Vapaus, May 15, 1958

              Sivu 2 Torstaina, toukok. 15 p. — Thursday, May 15, 1958
ällAPAUS Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
^Editorial Office OS. 4-4285. Manager
% Suksi. BditCH- W. Sklond. liälling
address: Box ti), Sudbuxift Ontario,
^nfaii Of nuusn Canaalans. Es-tibUshed
Nov. 6. 1917. Authorized
M. .Momd dass kaU by the Post
OfdiBe Department, .Qttawa. Pub*
UdiiBd thrlce. w e ^ : Tuesdays.
t tNrsdays and Säturd&ys by Vapaus
PnbtlBhtag tibmpäny.Ltd^ at 100-102
pA et iBndbuiy, Oht^ Canada.
Advertlfiing rates upbn an;>Ucatlön.
Translation free of cUarge.
laiiAUSHINNAT:
Cianadassa: 1 vk. 1J60 6 kk. 9.15
$ kk. 2i5
YhdysvaUolssar 1 vk. 8.00 6 kk.'430
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4-75
H ohjelmapuhe ;
y_]l'Can&dari 24i. parlamentti aloitti ensimmäisen istuntokau- •
Jensa maanantaina, toukokuun 12 päivänä. . '
*• ' . ' V Varsinainen avajaistilaisuus, jota suosi kaunis ja aiiriri-
;4ii«bien' kevätpäivä, oli perinteellisiesti jiihiaya. A^aliisesti
' piiiHuen voidaan sanoa,' että miljoonat .canädalaisei "saivat;
^^'^^da tämän jiihlaseremonian näköradion välitykselläi yaik-
J ^ : näköradio €^^^ "värittömissä" kuvissaan välittää
: sitä loistoa, mikä parlamentin avajaisissa vie perinteellisesti
niin suurta o^aa. Kuten 'tavallista, parlamentin avajaisjuji-la^
n osallistui maamme asevoimia paraatiasuissa, RCMP:n
; miehiä ratsuineen ja värikkäine pukuin^een, parlamentin, se-
; naatin ja hallituksen jäsenet, sekä heidän rouvansa ja muut
; kutsuvieraat, kaikki iltapuvuissa,
• ^utta tavallisen kansan näkövinkkelistä katsottuna pää-
! huomio kiintjry sittenkin; kenraalikuvernööri Masseyn luke-
' maan hallituluen ohjelmapuheeseen, josta saadaan vihjeitä
siitä, mitä hallitus aikoo lähitulevien kuukausien' aikana teh-
; dä -r- tai tekemättä jättää.
Kuten yleisesti. odotettiin torypuolueen vaalilupausten
! perusteella, hallitukeen ohjelmapuheesta saadaan vihje, että
' Diefenbakcirin hallitus tulee esittämään nyt kokoontuneelle
: psMrlamentin istunnolle useita hyvin tärkeitä lakiehdotuksia.
; Osa näistä ehdotuksista on lämpimästi tervehdittäviä ja ne
i tulevat saamaan canadalaisten yleisen hjrväksymisen. '
Tällainen yleisesti hyväksyttävä lakiehdotus on esimer-
: klksi ehdotus hätätilatyöttömyysvakuutufcien maksuajan
r jatkamisesta kuudella viikolla toukokuun 15 päivästä!.iukien. !
f Tämä on .erittäin tärkeää tuhansien työttömi(?n kannalta kat-
! soen. Kyseenalaista vain on, onko kuuden viikon lisäaika
: riittävän pitkä? Nykyisellään ollen tuntuu siltä, että tätä hä-
, tätilatyöttömyysyakuutusta pitäisi maksaa niin kauan kuin
ihmisen täytyy olla työttömänä vastoin omaa tahtoaan. Joka
I tapauksessa hallituksen ohjelma on tässä suhteessa myöntei­nen
ja huomioi nyt vallitsevan työttömyystilanteen vaka­vuuden.
Myönteinen ja tervehdittävä kohta ohjelmapuheessa on
iriyös se, missä ilmaistaan, että hallitus aikoo vihdoin viimein­kin
esittää ehdotuksen oikeuksien laiksi. Nykyisenä ajankoh­tana,
jollon Canadassakin, kuten miltei kaikissa kapitalisti­maissa,
on havaittavissa pöliittifeeii 'suvaitsema,^tomuuden li­sääntymistä
ja poliisiVjaltiomi^toon tähtääviä - ^^hitysta (ku­ten
esim. parlamentin, jäsenten polii^Yi^lyojn^ä, poliisivierai-
SYNTYMÄ.
PÄIVIÄ
tjista' Oikeuksien laiksi, joka takaisi' kangaläisyäpsufeien \
yksinään ole takeena kansalaisvapauksien säilymisestä, mut-'
ta mitä pahempi oiH^uksi^^ laki m^lläoi?, fitajvai^eämpi on
mielivaltaisesti,loiitota kansan oikeuksia.
tervehdittävä on myöstiedoituSf että; liitto­hallitus
ryhtyy toimenpiteisiin yhdessä maakuntahallitusten
kgnalsa Sou^^^ jokiprpjektiri töteutt^mJBeksi,
rätttatien rakentamiseksi Great Slave Lakelle, Canadan poh­joinen
kehittämiseksi ja asuinrakennustoimiiinäii tehosta-;
miseksi. Mutta niin tervehdittäviä kuin nämä toimenpiteet
ovatkin, ne eivät ilmeisestikään vastaa nykyhetken lama­kauden
vaatimuksia. Suunnitelmat yleisten töiden aloitta­miseksi
ja kehittämiseksi ovat ilmeisesti aivan liian suppei­ta.
Tässä mielessä pitäisi parlamentin jäseniltä vaatia kautta
maan huomattavasti suurempia suunnitelmia työllisyystilan­teen
(mrantamiseksi.
Yleisesti on odotettu tuntuvaa verohuojennusta palkka­työläisille,
farmareille ja muille vähävaraisille simä mielessä,
että voitaisiin korottaa kansanjoukkojen ostovoimaa ja siten
auttaa "ylijäämävarastojen" kulutusta. Ohjelmapuheessa ei
anneta edes vihjettä verojen alentamisesta. Tämä' saattaa
johtua siitä, että verokysymykset ratkaistaan tavallisesti bud-j^
ttflsysymyksen yhteydessä ja liittohallituksen budjetti esi­tetään
parlamentille vasta myöhemmin. Mutta vaikka näin
olisikin, alahuoneen jäsenille on tehtävä tiettäväksi, että täl­laiset
vähävaraisen väestöosan verohuojennukset ovat sekä
tarpeellisia että mahdollisia.
^ Suorastaan tuomittavana on pidettävä kuitenkin liitto-
' hallituksen ns. "inflationvastaista" asennetta, mistä näkyy
• avoimesti Suuren Rahan ahneet kasvot. Ohjelmapuheessa
' lÄennään näillä tiimoilla "koko kansan" fraasin suojaan ja
: köh)stetaan, että kansan "tulisi pidättyä vaatimuksista, mitkä
; korottavat hintoja ja tuotantokustannuksia". Työnaritajapiirit
; ja Suuren Rahan sanomalehdet ovat jo tervehtineet tätä lau-f
suntoa ohjelmapuheen "tärkeimpänä kohtana" (Globe and
; Mail). T^mä siitä suuresta ristiriidasta huolimatta, että esim..
) samainen Globe and Mail kertoo yhdessä uutLstiedossaan
; hallituksen pyrkivän talouspulan lyömiseen "kulutuksen
j ayulla, jos mahdollista".
Miten voidaan kulutusta ^ nimenomaan yksilökansalais-
. ten kulutusta lisätä>elieivät yksilökansaläiset saa suurempia
• .ttftojr-V-"' ' . •
5 Tosiasia onkin, että hallituksen inflatiovastainen ohjel-
; mä "koko kansan hyväksi" on "puolueettomuutta" — Suuren
« Rahan hyväksi. Esitykset "pidättymisestä" sikäli, etteivät
i hinnat ja tuotantokustannukset kohoa, ovat naamioilSuja pu-
( heitä kansan elintason alentamiseksi. Näihin juttiuhin sisäl-
' tyy se kokonaan paikkansapitämätön väitös, että pjalkanko^
} 'rotukset ovat yksinomaan aiheuttaneet hintojen kohoami-
' sen — vaikka tosiasia on, että palkkamenot muodostavat
vain yhden ja suhteellisesti pienen osan suuryhtiöiden me-
! noista. Näihin puheisiin sisältyy se ajatus, että suuryhtiöiden
osakkeenomistajain pitäisi saada entistä suurempia voittoja,
; samalla kun työlästen ja farmarien pitäisi "yhteisen hyvän"
• nimissä tyytyä suhteellisesti vähempään ja suostua nälkä-
^ vypn kiristäniiseeni^
Olettaen, että kanga söostuisi tällaiseen yritykseen sano­kaamme
vaikka kokeilutVtielessä, se ei kuitenkaan parantaisi,
; viJian pahentaisi nykyistä työttömyystilannetta. Nykyinen
' lam|il(ausi ei johdlu ^^^^ tulot
> övÄt?^an suOTet'~- kuten iiittohaUitjiilsen olijejbiiiaipuhees* .
^ ^ yUiiataUL Pulakauden syynä on se, että työtätekevien \
l . osuus kansallistuloista on liian pieni. Juuri kansanjoukkojen
•—-ostokyvyn heikkoudestaJoht^u, että tavarat jäävät mj^mät^ '
Ölivia Tolvanen, Toronto, täytti
keskiviikkona toukokuun 14 pnä
72 vuotta.
Hannes Suomala, Sudbury, tä:^-
tää torstaina, toukokuuii 15 pnä 60
vuotta.
Justina Ritari, Lockerby, OM,,
täyttöä s\innuntaina, toukbkuun 18
pnä 77 vuotta.
töpi Leskinen, Loiig Lake, bnt,
täytti lauiantaina, toukokuun 10 pnä
71 vuotta.
Yhdyinme sukulaisten - ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Kansanedustaja Hertta Kuusinen:
"RAHAT LOPPUIVATrTYÖ LOPPUI,
KAIKKI
Maataloiisedustajia:^
€aiiadas(a N-Iiittoon
Ottawa. — Neuvostoliiton maa­talousministeriö
on äskettäin kut­sunut
ryhmän canadalaisia maata-lousasiantuntijoita
vierailulle
Neuvostoliittoon.- Heidän vierai-
Iiujakseen mainitaan touko- ja ke-säkun.
Canadalaisten maatalous-asiain
tuntijain m>tka Neuvosto­liittoon
on vastavierailu, sillä N .
L:n maataloosvaltunskonta vie­raili
Canadassa viime elokuussa.
NeuvostoUitossa ollessaan jca-nadalaiset
maatalonsasiantantijat
vierailevat Neuvt^liiton maau-lousnäjrttelyssä
Moskovassa sekä
erinäisissä . maatalouslaitiriEsissa.
Koko matkansa ajan canadalaiset
ovat Neuvostoliiton maatalousmi­nisteriön
vieraina.
Hetetaki. — Täkäläisten työläis­ten
vaj[>puj|iälilassa puhui kansan­edustaja.
Hertta Kuusiiien, Kaisa­niemen
kentällä Suomen nykyisestä
taloudellisesta ^dinkotilästa mm.
seuraavaa;'^
Nykyisessä taloudellisessa ahdin­kotilassa
ei ole ihine, että ihmiset
kysyvät: mihin ovat menneet ne sa­dat
miljardit, joita 3%sistään vien-titieölliäuus
on kuluneina vuosina
tuottanut? Mihin ovat menneet ne
sadat ihiljardit, joita kansa veroina
vuosittain maksaa?
Miksi katipat ovat tulvillaan' ta­varoita,
mutta kansa ei pysty niitä
ostamaan?
Se on tulosta vuosien talouspoli­tiikasta,
jota valtapuolueet — lähin­nä
maalaisliitto ja sosialidemokraa­tit
yhteistuumin kokoomuksen ja
ruotsalaisen ja suomalaisen k»isan-puolueen
ke^a — ovat harjoittaneet.
Kansan työllä hankitut varat on
käytetty suuromistajien taskujen
täyttämiseen, jotka ovat pohjatto­mat,
kuten ennen sanottiin papin
säkistä, ^nne ovat menneet luva­tut
verohuojennukset Sinne ovat
menneet suurimmat "tukiaiset,".ei­kä
suinkaan maaseudun vähävarai­sille.
Sinne ovat uponneet hintojen
nousua vs^avat palkkojenkorotuk-set.
Sinne menevät devalvaatiomil-jardlt,
joiden vuoksi hmnat. jatku­vasti,
kohoavat.. Sinne olivat men-
N-UitTO ON
SUOHEN
AUTTAMAAN
^Helsinki. — (K ,U) — Neuvosto­liitto
auttaa mielellään Suomen työ­läisiä
ja koko Suomen kansaa sen
nykyisissä taloudellisissa vaikeuk­sissa,
totesivat Neuvostoliiton Kom­munistisen
Puolueen keslniskomi-tean
edustajat äskettäin Neuvosto­liitossa
vieraiHeille SKPn keskusko­mitean
jäsenille. Edellytyksenä on
Vaih; että asiasta tehdään Suomen
viiralliSelta'taholta alöitci Mm. Voi-täi^
iiii lisätä Suoihen rautatiideh.ko-n^
l^oie>n^ työtä räkkäkuttamaUa ja
ftiM^auttairiaUa' neuvostoliittolaista
raitttatiekälustöä 'SUobtössa. Samoin
Voitai^iih äntää siiöina^sille raken-nu^
tyaäisille työtilaisuuksia ^Neu-vostoliitossa.
Karjataloustuotteiden
in^ ja neuvostoliittolaisteq
ncnaen^tuonmn- avuUa
olisif Ehdollista fhdp^taa' Su<mien
pienyiljelijä,väestön ^ vaikeuksia.
Neuy(3^bliitt9läiselta tahoita ihme-t^
Ui^. kuitenkin sitä, ettei Suomi
ole käyttänyt hyväkseen edes kaik­kia
niitä mahdoUisuuksia, joita jo
voimassaolevat, kauppiasöpiinukset
Suomen ja Neuvostoliiton välillä
tarjoavat.
Keskusteluun ottivat osaa Neu­vostoliiton
Kommunistisen Puolu­een
edustajina A. I. Mikojah, M. A.
Suslov, V. P. Rosdodosnyi ja SKPn
edustajina Ville Pessi, Aimo Aalto­nen,
Hertta Kuusinen ja Inkeri Leh­tinen.
— Suomen ja Neuvostoliiton väli­sen
kauppavaihdon ja muun talou­dellisen
yhteistyön kehittäminen
kuuluu molempien maiden viralli­sille
edustajille, lausui SKPn pää­sihteeri
iPessi. Eri alojen työläiset
ovat kuitenkin kirjelmin jä lähetys­töin
kääntyneet SKP.n keskuskomi­tean
ja SKDLn eduskuntaryhmän
puoleen esittäen toivomuksia Suo­men
ja Neuvostoliiton välisen ta­loudellisen
vuorovaikutuksen, kehit­tämisestä.
Sen vuoksi pidimme vel­vollisuutenamme
tiedustella näistä
asioista, koska meillä oli tilaisuus
tavata henkilöitä, jotka voivat antaa
pätevät vastaukset esittämämme ky­symyksiin.
Katsoimme aiheellisek­si
tiedustella näistä asioista senkin
vuoksi, että olemme joutuneet niitä
käsitteleinään verrattain pailjon vii­me
aikoina ja kääntymään niiden
johdosta maamme työvoimaviraio-maisten
ja asianomaisten laitosten
puoleen.
Esitimme neuvostoliittolaisille to­vereille,
että Suomen rakennustyö­läisten
keskuuHessa vallitsevah suu­ren
työttömyyden vuoksi on herän­nyt
Icysyinys eikö suomalaisille ra-kehnus^
Öläisille voisi saada työ­mahdollisuuksia
Neuvostoliitosta.
Rautateiden konepajojen työläisten
luonamihe käyneet lähety^t ovat
tä ja kuh varastohyoneet täyt­tyvät
myymättä jääneistä ta­varoista,
silloin joutuu tuhan­sia
työläisiä työttömien armei­jaan.
Meidän vakaa käsityksemme
ja toivomuksemme Olakin, että
alahuoneen jäsenet hylkäisivät
kokonaan kelvottomana halli­tuksen
"inflatiovastaisen" oh­jelman,
joka on, todelIisui|des-sa
kansan kurjistamisohjelma
väärällä nimellä.
Suurella valppaudella ja
epäluulollakin pitäisi suhtau­tua
myös CBC:n kontrollin
muutosehdotu|sJiln, j p k ^ tar­koitus
on lieikentää Yleisradio­tamme
yksityisten liikelaitos­ten
hyväksi. • -
puolestaan viitanneet mahdollisuu­teen,
että Neuvostoliitto rakennut­taisi
tai korjauttaisi rautatiekalus-toaan
Suomen rautateiden konepa­joissa.
Tämä ajatus on lähtöisin sii­tä,
että valtion konepajojen työläis­ten
työviikkoa on suuresti lyhenriet-ty
ja heitä uhataan kesäaikana pit­killä
pakkolomilla. Monien muiden
alojen työläiset toivovat maittem­me
Välisen kauppavaihdon ja muun
taloudellisen kanssakäymisen lisää­misen
avulla tuotteiden menekin li­sääntymistä
ja siten työmahdolli-
' suuksien parantumista. On ilmeis­tä,
että myös pienviljelijäväestön
vaikeuksia' voitaisiin helpottaa kar­jataloustuotteiden
viennin: ja neu-
Vöstoliitolaistea maatalouskbneit-ten
tuonnin avulla. i :
NL AUTTAA KIELELLÄÄN
. Vastaavien neuvostoliittolaisten
jäi^jestöjen edustajat esittivät meil­le,
että Neuvostoliitto auttaa mie­lellään
Suoinen, työläisfa ja koko
Suomen kansaa sen nykyisissä ta­loudellisissa
vaikeuksissa. Väliai­kaisten
töiden tai työtilaisuuksien
antaminen rautateiden konepajoille
sekä työmahdollisuuksien saaminen
suomalaisille rakennustyöläisille
Neuvostoliitosta voivat tulla myön­teisesti
käsitellyiksi, mikäli Suomen
viralliselta taholla tehdään asiasta
aloite. ^
SUOMEN OSUUS
Tiesimme hyviin, mitä vaikeuksia
on ollut Suomen ja Neuvostoliiton
viimeaikaisessa kauppavaihdossa.
Sitähän ova^ päivälehdetkiin paljon
käsitelleet Myös neuvostoliittolai­selta
taholta todettiin, että Suomen
ja Neuvostoliitoii kaupan, samoin
kuin muun taloudellisen yhteistyön
esteenä on se, että suomalaisella ta­holla
ei ole käytetty hyväksi niitä
mahdollisuuksia, joita on olemassa.
Ei ole käytetty edes kaikkia niitä
mahdollisuuksia, jotka sisältyvät
kauppasopimukseen Suomen teolli­suuden
ja maatalouden tarvitsemien
tuotteiden ostamiseksi Neuvostolii­tosta.
Suomen ja Neuvostoliiton välisen
kauppavaihdon, samoin kuin muun
taloudellisen yhteistyön kehittämi­sen
keskeisin kysymys onkin nyt
se, missä määrin Suomen taholta il­menee
halua siihen.
Neuvostoliiton laivanrakennus- ja
metalliteollisuuden tilaukset ovat
antaneet työtä kymmenille tuhan­sille
maamme metallityöläisille. Me­talliteollisuuden
työllisyyttä voitai­siin
edelleen parantaa hankkimalla
Neuvostoliitosta lisää tilauksia. Mo­nien
muiden alojen työllisyyttä voi­taisiin
lisätä laajentamalla kauppa­vaihtoa
Neuvostoliiton kanssa.
KYSYMYS SUOHEN TALOUS­POLITIIKAN
SUUNNASTA
^ n tunnettua, että tämä kauppa
on ollut Suomelle erittäin edullista.
Neuvostoliitosta on saatu maaham­me
edulii^n ehdoin elintärkeitä
tuotteita. On syytä toivoa, että Suo­men
taholta pyritään kehittämään
kauppavaihtoa ja muuta taloudellis­ta
yhteistyötä Neuvostoliiton kans­sa,
joka antaisi uiisia työtilaisuuksia
ja helpottaisi muutenkin maamme
nykyistä vaikeata taloudellista tilan­netta.
^
Neuvostoliiton taholta on suhde
näihin asioihin mitä myönteisin —
siihen tulokseen tulimme keskuste­lumme
aikana. Tämä tosiasia, ei
kuitenkaan yksinään ratkaise Sluo-men
työttömyysongelmaa, vaan; ky­symys
on ennenkaikkea maamine
koko talouspoUitiikan suunnalta,
pääsihteeri Pessi totesi lopuksi. '
nä lapsilisät ja vanhusten eläkkei­den
vähäiset korotuksetkin.
TYÖTÄTEKEVÄT-OVAT
LIIKKEELLÄ
Mutta työtätekevät eivät ole ol­leet
toimettomina eivätkä voimat­tomia.
Sitä todistaa vanhusten kie-rallamme
käymä kamppailu kansan­eläkelain
Uudistamiseksi ja äitien
urhea taistelu lapsilisien puolusta-miseksL
Vielä tuntuvampi todistus
työkansan yhteistahdon voimasta oli
kaksi vuotta sitten käyty yksimieli­nen
yleislakko. Taantiimus ei ole
vieläkään tointunut säikähdyksestä,
jonka se silloin koki. Ei.sittenkään
vaikka Fagerholmin hallitus mak­satti
saavutetun palkankorotuksen
takaisin sUurtyönantajille veroina
ja hintojeiikorotuksina. Sitä seu­ranneet
hallitukset ovat jatkaneet
samaa menoa. Oikeisto on ryhtynyt
oikein "lain suojan" nimellä suun­nittelemaan
laittomuuksia. Var-memimaksi
vakuudeksi pantiin muu­tamia
työläisiä vankilaan, mutta
niin paljon ovat ajat entisestä muut­tuneet,
etteivät he siellä pysyneet.
Oikeustaistelu johti heidän vapaut­tamiseensa.
Vielä ponnistus, ja 30-
luvun väkivaltakomentoa havittele­va
taantumus vetää muissakin, tuu­missaan
vesiperän.
Tärkeä virstanpylväs tällä tiellä
on heinäkuun alussa tapahtuva ää­nestys
uuden eduskunnan kokoon­panosta,
joka toteuttaisi nykyisen
eduskunnan päätöksen siitä, mil­laista
talouspolitiikkaa maassamme
on harjoitettava.
18,10/1957 eduskunnan enemmis­tö
päätti, että Suomen kansan elin­tasoa
on korotettava ja saatava si­ten
pyörimään. T\iossa päätöksessä
viitoitettiin myös millainen.on se
hallitus, joka ottaa käytäntöön Suo­men
kansan enemmistön etuja vas­taavan
talouspolitiikan. Se on hal­litus,
jossa työläisten edustusta on
lisättävä, mutta johon maata vahin­goittavilla
oikeustoaineksilla on sel­vä
porttikielto.
Tätä kansanvaltaista päätöstä ei
kuitenkaan pantu toimeen. Sen si­jasta
muodostettiin maalaisliiton ja
sosialidemokraattien n.6. virkamies­hallitus,
. johon kokoomuspuolue
tunki jalkansa mukaan. Tuon hal­lituksen
aikana työttömyys nousi
huippulukuihin ja valtiolta loppui­vat
rahat niin tyysti, että piti laina->
ta yksityispankeilta 13 % korkoa
vastaan.^ Olihan pääministerinä
Sbomen Pankin entinen johtaja, jo­ka
tietää miten rahalla pelataan.
Eräässä suhteessa tuollaiset raha­laitokset
kuin Suomen Pankki, Al­koholiliike
ja Kansaneläkelaitos
muodostavat ehtynaättömän varas­toni
- Niidet johtajista liikenee aina
yksi vuorollaan pääministeriksi laa­timaan
milloin pitkän, milloin ly­hyen
tai keskimatkan suunnitelmia
Suomen kansan köyhdyttämiseksi.
Urheilua on monenlaista!
Von Fieandtin hallitus kaadettiin
ja tilalle tuli tyhjäntoimittajahalli-tus.
.
Eduskunnan kolme suurinta ryh­mää
kaatoi komeasti von Fieandtin
— "Rahat loppui, työ loppui, kaik­ki
loppui" — hallituksen. Olisi
luullut, että tuostapa nyt löytyi se
todella laaja parlamentaarinen poh­ja,
jolle uusi hallitus muodosteta»!.
Mutta ei! Suomen sosialidemokra­tian
nykyiset johtomiehet näkevät
vain yhdellä — oikeanpuoleisella —
siimallaan.
Heidän iUielestään on ^ Suomen
kansalla sosiaalisia' etuja jo liiaksi­kin.
Siksi ne eivät pidä mitään
niin pahana kuin työväen yhteisrin­tamaa
ja ovat valmiit hajoittamaan
omankin puolueensa sekä ammatti­yhdistysliikkeen.
Kokoomuksen he
olisivat kyllä halunneet hallitus­kumppanikseen.
Maalaisliitto, jolla toistaiseksi on
ollut suurin sananvalta hallituspb-litiikassa,
katsoi partiaaksi välttää
^oko parlamentaarista menoa näm,
vaalien alla. Se pyöräytti omine
kokoomuslaisine ja sosialidemok-raattisine
ynnä muine ystävineen
hallituksen, jolle nyt annettiin toi­mitusministeriön
nimi merkiksi sii­tä,
että sc aikoo toimitella pääasias­sa
vaaliasioita, valmistella ehdotuk­sia,
joista ei koskaan ole määrä tulla
valmista!
Ei, hy\'ät herrat! Olittepa virka­miehiä,
puoluepolitiikkoja tai am-mattiyhdistysmiehiä,
olette ottaneet
hallitusvastuun ja vastaatte siitä
mitä maassa tapahtuu. Eduskunta
on selkeästi sanonut, että leivän
hintaa on alennettava, työttön^yttä
vastaan on taisteltava, maan talous­politiikkaa
on muutettava.
KANSANDEMOKRAATTIEN
VOIMAN LISÄYS TAKAA
SUUNNANMUUTOKSEN
Tiedämme varmasti, että Neuvos­toliitto'on
valmis antamaan työläi-sillemine
työtä ja ostamaan mitä
erilaisimpia tuotteita Suomesta,
kunhan vain vastaavasti lisätään
myös tuontia. Sinnehän nyt kui­tenkin
katseet suunnataan, kun olisi
saatava teollisuuslaina ja Saimaan
kanava lopultakin kuljetuskuntoi-seen
käyttöön.
Rauhanomainen yhteistyö kanso­jen
kesken tuottaa parhaat tulok­set
myös Suomelle. Saakoon soti­laallista
varustautumista ja 30-lu-vun
pakkokomentoa tavoitteleva
taantumus kunnollisen läksytyksen
tulevissa vaaleissa.
Parhaan takeen antaa se, että työ­väen
yhteisrintama ja kansanval­taista
kehitystä edustava kansande­mokraattinen
vaaliliitto perii tuntu­van
voiton.
Detroit. — Vaikka ÄytV^iiysval-l
o i ^ sanotaan olevan varastoiska
m^iinättöminä toistamiiUoonaa ' l i i ­an
ksi^^',äuto9, Ameiica Motors
Corporatitbhin presidentti George
Romney sanoi täällä torstaina, iettä
"autojen ostajain on hyvä pitää
mielessä,^ ettei edessä ol^ autojen
halpeneminen vaan'^ hintojen nou­su"
^.'^^ • ^. ' ."
Mr. Romney julkaisi tämän lau­sunnon
arvosteiles>saan senaattori
Paul Douglasin (D. Hl.). esitystä,
että liittovaltio alentaisi autojen
valmisteveroa Sillä ehdolla, jotta au­totehtaat
alentaisivat autojiensa hin­toja.
"Se on hyvää tarkoittava, mutta
epäkäytännöllinen ehdotus" sanoi
mr. Romney selittäen, että "senaat­tori
Douglasin esitys, hidastuttaa
kansakunnan palaamista täyteen ta-lousterveyteen..."
Mr. Romneyn
"syntipukkina" oli tietenkin työläis­ten
"korkeat palkat" mukavasti un­hoittaen
osakkeenomistajien jätti­läismäiset
voitot.
SITÄniDlilRim
' EI AUlTAlSt
Aiti: "Näin kuinka mäitomies suu­teli
sinua tänä aamunia. Nora. T
tä lähtien minä otan maidon
tiran."
Tyttö: "Ei se auta. Hän lupasi et­tei
hän koskaan suutele muita kuin
minua."
TUOljARI SUOSTUI
Tuomari:.'.'Vuosi vankeutta ja 50
senttiä sakkoa?" ~~r
. Vanki: "Eikö herra tuomari votsi
vaihtaa tuomiota?"
Tuoma>i: "Vallan hyvin. Viisi­kymmentä
vuotta vankeutta ja dol­lari
sakkoa?"
LAPSET EIVÄT PELKÄÄ
Kyllästynyt opettaja erosi ja sa­noi:
"Nykyajan kansakouluissa opetta­jat
pelkäävät yliopettajia, yliopet­tajat
koululautakuntia, koululauta­kunnat
lasten vanhempia, vanhem­mat
lapsia Ja lapset eivät pelkää
ketääii."
Eri maiden SOS.
puoltieHle
Moskova. — Pravdassa julkais­tiin
viikko sitten perjantaina teks­tit
hiistä kirjeistä jotka Neu­vostoliiton
kommunistisen puo­lueen
keskuskomitea on lähettä­nyt
Ranskan sosialistiselle puo­lueelle
ja Tanskan sosialidemo­kraattiselle
puolueelle jä joissa se
kehoittaa näitä puolueita rauhan
turvaamisen ja jännityksen lie-ventändusen
puolesta yhtymään
taisteluun suunniteltna Länsi-Sak­san
atomi- ja ohjusaseilla varus­tamista
vastaan. iSamaa kysymys­tä
koskettelevat kirjelmä^ sano­taan
Pravdan perjantaisessa nu-nierossa
toisa^Ola, on lähetetty
myös itali&n sbsia^ii^tisdle puo­lueelle,
iSiaksan' sii^älidem^kraä^
tiselle puolueelle, ispn-Britaäiiiän
labour-pUolueelle, Norjan työ-väenpuoluAile,;
Itöllaniiiii työni
' pubtueelle,; 'Bellan sosialistiselle
dem.
:n kirje
KUITULEVYN
HelsinkL — Tshekkoslovakia on
lopettanut kuitulevyjen oston suo­malaiselta
viiden kuitulevytuotta-jan
muodostamalta myyntikartellil-ta
ja siirtänyt ostot muihin, maihin,
kertoo Tshekkoslovakian kauppaka­marin
sanomalehtipalvelun lehti
"Economic News Service" touko­kuun
numerossaan. Syynä on se,
että viisi Suomen suurinta kuitule­vyjen
tuottajaa solmivat vuoden
1957 lopussa kartellisopimuksen I^o-rottaakseen
hintoja myytäessä näitä
tuotteita sosialistisiin maiihn. mai­nitsee
lehti. Kun samat yhtiöt ovat
Länsi Euroopan markkinoilta saatu­jen
tietojen mukaan olleet haluk­kaita
myymään länteen kuitulevyjä
ilman kartellisopimusta, on Tshek­koslovakia
katsonut tulleensa dis­kriminoiduksi
ja lopettanut ostot.
ViimeHsisolmitun kauppasopimuk­sen
mUkaän on Suomesta 'viety
Tshekkosldvakijuj puukUitulevyjä,
emali- ja melamiinipäällysteisiä ko­valevyjä
sekä lastulevyjä.
Canadalainen taiteilija • ,
sai ylistystä Cannesin
filmifestivaalissa
Cannes. Ranska. — Canadalainen
tÄiteilija Richard .Williams sai hyvän
arvostelun osakseen valmistamastaan
The Little Island-filmistä —'jeka on
ainoa pitkä piirustusfilmi mitä on
valmistettu ilman suuremman filmi­yhtiön
apua.
Filmi entettiin täällä Cannesin fil­mifestivaalissa
sivunäytäntönä ja sitä
pidettiin alallaan erikoisen hyvänä.
Piirustusfilmejä ei palkita täällä pi­dettävissä
filmifestivaaleissa.
puolueelle ja Itävallan sosialisti­selle
puolueelle.
Ranskan'sosialistipuolueelle läbc-.
tetyssä kirjelmässä todetaan, että
Länsi-Saksan aseellisten voimien va­rustaminen
atomiaseilla merkitsisi
huomattavaa kansainvälisen jänni­tyksen
kasvua.
Kuten tunnettua, sanotaan kirjel­mässä
edelleen, on kaikkien maiden
kansojen päättävällä toiminnalla jo
aikaisemminkm murskattu hyökkää­jien
suunnitelmat. Näin tapahtui
mm. Lähi- ja Keski-idässä 1957.
Länsi-Saksan muuttaminen USAh
aggressiivisten piirien hyökkäystu-kikohdaksi
merkitsisi todellista vaa­raa
rauhalle ja uhkaa Euroopalle
— ennen kaikkea Saksan liittotasa­vallan
naapureille, sanotaan kirjel-iiiässä.
Kirjelniässä, joka on lähetet­ty
"tanskan sosialidemokraattiselle
pirolueelle sanotaan mm., että ylei­nen
h^ielipide NetAröstoliito^' on
' kunniioituksellä päUnut merkille
Ta^nskan' sosdem-puolueen johtajan
Hankenin päättävän ja kielteiis@n
asenteen ohju^ukikohtieta perusta­misen
suhteen Tanskan alueelle.
Vetoamme puolueeseenne, Tsms-kan
suurimpaan hallituspuoluee­seen,
pyytäen teitä käyttSihään
kaikkea mahdollista vaikutusval­taanne
Länsi-Saksan hallituksen te­kemän
varustelupäätöksen toimeen­panon
Estämiseksi, kirjelmässä sano­taan
edelleen.
Olemme sitä mieltä, että olisi täl­lä
hetkellä hyödyllistä edustajiem>
me Vaihtaa mielipiteitä mahdollisis­ta
yhteisistä toimenpiteistä joilla
taisteltaisiin atomisodan uhkaa Bun-deswehrin
atomiaseistusta, atomi-asekokeiden
jatkamista ja itse asei­ta
ivastaan — sanotaan kirjelmässä,
jossa'Vielä todetaan mm. että Iän-,
sisaksalaiset kenraalit ja amiraalit
yrittävät jo nyt saada komentoonsa
Juutinmaan alueelle ja Itämeren
salmiin sijoitetut tanskalaiset sota­voimat
PÄIVÄN PÄKINÄ
Terveisiä Soiniulasfa
Allekirjoittaneella oli viikon vaih­teessa
miellyttävä tilaisuus vierailla
Sointulassa.
Nykyaikana, jolloin lentokone ei
ole juuri nimensäkään arvoinen, el­lei
se kulje "ääntä ^ nopeammin",
voidaan tällaisia pitkiäkin matkoja
suorittaa nopeasti ja vaivattomasti.
Mutta siihen l ^ y y vieläkin hel­pompia
keinoja ja me suo^ttelem-mekin
sitl^ kaikille niille "iistiläi-sille",
jotka eivät ole sasmeet äikai-semmii)
tilaisuutta vierailla Soin­tulassa.
Ja parhain osa tästä eh­dotuksesta
on se. ettei koko lysti
maksa muuta kuin dollarin!
Tähän suureeii "alennushintaan"
saatavissa oleva Sointulan "matka"
on tietenkin tehtävä kirjaUisesti ja
siinä on nyt käytettävissämme sikä­läisen
kansalaisemme Aili Anderso-ninr-
englanninkielinen "History of
Sointula", (kustantanut Broadway
Printers Ltd), mikä on kirjoitettu
ja julkaistu British Columbian 100-
vuotisjuhlien vieton merkeissä.
Kirjanen perustuu pääasiassa
Matti Halmisen aikaisenuQin jul­kaistuun
suomenkieliseen kirjaan
Sointulavhistoriasta;
Se on'erittäin mielenkiintoinen
ja samalla ajankohtainen kirjanen.
Vaikka kirjoittaja sanookin lyhyes­sä
esipuheessaan itseään vain "asi­aan
kiinnostuneeksi amatööriksi"
historian kirjoittajana, niin esimer­kiksi
Liekin ja Vapauden, lukijakun­nalle
hän on vanha ja saUialla pi­detty
tuttava. Liekkiin hän kir­joittaa,
kuten tiedetään. Della nimi­merkillä.
Tämän "vanhan tuttavuuden" ja
toisaalta "tuntemattomien" paikko­jen
aina Jierättämän kiintymyksen
vuoksi ryhdyimme suurella mielen­kiinnolla
lukemaan Aili Andersonin
englanninkielistä "esikoista", em­mekä
sulkenut kirjaa ennen kuin tu­li
takakansi vastaan.
Lukemalla Aili Andersonin "Soin­tulan
historian" sellainen muuka­lainenkin,
kuin esimerkiksi allekir­joittanut,
joka ei ole koskaan niillä
main käynjrt, tuntee miltei enem­män
sointulalaisia, kuin "omapaik-kaisia"
ja vöi miltei sormellaan o-soittaa;
minne ensimmäiset suoma­laissiirtolaiset
Sointulassa tulivat,
mistä he tulivat ja inistä vaikutteis­ta
he löysivät tiensä juuri Sointu-laan,
mitä Sointulassa hommataan
ja minkälainen Sointula oli ennen,
minkälainen nyt.
Sointulan fustoria^ sellaisena kuin
Aili Andersmi sen rehellisesti ker­toen
kuvaa, on monessa suhteessa
paljon erilainen kuin Canadan suo­malaisten
historia yleensä. Saihan
Sointula Matti Kurikan ' johdolla
niin "korkeaisti" idealistisen perus­tan,
etteivät siirtokunnan jalat ulot­tuneet
maahan ennen kuin vasta
monen monituisen epäonnistuman
jälkeen.
Mutta kaikesta huolimatta Soin­tulan
historia liittyy, saumattomasti
Canadan suomalaisten historiaan
leensä. Aili Andersonin kirjoitta­ma
Sointulan historia osoittaa, että
Sointulaan tulleet siirtolaiset olivat
lähteneet kuten muutkin siirtolai­siksi
tulleet nälkää ja valtiollista-sortoa
pakoon Suomesta. Ja kun
he joutuivat täällä työnantajapii-rien
suurten mielivaltaisuuksien
uhreiksi, mikä tahtoo olla siirtolais­ten
osana vielä nytkin, niin he pani­vat
toivonsa siirtokuntaan.' jonka
piti pitää itsensä puhtaana näistä
kapitalismin "kukkasista".
Mutta kuten muutkin Suomesta
tulleet siirtolaiset, sointulalaiset pa­nivat
kaiken toiveensa rehelliseen
työhön. Suurista vaikeuksista ja
vastuksista huolimatta he tekivät
kovasti työtä ja yhä edelleen työtä.
Ja vaikka heidän ihannesiulolansa
ei voinutkaan toteutua, niin juuri tä-mäU
ja järjestötoiminnan a-vuUa
he raivasivat nykyaikaisen ja
vauraan yhdyskunnan mikä Sointu­la
nyt »n.; , . •
Tällaisen kuvan saa lukija yleis­piirtein
Aili Andersonin kirjasesta.
Sellaisenaan sitä kannattaa lukea
kaukana Spintulan kotiraiman ulko­puolellakin.
Me emme tiedä, Jcuka tätä kirjas­ta
välittää mutta ken haluaa sen
saada itselleen, voi lähettää tilauk­sensa
(ja $1.00 maksuksi) kirjan
kirjoittajalle osoitteella Sointula,
B. C.
, * * • *
Valitettavasti Aili Andersonin kir­janen
ei ole käytettävissä tätä jut­tua
kirjoitettaessa, sillä se jäi ko­tiin.
Siksi on puhuttava eräistä a-sioist
» aina epävarman ulkomuis­tin
varassa. Aili Anderspn kertoo
kirjasessaan, että vuosisatamme
vaihteessa Soii)tulaan tulleista en-simmiäisistä
uUdi^aivaajista on jä-lellä
enää kymmenkunta henkilöä.
Mutta nyt on saarella jo noin 5*70
asukasta, ja niin on tämä-nopeasti
kasvava Sointula kehittynyt suo­mea
puhuvasta yhdyskunnasta pää­asiassa
englantia puhuvaksi.
Tämä on "vieraalle" mielenkiin­toinen
toteamus sen jälkeen kun jo­ku
"amerikkalais-kristittyjen" lehti­nen
(Christian Life) luettelee
sointulalaisten muiden suurten syn­tien
lisäksi vielä senkin, että he
puhuvat vain Suomen kieltä! Sivu­mennen
Scinoen, tämä on ensimmäi­nen
kerta jolloin me olemme saa­neet
lukea mistään tekeleestä, että
suomenkielen osaaminen ja käyttö
on verrattavissa muihin synteihin
ja paheisiin!
Näyttää kuitenkin, että jos he-vossontaa
kaivaa, niin siitäkin voi
löytyä vielä jyvä. Niinpä esim. Ai­li
Anderson selittää kirjasessaan, et­tä
kolme ensimmäistä vuotta Soin­tulan
lapsille opetettiin vain Suo­men
kieltä — siellä kun ei ollut
vanhempien ja lasten apuna nutään
koulua. Tämän verran näyttää'siis
Christian Lifen jutussa olleen perää
— mutta Sointula kuuluu nyt ole­van
valtaosalta englanninkielinen,
vaikka Christian Life sanoo vain
"yhden" sielun osaavan siellä eng­lantia.
Muuten olisi toivottavaa, että
sointulalaiset (ja muutkin canadan-suomalaiset)
opettaisivat "toiseksi
kieleksi" edelleen tätä kaunista äi­dinkieltämme.
"Christian Life" ja sen kaltaiset
jänkki-intoilijat voivat pitää - ;sitä
"syntinä", mutta tosiasia kuitenkin
lienee, että "Christian Lifen" her­rat
ja narrit eivät voi kirjoittaa
KAHDELLA KIELEiLLÄ näj^l-miä,
runoja ja artikkeleita, kuiten
voi esimerkiksi John Andersoq:;:;^-
naja Sointulassa — eikä liion l ^ o -
riikkia, mihin pystyy Aili Ander|on
sekä.Suomen että englanninkielel­lä.
— Känsäkoura.