1958-10-09-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Torstaina, lokak. 9 p. — Thursday, Oct. 9, 1958 VAPAUS (UBERTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Es-tablisbed Nov. 6. 1917. Authorized as second class maU by the Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice weekly: Tuesdays. Tliursdays and Satui-days by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69. Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appUcatkm. Translation free of charge. TILADSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75 3 kk. 225 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Mitä muut sanovat N-liiton koulu-uudistuksesta Neuvostoliitossa esitetty ehdotus korkeimman opetuksen uudistuksen suhteen on saanut tavattoman suurta huomiota osakseen niin sosialistisen maailmanosan niaissa kuin täällä Canadassa ja muissakin porvarimaissa. Neuvostoliiton koulukysymykset ovat olleet yleisen huomion kohteena aina viime lokakuusta alkaen, jolloin sieltä lähetettiin avaruuteen ensimmäinen Sputnik maapalloamme kiertämään. Silloin myönnettiin kaik4cialla maailmassa, että Neuvostoliitossa on todella tapahtunut valtava kehitys opetusalalla, sillä yleisesti tiedetään, että nelisenkymmentä vuotta sitten vanhan Venäjän kansa oli valtaosalta lukutaidotonta väkeä! Lukutaidottomuudesta Sputnikien aikakauteen näin lyhyessä ajassa on tietenkin valtava hyppy eteenpäin! Mutta niin suurta edistystä kuin siellä onkin tapahtunut, kansanopetuksen alalla, Neuvostoliitto ei ole ilmeisestikään vielä valmiina "laakereilla lepäämään". Siellä on selostettu, että tuleva nopea edistys tällä alalla voi tapahtua vain perusteellisten koulu-uudistusten avulla. ' Tätä keskustelua on Neuvostoliitossa käyty jo useita kuukausia. Nyt se sai lisäponttaa kun Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri Nikita Hrushtshev esitti puolueensa keskuskomitealle alustuksen tulevaa oppikoulu- uudistusta varten, mistä keskustellaan kaikissa väestö-iEerroksissa ainakin puoli vuotta ja laaditaan sitten uusi laki korkeammasta koulukasvatuksesta. Hrushtshevin esitykseen tullaan epäilemättä tekemään paljon muutos-, lisäys- ja korjausehdotuksia. Sellaisenaan asiasta ei ole lausuttu vielä lähestulkoonkaan viimeistä sanaa. Mutta Hrushtshevin esitys antaa kuitenkin jonkinlaisen yleiskuvan siitä mihin suuntaan on siellä kehitys kulkemassa.' Hän ehdottaa nyt, että nykyisen kymmenvuotisen koulun tilalle otettaisiin 8-vuotinen koulu, jonka jälkeen kaikki oppilaat — ilman mitään poikkeusta — menisivät joko teollisuuden, maatalouden tai jonkun muun tuotantoalan palvellakseen siinä mielessä, että jatkavat iltakouluissa tai kirjeen-vaihtokurssien avulla opiskeluaan. Tällaisen alkuvalmistelun jälkeen voivat kyvykkäimmät ja uutterammat nuoret tytöt ja pojat sitten parin vuoden päästä jatkaa ja päättää opiske- ; lunsa yliopistossa tai muissa korkeimman opetuksen ahjoissa. Tämän toimenpiteen tarkoitukseksi selitetään pyrkimys- I tä henkisen ja fyysillisen työn toisiinsa lähentämiseksi. Kaikki tulevaisuuden insinöörit, tiedemiehet, professorit ja i muut ovat siis miehiä ja naisia, jotka ovat olleet ainakin i kaksi. vuotta tehtaissa ja muissa laitoksissa ruumiillisessa ; työssä. Se antaa korvaamattoman paljon kokemusta siinä tapauksessa, jos he jatkavat myöhemmin kouluopiskelua; jos he jäävät pois koulusta, silloin heistä tulee sivistyneitä ja tietoisia työläisiä, joita nykyaikainen tekniikka vaatii. Kaiken lisäksi selitetään, että kommunismiin siirtyvässä maassa, kuten Neuvostoliitossa nyt, on luotava määrätietoisesti pohjaa henkisen ja ruumiillisen työn välillä olevan rajan tai kuilun poistamiseksi. Kaiken kaikkiaan, vaikka emme luonnollisestikaan tiedä vielä minkälaiseksi nyt keskustelun alaisena oleva koulu-uudistus lopulta kehittyy, tämä Neuvostoliiton uusi aloite Jcorkeimman opetuksen uusimiseksi ja tehostamiseksi antaa paljon ajattelemisen aihetta. Tulipalojen ehkäisyviikko Lokakuun 5—11 p:n välinen viikko on Canadassa omistettu kansallisessa mitassa erikoiseksi "Tulipalojen ehkäisyn viikoksi". Tavallisten kansalaisten keskuudessa suhtaudutaan tietyllä välinpitämättömyydellä moneen erikoiseen "viikkoon", jonka perimmäisenä tarkoituksena tiedetään olevan vissinlaisen liikevaihdon kohottaminen. Mutta "Kansallinen tulipalojen ehkäisyviikko" on kuitenkin hieman toista maata ja ansaitsee sille kuuluvan huo- ' mion osakseen. Jos muistamme, että Canadan 84,000 tulipaloa vaati viime ' vuonna 640 ihmisuhria ja noin $134,000,000 omaisuusvahin- " got, niin silloin tulee selväksi, että tulipalojen ehkäisemiseen kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota. Kaikkia tulipaloja ei luonnollisestikaan voida välttää. Salama ja muut ihmisen kontrollin ulkopuolella vielä olevat voimat tulevat kaikista varovaisuustoimenpiteistä huolimatta sytyttämään tulipaloja. On myös seikkoja, joihin tavallisilla kadun miehillä ei ole välittömästi suurtakaan vaikutusta. Meidän mieles- • sämme on esimerkiksi metsänhakkuut, missä puutavarayhtiöt korkeimpia mahdollisia voittoja tavoitellen jättävät kaa- " dettujen puiden latvat ja oksat sekä muut jätteet maahan kuivumaan niin, että metsäpaloja syttyy mahdollisimman "helposti. Tämäkin on tietenkin asia, joka voidaan yleisen ^-«iielipiteen painostuksella korjata ja mihin sietää kiinnittää -^-jatkuvasti^huomiota. Mutta tulipalojen ehkäisy viikon aikana on erikoissyy kiinnittää huomiota siihen tosiseikkaan, että suurin osa tulipaloistamme johtuu inhimillisestä piittaamattomuudesta. I^unnuntaikalastajät ja muut eränkävijät heittelevät kuivaan ^metsään palavia tupakanpätkiä jotka tuulen voimalla sytyte t ä vät aivan liian usein metsäpaloja. Usein jätetään nuotiot t^iytemään ajattelematta sitä, että ne voivat aiheuttaa tuli- !|^alon varsinkin, jos tuuli sattuu kääntymään tai yltymään. ^Kesämökkien edustoille kerääntyy puuta ja muuta "rojua", ^mikä muodostaa vakituisen tulipalon vaaran. Tässä vain * muutamia esimerkkejä. Entä sitten kotinurkissa? Näin syksyllä, lämmityskauden ; alkaessa, on hyvä palauttaa mieliin, milloin on lämmitys- ; laitteiden savupiiput viimeksi puhdistettu? Milloin ne on tar- ; kastettu mahdollisten ruostereikien varalta? Samalla kertaa sietää tämän tulipalojen ehkäisyviikon aikana tarkistaa mitä kaikkea rojua on kerääntynyt kellariin, autovajaan ja muihin palkoihin. Erikoisen tärkeätä on huolehtia siitä, että tulenarat nesteaineet siirretään pois lämmityslaitteiden lähettyviltä. Ja kaiken mahdollisen varalta on hyvä tarkistaa miten ja millä puhelinnumerolla on palokunta, helpommin hälytettävissä. SE "UNIOKLIKKI" JA MIKSEI MYÖS "JXRJESTÖKLIKKI" Jos luulette, että unionne on klikin hallinnasGH, niin Yhdysvaltain tiedoituspalvelutyöläisten unien o-sasto 8412 virallisesta "The Com-municator"- lehdestä lainattu seuraava kirjoitus voi olla joksikin hyödyksi Teille: I työläinen: Minä aion jäädä pois union jäsenyydestä. Minä en tykkää lainkaan siitä miton muutama päivä sitten kokouksessa äänestettiin." II jäsen: "Olitko sinä siellä?" I jäsen: "En ollut. Minä katselen aina tiistai-iltaisin TV:sta Wyat Earpin ohjelmaa, mutta minä kuulin kaikki kokousasiat Susielta. Sa ma vanha klikki jyräsi koko päätöksen läpi." U jäsen: "Mikä klikki?" I jäsen: Oh, kyllä tiedät mitä tarkoitan: ne samat ihmiset jotka ovat aina kokouksissa ja osallistuvat eri komiteain työhön." Oikeuksien lain puutteellisuudet VAIN L.4PUANLIIKE PUUTTUU Suomen Sosialidemokraatti puolustelee pääkirjoituksessaan sitä hajoi-tusjärjestöä, joka oikeistososialide-mokraattien toimesta hiljattain on Derustettu SAKn rinnalle. Tämän tarpeellisuutta perustellessaan lehti sanoo mm: "Maamme ammattiyhdistysliike on jo aikaisemminkin ollut tilanteessa, jossa tarvittiin voimakkaita toimenpiteitä jo itse ajatuksenkin pelasta- Miseksi. Silloin olivat kommunistien johtajat syösseet ammattiyhdistysliikkeen poliittisiin verkkoihinsa niin pahasti, että kun lapuanliike aikakaudeksi saavutti maassa asiallisesti katsoen täydellisen vallan, hajosi ammatillinen keskusjärjestömme Suomen Ammattijärjestö tähän kaaokseen. Jos keskusjärjestö olisi pidetty politiikan ulkopuolella, se olisi säilynyt. Ammattijärjestön hajoamisen takia oli ryhdyttävä vaivalloisiin ja aikaa vieviin uuden keskusjärjestön perustamiseen ja kasvattamiseen. Muutaman liiton ja jonkin verran toistakymmentätuhatta jäsentä käsittävän parustajaryiimän avulla päästiin alkuun, ja ammattiyhdistysliikkeestä muodostui vähitellen uudestaan merkityksellinen tekijä yhteiskunnassamme, jopa se ohittikin tässä suhteessa vanhan keskusjärjestön saavutukset." Hajoitustoiminnalla nyt ja v. 1930 on todella tiettyjä yhtymäkohtia. Silloinkin sosdem-johto perusti oman heikon rinnakkaisjärjestönsä vahvan SAJn rinnalle. Tämän jälkeen sitten eduskunnassa tehtihi päätös SAJn lakkauttamisesta ja sosdemit olivat tähän päätökseen osasyyllisiä, sillä he eivät äänestäneet sitä vastaan. SAJ ci suinkaan ensin hajonnut ja sitten vasta perustettu SAKoa, vaan ensin perustettiin SAK ja sen jälkeen SAJ lakkautettiin eduskunnan oikeiston päätöksellä lapualaismeinin-gin mukaisesti. SAKn vahvistuminen puolestaan alkoi siinä vaiheessa, kun vasemmistolaiset työläiset nk. yhteis-rintamakautena tulivat siihen mukaan ja suurimman nousunsa se saavutti sotien jälkeen, uusissa oloissa. Mutta nyt sosdem-johto on jälleen sen hajoitustiellä. Vain lapuanliike puuttuu — toistaiseksi. — Kansan Uutiset, Helsinki. Äänestyksen tulos ei minkään arvoinen Kairo. — Vapaan Algerian Kairossa toimiva balUtas selittää viikko sitten tiistaina antamassaan jalkiiansnmassa, ettei sen mielestä perustuslaista saoritetnn kansanäänestyksen talosta voi pitää minkään arvoisena, koska tulos tuo julki ainoastaan Ranskan armeijan Icannan. Ranskan hallituksen päätös ulottaa äänestys myös Algeriaan on omavaltainen, ja niin Algerian hallitus kuin kansainvälinen demokraattinen mielipidekin katsoo, että Ranskan hallituksen julkisuuteen saattamat tiedot äänestyksen tuloksesta ovat täysin arvottomat, lausumassa jatketaan. Algerian hallituksen takana seisova Algerian kansa on jo antanut äänensä kuulua kannattamalla täydellisesti ja varauksetta vapausrintaman toimintaa. Kun äänestystiedot puuttuivat enää _vain kahdesta Algerian kaupungista oli tilanne tässä maassa maanantai-iltana sellainen, että jaa-äänten prosenttimäärä oli 95,5, väitettiin ranskalaisella taholla. Tällaiset kotoiset, mutta tärkeät seikat liittyvät nyt vietettävään kansalliseen tulipalojen ehkäisyviikkoon ja me puolestamme suosittelemme, että Canadan suomalaiset yleensä kiinnittäisivät nyt omaksi edukseen huomiota yl-läkuvatunlaisiin seikkoihin. Lontoo. — Tassin uutistoimisto tledoitti viikon vaihteessa, että Tsuktsien niemimaalta. Joka on Beringin salmen rannalla oleva niemimaa, on löydetty suuria kulta- ja elohopeasi^ltöisiä malmikerrostu-mia. Kirj. Leslie Morris Parlamentin viime istunnon viimeisenä päivänä pääministeri Die-fenbaker esitti "oikeuksien lain", joka tunnetaan lakiestiyksenä C 60. Hän kertoi sen olevan alallaan rajapyykki. Canada tarvitsee oikeuksien lakia. Monet canadalaiset ovat pitemmän aikaa kehoittaneet sellaisen hyväksymistä. Nyt sellainen on esitetty Canadan parlamentille ja laaja keskustelu sen johdosta on käynnissä. Pääministeri on kehoit-tanut maamme väestöä keskustelemaan siitä ennen kuin se tulee käsiteltäväksi parlamentin seuraavassa .istunnossa. Meidän pitäisi toimia hänen kehftituksensa mukaisesti. So seikka, että konservaMivinen hallitus esitti tällaisen tekeleen kuvaa aikakauttamme. Kaikkialla maassamme on nousemassa henki rauhan, demokratian ja Canadan itsenäisyyden puolesta. Katsokaamme tätä lakitekeletlä vähän tarkemmin. Siinä sanotaan: "Canadassa on aina ollut olemassa ja tulee edelleen olemaan seuraavat inhimilliset oikeuden ja perusvapaudet . . ."- Näiden kerrotaan olleen: "yksi-yisen oikeus elämään, vapauteen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja nauttia omaisuudesta ja oikeudesta olla menettämättä sitä paitsi oikeulsaitosten käsittelyn kautta; yksityisellä on oikeus lain suojaan huolimatta rodusta, kansallisesta alkuperästä, ihonväristä, uskonnosta tai sukupuolesta; vapaus uskontoon; puhevapaus; kokoontumisvapaus; ja sanomalehti vapaus." Tässä kohdassa hän viittaa kuuluisaan Englannin perinteisiin perustuvaan oikeuteen eli kirjoittamattomaan peruslakiin. Lakiehdotuksessa selostetaan yksityisen oikeudet seuraavasti: ". . . ei pidä joutua julman, epäinhimilli- :en tai halventavan käsittelyn tai rankaisun kohteeksi; menettämään henkilökohtaisia oikeuksia; on tie-doitettava pidättämisen syy . . ." ja on annettava oikeuden mukainen ja yleinen oikeuden käynti. Pääministeri on selostanu', että tämä laki huomioitaisiin kaikissa parlamentin lain säädöksissä, vaikka ne olisi hyväksytty ennen tai jälkeen oikeuk. ien lain hyväksymistä. Hän antoi selvästi ymmärtää, että siviilioikeudet voidaan, riisiää parlamentin lainsäädännön kau'tta "sodan, hyökkäyksen tai sisällissodan tapahtu'^ssa tai pleHaessa sen uhkaavan". Tässä tapauksessa ovi jätettiin selälleen. Se riittää sinänsä lakitekelcestä. mutta kuinka sc olisi valvottavissa. Siitä on taarkoitus tehdä liit o-parlamentin hyväksymä laki, mikä ei ole lainvoimainen mkäli maakunnat ovat kysymyksessä. Canadan nykyis-^n perustuslain mukaan Britirh North America Ac*, vuodelta 1867, joka hyväksyttiin Bri an nian eikä Canadan parlamentin toimesta, maakunnat kontrolloivat omaisuus- ja siviilioikeudet. Ainoa keino saada oikeuksien In-ki liite.tyä Canadan perustuslakiin ja suojattua parlamentin muutto-mahdollisuuksilta (kuten Yhdysvaltain perustuslain 10 lisäystä) on raada maakunnat luopumaan nykyisistä oikeuksistaan valvoa siviilioikeudet ja siirtää tehtävä liittoparla-mentille. Samaa menetelmää käytettiin kun työUömyysvakuutus o-tettiin käytäntöön. Pääministeri ei kuitenkaan ehdota tällaista menetelmää. Kun Les*er Pearson suositt':'li sitä hän vain kertoi sen olevan mielenkiintoisen esityk-en ja vaikutti siltä, et-lei hän ollut lainkaan asiasta tietoinen. Näin ollen, on tehtävä johtopää tös, ettei pääministeri haluakaan kutsua liittoparlamentin ja maakuntien yhteistä perustuslakia muui tavaa konferenssia tehdäkseen muutoksen British North America Actiin, joka on maamme perustus laki. Näin ollen, jos parlamentti hy väk yy Diefcnbak'^rin esityksen laiksi (ja se varmaan tapahtuu kun konservatiiveilla on niin voimakas enemmistö) siitä tulee liittoval.ion laki, jota maakuntien ei tarvitse noudattaa; siitä ei tule muutosta perustuslakiin ja parlamen.ti vo koska tahansa tehdä muutoksia siihen. Näin oll^n siviilioikeudet eivät olisi perustu.:lain suojaamia. Mutta tästä heikkoudesta huolimalla Diefenvakerin ehdotuksessa laiksi on paljon nluitakin heikkouksia. Esimerkiksi Canadassa yhä laajemmin vaadi aan yhteiskunnallisia muutoksia. Siitä ei ole mitään o kcuksien lais a. Siinä pitäisi sanella oik"us kehoit*aa ja järjestäytyä yhleirkunnallisten muutosten puolesta. Todellisen tai oletetun sodan, hyökkäyksen tai sisällissodan kohdan perusteella hallitus voin juli taa terrori toimenpiteet sellai sia vastaan, jotka kohoiltavat yhteiskunnallisten muutosten toteuttamiseen. Mikäli amma';tiyhdistysliike on kysymyksessä oikeuksien laissa pitäisi sanella oikeuden liittyä unioi-hin ja o keus lakkoutua. Siinä myö^ pitäisi sanella oikeus olla vapaana, oikeus työhön, koulutukse-^n. sosia-lihuoltoon ja pi äisi sanella rangais tukset lain rikkomisesta, mutta ne kaikki' puuttuva*. "USA vääristelee N-Iiifon kantaa" Moskova. — Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev sanoo uutistoimisto Tassille antamassaan haastattelussa, että presidentti Eisenhower on tulkinnut Formosan alueen tapahtumiin liittyvät neuvostohallituksen lausunnot täysin virheellisesti. Hrushtshevin' haastattelulausuntoon oli johtanut Eisenhowerin tk. 1. pnä pitämä lehdistövastaanotto. Täl?ä lehdistövastaanotollaan presidentti Eisenhower eSittt neuvostohallituksen Formosan. tapahtumista antamat lausunnot täyshl väärin käsitettyinä. Hrushtshev sanoo. On vain Ihmeteltävä sitä tapaa, jolla Neuvostoliiton asennetta vääristellään. En koskaan olisi uskonut lännen lankeavan tällaiseen taktikointiin. Olen nimittäin jatkuvastikln varma siltä, että presidentti Eisenhower on ymmärtänyt aivan oikein Formosan salmen tilanteesta antamamme lausunnon. Jos tästä huolimatta asioiden vääristeleminen jatkuu, olisi tämä osoituksena siitä, etteivät Yhdysvaltain johtajat vähintäkään välitä rauhan eduista vaan piliiemminkin edistävät jännityksen lisääntymistä ja sotaa haluavan pienen amerikkalaispiirin pyrkimyksiä. Neuvostoliiton asenne ei kuitenkaan tule johtamaan tämän piirin toivomiin tuloksiin. SITÄI JA TÄTÄ JOTAIN HYVÄÄ Vieraillessaan äskettäin Pariisissa lausui USA:n entrnen presidentti Harry S. Truman eräällä vastaanotolla: — Autoliikkeen suurin ja ainoa moraalinen vaikutus on, että he-vosvarkausten määrä on pienentynyt kaupungeissamme ja jopa maaseudullakin. USA:n armeijaa varten aletaan tuottaa uudenmallisia helikoptereja, jotka kykenevät lentämään sivuttain ja ovat paljon käytännöllisompiä kuin aikaisemmat mallit. Se kykenee kantamaan kolme henkilöä. NL ON HYVÄ KAUPPAKUMPPANI TOTEAVAT RUOTSIN LIIKEMIEHET Moskova. — Uskon, elä ruotsa-laisneuvostoliittolalsen tavaran-vaihdon laajenemisella on vielä runsaasti käyttämättömiä mahdol- Ilsuulcsia, totesi Neuvostoliitossa parhaillaan vierailevan ruotsalaisten liikemiespiirien valtuuskunnan johtaja. Ruotsin tuontiliikkeiden liiton hallinnon puheenjohtaja Nils Danielsson haastattelussa, jonka hän on myöntänyt neuvostoliittolaiselle Sovjetskaja Rossija-lehdel-le. Pääjohtaja Danielsson huomauttaa, että venäläiset ovat jo vanhastaan tunnettuja hyvinä kauppakumppaneina, ja esittää toivomuksen, että llikemiesvaltuus-kunnan matka edistäisi Ruotsin ja Neuvostoliiton taloudellisten suh- ,teiden laajentumista. Sovjetskaja Rossijan tiedu.steluun, mitä mieltä pääjohtaja Danielsson on Ruotsin ja Neuvostoliiton kauppasuhteiden kehityksen näköaloista, tämä vastasi: — Sodanjälkeisinä vuosina Ruotsi on käynyt kauppaa Neuvostoliiton kanssa vuonna 1946 solmitun 15-vuo-tisen sopimuksen puitteissa. Tämän sopimuksen asettama tavoite, •— tuonnin ja viennin kohottaminen 100 miljoonaan kruunuun — on saavu-t- ettu. Ostamme Neuvostoliitosta naftaa ja naftajalosteita, valurautaa, mangani- ja kromimalmia, vehnää, pellavaa ym. Ruotsi puolestaan vie sähkölaitteita, laivoja, laatuterästä, puhelinlaitteita, kunlalaakereita sekä Icaikenlaisia raskaan teollisuuden valmisteita. Uskon, että vielä on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia ruotsalais-neuvosto-liittolaisen tavaranvaihdon laajentamiseen. — Ilmeisesti valtuuskuntanne vierailu tapahtuu juuri näissä merkeissä? — Aivan oikein. Sopimuksen allekirjoittamisesta kuluneiden 12 vuoden aikana Neuvosto-Venäjä on päässyt huomattavasti eteenpäin teollisuutensa kehittämisessä. Yleisliittolaisessa teoliisuusnäyttelyssä näimme maailman valioluokkaan kuuluvia tekniikan saavutuksia. Nykyiset tuotantolaitoksenne tyydyttävät täydellisesti kotimaisen tarpeen monilla aloilla, jotka aikaisemmin olivat täysin ulkomaisen tuonnin varassa. Myös vicnlimahdollisuutrmmc ovat paljon parantuneet, ja tämän vuoksi on aiheellista tarkistaa ta-varanvaihtomme nimikeluettelot. Tässä mielessä päätettiin lähettää Neuvostoliittoon satakunta teollisuus- ja liikemiestä. Lokakuussa odotamme neuvostoliittolaisten asiantuntijain vastavierailua, jotta ne saisivat tilaisuuden tutkia ruotsalaisia markkinoita. Tämän jälkeen aloitetaan neuvottelut Ruotsin ja SNTLn välisestä uudesta kauppasopimuksesta. Pyrkimyksenä on edelleen pitää toimitukset tasapainossa, mutta entistä korkeammalla tasolla. — Entä millainen on valtuuskuntanne kokoonpano? — Liioittelematta voidiian .sanoa, Jttä. edustettuina ovat kaikki Ruotsin talousalat — koneen- ja laivanrakennus-, metallurgia, puutavara-ja paperiteollisuus ym. Moskovassa ov;it parhaillann edustettuina Ruotsin suurimmat toiminimet kuten "A.sca", "Separator", "Johansson", "Höp:anc.s", Erik.sson" ja monet muut. — Voitteko mainita, millaisia vaikutelmia valtuus.kuntanne jäsenet ovat saaneet yhteistyöstä neuvostoliittolaisten vicntiyhtymien kanssa? Olemme hyylD optimistisia. Meidät on otettu vastaan erittäin miellyttävästi. Kaikki mahdollinen on tehty työmme helpottamiseksi. Valtuuskunnan yleinen käsitys on, että k;iikki neuvostoyhtymät haluavat vilpittömästi kehittää kauppasuhteita kanssamme. Venäläiset ovat jo vanhastaan tunnettuja hyvin kauppakumppaneina, ja toivon, että tapaamisemme niin Moskovassa kuin myöliemmin Tukholmassa edistävät Ruotsin ja SNTLn taloudellisten suhteiden laajentumista. Olutta vapaasti kaikille suihkukaivosta Mynicti. — Viime lauantaina tämä länsi saksalainen kaupunki oli todella olutjanoisten paratiisi. Eräästä suihkukaivosta tulvi esiin vapaata olutta kaikille olutjanoi-sille. Tämä sen kunniaksi, että tynnyrintekijät juhlivat perinteellistä joka seitsemäs vuosi pidettävää juhlaansa. Ainoat juhlatunnelmaa vailla olevat ihmiset olivat poliisit, joilla oli täysi työ ylläpitää järjestystä, suihkukaivon ympärillä. KIITOS Eräs nainen tuli hattukauppaan ja osoitti sormellaan näyteikkunal-x la olevaan hattuun. "Oletteko hy\ä ja haet e ikkunalta tuon punaisen hatun, missä on vihertäviä marjoja ja keltainen sulka?" "Kyllä, rouva", sanoi kauppa-apulainen hymyillen. "Kii*os", sanoi nainen ja k'iäntyi lähteäkseen pois. "Se hirveä luomus vaivaa minua aina kun menen tästä ohi." VOIMAKAS SYÖTTI Erään kalastajan mielijutlu on miehestä, joka harmistuneena siitä kun ci saanut minkäänlaista kalaa, kastoi syöttikalan (minnow) korpi-viinapuUoon ja laski sen veteen vasta tämän jälkeen. Muutaman sekunnin kuluttua hän huomasi nykäisyn ja veti ylös suuren meri-ba-^s-kalan, joka taisteli avuttomana syöttikalaa vastaan, mikä oli hässin kuv-kusca kiinni ja puristi sitä kuoliaaksi. KUVANTORIKKAASTI Vaimolta tiedusteltiin mihin hä-n'^ n miehensä on mennyt, johon vaimo vastasi, että hän meni kalaan. "Menkää sillalle", vastasi hän rauhallisena, "ja katselkaa ympärillenne ja kun näette vavan, jonka molemmissa päissä on mato, niin toinen niistä on mieheni." Ruotsin sosdem-puolue on ilman pää-äänenkannattajaa Tukholflia. — Morgen-Tidningen, Ruotsin sosialid'>mokraattisen puolueen ja hallituksen pää-äänenkan-nattaja. tulee katoamaan. Pää;ös tästä tehtjin viime lauantaina. Lehti on nyt 73 vuotta vanha ja se on perinteellisesti ollut puolueen oi-keisosiiven äänenkannattaja, mutta viime vuosina lehti oh selvästi esiintynyt Ruotsin liittoutumista vapaan politiikan puolustajana. Ei ole mikään salaisuus, että ulkoministeri Östen Unden itse on kirjoittanut lehteen pääkirjoituksia ulkopolitiikasta, ja lehden eräänä m''rkittävänä avustajana on ollut mm. tunnettu kirjailija ja maailman rauhanneuvoston varapuheenjohtaja Artur Lundqvist. Yleensäkin lehdescä on ollut useita USAta vastaan tähdättyjä kirjoituksia ja paljastuksia Länsi-Saksan jälleen-aseistautumisesta. Toinen suuri liikemies-ryhmä Ruotsista Neuvostoliittoon Tukholma. — Toinen suuri ryhmä ruotsalaisia liikemiehiä lähti viime viikolla lentokoneella Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliiton viranomaisten kanssa Ruotsin ja Neuvostoliiton välisen tavaranvaihdon l i säämisestä. Tämä ryhmä käsittää noin 30 henkilöä. Ensimmäinen suuri ruotsalaisten liikemiesten ryhmä, n. 60 henkilöä, lensi Bromman lentokentältä Moskovaan syyskuun 21. päivänä. Tämän ryhmän johtajana toimii Ruotsin vientiyhdistyksen toimitusjohtaja Nils Danielsen sekä hänen apulaisenaan pääjohtaja Harald Qvistgäard. Varmaankaan sosialidemokraat i-sen puolueen johto ei mielellään ole taipnnut tällaiseen arvovallan menetykseen, mutta varat lehden tukemiseksi ovat tulleet ammattiyhdistysliikkeen taholta, joka ei enää halunnut maksaa lehden suuria tappioita. Ammattiyhdistysliike (LO) osti kaksi vuotta sitten por\'arilliset lehdet Stockholms-Tidningenin ja Aftonbladetin 22 milj. kruunulla. Stockholnis-Tidningen, jonka päivittäinen painos on 180^000 kappaletta, on kolme kertaa suuremin kuin Morgon-Tidningenillä, mutta sokin tuottaa tappiota, ja ammattiyhdistysliikkeen johto pitää tällöin parempana mak.'=aa enää vain Stockholms- Tidningenin tappiot. Stockholms-Tidningen, joka ammatillista suuntaustaan lukuunottamatta on ollut jotakuinkin poi-varil-iinen sisällöltään, ei tule muuttumaan sosialidemokraattiseksi lehdeksi siitä huolimatta, että Morgon- Tidningen lakkaa ilmestymästä. Tämä merkitsee todennäköisesti ^M, että ammattiyhdistysliikkeen johto on kasvanut sosialidemokraattista puoluetta vahvemmaksi ja että ns. "ammatillinen siipi" puolueen sisällä on voittanut ns. "poliittisen siiven". Välittömästi em. tiedon jälkeen saapuu tieto, että kansanpuolueen lehti Morgonbladet lakkaa ilmestymästä päivälehtenä uude.sta vuodesta alkaen. Suurpääoma tukee Ruotsin valtalehdistöä, ennen kaikkea Dagens Nyheteriä ja Svenska Dagbladetia. Nyt siis tulee Tukholmassa enää olemaan vain kak^i virallista puolueiden äänenkannattajaa: oikeistopuolueen Svenska Dagbladet ja kommunistien Ny Dag. PÄIVÄN PÄKINÄ Miksi Nixon närl(ästyi? Yhdysvaltain varapresidentti Nixon "hämmästytti" maailmaa julistamalla, että Amerikan kansa saa mennä helvettiin.' Sivistyneenä "diplomaattina" hän ;i luonnollisestikaan sanonut asiaa näin suoraan. Mutta huomatessaan, ;ttä valtiosihteeri Dulles joutui l i - .^ääntyvässä määrässä amerikkalaisenkin arvostelun kohteeksi, mr. Nix- )n nousi puhujakorokkeelle ja selitti, .'ttä vaikka 80 prosenttia valtiode-lartmentin saamista kirjeistä tuomitsee Dullesin sotaseikkailut For- -nosan salmelia. niin se ei merkitse naitään. sillä politiikkaa ei voida järjestää yleisäänestyksen perusteella! Toisin sanoen, mr. Nixon sanoi, cuten alussa näkyy, että kansa ^aa nennä mielipiteineen, toiveineen ja Dyyntöineen helvettiin — sillä val- •jodepartmentti jatkaa kuitenkin icikkailujaan "sodan partaalla". Aika poika on demokraatiksi tämä Tir. Nixon! Mutta hänen puolustamansa asia on niin kehno, ettei sitä muunlaisilla puheilla voidakaan oikeuttaa. Kas näin selitti esim. New York Timesin kirjeenvaihtaja E. W. Ken- \vorthy Yhdy.svaltain Kiinan politiikan "kehitystä", heilahtelua ja se- •casotkua: "... Kun Chiang Kai-shek perääntyi Formosan saarelle joulukuussa 1949. Yhdysvaltain hallituksen edessä oli kysymys, ryhtyykö se puolustamaan Formosaa vai eikö ryhdy. "Jouluk. 29 pnä tUSAn) turvallisuusneuvosto päätti, että Yhdysvaltain asevoimia ei saa käyttää tämän .«aaren puolustukseen ja tammik. 5 pnä presidentti Truman tiedoitti: "Yhdysvaltain hallitus ei tule seuraamaan suuntaa mikä johtaisi K i i nan sisällisiin taisteluihin sekaantumiseen. Ylidysvaltain hallitus ei tule antamaan sotilaallista apua eikä neuvonantajia Formosassa oleville Chiangin voimille. " . . . Kesäkuussa 1950 (Korean sodan aikana» 'ei puolesta* ohjelma Formosan suhteen romahti... Presidentti Truman julisti: / "Formosan miehitys muodostaisi välittömän vaaran Tyynenmeren alueelle ja Yhdysvaltain asevoimille, jotka suorittavat siellä laillisia ja tarpeellisia tehtäviä. "Hän komensi Seitsemännen laivaston patrulliin Formosan salmeen siinä kaksimielisessä tarkoituksessa, että se (USAn 7 laivasto) estää kom-munistihyökkäyksen ja Chiangin asevoimien kaikki hyökkäykset mannermaalle . .. "Tämä 'sitoi' kansallismieliset... Ohjelmapuheessaan (State of the Union message) helmik. 2 pnä 1953 presidentti Eisenhower, vapautti (näistä "siteistä") Chiangin. Hän julisti Formosan neutralisoiduksi lausuen, että Seitsemättä laivastoa ei pidetä enää Kommunistisen Kiinan suojakilpenä. "...Elokuun 17 pnä presidentti Ei-senhowerilta kysyttiin, että mitä tapahtuisi jos kiinalaiset hyökkäisivät joukkovoimalla Formosaa vastaan. "P^esidentti vastasi, että hän oli virkaan astuessaan vahvistanut mr. Trumanin komennuksen. 'Minkä tahansa hyökkäyksen Formosaa vastaan täytyy niurskata ensin Seitsemäs laivasto.' "Mikäli on puhe uusista 'siteistä' kansaiUaBiieliset tulevat käyttämään voimakeinoja mannermaata vastaan ainoastaan Yhdysvaltain suostumuksella, paitsi itsepuolustustilantces-sa ... ' "Sanomalehtihaastattelussa (viikko sitten) tiistaina valtiosihteeri Dulles sanoi, että Yhdysvallat on suostunut (Chiangin) asevoimien rannikkosaa-rille (Quemoy^ja Matsu) sijoittamiseen, vaikka hän (mr. Dulles) pitääkin sitä typeränlaisena tekona ..." Ei siis ole ihme, vaikka amerikkalaisetkin tuomitsevat hallituksensa edesottamiset Formosan saarella. Eikä liioin ole ihme, vaikka Wash-ingtonin herrat närkästyvät kun amerikkalaiset rupeavat kyselemään, että mitä hittoa te oikein meinaatte. Mutta kun valtiosihteeri Dulles nyt julisti, että Chiang Kai-shek on menetellyt "typeränlaisesti" sijoittaessaan kolmanneksen sotavoimistaan mannermaalle hyökkäystä varten Quemoyn saarelle, ja kun samainen mr. Dulles antoi ymmärtää, että Chiang ottaa nyt lusikan kauniiseen käteen ja vie joukkonsa pois sieltä jos hänelle annetaan "kunniallinen" pakotie, niin nyt on siihenkin tilaisuus kun viisaat kiinalaiset lopettivat ainakin väliaikaisesti Quemoyn tulituksen. • - Nähtäväksi vain jää, lisätäänkö USA:n Formosan peliin taas lisää ristiriitai.sia "ohjelmakohtia"? — Känsäkoura.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, October 9, 1958 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1958-10-09 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus581009 |
Description
Title | 1958-10-09-02 |
OCR text | Sivu 2 Torstaina, lokak. 9 p. — Thursday, Oct. 9, 1958 VAPAUS (UBERTT) — Independent Labor Organ of Finnish Canadians. Es-tablisbed Nov. 6. 1917. Authorized as second class maU by the Post Office Department, Ottawa. Pub-lished thrice weekly: Tuesdays. Tliursdays and Satui-days by Vapaus Publishing Company Ltd., at 100-102 Elm St. W., Sudbury, Ont., Canada. Telephones: Bus. Office OS. 4-4264; Editorial Office OS. 4-4265. Manager E. Suksi. Editor W. Eklund. Mailing address: Box 69. Sudbury, Ontario. Advertising rates upon appUcatkm. Translation free of charge. TILADSHINNAT: Canadassa: 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75 3 kk. 225 Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30 Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75 Mitä muut sanovat N-liiton koulu-uudistuksesta Neuvostoliitossa esitetty ehdotus korkeimman opetuksen uudistuksen suhteen on saanut tavattoman suurta huomiota osakseen niin sosialistisen maailmanosan niaissa kuin täällä Canadassa ja muissakin porvarimaissa. Neuvostoliiton koulukysymykset ovat olleet yleisen huomion kohteena aina viime lokakuusta alkaen, jolloin sieltä lähetettiin avaruuteen ensimmäinen Sputnik maapalloamme kiertämään. Silloin myönnettiin kaik4cialla maailmassa, että Neuvostoliitossa on todella tapahtunut valtava kehitys opetusalalla, sillä yleisesti tiedetään, että nelisenkymmentä vuotta sitten vanhan Venäjän kansa oli valtaosalta lukutaidotonta väkeä! Lukutaidottomuudesta Sputnikien aikakauteen näin lyhyessä ajassa on tietenkin valtava hyppy eteenpäin! Mutta niin suurta edistystä kuin siellä onkin tapahtunut, kansanopetuksen alalla, Neuvostoliitto ei ole ilmeisestikään vielä valmiina "laakereilla lepäämään". Siellä on selostettu, että tuleva nopea edistys tällä alalla voi tapahtua vain perusteellisten koulu-uudistusten avulla. ' Tätä keskustelua on Neuvostoliitossa käyty jo useita kuukausia. Nyt se sai lisäponttaa kun Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri Nikita Hrushtshev esitti puolueensa keskuskomitealle alustuksen tulevaa oppikoulu- uudistusta varten, mistä keskustellaan kaikissa väestö-iEerroksissa ainakin puoli vuotta ja laaditaan sitten uusi laki korkeammasta koulukasvatuksesta. Hrushtshevin esitykseen tullaan epäilemättä tekemään paljon muutos-, lisäys- ja korjausehdotuksia. Sellaisenaan asiasta ei ole lausuttu vielä lähestulkoonkaan viimeistä sanaa. Mutta Hrushtshevin esitys antaa kuitenkin jonkinlaisen yleiskuvan siitä mihin suuntaan on siellä kehitys kulkemassa.' Hän ehdottaa nyt, että nykyisen kymmenvuotisen koulun tilalle otettaisiin 8-vuotinen koulu, jonka jälkeen kaikki oppilaat — ilman mitään poikkeusta — menisivät joko teollisuuden, maatalouden tai jonkun muun tuotantoalan palvellakseen siinä mielessä, että jatkavat iltakouluissa tai kirjeen-vaihtokurssien avulla opiskeluaan. Tällaisen alkuvalmistelun jälkeen voivat kyvykkäimmät ja uutterammat nuoret tytöt ja pojat sitten parin vuoden päästä jatkaa ja päättää opiske- ; lunsa yliopistossa tai muissa korkeimman opetuksen ahjoissa. Tämän toimenpiteen tarkoitukseksi selitetään pyrkimys- I tä henkisen ja fyysillisen työn toisiinsa lähentämiseksi. Kaikki tulevaisuuden insinöörit, tiedemiehet, professorit ja i muut ovat siis miehiä ja naisia, jotka ovat olleet ainakin i kaksi. vuotta tehtaissa ja muissa laitoksissa ruumiillisessa ; työssä. Se antaa korvaamattoman paljon kokemusta siinä tapauksessa, jos he jatkavat myöhemmin kouluopiskelua; jos he jäävät pois koulusta, silloin heistä tulee sivistyneitä ja tietoisia työläisiä, joita nykyaikainen tekniikka vaatii. Kaiken lisäksi selitetään, että kommunismiin siirtyvässä maassa, kuten Neuvostoliitossa nyt, on luotava määrätietoisesti pohjaa henkisen ja ruumiillisen työn välillä olevan rajan tai kuilun poistamiseksi. Kaiken kaikkiaan, vaikka emme luonnollisestikaan tiedä vielä minkälaiseksi nyt keskustelun alaisena oleva koulu-uudistus lopulta kehittyy, tämä Neuvostoliiton uusi aloite Jcorkeimman opetuksen uusimiseksi ja tehostamiseksi antaa paljon ajattelemisen aihetta. Tulipalojen ehkäisyviikko Lokakuun 5—11 p:n välinen viikko on Canadassa omistettu kansallisessa mitassa erikoiseksi "Tulipalojen ehkäisyn viikoksi". Tavallisten kansalaisten keskuudessa suhtaudutaan tietyllä välinpitämättömyydellä moneen erikoiseen "viikkoon", jonka perimmäisenä tarkoituksena tiedetään olevan vissinlaisen liikevaihdon kohottaminen. Mutta "Kansallinen tulipalojen ehkäisyviikko" on kuitenkin hieman toista maata ja ansaitsee sille kuuluvan huo- ' mion osakseen. Jos muistamme, että Canadan 84,000 tulipaloa vaati viime ' vuonna 640 ihmisuhria ja noin $134,000,000 omaisuusvahin- " got, niin silloin tulee selväksi, että tulipalojen ehkäisemiseen kannattaa kiinnittää vakavaa huomiota. Kaikkia tulipaloja ei luonnollisestikaan voida välttää. Salama ja muut ihmisen kontrollin ulkopuolella vielä olevat voimat tulevat kaikista varovaisuustoimenpiteistä huolimatta sytyttämään tulipaloja. On myös seikkoja, joihin tavallisilla kadun miehillä ei ole välittömästi suurtakaan vaikutusta. Meidän mieles- • sämme on esimerkiksi metsänhakkuut, missä puutavarayhtiöt korkeimpia mahdollisia voittoja tavoitellen jättävät kaa- " dettujen puiden latvat ja oksat sekä muut jätteet maahan kuivumaan niin, että metsäpaloja syttyy mahdollisimman "helposti. Tämäkin on tietenkin asia, joka voidaan yleisen ^-«iielipiteen painostuksella korjata ja mihin sietää kiinnittää -^-jatkuvasti^huomiota. Mutta tulipalojen ehkäisy viikon aikana on erikoissyy kiinnittää huomiota siihen tosiseikkaan, että suurin osa tulipaloistamme johtuu inhimillisestä piittaamattomuudesta. I^unnuntaikalastajät ja muut eränkävijät heittelevät kuivaan ^metsään palavia tupakanpätkiä jotka tuulen voimalla sytyte t ä vät aivan liian usein metsäpaloja. Usein jätetään nuotiot t^iytemään ajattelematta sitä, että ne voivat aiheuttaa tuli- !|^alon varsinkin, jos tuuli sattuu kääntymään tai yltymään. ^Kesämökkien edustoille kerääntyy puuta ja muuta "rojua", ^mikä muodostaa vakituisen tulipalon vaaran. Tässä vain * muutamia esimerkkejä. Entä sitten kotinurkissa? Näin syksyllä, lämmityskauden ; alkaessa, on hyvä palauttaa mieliin, milloin on lämmitys- ; laitteiden savupiiput viimeksi puhdistettu? Milloin ne on tar- ; kastettu mahdollisten ruostereikien varalta? Samalla kertaa sietää tämän tulipalojen ehkäisyviikon aikana tarkistaa mitä kaikkea rojua on kerääntynyt kellariin, autovajaan ja muihin palkoihin. Erikoisen tärkeätä on huolehtia siitä, että tulenarat nesteaineet siirretään pois lämmityslaitteiden lähettyviltä. Ja kaiken mahdollisen varalta on hyvä tarkistaa miten ja millä puhelinnumerolla on palokunta, helpommin hälytettävissä. SE "UNIOKLIKKI" JA MIKSEI MYÖS "JXRJESTÖKLIKKI" Jos luulette, että unionne on klikin hallinnasGH, niin Yhdysvaltain tiedoituspalvelutyöläisten unien o-sasto 8412 virallisesta "The Com-municator"- lehdestä lainattu seuraava kirjoitus voi olla joksikin hyödyksi Teille: I työläinen: Minä aion jäädä pois union jäsenyydestä. Minä en tykkää lainkaan siitä miton muutama päivä sitten kokouksessa äänestettiin." II jäsen: "Olitko sinä siellä?" I jäsen: "En ollut. Minä katselen aina tiistai-iltaisin TV:sta Wyat Earpin ohjelmaa, mutta minä kuulin kaikki kokousasiat Susielta. Sa ma vanha klikki jyräsi koko päätöksen läpi." U jäsen: "Mikä klikki?" I jäsen: Oh, kyllä tiedät mitä tarkoitan: ne samat ihmiset jotka ovat aina kokouksissa ja osallistuvat eri komiteain työhön." Oikeuksien lain puutteellisuudet VAIN L.4PUANLIIKE PUUTTUU Suomen Sosialidemokraatti puolustelee pääkirjoituksessaan sitä hajoi-tusjärjestöä, joka oikeistososialide-mokraattien toimesta hiljattain on Derustettu SAKn rinnalle. Tämän tarpeellisuutta perustellessaan lehti sanoo mm: "Maamme ammattiyhdistysliike on jo aikaisemminkin ollut tilanteessa, jossa tarvittiin voimakkaita toimenpiteitä jo itse ajatuksenkin pelasta- Miseksi. Silloin olivat kommunistien johtajat syösseet ammattiyhdistysliikkeen poliittisiin verkkoihinsa niin pahasti, että kun lapuanliike aikakaudeksi saavutti maassa asiallisesti katsoen täydellisen vallan, hajosi ammatillinen keskusjärjestömme Suomen Ammattijärjestö tähän kaaokseen. Jos keskusjärjestö olisi pidetty politiikan ulkopuolella, se olisi säilynyt. Ammattijärjestön hajoamisen takia oli ryhdyttävä vaivalloisiin ja aikaa vieviin uuden keskusjärjestön perustamiseen ja kasvattamiseen. Muutaman liiton ja jonkin verran toistakymmentätuhatta jäsentä käsittävän parustajaryiimän avulla päästiin alkuun, ja ammattiyhdistysliikkeestä muodostui vähitellen uudestaan merkityksellinen tekijä yhteiskunnassamme, jopa se ohittikin tässä suhteessa vanhan keskusjärjestön saavutukset." Hajoitustoiminnalla nyt ja v. 1930 on todella tiettyjä yhtymäkohtia. Silloinkin sosdem-johto perusti oman heikon rinnakkaisjärjestönsä vahvan SAJn rinnalle. Tämän jälkeen sitten eduskunnassa tehtihi päätös SAJn lakkauttamisesta ja sosdemit olivat tähän päätökseen osasyyllisiä, sillä he eivät äänestäneet sitä vastaan. SAJ ci suinkaan ensin hajonnut ja sitten vasta perustettu SAKoa, vaan ensin perustettiin SAK ja sen jälkeen SAJ lakkautettiin eduskunnan oikeiston päätöksellä lapualaismeinin-gin mukaisesti. SAKn vahvistuminen puolestaan alkoi siinä vaiheessa, kun vasemmistolaiset työläiset nk. yhteis-rintamakautena tulivat siihen mukaan ja suurimman nousunsa se saavutti sotien jälkeen, uusissa oloissa. Mutta nyt sosdem-johto on jälleen sen hajoitustiellä. Vain lapuanliike puuttuu — toistaiseksi. — Kansan Uutiset, Helsinki. Äänestyksen tulos ei minkään arvoinen Kairo. — Vapaan Algerian Kairossa toimiva balUtas selittää viikko sitten tiistaina antamassaan jalkiiansnmassa, ettei sen mielestä perustuslaista saoritetnn kansanäänestyksen talosta voi pitää minkään arvoisena, koska tulos tuo julki ainoastaan Ranskan armeijan Icannan. Ranskan hallituksen päätös ulottaa äänestys myös Algeriaan on omavaltainen, ja niin Algerian hallitus kuin kansainvälinen demokraattinen mielipidekin katsoo, että Ranskan hallituksen julkisuuteen saattamat tiedot äänestyksen tuloksesta ovat täysin arvottomat, lausumassa jatketaan. Algerian hallituksen takana seisova Algerian kansa on jo antanut äänensä kuulua kannattamalla täydellisesti ja varauksetta vapausrintaman toimintaa. Kun äänestystiedot puuttuivat enää _vain kahdesta Algerian kaupungista oli tilanne tässä maassa maanantai-iltana sellainen, että jaa-äänten prosenttimäärä oli 95,5, väitettiin ranskalaisella taholla. Tällaiset kotoiset, mutta tärkeät seikat liittyvät nyt vietettävään kansalliseen tulipalojen ehkäisyviikkoon ja me puolestamme suosittelemme, että Canadan suomalaiset yleensä kiinnittäisivät nyt omaksi edukseen huomiota yl-läkuvatunlaisiin seikkoihin. Lontoo. — Tassin uutistoimisto tledoitti viikon vaihteessa, että Tsuktsien niemimaalta. Joka on Beringin salmen rannalla oleva niemimaa, on löydetty suuria kulta- ja elohopeasi^ltöisiä malmikerrostu-mia. Kirj. Leslie Morris Parlamentin viime istunnon viimeisenä päivänä pääministeri Die-fenbaker esitti "oikeuksien lain", joka tunnetaan lakiestiyksenä C 60. Hän kertoi sen olevan alallaan rajapyykki. Canada tarvitsee oikeuksien lakia. Monet canadalaiset ovat pitemmän aikaa kehoittaneet sellaisen hyväksymistä. Nyt sellainen on esitetty Canadan parlamentille ja laaja keskustelu sen johdosta on käynnissä. Pääministeri on kehoit-tanut maamme väestöä keskustelemaan siitä ennen kuin se tulee käsiteltäväksi parlamentin seuraavassa .istunnossa. Meidän pitäisi toimia hänen kehftituksensa mukaisesti. So seikka, että konservaMivinen hallitus esitti tällaisen tekeleen kuvaa aikakauttamme. Kaikkialla maassamme on nousemassa henki rauhan, demokratian ja Canadan itsenäisyyden puolesta. Katsokaamme tätä lakitekeletlä vähän tarkemmin. Siinä sanotaan: "Canadassa on aina ollut olemassa ja tulee edelleen olemaan seuraavat inhimilliset oikeuden ja perusvapaudet . . ."- Näiden kerrotaan olleen: "yksi-yisen oikeus elämään, vapauteen, henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja nauttia omaisuudesta ja oikeudesta olla menettämättä sitä paitsi oikeulsaitosten käsittelyn kautta; yksityisellä on oikeus lain suojaan huolimatta rodusta, kansallisesta alkuperästä, ihonväristä, uskonnosta tai sukupuolesta; vapaus uskontoon; puhevapaus; kokoontumisvapaus; ja sanomalehti vapaus." Tässä kohdassa hän viittaa kuuluisaan Englannin perinteisiin perustuvaan oikeuteen eli kirjoittamattomaan peruslakiin. Lakiehdotuksessa selostetaan yksityisen oikeudet seuraavasti: ". . . ei pidä joutua julman, epäinhimilli- :en tai halventavan käsittelyn tai rankaisun kohteeksi; menettämään henkilökohtaisia oikeuksia; on tie-doitettava pidättämisen syy . . ." ja on annettava oikeuden mukainen ja yleinen oikeuden käynti. Pääministeri on selostanu', että tämä laki huomioitaisiin kaikissa parlamentin lain säädöksissä, vaikka ne olisi hyväksytty ennen tai jälkeen oikeuk. ien lain hyväksymistä. Hän antoi selvästi ymmärtää, että siviilioikeudet voidaan, riisiää parlamentin lainsäädännön kau'tta "sodan, hyökkäyksen tai sisällissodan tapahtu'^ssa tai pleHaessa sen uhkaavan". Tässä tapauksessa ovi jätettiin selälleen. Se riittää sinänsä lakitekelcestä. mutta kuinka sc olisi valvottavissa. Siitä on taarkoitus tehdä liit o-parlamentin hyväksymä laki, mikä ei ole lainvoimainen mkäli maakunnat ovat kysymyksessä. Canadan nykyis-^n perustuslain mukaan Britirh North America Ac*, vuodelta 1867, joka hyväksyttiin Bri an nian eikä Canadan parlamentin toimesta, maakunnat kontrolloivat omaisuus- ja siviilioikeudet. Ainoa keino saada oikeuksien In-ki liite.tyä Canadan perustuslakiin ja suojattua parlamentin muutto-mahdollisuuksilta (kuten Yhdysvaltain perustuslain 10 lisäystä) on raada maakunnat luopumaan nykyisistä oikeuksistaan valvoa siviilioikeudet ja siirtää tehtävä liittoparla-mentille. Samaa menetelmää käytettiin kun työUömyysvakuutus o-tettiin käytäntöön. Pääministeri ei kuitenkaan ehdota tällaista menetelmää. Kun Les*er Pearson suositt':'li sitä hän vain kertoi sen olevan mielenkiintoisen esityk-en ja vaikutti siltä, et-lei hän ollut lainkaan asiasta tietoinen. Näin ollen, on tehtävä johtopää tös, ettei pääministeri haluakaan kutsua liittoparlamentin ja maakuntien yhteistä perustuslakia muui tavaa konferenssia tehdäkseen muutoksen British North America Actiin, joka on maamme perustus laki. Näin ollen, jos parlamentti hy väk yy Diefcnbak'^rin esityksen laiksi (ja se varmaan tapahtuu kun konservatiiveilla on niin voimakas enemmistö) siitä tulee liittoval.ion laki, jota maakuntien ei tarvitse noudattaa; siitä ei tule muutosta perustuslakiin ja parlamen.ti vo koska tahansa tehdä muutoksia siihen. Näin oll^n siviilioikeudet eivät olisi perustu.:lain suojaamia. Mutta tästä heikkoudesta huolimalla Diefenvakerin ehdotuksessa laiksi on paljon nluitakin heikkouksia. Esimerkiksi Canadassa yhä laajemmin vaadi aan yhteiskunnallisia muutoksia. Siitä ei ole mitään o kcuksien lais a. Siinä pitäisi sanella oik"us kehoit*aa ja järjestäytyä yhleirkunnallisten muutosten puolesta. Todellisen tai oletetun sodan, hyökkäyksen tai sisällissodan kohdan perusteella hallitus voin juli taa terrori toimenpiteet sellai sia vastaan, jotka kohoiltavat yhteiskunnallisten muutosten toteuttamiseen. Mikäli amma';tiyhdistysliike on kysymyksessä oikeuksien laissa pitäisi sanella oikeuden liittyä unioi-hin ja o keus lakkoutua. Siinä myö^ pitäisi sanella oikeus olla vapaana, oikeus työhön, koulutukse-^n. sosia-lihuoltoon ja pi äisi sanella rangais tukset lain rikkomisesta, mutta ne kaikki' puuttuva*. "USA vääristelee N-Iiifon kantaa" Moskova. — Neuvostoliiton pääministeri Hrushtshev sanoo uutistoimisto Tassille antamassaan haastattelussa, että presidentti Eisenhower on tulkinnut Formosan alueen tapahtumiin liittyvät neuvostohallituksen lausunnot täysin virheellisesti. Hrushtshevin' haastattelulausuntoon oli johtanut Eisenhowerin tk. 1. pnä pitämä lehdistövastaanotto. Täl?ä lehdistövastaanotollaan presidentti Eisenhower eSittt neuvostohallituksen Formosan. tapahtumista antamat lausunnot täyshl väärin käsitettyinä. Hrushtshev sanoo. On vain Ihmeteltävä sitä tapaa, jolla Neuvostoliiton asennetta vääristellään. En koskaan olisi uskonut lännen lankeavan tällaiseen taktikointiin. Olen nimittäin jatkuvastikln varma siltä, että presidentti Eisenhower on ymmärtänyt aivan oikein Formosan salmen tilanteesta antamamme lausunnon. Jos tästä huolimatta asioiden vääristeleminen jatkuu, olisi tämä osoituksena siitä, etteivät Yhdysvaltain johtajat vähintäkään välitä rauhan eduista vaan piliiemminkin edistävät jännityksen lisääntymistä ja sotaa haluavan pienen amerikkalaispiirin pyrkimyksiä. Neuvostoliiton asenne ei kuitenkaan tule johtamaan tämän piirin toivomiin tuloksiin. SITÄI JA TÄTÄ JOTAIN HYVÄÄ Vieraillessaan äskettäin Pariisissa lausui USA:n entrnen presidentti Harry S. Truman eräällä vastaanotolla: — Autoliikkeen suurin ja ainoa moraalinen vaikutus on, että he-vosvarkausten määrä on pienentynyt kaupungeissamme ja jopa maaseudullakin. USA:n armeijaa varten aletaan tuottaa uudenmallisia helikoptereja, jotka kykenevät lentämään sivuttain ja ovat paljon käytännöllisompiä kuin aikaisemmat mallit. Se kykenee kantamaan kolme henkilöä. NL ON HYVÄ KAUPPAKUMPPANI TOTEAVAT RUOTSIN LIIKEMIEHET Moskova. — Uskon, elä ruotsa-laisneuvostoliittolalsen tavaran-vaihdon laajenemisella on vielä runsaasti käyttämättömiä mahdol- Ilsuulcsia, totesi Neuvostoliitossa parhaillaan vierailevan ruotsalaisten liikemiespiirien valtuuskunnan johtaja. Ruotsin tuontiliikkeiden liiton hallinnon puheenjohtaja Nils Danielsson haastattelussa, jonka hän on myöntänyt neuvostoliittolaiselle Sovjetskaja Rossija-lehdel-le. Pääjohtaja Danielsson huomauttaa, että venäläiset ovat jo vanhastaan tunnettuja hyvinä kauppakumppaneina, ja esittää toivomuksen, että llikemiesvaltuus-kunnan matka edistäisi Ruotsin ja Neuvostoliiton taloudellisten suh- ,teiden laajentumista. Sovjetskaja Rossijan tiedu.steluun, mitä mieltä pääjohtaja Danielsson on Ruotsin ja Neuvostoliiton kauppasuhteiden kehityksen näköaloista, tämä vastasi: — Sodanjälkeisinä vuosina Ruotsi on käynyt kauppaa Neuvostoliiton kanssa vuonna 1946 solmitun 15-vuo-tisen sopimuksen puitteissa. Tämän sopimuksen asettama tavoite, •— tuonnin ja viennin kohottaminen 100 miljoonaan kruunuun — on saavu-t- ettu. Ostamme Neuvostoliitosta naftaa ja naftajalosteita, valurautaa, mangani- ja kromimalmia, vehnää, pellavaa ym. Ruotsi puolestaan vie sähkölaitteita, laivoja, laatuterästä, puhelinlaitteita, kunlalaakereita sekä Icaikenlaisia raskaan teollisuuden valmisteita. Uskon, että vielä on runsaasti käyttämättömiä mahdollisuuksia ruotsalais-neuvosto-liittolaisen tavaranvaihdon laajentamiseen. — Ilmeisesti valtuuskuntanne vierailu tapahtuu juuri näissä merkeissä? — Aivan oikein. Sopimuksen allekirjoittamisesta kuluneiden 12 vuoden aikana Neuvosto-Venäjä on päässyt huomattavasti eteenpäin teollisuutensa kehittämisessä. Yleisliittolaisessa teoliisuusnäyttelyssä näimme maailman valioluokkaan kuuluvia tekniikan saavutuksia. Nykyiset tuotantolaitoksenne tyydyttävät täydellisesti kotimaisen tarpeen monilla aloilla, jotka aikaisemmin olivat täysin ulkomaisen tuonnin varassa. Myös vicnlimahdollisuutrmmc ovat paljon parantuneet, ja tämän vuoksi on aiheellista tarkistaa ta-varanvaihtomme nimikeluettelot. Tässä mielessä päätettiin lähettää Neuvostoliittoon satakunta teollisuus- ja liikemiestä. Lokakuussa odotamme neuvostoliittolaisten asiantuntijain vastavierailua, jotta ne saisivat tilaisuuden tutkia ruotsalaisia markkinoita. Tämän jälkeen aloitetaan neuvottelut Ruotsin ja SNTLn välisestä uudesta kauppasopimuksesta. Pyrkimyksenä on edelleen pitää toimitukset tasapainossa, mutta entistä korkeammalla tasolla. — Entä millainen on valtuuskuntanne kokoonpano? — Liioittelematta voidiian .sanoa, Jttä. edustettuina ovat kaikki Ruotsin talousalat — koneen- ja laivanrakennus-, metallurgia, puutavara-ja paperiteollisuus ym. Moskovassa ov;it parhaillann edustettuina Ruotsin suurimmat toiminimet kuten "A.sca", "Separator", "Johansson", "Höp:anc.s", Erik.sson" ja monet muut. — Voitteko mainita, millaisia vaikutelmia valtuus.kuntanne jäsenet ovat saaneet yhteistyöstä neuvostoliittolaisten vicntiyhtymien kanssa? Olemme hyylD optimistisia. Meidät on otettu vastaan erittäin miellyttävästi. Kaikki mahdollinen on tehty työmme helpottamiseksi. Valtuuskunnan yleinen käsitys on, että k;iikki neuvostoyhtymät haluavat vilpittömästi kehittää kauppasuhteita kanssamme. Venäläiset ovat jo vanhastaan tunnettuja hyvin kauppakumppaneina, ja toivon, että tapaamisemme niin Moskovassa kuin myöliemmin Tukholmassa edistävät Ruotsin ja SNTLn taloudellisten suhteiden laajentumista. Olutta vapaasti kaikille suihkukaivosta Mynicti. — Viime lauantaina tämä länsi saksalainen kaupunki oli todella olutjanoisten paratiisi. Eräästä suihkukaivosta tulvi esiin vapaata olutta kaikille olutjanoi-sille. Tämä sen kunniaksi, että tynnyrintekijät juhlivat perinteellistä joka seitsemäs vuosi pidettävää juhlaansa. Ainoat juhlatunnelmaa vailla olevat ihmiset olivat poliisit, joilla oli täysi työ ylläpitää järjestystä, suihkukaivon ympärillä. KIITOS Eräs nainen tuli hattukauppaan ja osoitti sormellaan näyteikkunal-x la olevaan hattuun. "Oletteko hy\ä ja haet e ikkunalta tuon punaisen hatun, missä on vihertäviä marjoja ja keltainen sulka?" "Kyllä, rouva", sanoi kauppa-apulainen hymyillen. "Kii*os", sanoi nainen ja k'iäntyi lähteäkseen pois. "Se hirveä luomus vaivaa minua aina kun menen tästä ohi." VOIMAKAS SYÖTTI Erään kalastajan mielijutlu on miehestä, joka harmistuneena siitä kun ci saanut minkäänlaista kalaa, kastoi syöttikalan (minnow) korpi-viinapuUoon ja laski sen veteen vasta tämän jälkeen. Muutaman sekunnin kuluttua hän huomasi nykäisyn ja veti ylös suuren meri-ba-^s-kalan, joka taisteli avuttomana syöttikalaa vastaan, mikä oli hässin kuv-kusca kiinni ja puristi sitä kuoliaaksi. KUVANTORIKKAASTI Vaimolta tiedusteltiin mihin hä-n'^ n miehensä on mennyt, johon vaimo vastasi, että hän meni kalaan. "Menkää sillalle", vastasi hän rauhallisena, "ja katselkaa ympärillenne ja kun näette vavan, jonka molemmissa päissä on mato, niin toinen niistä on mieheni." Ruotsin sosdem-puolue on ilman pää-äänenkannattajaa Tukholflia. — Morgen-Tidningen, Ruotsin sosialid'>mokraattisen puolueen ja hallituksen pää-äänenkan-nattaja. tulee katoamaan. Pää;ös tästä tehtjin viime lauantaina. Lehti on nyt 73 vuotta vanha ja se on perinteellisesti ollut puolueen oi-keisosiiven äänenkannattaja, mutta viime vuosina lehti oh selvästi esiintynyt Ruotsin liittoutumista vapaan politiikan puolustajana. Ei ole mikään salaisuus, että ulkoministeri Östen Unden itse on kirjoittanut lehteen pääkirjoituksia ulkopolitiikasta, ja lehden eräänä m''rkittävänä avustajana on ollut mm. tunnettu kirjailija ja maailman rauhanneuvoston varapuheenjohtaja Artur Lundqvist. Yleensäkin lehdescä on ollut useita USAta vastaan tähdättyjä kirjoituksia ja paljastuksia Länsi-Saksan jälleen-aseistautumisesta. Toinen suuri liikemies-ryhmä Ruotsista Neuvostoliittoon Tukholma. — Toinen suuri ryhmä ruotsalaisia liikemiehiä lähti viime viikolla lentokoneella Moskovaan neuvottelemaan Neuvostoliiton viranomaisten kanssa Ruotsin ja Neuvostoliiton välisen tavaranvaihdon l i säämisestä. Tämä ryhmä käsittää noin 30 henkilöä. Ensimmäinen suuri ruotsalaisten liikemiesten ryhmä, n. 60 henkilöä, lensi Bromman lentokentältä Moskovaan syyskuun 21. päivänä. Tämän ryhmän johtajana toimii Ruotsin vientiyhdistyksen toimitusjohtaja Nils Danielsen sekä hänen apulaisenaan pääjohtaja Harald Qvistgäard. Varmaankaan sosialidemokraat i-sen puolueen johto ei mielellään ole taipnnut tällaiseen arvovallan menetykseen, mutta varat lehden tukemiseksi ovat tulleet ammattiyhdistysliikkeen taholta, joka ei enää halunnut maksaa lehden suuria tappioita. Ammattiyhdistysliike (LO) osti kaksi vuotta sitten por\'arilliset lehdet Stockholms-Tidningenin ja Aftonbladetin 22 milj. kruunulla. Stockholnis-Tidningen, jonka päivittäinen painos on 180^000 kappaletta, on kolme kertaa suuremin kuin Morgon-Tidningenillä, mutta sokin tuottaa tappiota, ja ammattiyhdistysliikkeen johto pitää tällöin parempana mak.'=aa enää vain Stockholms- Tidningenin tappiot. Stockholms-Tidningen, joka ammatillista suuntaustaan lukuunottamatta on ollut jotakuinkin poi-varil-iinen sisällöltään, ei tule muuttumaan sosialidemokraattiseksi lehdeksi siitä huolimatta, että Morgon- Tidningen lakkaa ilmestymästä. Tämä merkitsee todennäköisesti ^M, että ammattiyhdistysliikkeen johto on kasvanut sosialidemokraattista puoluetta vahvemmaksi ja että ns. "ammatillinen siipi" puolueen sisällä on voittanut ns. "poliittisen siiven". Välittömästi em. tiedon jälkeen saapuu tieto, että kansanpuolueen lehti Morgonbladet lakkaa ilmestymästä päivälehtenä uude.sta vuodesta alkaen. Suurpääoma tukee Ruotsin valtalehdistöä, ennen kaikkea Dagens Nyheteriä ja Svenska Dagbladetia. Nyt siis tulee Tukholmassa enää olemaan vain kak^i virallista puolueiden äänenkannattajaa: oikeistopuolueen Svenska Dagbladet ja kommunistien Ny Dag. PÄIVÄN PÄKINÄ Miksi Nixon närl(ästyi? Yhdysvaltain varapresidentti Nixon "hämmästytti" maailmaa julistamalla, että Amerikan kansa saa mennä helvettiin.' Sivistyneenä "diplomaattina" hän ;i luonnollisestikaan sanonut asiaa näin suoraan. Mutta huomatessaan, ;ttä valtiosihteeri Dulles joutui l i - .^ääntyvässä määrässä amerikkalaisenkin arvostelun kohteeksi, mr. Nix- )n nousi puhujakorokkeelle ja selitti, .'ttä vaikka 80 prosenttia valtiode-lartmentin saamista kirjeistä tuomitsee Dullesin sotaseikkailut For- -nosan salmelia. niin se ei merkitse naitään. sillä politiikkaa ei voida järjestää yleisäänestyksen perusteella! Toisin sanoen, mr. Nixon sanoi, cuten alussa näkyy, että kansa ^aa nennä mielipiteineen, toiveineen ja Dyyntöineen helvettiin — sillä val- •jodepartmentti jatkaa kuitenkin icikkailujaan "sodan partaalla". Aika poika on demokraatiksi tämä Tir. Nixon! Mutta hänen puolustamansa asia on niin kehno, ettei sitä muunlaisilla puheilla voidakaan oikeuttaa. Kas näin selitti esim. New York Timesin kirjeenvaihtaja E. W. Ken- \vorthy Yhdy.svaltain Kiinan politiikan "kehitystä", heilahtelua ja se- •casotkua: "... Kun Chiang Kai-shek perääntyi Formosan saarelle joulukuussa 1949. Yhdysvaltain hallituksen edessä oli kysymys, ryhtyykö se puolustamaan Formosaa vai eikö ryhdy. "Jouluk. 29 pnä tUSAn) turvallisuusneuvosto päätti, että Yhdysvaltain asevoimia ei saa käyttää tämän .«aaren puolustukseen ja tammik. 5 pnä presidentti Truman tiedoitti: "Yhdysvaltain hallitus ei tule seuraamaan suuntaa mikä johtaisi K i i nan sisällisiin taisteluihin sekaantumiseen. Ylidysvaltain hallitus ei tule antamaan sotilaallista apua eikä neuvonantajia Formosassa oleville Chiangin voimille. " . . . Kesäkuussa 1950 (Korean sodan aikana» 'ei puolesta* ohjelma Formosan suhteen romahti... Presidentti Truman julisti: / "Formosan miehitys muodostaisi välittömän vaaran Tyynenmeren alueelle ja Yhdysvaltain asevoimille, jotka suorittavat siellä laillisia ja tarpeellisia tehtäviä. "Hän komensi Seitsemännen laivaston patrulliin Formosan salmeen siinä kaksimielisessä tarkoituksessa, että se (USAn 7 laivasto) estää kom-munistihyökkäyksen ja Chiangin asevoimien kaikki hyökkäykset mannermaalle . .. "Tämä 'sitoi' kansallismieliset... Ohjelmapuheessaan (State of the Union message) helmik. 2 pnä 1953 presidentti Eisenhower, vapautti (näistä "siteistä") Chiangin. Hän julisti Formosan neutralisoiduksi lausuen, että Seitsemättä laivastoa ei pidetä enää Kommunistisen Kiinan suojakilpenä. "...Elokuun 17 pnä presidentti Ei-senhowerilta kysyttiin, että mitä tapahtuisi jos kiinalaiset hyökkäisivät joukkovoimalla Formosaa vastaan. "P^esidentti vastasi, että hän oli virkaan astuessaan vahvistanut mr. Trumanin komennuksen. 'Minkä tahansa hyökkäyksen Formosaa vastaan täytyy niurskata ensin Seitsemäs laivasto.' "Mikäli on puhe uusista 'siteistä' kansaiUaBiieliset tulevat käyttämään voimakeinoja mannermaata vastaan ainoastaan Yhdysvaltain suostumuksella, paitsi itsepuolustustilantces-sa ... ' "Sanomalehtihaastattelussa (viikko sitten) tiistaina valtiosihteeri Dulles sanoi, että Yhdysvallat on suostunut (Chiangin) asevoimien rannikkosaa-rille (Quemoy^ja Matsu) sijoittamiseen, vaikka hän (mr. Dulles) pitääkin sitä typeränlaisena tekona ..." Ei siis ole ihme, vaikka amerikkalaisetkin tuomitsevat hallituksensa edesottamiset Formosan saarella. Eikä liioin ole ihme, vaikka Wash-ingtonin herrat närkästyvät kun amerikkalaiset rupeavat kyselemään, että mitä hittoa te oikein meinaatte. Mutta kun valtiosihteeri Dulles nyt julisti, että Chiang Kai-shek on menetellyt "typeränlaisesti" sijoittaessaan kolmanneksen sotavoimistaan mannermaalle hyökkäystä varten Quemoyn saarelle, ja kun samainen mr. Dulles antoi ymmärtää, että Chiang ottaa nyt lusikan kauniiseen käteen ja vie joukkonsa pois sieltä jos hänelle annetaan "kunniallinen" pakotie, niin nyt on siihenkin tilaisuus kun viisaat kiinalaiset lopettivat ainakin väliaikaisesti Quemoyn tulituksen. • - Nähtäväksi vain jää, lisätäänkö USA:n Formosan peliin taas lisää ristiriitai.sia "ohjelmakohtia"? — Känsäkoura. |
Tags
Comments
Post a Comment for 1958-10-09-02