Vapaus, August 25, 1955

              VAf>AUS
Oqnn <tf^gagnlaa Catiadtehg. EB>
tsMtobea »tm «; 1»^^^^^
08 «ecxmtf class inaU Post
QfOeeD^Tartmenti Ottawa. Pab^
lUbed «reekly:. TUesdayv,
nnmdays and Satvrdays l]^ Vapaus
PnbUSblng Company Ltd^ at 100-102
Elm 6t^ W., Budbuiy, Ont., Canada.
Editofial OfSe« OS. 4«i2ä»J SSinager
Suksi. Editor JiT/SUnnd^ »kiUog
addness: Boxi^rBudbuy; Ontario. Advertising »tes upon ivpUcatioo^
Translatlon Iree of cimts;e.: -
TZLAUSBXNNATt V
CmaAasBA'. i vaE. 7X0 «ltk. 3.79
Ybdyssvalloia^r 1 «k. 8JO0 « kk. 420
Suomeasai ; • i «t^^8^
Mi
l§®5 I
m}
m
im
pii
IIII
• i
^11
rokossa
Ale oleinme tottuheet kiiulemM^^^
t a " ^ - ^ mutta vinton alussa JF^ protektpraäfisia; i i a r o l ^^
' l««t uutisttedÖt A^Jttä
J < ^ ^ iV)siasiassa^^
jintiuka^ verilöylyt
j a imstään ittuusta ei voida puhua j ; u i n v ^ sijla siellä pn
Icä}^ tykeillä J a lentokoneilla varustettuja;
jqukicoja mlltein aseettö --^ tulee jää-määii
lähteinättö^ häpeätahraksi.Ranskan imperialisniih histori­aan.
• * SarM^ Iceriaa Icun Rariskan^ imperiaiisoiille^lyästi ntiyötamie-liset
uutistoim^
MäritAon rariskälaiset muka yrittävät
väin "
efäitä kumoamattomia tosiasioita.
.y / 'Ranskalaiset muodostavat Marokossa pienen vähemmistön väes­töstä
—yain^niurto^ asukasmäärästä.' Mutta ranskalaiset
1; P o i ^ sidlä täydelli^ marokkolaisilla ei ole mitään isananr
valtaa oman maansa asiohsta. Päinvastoin ranskalaiset haluavat yllä­pitää
"herravaltaansa" keinoista välittämättä.
Pviheet kykene hallitsemaan
' itse itseään, ovat kokonaan tuulesta temmattuja. Historia tietää ker-
['.P:toa, että paljon ;takapajuisemmassa kehitysvaiheessa, olleet kansat
' ovat pystyneet huolehtimaan omista asioistaan toisten sekaantumatta
. n i i h i n . Tosiasiassa on kysymys siitä, että Ranskan imperialismi ~
ja haluaa pitää tä­män
riistoasemänsa marokkolaisista tuon taivaallista yä^^
Suuren rahan uutistoimistojen tiedonannoissa esitetään tekopyhiä
syytöksiä marokolaisia vastaan '"terroriteoista."
/ i M u t t a ' k u n sorretulta ja alaspainetulta kansalta kielletään kaikki
demokraattiset oikeudet; kun maata hallitaan nikomaälaisten toimes­ta
varsinaisen kansan mielipidettä lainkaan kuulematta; ja kun kan­salla
ei ole mmkäänläisia mahdöllisuu^
ja vaatimustensa esittämiseen,, niin kuka on sitten syyllinen siihen, jos
• epätoivon tilaan ajetut alkuasukkaat •tuiyaijtuva terrbritekpihin ?
Iällisiä ovat tässä tapauksessa ehdottomasti ranskalaiset viranomai­set,
jotka ovat marokkolaisilta 'kieltäneet kaikki muut vaUtusmahdolli-suudet.
f ; Sitäpaitsi meist^ -^emmekä me halua puolustaamissään
' ^ h t y j a terroriteko^ märökkolaiiten terro isiiu-resti
liioiteltu. i •
: fc^ Tässä >^ seuraavaa: Ka^^
i ja
£ kartcpittivat hänet m
/ T^t pi^ Icoskä 4ätä miel ival ta iistä tekoa) vaan ova t yaa-r
tinee^t; täinäh 5^ Tämän kair-
Jcoitustäpäuksen to
mielenosoituksia, missä oli tarkoitus vaatia sulttaani Mohammed Ben
Jussefin takaisin palautlamista — ja juuri näiden mielenosoitusten;
yhteydessä aloitettiin nykyinen verilöyly kansallismielisiä marokkolai­sia
vastaan.
• 'Me emme tiedä missä määrin ori perää niissä puheissa, että m^^
rokkolaiset ovat syyllistyneet terroritekoihin. Hyvin vähän yksityis­kohtaisia
tietoja on annettu näiden syytö-ten-tueksi. M u t t a saaduista
uudistiedoista ilmenee, että ranskalaiset ovat syyllistyneet kymmen­kertaisesti
suurempiin julmuus- ja terrori- tekoihin kuin marokkolai-
'•: set — puhumattakaan nyt siitä^ että marokkolaisilla on.oikeus puolus­taa
itsemääräämisoikeutta omassa maassaan, eikä ranskalaisilla ole
mitään muuta kuin ''väkevämmän oikeus'' sekaantua heidän sisäisiin
asioihinsa. .
. Tiistaisissa uutistiedoissa kerrottiin todella pöyristyttävästä ta­pauksesta.
C P : n uutistiedon mukaan Ranskan raskas tykistö, lentoko­neet
jamuukalaislegionalaiset tuhosivat Algeriassa maan tasalle y h -
delcsän kylääy joiden "rikoksena" oli se, että niitä ''epäiltiin" kapi-'
nallisten piilopaikaksi? Kukaan ei ole edes väittänytkään, että siellä
olfei ollut "kapinallisia'^ piilossa, MinkäänlaiMS^
sstei ole syytöstä todistettu. Ja kyläläisille ei annettu edes muodollis­t
a i»ahdolIisuutta syytöksen kumoamiseksi. Ei tarvittu muuta kuin
se,*ei;tä ranskalaiset viranomaiset 'epäilivät", jotta ''kapinallisia" pii-lel^
sii näissä kylissä. Tämän epäilyn perusteella annettiin muukalais-le^
iQualaisille määräys pidättää; näiden kylien -kaikki miehet ja 'kul­jettaa
naiset ja lapset pois.. Tämän yöllisen ratsian jälkeen aloitettiin
alkuasukkaiden kylien — köyhien, ja puutteenalaisten ihmisten asun­tojen,
savi- ja olkihökkeleiden tuhoaminen nykyaikaisilla: sotavälineil­lä)
'Varmaa myös on, etteivät ratsian järjestäneet viranomaiset löy-
'" \ kylässä piiloitteleyia kaikkia naisia ja lapsia ja niin tuhoutuivat
Q kotiensa raunioihin.'Jämän julmempaa terroritekoa-on tuskin
vÄikea kuvitella, ja sen rinnalla kalpenevat marokkolaisten kaikki
mahdolliset terrorrtyöt mitään merkitsemättömiksi.
SYNTV^AAÄ-
PÄIVIÄ
iin. Kristina Pesonen, Beaver t a -
feelta, täyttää torstaina, elokuun 25
pnä 84 vuotta; :;'
Jack Meml Wat€r8 Townsbipista
täyttää 80 vuotta lauantaina Vi. 27
pnä. .r
Yhdymme sukulaisten Ja tuttavain
onhentoivotultslin.
f>/m^ m/m
uanlit n nousu
Mitä muut sanovat
; väenJeiiden kirjapainon. Hallituksen
vastaulEsessa tuomittiin tämä tejto,
: .T/utta samalla annettiin tunnustusta
/; työväenliikiettä vastaan taisteleville
;]; lapiianllikkeen: • "hyville voimille".
; Tällä kertaa eduskunnan ; hiukka
I enemmistö kuitenkin kieltäytyi h y -
RANSKAN J A
MAROKON SUHTEET
"Marokon; kansallisen liikkeen Jul­kisissa
lausunnoissa on inoneen .ker­taan
toistettu samaa ajatusta: pyr­kimyksenä
ei ole välien katkaisemi­nen
Ranskan kaiissa vaan ennenkaik­kea
neuvottelut,:: joiden avulla sovit­tiin
Banslsan kanssa' Marokon uudes-.
ta a£emasta kansakuntana, joka itse
määrää asioistaan' Ranskan kommu­nistit
ovat yhtyneet tähän ajatukseen
ja viitanneet äskettäin aikaansaatuun
Tunisian ratkaisuun,, joka tosin el ole
'johtanut Tunisian täydelliseen itse­näisyyteen,
mutta aikaansaanut M a ­rokon
kaaosta mohih verroin rauhal-
• lisemman; ^ tilanteen. >. Tämä tie on
; Ranskalle avoinna, jä jos se tahtoo
päästä sekä Marokon että Ranskan
kansalle ainoaan onnelliseen ratkai­suun,
sen on luovuttava terrorista Ja
valittava tämä tie.V ^ iVökansan S a ­nomat,
Helsinki/
in
Kanthmandussa heinäkuun 27- päi-
, vustä 1933 K i i n a n kansantasavallan
Ju Nepalin kuninga£kunnän hallitus-valtuuskuntien
välillä käydyt neuvot­telut
ovat johtaneet normaalisten dip-
Icnaattlsten suhteiden solmimiseen
Kiinan kansantasavallan' ja Nepalin
kuriingaskuhnan välillä. Neuvottelu­jen
päättymiseh jälkeen juliaLstussa
yhteisessä tiedonannossa mm. sano­taan:.;^
• :V':''^''v ^'•••r/v'^/-';^-. •••':'•';•
Haluten aikaansaada ystävälliset
suhteet kummankin maan välillä mo;-"
lempien maiden hallitukset ovat suos­tuneet
normaalisiin diplomaattisiin
suhteisiin ja suurlähettiläiden vaih­toon;
K i i n a n kansanjtasavallan 'ja Ne-phlln
kuningaskunnan välillä.
' Molemmat hallitukset ova t lisäkvi
sotineet-siltä, että,;tärkelrhpinä peri-:
sintteinä, jolta molemmat maat tule-
.•rltncudattamaaa keskinäisissä su!i-teisiaari,
tulevat olemaan seuraavat
5 peilaatetta:
• 1. Toistensa alueellisen koko-
: naisuuden jx suvereenisuuden
kunnioittaminen. 2. Hyökkäämät-
. ttimyys. 3. Puuttumattomuus tois­tensa
. sisäislih asioihin millään
taloudelllseUa, poliittisella taikka
Idcologrisella syyllä. 4. Tasa-arvol-suus
Ja keskinäinen hypty. 5. R a u ­hanomainen
rinnakkainelo.
; Molemmat hallitukset olettavat, et-tl-,
diplomaattisten suhteiden solmi­minen
tulee edistämään myöskin t a ­loudellisen
ja kuittuurlkanssakäymi-sen
edelleen kehitystä molempien
n*.alden kesken.
Jos aseiitfetto bolisaaDJJonfelM»
tunkietitoa työläisnuorison itott-i
u u r i k U ^ i l n i b i i i , päboinpiteiee
piijelmansuorittaiia Ja Jnbiaylä-iiöä,
jrepii ihmisten vaatteita^ rilt-kod
työvärentaion ikkunoita ii.re^'
volvereilla änunusltcllen liajoit-taa
tilaisuuden— niin initä. niiel-;
ta. olette teon isänniaaUi&estä a r -
^vosta?,^ ,,-—.^^^^
Jos viranomaiset eivät miilun, jtlin; lievään muotoon ääidittu pierus-tavoin)
ptfutu, tai»ihitqmieii^: i n l - ] telu pälfräjät^ets^iaseeh ;siirtyminen,,
fcuan tai jos • maan hallitus antaa f jossa iiallitliisfelt^^ r »hmi ! v a a d ^ l h .^
väkivallantekijöiden kulkea,' v a - i laäjUu--;
; dessaanylläpidetääh;^^^^^^
f vsfcsymästa hallituksen kantaa sellai-
.senaan. Työväei|ryj|ni|^^^ tubt^äi
• laisten edUstajieh • ^niliS^^ !Äyväit^t^
• ry
mi
Varmuudella voidaan ennustaa, että yleinen mielipide Ränskassfi
ja^ kaikkialla maailmassa tulee inholla tuomitsenraan marokkolaisia
v i t a a n nyt järjestetyn verilöylyn. r : ; *
"rähän viittaa erehtymättömällä tavalla se tosiseikka, että Y K : n
jäsenyydessä olevat .Afrikan j a Aasian maat ovat vedonneet asiasta
Y k : n Pääsihteeri Dag "Hammarskjöldiin pyynnöllä, että hän käyt­täisi
virastoaan hyväksi tämän verilöylyn lopettamiseksi . •
. ^ Kuten tiedetään;, sosialistinen Kiina ei ole vielä saanut jasenpi-keuksiaah
YK:ssa. Nämä .Afrikan ja Aasian maat, jotka nyt vaativat
verenvuodatuksen lopettamista Marokossa, pvät siis porvarillisia mai-tay^
mutta tietäen mistä todella on kysymys, niiden myötätunto on kiis-ialtomasti
marokkolaisten puolella.
• Muistaa myös tulee, että nämä afrifckalais-äasialaisel maat ovat
jo;aikaisemminesittäneet Y K : n yleiskokoukselle ehdotuksen, että M a -
rokkolle ja Algerialle tulee myöntää suurempi itsemiiäräämisoikeus.
Että juuri tästä pn kysymys, se ilmenee siitäkin kun Ranskan
hallitusviranomalset ovat myöntäneet, että joitakin myönn)rtyksiä on'^
tehtävä kansallismielisten marokkolaisten vaatimusten tyydyttämi-seksi.
# '•'••/Ty^•'^l':.'.'' :
Mebtä tuntuu, että Canadan edustajiston pitäisi antaa varauk­settoman
tukensa Afrikan ja Aasian maiden pyynnölle, että Y K ryh­tyisi
välittäjäksi verenvuodatuksen lopettamiseksi Marokossa ja
seii jälkeen sille ehdotukselle, että Marokolle ja Algerialle annettaisiin
niidra^nsoille kiistattomasti kuuluva^^^i
1|8I km patoa
virran
Peking. r-> (Uutistoimisto Uusi
Kiina) - - Keltaised Joien yedep-saannösteiykomitean
Johtaja
Wang Hua-Jan luo äskettäisessä
Kansan { Päivälehdessä katsauk-.
sen Keltaisen Joen säähnöstely-työhön
yhdeksän viime vuoden a i -
..; 'kana.:. ,,•,••'•,'
Hän kirjoittaa; etta Joen tulvis­taan
pahamaineisella aläjuoksul"
lä on pantu kuntoon ylt 1,800 kilo­metriä
patoja, minkä yhteydessä
on siirretty 130 miljoonaa kuutio-,
metriä maata. Hän lisää, että p a ­tojen
vahvistamiseksi niille on.is­tutettu
14 miljoonaa puuta ja 66
miljooniaa pensasta.
"Jotta voitaisiin hallita jokea, jon­ka
juoksu on vaihtelevainen ja joka
kuljettaa rhukanaah valtavat määrät
lietettä, on alajuoksulle rakennettu
tulvaapidättäviä alueita, joiden avul­la
voidaan tilapäisesti ohjata toisaalle
2,000 kuutiometriä vettä sekunnissa",
mainitsee 'Wang Hua-jun;
Kalkkien näiden toimenpiteiden se­kä
kansan suurten ponnistusten an­siosta,
huomauttaa hän, ön k e l t a i ­sella
joella, joka on viimeksi kulunel-
-den sadan vuoden aikana miltei joka
vuosi murtanut patonsa, voitu pitää
puolia tulvaa vastaan yhdeksän viime
vuoden aikana. Hän kirjoittaa, että
viiden viime vuoden aikana on 300,-
000—400,000 henkeä työskennellyt
hallituksen. järjestämissä tulvantor-juntaryhmissä.
Kirjoittaja huomauttaa, että nämä
toimehplteet eivät kuitenkaan ole o l ­leet
riittävän tehokkaita' tulvan t u ­hojen
estämiseksi. .Suuret lietemää-rät.
Jotka ovat kerrostuneet joen ala­juoksulle,
ovat kohottaneet joen uo­maa
alinomaa. Nykyisin ovat joen
äyräät jo 3—10 metriä ympäröivää
.maata ylempänä.
On tehty \-almisteluja joen hallit-
- p ^ l l a j a i a i i ^ ; j a jatkaa terrori;^.
. tekojaan äinä murhiin j a murha­polttoihin
saakkairouUaasettai^
syytteeseen enStmnulsiehbyök- .
käyksen köhteieitsl joutuneet työi-iäisnuoret
— niin mitä tämä
osoittaa vältiovalian: halusta y t - .
läpitää liaaasf^a laillisuutta ja kaii'^'
{.alaisten oikeusturvaa, etenlUn,
Jos vielä tasavallan presidentti a n - :
taa Julkisesti tunnustuksensa täl-iaisia
tekoja suorittaneille huli-gaanijoukoiilei;
Xäin tapäiitui S ubmen tasayal-,.
lassa vuoden IS29 lopulla Ja vupr
den 1930 alkupuolella. *; ^:; .
; Ensimmäiset väkivallanteot olivat
^pählt.uneet iLapuaila marraskuun '23.
—25, päivinä} .Mutta ne olivat vaiti'
alkusoitto. Pian,saivat hämmästyneet
kansalaiset; kuuilaLettä huliganismi
ollkih ."isänmaalli&ta'' valtiollista, i i i -
kettä, joka vaati, suuria miiutbksia
maan valtiolli-sessa elämässä, Joulu-,
kuun 1. pnä pidettiin .Lapualla eh-simmälheh
"kommunismlrivastainen"
kamalaiskokous, jossa esitettiin j ^
kiä vaatimuksia vasemmistososlalis-tien.
toiminnan tukahduttamisesta.
Kokous päätti läiiettää hallitukselle
•julkilausuman, jossa mm. 'Selitettiin,
ct tä. ' täällä.; ei. hyväksytä" sitä;.' "että
vase.Timiston -.lehdet saavat vapaasti
ilmestyä ja seh; ecluEtajat istua edus-klinriasoa.
Lcpuk-Hi esitettiin uhkaus,
että eliei haJrituH .ryKdy toimenpitei-siih
vasemmifitoa 'vdstaan, * on 'mitä.
v:"ak;;yin aiiie pelkoon, että .'ie menet-
.iää oma-aloiUeiieh.oaeeri tilanteen:
hallitsemiseksi ja hillitse.iiiseksi"., r^::,
Lapuan.;ko>:custa ;s3urosi hojieassa
tiihdLssa.eri puolilla maata sarja .mui­ta
kokouksia/ joista.lähetetettiiii 'hali;
. I;tuks3ll3 ^sa.aiänLap.ii;^;! ; vaatim
j:, uhkauksia; /Maaliskuunsa. 1930 ter­roristit
S!j.rkiväi; Työn Äänen, kirjiaijair
i?qn -yaa.'.assa, :fcuhti-: j a touk
ryhdyttiin 5Uori:>:2maan työväestön
lucVtaihu.-;ien!riiöiden '. pahöinpitely-
J!i : ja': .yäklväUaisla kycdityisia,,
mullutuk?in, j d h;joit'am?iah -yä^f^
vallalla .työväestön jurilia . ja miiita
tiiaisu^ksla. Kesäkuun - alussa* tapah­tui
Vaasassa ensimmäinen 'OikeusiS-;
tulmeh työrauhsn avoin Ipukkaami--'
:Ken, jonka yhteydesHä . terroristit'
"rauiluttivat" työläisten FUolustuS-;
' a s i a n a j a j a n ollieuspaikaltä,:.: läänin-ir:
a.O:'reri-an j a .Vaasan kaupungin po­liisimestarin
käsist^ä. Ke=:äkuu3sa a l ­koi
lapuanlilke myös vä"kivaliOin sul­kea
työväentaloja. .:
Tämän kauden aikana saavutti­vat
j i a l l i t m t a ja eduskuntaa vasr
taan kohdUtetut uhkaukset ja
painostus enhehnäkemättömän
räikeitä muotoja.
. Uhkausten tehostamiseksi, lapuan­lilke
päätti'lähettää yli lÖ.OOOsuoje-^
luskuntaiaista ja muiita illkkeen kan-,
liattajaa Helsinkiin heinäkuun alussa,
jolloin eduskunnan piti kokoontua
ylimääräisille valtiopäiville tilannet­te'
ja. sen vaatimia toimenpiteitä kä­sittelemään;
- ' , • . • . , ' : < : /:
: Mutta olivathan .Suomessa vahvat
poliisivoimat, jotka lukemattomia.ker-töjä:
olivat osoittaneet, kuntoaan tais­telussa
työväestöä vastaan. Mitä ne
.tekivät tämän ;terroinsmin estämi­seksi?"
/ , JBduäcnnnan . hajaäzm
sälomalle Kallion lialUtus koiten-
. k i n -iniitäsi kintaalta ednskuhnän
päätöfcfiille,. Se salli' t e t r o r i s B^
jaticumisen maassa. Ja sen enslm-mäineh
;; huomattava, teko b i -:
keusjärjestyksen ylläpitämiseksi','
oir keisäkiiiun 11—-/ 12 päivinä
maaherroiUe .annettu < määräys.
' estää kaikkien vasemmistoiehtien \,
ilmestyminen; ja sulkea yasem-
;•• mistään ;kirJapainot.v;';.':''v';
Presidentti Relander hj-väksyi kaik­ki
em. hailitukseh kannanotot j a me­ni
vielä pitemmälle kuin hallitiis. Häh
matkusti Pohjanmaalle tutustumaan
t^rrorlstljohtajiin, j a julistautui sen
jälkeen Kauhavan ilnaäil
säkuussa pitämässään puheessa l a -
puanliikkeen kannattajaksi. Lapuan-liikkeen
tyyUm hän arvosteli "puolue-pyyteiden
repivää vaikutusta" j a lo­petti
puheensa iapualalskokouksten
tunnuksiin: "Isänmaa on vapautetta­v
a .jbozmxt^^ •.; Jumala
isänmaata'suojellcooni"
Näyttää^ siltä,'että terroristit p i ­tivät
jröldenttiä omana luottamus-miehenään,
sillä kesäkuun 11 SJäi vähä
he tyytymättömmä KaUion hallituk-
Btn hitaaseen toimintaan kääntyivät
vaatimuksmeen; suoraan presidentti;
Itelanderin ''puöleeri.' Maan '.valtion-päämies
otti juhlallisesti vastaan avöi-
Scw %'ork. 'T-E) »ongxeasJn noi-taJabtUtomitean
j^äänxies, jumgr^'
mies Walter tuli pahasti soJatUkisi kun
näyttelijä l o u Polan texävin ssnpln
tuomitsi koko iiomman ^laittomana
koa myöhemmin hän yhdessä halU-tuksen
kanssa oli toteuttanut kalkki
hänelle esitetyt vaatimukset. V.
Ensimmäinen niistä oU em. vasem­mistoiehtien
lakkauttaminen,' jota
ryhdyttiin totsuttamaan samana päi-
Vänä, jona lapuanliikkeen edustajat
olivat neuvotelleet presidentin kanssa.
Ja seuraavien viikkojen aikana val­tiovalta
meni täydellisesti polvilleen
lapuanliikkeen edessä. ;
IVIiten tämä oU mahdoUista? S i ­tä
on vaikea ymmärttää, ellemme
; luo silmäystä niihin voimiin/jotr
ka olivat tuon ''spontaahI?en t a ­lonpoikaisliikkeen"
takana, liet­soen
sitä, rahoittaen sitä ja var­mistaen
sille Valtiovailah tuen.
Vuoden, 1953 lopulla oli Cana-dassa
517.809 mailia liikenteelle avat­tuja
maanteitä, • joista ainoastaan
kuusi mailla jokaisesta sadasta oli
päällystetty.
— O n papilliset lahjat k im on ahne
ja kade. — Hämeenlinna. >
yrityksenä sensuroida laillisen teatte­r
i n alalla". Paikalla olijat vahvistivat
Iiänen tuomiohsa suosionosöltalmiUa.
Polanin esiintyminen t u l i kdbojtpli)-
tana koko päivän kestänbeUA istun*;
nöile,' ionkä pltinilla Jcuulustelimu^jos*
sa yksi huomattu. New Yorkin näyt-telijäf
toisensa perästä kieltäytyi vas­taamasta
ty^yroyltditt kommiinfstteiiaj-i^
ta toiminiioistaan ja ruoski ioiuluate-lua
yrityksenä kahlehtia taide. ^;
- Kaikkiaan kuusi näyttelijään-Ja yksi
näytteöjätär otti todistajan vistnimen
j a rohkeasti uhmasi kongressin epä­amerikkalaisen
komitean aikeita.
Tämä oli ensimmäinen päivä ikuu-lusteluja
«joiden määrättiin k^täyän
viisi päivää, mutta Iieti alusta läh­tien
komitean «desSä oli tie pystyssä.*
.yhden: todistajan; Broadwaylla
esiintyvän . Jphn •Randoiphin ^ kainssa
kongressimles •Walter ryhtyi jpane-maan
oikein pyytämällä, että i tämä
homma .on "yhtä epämiellyttäTää mi­nulle
kuin teille." J a siten häh ky-.
syi. josko Randolph on kommunisti,
johon jälklmaiinittu vastasi: _ .
"Minä tykkäisin vastata siihen k y ­symykseen,
mutta minä olen sitä niie-
Upldettä että teillä ei ole oikeutta
sitä kysyä." i
Jotain sata, seinaajaa oikeussalissa
purskahti nauramaan hartaasti k un
Randolph nosti kätensä ylös j a sanoi:
"Juuri tällä hetkellä minä pidän
olevani teatterissa esiintymässä S h a -
keq?saren 3pä>ttdyi
About Slomne' Palj
rh
li
. . . . ..
5Helsinl[L-.-(Suoaii
kaudella kaikki^^.£^^
tuhnmat orkesterit o
konsertteja suomalj
mestarin syntymäpäl
• Sir Thomas Beech
PliillianntHile
juhlakohseirtin Pesti-lukuun
8. pnä. Pinih
tra pMä SiiieUuksell
lakonsCTtiri Joulukuu
doh Piiiiharmönic '
syntymäpätväkohsert
9 pnä.
Neljäs Lontoon si
crkertereista. LOndoi
chestra antaa juhla
mäpäiyänä; 8 Jhä
Cardiffissa sekä B r i
Collinsiri johdolla.
' S i r John' Barbiroill
Ctechesträ pitää Sibel
sertto Manchesteria
i i am Örchestra •. Ru
: johdolla' juhlakonser
väri aattona, jouluku
Swariseari suurilla
esitetitän Sibeliukser
Juhlavuoden . • kunnia
; taakseen syntymäpäl
Sibeliuksen kaikki sh
19 Ja joulukuun 4
aiiuinai..(US> V'
Taisltelu sirkka
vastaan Sintsin
maakunnassa
Slntsiariln maakut
on neuvostoliittolaisi
avulla suoritettu suui
yJen tuhoamiseksi l
Ja Chugucakin pih-h
a : n äiaua. Kaksi k
nyt taistelu slrkkapai
niiallisin keinoin lent
lä päättyi voittoon: si
pelastettu laajoja vliji
kaita laitumia.
K i i n a n , kausäntasä
reh pyynnöstä Neuv
•kolmena vuotena peri
r y t ^Sint;iäriin määki
I. T-eltä Ja: yälttämättöih
- kaparvlen tuhoamista
Muuttopäivä aiheuttaa aina paljon huolta ja sekaannusta pTheells. Tästä kaiketi .iöhtnn;' etteivät ihmiset useam­min
muuta; vaikka sanotaankin, että "muuttaminen tulee vuokranmaksua halvemmaksi". Muuttopäiviä muistellessa
voimme paremmin ymmärtää Iroquoisin (Ont.) asukkaita, sillä sieltä on "häädetty';; asuntoineen päivineen noin 600:n
talon asukkaat. Muuton sanotaan; kuitenkin hänunästytiivän asianomaisia, sillä kaikki öh sujunut odotettua I d i -
kattomammin ainakin tähän asti. Muutossa käytetään jättiläiskokolsia rakennusten muuttovaunuja. Jotka kuljet­tavat
rakennukset vanrioitumattomina uusille paikoilleen. Syj-nä täliän Joukkomuuttoon ön se kun tarvitaan tilaa
St. Lawrence vesitiesunnnitelman toteuttamista ja sähkövoimalaitoksen rakentamista varten. Iroquois j a kolme
muuta kauppalaa St.-La\vrencen varrella joutuu lopulta tulvaveden alle. Tämän vuoksi-nämä kauppalat muute­taan
toiseen paikkaan. Ylläolevasta kuvasta näkyy,: että vaildca Iroquoisin kauppalan virkailijat ovat: menettäneet
kauppalansa toistaiseksi, he eivät ole kuitenkaan menettäneet huumorintajuaan. Mnuttotaulussa sanotaan: (Iro-quols:
Meidän on mentävä — mtitta seuratkaa l^asvuaihne . . ." • '••'•••".vV ••';'
Naisia on palkl
viisi kertaa cne
Canadan tiiastollisei
kaisemassa bulletilnis
and .Industry Trends. 1
1951) todetaan että aa
naisten lukumääräon
nadassa puolen < vuoa
melkein yiisikertalsesti
sesta 1,147,200 nalseei
mennessä. Naisten
työssä ollutta 1,000 mi
kohonnut 154' naisesi
Konttori-Ja tohnlstot
naisten lukumäärä noi
12,600 naisesta 314,600
— Canadaan tuot
kirjallisuutta viime v
miljoonan dollarin är
määrin $1.60 arvosta
kasta kohden.
Useimmissa tapauksissa viran-omaket
pysyttelivät hiljaa taka-alalla
tai osallistuivat väkival-lantekoihin
yhdessä terroristien
kanssa ja terrosistisen liikkeen
jäseninä.
Eritä maan, hallitus ja eduskunta?
Joulukuun 3. päivänä 1929 suorite­tussa
välikysymyskeskustelussa; jossa
hallitus ja edustajat joutuivat ensi
kerran määrittelemään; kantansa l a ­puanliikkeen
. väklvallantekoihln ja
uhkauksiin, kalkki eduskuntaryhmät
-•; vasemmistososialistien ryhmää lu-;
kuunottamatta — antoivat hallituk­selle
luottamuslauseen. Samalla sisä-ininlsteri
Linturi Ilmoitti, että Hel­singissä
sijaitseva vasemmistososlalisr
tisen nuorisotoiminnan johto on p i ­dätetty
ja että hallitus ryhtsrj' toimen­piteisiin
satojen vasemmiston nuori­sojärjestöjen
hajolttamlseksl. Helmi­kuussa
. suoritetussa toisessa välikysy­myskeskustelussa
hallitus edelleenkin
suhtautui lapuanliikkeeseen myötä­mielisesti,
mutta luottamuslausetta
%astaan ääniestivät' tällä kertaa . rtiö-kmplen
työväenryhmien edustajat.
Kolmannessa vällkysj-myskeskus-telussa
huhtikuun alussa hallitus oli
hieman valkeassa asemassa, sillä kesr
kustelu tapahtui muutamia päiviä
sen jälkeen, kun terroristit olivat
Vaasassa särkeneet sikäläisen työ-semlseksi
täydelleen, kertoo Wang
Hua-jun. Niinpä on jierustettu useita
hydrologisia asemia, suoritettu geo-lovisla
mittauksia ja tutkimuksia se­kä
työskennelty veden ja maaperän
suojelemiseksi.
Kuten on lehtemme Uutistiedoissa
kerrottu, vaativat Ontarion metsä-miehet
pientä palkankorotusta ja
eräitä multa paratmuksla, jäätyään
tunnettujen seikkojen vuoksi syvlm
palkkakuoppiin — muista parannuk­sista
puhumattakaan.
Ja kuten tavallista, Ontarion suu­ret
ja rikkaat paperiyhtiöt ovat v i i ­tanneet
kintaalla metsämiesteri vaa­timuksiin.
;«lin röyhkeästi esiintyivät
nämä suuryhtiöt, että neuvottelutie
katkesi ensimmäisenä päivänä. -Unto
pakoltettiln' ryhtymään; muihin toi­menpiteisiin
metsätyöiäist^ri oikeuk­sien
turvaamiseksi. :^ ; ' V '
Ipiikesta tästä johtuu, että metsä­miesten
unlo oli pakoitettu pyytä­mään
Ontarion maakuntahallituksel­ta
n.s. sovittelUlautakunnan palvelua..
Maakunnan '. kovat lait" ..vaativat n i ­mittäin.-
että jos työehtosopimukseen
ei päästä neuvottelemalla, on asla
alistettava soylttelulautakunnan kä­siteltäväksi.
Tämä taas, kuten metsämiesten
imiori virkailijat ovat selittäneet, on
paljon alkaa j a kärsivällisyyttä vaa^
tlva menettelymuoto —-sillä tarkoi­tus
o n -'Jäähdyttää tunteita", kuten
sanotaan,' ' eh väsyttää työläiset ja
fiaada heidät ajattelemaan, että tur­haa
on kaikki ponnistelu.
Laki siis säätää, että jos neuvotte­lujen
avulla ei päästä sopiinukseen,
on asia ^alistettava sovittelulauiakuri-nan';.
käsiteltäväksi, Ja,Jos sejji/Väll-tyksellä
ei saada sopimusta aikaan.
julkaisee sovittelulautakunta raport-tlnsa*
jonka työläiset ja työnantajat
voivat joko hylätä tai hyväksyä. Vasta
tämän jälkeen, tarkemmin sanottu­na,
seitsemän päivän kuluttua: yllä­mainitun
raportin julkaisemisen jäl­keen
• voivat työläiset aloittaa 'lailli­sen
lakon".';../;,'^'::':..;,''-.
Tällaineri on siis se tilanne, missä
"unholaan" jääneet Ontarion metsä­miehet
nyt ovat.
Mutta täissäkm on erikoisesti ' k o ­rostettava,
että sovittelulautakunta
voitolmia vähän nopeammin, jos s i l ­lä
ori siihen halua, tai se voi " k i i r e h ­tiä"
todellisen etanan hitaudella. -;
Riippuen vain siltä, kiiinka voimak­kaasti
-unlo j a sen jäsenistö vaatii
yleisen mielipiteen voimalla asian
nopeata käsittelyä, o n tapauksia', mis­sä
työriitakysyinykset/ovat olleet so-yittelulautakim
tien ''haudottavina"
lähes vuoden — kun työläiset ja h e i ­dän
unionsa johtajat ovat olleet vä-impitämättöriuä
iököFöksyjä.. Toisis­sa
tapauksissa on sovittelUlautakun­nan
päätös saatu melko nopeasti, kun
"iyöläiset ja heidän unionsa ovat yllä­pitäneet
yleisen mieUpiteen painos­tusta.
.. '
Metsämiehlstä itsestään Ja heidän
unionsa johtajista Siis riippuu suu­ressa
määrin se, kuinka hitaasti t a i
nopeasti heidän asiansa edistyy so­vittelUlautakunnan
istunnoissa.
Muuten sovittelulautakunta muo­dostetaan
tavallisesti siten, että työn-antajaf
j a työläiset nimittävät sUhen
kumpikin yhden edustajan, j a Jos fae
eivät pääse sopiriiukseen "puolueetto­masta"
puheenjohtajasta, kuten asia
tavallisesti' on, nimittää matäcunrian
ityöministeriö mieleisensä tuomarin
puolueettoinaksi puheenjohtajaksi.
Tällamen p n siis sovittelUlautakun­nan
kokooripano j a sen olemus. Y l e i ­sesti
tiedetään, että järjestyneen
työväestön keskuudessa. p n lisäänty­vässä
määrässä tyytyriiättömyyttä so-vlttelulautakuntieri
työliöri. Eslriief-ki
ksi Oikeistolaisten kontrolloima a u -
tetyöläisten unlo on omaksunut avoi­men
taisteluasenteen sovlttelulauta-kuntla.
vastaan selittäen, että sbvitte-lulautakuntien
hidas toiminta j a n i i ­den
päätökset kohdistuvat ereihtymät-tömästi
työläisiä -vastaan. Niinpä on
esimerkiksi autotyöläisten toimesta
ilmoitettu, että heidärt tarkoitukse­naan
on romuuttaa koko sovittelu-järjestehnä.
että saataisiin tilalle pa­rempi.
V.-:v/.;'-v.
Jokatapauksessa Ontarion metsä­miesten
edessä on asiansa käsittely
SOvittelulautakunnassa • Ja j o s ei sitä
tietä -Saada korjausta - ailcaan pai­koista
jne., sitten tulee eteen varsi­nainen
lakkotalstelu.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa,
että sovlttelulautakimtien puolueetto-miha
puheerijohtajiria toimivat k u n ­nianarvoiset
tuomarit —- joiden vuo­sipalkka
on 10, 15 Ja 25 tuhatta "ben­saa"
vuodessa —r saivat Juuil äsket­täin
$2,500 palkankorottiksen -vuo­dessa.
• 'V.'':'-'''^^^
. Olettaen, että kunnianarvoiset tuo­marit
työskentelivät 40 tuntia vUtos-sa
— .metsämiesten '-viralUnenkln"
työviildco^ on vielä 48 tuntia! — k u n ­nianarvoisat
tuomarit salvat 91.26
palkankorotuksen turinllto.
Kääntämällä levyä, me havaitsem­me,
että, valkeissa olosuhteissa elävien
ja äärimmäisen raskasta ^dtä teke­vien
Ontarion metsä
palkka on ainoastaar
.—, eli vähemmän, m
volsat tuomarit saivat
rotukseksi!
• Lisäksi ori mulstetts
miehet .vaativat nyt
prosentin palkankoro'
yhtä vaatimattomia p
Kaikesta huolimatta
tua kuljetaan, tuleva
takunnan puolueeton
joku kunnioitettava tu
tämään metsämlehlUe
kiimka haitallisesti •
me valuttavat Illallis
tukset.; Toivomme tie'
nähi olisi, mutta ehti
saavat meidät epälleir
tällä — valheellisella
sovltteiulautakunta j
metsämiesten palkank
Mutta Jos mesäm
päättävästi j a vaativa
dolta myös tarmokk:
teitä, sovittelulautaku;
kuulemaan myös "vaj
vallaan, nimittäin työ!
teitä Ja toivomuksia.
Tämän vuoksi on pi
mielessä lnumioItetta\
Juuri saama sievoinen
sen vuoksi on rivijä
1? yhdistettävä rivins
kuiri milloinkaan enne:
'tl pidettävä yllä yleis
painostusta oikeutettu
terisa hyväksi.
S Ontarion "vihreän 1
jat ovat aikaisemmin a
teluvalmiutensa ja voi
vieläkin kaikista vaikc
matta, mitä heidän cd
Jototapauksessa volto
iksiucieri metsämiestei
yhtenäifllys Ja rivijäse
aktiivisuus. —-Känsäto