1953-04-14-02 |
Previous | 2 of 6 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu 2 Tiistaina, h u h t i k i f t i n 14 p. Tuesday, April 14, J953J| XtMtEUTtt — IndeiMindenr Labor Orgao ot Fianlsh Canaälaas.; ES' tablUhed fiöv. 6, IfllX Authorized SS second cJass maU by: the Post Office Department. Ottawa. Fut>- »lished thfice «edtly: Tu^sdays > Tbutsdays and Saturdaysby Vapaus ! Publishing Company Ltd., at 100-X02 ^ E lm 6t, W.; Sudbury, Ont.. Canada. TeJcphones: Business Office 4-426* Ed;toriaJ Off:ce 4-4265, Manager e. Suksi, Editor W. Eiaund. Mailing: 'address; Box Sudbury; Omaria Advert^smt; rate» upon app}u;auon, Translation free of cliarge. • TILAUSHINNAT: Canadassa; f Vlc, 7 X » (S kk. 3,79 3 kk. 2.29 yhdysvallo:»a: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30 Suomessa 1 vk, 8.90 6 kk. 4.75 SYNTYMÄPÄIVIÄ i i John LlndtMrff, St. Catfcarines, O.it. tHyUää 50 vuo;ta t,k. 17 px»ä. . Hilma Bitar-, Lor.er Lake. Ont„ tu- Jee fi3<^vuotiaaksi t,k 19 pnä. yiidymme «ukuläieten Ja tuttavien on»»enio;votui».ln! •: . : Menettänyt luottamuksen omaansa J .Väyttää siität että Vhdy.svaTtafn presidentti Ei.senhower — k u jien monet muutkin yhteiskuntamme tukipylväät — on menettänyt . «luottamuk.sensa.siihen, että Vhdy.vvaltain (ja- muiden'maid^n)''käpi-<' > taliftiset järjestelmät tulevat toimeen 'ilman .sotavaru,stcluja ja .sotia. >- i Toisinsanoen tuntuu'siltä, että presidentti Ki.senhovver Ja kumppanit 1 pitävät sotav^irustelua ja sotaa "välttiimättömänä pahana'^' jonk;f' 5 ^'^lla jääkalitta kapitalistinen järjestelmä yrittää välttää "'ylituotan- * toa'" puutteehja köyhyyden täyttämä.s.sä ma<'iilmassa!' ' • . . 4 .4iiföa.staan tämä voi selittää sen kun presidentti KisenlH)wer sa-j noi tiistaina, että vaikka Korea.ssa tulisikin rauha yhdysvaltalaisten f soiavoimicnr'pitää ''olla sillä alueella melko kauan'. (Sivumennen ^sanoen Ottävvasta tiedoitettiin, että joku sikäläinen sotavoimien puhe- - i mies >^ Joka pitää kuitenkin nimen.sä salassa —' on ilmai.ssut saman* I laisen katsantokannan canadalaisten sotavomien suhteen.) i 'Miksi näin? Eikö demokraattisen maailmankatsomuksen pe- ' ru&teella ole. ilman muuta selvää, että Korea kuuluu korealaisille, Jä ^ dia vihollisuuksien päätyttyä Korea pitäisi jättää korealaisille ja hei• * dä»;ratkaistavakseen myö^ sen, haluavatko he hallita maataan hyvin ;»jc[e»nplbaattisestt kansanjoukkojen etujen mukaisella taval- -la) tai huonosti (koti- Ja ulkomaisten byrokraattien rikastuttamiseksi?) - . - ^ ' Me tiedämme, että korealaisilla -r- kuten amerikkalaisilla Ja ca- > nadalaisillakin on kiistaton oikeus itsensä ja oman maansa hallit* yif- setHi-seen -r-T tehkööt he sen sitten hyvin tai huonosti. Presidentti' Ei- K .senliower Ja hänen ottavvalaiset kannattajan.^a. ovat myös täysin tie-i t^ih tästä tosiasiasta. N i Sivumennen sanoen on paikallaan todeta; että presidentti Ei- Isenhovver pani" yllämainitulla lausunnolla ''liittolaisensa'', mukaan- ^lukten-Canqdan hallituksen, tapahtuneen tosiasia •'että'^ä'siästä'«1 minkä pitäLsi olla ^ niääiliävä tekijä siinii, tehdäänkö Koreassa rauha ja millä ehdoilla — T presidentti 'Eisenhower julisti, että -vaikka Koreassa tulisikin rauha, • "Vhdysvaltain"' täytyy pitää sillä alueella i)itkän ailiaa sotavoimiaan. ,r Kysymys on siis Yhdysvaltain sodasta ja Yhdysvaltain hallituksen päätöksistä'ja suunnitelmista — jotka lyödään väkipakolla alas myös i pilkottelevien liittolaisten kurkusta,' : • alutta miksi näin? , Vastaus tähän on yksinkertaisesti tämän 1 kirjoituksen alussa. Presidentti Eisenhower Ja hänenv kumppanirisa uskovat, että kapitalismilla ei ole muuta pelastusta kuin sotavalmistelu 4 ja sota.. Rauha merkitsee sotatarvetehtailijoille ylivoittojen menetystii ;f -f^^ija-sotatarvetehtailijoina mat nyt tavalla tai toisella kaikki suur-rtihämiehet, jotka katsovat, että maailmanloppu on tuln.'i.sa, jos heidän umaisen suuret voittonsa viihenevät. Että "rauhanhysteria" i)cloitt.ia. se niikyi esimerkiksi siitä tpsi- ^ ^ta, että WaH SUcetin osakkeiden hinnat laskivattdyJljtifist^ j\elr ^jgändollariin l^ppaleelta peloittavieri 'rauhanhuhujen*' taliiaV' AP:n : ^a^ion mukaan osakkeiden hintojen laskun yhteenlaskettu summa ,oli ^^nyifme* maanantaina 2,5dO miljoonaa dollarirf. ^Minkälaista ^pelko ^ |''mähanhy5teria'"rahamiespiireissä aiheyt tl, siitä saatiin oivä^ kuva Glohe and Mail lehden toimitu.skirjoitukse . . . T ' . . . Huolestuttava tosiseikka oli se, että osakekurssit-laskivat • VVall Streetillä rauhanhuhujen Johdosta. Ei ol^ mitään hyötyä omak- |sua' kamelikurkimaista kantaa (pään pensaaseen työntämiskantaa — ^Vapaus) tämän yhteiskunnallisen ilmiön suhteen! Ei ole mitäanhyö- ^ tyifc jättää huomioöhottamattasitii tosiasiaa, että Polijois-Xmerikan *n^>^ineh-b'u'iimi^ mihin sisiU^ suuri tuotanto, täystyöllisyys ja s korkeat palkat >- on huomattavassa määrässä riippuvainen hallituk- V 5^11 karilaisista sotatarvetilauksista; Jos nämä tilaukset lopetetaan I äkitiil'tai jos niitä edes jyrkästi vähennetään, .seuraukseksi voi tulla l t^Jgit^ömyys, elinkustannusten laskeminen, sekä hintojen ja palkkojen .|alenemin^n siinä määrjn. että tilannetta voidaan sanoa pulakaudeksi: ja Aoidaan helposti kuvitella, että kommunistit puhuvat rauhasta, ai-heuttaakseen sellaisen tilanteen. He voivat ajatella, että länneri eko- * nomia ei kestä 30-luvun huonoon aikaan verrattavaa tilannetta. Jos e: Moskova ajattelee tällä tavalla, uusi rauhanhyökkäys on vapaalle 5 maailmalle taisteluhaaste ^ — mikä on käsiteltiivä menestyksellisesti l tai tiihouduttava." J Tällainen on se ••maailmankatsomus'', joka lähentelee pctöeläi-ijnveff mielialaa, mikä vaatii sotavalmisteluja Ja .sotia, sekä sotavoi- !i micn Koreassa pitämistä vielä pitkän aikaa rauhanteonkin Jälkeen! i ^^Muttatub ''maailmankatsomus*' on yhtä «väärä ja virheellinen ! kuin se on epäinhimillinenkin. Sotavarustelu ja sota,ei pelasta kSpi- .^taUsmia, talouspulasta — vaan vie .sen pienen lykkäyksen jälkeen ^entistä pahempaan kriisiin. Vain rauhan ohjelmassa, yhteistoimin- ; i^sSsa-muun maailman Ja erikoisesti sosialistisen maailmanosan kans- ^ sa, pn kapitalismin pelastus uhkaavasti lähestyvästä talouskriisistä, t jota kukaan ajatteleva ihminen ti halua. i 'Tgdlstuksiako? Vallitsevasta aseistumiskilpailusta huolimatta jn^Ule kiörrotaän, että lähenevää talouspulaa ennustavien vararikkojen lukumäai^ä^ on jatkuvasti lisääntynyt esim. Britanniassa. Lontoon ^•^'imesin'J mukaan JBritanniassa on ollut vararikkoja .seuraava-sti: nmS iOli 1946; 323: 1947, 626; 1948. 1,132: 1949, 1,491; 19S0, tl,823 19.'S1, 1,816 ja 1952. 2.043. Ja miksi? Selvästikin siksi kun j^Brttanniassa ? ktiten muuallakin 'iänsimaissa' tuotetaan rtykkejä -Aoin asemesta^^ ja-sit^n ajetaan siviilituotanto umpikujaan. Kuvaava myös on. että esimerkiksi Yhdysvalloissa (ja Cana- ^dassa) pyat veromenot lisääntyneet yli kymmenkertaisesti siitii mitä »'ne olivat Juuri toisen maailmansodan edellä — ja valtio velkaantuu »kaikefta huolimatta huimaavan nopeasti. Kulutustavarain hinnat •lovat kohonneet ja sen seurauksena on. että väestön ostovoima vähen-f^ tyy, mikä tarkoittaa sitä. että tavaraa kertyy varastot täyteen Ja ^phoiiset joutuvat puutteiden maailmas.sa työttömiksi "ylituotannon" |>kia. : Ottakaamme työttömyystilanteen yhteydessä VK:n sihteeristön r^ilastdt Euroopan taloustilanteesta sodanjälkeiseltä ajalta. Näiden >VK:n tilastojen perusteella Euroopan kapitalistimaissa oli vuonna J1952 noin 5,000,000 täysin työtöntä työläistä — eli yhtä paljon työt- Itömiä kuin oli vuotina 1938 jolloin k.o. maat kamppailivat talouspulan ^kouristuksessa. Ja jos otetaan lukuun myös osa aikatyöttömät. niin 'tjkuva on vieläkin lohduttomampi. Eräitten arvovaltaisten arviointien finukaaln'Yhdysvalloissa on nyt 13 miljoonaa kokonaan ja osittain rtyötöntä työläistä, italiassa 4 miljoona:! ja Länsi-Sa\sassa 3 miljoo- ,Haaa kokonaan ja osittain työtöntä työläistä. r' Kuten tiedetään, Vapaus on lukeutunut kaiken aikaa niihin pii- ./eihin^'jotka Ofvat selittäneet, että sotavarustelu ja sotakaan, ci rat-vjcaiäe kapitalististen maiden talousvaikeuksia, vaan pahentaa niitä TsALittoa tilospäasytie on se, että luovutaan sotavarustelusta sekä "kyl' mästä" ja /'kuumasta" sodasta, sekä järjestetään kauppasuhteet so- / fiialistisen maailnuuiosan kanssa. Jos länsimaat menettelisivät näin. Kysymylaia ja Vi L A K E TBOUTU.V ^ y y N TI FOIUOJS-ONTAItldSSA Kysymys: MiUi s ä ä d ö k s ä o n voi- ' massa ^ jake troutun pyyntiin iiahdiin pchjois-Cntarlossa?—- Tilaaja;- - Vaslau»: Lake troutun pyynti on luvallinen Frencii-. ja Mattawa-jO-k: en ja NIpissIng Laken potijoi&puo-lella, mainitut vedet mukaan lasket-; tuinaj Aigoman, Cochranen, <Mauitou- 1 n i a , Nlpisslngln, Bainy Riverin, Sud-buryn ja^.lTim.skamingin piire;*sä sekä Ontarion j a ' Alinnesotan välislla-rajavesillärtammik; 1'päivästä syysk. 24 päivään. Näitä kaloja saa pyytää viisi päivässä eikä niitä saa yhdellä kertaa olla hallussa muuta kuin ka4v den p ä v ä n saalis. Mitään rajoituksia kalojen kokoon nähden ei-ole, Kenoran ja l l i u n d e r Bayn -piireissä. on tpyynti luvallinen koko vuoden; ' edellämainittuja Ontarion ja /Mume-sotan rajavesiä lukuunottamatta; Samoin suudlla : juryillä 'jiinä niitä y l i - d'stävillä-' Tajavesillä ; :ja ;,Ceorgian Bayn Ja North Channelin vesistöissä ynnä St. Lawrcnce-virralla. ' Muualla' maakunnassa > on pyynti luvallinen marrask. 6 ja lokak.'S p. välisenä aikana;' - lukuunottamatta Hfllfourtonin kauntia ja Cashel, • L i - merick ja •WolIaston tovnshlppejä Hastings kauntlssa, jossa pyynti on luvalLnen toukok. 1 j a lokak. 5 p. välisenä aiicana.>i - , K a i k k i a l l a maakännassa on voimassa samat määräykset saaliin lukumäärään nähden 4-^ >viisi päivässä j a enintään kymmenen ihailussa samalla kertaa. Ystä vyys.^^^ lu jittaa jammmme talous.elämää • f ÄSfrlSi^^^^^^ i Totesi Suomen ulkoministeri Ralf Törngren " " L ^ ^ fL veavostomton v . , i Ivälft^neUtoston järjestämässä ystävyys- « n y « t ä v > y « - Ja ^vu^ionu^pf- sopmusimiassa Helsmgm messttkallissa Tän johdoÄtä «IM viMt^nraVoaio i Kj^nu^ 4)sallistui ulkoilmajuhlaan 1 Järjestänyt Lk,«pnf,B! - S t e 8 | ^ ^ f 'r rauhaa l i l x > ' a r : v o k a « h e n k ^ i ^ ' | a ^ 0 ^ i ^ u . f-,^ HplsInkLi- (VS;. huomen j a Xeyvostoli ton kesken solmitan den. Jossa nähtRu nult '^tyAUMj- j; ^yst3yy>r«*, yhteistyö-'* f ^ t keskinäisen avunaanonsopImuksenvUsi-pr^ identM J C / J . » E M W 6 K V ^ vietettUn t.k. 6 pnä! eri puolilla .niaaU.r llel^ngissä olsterI Ja^ rva Jtc:» \, ,r f JirfJ|«t-ft«*pentoivat pääkaupangin demokraattlstsn järjestöjen Jär-r i t Lonkka; rTömsren. OI(tfne« J^ ^ j e f i t i i A | ^ V .kansalaisjuhlaan Bäutatjentorilla. Kolea ja «nimninen • - k e v ä t s ä ä : muodosti »Juhlan ulkonaiset- pu'ttEet,; matta se ei «istänyt - l ä h e s kynyneneen.tuhanteen>ncu£2Taa kuolijakuntaa.lämpenemästä. Ja'osQitt«Dastia('-inyrskyJsästi suosiotaan varsinkin täällä vierai- ,tevan neuvostoliittolaisen kulttuDrivaltuusknnnan jobtajan, kirjailija^ Aleksei, gnrkovln. voimakkaalle puheelle ja yhtj-mästä niolem- -jiTen' kansojen ystävyyden: j a - maailmanraiihanj-kipnniaiisi kphbtet- • ' t ö i h i n eläköön-huutoihin. - k i n a l l a pii Messuhallissa valtioneuvos-j ton.Järjestämä joblatilaisuas, jossa piftiui ministeri Ralf Tämgren. Miettunen, Ntiuvostolli^oftltä^l^ir neo lähettiläs' L e b e d e v . . ] ^ ^ Kansantasaicallan, .IJn!(ar]n;.Puo-\< ian: 'Ja. Bomanian- täkäläiset dlplo^' Mitä muut sanovat maattiset. edustajat, .maaherta V. Meltti, SKP:n- i ^ i h t e e r i ViUe Pessij g K O L : n puheenJohtaJa..K. L. Kulo,f SN-^euran pnlieenjöhta- Ja S - K KUpi sekäransaastijJnlkJ- - sen elämän^edostajla Ja mant:^ y-lelsdä. r Arvokkaan lisänsä Juhlan ohjelmaan .-toivat neuvostotaiteilijat V. T . Petrovskaja j a Ivan Sko- -btsoT. Joiden taidokkaat esitykset palkittiin yleisön • taholta. vilkkain sttoslonosoltuksin, "' Juhlaohjelman aloitti Helsingin Kaupunginorkesteri, joka Suomen ja N^vostoliiton kansallislaulut soitet?-;: tuaan. esitti kapell.mestarl Taiino Hannikaisen johdolla Sibeliuksen Andante festivon. ' ";V . Tftmän Jälkeen astui puhujakoijbk- -keelle ulkoministeri Ralf Tärngren. Pulieessaan ministeri Tämgren. kof rosti eriko.'sesti generalisslniius. Stä«> Unin osuutta sopimuksen laatimisessa Ja suomen sekä Neuvostohiton keskinäisten suhteiden muussakin järjestelyssä. ' H ä n oso.1;ti. kuinka generalissimus Stalinin . aloitteesta'; sotakorvausten määrää oli vähennetty- 75 miljoonalla dollarilla, joka summa l i säksi oli vuoden 1938 dollareita, > ja Jälkeea>«s:a pääministeri Malenkov.n generalifisimtis Stalinin hautajaisissa p l l ä n i a l t ä puheesta j a totesi, e t t ä tämä Ja muut neuvostoliittolaisten Job-t^ tni^st^n puheet , j a ennenkaikkea teot TiVahViStavat uskoamme maall-nra4poiiiiittisen kriisitilanteen selviämiseen, Tä.Tiän jälkeen puhuja viittasi Suomen Icansan rauhan- Ja va-paudsnrakkautee. i jatkaen: '^Suomen kansa on kiitollinen siitä, että Neuvostoliitto generalissimus Stalinin johdolla on oivaltanut tämän ja ollut valmis rakentamaan Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet täi-le poiijalle. Suomen kansa on vakuuttunut siitä, että NeuvostoLItto 'uusien johtajiensa johtamana tulee seuraamaan t ä t ä politiikkaa". . ^•Vallllkoon keskinäiseen luotta-mokseen ja tasa-arfoisonteen-perustuva naaiinmassuhde:4lss Soo-men- - J a NenuvostoHton välJlä hyödyksi- malllemme-Ja:eslmerkiksi muIllekUtäi kuinka pieni Ja-suur] m a a ^ T O i v a i elää-rinnäkkafn l(nn-nioittaen toisiaan Ja luottaen tol-iszinsa"^ lopetti ministeri Törngren puheensa. ' '--i' •• ' ' • • Helsingin Kaupunginorkestect-esitti. sitten Kabalevskin alkusoiton Colas B.-eugcon, ja laulajatar Lea Piltti kaufiinginorltesterin säestämänä Kuulan; laulut Purjein kuutamolla;ja Pa.menet. Moskovan PillharmDnlan - soi sti, plenlEti. ^Veronika, Pavioskajaesitti, tämän, jälkeen Skrjabinin Etydin-ja Lisztin- -Tarantellan. Moskovan suuren coppEran solisti Ivan Stetsov lauloi komeäHa bassollaan kolme veiiär läistä.;kansanlaulua.: ^ . Julilatllasuuden päätteeksi Heisin-, gin kaupunginorkesteri soitti .viimeisen csan Sibeliuksen I Sinfoniasta. SITÄ ÄiiFpni^ATCKsist» Merimiep: Ottaisin löä jos se o n taatusti puhda^ TarjoiUJatar: Ss on tti&" kuin teidän ajatuksenne tytt» Merimies: Siinä.tapaukscsa.,»,- « a t a tyyttyä munavoileipääa ^ TIL.%gTOVALHEEf Yhdysvaltain rahamlnlsteia iiskettäln, e t t ä Jokaisesta sSajb' dysvoltahi.mlfehKtä. jotka jaL. vat elinkeinotoimintaa "25 ^ ikäisenä .ainoastaan yksi pa täyttäessään 65 vuotta, ne^äo: v i n tohiieentiflevaa ja leöako sissa varoissa." Alkuperäis^ on siihen m § n n e s ^ 36 kuoöul. dossa e l i n a i n l t tu mitään silt^ laisessa'asemassa ovat toput^: J ä . he 'ovat. rutiköyhiä. - •fämä'johti mieleemme entlseo tannian pääministeri Disradin-sunnon.. ;että kolmenlaisia t Tavallisia ^Jokapäiväisiä valhi rottuja valheita: ja tilastoja. " K O L M E A T E R I A A ' , ' PÄIVÄSSÄ- .•'Jos hallitiiksen nykyinen .viisivuotissuunnitelma, el onnistu, rininä,:luu-len./ e t t ä ' Intiasta tulee kommunistinen maa". 8anol'24-vuotlas A l a n H o p - per. joka maanantaina palasi Travan-coressa pidetystä (Maaibnon. Kristittyjen' Nuorten Neuvoston kokouksesta. "Kommunistien lupaama maareformi ja korkeampi elintaso, • mikä tulkitaan kolmeksi ateriaksi päiväk- : si. näyttääj intialaisista hyvältä, eikä mikään toinen poliittinen puolue e- .sltä vastaavaa", sanoi hän.- Globe and Mailin uutlstleto jhuhtikuun-^lO pnä. . '. " ; J A R J B T O N T ; « L O J A A H S U U T T A • - t^KÄtsokaa, i niinun lojaalisuutem on lojaalisuutta omalle maalle, eikä sen -viranomais lie tai laitoksille. Maa oh todellinen tekijä jota on paimen-nettava ja liuollettava. 6*n loltok-set ovat pinnallisia ilmiöitä. Ne ovat sen-(maan) vaatteita, j a vaatteet s o i vat kulua, lakata olemasta käytän-nölUsiä eivätkä ienää suojaa ruumista kylmää, tauteja ja kuolemaa vastaan Pitäisikö olla lojaaUsla rääs!>'.lle? Jumaloidako rääsyjä? Kuollako rääsyjen vuoksi? se öllsl Järjetöntä lo- JaallsuUtta." — Mark Twain. pidennetty sotakorvausten maksuai-v kaa kahdella vuodella. Tämän jälkeen ministeri Tärngren viittasi puheessaan sUäen generalissimus «Stah-n i n usein tolstettuui;i- lausuntoon,vjos-sa h ä n osoitti, että hänen halunaan oli ystävyys- ja yhteistyösopimuksen avulla: p ä ä s t ä siirtymään. 150-vuotta kestäneestä epäluotteimuksen kaudesta keskinäisen luottamuksen kauteen Suomen Ja Neuvostoliiton välillä.'<1^- huja osoitti; kuinka- t ä m ä epälilötta-miis on kuluneen viiden vuoden^ aikana^ vuosi vuodelta"^vähentynyt,: joskaan - e l vielä ole ehtinyt kokonaan hälvetä, " - ."On tasa-arvoisla Ja epätasa-ar-voisia sopimoksia. > NeuvostoUittor . lais-saomalainen sopimus.-on:.iasa-arvolnenLS<> pimiis. sillä >se.-oni soi?, mitta molempien osapuolten täydellisen:: tasa-arvoisuudeny:. perus? V : talle^', V iansoi ministeri Tärngren ' . Jatkaen: ; "Sopimus. on- ollut - l Oi miaan .vahvistamaan edellytyksiä rauhan säilymiselle. FohJols^Eu-roopa^ sa. Tämä on ollut tärkeää . ajanluihtana. Jolloin tilanne maa-ilamssa' on olhit -mitä kriitilUsin." Tämän Jälkeen ministeri Törngren oso.tti. kuinka Suomen ja Neuvostoliiton väliset kulttuurisiihteet ovat pa> rantuneet ja kuinka v^oplmuksen maalletnme aiheuttama hyöty on i l mennyt myös tniissä kauppasopimuksissa, joita' maittemme väUllä on solmittu. Nämä kauppasopimukset ovat hy-/ln merkittävällä tavalla auttaneet työttömyyspolitiikkamme hoitoa ja • monissa; muissakin siditeissa vaikuttaneet merkittävästi taloudelliseen e-lämäammfc Erikoisesti kauppa Neuvostoliiton kanssa on auttanut maa-, tamme niissä slirtymisvaikeuksissa, joita teollisuudellamme oli slirrjrttaessa sodan jälkeen: .rauhanomaiseen tuotantoon: • Tr "Tällä seikalla on ollut suuri-merkitys senkln> vuoksi, e t t ä ulkomaankaupassamme- t ä l l ä hetkellä on suhteellisen hIUalnen kausi merkittiivän - ' > vientlartikkelhnme puun Ja siitä saa^vien: Jalosteiden kohdalla.!' lausui puhuja. Edelleen puhuja totesi kansamme luottavan siihen, että Neuvostoliiton nykyiset johtajat tulsvat Suomeen' nähden noudattamaan generalissimus Stalinin viitoittamaa linjaa ja kuinka Suomen kansa puolestaan pitää kiinni sopimuksissa antamistaan lu-. pauksista. , ' •Ministeri Törngren lainasi tämän Yuoiim 1951 kuivuuden johdosta aiheutunut nälänhätä jatkuu yhä koillisvaltioissa " ' N ä b ^ maassa, jonka maaperä' on. kellin hedelmällinen kasvat- ' f a ä l ä'e evn ukakosi disaetoas s a ; lossa on runsaasti mineraaliker-rostumla Ja.,suuret mahdollisuudet j ^ v ^ J m a n saantiin, tuntuu mata- . ^ ^ ^ i & i ^ t a . ; Kuitenkin sadattuhannet ihmiset' Brasiliasa näke-. f^t^ ^ I b a ä ' y j a tuhannet- - menct- ^ V ä r - V u o s i t t a i n ' heidtensä'suoranaisessa ruoan puutteessa. TalonpoMen kiusaamisa asema kuivuuden koillisvaltioissa^ on. katastrofaalinen. Nälänriäta.' j6tä vT 1951: sattunut kuivuus vielä pahensi,' jatkuu, vieijäi^näkin päivänä.-,. "Joka"^päivä[mIriun' öH jaiettavä 26o*Abö' «ruiiefroa' r ^refeitftiWh kassasta AieHlUe ja-ikisaie,' jotka 'kyynelee'tk'älmbsä 'ruköileVäf min u a ' t e k ' e i S ä & ' j b t a k i n heiään*'laä- , ^• be^iä !puolesta, jotteivät'-lie kirolifei , *"te*SÄäii«n'^*ertöl-'BftliftutKi&'-Moi- •^atd^.fjoki ^ioimf prilftytfnä- el-äää* '•sä -Pteiul-vtatioaF faunn^a 'KoIP -'lis-Brasiliässa. •'''Mijtta"'mitä vl- •'-raitomaiset • mvä^-töHdä kalkkleh-nälkäänäkevien ihmisien- TiyväksI, - - kun--'iktnuiähf- kassa '^lif f^melkeliv , -" "tyjä? ' - w' * '-1' \ i - "iti - i ' ' Olea.; kuxi^uti..että- -Bom.„^aydi-imn kyiäiäiset ovat epätoivoissaan , liylÄntoeefc fannihsa jä ölen varma siltS.; ettei pitkälti aikaa kulu, en-neti" kuin kuulemme samanlaisista tapauksista' eri .puolilta maata." Tämä on yi!3i niistä monista se-lonteolstai: jotka valaisevat sitä murhenäytelmää; f Joka on kohdannut Brasilian.työtätekevää kansaa. Sem-aavissa koiuiä-Brasillan valtioissa. vallitsee, Buoranainen nälän-hätä^. Maranhao..: 'Piaul, Ceara, Ro Grande do Norte. P v a l i b a , Pernam-, bucso, Sergipe ja Baäaf: liTälkäanäke-vien laumat, joukossa laihoja, •rii}- tuneita lapsia, ^ a r h s a i l e v ä t Jniaäta ristiin rastiin etsien riiokaaja^yötä. Nälkä on^ raskaasti verottanut'fihaa-työläisten- joukkoa; annottdmasti se ryöstää elämän naisilta, yanhoilta miehiltä ja'lapsilta. -Imprensa Popu-iar kertoo tapauksesta Congonhas do Campossa, jolloin vanhemmat myivät kolme lastaan jauhosäkistä ja bah-assta siirappipurkista. Vox Operaria kii-joittaa: "Tuhansittain koillisvaltiolaisia oni - lähtenyt ;liikkeelle etsimään ede^ jonkinlaisia toimeentulomahdollisuuksia. Nämä ovat synkkiä kulkueita^ perheet näkevät usein •yhden jcuitostaan nääntyvän tien-slvuiln nalan, janon tai saii-au- • iden ^ lihrini; • ^ Nämä ' sydäntäsär- -kevät. n ä j t ovat tullpqt yhä tavallisemmiksi." . > Iml^ensa' Popular kirjoitaa rapor-tkahis'saan ilaranhaon valtiosta: '^NälLvi--on tullut todellisuudeksi -Sa'd Liiizln jokaisella kadulla j a slel- (t^/joHta^fäUa tiellä. Kaikkialla on |l}äi!!6la'ii'3btikk03a'— sairaita riiiehiä. iriäislk -ja '^^äpsia; kantaen nyyttejään idlkapäillään tai päänsä päällä. Kau-purigistaei- i a a -rahalla eikä yleensä riiiillään mitään syötäväksi kelpaavaa.' -' .(Paljon -Jap^ia on kuoUut nälkään P^rolmasa^: Joazsu^ossa, Bombimissa, Jacobinasja, Itiubassa, Campossa ja muissa Baian valtion kaupungeissa. TaantumukseUmen Coreio da Maiiiia L'-rJoitfci sensaatiomaisesti otsikoidussa uutisessaan, että käytännöllisesti katseen: kaikki lapset Ghavlin kaupungissa (Cearan valtio) ovat nääntyneet nälkään. Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeri Souza Lima ja opetusministeri Simoes Pilho kuvasivat viimevuotisessa raportissaan presidentti Vargasille tilannetta Baiassa seuraavasti: :•. »"ValtiorU:^iaikki keskeiset alueet kookosplantasivyohyke etelässä ' kaaliioiset:; karja-alueet ovat 'muuttuneet autiomaaksi. Kuivuus ^ $1 hävitä vam eläimiä Ja satoa; vaan inydskin ih-misiä .Ti e t • ovat; _täynnä kotinsa jättäneitä farmariperheitä, jotka ovat lähteneet etsimään vettä ja mokaa. Pääasiassa he sumitaa^at kulkun- " sa etelään Rio de Janeiro —' Baia rautatien suuntaan." PAKOLAISET Nälän .aiheuttama ' muuttoliike on lisääntynyt joukkomitassa.: Junat, moottoriajoneuvot ja rattaat kuljettavat pakolaisia, useimman joutuessa kuitenkin tekemään matkaa j a l kaisin. Kodit j a farmit tulevat hylä-tyik< 3i. Paramiilmissa, Jonka asukasluku on ollut 27,000 on tuskin 15,000 asujasta nykyisin. Eräässä toisessa kunnassa-jContendassa on asukkaista enää vain 1/3 jäljellä. Salvadorin ja Belo Horitzonten v ä lillä liikennöivää junaa sanotaan yleisesti "kerjäläisten .Juliaksi". , Joka päivä se tuo koillisesta 500—BOO pakolaista; j a Bomfimia kaupunki.: mist ä pakolaiset astuvat junaan, tarjoaa masentavan; n ä y n satoine. nälkäänä-kevinef. vmi^neen;'naisineen ja.''lap-sineen, jotku kerjäävät kadulla., Monet pakolaisista, kuolevat f tiellään Bomfimista Monte Azuliin.- ' -.^-^Ki' . Monet sadoistatuhansista'--naiän lannistamista ja näännyttämistä-ihmisistä ohjataan etelässä viranomaisten ; toimesta karanteenikeskuksiin, joissa .he. /ihtaudessa. eläen tartuttavat ptmatautiä.'-trakomäa,*' "titftota,- tuberkuloosia vieläpä spitaaliakin. Nämä karanteenlkesknkset ovat todellisia, keskitysleirejä Ja itse asiassa^, laajoja. - orjamarkkinoita; Ameriktolalset Ja biräsiUalalset orjakauppiaat- ostavat nälkäisiä brasUialaisia raatajia Ja lähettävät heidät palvelemaan kaivoksiin, tehtaisiin Ja plantaashelUe. Jomal de Povo, Julkaisupaikka Belo Horizonte^ kirjoittaa, että CanapoHsln kaupunki on muuttanut todelliseksi orjamarfcklnapal-kaksi,: missä plantaashinomistajat ostavat.koillisesta tulleita pakolaisia valiten ainoastaan nuoret Ja voimäkEaat. : Sairaille Ja läk- . käämmllTe ei ole minkäänlaisia työmahdollisuuksia. . Tervon minii^turiön lihakauppa haisee ilelslnkl.'—""483 tonnia slanlthasät-lyikeitä tuotettiin .Tanskasta kauppa-ministeriön toimesta Helsingin olym-pliilaisvieraita silmälläpitäen. SällyL«- keidcn hinta oli nbin 150 miljoonaa markkaa. K o i k a kauppa el t)llut mikään kcmpensatioteauppa, oiisl säl-ly£: ieltä voinut saada halvemmallakin kuin mitä kauppamlnisterlön "kauppiaat" maksoivat. Sfekä valtiotalouden tarkastusvirasto että 11- sens5itutklmu£>k<Hnltea ovat kovasti kiinnostuneet t ä s t ä omituisesta kaupasta ja tutkivat p a i n i l l a a n kauppaa, kertoo eräs pääkaupungin iltalehti. Kaupasta päätettiin kokoiäcsessa, jossa oli läsnä sekä kauppamlnisterlön että lihakesLusIiikkeiden edustajia. Tutldmukset:-kobidistuvat:nyt sillien seikkaan; että :,kauppamlnls-teriö tuotti itse säilykkeet ja :maksoi niistä verrattain korkean tuontihinnan, vaikka säilyckeitä olisi voitu saada iialvetnmallaktn. "Syylliset" eivät de enää kauppamlnisterlön pal-veliiksessft. - Sailykkeideit hinta oli noin 150 milj. mk ja vaikka kaupantekijät olisivatkin "voittaneet!' ahiostoan yhden prosentin. oUsi heidän voitonsa ollut kuitenkin puolitoista miljoonaa markicäa. Asiaan liittyy vielä se ikävä seikka e t t ä kaikkia lihasäUykkeitä ei ole saatu myydyksi; Osa niistä on jo silloin voitaisiin uhkaava talouspula s i i r t ä ä vuosiksi eteenpäin, m u t k . * * ä s ' ^ - T^^*^ "f "^^^ hiukaah- . .sc vaatisi, e t t ä länsimaiden valtioJohLijat luottaisivat oman yhteis^ ^^^^rH^L - • ^ v . ; /• iii- r-k u n t a j ä r j e s t e l m ä n s ä elinvonnaisuuteen, - el{ suhtautuisivat maansa'^ Kalkkihan oval tletöis.a silla, kum- .: ^Njimn. ^aiheuttama muuttaliiie osoittautunut hyvin edulHseid talisteille" j a - maanomlstajiite; ostavat hylätyt-farmit p la. L i s ä k s i n ä l k ä on. luonut toman-. halvan .työvoUnareserria Iäisistä, jotka ovat valmiit öt työtä mitÄ tahansa jämillä hyvänsä.; i Niinpä esim.. Ui can kaivoksilla^ jotka omistaa rinunaksi osaksi rahaministeri Hs. racioLafer, pohjoisesta tulleet laiset työsL»3ntelevät kerjäläisen koilla^ jotka: eivät ole minkäänlaiis työ- ja; palkkalain alaisia. . - KETÄ ON SYYTETTÄVÄ? Brasilian hallitsevat piirit taipuvaisia syyttävään kuivuutta ,tä kansaHÖsesta ' onnettomuuda^ Mutta nälkä el rajoitu vain koiul seen, ki^vuudesta kärsineille alueiliE' — se ulottuu maan kaikkiin Tämä myönnetään, vaikkakin vaäi; Kabjisesji;;: l a a ä n . virallisissakin ja?^ reissä. .;Viranp.ma}stea, edustajana, on b| i-ael Pinheiro, raha-asialn komll puhemies 'Ja ' maan taloudellisen^ rahallisen' aseman virallinen -tieddt^ taja,-''aiVibinift,; että' noin 35 * Joonaa maaseudulla: asuvaa btaälli.! laista elää inidimlelintasoä''abpui)' l e l l a . eika voi'Wada edes ySfttMf-itömimpitf;-'',' tarpeitaan::. Cotrtio d •Manhan, mukaan ni{lJoonat''ihW etejÄn- teojn&WköskuksTsJ3-" elätät köyhyydessä.'"''' | Rfo^de-Janeirossa tarJoutjiiJto! da Conceicao; puutteen ailjejitamJt) sa epätoivossaan, antamaan pbis po! Ien y i j o d ^ : >jkälsen- pienokaisem- Cruilherme de Oliveira, joka oli si-i; nottu i r t i ulkomaalaisten omistamaai yhtiön pa^vel;f^äta,;.>kaatoi vafttd-] siinsa paloöljyä • i ä sytytti 'ne-fpali-l maan; Työttömänä kauan aikaa > lufc. AcDsta, Medina teki itsemurto' heittäytymällä.^junan: alle. 27-vni!- tlas, äildV aPemandes-, Santos offi myrklvä;- myrkytettyhän sitä enaa kolme lastaan. Nälk^ .vallitsee myös alkup^r^so intiaaniväestön keskuudessa, joka on tuomittu kuolemaan sukupuuttooa .Intiaaneilta ^ ori -ryöstetty': heidis" maansa J.a heidät ön-. todellismidesa poljettu orjaa asemaan. Lehdlsä.oa keiTOttu miten kautsunvilJeUjät tappoivat intiaaneja, jotka kieltäytyirät] suostumaan orjan oloihin. Jokin ^ I ka sitten- poliisi- sytytti tuleen ema, ] intiaanikylän j a murhasi petoinaises« ti kaiUii sen asukkaat. "<l fJatkuu 4. sivulla) i "Ala sano väärää todistusta.. Kuusi seitsemästä kannatti neuvotteluja * ottava—^ Maaliskuun 28 pna "Ot-ta\ va Citizen"-lehden mielipiteitten tiedustelija-raporttefl esitti seitsemälle henkilölle kysymyksen: " P i - t ä l s a ö teidän mielestänne Eisen-howeerin Ja. Malenkovin n y t tavata toisensa rauhanneuvottelua varten?" , Kuusi niistä _ Joille kysymys tehtiin vastasivat suoralta kädeltä: "Jokainen ajankohta on sopiva keskustelemiseen rauhasta ja nyt on aika jolloin pitäisi kiirehtiä; Kannattaa todella yrittää." n i i n pahoin pilaantunut, että niitä ei voida myydä edes kettutarhoille. • Niistä "Kymmenestä käskystä", jotka Herran sanotaan antaneen Moo-seksfelle^ Slinain vuorella; kuuluu kahdeksas--' vanhemman i suomalaisen kääniiöksen mukaan seuraavasti: "A-lä fiatJO' v ä ä r ä ä tod*istusta lähimmäi-sestäai." Sillä tarkoitetaan sitä, ettei kanssaihmistä tai kanssaihmisiä saa syytt ä ä 'sellaisesta^'mihin he eivät' ole syyllisiä."' e t t ä yleönsa* 61' saisi parjata e'kä:'^ehdellä'l&htmmttisestään. v : :. ^t^omeiv sosialidemokraattisen puolueen Johtoniiehet. n ä y t t ä v ä t nyt Jiui-tenkin oltaneen. 6'ik^in nrakakscen 'kahdpksanneii. käsk^'ii perinpohjaisen rdckpmisgn:'ja ..Jiäp^isepiisen. Täaliä C;anadaj5sa taas , vanha .^valehtelija Vapaa Sana -r-.yaikka faf.^ivksen tavoin julkaiseekVn fefrköuisla uutisia''— oa: ilosta, Irvistellen tarttunut noilnn suomalaisten aateveljiensä 'väär.in todlstttksiin" ja tarjoilee niitä "pa-rannetturia" lukijakmmalleen. ' Tässä-',asiassa ei, ihmetytä ollenkaan, s^, e t t ä sotarikollisen Ison Väinön riimaila Suomea joiltavJn sos-dem. pomoihin kuuluvat Leskisen ,Vöinö j a Tervon Petma rikkovat kahdeksatta'käskyä, sillä ovathan he en.^ nemmin .rikkoneet jo monta muuta li sodan aikaansaamiseksi ja pitkittämiseksi jne. ^ Vaikka itse be tietenkin pysyttelivät hyvin'' lähellä malidollisimman vankkatekoisia pommisuojia. Yleisena tietona on myoskm edes-memieen Fagerholmin hallituksen min:Bterien suorittamat kansanva-rojen väärinkäyttänuset Salaputki-, Kaljakallio y.m. ' asioissa. Samoin TUL:n varojen vaännkäyttämiset y.ra. rötökset, joista Suomen sosdem. pomot ovat'tulleet kuuluisiksi. . Eri.ten, asiassa liimetyttääisin se, etta miksi Leskinen Ja Penna Ter;o lähtivät-niin selvässä asiassa kuin Suomen idän ja lännen kauppaa kos kevjissa kysymykscs-sä valehtelemaan, 5,11a tuloksena el,voi olla muu kuin itsensä munaaminen. . Vaikka hylkäisinimekln puolueellisena kansandemokraattisen eduskun-tamiehen Ville Pessin. varallisiin nu-ja maailman asioihin vallan toisin kuin menettelee presidentti Eisen- ; hower. ka bulkeasti. Leskinen heilui viime sodan .aikana j a . k i . h o t t i m i e l u murhaamiseen, kuinka Iso Väinö vehkel- ] inero.hin perustuvat väitteet s.ita, ett ä Suomen: kauppa Neuvostoliiton Ja kansandemokraatt.sten maiden kanssa on ollut eduliiscmpan kuui länsimaiden kanssa ja etta sosdem-pomo-michet cvat antaneet vaaria todistuksia väittäessään asian olevan toii s n , niin j ä ä monia mu^ta todistuksia;. jotka osoittavat as.nn olevan ku-ten.- Pessi sanoi. , • 'Ötanuiie' t ä h ä n njrt ensisijaisena vUjakySymyksen; josta ITapaa Sana kertoo herra Leskisen sanoneen, ett ä se maksaa Neuvostoliitosta tuotuna' 110 dollariav ja maaliman' markkinar hinta on noin 90 dollaria -tofiiii: Kun lisäkauppasopimus, jonka mukaan tuonti tapahtui ja »hinnat oli määKitejty. allekirjoitettiin vihne syksynä; kirjoitti- taatusti porvariin, nen, Suomen eniten levinnyt päivälehti Helsingin Sanomat: . "Neuvostoliitosta tuota vehnäki-lo on maksanut keskimäärin 29.40, USA:sta tuotu. 33JS0. Ja Canadasta 35 morkkaa. Myös ^Venäjältä tuotu ruis Ja maissien yleensä oliot halvempaa:.. maksanut keskimäärin 4—6 markkaa vähemmän kuin esim. Tanskasia (uotu." , Pääministeri KeJckonen sanoi ystävyys- yhteistoiminta j a avunantosopimuksen söimiamisen 5-vUotispälvä-nä. huhtikuun 6 p n ä julkaistussa lausunnossaan: - . .. ' " . . . Suomi Ja NeqvostoUttto kesällä 1950 solmivat t ä r k e ä n 5-vnis-tisen kauppasopimuksen, .Joka. e>^ dellyttää. laajenevaa- l ä ' i ^ r a a v a l | i - t o a . . . Minulle' tuottaa Suomen hallituksn. puolesta todeta ne saaret ,tvdokset. Jolta t ä m ä tasa-arvoi-souden^ pohJaUe laadlita sopimns . on, maittemme välisen ystävyyden läjittämiseksi saanut o l k a a n . . . '^ Vanha valehtelija, joka viime torstaina julkaisi tolmituspalstallaan Les'ic:sen valheet niitä parsien ja tehostaen, s o t t a a - v i r f ä huudahtaa, ett ä Kekkonen on kommunisti ja Hel-sing n Sanomat sosdem-pomojen l e l - päpaikkojen kadebtlja. N i i n se saattaa tehdä, vaikka sillä Jo onkin. idvpiQt suussa ja sanominen kaikki. Siksi es.iämme tässä vielä sellaisen palan.. j_ota.j.anhakaan valehtelija ei pysty purenmltä^nlelemääiiL ' Käytämme nyt todistajana Suomen.^. tullilaitosta,, joka on Suomea porvariUiSrSOsdetpliallituksen vkalli'. nen elin, j a jonka numerot täytynJ; oUä tosiasioiden kajissa^htäpitäri-t K u n ministeri Leskinen 'todista^ väärin",' e t t ä Neuvostoliiton ulkopno-j lelta juotiin viime vuonna Suomecr "runsaat i20.000 tonnia^ viljaa, aa osoittavat tullihallituksen numerot, e t t ä ae/'runsaat 20,000 tonnia" oLvat j 110,839 tonnia..'. }] Mutta vielä perusteelliseminiD ; soittaa tuUihallitua tilastoillaan U^i kisen •«mävalebtelijaksl esittäen seuraavat numerot hinnoista: Neuvos- länsiliitosta maissi Vehnä kg. mrk . . . . 28.72 31J2, Ruis . ' : . . * . ; ; ; . ^ - . . . : . 2117 32.«, Obra 20.:^ 3US K a u r a ' . . . ' 21.03 24»,j .Malsiit- 24^9 2954"^ tilasto, jota.vairmaa^kaan yanha v ^ lehteliJa'/.Torontbn-'.Vapaa Sana, oj Uskalia lainata ijälstollleen, eneoi»» kidn m i t ä ä n tduutakaan tosiasioiliia perustavaa,' ^silis;'. silloin • kävisi edo-' vaatuutotii nirtskiminen Ja .valriitde-mlnen-' malidottomaksl. ^ V i e l ä k i n ' ' V l h ö n m i n se uskalla* maltilta islta'.' e t t ä ^monlata tavarois-^ taanlsubml saa" N^vostollitosta pa-retnman'liinnati- kUln lännen msikb'; nolUa maksetaan. ^- Täylyy surkutella s i t ä kurjaa s«-= maa missä- orvat Siiomen sosdem-P»-, momlehet Ja toröntolälnen vanha "ta-lebtelija. :jbrd€n'eliEmäri'tehtavätf l i ä y t t ä ä k i e r t e e n - idtöstcn tekefliir n e n l a v ä l d i t e l u , Jolla sitten jrxlteti*», rötökset i a patmt teot peittää Jä s i Uttää, ';, , ' i- • 8urkuttelemnw myöskin nUtä. j o t» t j y d y t t ä j i l tÄ pItäVät. Kulkuri
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, April 14, 1953 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1953-04-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus530414 |
Description
Title | 1953-04-14-02 |
OCR text |
Sivu 2 Tiistaina, h u h t i k i f t i n 14 p. Tuesday, April 14, J953J|
XtMtEUTtt — IndeiMindenr Labor
Orgao ot Fianlsh Canaälaas.; ES'
tablUhed fiöv. 6, IfllX Authorized
SS second cJass maU by: the Post
Office Department. Ottawa. Fut>-
»lished thfice «edtly: Tu^sdays
> Tbutsdays and Saturdaysby Vapaus
! Publishing Company Ltd., at 100-X02
^ E lm 6t, W.; Sudbury, Ont.. Canada.
TeJcphones: Business Office 4-426*
Ed;toriaJ Off:ce 4-4265, Manager
e. Suksi, Editor W. Eiaund. Mailing:
'address; Box Sudbury; Omaria
Advert^smt; rate» upon app}u;auon,
Translation free of cliarge. •
TILAUSHINNAT:
Canadassa; f Vlc, 7 X » (S kk. 3,79
3 kk. 2.29
yhdysvallo:»a: 1 vk. 8JOO 6 kk. 4.30
Suomessa 1 vk, 8.90 6 kk. 4.75
SYNTYMÄPÄIVIÄ
i i
John LlndtMrff, St. Catfcarines, O.it.
tHyUää 50 vuo;ta t,k. 17 px»ä. .
Hilma Bitar-, Lor.er Lake. Ont„ tu-
Jee fi3<^vuotiaaksi t,k 19 pnä.
yiidymme «ukuläieten Ja tuttavien
on»»enio;votui».ln! •: .
: Menettänyt luottamuksen omaansa
J .Väyttää siität että Vhdy.svaTtafn presidentti Ei.senhower — k u jien
monet muutkin yhteiskuntamme tukipylväät — on menettänyt .
«luottamuk.sensa.siihen, että Vhdy.vvaltain (ja- muiden'maid^n)''käpi-<'
> taliftiset järjestelmät tulevat toimeen 'ilman .sotavaru,stcluja ja .sotia. >-
i Toisinsanoen tuntuu'siltä, että presidentti Ki.senhovver Ja kumppanit
1 pitävät sotav^irustelua ja sotaa "välttiimättömänä pahana'^' jonk;f'
5 ^'^lla jääkalitta kapitalistinen järjestelmä yrittää välttää "'ylituotan-
* toa'" puutteehja köyhyyden täyttämä.s.sä ma<'iilmassa!' ' • . .
4 .4iiföa.staan tämä voi selittää sen kun presidentti KisenlH)wer sa-j
noi tiistaina, että vaikka Korea.ssa tulisikin rauha yhdysvaltalaisten
f soiavoimicnr'pitää ''olla sillä alueella melko kauan'. (Sivumennen
^sanoen Ottävvasta tiedoitettiin, että joku sikäläinen sotavoimien puhe-
- i mies >^ Joka pitää kuitenkin nimen.sä salassa —' on ilmai.ssut saman*
I laisen katsantokannan canadalaisten sotavomien suhteen.)
i 'Miksi näin? Eikö demokraattisen maailmankatsomuksen pe-
' ru&teella ole. ilman muuta selvää, että Korea kuuluu korealaisille, Jä
^ dia vihollisuuksien päätyttyä Korea pitäisi jättää korealaisille ja hei•
* dä»;ratkaistavakseen myö^ sen, haluavatko he hallita maataan hyvin
;»jc[e»nplbaattisestt kansanjoukkojen etujen mukaisella taval-
-la) tai huonosti (koti- Ja ulkomaisten byrokraattien rikastuttamiseksi?)
- . -
^ ' Me tiedämme, että korealaisilla -r- kuten amerikkalaisilla Ja ca-
> nadalaisillakin on kiistaton oikeus itsensä ja oman maansa hallit*
yif- setHi-seen -r-T tehkööt he sen sitten hyvin tai huonosti. Presidentti' Ei-
K .senliower Ja hänen ottavvalaiset kannattajan.^a. ovat myös täysin tie-i
t^ih tästä tosiasiasta. N
i Sivumennen sanoen on paikallaan todeta; että presidentti Ei-
Isenhovver pani" yllämainitulla lausunnolla ''liittolaisensa'', mukaan-
^lukten-Canqdan hallituksen, tapahtuneen tosiasia
•'että'^ä'siästä'«1 minkä pitäLsi olla
^ niääiliävä tekijä siinii, tehdäänkö Koreassa rauha ja millä ehdoilla —
T presidentti 'Eisenhower julisti, että -vaikka Koreassa tulisikin rauha,
• "Vhdysvaltain"' täytyy pitää sillä alueella i)itkän ailiaa sotavoimiaan.
,r Kysymys on siis Yhdysvaltain sodasta ja Yhdysvaltain hallituksen
päätöksistä'ja suunnitelmista — jotka lyödään väkipakolla alas myös
i pilkottelevien liittolaisten kurkusta,'
: • alutta miksi näin? , Vastaus tähän on yksinkertaisesti tämän
1 kirjoituksen alussa. Presidentti Eisenhower Ja hänenv kumppanirisa
uskovat, että kapitalismilla ei ole muuta pelastusta kuin sotavalmistelu
4 ja sota.. Rauha merkitsee sotatarvetehtailijoille ylivoittojen menetystii
;f -f^^ija-sotatarvetehtailijoina mat nyt tavalla tai toisella kaikki suur-rtihämiehet,
jotka katsovat, että maailmanloppu on tuln.'i.sa, jos heidän
umaisen suuret voittonsa viihenevät.
Että "rauhanhysteria" i)cloitt.ia. se niikyi esimerkiksi siitä tpsi-
^ ^ta, että WaH SUcetin osakkeiden hinnat laskivattdyJljtifist^ j\elr
^jgändollariin l^ppaleelta peloittavieri 'rauhanhuhujen*' taliiaV' AP:n
: ^a^ion mukaan osakkeiden hintojen laskun yhteenlaskettu summa ,oli
^^nyifme* maanantaina 2,5dO miljoonaa dollarirf. ^Minkälaista ^pelko
^ |''mähanhy5teria'"rahamiespiireissä aiheyt tl, siitä saatiin oivä^ kuva
Glohe and Mail lehden toimitu.skirjoitukse
. . . T ' . . . Huolestuttava tosiseikka oli se, että osakekurssit-laskivat
• VVall Streetillä rauhanhuhujen Johdosta. Ei ol^ mitään hyötyä omak-
|sua' kamelikurkimaista kantaa (pään pensaaseen työntämiskantaa —
^Vapaus) tämän yhteiskunnallisen ilmiön suhteen! Ei ole mitäanhyö-
^ tyifc jättää huomioöhottamattasitii tosiasiaa, että Polijois-Xmerikan
*n^>^ineh-b'u'iimi^ mihin sisiU^ suuri tuotanto, täystyöllisyys ja
s korkeat palkat >- on huomattavassa määrässä riippuvainen hallituk-
V 5^11 karilaisista sotatarvetilauksista; Jos nämä tilaukset lopetetaan
I äkitiil'tai jos niitä edes jyrkästi vähennetään, .seuraukseksi voi tulla
l t^Jgit^ömyys, elinkustannusten laskeminen, sekä hintojen ja palkkojen
.|alenemin^n siinä määrjn. että tilannetta voidaan sanoa pulakaudeksi:
ja Aoidaan helposti kuvitella, että kommunistit puhuvat rauhasta, ai-heuttaakseen
sellaisen tilanteen. He voivat ajatella, että länneri eko-
* nomia ei kestä 30-luvun huonoon aikaan verrattavaa tilannetta. Jos
e: Moskova ajattelee tällä tavalla, uusi rauhanhyökkäys on vapaalle
5 maailmalle taisteluhaaste ^ — mikä on käsiteltiivä menestyksellisesti
l tai tiihouduttava."
J Tällainen on se ••maailmankatsomus'', joka lähentelee pctöeläi-ijnveff
mielialaa, mikä vaatii sotavalmisteluja Ja .sotia, sekä sotavoi-
!i micn Koreassa pitämistä vielä pitkän aikaa rauhanteonkin Jälkeen!
i ^^Muttatub ''maailmankatsomus*' on yhtä «väärä ja virheellinen
! kuin se on epäinhimillinenkin. Sotavarustelu ja sota,ei pelasta kSpi-
.^taUsmia, talouspulasta — vaan vie .sen pienen lykkäyksen jälkeen
^entistä pahempaan kriisiin. Vain rauhan ohjelmassa, yhteistoimin-
; i^sSsa-muun maailman Ja erikoisesti sosialistisen maailmanosan kans-
^ sa, pn kapitalismin pelastus uhkaavasti lähestyvästä talouskriisistä,
t jota kukaan ajatteleva ihminen ti halua.
i 'Tgdlstuksiako? Vallitsevasta aseistumiskilpailusta huolimatta
jn^Ule kiörrotaän, että lähenevää talouspulaa ennustavien vararikkojen
lukumäai^ä^ on jatkuvasti lisääntynyt esim. Britanniassa. Lontoon
^•^'imesin'J mukaan JBritanniassa on ollut vararikkoja .seuraava-sti:
nmS iOli 1946; 323: 1947, 626; 1948. 1,132: 1949, 1,491; 19S0,
tl,823 19.'S1, 1,816 ja 1952. 2.043. Ja miksi? Selvästikin siksi kun
j^Brttanniassa ? ktiten muuallakin 'iänsimaissa' tuotetaan rtykkejä
-Aoin asemesta^^ ja-sit^n ajetaan siviilituotanto umpikujaan.
Kuvaava myös on. että esimerkiksi Yhdysvalloissa (ja Cana-
^dassa) pyat veromenot lisääntyneet yli kymmenkertaisesti siitii mitä
»'ne olivat Juuri toisen maailmansodan edellä — ja valtio velkaantuu
»kaikefta huolimatta huimaavan nopeasti. Kulutustavarain hinnat
•lovat kohonneet ja sen seurauksena on. että väestön ostovoima vähen-f^
tyy, mikä tarkoittaa sitä. että tavaraa kertyy varastot täyteen Ja
^phoiiset joutuvat puutteiden maailmas.sa työttömiksi "ylituotannon"
|>kia.
: Ottakaamme työttömyystilanteen yhteydessä VK:n sihteeristön
r^ilastdt Euroopan taloustilanteesta sodanjälkeiseltä ajalta. Näiden
>VK:n tilastojen perusteella Euroopan kapitalistimaissa oli vuonna
J1952 noin 5,000,000 täysin työtöntä työläistä — eli yhtä paljon työt-
Itömiä kuin oli vuotina 1938 jolloin k.o. maat kamppailivat talouspulan
^kouristuksessa. Ja jos otetaan lukuun myös osa aikatyöttömät. niin
'tjkuva on vieläkin lohduttomampi. Eräitten arvovaltaisten arviointien
finukaaln'Yhdysvalloissa on nyt 13 miljoonaa kokonaan ja osittain
rtyötöntä työläistä, italiassa 4 miljoona:! ja Länsi-Sa\sassa 3 miljoo-
,Haaa kokonaan ja osittain työtöntä työläistä.
r' Kuten tiedetään, Vapaus on lukeutunut kaiken aikaa niihin pii-
./eihin^'jotka Ofvat selittäneet, että sotavarustelu ja sotakaan, ci rat-vjcaiäe
kapitalististen maiden talousvaikeuksia, vaan pahentaa niitä
TsALittoa tilospäasytie on se, että luovutaan sotavarustelusta sekä "kyl'
mästä" ja /'kuumasta" sodasta, sekä järjestetään kauppasuhteet so-
/ fiialistisen maailnuuiosan kanssa. Jos länsimaat menettelisivät näin.
Kysymylaia ja
Vi
L A K E TBOUTU.V ^ y y N TI
FOIUOJS-ONTAItldSSA
Kysymys: MiUi s ä ä d ö k s ä o n voi-
' massa ^ jake troutun pyyntiin iiahdiin
pchjois-Cntarlossa?—- Tilaaja;-
- Vaslau»: Lake troutun pyynti on
luvallinen Frencii-. ja Mattawa-jO-k:
en ja NIpissIng Laken potijoi&puo-lella,
mainitut vedet mukaan lasket-;
tuinaj Aigoman, Cochranen, |
Tags
Comments
Post a Comment for 1953-04-14-02