Vapaus, August 16, 1958

              1
Sivu 2 Lauantaina, elok. 16 p. — Saturday, August 16, 1958
VAPAUS (UBEBTT) — Independent Labor
Organ of Finnish Canadlans. Es-tabllshed
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class. mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-llshed
.thrlce weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorlal Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. Eklund..Mailing
address: Box 69, Sudbury, Ontario.
Advertising rates upon application.
Translation free of charge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk.' 4.30
Suomessa: 1 vk. 850 6 kk. 4.75
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Kyproksen näköalat
Kesken kaikkien muiden huoliensa ja kiireittensä suo­ritti
Englannin ulkoministeri Macmillan viikonvaihteessa pi­kavierailun
sekä Ateenaan että Ai^karaan ja kävi ilmeisen
hätäisiä neuvotteluja Kyproksen kohtalosta. Neuvotteluista
' —- joihin myös maanpaossa elävä arkkipiispa Makarios ja
saaren brittiläinen kuvernööri Foot osallistuivat — saadut
tiedot ovat olleet kovin suppeita, mutta rivien välistä on
voitu lukea, että tulokset ainakin Ateenassa muodostuivat
laihoiksi.
Itse asiassa oli ennakkoon odotettavissa, että Macmillan
palaa matkoiltaan tyhjin toimin, sillä Downing Streethän ei
' of^ omaksunut Kyprosta kohtaan sen suosiollisempaa asen­netta
kuin aikaisemminkaan ja sen vakiohankkeet — joiden
ytimenä on lähinnä pitkäaikainen "koeaika" brittiläs-valtai-
-sine "yhteishallintoineen" — tuomittiin jo riittävän selvästi
Lontoon viime kesäkuussa tekemien ehdotusten yhteydessä.
Mielenkiintoisinta onkin tässä yhteydessä havaita, että
tuo pieni puolenmiljoonan asukkaan saari yhä pahemmin
hankaa brittien* siirtomaakantapäätä — muuten Macmillan
tuskin olisi omassa persoonassaan neuvottelumatkaansa teh­nyt.
Tosin Kyproksessa juuri oli kymmenisen päivää asele­poa,
mutta tämä ei suinkaan viittaa tilanteen rauhoittumi­seen.
Onhan poikkeustila vallinnut saarella marraskuusta
1955 lähtien, britit ovat kuljettaneet sinne yhä enemmän ja
' drKemmän laskuvarjojääkäreitä, vangitsemisia on suoritettu
yhä laajemmissa puitteissa (pelkästään heinäkuussa kerro­taan
lähes kahdentuhannen saarelaisen tulleen suljetuksi
keskitysleireihin), mutta mikään ei auta: vapausliike roi­huaa
väestön keskudessa vain korkeammin liekein.
V Kaiken lisäksi tilanne Kyproksessa on nyt mutkikkaampi
kuin milloinkaan aikaisemmin. Vapausrintaman hajoittami-seksi
saivat britit vuoden vaihteessa provo'soitua saarella
vähemmistönä olevan turkkilaisen väestönosan kreikkalaisia
vastaan (mm. tunnettu aikakausilehti "New Statesman" to­tesi
brittien osuuden selkeäsanaisesti viime tammikuussa) ja
ovat sen jälkeen jossakin määrin partaansa naureskellen
voineet sivusta seurata pienimuotoista sisällissotaa, mutta tä­ten
vyyhti sotkettiin myös vaikeammin selvitettäväksi.
Yhtä kaikki on varmaa, että britit jonakuna päivänä pak­kaavat
varusteensa ja jättävät saaren saarelaisille. Tosin
siihen voi vielä mennä aikaa, sillä pientä saarta on toki hel­pompi
pitää pistinten puristuksessa kuin esim. Ranskan Al­geriaa,
mutta siirtomaavallan kuolinkellot soivat kaikkialla
jo riittävän kuuluvasti. Epäilemättä Kyproksen vapautumi­nen
oleellisesti kuitenkin liittyy kylmän sodan laukeamiseen,
sillä Kypros on briteille — ja siten myös USAlle — lähinnä
sotilaspoliittinen astinlauta, jolta mm. suoritettiin heinä­kuussa
tapahtunut Jordanian miehitys. Kun mitään tällaista
miehitettävää ei enää ole, ei tukikohtiakaan enää tarvita.
Ja mitä saaren omistukseen ja asemaan vastaisuudessa
tulee, niin siinä on syytä kiannattaa arkkipiispa Makäriok-sen
ehdotusta yleisistä vaaleista. Ratkaiskoon saaren asuk­kaat
kerran itse, haluavatko he muodostaa itsenäisen valta­kunnan
tai yhtyä Kreikkaan tai Turkkiin. Kansanäänestys
on myös ainoa oikea tapa ratkaista keinotekoiseksi kiista­kapulaksi
nostettu turkkilais-vähemmistön asema. — KU
Ratkaisun toiveita YK:ssa
YK:n yleiskokouksen ylimääräinen istunto alkoi New
Yorkissa viime perjantaina, mutta varsinainen asiain käsit­tely
alkoi vasta kuluvan viikon keskiviikkona, jolloin Yh­dysvaltain
kannan esitti presidentti Eisenho\yer ja fäTeuvosto-liiton
kannan esitti Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gro-myko.
Varsinkin Neuvostoliiton kannanilmaisu on herättänyt
YK.n piireissä toiveita siitä, että YK:n ylimääräinen istunto
onnistuu ainakin jossain määrin Lähi- ja Keski-Idän vaka­van
kriisin ratkaisemisessa.
Neuvostoliiton toimesta on voimakkaasti korostettu, että
sodanvaaran poistamisen ensimmäisenä askeleena on Yhdys­valtain
ja Britannian sotajoukkojen poistaminen Libanonista
ja Jordaniasta. Ja Neuvostoliiton toimesta on nyt ensimmäi­sen
kerran myönnetty, että YK:n tarkkailijajoukkoja olisi
lisättävä ainakin siinä mielessä, että niitä lähetetään myös
Jordaniaan valvomaan brittiläisten sotilaiden poistamista.
Vaikka Eisenhower korosti etupäässä tarvetta järjestää
taloudellisen kehittämisen mahdollisuuksia arabimaissa ja
vieläpä näiden maiden johdolla, hän kuitenkin viittasi sii­hen,
että USA on valms vetämään joukkonsa pois Libanonis­ta^
Libanonin hallituksen pyynnöstä tai siinä tapauksessa,
että YK:n poliisivoimia vahvistetaan siellä.
Eisenhower kuitenkin oli edelleen sitä mieltä, että hän
oli menetellyt oikeudenmukaisesti, kun Libanonin presiden­tin
pyynnöstä oli määrännyt USA:n sotajoukot Libanoniin.
Vaikka näiden kahden valtiomiehen esittämissä esityk­sissä
esiintyy vielä ilmeiset erimielisyydet, niin heidän ehdo­tuksensa
ovat kuitenkin jossain määrin yhtäläiset ja on toi­veita,
että YK:hon kuuluvat pienemmät maat onnistuvat
esittämään päätöslauselmaluonnoksia, joiden perusteella so­dan
vaara Lähi- ja Keski-Idässä voidaan poistaa.
'~' Eisenhov/erin väitöksen kumoamiseksi Gromyko osoitti,
•että YK:n peruskirjan mukaan aseellinen interventio on'oi­keutettu
vain siinä tapauksessa, että maata uhataan ulkoa­päin.
Samalla hän korosti, että Libanonissa olevien YK:n
tarkkailijajoukkojen raporttien mukaisesti siellä ei ole ha­vaittu
minkäänlaista uhkaa Libanonin naapurimaiden ta­holta.
Näin ollen Gromyko esitti voimakkaasti kantansa,
ettei Yhdysvalloilla ja Britannialla pitäisi olla minkäänlaista
syytä lähettää asejoukkojaan sinne.
Presidentti Eisenhower puolestaan koetti välttää puhu­masta
Yhdysvaltain ja Britannian asejoukkojen maihin
noususta Libanoniin ja Jordaniaan keksimällä syytteen, että
riäitä maita uhkaa epäsuora hyökkäys. Presidentti ei kuiten­kaan
katsonut tarpeelliseksi selostaa mitä hän sillä tarkoitti.
Mutta tärkeintä on kuitenkin se, että jo istuntojen alku­vaiheessa
kahden johtavan vallan toimesta on esitetty suun­nitelmat,
jotka eivät erittäin suuresti poikkea toisistaan.
Canadan edustaja ulkoministeri Sidney Smith ei ole vielä
liehunut yleiskokouksessa ja YK:sta saapuneiden tietojen
Walpas Hänninen Long Lakelta
täyttää elokuun 16 pnä 74 vuotta.
Yhdymme omaisien ja ystävien
onnen toivatuksiin.
Haitin presidentti Francois
Duvalier ptiettuna taiste-luasuun
kun hän Port-Au-
Princesissa johti taistelua
kapinallisten vastarinnan
murskaamisessa. Hän sa­noi,
että kaatuneitten ka­pinallisten
hallusta saatiin
asiakirjoja, joista osassa
kävi selville, että amerik­kalaiset
olivat kapinan ta­kana
ja että he käyttivät
apunaan entistä president­ti
Magliorea.
NLn villankdngastuotdnto
ylittää jo US An tuotannon
Vaikka tavartuotanto on nopeasti lisääntynyt
ei se vielä voi tyydyttää kasvavaa ikys3rntää
Viimeisten 4 vuoden aikana on
villakankaiden vuosituotanto Neu­vostoliitossa
lisääntynyt 209 mil-^
Joonasta metristä 282 miljoonaan
metriin, ilmoittaa uutistoimisto
CIB. Vertailun vuoksi mainitta­koon,
että USAn villakankaiden
tuotanto v. 1957 oU 267 milj.
metriä. Samanaikaisesti on silk-
Idkankaiden tuotanto kaksinker­taistunut
ja kohonnut- 805 milj.
metriin vuodessa. Myös jalkinei­den,
pukimien ja trikoovalmis-teiden
toutanto on kasvanut huo­mattavasti.
Yhteensä valmiste­taan
kuluvana vuonna 7,2 mil­jardia
metriä erilaisia kankaita.
Neuvostoliiton kulutustavarateol­lisuuden
tuotantolaitteet toimivat
täydellä kapasiteetilla. Lukuisat
1940n tuotantoon sekä yli kaksin­kertaiseksi
USAn vastaavaan tuo­tantoon
verrattuna. Myös valmiste­taan
miljoonia radiovästaanottimia,
lähes miljoona näköradiota, miljoo­nia
polkupyöriä, satojatuhansia eri­laisia
sähköllä toimivia kotitalous­koneita
ym.
Kulutustarvikkeiden ja kotita­loustavaroiden
yhteisvalmistus kas­vaa
6,1 %. Tällöin on otettava huo­mioon,
että vain yhden-prosentin
lisäys vastaa rahassa useita miljar­deja
ruplia.
Kuluvan vuoden alkupuoliskolla
valmistettiin yli 3 miljardia metriä
erilaisia kankaita. Nahkajalkinetuo-tanto
on kasvanut 12 % ja puoles­sa
vuodessa on valmistettu 175 mil­joonaa
paria. Radiovästaanottimia
, , on valmistettu 2 miljoonaa kpl ja
tehtaat kayvat kolmessa vuorossa. ^^^^^ ^„ ^^^^ viimevuoden alku-
Vumeisten 4 vuoden aikana on ra
Stevensonin
viisas Itaaste
Moskova. — Yhdysvaltain demo­kraattien
johtaja Adlai Stevenson
lensi perjantaina Varsovaan teh­tyään
kuukauden kestäneen kierto­matkan
Neuvostoliitossa.
Stevenson korosti sanomalehdis­tön
edustajille ennen lähtöään, et­tä
hänen keskustelunsa pääminis­teri
Hrushtshevin kanssa olivat ol­leet
suureksi avuksi hänen yrityk-sisään
saada selvä käsitys "molem­pia
maita erottavasta kuilusta".
Stevensonin mielestä Yhdysval­tojen
ja Neuvostoliiton on yritet­tävä
saada aikaan huomattavasti
laajempi mielipiteiden ja tiedonan­tojen,
samionkuin turistien, taitei­lijoiden
ja urheilijoiden vuorovai­kutus.
Tehkäämme yhteistyötä huo­nompiosaisten
maiden kehittämi­seksi,
ei niiden hallitsemiseksi.
Taistelkaamme vielä kerran rinta
rinnan, mutta tällä kertaa omista­kaamme
yhteinen taistelumme saa­vutuksille
terveydenhoidon, opetus­laitoksen,
taloudellisen kehittämi­sen
ja kansainvälisen yhteisymmär­ryksen
piirissä, sanoi Stevenson.
kennettu yli 900 uutta kulutusta­varain
tuotantolaitosta, mm. sellai­set
jättiläistehtaat, kuten Kamys-hinskin,
Barnaulskin ja Hersonin
tekstiilkiombinaatit, Minskin kars-tauskombihaatti
ym. Esim. Kamy-shinskin
kombinaatin tuotanto on
300 miljoonaa metriä erilaisia kan­kaita
vuodessa. Kuluvan vuoden ku­lutustavaroiden
tuotanto ylittää
vuoden 1940 tason noin 2,8 kertai­sesti.
Kuluvana vuonna on suunnitel­mana
valmistaa 7 miljardia 200 mil­joonaa
metriä kankaita, so. 900
miljoonaa metriä enemmän kuin
valmistettiin vuonna 1953. Jalkine-tuotanto
tulee nousemaan 370 mil­joonaan
pariin, sokerin lähes 5
miljoonaan tonniin, so. lähes kak­si-
ja puolikertaiseksi verrattaessa
puoliskoon verrattuna 12%.
Erittäin nopeassa tahdissa kas­vaa
esim. näköradiovastaanottimien
(viime vuoden alkupuoliskoon ver­rattuna
37%), jääkaappien (23
%), pesukoneiden (50%), tuotan­to.
Yhdellä viidenneksellä on kas­vanut
moottoripyörien ja mobedien,
pianojen ja flyygelien sekä huone­kalujen
valmistus. Omakotitalojen
rakennustoiminnan vilkastuessa on
standartitalojen, niiden osien val­mistus
sekä rakcnnusainetarvikkei-den
tuotanto noussut huomatta­vasti.
Kuluvan vuoden alkupuoliskol­la
on maan kevyen teollisuuden
tuotanto kasvanut viime vuoden
vastaavaan aikaan verrattuna 7 %,
mikä on enemmän kuin on suun­niteltu.
Mutta kaikesta tästä tuoliniat-ta
väestön tavarakysyntää ei vie­lä
pystytä tyydyttämään. Neu­vostoliiton
väestön ostokyky on
tähän mennessä kasvanut nope­amin
kuin tuotanto. Maan työ­läisten
ja toimeiihaltijain reaali­palkka
on noussut sodanedelli-seen
aikaan verrattuna lähes
kaksinkertaisesti.
Neuvostoliitto on asettanut ta­voitteekseen
laajentaa lähivuosina
kulutustavaroiden tuotantoa siinä
määrin, että se tyydyttää kysynnän.
Nykyinen Neuvostoliiton raskaan
teollisuuden sekä tieteen ja teknii­kan
kehitys suo - tarpeelliset mah­dollisuudet
luoda edellytykset niin
raskaan kuin kevyenkin teollisuu­den
jatkuvalle kehitykselle. Ke­vyen-
ja elintarviketeollisuuden ke­hittämiseen
käytetään yhä enem­män
varoja. Esim. kuluvan vuoden
alkupuoliskolla mustanmetallurgian
pääomasijoitukset kasvoivat 28 %
ja kulutustarviketeollisuuden 23%.
Kuluvana vuonna on erikoisesti
kehittynyt kemian teollisuus (27
7v). Neuvostohallituksen päätöksen
mukaisesti tullaan kehittämään no­pealla
vauhdilla muoviteollisuutta
ja keinokuituteollisuutta sekä mui­ta
kulutustarviketeollisuuden aloja.
Esim. vuoteen 1965 mennessä kas­vaa
villakankaiden tuotanto 500 mil­joonaan
metriin, silkkikankaiden 1
miljardiin 484 miljoonaan metriin
(lähes kaksi kertaa suuremmaksi
mitä se oli vuonna 1957) vuodessa.
Trikooalusvaatteiden valmistus nou­see
940 miljoonaan kappaleeseen
sekä jalkineiden valmistus 515 mil­joonaan
pariin (v. 1957 valmistet­tiin
315 miljoonaa paria).
Unionistien edustaja
ydinasevastaiseen
konferenssiin
Vancouver. — Täällä ilmestyvän
The Fishermanin toimittaja Geodge
North on matkustanut Japaniin,
osallistuakseen siellä pidettävään
konferenssiin, jossa neuvotellaan
ydinaseitten kieltämisestä.
Hän edustaa West Coast United
Fishermen and Allied Workers
Uniota sekä B.C:n rauhanneuvos­toa.
syntynyt. Yhteinen uskonto, koulu,
samanlaiset vuosisataiset tottumuk­set
ja samanlainen luonto olisivat
Johtaneet täydelliseen kulttuurin su­lautumiseen
ruotsalaisten kanssa..
Mielestäni taiteilija ei ole oikeassa,
— suomalainen kulttuuri olisi kui­tenkin
vallannut itselleen paikan au­ringon
alla, vaikka sen tiellä olisi
ollut paljon suurempia vaikeuksia.
Mutta filologin sanoissa on totta­kin.
Sellaiset ovat historian mutkik­kaat
tiet: ukrainalaista, puolalaista
ja muuta kansallista kulttuuria tu­kahduttaen
tsaarin suurvaltahallitus
ei asettanut esteitä suomalaisen kult­tuurin
kehitykselle olettaen siten
heikentävänsä Ruotsin vaikutusta.
Viime vuosisadan lopulla tsaarin
hallitus tajusi tämän ja kenraaliku­vernööri
Bobrikov alkoi hyökkäyksen
suomalaista kulttuuria ja valtiollista
erikoisasemaa vastaan, mutta oli jo
myöhäistä. Suomalainen kulttuuri oli
jo muovautunut kaikessa kansallises­sa
omaperäisyydessään, raivannut
tien joukkoihin eikä sitä enää voitu
ajaa takaisin siihen hauraaseen kuo­reen,
josta se oli murtautunut ulos.
Silloin Leninin äänellä "Iskra"
lehdessä Venäjän työväenluokka ju­listi
maanalaisuudesta koko maail­malle,
että tsaarin venäläislyttämis-toimenpiteet
ovat laittomia, sen "va­lapaton
ja rosvojoukkion väkivalta,
jota nimitetään tsaarin hallituksek­si"
. . .
Eräänä tuulisena pakkaspäivänä
kuljin Helsingin aukiota, missä pre­sidentinlinna
sijaitsee. Rantakadulta
näkyi selvästi lahti ja ulkosatama.
Australian YK:n \ 1
edustaja eroaa \
United Nations, N.Y. — Y K : n
yleiskokouksen nykyinen puheen­johtaja
australialainen Sir Leslie
Monro luopuu ^syyskuun 15 pnä
edustustehtävästään YK:ssa ja Aust­ralian
Washingtonin lähettilään
toimesta. Hän on sitten 1952 edus­tanut
maataan YK:ssa.
Eroaminen johtuu siitä, kun hä­nen
puolueensa kärsi vaalitappion
viime marraskuussa toimitetuissa
vaaleissa, jolloin Labor-puoluc sai
vaalivoiton.
Australian pääministeri Walter
Nash tiedoitti maanantaina, että
Foss Shanahan.ioka äskettäin nimi­tettiin
Australian ylikoniissionerik-si
Ottavvaan, tulee edustamaan
maataan YK:n syyskuun 16 pnä al­kavassa
yleisistunnossa.
Raakaöljyn tuotanto
vähentynyt Albertassa
Calgary. — Elokuun 4 päivään
päättyneen viikon aikana tuotettiin
Albertassa 309,886 tynnyriä raaka­öljyä,
eli 38,863 tynnyriä vähem­män
päivää kohti kuin edellisellä
viikolla.
The Alberta Oil and Gas Conver-sation
Boerd sanoi, että tuotanto
oli 41,215 tynnyriä vähemmän kuin
V. 1957 vastaavan viikon aikana.
GENNADI FISH:
Juuria ja vesoja
Sotabudjetti entistä
suurempi USA:ssa
Washington. — Lakiehdotus tä­hän
mennessä suurimmasta rauhan-aikaisesta
puolustusmäärärahasta
Yhdysvaltain historiassa — yli 39,5
miljardista dollarista hyväksyttiin
kongressissa ja siltä puuttuu nyt
vain presidentti Eisenhovverin hy­väksyminen.
Summa on 815 miljoonaa enem­män
kuin Eisenhower itse pyysi
ensi kesäkuun 30 päivänä päätty­vää
varainhoitovuotta varten. Yli­määräiset
erät on larkoitettu käy­tettäväksi
jättiläispommikoneiden
sekä ammuksia lähettävien sukel­lusveneiden
rakentamiseen. Kuusi
näistä veneistä on atomikäyttöisiä.
huolimatta siitä, että sodan päätyt­tyä
hän oli tuskin täyttänyt viittä
vuotta. Runebergin kirja ••Vänrikki
Stoolin tai-inoita" ylistää erinomai­sissa
runoissaan suomalaisten sota­miesten
ja talonpoikien urotekoja.
Siitä on tullut jokaisen suomalaisen
kotikirja jä sen alkuruno "Maamme",
johon P. Pacius sävelsi musiikin jo
kauan ennen kuin Suomi sai itse-näisyyten-
ä, muuttui jotenkin luon­nollisesti
ja itsestään kansallislau­luksi.
— Miksi venäläiset, neuvostoihmi­set
asettavat niin korkealle Rune­bergin
ja matkustavat ehdottomasti
kuukausina vietettiin kolmea merk- ' Porvooseen, hänen kotiinsa, ky.syi
Suomessa useaan otteeseen vie­raillut
neuvostoliittolainen kirjai­lija
Gennadi Fish on julkaissut
Petroskoin suomenkielisessä leh­dessä
"Neuvosto-Karjala" laajan
artikkelisarjan viime talvisen Suo­men
matkansa kokemnksista ja nä­kemyksistä.
Jnlkaisemme seuraa­vassa
aikaosan kirjoituksesta, jossa
hän elää kolmen merkkipäivän he-rättämissä
tunnelmissa.
Niinä talvi!-:v.ukausina, jolloin olin
Suomessa, lehdet varastivat tavallis­ta
enemmän paikkaa historialliselle
aineistolle. Tämä siksi ,että noina
Katui canadataista
N-tiiton Tiedeaka­temian
Moskova. — Kaksi Canadalaista
tiedemiestä, on niiden 32 ulkomaa­laisen
tiedemiehen joukossa, jotka
on nimitetty Neuvostoliiton Tiede­akatemian
jäseniksi. Neuvostoliiton
Tiedeakatemia nimitti äskettäin 26
uutta akadeemikkoa "ja 55 kirjeen-vaihtojäsentä.
Kysymyksessä olevat canadalaiset
tiedemiehet ovat tri Wilder G. Pen-field
ja tri Edgar Steacie.
Edellinen on kansainvälisesti tun­nettu"
neuroositutkimuksistaan ja
jälkimäinen on huomattu kemisti.
mukaan hän on neuvotellut
useiden maiden edustajien
kanssa yrittäen saada heitä
kannattamaan ja esittämään
päätöslauselmia, jotka saavat
yleiskokotiksen enemmistön
kannatuksen tämän kriisiti­lanteen
ratkaisemiseksi. Mr.
Smith on myös antanut ym­märtää,
että. hän pitää Gro-mykon
esittämää päätöslausel­maluonnosta
hyvin asiallisena.
kipäivää:
— Oli kulunut 150 vuotta Venäjän
ja Ruotsin välisestä sodasta, jolloin
Suomi muuttui Ruotsin maakunnas­ta
suuriruhtinaskunnaksi kuuluen
Venäjän keisarikuntaan;
— Oli kulunut 40 vuotta kansalais­sodasta
ja Suomen työväenluokan
vallankumouksesta, jossa saksalainen
interventio toi voiton valkokaartille;
— Ja vihdoin oli kulunut kymme­nen
vuotta Suomen ja Neuvostoliiton
välisen ystävyys-, yhteistyö- ja keski­näisen
avunantosopimuksen allekir­joittamisesta.
Todellakin, nämä kolme merkki­päivää
ovat kolme tärkeää tapahtu­maa
maan historiallisen kehityksen
varrella. Kukin puolue muisti niitä
omalla tavallaan. Monet seikat näi­den
historiallisten tapahtumien tul­kitsemisessa
herättivät vastaväittei­tä,
mutta suomalaisten mielenkiinto
niitä kohtaan on ymmärrettävä.
Saavumme pieneen rannikkokau­punkiin,
Porvooseen. Vanhanaikai-sel
aittarakennukset ja saunat ovat kau­niisti
vieretysten joen rannalla.
Mutta Porvoo on kuuluisa kahdesta
muusta rakennuksesta: korkeasta
tuomiokirkostaan — se on rakennet­tu
yU 500 vuotta sitten — ja mata­lasta,
pienestä Runebergin kotitalos­ta.
Veistämättömästä graniitista ra­kennettu
korkea suippokattoinen ra-
-kennus näkyy joka puolelta. Sinne
Ruotsista saavutetun voiton jälkeen
Venäjän tsaari Aleksanteri I kutsui
koolle Suomen säätyvaltiopäivät ja
vakuutti .että Suomen vanhat perus­tuslait
säilytetään, ja pani tosiasial­lisesti
alulle Suomen valtiollisen eri­koisaseman.
Ja toisena nähtävyytenä, jota voi­daan
nimittää kansalliseksi pyhätök­si,
on huolellisesti vaalittu yksiker­roksinen
pieni puutalo Siinä eli ja
kuoli opettaja Johan Runeberg —
erinomainen suomalainen runoilija.
Menemme sisälle kotimuseoon.
Näemme hanhensulan, jolla Rune­berg
kirjoitti, hänen kirjoituspöytän­sä.
Sängyn yllä on siirretävä peili.
Ollessaan vuoteenomana runoilija
saattoi nähdä peilistä kaiken, mitä
-kadulla tapahtui. Pienellä nurkka­pöydällä
on isokokoinen hopeamal-jakko.
Sen toivat vuonna 1858 Ru-nebergille
lahjaksi venäläis-ruotsa-laisen
sodan veteraanit.
Lahja ,ei ollut sattuma. Voidaan
sanoa, että runoilijan maine liittyy
kokonaisuudessaan tähän sotaan
minulta eräs suomalainen runoilija.
— Ylistetäänhän "Vänrikki Stoolin
tarinoissa" suomalaisten sankaruut­ta
sodassa Venäjää vastaan...
— Ensinnäkin, näissä tarinoissa on
myös runo "Kulnev", jossa anne­taan
kuuluva tunnustus Venäjän ar­meijalle,
sanoin minä — Toiseksi,
me, neuvostoihmiset, emme suinkaan
kanna kaunaa niille suomalaisille,
jotka taistelivat Suomen sortamista
vastaan. Neuvostoihmiset ovat sen
vallankumouksellisen Venäjän peri­jöitä,
joka taisteli tsaarinvaltaa vas­tan
ja joka jo sata vuotta sitten
julisti Herzenin ystävän ja työtove­rin
runoilija Nikolai Ogarevin sa­noilla,
että vallankumouksen ensim­mäisen
voiton jälkeen Venäjällä
"Suomi voi julistautua itsenäiseksi
ilman mitään esteitä ja vieläpä ilman
mitään sotaa".
Johan Runebergin kuolinpäivänä,
huhtikuussa. Porvooseen matkustaa
tavalli.scsli paljon hänen ihailijoi­taan.
Tänä vuonna mielenkiinto hä­nen
kotiaan ja hautaansa kohtaan
oli tavallista suurempi. Hänen kotin­sa
luona poltettiin nuotioita, soitet­tiin
torvia . . .
Helsingin yliopiston filologian
professori sanoi minulle:
— Nyt, kun luomme katseemme
taaksepäin, meidän on sanottava
avoimesti, että kuuluminen Venäjän
keisarikuntaan joudutti ja helpotti
suomalaisen kulttuurin ja Suomen
kansallisen aseman luomista. Sillä
siihen aikaan, kun Suomi muuttui
Ruotsin maakunnasta Venäjän "reu­namaaksi",
koko meidän kirjallisuu­temme
rajoittui ulkomuistissa kul­kevaan
kansantaiteeseen ja vanhen­tuneeseen
biblian suomennokseen . . .
Kouluissa, oikeuslaitoksissa, kaduilla
oli vallitsavana ruotsin kieli. Suo­men
kieltä, "kyökkipiikojen ja ren­kien"
kieltä halveksittiin. Vasta vii­me
vuosisadan 20-luvulla esitettiin
ensi kertaa vaatimus kansan kielen
opettamisesta kouluissa. Kirjailija
Arvidson .sanoi silloin: "Olemme la­kanneet
olemasta ruotsalaisia, venä­läisiksi
emme voi muuttua, siis mei­dän
on oltava suomalaisia".
Kohtasin lahjakkaan graafikon
Erkki Tantun. Keskustellessamme
kahvipöydän ääressä hän huomautti:
— Luulen ,että jos Suomi olisi jää­nyt
Ruotsin maakunnaksi, ei oma­peräistä
suomalaista kulttuuria olisi
Voin t(otimainen
kulutus on väliän
noussut Suomessa
Helsinki. — Voin kulullajidiin-nan
alontamiskoivauksiin hyväksyi
valtiovarainvaliokunta ' eilen halli­tuksen
esittämän 5,7 miljardin mar­kan
lisäyksen, minkä hallitus ar-missä
lokakuussa 1905 häämöittivät vioi riittävän kuluvan vuoden lop-panssarilaiva
"Slavan" tykinputket. puun. Vuoden 1958 talousarvion
Vallankumouksellisia työläisiä pelä­ten
kenralikuvernööri ruhtinas Obo-lenski
pakeni yöllä salaa ulkosata­maan
siinä luulossa, että siellä,
panssarilaivalla, venäläisten matruu­sien
joukossa hän on täydellisessä
turvassa. Mutta jo seuraavana päi­vänä
sen jälkeen, kun Obolenski oli
saapunut "Slavalle" ,tuli panssari­laivalta
lakkokomiteaan salaa kaksi
matruusia, jotka ilmoittivat "Mei­dät
on valtuutettu tiedoittamaan, et­tä
kun te, suomalaiset työläiset, tar­vitsette
kenraalikuvernööriä, vangit­simme
hänet ja luovutamme teil­le
. . ." Minulle kertoi siitä aikoinaan
tämän lakkokomitean entinen pu­heenjohtaja.
Venäläiset merimiehet olivat Suo­men
työläisten todellisia tovereita.
Ja muistot noista taistclu.vstävyyden
ja keskinäisavun esimerkeistä kai­kuvat
uudella voimalla nyt, kun mo­lempien
valtioiden politiikka on
suunnattu Suomen kansan ja neu­vostokansan
välisten ystävällisten
suhteiden kehittämiseen. Neuvosto­ihmiset
ovat "Slavan" matruusien
jälkeläisiä eivätkä ruhtinas Oljolens-kin,
kuten tämän politiikan läntiset
viholliset yrittävät sitä kuvata
Ajattelin sitä, kun Turun «lähellä
olevalla pienellä saarella katselin yk­sinkertaista
pientä talonpoikaistaloa.
Vladimir Iljitsh Lenin asui v. 1907
joulukuussa muutaman päivän tuos­sa
talossa. Talon nykyinen omistaja
(siihen aikaan vielä pikku poika)
kertoi minulle, että kun v. 1917 erääs­sä
lehdessä julkaistiin Leninin valo­kuva,
niin hänen isänsä huudahti:
^— Katsohan nyt, näetkö kuka oli
se venäläinen maisteri, joka yöpyi
meillä!
Leniniä nimitettiin siellä maiste-
(Jatkuu 4:llä sivulla)
puitteissa on elokuun loppuun men­nessä
käytetty samaan tarkoituk­seen
7 miljardia markkaa ja hin-nantasausrahastosta
500 milj. mark­kaa.
Valtion osuus voin kotimaisen
kuluttajahinnan alentamisessa on
nyt 20D markkaa kilolta.
Kuluttajahinnan alentaminen on
lisännyt voin kotimaista kulutusta
tuntuvasti. Viime viikolla voita
myytiin 11.000 astiaa, myynnin
ollessa vastaavalla viikolla viime
vuonna 8.000 astiaa.
Sopimui(seen pääsy
Genevessä näyttää
mahdoliiselta
Geneve. — Idän ja lännen ydin­fyysikot
ovat aloittaneet Genevessä
viimeisen neuvotteluviikkonsa. Heillä
on kaikki mahdollisuudet sopia ydin­asekokeiden
kansainvälisestä tark-kalujärjestelmästä.
kerrotaan Gene­vessä
luotettavissa piireissä.
Toivotaan päästävän ainakin "tek­nilliseen"
sopimukseen tällä viikolla,
mikä sitten asetettaisiin kahdeksan
asianomaisen nia.T-n hallituksen tar­kastettavaksi.
Vielä on ratkaisemat­ta
tärkeä ky-symys, paljonko tark­kailuasemia
tarvitaan ja miten pit­källe
toisistaan ne on .sijoitettava,
jotta valvonta olisi clKlototman var­maa.
Moskova. — Nouvotteltit kalas­tuksesta
Suomen l,;ihdelia alkoivat
Moskova.ssa elokuun 12 pnä. Suo­men
valtuuskunta, jonka puheen­johtajana
on osa.slopäiillikkö A.
Asanti, saapui Moskovaan 11 pnä.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Kadunmiehen tuumiskeluja
Allekirjoittanutta hiljalleen- nau­ratteli
ja kutkutteli Vapaa Sanan
Paavalin toista viikkoa sitten suo­rittama
ruikuUis siitä, kun pahuuk-sen
venäläiset ilmoittivat voitta­neensa
USA: n Moskoyas.sa suorite­tussa
yleisurheilumaaottelussa.
Ei kuulema olisi saanut laskea
yhteen miesten ja naisten pisteitä,
sillä Paavalin mukaan — lieköhän
tuo Paavali kristittyjen murhaajan
Sauluksen, sukua, joka sitten muut­tui
kristityksi ja otti nimekseen
Paavalin — se oli suuri synti ja
vääryys, vaikka kohta ilmoitettiin-kin
mitkä olivat miesten, mitkä
naisten pistemäärät.
Juu, sellaista ei kuitenkaan saa
tehdä, jos mahtava USA jää häntiä
kantamaan. Tosin USA:n joukku­een
urheilijat ja johtajat, kuten
AAU:n sihteeri Ferris sanoi, eivät
katsoneet olevan mitään syytä vali­tuksiin.
Paavali kuitenkin protesteerasi
kuin vietävä, jopa vilautteli oikein
kirjallista sopimusta, . kuinka sel­laista
kuin pisteiden yhteenlaskua
ei olisi saanut tehdä.
Mutta Annas olla kun sitten suo­ritettiin
PuolaUSA maaottelu, niin
jopa kelpasi yhteispisteet kuin se
pirulle.
Ja vielä kummallisempaa oli se,
kun Paavalilla ei ollut yhtään valit­tamista,
kun tämän maan päiväleh-det
kertoivat Unkari-US.^-Tshekko-slovakia
ystävyysottelussa USA:n
johtavan pisteillä selvästi.
Ja tässä ottolussa kun ei ollen­kaan
laskettu pisteitä, koska ku­hunkin
lajiin sai mennä niin monta
osanottajaa kuin huvitti ja esim.
tshekeillä ei ollut miehiä läheskään
joka lajissa.
Tosin näyttääkin, että Paavalilla
on peukalo keskellä kämmentä sil­loin
kun urheiluasioista puhutaan.
Hän vain peittää vajavaisuutensa
pyhän vihan vaippaan.
Ja onhan niitä sellaisiakin, joille
sellainenkin sanaselitys kelpaa.
Tällä viikolla meidän sitten täy­tyi
nostaa lakkiamme Vapaa Sanan
kesätoimittajalle, joka näyttää teh­neen
maailmaa mullistavan löydön
Lehden viime tiistain numeron
kolmannella sivulla kerrotaan mul­listava
uutinen, jonka otsikkona on:
"Kiinan vallankumous — epämarxi
lainen vallankumous".
Heti tämän ällistyttävän otsikon
alla kerrotaan maailmalle:
"Itse asiassa Kiinan kommunisti
nen puolue menetti otteensa köyhä­listöön
jo ennen Mao Tse-tunyin
valtaannousua . . ."
Jos noin on asia, niin Kiina.ssa
olivatkin rikkaat niitä, jotka suorit­tivat
vallankumouksen ja silloinhan
se pitäisi sopia niin Dullesille kuin
Santerillekin.
Varmaankin artikkelin sepusteli-jalla_
on tarkoituksena säikäyttää
kiinalaiset, jotta nämä suorittai.si-vat
uuden vallankumouksen, kun se
entinen ei ole tapahtunut oikeiden
piirustusten mukaan.
Artikkelissa sanotaan,^että "vuon­na
1930 Chou Enlai oli pakoitettu
nnyöntämään, että puolueeseen kuu­lui
vain 2000 köyhälistöstä peräisin
olevaa jäsentä. Luku lienee lisäksi
melkoisesti liioiteltu.' '
Tosin tuossa mullistavassa artik
kelissä sitten myönnetään, että ta­lonpojat
olivat vallankumouksessa
mukana, mutta ne sen mukaan Kii­nassa
kuuluivat rikkaisiin.
Muiden tietojen mukaan Kiinan
talonpoikaisväestö eli suunnatto­massa
kurjuudessa ja muutamia
harvoja rikkaita suuromistajia lu­kuunottamatta
kuuluivat köyhälis­töön.
Mutta mainittu artikkeli kiel­tää
heidän kuuluneen köyhälistöön.
Toiseksi Kiinan tehdasteollisuus
oli kovin vähäistä ennen vallanku­mousta.
Santerit ja Pekat kuitenkin tietä­vät
asian olevan toisin ja siksi nyt
tulisi ryhtyä i>'>ruuttanKuin ja suo­rittamaan
Kiinass;i uusi vjillanku-mous
oikeitten reklcnuMitticn mu­kaan.
.Nythän siihen on sitten vara.-i j:.i
voimaakin, siliä ilinoittihan Kiinan
hallitus aivan viime päivinä, että
se pystyy pistämään ascihin — jos
tarvitaan — 100 miljoonaa miestä,
50 miljoonaa heti ja loput jonkin
ajan kuluttua.
Jurnuttavan siellä torontolai.scssa^
pääniaja.ssa tuntuu .sekin, kun ne
edistysmielisen kulttuuriväen Suur­juhlat
Port .'Vthuri.ssa onnistuivat
niin mainiosti.
Harmin peittämiseksi sitlcn sy}'-
tetään toisia Suurjuhlanimcn varas­tamisesta.
Kuten on selitetty ,asia onkin ko­konaan
toisin päin ja syyttäjän olisi
pitänyt sanoa, niinkuin lapset ta­paavat,
että "minä sen ensiksi näin"
tai •'ajattelin mutta en mitään sa­nonut".
Se olisi mennyt täydestä.
Muuten kehoittaisimme pane­maan
muistiin, että pientä pihinää
ei voi suureksi tärinäksi sanoa ja
se pitää paikkansa tässä juhlakysy-myksessäkin.
Kaikkein viisaimniin tässä kui-yhdessä.
Mutta jos siihen ei pysty-tenkin
tehtäisiin, kun juhlittaisiin
tä, niin ei sekaannuta toistemme
juhlien nimikysymyksiin enempää
kuin muihinkaan asioihin.
Eiköhän niin olo parempi? — Ka­dunmies.