Vapaus, November 25, 1922

              IMKEENHOITAJAN OSASTO
Sosialistinen aikakauslehti,
marrasl^uun ensipäivänä ilmestpyt numero, Suomen vasemmistososiaHs-jjea
julkaisua on taas saatavana kirjakaupassamme. Hinta ainoastaan
10 senttiä. . ;
' ^ VAPAUS, Box 69,^udbury. Ont.
Kahden suuren mailmankongressin raportit
i nimittäin Kommunistisen Internationalen IVtnnen kongressin ja Punai
sei» Taloudellisen Internationalen II:sen kongressin raportit, jotka kong­ressi
alettiin tämän kuun alussa, alkavat saapua hetimiten Vapaudelle.
'"Tulemme julkaisemaan mitä täydellisemmät tiedot näistä kahdesta suu­resta
proletariaatin mailmankongressista. Jokaisen työläisen o^ tärkeää
tutustua niihin, J ^
Kehotamme asiamiehiämme muistuttamaan-tästä seikasta ja pitämään
huolen, että kaikki sellaiset työläiset, joille ei vielä tule Vapautta, tilai­sivat
sen heti itselleen.
Yrjö Sirola Saksan kapinapesissä
Suomalaiset vallankomousmieKet joutuivat ^ Suomon kansalaissodan
jälkeen mikä minnekin, suurin osa Venäjälle, jossa toimivat sangen huo­mattavissa
Neuvostohallituben tehtävissä ja Kolmannen Internationalen
lähetteinä. Niinpä Yrjö Sirolakin koko viime kevään oleili Saksassa.
Juuri samaan aikaan öli havaittavissa levottomuutta RuhVin alueella.
Alueen kommunistit pitivät kokouksiaan ja ranskalainen sekä saksalainen
poliisi toimi veljellisesti ehkaistäksensä työläiset liikehtimästä. Ja on­han
syytäkin kummankin maan kapitalisteille olla hätääntyneitä. Sillä
Ruhrin alue^on europalaisen ja- maailman-teollisuudenkin suuri keskus;
jos siell^ työläinen herää, niin menoapa se ennustaa koko kapitalisti­selle
järjestelmälle. Sirola on kirjottanut tämän vuoden Työmiehen Jou­luun
kuvauksen tuosta kapinapesästa,'ja vasta sen luettuäaif<witaSrtää
miksi Ranskan ja Saksan kapitalistit hijövätlcynsiään saäliiltf'"käapatak-seen.
Sirolan kuvaus on elävä, voimsfeas,Wina varuslettut''töttuneefa
vallankumousmiehEn silmällä pyfhnitse^'1»^: oloja, näkee''iHälidoIliset,
tuntee työlaisi^ voiman. Kaiklci on Icerrottu reiluun, sirolamaisen haus­kaan
henkeen^^ Työmiehen Joiilu on Icomea julkaisu, kansi purppural­la
ja kullalla painettu, 48 sivua, hiritä;ainoastaan 35 senttiä; jolla hin.-
nalla se menee Suomeentiu, ' • - . .
jalasta; monilla alkuperäisillä ia*
villa varustettu. •
«PÄPpUan pJdot| on kujraus Suo-jjien
kansalaissodan ajoilta; kuvaa
erästä tositapausta ja sen johdosta
kehittynyttä taikauskoista kauhua
itsensä valkaisijain keskuudessa;
kirjotuksen on laatinut ennestään
tuttu Riku Rouanne, joka itse sai
Hennala-kurssin ja joka tänäänkin
ihmettelee kuinka pääsi hengissä
tuon kurssin läpi.
«Karjalan impi ja_, proletaaria
on kaunis runo, kirjottanut Hen­kipatto.
'
«Idan rusko» On Venäjälle men­neen
erään cPakolaisen> runo.
«Volgan aallot» on kaunis laulu,
mutta harva osaa sitä laulaa. Etta
tuo kaunis sävel tulisi tunnetuksi,
on runo nuotteiaeen painettu jou-lulehteen.
• «Opportunismin juuret» on W.
B:n kirjotus; hänpä se joutui niitä
juuria kitkemään, joten niiden, olin­paikat
parhaiten tuntee. Ajattele­misen
aihetta puoluemiehille.
«Ristlnpuullo» näkee'' Wm. Lah­tinen
työväenluokan olevan; siitä
kaunis funo.
«Eriiitg sivistysnetteita» on Kaap-ro
Jääskeläisen kirjotiiksen nimi.
Näitä «sivistysnesteitä löytää Kaap-ro
jos mistäkin sortista; lausunsme
muuten Kaapron tervetulleeksi «va­paan
^ kirjailijan leveään leipaäu...»
Vielä on palj» työtä tekemättä.
4(YIiteiftk<ranaIlista muuttolintuja»
öh Kr A:n asiallinen kirjotta maal-lemuuttamisesta
ja m'aalajstyöläi8-
ten kurjistumisesta.
«On jcmiu taas», ron«ilee Jussi
Piiskanen omaan Jiausfeaan tapaan­sa.-
• . - . '.
Tjmehen M u XX
Tämän vuoden TySmiehen Joula
oh .järjestyksessä 26:s. JCahtena
kynjmettenä vuotena, on mainittu
julkaisu ilmestynyt .ja edustanut
tässä maassa, Icaikiikln julkaisut iu-kuunötktti|
na, parasta aekä teknilli­sesti
että aatteellisesti. Sillä eijk-sinomaari
se, että liikkeemme pys­tyy
teknillisesti tuottamaan tällai­sia
julkaisuja, «le taannut sille yhä,
^nureu&vaa menekkiä jok:a .vuosi,
vaan sen aatteellinen sisälte, sen
kirjallisesti korkea arvo ja ennen­kaikkea
se periaatteelliijen pohja,
jolla Amerikan «uomalainen puolue-kirjallismis
julaistaan, takaavat siU
le riistämättömeni «teväamnyyden
kaikkiin julkaisuihin nähden.,Se on
ikäaidEuin kokonaiskuva yhä para­nevasta
kirjallisesta liiomistyöstä.
Se ei ole o|l»t ainioastaaB ,jo ai­kaisemmin
harjaantuneiden** kirjal-;
listen toimihenkilöiden henkisen
työji tulos, vaan se on ilmestymis-aikaftansa
julaissut Mrjotiäsia, jot­ka
. ovat 'syntyneet sanan (oikeassa:
merkityksessä Ikansanmiehen iynäs-tä
ja joiden iirjotnslea suuri mer­kitys
on siinä, että ije aSna synty­vät,
«i harrastuksesta 3tirjottaa
«jotain», /vaan paiosta. •
see selville mistä kaikesta on ky­symys
Ruhrissa. Kirjotukseen liit­tyy
joukko kuvia,' m.m. kuvia kai­vosaukoista
ja tehtaista Ruhrin
alueella, kuva!; Kruppin jättiläis-konepajasta,
5,600 tonnin puristi­mesta,
Kruppin tehdasalueesta, So-lingenista,
joka on keskeisin teol-iliäuuskaupun]^,
Kruppin'' palatsista,
jne. Näinkään, perinpohjaista selos­tusta
ei ole tähän mennessä suo­menkielellä
jnlaistu.
Tämän vuoden Työmiehen Jou­lun
sisältö on Säheisessä jhteydessä
maäman snturtapansten icaarraa. Si­sältöä
valikoidessa on pidetty sil­mällä
seikkoja: tämän maan agi-tatsioonitarpeita,
neuvos'tovaltojen
vaiheiden esittämistä sekä näiden
asioiden esittämistä kuvia -sa-
«Teatterl Venäjän lasten kavVat-tajana
», laatinut ,A.. H—nen, arrtaa
kuvan Venäjän ' proletaarisen M -
lituksen harrastuksista kasvattaa
rtöusevaa sukupolvea'; näytdmätai-de
on mukana, tässä työsä..
«Kojrhaliston vo!In^en fkekoänii-nen-^
Canadassa» askarrnttaa H.
Toa .ja. siksi hän siitä on kirjotta­nut
selventävän kii^jotnksen. ,
«Hautojen maa», Rifeu Hm kah­della
kavalla varustettu kirjotus on
lyhyt, mutta kaanopnhejsempi kuin
ehkä monet maut. Olettekro nähneet
kuvaa Hennalan- vankileirin kuului­salta
telotuspaikalta? Nyt tejHä 'on
siihen tilaisuus. Ja iaitso^kaa toista,
valtavaa hautaa» johon waia3enl918
sankareiia on-Jadott» *oinen. "toi­sensa
päälle, kuinka jiaijo niitä
siellä makaa. Rukaan m' tiedä;
tuhansittain.
«Vapaa VenijS» on E. ^aittiai4
sen Kostakowskin tumsfettuun reip­paaseen
maTSsiin soveltamat «anat.
Nyt sitä voidaan texiJaäkm, -^eikä
ainoastaan, soittaa.
«Lnmimyrsky» on Sergej Goro-
Idietskin kirjottama mm, jorika on
suomentanat ranskankieaisestakäan-nöksesfö
Kössi- Kaatra. Gorodietski
noin muodossa, joka ei ainakaan ^^^^^^ ^^^^ venäläisiin Tunoilijoi-alenna
korkeata käsitystä proletaa­risen
kulttiiurin "nykyisestä tasos­ta.
. .
' ^ f
Joulalehderi kannen on piirusta­nut
toveri K. S.. Suvanto. Se on
tavallista «näkyvämpi»: pnnaaella
pohjalla, violetilla .värillä painettu
moukarimies koneenkammissa; ni­mi
painettu kullata. Komein kansi
kahdenkymmenen vuoden ajalla:!
«Maailmankaopunki» kirjotokses­saan
cS> tekee selkoa New Yor­kista
ja sen dollari- ja kurjmns-pesistä.
«Edesmenneelle lahtarille» omak-hin,
jotka -eivät asettantst -vällan-kumousta
vastaan, raan päinvastoin
antoi kykynsä vallankumoEkseix käy-i
tettä vaksi; hän "on muuao TTenäjän
parhaita ranoflijflita. «Lumimyrs­kyä
» ei kukaan henno jäitää yh­den
lukemisen varaan. On fcnin ko­konaisen
nälkään nääntyvää kan­san
sielu olisi pukeutunut runon
sanoihin; käännös on mföiairilli-nen,
«Metsiintyneet suomalaiset» ylis­tää
Feidias kaivella esille.
«Henkipaton takti{kka» on nimim.
Henkipaton kuvaus Ruotsiin paen­neesta
Suomen vallankumouSsotn-suttn
kirpeä runo, on nimim. Tikki ^^^^^ rintamamiehestä; kuinka vil-
Tiaisen laatima; samalta on moi- jejg tunteita kätkeytyykään vähä-takin
runoja. " puheisen miehen rintaan. Ymmar-
Yrjo Sirola ei ole''ehtin^ pit- j-ätte paremmin nykyistä työväen-kiin
aikoihin kirjottelemaan julkai- liikkeen nousukautta Suomessa kun
Kovista mainitt*lw)on ainakin
seuraavat: Lapsityö, "Voimakas, ko­ko
srvun kuva, «Kongressimiehiä»,
erinomainen satiirinen piirustus,
Rolii-ih teollisuuskeskuksesta paine-tJot
alkuperäiset kuvat, «Vapaan
Amerikan» kahleissa kulkevat po-jai,
Hennalan kuvat, maailman
«eltseinän suurmiestä intialaisen, val­lankumousliikkeen
p e r i s koopista
katsottuna; «Työttömyys», suuriko-
:köinen kahden sivun kuva, erino­maisesti
onnistunut, vaikuttava ku­va.
Karjalan „kuvat: Petroskoin
««{Jettaopiston oppilaat ja opettajat
täniän vuoden ajalla, ponasotZIaat
tekemässä uskollisuuden valaa, jm-nasotilaat:
vappukulkueessa «torak­ka
» olalla, Solomannin sahalÄs,
lasten, opettaminen Karjalassa, Icu-ivia
Massan alueen kesäjtihlilta, .«e-^
kä suuri. Aäärä tekstikuvia, "kst--
tooneja, ^ivakuvia, otsikkoksrvta ja
vignettejä.
Julkaisu kokoaaiSTJfDdesaan 'ko­mea.
Hinta tällä kertaa yaih Th,
•senttiä, tilasipa tähäa matatetri täi
Suomeen. ' ;
Äsiami^le hoBinaittnfi erikfoi-sesti,
että tilaavsft yli. sea määrän,
•Tnitä ovat aikalsenmiin ttilanneet,
•sillä joxiMehti -vaTmasti rni kaupak­si
menevää tavaraa ja samalla -sen
iaToHa tehdään ensitaoTckaista^agi-tatsioonia.
Knn DD snurempia juh­lia
haaleilla, ToBte sitä myydä kä­destä
käteen.
Metsäkämpillä ja yksityiBillä "työ
mailla 'olefat työläiset wdivat sitä
tilata niin, «ttä jok:n rjhtyy issid-niiehcksi
ja lähettää tilacnlcset. Til­den
kappaleen tilams Tcatsstaan tsia-miehen
tilankseTcsi ja saa siitä -vä-
*entäiv20 pros. tEramieBpalkkieTcsi,
P©js roskaJehdet työlähiten pöy­dältä
ja tHaUe ielvolliäa, bjrvjn
toimitetb^a lehtiä, jotjca ^välista-vat
ja hurrtiaTat. Työläisen sra-feat
eivät jiraäa jonninjoutavien
•julkaisujen ostamisBEn, ei «des ute-
Ijaisnudesta, että .nähtäisijn, «mi­tä
roskaa siinä ja siinä kirjote-taan
». Työläisten rahit varat omiin
jolkaisnihin, jotka ajavat heidäE
omia asioitaan, ja omia harrastuk­siaan
ja jotka kertovat työväenluo­kan
voitoista' ja harrastuksista ei
ainoastaan tässä maassa, vaan ikaik-kialla
maailmassa.'
Buihhnme. Sitä ahkerammin kai
kirjtfttelee venäläisiin lehtiin. Suo-malaiset
vallankumousmiehet joutu­vat
maanpakolaisina ollessaan kir.
jailemaan melkein kaikilla sivistys­kielillä.
Onnistuimme hankkimaan
häneltä kuvitetun kirjotuksen «Sak­san
kaivos- ja kapinapesistä», ensi­luokkainen
ja Sirolan reilulla tyy­lillä
laadittu kuvaus Saksan jätti-iäisteoUisuuden
keskuksesta Ruhrin
alueella. Vasta tämän kirjotuksen
luettuaan ymmärtää miksi jokai­nen
suurvalta hioo kynsiään saa­dakseen
alueet valtaansa. Mutta
Ruhrin alueen työläisten selkäna­hasta
.^ei tehdäkään enää kauppaa
kuten ehkä Bismarckin aikana. Siel­lä
On nyt kolmas isäntä Saksan ja
Ranskan rahavalaiden kynsiä pidät­tämässä:
Saksan • työläiset ja efi-nenkaikkea"
alueen kommunistinen
työväki. Vakuutamme, että 'Pasta
tämän kirjoitokeen InettuaaQ pää-tunnette
sieltä poisajettuja yksi­löitä.
«Jouluyön myrsky» ^ on Eemeli
Parraksen eräs parhaista kertomuk­sista.
Kaikki, mitä Parras kirjot-taa,
kannattaa lukea. Viimeaikoina
on hän yhtynyt viljelemään satii­ria.
Onnistuu, kuten tässäkin ker-tomuksesta
huomaa.
, «Aroij asukas», siperialaisen aron
nimittäin, on saanut eräästä siellä
pakolaisena kulkeneesta miehestä
kuvaajan. Olisi, synti jättää tämä
valaiseva ja hauska kirjotus luke­matta.
«Palreljistyton päivätyö», Lauri
Brusilan «kirjottama. Hän kuvailee
suurkaupungin palvelustytön moni­mutkaista,
kiusallista päirätyötä,
Osottaa, millaisessa henkisessä pi­meydessä
tyttöä pidetään ja millai­nen
työmäärä hänellä suoritutetaan.
«Karjala nousee» on eräs petros­koilaisen
kuvaus nykyisestä Kar-Älosfaibja
S« S. Järjss-jestön
adustäja-
. bbukseie
Vapauden muuttami­nen
2 kertaa viikos­sa
ilmestyväksi
Viime elokuun 6 p:nä pitämäs­sään
kokouksessa päätti Sointulan
S. S. osasto että:
Järjestön lehti «Vapaus» mahdol­lisimman
pian, ainakin tulevan vuo­den
alusta, palautetaan kahdesti vii­kossa
ilmestyväksi.
Perustelut:
«Vapauden» yhä jatkuva ja viime
aikoina yhä nbkaavammaksi kiris­tyvä
taloudellinen ahdinkotila todis­taa,
että ne edellytyl^et, joille las­kelmat
sen kolmipäiväiBeksi muut-tamisinnostusta
liehdotessa perus­tuivat,
eivät olleet ajan mittaan
paikkansa pitäviä, niinkuin Sointu­lan
osasto «sillojn julfc»i?ew»s?^n
senlaatuista laajentamista vastus­tavassa
lausunnossaan ennakolta
otaksuikin.
Canadan suomalaisen työväestön
asuma-ala on niin sopimattoman laa­ja
ja hajanainen, että ei edes joka­päiväinenkään
sanomalehti, ilraes-tyipä
se missä hyvänsä Kanadan
alueella voi, nykyisten^ kulkuväli­neiden'ollessa,
uutislehtenä tyydyt­tää
muuta kuin ilmestymispaikan
lähintä ympäristöä eli toisin sano­en,
siinä suhteessa ollenkaan kil­pailla
itsekutakin piiriä lähimpänä
olevan yhdysvaltalaisen ioverileh-den
kanssa. Vaihtelevat työsuhteet
saattavat milloin tahansa aiheuttaa
että ilmestymispaikan lähiympäris­tön
kannatus ei likimainkaan vas-
•i&a. niitä uhrauksia, joita' tämän
lähiympäristön erikoistarpeen tyy­dyttämistä
silmällä pitäen tehdään
ja on tehty.
Kanadan yleisenä' suomalaisena
pu9luelehtenä voi «Vapaus» suo­rittaa
tehtävänsä aivan hyvin - kah;
desti viikossa ilmestyvänä. Sama
työvoima kykenee pitämään kaksi­päiväisen
lehden paljon paremmas.
sa kunnossa kuin kolmipäiväisen.
Ei pidä unohtaa, että ^pirteä ja
mielenkiintoinen . sisällys on vähin*
täin yhtä vaikuttava ehto lehden
tilaamiselle kuin ainainen vetoo­mus
'puoluevelvollisuuteen. Sitäpait*
si, mahdollisuudet suomenkielisten
sosialistilehtien levikille ovat joka
tapauksessa > ^ra jotetoti. eivätkä i lähs
tulevaisuudessa suinkaan - näytä /lu­paavilta;^
Lnokkatietoisten työläisten
siirtolaisuus Soomesla alkaa fiyt
suuntautua itään eikä länteen, ja
täällä ennestään .olevien puolo^to-verien
keskuudessa «n Venajäte ja
Karjalaan lähtö -jo -käynnissä. Toi­saalta
taas iJBäfinlyrä englanmnkie-len
taito, varsinkin nuoreö^polven
keskuudessa, yhä supistaa maape­rää
, kaikilta suomenkielislltS lehdil­tä
Am^iikassa.
Suomenkielisen puoluelehden yl­läpitäminen
laajempana 'teuin mitä
välttamäti&n bc^o järjesfön tarve
(Vaatii ©n siis keinotekoista touhua
ja kysyy joka suhteessa ylivoimai­sia
jyonniiätuksia, joilta puuttuu röit*,
tävää asiallista pohjaa ."ja tarkotas-jreraä.
Jionin "vci-roin tärkeämpää ja <tu-lolcaelli^
empHa im'täsÄ maassa eng.'
lannitikieli^ten , puolui^lehtien toike-imijnen
ja ^levittäminen. Niinkauan
asuin luofcatietoisuus maan varsinai­sen
työväeBtön kcBkmidessa oin ny-
.'kyisellä 'alkeellisella asteelto jää
noidenkin =leihtien _ i<kannattaminen
suureksi vosaksi ^'meMän luckkatie-toisufliSessa
.-edistyneempien vieras-ikansaiäten
^hartioille..Niinpä voidaan
noiden maankieliäten pTioliaelehtien
levittämistä Ja tttikemista alkuaika­na
.n?yö8 lleimafea '«keinotekoiseksi»,
itaväEaan, mutta (eso on siinä että
niillä (on maaperää raivattavana
enemmän kuin iriittävästi. Jos meil­lä
taniän maan "siihteen mitään toi­voa
tuleväisuuäe^a •on, perustuu se
fpääesiassa imaarikielisen työväestön
valveutumiseen. Vöfdaksemme enem­män
.uhrata tähän ipäätarfcotukseen,
täjJtyy supistaa iiJhTauksia toisaal­ta
missä on sapistamieen - varaa.
.Kun .oli "Jfy^ymys TiVapauden»
ilaqgsntanliseäfca -k-^^isE ii^Jäiväisestä
kolmipäiväiseksi, '.tdlimme lehtiliik-keitä
jonkun '.verran ^tuntevien to­kenen
selostaScsista .'siihen käsityk-seer.,
jonka isillom llaysuimmekin,
että se oli itse ^asiessa 'yhtä pitU,
jos (ei pitempi, askel kuin kolmi­päiväisestä
.knusipäiväieefcsi laajen-itammen
ja «BEOtimme lähtemästä
«Tyfikansan» Jälkiä llentämään kor-
Jceammalie kuru «iivet kannattavat.
Varotustamme '6i lotettu huomi­oon,
ja seuraEkset ©vat .nyt näh-tävissi.
Kun iehtiliike kerran ru­peaa
pahasti tuottamaan tappiota
on stn ylläpitäminen 'iilapäisavus-tuksiDii,
iltamilla, j.m. .toivotonta.
Tehokiaampim toimenp'it€isTin on
silloin Tyhdyttärä.
«Työkansan» köoKiikamppailujen
«ddlä «sastomme, tahoilta samaten
ehdotettiän lehden «opiatamista kan­nattavalle
pohjalle, joTso. kaksipäi­väiseksi
tahi vaikka vain kerran vii­kossa
ilmegtyväksl. Jos «iihen • ai-kanaan
olisi ryhdytty olisi tuo tu­hoisa
haakfiJrikko mahdollisesti voi­ta
välttää,/
Nyt toivomme että varottava ää­nemme
otetaan huomioon ajoissa.
Sointulan 'äS. S. Osaston puolesta
Org^niseeraaja.
(Osaston leima.) /
Liike tosin tuotti tämän vuoden
ensimäisiilä kuukausilla iniiilitaman
sata dollaria tappiota, mutta • ä-mähän
on sentään melkoisen pieni
asia liikkeelle, joka on muutamassa]
vuodessa kyennyt hankkimaan lä-lies
kahdenkymmenen tuhannen dol­larin
puhtaan omaisuuden ja kai.
ken tämän ilman alkupääomaa. Si-täpaksi
täällä lähellä asioita seu­ratessa
näyttää siltä, että alku-vuoden
tappio saadaan loppuvuo­della
takasin, joten ei sentään ole
sy.rtä harmitella.
Canadan suomalaisten työläisten
asuma-alue on kylläkin sopimaton,
mutta ei se läheskään niin sopima,
ton ole miltä se sellaisesta erä­maasta
kuin Sointula on katsoes­sa
näyttää. Ja Sointulan toyereit.
ten pitäisi ottaa huomioonsa, että
sellaista maailmanäärillä olevaa
suomalaisasutusta kuin Sointula, ei
ole toista Ganadassa ja sik^ Soin*
tulan mittapuulla mitatessa osuu
helposti väärään. Ontario on alue,
jolla suomalaisia asustaa kaikista
enimmän ja noin yhden vuorokau
den matkalla voidaan Vapaus lä.
hettää melkeinpä kaukaisemmillekin
paikoille Ontariossa. Ja juuri nyt
on Pohjois-Ontario muodostunut
maailman suurimmaksi kultakaivos-alueeksi
ja ensi vuoden ajalla sa-notaan
noita alueita laajennettavan
toisella^ puolella. Tällaisen mahta­van
työmaan laiteella ollessako pi­täisi
" Vapauden alkaa ottamaan
taantuvia askeleit^| . . . . v
.Vapaus ei tietystiikaän kolmeker.
taa viikossa iltnesiyvänä ' kykene
tyydyttämään «utjälehden tarvetta
yhtä hyvästi knm mitä se kykenisi
esim. päivälehtenä tekemään. iMut-ta
kaikessa tapauksessa se kolme-kertaa
viikossa ilmestyvänä uutis-lehdeakin
taivetta paremmin tyy­dyttää
^uin kaksi kertaa viikossa
ilmestyessään. Taas se seikka että
lehltä flmastyy hiukan useammin, ei
^<tä missään nimessä estä olemasta
rjpeii ^gitatsionilehti'.
Sointulan tovereilla on ollut tay-
'si oikeus ottaa tämän asian ©sille,
aivan yhtä hyvästi kuin keila ta­hansa
toisella osastolla olisi tillat
Mutta hiukan omituisen va&iOtaVi
sen tekee se että Solntialffla tore-:
rit, het! silloin "'kun tfiÖtä iteVi
tiin vetoomus, että Vapffoftta (oBsij
avustettava joMakin tavalla, 'vaik­kapa
vain miaatamien •uusien tlla-i
uksien hankkimisella, »caifiiijaah «Äfäi
olisivat mitään eteenpäin vievää eh­dotusta
keksineet, BivE ikokoon tä-män
taannuiUavajj alnstiiksenBa. ^e;
emme voi salata «ttä meistä .täa
koko tuo Blnstu» (tuntuu jonfcuniai-selta
hyökkäykseltä Vapautta VBB.
taan, olkoonpa sen pohjimmaiset
motiivit miten hyvät ttahansa. 'Omi­tuisemmaksi
telkee tämän ikyaymyk-sen.
vielä ae että isamaan mikaan
kna-Sointnlan toim-it alustustaan
ovat sommlteUeet, -keräävät Yhdys­valtain
toverit nttorimpien puolue
lehtifinsä faikemista warten kymme­niä
tuhansia dollaresita. ^Eivätkä .'.yh.
dysvaltalaiset toverit ^tai .oaaättit (ole
vielä saaneet päähäaiBä -tehdä .odo­tusta
että esim. Eteenpäin pitäisi
muuttaa pari tai kaSme Ikertaa vii­kossa
ilmestyväksi.
VOITTEKO KUVITELLA
Parempaa ja arvokbaipa j o i t t h^
kuin Remington Portable
Varustettu «ä» ja «ö» kirjaimilla. /
Hinta $80.00.
, HUOMATICa UUSI PARANNUS NÄISSÄ KONEfSSAI
: KAKSI VAIHDE-NÄPPÄINTÄ •
(Double Shift Key)
Ennemmin ollut ainoastaan yksi.
.Tämä on siis täydellipin- pienoiskoossa ©l6va"lär')pK^^^^
. ö n koskaan nikennetUi. v : . • '•L-U-:.'-: !:,-t:y;y ^^-r^-. tjjariV
• Jouduttakaa tUauksehile hy\asää Jijoin mä/vöim^ teit-dä
aikanaaiiy siten taataksemme perillesäapumisen juuri parhM*
seen aikaan.
Jos ystävänne on joululahj^p,ar.v.oinen, niin miksei lahjanne voisi
6lfa «illoini tämä köiie, joka ei koskaan menetä arvokkuiittaan, ja
niroöllen muistonne sen kautta säilyy aina.
Jokaiselle perfieenjäsenjfHe sopiva. ,
VAPAUDEN KIRJAKAUPPA,
' Sudbuiy, Ont. . \,
tulee silloin yhtä paljon, vain sillä
erotiiksella että rrtisBa olevat i-äha-erät
ovat pienempiä, mutta vievät
silti "saman ajan kuin isommatkin
>erät,t Seuraavassa on käQcti mitä
\Vapauden kaksilrertaa viikossa 11-
•mestyväksi mnottamisella iroitaisjin
säästää:
Selostusta ylläolevan jolulosta.
Tämän kirjottaja ei oikein 'jaloa
käsittää mistä Sointulan toverit ja
osasto ovat saaneet sellaisen va.
kaumuksen, että Vapaudella on
.«yhä jatkuva ja viime aikoina yhä
uhkaavammaksi kiristynyt taloudel-inen
ahdinkotila». Mielestäni ei
Vapauden puolesta ole tehty yh­tään
enempää vetoomuksia kuin
mitä täällä työskentelevien velvol­lisuus
on vaatinut ja mitään hätä-huutoja
ei ole kertaakaan lähetetty.
Olen hoitanut Vapauden liikettä
kohta kolme vuotta ^a koko tällä
ajalla, taloudellisen pulakauden ki-reimroill&
5B ollessa, en ole huoman­nut
mitään sellaista että Vapaus
olm taloudrfJisejsa ahdinkotilassa.
Mutta koko tämän Ikysymyksen
ydin nykyisessä vaiheessaan lonkin
siinä, kampi paremmin kannattaa
itsensä, sellainenko sanomalehti jo
ka ilmestyy • kahdesti «viikossa va
sekö joka ilmestyy esim. kolme .ker­taa
viikossa. Tarkastettakoon siis
asian tätä puolta edes lyTiyeiiti:
Mekin täällä voimme jonkuhläi
sella asiantunteffluksella ptdma sa
nomalehden kannattayaisauideBta ja
ei-kannättavaisuudesta. Ja; meidän
mielestämme Sointulan tovereitten
taannuttavan askeleen ottaminen e
pienimmässäkään määrässä paran­taisi
Vapauden a3emaa vaan päin­vastoin
— pahentaisi sitä htiomat-tavalla
tavalla. Vapauden liikkeessä
ovat työt nyt järjestettyinä siten,
että jokainen minuutti tulee, jokai
sella osastolla, käytettyä edullises
ti. Voitaisiinko työt järjestää sa­malla
tavalla jos nyt alettaisiin
taaksepäin menemään, on seikka
josta voidaan olla eri mieltä. Vapau­dessa
ei ole työvoimaa liian vähän,
mutta jokaisessa osastossa sitä on
enemmän vähän kuin paljon ja juu-ri
siksi jokainen minuutti on käy­tettävä
oikein. Toimittajia ei ole
noin viiteen kuukauteen ollut muu­ta
kun yksi ja siitä ef voi vähentää
vaikkapa lehti ei ilmestyisi muuta
kun kerran viikossa. Painossa ja
latomossa on yhteensä vain yksi
ammattitaitoinen henkilö ja pie­nennettäköön
lehteä miten paljon
tahansa on tuo henkilö siellä pi.
dettävä. Hänellä on apunaan kaksi
oppipoikaa, joista ehkä toisen voisi
vähentää jos lehti "tulisi kahdesti vii­kossa,
mutta hänenkin vähentämi­sensä
säästäisi liikkeelle, nykyisen
palkkataksan mukaan ainoastaan
$884.00 vuodessa. Konttorissa ön
liijckcenhoitaja ja hänellä kaksi tyt-töä
apulaisina, joiden, oman teh-
Palkoissa _,..„.„.....,..
Paperis^ .—
Postimaksuissa
Muita mahdd .säästöjä
.. $884.<00
.. 330.00
... lOa.00
... 100.00
Yhteensä .sSäfltöjä $1417.00
Mutta mi!ts(llissa oh toiVenkin
puoli. Tässä .asiassa, on toisella
puolan se mahdollinen tulojen väJ
heltyminen imikä lehden kaksikertaa
viikossa ilmest.yväksi ^muuttamiaes
ta johtuisi lliten on esihi. tilauS'
hinnan. laita. jUkiiämme tinkiko sii
tä kolmatta .oBaa pois, vaikkakin
lehdestä aijoäaAn kolmas osa .ottaa
pois. Mutta %llä ainakin $1.00
vuosikertaa, kohden on tilaushintaa
piennenettävä, .jos Sointulan tove­reitten
ebdotes läpäsee. Ja $1.00
vuosikertaa 'kohden tekee kahden
ja puolentuhaanen tilaajamäärässä,
asiamehille menerän palkkion huo
mioon ottaen, noin $2100.00 vuo-dessa.
Siis tHanstxilDissa yksistään
menetetään enemmän : kuin mitä
kaikissa menojen Täiiennyksissä yh.
teensä säästetään. Ilmotpstuloja on
Vapaudella tänä vuotena noin
$6000.00, mutta jos lehti muutet­taisiin"
kahdesti viikossa ilmestyväk.
si, ei «iihen voisi ahtaa kaikkia nii­tä
ilmotu^sla mitä meillä ori nyt
olliit yiikpfl kolmessa numerossa,
tai jos ahdettaisiin, n(in tökstiti.
laa jäisi aivan liian vähän. Toden*
näköisesti pitäisi ilmotuksia ottaa
vähemmän ja näinollen niistä tuleva
summa pienenisit Älkäämme olko
äärimäisiä ja väittäkö että ilmo.
luksista tulevat tulot kolmannella
osalla vähenisivät, joka kylläkin
on luonnollista, jos lehti vähennet­täisiin
^kolmannella osalla. Mutta
sanokaamme että ainakin $1000.00
vuotta kohden ilmotustulot väheni,
sivät. Liittämällä tämän tilaustulo­on
vähentymiseen oi iiii tulos $3100.-
00 vuodessa. Ja on otettava huo­mioon
että pieneltä liikkeellä on ai-na
kaikkia sivutulojakin vähemmän
kuin isommalla liikkeellä, mutta
.ättäkäämme tämä asia tykkänään
numeroissa huomioon ottamatta,
[aikkcin alhaisimmankin arviolas-cun
mukaan on tulojen vähennys
kuitenkin $3100.00. Näinollen saa­daan
seuraavanlainen tulo», jos leh­ti
•^kaksipäiväiseksi muutettaisiin:
Tulojen vähennys ........... $3100.00
Menojen vähennys 1400.00
on sanottu. Voitaisiinhan palkiy
pienentää, huudahtaa ehkä jc
Mutta ;sehän voddaan tehdä y
hyvästi ilmcstyipä lehti miten n
ta kertaa viikossa tahansa., M
ten Vapauden makgamat palkat
jo ovat huomattavasti alapuql
vastaavissa toimissa maksettai'
palkkojen Yhdysvaltain puolella,
ten sekään ei oikein vetöie.'. Si:
on vielä se paha puoli, että
muutoksia aletaan Sointulan i
rien esittämään suuntaan tekem
niin voidaan, p^nna nyt kök<
järjestys piloille koko liikeessa
hyvässä tapauksessa käy sitenr
ei voida työvoimaa ollenkaan <
hentää, vaikkaipa lehden ulos
harvennettaisiinkin. Eteenpäin
no on aina helpompaa • kuiri't
tumus. Työtä voidaan aina ki
tiukemmaksi, mutta vähentän
työtä on koko vaikeata saada
jestys sellaiseksi että työv<
siihen hyvin soveltuisi. Eikä 1
ole kysymyksessä yksinomaan
hallinen tappio. Vähintään yhtä
kava /on siveellinen häviö, joka
lä puolestaan lisää rahatappiöt
Tämän kirjoittajasta tuntuu t
että miltään taholta ei pitäisi
ottaa esille Vapauden muutta
ta harvemmin ilmestyväksi kuli
nykyään ilmestyy. Sensijaan
Vapautta tuettava pikkasen ei
män kuin mitä sitä on tähän
tuettu. Jos' Vapaudelle saai
hankituksi 300, tai vielälcin pa
pi jo» 500 lisätilausta, nibi Vai
ei sillä' olisi huononakaan ai)
mitään hätää. Mutta täällä G
assa on viimevuoBiria. totuteltu
»en että jos oma lehti ehdottaa
tä paikkakunnalta olisi hankit
kolme tilaajaa lisää, niin ote
osaston kokouksessa esille kysy
ei lisätilauksien hankkimisesta, i
joko lehden työläisten palkk
alentamisesta, tai • sitten lei
muuttamisesta harvemmin ilm*
vaksi. Miksi ei kaiken tämän
jasta koeteta jo&kus innostaa t
ja innostua itsekin tekemään j
kin. ,<
Muuton aiheuttama tappio $1700.00
Ja nämä numerot eivät ole mi.
tään ilmaahapuilevia, vaan jokseen­kin
lähelle oikeita. Jos se äärimäi-sen
tarkoin tehtäisiin tulisi hii?tä
. Mitä sitten tulee siihen, että
dän suomalaisten olisi ^^let
maan varsinaiselle väestölle
tantamaan sanomalehteä on e
asia, jota sietää harkita enneii
sentähden jättää oman lehtensj
vuun. Suomalaiset ovat esim.
dysvalloissa muutamissa tapau
sa hyvinkin paljon avustaneet
kielisten lehtiyrityksiä ja seurat
na on , »llut, että ne joiden
pitänyt olla varsinaisina kanni
jana noille lehdille ovat ^ark
tuneet, niiden ympäriltä pois, ]
Ie on sirtolaiskansallisuuden'
kutus tuntunut jollaintavalla" s
mättömältä. Jos. mikään on k<
tekoista touhua, on sitä juuri 1
touhu. Paljon «nemmän yaiki
yksistään esimerkillä se jos sui
laiset saavat oman lehtiliikke
vieläkin suurempaa häviötä ösotta-via
kuin mitä edellä on mainittu, ^y'''"' menestymään kuin etU
tävänsä lisäksi, on oltava painossa Täm§n voi muuten» saada selville i^^etaan s.vaun ja aletaan to
postittamassa Vapautta kolme ker-1 kuka tahansa alkamalla tarkasta-taa
viikosisa. Konttorista ei hyyästi; maan miten vähän työvoimaa Va-voi
vähentää yhtään työvo^'maa yaik-1 paudcssa ny'<yään on. Mistään osas-kapa
lehti muutettai.MinKin/Kahde.sti; tOÄta ei ?'tä voida vähentää, ei
viikossa ilmestyväksi, sillä kirjepä: ai;i.ikaa.n e.iempää kuin mitii edellä
maan siellä mihin eivät luonno
.•5y,vt edellytä toimiamme ulöt
vaksi.
Toverillisesti -
Vapauden liikkeenhoito