ko­koontuvat
lopulta 6. päivänä
Kirchgönsiin, missä harjoituksen
tulokset punnitaan ja arvostelut
annetaan. Big Liftissä mukana
olleet amerikkalaiset yksiköt kul­jetetaan
takaisin USA:han mar­raskuun
12-—22. päivien välisenä
aikana."
Luulisi, että Länsi-Saksassa oltai­siin
ylen ihastuneita moiseen sape-linkalisteluun.
varsinkin kun " B i g
L i f t " yksinään maksaa jo 64 miU-huomen
markkaa, summan, j o l l e oir
keastaan on vaikea keksiä hyödylli­sempää
käyttöä. Kuitenkaan länsi-saksalainen
tyytyväisyys ei ole va­rauksetonta,
sillä siihen liittyy hy­v
i n h^pan soi'aääni. Näet: viikon-vf^
ihteessa USA:n varapuolustusmi-niste^-
i Rosvvell Gilpatrick piti Chir
cagossa^piAeen, jossa hän—- tosin
suoraan "Big L i f t i i n " viittaamatta
^ antoi ymmärtää, että kuljetuska­luston
ja aseistuksen kehityttyä so-tilaskulujä
voitaisiin vähentää ulko­mailla
luopumatta silti — kuten
asia hienovaraisesti ilmaistiin —
"velvotteista liittoutuneita koh­taan".
Länsi-Saksassa asia tulkittiin vä­littömästi
siten, että U S A aikoo vä­hentää
Euroopassa olevia joukko­jaan
— joita yksin Länsi-Saksassa
on huikeat 250,000 miestä ^ ja me­takka
o l i välittömästi tavaton. Leh­det
ovat kirjoitelleet paheksuvasti
asiasta ja kun U S A : n ulkoministeri
Dean Rusk saapui eilen i l l an suussa
Bonniin, niiit^hänet sanottiin otet­tavan
uuden kanslerin Erhardin
toimesta heti ripille.
Kaiken väitetään perustuvan uu­s
i in amerikkalaisiin strategisiin las­kelmiin,
joiden mukaan lyhytkan­toisten
ydinaseiden määrä tosin
mm. Länsi-Saksassa lisätään, mutta
painopiste olisi edelleen tavanomai­sen
aseistuksen suunnalla. J a että
selkkauksen sattuessa tyydytään
kahinoimaan niiden avulla, jotta
diplomaattiteitse olisi vielä mahdol­lisuus
puuttua asiaan.
Eipä luulisi, että sotakouluja käy­neiden
kenraalien päässä itää näin ,
naiiveja ajatuksia. Eiköhän asia l i e - ' -
ne niin, *että sodan syttyessä—^ jos­ta
Jkaikki hyvät voimat meitä varjeU
koon! — ydinaseiden käyttö tulee .
heti päiväjärjestykseen, eikä s i l l o in
ole enää aikaa järjestellä mitään
" B i g Liftejä". Ja koko puuha tun­tuu
nollan arvoiselta senkin vuoksi,
että 72 tunnin " B i g L i f t " vaikuttaa
— nykyajan aseistuksen tietäen —
kovin helposti haavoittuvalta. Puhu­mattakaan
manöövereistä, joissa jo
ennakkoon ilmaistaan kohteet, ta­voitteet
ja joukkojen siirrot. Mitä- .
hän tekemistä siUjä lienee mahdolH- i
sen todellisuuden kanssa?
Sivumennen: aJatAlluMinqie ; I Q - '.
puksi, että I^euvostolUt|« |)^|^t|Usi.
oman "liftinsä" ja harjoitusmielte*
sii siirtäisi lentoteitse 32 ittiuil|sn^.\>
15,000 miestiiiJi(^^dW(i
ItSSaksaaa äd
Tai Kuul>aaffr#ft£|
siltä lJiniiessli{
i
• <
m,