1955-08-25-04 |
Previous | 4 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
VAf>AUS Oqnn <tf^gagnlaa Catiadtehg. EB> tsMtobea »tm «; 1»^^^^^ 08 «ecxmtf class inaU Post QfOeeD^Tartmenti Ottawa. Pab^ lUbed «reekly:. TUesdayv, nnmdays and Satvrdays l]^ Vapaus PnbUSblng Company Ltd^ at 100-102 Elm 6t^ W., Budbuiy, Ont., Canada. Editofial OfSe« OS. 4«i2ä»J SSinager Suksi. Editor JiT/SUnnd^ »kiUog addness: Boxi^rBudbuy; Ontario. Advertising »tes upon ivpUcatioo^ Translatlon Iree of cimts;e.: - TZLAUSBXNNATt V CmaAasBA'. i vaE. 7X0 «ltk. 3.79 Ybdyssvalloia^r 1 «k. 8JO0 « kk. 420 Suomeasai ; • i «t^^8^ Mi l§®5 I m} m im pii IIII • i ^11 rokossa Ale oleinme tottuheet kiiulemM^^^ t a " ^ - ^ mutta vinton alussa JF^ protektpraäfisia; i i a r o l ^^ ' l««t uutisttedÖt A^Jttä J < ^ ^ iV)siasiassa^^ jintiuka^ verilöylyt j a imstään ittuusta ei voida puhua j ; u i n v ^ sijla siellä pn Icä}^ tykeillä J a lentokoneilla varustettuja; jqukicoja mlltein aseettö --^ tulee jää-määii lähteinättö^ häpeätahraksi.Ranskan imperialisniih historiaan. • * SarM^ Iceriaa Icun Rariskan^ imperiaiisoiille^lyästi ntiyötamie-liset uutistoim^ MäritAon rariskälaiset muka yrittävät väin " efäitä kumoamattomia tosiasioita. .y / 'Ranskalaiset muodostavat Marokossa pienen vähemmistön väestöstä —yain^niurto^ asukasmäärästä.' Mutta ranskalaiset 1; P o i ^ sidlä täydelli^ marokkolaisilla ei ole mitään isananr valtaa oman maansa asiohsta. Päinvastoin ranskalaiset haluavat ylläpitää "herravaltaansa" keinoista välittämättä. Pviheet kykene hallitsemaan ' itse itseään, ovat kokonaan tuulesta temmattuja. Historia tietää ker- ['.P:toa, että paljon ;takapajuisemmassa kehitysvaiheessa, olleet kansat ' ovat pystyneet huolehtimaan omista asioistaan toisten sekaantumatta . n i i h i n . Tosiasiassa on kysymys siitä, että Ranskan imperialismi ~ ja haluaa pitää tämän riistoasemänsa marokkolaisista tuon taivaallista yä^^ Suuren rahan uutistoimistojen tiedonannoissa esitetään tekopyhiä syytöksiä marokolaisia vastaan '"terroriteoista." / i M u t t a ' k u n sorretulta ja alaspainetulta kansalta kielletään kaikki demokraattiset oikeudet; kun maata hallitaan nikomaälaisten toimesta varsinaisen kansan mielipidettä lainkaan kuulematta; ja kun kansalla ei ole mmkäänläisia mahdöllisuu^ ja vaatimustensa esittämiseen,, niin kuka on sitten syyllinen siihen, jos • epätoivon tilaan ajetut alkuasukkaat •tuiyaijtuva terrbritekpihin ? Iällisiä ovat tässä tapauksessa ehdottomasti ranskalaiset viranomaiset, jotka ovat marokkolaisilta 'kieltäneet kaikki muut vaUtusmahdolli-suudet. f ; Sitäpaitsi meist^ -^emmekä me halua puolustaamissään ' ^ h t y j a terroriteko^ märökkolaiiten terro isiiu-resti liioiteltu. i • : fc^ Tässä >^ seuraavaa: Ka^^ i ja £ kartcpittivat hänet m / T^t pi^ Icoskä 4ätä miel ival ta iistä tekoa) vaan ova t yaa-r tinee^t; täinäh 5^ Tämän kair- Jcoitustäpäuksen to mielenosoituksia, missä oli tarkoitus vaatia sulttaani Mohammed Ben Jussefin takaisin palautlamista — ja juuri näiden mielenosoitusten; yhteydessä aloitettiin nykyinen verilöyly kansallismielisiä marokkolaisia vastaan. • 'Me emme tiedä missä määrin ori perää niissä puheissa, että m^^ rokkolaiset ovat syyllistyneet terroritekoihin. Hyvin vähän yksityiskohtaisia tietoja on annettu näiden syytö-ten-tueksi. M u t t a saaduista uudistiedoista ilmenee, että ranskalaiset ovat syyllistyneet kymmenkertaisesti suurempiin julmuus- ja terrori- tekoihin kuin marokkolai- '•: set — puhumattakaan nyt siitä^ että marokkolaisilla on.oikeus puolustaa itsemääräämisoikeutta omassa maassaan, eikä ranskalaisilla ole mitään muuta kuin ''väkevämmän oikeus'' sekaantua heidän sisäisiin asioihinsa. . . Tiistaisissa uutistiedoissa kerrottiin todella pöyristyttävästä tapauksesta. C P : n uutistiedon mukaan Ranskan raskas tykistö, lentokoneet jamuukalaislegionalaiset tuhosivat Algeriassa maan tasalle y h - delcsän kylääy joiden "rikoksena" oli se, että niitä ''epäiltiin" kapi-' nallisten piilopaikaksi? Kukaan ei ole edes väittänytkään, että siellä olfei ollut "kapinallisia'^ piilossa, MinkäänlaiMS^ sstei ole syytöstä todistettu. Ja kyläläisille ei annettu edes muodollist a i»ahdolIisuutta syytöksen kumoamiseksi. Ei tarvittu muuta kuin se,*ei;tä ranskalaiset viranomaiset 'epäilivät", jotta ''kapinallisia" pii-lel^ sii näissä kylissä. Tämän epäilyn perusteella annettiin muukalais-le^ iQualaisille määräys pidättää; näiden kylien -kaikki miehet ja 'kuljettaa naiset ja lapset pois.. Tämän yöllisen ratsian jälkeen aloitettiin alkuasukkaiden kylien — köyhien, ja puutteenalaisten ihmisten asuntojen, savi- ja olkihökkeleiden tuhoaminen nykyaikaisilla: sotavälineillä) 'Varmaa myös on, etteivät ratsian järjestäneet viranomaiset löy- '" \ kylässä piiloitteleyia kaikkia naisia ja lapsia ja niin tuhoutuivat Q kotiensa raunioihin.'Jämän julmempaa terroritekoa-on tuskin vÄikea kuvitella, ja sen rinnalla kalpenevat marokkolaisten kaikki mahdolliset terrorrtyöt mitään merkitsemättömiksi. SYNTV^AAÄ- PÄIVIÄ iin. Kristina Pesonen, Beaver t a - feelta, täyttää torstaina, elokuun 25 pnä 84 vuotta; :;' Jack Meml Wat€r8 Townsbipista täyttää 80 vuotta lauantaina Vi. 27 pnä. .r Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain onhentoivotultslin. f>/m^ m/m uanlit n nousu Mitä muut sanovat ; väenJeiiden kirjapainon. Hallituksen vastaulEsessa tuomittiin tämä tejto, : .T/utta samalla annettiin tunnustusta /; työväenliikiettä vastaan taisteleville ;]; lapiianllikkeen: • "hyville voimille". ; Tällä kertaa eduskunnan ; hiukka I enemmistö kuitenkin kieltäytyi h y - RANSKAN J A MAROKON SUHTEET "Marokon; kansallisen liikkeen Julkisissa lausunnoissa on inoneen .kertaan toistettu samaa ajatusta: pyrkimyksenä ei ole välien katkaiseminen Ranskan kaiissa vaan ennenkaikkea neuvottelut,:: joiden avulla sovittiin Banslsan kanssa' Marokon uudes-. ta a£emasta kansakuntana, joka itse määrää asioistaan' Ranskan kommunistit ovat yhtyneet tähän ajatukseen ja viitanneet äskettäin aikaansaatuun Tunisian ratkaisuun,, joka tosin el ole 'johtanut Tunisian täydelliseen itsenäisyyteen, mutta aikaansaanut M a rokon kaaosta mohih verroin rauhal- • lisemman; ^ tilanteen. >. Tämä tie on ; Ranskalle avoinna, jä jos se tahtoo päästä sekä Marokon että Ranskan kansalle ainoaan onnelliseen ratkaisuun, sen on luovuttava terrorista Ja valittava tämä tie.V ^ iVökansan S a nomat, Helsinki/ in Kanthmandussa heinäkuun 27- päi- , vustä 1933 K i i n a n kansantasavallan Ju Nepalin kuninga£kunnän hallitus-valtuuskuntien välillä käydyt neuvottelut ovat johtaneet normaalisten dip- Icnaattlsten suhteiden solmimiseen Kiinan kansantasavallan' ja Nepalin kuriingaskuhnan välillä. Neuvottelujen päättymiseh jälkeen juliaLstussa yhteisessä tiedonannossa mm. sanotaan:.;^ • :V':''^''v ^'•••r/v'^/-';^-. •••':'•';• Haluten aikaansaada ystävälliset suhteet kummankin maan välillä mo;-" lempien maiden hallitukset ovat suostuneet normaalisiin diplomaattisiin suhteisiin ja suurlähettiläiden vaihtoon; K i i n a n kansanjtasavallan 'ja Ne-phlln kuningaskunnan välillä. ' Molemmat hallitukset ova t lisäkvi sotineet-siltä, että,;tärkelrhpinä peri-: sintteinä, jolta molemmat maat tule- .•rltncudattamaaa keskinäisissä su!i-teisiaari, tulevat olemaan seuraavat 5 peilaatetta: • 1. Toistensa alueellisen koko- : naisuuden jx suvereenisuuden kunnioittaminen. 2. Hyökkäämät- . ttimyys. 3. Puuttumattomuus toistensa . sisäislih asioihin millään taloudelllseUa, poliittisella taikka Idcologrisella syyllä. 4. Tasa-arvol-suus Ja keskinäinen hypty. 5. R a u hanomainen rinnakkainelo. ; Molemmat hallitukset olettavat, et-tl-, diplomaattisten suhteiden solmiminen tulee edistämään myöskin t a loudellisen ja kuittuurlkanssakäymi-sen edelleen kehitystä molempien n*.alden kesken. Jos aseiitfetto bolisaaDJJonfelM» tunkietitoa työläisnuorison itott-i u u r i k U ^ i l n i b i i i , päboinpiteiee piijelmansuorittaiia Ja Jnbiaylä-iiöä, jrepii ihmisten vaatteita^ rilt-kod työvärentaion ikkunoita ii.re^' volvereilla änunusltcllen liajoit-taa tilaisuuden— niin initä. niiel-; ta. olette teon isänniaaUi&estä a r - ^vosta?,^ ,,-—.^^^^ Jos viranomaiset eivät miilun, jtlin; lievään muotoon ääidittu pierus-tavoin) ptfutu, tai»ihitqmieii^: i n l - ] telu pälfräjät^ets^iaseeh ;siirtyminen,, fcuan tai jos • maan hallitus antaa f jossa iiallitliisfelt^^ r »hmi ! v a a d ^ l h .^ väkivallantekijöiden kulkea,' v a - i laäjUu--; ; dessaanylläpidetääh;^^^^^^ f vsfcsymästa hallituksen kantaa sellai- .senaan. Työväei|ryj|ni|^^^ tubt^äi • laisten edUstajieh • ^niliS^^ !Äyväit^t^ • ry mi Varmuudella voidaan ennustaa, että yleinen mielipide Ränskassfi ja^ kaikkialla maailmassa tulee inholla tuomitsenraan marokkolaisia v i t a a n nyt järjestetyn verilöylyn. r : ; * "rähän viittaa erehtymättömällä tavalla se tosiseikka, että Y K : n jäsenyydessä olevat .Afrikan j a Aasian maat ovat vedonneet asiasta Y k : n Pääsihteeri Dag "Hammarskjöldiin pyynnöllä, että hän käyttäisi virastoaan hyväksi tämän verilöylyn lopettamiseksi . • . ^ Kuten tiedetään;, sosialistinen Kiina ei ole vielä saanut jasenpi-keuksiaah YK:ssa. Nämä .Afrikan ja Aasian maat, jotka nyt vaativat verenvuodatuksen lopettamista Marokossa, pvät siis porvarillisia mai-tay^ mutta tietäen mistä todella on kysymys, niiden myötätunto on kiis-ialtomasti marokkolaisten puolella. • Muistaa myös tulee, että nämä afrifckalais-äasialaisel maat ovat jo;aikaisemminesittäneet Y K : n yleiskokoukselle ehdotuksen, että M a - rokkolle ja Algerialle tulee myöntää suurempi itsemiiäräämisoikeus. Että juuri tästä pn kysymys, se ilmenee siitäkin kun Ranskan hallitusviranomalset ovat myöntäneet, että joitakin myönn)rtyksiä on'^ tehtävä kansallismielisten marokkolaisten vaatimusten tyydyttämi-seksi. # '•'••/Ty^•'^l':.'.'' : Mebtä tuntuu, että Canadan edustajiston pitäisi antaa varauksettoman tukensa Afrikan ja Aasian maiden pyynnölle, että Y K ryhtyisi välittäjäksi verenvuodatuksen lopettamiseksi Marokossa ja seii jälkeen sille ehdotukselle, että Marokolle ja Algerialle annettaisiin niidra^nsoille kiistattomasti kuuluva^^^i 1|8I km patoa virran Peking. r-> (Uutistoimisto Uusi Kiina) - - Keltaised Joien yedep-saannösteiykomitean Johtaja Wang Hua-Jan luo äskettäisessä Kansan { Päivälehdessä katsauk-. sen Keltaisen Joen säähnöstely-työhön yhdeksän viime vuoden a i - ..; 'kana.:. ,,•,••'•,' Hän kirjoittaa; etta Joen tulvistaan pahamaineisella aläjuoksul" lä on pantu kuntoon ylt 1,800 kilometriä patoja, minkä yhteydessä on siirretty 130 miljoonaa kuutio-, metriä maata. Hän lisää, että p a tojen vahvistamiseksi niille on.istutettu 14 miljoonaa puuta ja 66 miljooniaa pensasta. "Jotta voitaisiin hallita jokea, jonka juoksu on vaihtelevainen ja joka kuljettaa rhukanaah valtavat määrät lietettä, on alajuoksulle rakennettu tulvaapidättäviä alueita, joiden avulla voidaan tilapäisesti ohjata toisaalle 2,000 kuutiometriä vettä sekunnissa", mainitsee 'Wang Hua-jun; Kalkkien näiden toimenpiteiden sekä kansan suurten ponnistusten ansiosta, huomauttaa hän, ön k e l t a i sella joella, joka on viimeksi kulunel- -den sadan vuoden aikana miltei joka vuosi murtanut patonsa, voitu pitää puolia tulvaa vastaan yhdeksän viime vuoden aikana. Hän kirjoittaa, että viiden viime vuoden aikana on 300,- 000—400,000 henkeä työskennellyt hallituksen. järjestämissä tulvantor-juntaryhmissä. Kirjoittaja huomauttaa, että nämä toimehplteet eivät kuitenkaan ole o l leet riittävän tehokkaita' tulvan t u hojen estämiseksi. .Suuret lietemää-rät. Jotka ovat kerrostuneet joen alajuoksulle, ovat kohottaneet joen uomaa alinomaa. Nykyisin ovat joen äyräät jo 3—10 metriä ympäröivää .maata ylempänä. On tehty \-almisteluja joen hallit- - p ^ l l a j a i a i i ^ ; j a jatkaa terrori;^. . tekojaan äinä murhiin j a murhapolttoihin saakkairouUaasettai^ syytteeseen enStmnulsiehbyök- . käyksen köhteieitsl joutuneet työi-iäisnuoret — niin mitä tämä osoittaa vältiovalian: halusta y t - . läpitää liaaasf^a laillisuutta ja kaii'^' {.alaisten oikeusturvaa, etenlUn, Jos vielä tasavallan presidentti a n - : taa Julkisesti tunnustuksensa täl-iaisia tekoja suorittaneille huli-gaanijoukoiilei; Xäin tapäiitui S ubmen tasayal-,. lassa vuoden IS29 lopulla Ja vupr den 1930 alkupuolella. *; ^:; . ; Ensimmäiset väkivallanteot olivat ^pählt.uneet iLapuaila marraskuun '23. —25, päivinä} .Mutta ne olivat vaiti' alkusoitto. Pian,saivat hämmästyneet kansalaiset; kuuilaLettä huliganismi ollkih ."isänmaalli&ta'' valtiollista, i i i - kettä, joka vaati, suuria miiutbksia maan valtiolli-sessa elämässä, Joulu-, kuun 1. pnä pidettiin .Lapualla eh-simmälheh "kommunismlrivastainen" kamalaiskokous, jossa esitettiin j ^ kiä vaatimuksia vasemmistososlalis-tien. toiminnan tukahduttamisesta. Kokous päätti läiiettää hallitukselle •julkilausuman, jossa mm. 'Selitettiin, ct tä. ' täällä.; ei. hyväksytä" sitä;.' "että vase.Timiston -.lehdet saavat vapaasti ilmestyä ja seh; ecluEtajat istua edus-klinriasoa. Lcpuk-Hi esitettiin uhkaus, että eliei haJrituH .ryKdy toimenpitei-siih vasemmifitoa 'vdstaan, * on 'mitä. v:"ak;;yin aiiie pelkoon, että .'ie menet- .iää oma-aloiUeiieh.oaeeri tilanteen: hallitsemiseksi ja hillitse.iiiseksi"., r^::, Lapuan.;ko>:custa ;s3urosi hojieassa tiihdLssa.eri puolilla maata sarja .muita kokouksia/ joista.lähetetettiiii 'hali; . I;tuks3ll3 ^sa.aiänLap.ii;^;! ; vaatim j:, uhkauksia; /Maaliskuunsa. 1930 terroristit S!j.rkiväi; Työn Äänen, kirjiaijair i?qn -yaa.'.assa, :fcuhti-: j a touk ryhdyttiin 5Uori:>:2maan työväestön lucVtaihu.-;ien!riiöiden '. pahöinpitely- J!i : ja': .yäklväUaisla kycdityisia,, mullutuk?in, j d h;joit'am?iah -yä^f^ vallalla .työväestön jurilia . ja miiita tiiaisu^ksla. Kesäkuun - alussa* tapahtui Vaasassa ensimmäinen 'OikeusiS-; tulmeh työrauhsn avoin Ipukkaami--' :Ken, jonka yhteydesHä . terroristit' "rauiluttivat" työläisten FUolustuS-; ' a s i a n a j a j a n ollieuspaikaltä,:.: läänin-ir: a.O:'reri-an j a .Vaasan kaupungin poliisimestarin käsist^ä. Ke=:äkuu3sa a l koi lapuanlilke myös vä"kivaliOin sulkea työväentaloja. .: Tämän kauden aikana saavuttivat j i a l l i t m t a ja eduskuntaa vasr taan kohdUtetut uhkaukset ja painostus enhehnäkemättömän räikeitä muotoja. . Uhkausten tehostamiseksi, lapuanlilke päätti'lähettää yli lÖ.OOOsuoje-^ luskuntaiaista ja muiita illkkeen kan-, liattajaa Helsinkiin heinäkuun alussa, jolloin eduskunnan piti kokoontua ylimääräisille valtiopäiville tilannette' ja. sen vaatimia toimenpiteitä käsittelemään; - ' , • . • . , ' : < : /: : Mutta olivathan .Suomessa vahvat poliisivoimat, jotka lukemattomia.ker-töjä: olivat osoittaneet, kuntoaan taistelussa työväestöä vastaan. Mitä ne .tekivät tämän ;terroinsmin estämiseksi?" / , JBduäcnnnan . hajaäzm sälomalle Kallion lialUtus koiten- . k i n -iniitäsi kintaalta ednskuhnän päätöfcfiille,. Se salli' t e t r o r i s B^ jaticumisen maassa. Ja sen enslm-mäineh ;; huomattava, teko b i -: keusjärjestyksen ylläpitämiseksi',' oir keisäkiiiun 11—-/ 12 päivinä maaherroiUe .annettu < määräys. ' estää kaikkien vasemmistoiehtien \, ilmestyminen; ja sulkea yasem- ;•• mistään ;kirJapainot.v;';.':''v'; Presidentti Relander hj-väksyi kaikki em. hailitukseh kannanotot j a meni vielä pitemmälle kuin hallitiis. Häh matkusti Pohjanmaalle tutustumaan t^rrorlstljohtajiin, j a julistautui sen jälkeen Kauhavan ilnaäil säkuussa pitämässään puheessa l a - puanliikkeen kannattajaksi. Lapuan-liikkeen tyyUm hän arvosteli "puolue-pyyteiden repivää vaikutusta" j a lopetti puheensa iapualalskokouksten tunnuksiin: "Isänmaa on vapautettav a .jbozmxt^^ •.; Jumala isänmaata'suojellcooni" Näyttää^ siltä,'että terroristit p i tivät jröldenttiä omana luottamus-miehenään, sillä kesäkuun 11 SJäi vähä he tyytymättömmä KaUion hallituk- Btn hitaaseen toimintaan kääntyivät vaatimuksmeen; suoraan presidentti; Itelanderin ''puöleeri.' Maan '.valtion-päämies otti juhlallisesti vastaan avöi- Scw %'ork. 'T-E) »ongxeasJn noi-taJabtUtomitean j^äänxies, jumgr^' mies Walter tuli pahasti soJatUkisi kun näyttelijä l o u Polan texävin ssnpln tuomitsi koko iiomman ^laittomana koa myöhemmin hän yhdessä halU-tuksen kanssa oli toteuttanut kalkki hänelle esitetyt vaatimukset. V. Ensimmäinen niistä oU em. vasemmistoiehtien lakkauttaminen,' jota ryhdyttiin totsuttamaan samana päi- Vänä, jona lapuanliikkeen edustajat olivat neuvotelleet presidentin kanssa. Ja seuraavien viikkojen aikana valtiovalta meni täydellisesti polvilleen lapuanliikkeen edessä. ; IVIiten tämä oU mahdoUista? S i tä on vaikea ymmärttää, ellemme ; luo silmäystä niihin voimiin/jotr ka olivat tuon ''spontaahI?en t a lonpoikaisliikkeen" takana, lietsoen sitä, rahoittaen sitä ja varmistaen sille Valtiovailah tuen. Vuoden, 1953 lopulla oli Cana-dassa 517.809 mailia liikenteelle avattuja maanteitä, • joista ainoastaan kuusi mailla jokaisesta sadasta oli päällystetty. — O n papilliset lahjat k im on ahne ja kade. — Hämeenlinna. > yrityksenä sensuroida laillisen teatter i n alalla". Paikalla olijat vahvistivat Iiänen tuomiohsa suosionosöltalmiUa. Polanin esiintyminen t u l i kdbojtpli)- tana koko päivän kestänbeUA istun*; nöile,' ionkä pltinilla Jcuulustelimu^jos* sa yksi huomattu. New Yorkin näyt-telijäf toisensa perästä kieltäytyi vastaamasta ty^yroyltditt kommiinfstteiiaj-i^ ta toiminiioistaan ja ruoski ioiuluate-lua yrityksenä kahlehtia taide. ^; - Kaikkiaan kuusi näyttelijään-Ja yksi näytteöjätär otti todistajan vistnimen j a rohkeasti uhmasi kongressin epäamerikkalaisen komitean aikeita. Tämä oli ensimmäinen päivä ikuu-lusteluja «joiden määrättiin k^täyän viisi päivää, mutta Iieti alusta lähtien komitean «desSä oli tie pystyssä.* .yhden: todistajan; Broadwaylla esiintyvän . Jphn •Randoiphin ^ kainssa kongressimles •Walter ryhtyi jpane-maan oikein pyytämällä, että i tämä homma .on "yhtä epämiellyttäTää minulle kuin teille." J a siten häh ky-. syi. josko Randolph on kommunisti, johon jälklmaiinittu vastasi: _ . "Minä tykkäisin vastata siihen k y symykseen, mutta minä olen sitä niie- Upldettä että teillä ei ole oikeutta sitä kysyä." i Jotain sata, seinaajaa oikeussalissa purskahti nauramaan hartaasti k un Randolph nosti kätensä ylös j a sanoi: "Juuri tällä hetkellä minä pidän olevani teatterissa esiintymässä S h a - keq?saren 3pä>ttdyi About Slomne' Palj rh li . . . . .. 5Helsinl[L-.-(Suoaii kaudella kaikki^^.£^^ tuhnmat orkesterit o konsertteja suomalj mestarin syntymäpäl • Sir Thomas Beech PliillianntHile juhlakohseirtin Pesti-lukuun 8. pnä. Pinih tra pMä SiiieUuksell lakonsCTtiri Joulukuu doh Piiiiharmönic ' syntymäpätväkohsert 9 pnä. Neljäs Lontoon si crkertereista. LOndoi chestra antaa juhla mäpäiyänä; 8 Jhä Cardiffissa sekä B r i Collinsiri johdolla. ' S i r John' Barbiroill Ctechesträ pitää Sibel sertto Manchesteria i i am Örchestra •. Ru : johdolla' juhlakonser väri aattona, jouluku Swariseari suurilla esitetitän Sibeliukser Juhlavuoden . • kunnia ; taakseen syntymäpäl Sibeliuksen kaikki sh 19 Ja joulukuun 4 aiiuinai..(US> V' Taisltelu sirkka vastaan Sintsin maakunnassa Slntsiariln maakut on neuvostoliittolaisi avulla suoritettu suui yJen tuhoamiseksi l Ja Chugucakin pih-h a : n äiaua. Kaksi k nyt taistelu slrkkapai niiallisin keinoin lent lä päättyi voittoon: si pelastettu laajoja vliji kaita laitumia. K i i n a n , kausäntasä reh pyynnöstä Neuv •kolmena vuotena peri r y t ^Sint;iäriin määki I. T-eltä Ja: yälttämättöih - kaparvlen tuhoamista Muuttopäivä aiheuttaa aina paljon huolta ja sekaannusta pTheells. Tästä kaiketi .iöhtnn;' etteivät ihmiset useammin muuta; vaikka sanotaankin, että "muuttaminen tulee vuokranmaksua halvemmaksi". Muuttopäiviä muistellessa voimme paremmin ymmärtää Iroquoisin (Ont.) asukkaita, sillä sieltä on "häädetty';; asuntoineen päivineen noin 600:n talon asukkaat. Muuton sanotaan; kuitenkin hänunästytiivän asianomaisia, sillä kaikki öh sujunut odotettua I d i - kattomammin ainakin tähän asti. Muutossa käytetään jättiläiskokolsia rakennusten muuttovaunuja. Jotka kuljettavat rakennukset vanrioitumattomina uusille paikoilleen. Syj-nä täliän Joukkomuuttoon ön se kun tarvitaan tilaa St. Lawrence vesitiesunnnitelman toteuttamista ja sähkövoimalaitoksen rakentamista varten. Iroquois j a kolme muuta kauppalaa St.-La\vrencen varrella joutuu lopulta tulvaveden alle. Tämän vuoksi-nämä kauppalat muutetaan toiseen paikkaan. Ylläolevasta kuvasta näkyy,: että vaildca Iroquoisin kauppalan virkailijat ovat: menettäneet kauppalansa toistaiseksi, he eivät ole kuitenkaan menettäneet huumorintajuaan. Mnuttotaulussa sanotaan: (Iro-quols: Meidän on mentävä — mtitta seuratkaa l^asvuaihne . . ." • '••'•••".vV ••';' Naisia on palkl viisi kertaa cne Canadan tiiastollisei kaisemassa bulletilnis and .Industry Trends. 1 1951) todetaan että aa naisten lukumääräon nadassa puolen < vuoa melkein yiisikertalsesti sesta 1,147,200 nalseei mennessä. Naisten työssä ollutta 1,000 mi kohonnut 154' naisesi Konttori-Ja tohnlstot naisten lukumäärä noi 12,600 naisesta 314,600 — Canadaan tuot kirjallisuutta viime v miljoonan dollarin är määrin $1.60 arvosta kasta kohden. Useimmissa tapauksissa viran-omaket pysyttelivät hiljaa taka-alalla tai osallistuivat väkival-lantekoihin yhdessä terroristien kanssa ja terrosistisen liikkeen jäseninä. Eritä maan, hallitus ja eduskunta? Joulukuun 3. päivänä 1929 suoritetussa välikysymyskeskustelussa; jossa hallitus ja edustajat joutuivat ensi kerran määrittelemään; kantansa l a puanliikkeen . väklvallantekoihln ja uhkauksiin, kalkki eduskuntaryhmät -•; vasemmistososialistien ryhmää lu-; kuunottamatta — antoivat hallitukselle luottamuslauseen. Samalla sisä-ininlsteri Linturi Ilmoitti, että Helsingissä sijaitseva vasemmistososlalisr tisen nuorisotoiminnan johto on p i dätetty ja että hallitus ryhtsrj' toimenpiteisiin satojen vasemmiston nuorisojärjestöjen hajolttamlseksl. Helmikuussa . suoritetussa toisessa välikysymyskeskustelussa hallitus edelleenkin suhtautui lapuanliikkeeseen myötämielisesti, mutta luottamuslausetta %astaan ääniestivät' tällä kertaa . rtiö-kmplen työväenryhmien edustajat. Kolmannessa vällkysj-myskeskus-telussa huhtikuun alussa hallitus oli hieman valkeassa asemassa, sillä kesr kustelu tapahtui muutamia päiviä sen jälkeen, kun terroristit olivat Vaasassa särkeneet sikäläisen työ-semlseksi täydelleen, kertoo Wang Hua-jun. Niinpä on jierustettu useita hydrologisia asemia, suoritettu geo-lovisla mittauksia ja tutkimuksia sekä työskennelty veden ja maaperän suojelemiseksi. Kuten on lehtemme Uutistiedoissa kerrottu, vaativat Ontarion metsä-miehet pientä palkankorotusta ja eräitä multa paratmuksla, jäätyään tunnettujen seikkojen vuoksi syvlm palkkakuoppiin — muista parannuksista puhumattakaan. Ja kuten tavallista, Ontarion suuret ja rikkaat paperiyhtiöt ovat v i i tanneet kintaalla metsämiesteri vaatimuksiin. ;«lin röyhkeästi esiintyivät nämä suuryhtiöt, että neuvottelutie katkesi ensimmäisenä päivänä. -Unto pakoltettiln' ryhtymään; muihin toimenpiteisiin metsätyöiäist^ri oikeuksien turvaamiseksi. :^ ; ' V ' Ipiikesta tästä johtuu, että metsämiesten unlo oli pakoitettu pyytämään Ontarion maakuntahallitukselta n.s. sovittelUlautakunnan palvelua.. Maakunnan '. kovat lait" ..vaativat n i mittäin.- että jos työehtosopimukseen ei päästä neuvottelemalla, on asla alistettava soylttelulautakunnan käsiteltäväksi. Tämä taas, kuten metsämiesten imiori virkailijat ovat selittäneet, on paljon alkaa j a kärsivällisyyttä vaa^ tlva menettelymuoto —-sillä tarkoitus o n -'Jäähdyttää tunteita", kuten sanotaan,' ' eh väsyttää työläiset ja fiaada heidät ajattelemaan, että turhaa on kaikki ponnistelu. Laki siis säätää, että jos neuvottelujen avulla ei päästä sopiinukseen, on asia ^alistettava sovittelulauiakuri-nan';. käsiteltäväksi, Ja,Jos sejji/Väll-tyksellä ei saada sopimusta aikaan. julkaisee sovittelulautakunta raport-tlnsa* jonka työläiset ja työnantajat voivat joko hylätä tai hyväksyä. Vasta tämän jälkeen, tarkemmin sanottuna, seitsemän päivän kuluttua: yllämainitun raportin julkaisemisen jälkeen • voivat työläiset aloittaa 'laillisen lakon".';../;,'^'::':..;,''-. Tällaineri on siis se tilanne, missä "unholaan" jääneet Ontarion metsämiehet nyt ovat. Mutta täissäkm on erikoisesti ' k o rostettava, että sovittelulautakunta voitolmia vähän nopeammin, jos s i l lä ori siihen halua, tai se voi " k i i r e h tiä" todellisen etanan hitaudella. -; Riippuen vain siltä, kiiinka voimakkaasti -unlo j a sen jäsenistö vaatii yleisen mielipiteen voimalla asian nopeata käsittelyä, o n tapauksia', missä työriitakysyinykset/ovat olleet so-yittelulautakim tien ''haudottavina" lähes vuoden — kun työläiset ja h e i dän unionsa johtajat ovat olleet vä-impitämättöriuä iököFöksyjä.. Toisissa tapauksissa on sovittelUlautakunnan päätös saatu melko nopeasti, kun "iyöläiset ja heidän unionsa ovat ylläpitäneet yleisen mieUpiteen painostusta. .. ' Metsämiehlstä itsestään Ja heidän unionsa johtajista Siis riippuu suuressa määrin se, kuinka hitaasti t a i nopeasti heidän asiansa edistyy sovittelUlautakunnan istunnoissa. Muuten sovittelulautakunta muodostetaan tavallisesti siten, että työn-antajaf j a työläiset nimittävät sUhen kumpikin yhden edustajan, j a Jos fae eivät pääse sopiriiukseen "puolueettomasta" puheenjohtajasta, kuten asia tavallisesti' on, nimittää matäcunrian ityöministeriö mieleisensä tuomarin puolueettoinaksi puheenjohtajaksi. Tällamen p n siis sovittelUlautakunnan kokooripano j a sen olemus. Y l e i sesti tiedetään, että järjestyneen työväestön keskuudessa. p n lisääntyvässä määrässä tyytyriiättömyyttä so-vlttelulautakuntieri työliöri. Eslriief-ki ksi Oikeistolaisten kontrolloima a u - tetyöläisten unlo on omaksunut avoimen taisteluasenteen sovlttelulauta-kuntla. vastaan selittäen, että sbvitte-lulautakuntien hidas toiminta j a n i i den päätökset kohdistuvat ereihtymät-tömästi työläisiä -vastaan. Niinpä on esimerkiksi autotyöläisten toimesta ilmoitettu, että heidärt tarkoituksenaan on romuuttaa koko sovittelu-järjestehnä. että saataisiin tilalle parempi. V.-:v/.;'-v. Jokatapauksessa Ontarion metsämiesten edessä on asiansa käsittely SOvittelulautakunnassa • Ja j o s ei sitä tietä -Saada korjausta - ailcaan paikoista jne., sitten tulee eteen varsinainen lakkotalstelu. Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että sovlttelulautakimtien puolueetto-miha puheerijohtajiria toimivat k u n nianarvoiset tuomarit —- joiden vuosipalkka on 10, 15 Ja 25 tuhatta "bensaa" vuodessa —r saivat Juuil äskettäin $2,500 palkankorottiksen -vuodessa. • 'V.'':'-'''^^^ . Olettaen, että kunnianarvoiset tuomarit työskentelivät 40 tuntia vUtos-sa — .metsämiesten '-viralUnenkln" työviildco^ on vielä 48 tuntia! — k u n nianarvoisat tuomarit salvat 91.26 palkankorotuksen turinllto. Kääntämällä levyä, me havaitsemme, että, valkeissa olosuhteissa elävien ja äärimmäisen raskasta ^dtä tekevien Ontarion metsä palkka on ainoastaar .—, eli vähemmän, m volsat tuomarit saivat rotukseksi! • Lisäksi ori mulstetts miehet .vaativat nyt prosentin palkankoro' yhtä vaatimattomia p Kaikesta huolimatta tua kuljetaan, tuleva takunnan puolueeton joku kunnioitettava tu tämään metsämlehlUe kiimka haitallisesti • me valuttavat Illallis tukset.; Toivomme tie' nähi olisi, mutta ehti saavat meidät epälleir tällä — valheellisella sovltteiulautakunta j metsämiesten palkank Mutta Jos mesäm päättävästi j a vaativa dolta myös tarmokk: teitä, sovittelulautaku; kuulemaan myös "vaj vallaan, nimittäin työ! teitä Ja toivomuksia. Tämän vuoksi on pi mielessä lnumioItetta\ Juuri saama sievoinen sen vuoksi on rivijä 1? yhdistettävä rivins kuiri milloinkaan enne: 'tl pidettävä yllä yleis painostusta oikeutettu terisa hyväksi. S Ontarion "vihreän 1 jat ovat aikaisemmin a teluvalmiutensa ja voi vieläkin kaikista vaikc matta, mitä heidän cd Jototapauksessa volto iksiucieri metsämiestei yhtenäifllys Ja rivijäse aktiivisuus. —-Känsäto
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, August 25, 1955 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1955-08-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus550825 |
Description
Title | 1955-08-25-04 |
OCR text |
VAf>AUS
Oqnn |
Tags
Comments
Post a Comment for 1955-08-25-04