Vapaus, July 19, 1958

              Perheen nueremmille
»Kauko Harjoittaa
("laisbojen osastoon"
Dear Setä!
Kesäiset terveiset Sedälle ja
Ikaikille tämän osaston lukijoille.
iNyt on taas koululoma alkanut
ivaan pian alkaa heinätyöt eikä jää
paljoakaan lomapäiviä, jolloin pää-l:
alastiamaan.
Nyt on oUnt kylmä kesä eikä ole
ut montaa lämmintä päivää. M i -
I olen nyt yksitoista vuotta van*
E n ole pitkään aikaan kirjoit-lut
Sedälle tähän osastoon. Täs-osastpsta
on tullutkin laiskojen
ja minä kuulun niiden jouk-
, sillä siinä on ollut hyvin vä-kirjeitä
viime aikoina. Minä-en
ole kirjoittanut.
En kirjoita tällä kertaa enem­pää,
vaan toivon kaikille hyvää ke­sää!
Kauko Kujala,
Sprucedale, O n t
liän
Marleen Is Visiting
Her Grandmother
Dear Setä!
How are you? I am f ine. I am
it Kivinen's. for the week and
veekend. I might go to Port A r -
lur with my grandmother next
^ d a y , July l l t h , I haven't been
[6 for whole week, soi when I
go home I w i l l be very giad to
ali the animals such as the
\i little Oscar the calf, the cows,
horse and our dog.
My grandmother, whore I am
lying now, has two budgees and
th^y ever make a noise.
Thafs a l i f o r now.
Marleen Maensiva,
Markstay, Ont.
iden talon
ja palanqt
dolo. — Suuri ulkorakennus ja
paloi, viime sunnuntain vas-yönä
Nivalassa. Palokunta
tiin kello 1.3d Pahkeperän
jrlissi sijaitsevaan Eino Laakso-taloon,
jonka navetan, saunan,
ituvan j a rehusuojan käsittä-
Diyt rakennus roihusi palokunnan
saapuessa jo täysin liek-vallassa.
Palo oli huomattu
i i i n myöhään ettei edes navetassa
ieita neljää lehmää, hiehoa ja
vasikkaa saatu pelaste-iiksL
Talon koko karja ^hontui nave-mukana
myös Utajärvellä lau-
Stain vastaisena yönä sattuilees-fuilpalossa.
Maanviljelijä Viljo
navetta ja talousraken-ras
oli aaihuyöstä syttynyt pala-
1 tuhoten myös talon karjan.
•— Lanoliini on puhdistettua v i i -
SÄHKÖKIU)^
• • • i H M i i i n f kaapmii^bsa tai
MBaa». siistiä tyfita. o n aBsti,
( ' t t y t g n i M l l l n e i i Ja halpa kayttäi.
TIedoateBBBa;
UNIVERSAL
STEAM BATR CO.
4 Laasstaff Side Rd. W.
K. S. 1 BiduBond HUI. Ont
Anita Got a Very
Good Report
Dear^ Setä!
I am very sorry t h a t l haven't
written sooner. I have been thin-king
about it for weeks, but al-ways
something* has come up
which has prevented me from
writing.
Everyone i n our family is feel-ing
Weil. How are you, Setä?
A i o t certainly has happened
since I have last written. First of
ali, I passed to grade nine and at
the same time received a scholastic
award in the form of a erest. I had
a good report card with 8 A ' s out
of a possible ten. Next year in
grade nine, I w i l l be taking the
University Prograra with 7 sub'
jects. They are as follows: English,
social Studies, science, mathema-tics,
H.P.D., home economics and
Lätin. I pian to major i n English,
science, math and possibly Lätin.
On April 29th i t was my mom's
birthday and my dad bought her
a beautiful television set.
We have had a very beautiful
spring this year; It has generally
been quite hot with little rain. I
believe the hottest day so far was
June 5th when the temperature was
93 degrees F. in the shade. Right
no wit is quite hot. I have been
swimming quite a lot already.
On Wednesday, June l l t h , we
had our fashion show in the schooI
gymnasium. A l i of the girls par-ticipated,
wearing / the dresses
which they had made. I got B-plus
for my dress which is better
than a B but not as good as an A .
On June 3rd our school had its
Sports Day. I didn't participate
in anything but I enjoyed being
a spectator. House II, our house
carpe second with 159 points.
House I, the Winner, had 165
pöihts.
On June 13th I attendedthe
graduation ceremony of the grade
12 students of Maple Ridge Senior
High School. I enioyed it very
much. The best ali round students
were John Pelto and Robin Dali.
^ On "June 14th mom and I went
to Harrisoii Hot Springs w i t h ' H i lj
da and Matti Saari. It was a nice
drive and we enjoyed ourselves.
We went.swimming m the Health
Pool 'and was that ever niee. i It
was quite early i n the season, so
there were very few people i n the
pool. The sulphuric water how-ever
soon tires a person and I
never stayed i n f o r more than five
minutes at a tinte. " L a t e r on we
walked in the hotel grounds and
surrounding - woods which were
very beautiful. Thank-you Hilda
and Matti for taking us with you.
, On June 19th we had our last
Guide meeting of the season and
celebrated it with a wiener roast.
I am going to Guide Camp this
summer on J u l y 14th for a week.
This camp w i l l be at some lake and
since the rest of my girlfriends
are going, I w i l l have a lot of f un.
Our class and our teacher went
for a hike on June 24th. We
walked for several miles togethef
and ate our lunches en the way.
.Weil, thafs a l i for now. A happy
summer tö everyone!
Anita Hyvari,
Webster's Comers.
Toimittajasetä
^ J : N OSASTOJEN KOKOUKSET
C S J : B Wan«pia osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden vUmelsenä sunnun­taina
klo 1. lp. osaston haaUIIa.
i Sihteerin osoite: Voitto LehU.
:?Site 11. R. R. 3. Sudbury. Ont.
fJSlm Sanlt Ste. Marien osaston
säftntdmäärälnen kokous pide-
' V täfin Joka kuukauden ensimmäi-senft
tiistaina keUo 8 illalla
omalla tatolla. 321 John St.
C ^ : n Vaneonrerin osaston kuu-
. kausikokoukset pidetään Clln-
' ton-haalissa Jokaisen kuukau­den
toisena sunnuntaina, kellp
2 ip. Johtokunta kokoontuu edel­lisenä
perjantaina keUo 7.30 il-
^ lalla. Kirjeenvaihtaja: A. Siven.
- 2605 East Pender~St., Vancouver,
«. B. C.
C8J : B Toronton osaston jvarsinai-nen
kuukausikokous pidetään jo­ka
kuukauden ensimmäisenä
) maanantaina keUo 8 Illalla Don-luudilla.
CSJ:n Tlmminstn osaston kuukau­sikokoukset
pidetään Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä sun­nuntaina
kello 7 illalla.
CSJ:n Port Arthurin osaston kuu­kausikokoukset
pidetään joka
kuukauden ensimmäisenä tiis­taina
kello 8 illalla Ja Johtokun­nan
kokous samana Utana klo 7
illalla. Kirjeenvaihto osoite:
316 Bay St.. Port Arthur, Ont.
CSJ:n Beaver Laken osaston kuu­kausikokous
pidetään Joka kuu­kauden
toisena sunnuntaina klo
1 päivällä osaston haalilla. Kir­jeenvaihtajan
osoite: N. Piispa­nen,
B.B.. 1, Worthington, Ont.
CSJrn Sadbnryn osaston kokouk­set
pidetään Jokaisen kuukau­den
ensimmäisenä sunnuntaina.
Johtokunta 1 Ja 3 maanantai,
puheenjohtaja Oscar Männistö
Ja kirjeenvaihtaja Aimo Mäki,
osoite Box 354. Sudbury, Ont.
i f U S T I K O I T A
OI»a «annat, että tthetitte MARJANNE oikealle väUtysUlkkceUe,
•dsti saatte karkelnunat marfcUnahtainat. Me maksamme
CPR:n ExpraMi Money OrderiDa Joka pAlvä.
Pikaisen maksun saadaksenne
UtRETTXkXX MUSTIKKANNE SUORAAN OSOITTEELLA
A N S P A CH
SUOSITUKSET VOITTE SAADA l ^ S T A HYVÄNSÄ
ROYAL PANKISTA
Kirjslttakaa Ja pyytlkii fitetyiteliHudn |a tyyny
Tekstatkaa aimi Ja Molte «etvIctL
G E O . C. A N S P A C H CO., L I M I T ED
43lktario Food Markot QuoonsvraT' Toronto IC Oaturio
Haloo tytöt j a pojat!
Kyllä Setä on taas mielissään
kun postilaatikosta löytyi kaik­kiaan
kolme kirjettä. Niin montaa
kirjettä ei ole pitkään aikaan •' saa­punut
Ja se o l i todellinen yllätys.
Setä\ nyt vain toivoo, että se viit­taa
parempaan päin ja jatkuvasti
koko kesän mittaan joka viikko
saapuu useita kirjeitä.
Kiitos kovasti kirjeistänne Anita,
Marleen ja Kauko. Kauko ei ole
pitempään aikaan kirjoittanut, mut­ta
onneksi siitä fiuolimatta hän
edelleen muistaa suomenkielen kir­joitustaidon,
Anitalla on nyt paljon kerrotta­vaa
eikä ihme sillä Anita on aina
löytänyt mielenkiintoisia kirjoitus­aiheita
ja nyt kun on kirjeiden .vä­lillä
kulunut tavallista enemmän
aikaa, niin kyllähän aiheitakin löy­tyy.
Setä on muuten kovin mielis­sään
kun sait niin hyvän koulu­todistuksen.
Se ei ole mikään sat­tuma
kun oppilas saa 8 A-arvolau-setta
kymmenestä mahdollisesta,
se osoittaa, että Anita on seuran­nut
tarkasti opettajaa ja myös l u ­kenut
läksynsä tarkasti.
Mikähän on hauskinta hommaa
heinän teko vaiko kalastus? Kauko
ainakin tuntuu olevan paremmin
sitä mieltä, että kesä olisi erittäin
hauska kun pääsisi kalaan mielen
mukaisesti ja heinät siirtyisivät
omin voimin latoon. Niin kyllä se
heinän teko on kovaa työtä, mutta
ilman heiniä lehmät kuolisivat näl­kään
talven aikana, joten sekin työ
on suoritettava. Ja onhan paljon
toisiakin töitä, jotka on suoritetta­va
tahdosta huolimatta. Mutta sii­hen
tottuu kun varttuu.
, Marleenilla taitaa olla jo koti-ikävä
kun hän on ollut mummolas­sa
koko viikon eikä ole nähnyt
omia kotieläimiänsä. Mutta pian­han
niihin pääsee taas tutustumaan
ja hauskaahan on olla mummon
vieraana.
Vai Marleen ajattelee Port Art­huriin
lähtöä. Muistuta mummolle,
että Sudburysta lähtee Port Arthu-fxm
Suurjuhlajuna elokuun 1 pnä
ja siinä voi matkustaa suunnilleen
puolella hinnalla. —^Toimittajasetä.
FORT ARTHURIN KUULUMiSIA
Port Arthur. — Tämän Port
Arthur-Thunder Bay itäisen liit-tovaalipiirin
edustaja Douglas M .
Fisher on ilmoittanut Port Arthu­rin
Collegiate Instiluutin johtajal­le,
että uuden edustajatehtävänsä
vuoksi hänen täytyy erota opetta-jantehtävästään.-
Kirje käsiteltiin
viime maanantaina pidetyssä kou­lulautakunnan
kokouksessa ja pa­hoitellen
vastahakoisesti suostut­tiin
eroon. (
* • *
Juuri kun olin ehtinyt postittaa
uutisen Atikokan hotellien työläis­ten
lakosta jossa vaativat viikko-palkkansa
2 dollarilla nostamisek­si,
tulikin tieto lakon päättymises­tä.
Työläisiä edustavan Hotel Res-taiirant
ja Bartenders union osasto
891 toimitsijain j a kolmen Atiko­kan
hotellin edustajain neuvotte­lu
päättyi tiistai-aamulla sopimuk­seen,
jossa työläiset voittavat pää­asialliset
vaatimuksensa.
Sopimukseen sisältyy nyt 44 tun-
'nin työviikko, joka ennen oli 48
tuntia. Puolitoista aikaa ylityöstä
8 tuntisen työajan jälkeen. Viisi
vuotuista palkallista juhlapäivää.
Palkat nousee $8.66 kuukaudelta ja
korotettu gpalkka maksettava työ­läisille
lakon ajalta. Kalkki työstä
eroitetut työläiset otettava takaisin
tehtäviinsä.
* * *
Viime lauantaina sukelsi 30-vuo-tia
» Henry Suhr Boulevard järvellä
valvomattomalla uintialiieella ja
katkaisi niskaluunsa. Onnetto­muuspaikalla
oli vettä noin kaksi
jalkaa, mutta sukeltaessaan hän löi
päänsä kiveen. Hänet vietiin am­bulanssilla
kiireesti sairaalaan. On­nettomuuden
jälkeen annettiin
kaupungin puolesta erikoinen varo­tus,
että pitäisi olla hyvin varovai­nen
tarkastamattomilla uintialu-eilla.
— A T H .
Puolisensataa naistu-ristia
palasi NL:sta
Äelsinkr. — Suuri, 51 henkeä kä­sittänyt
turistiryhmä, joka vieraili
6 päivän ajan Leningradissa ja
Moskovassa, palasi sunnuntaina
Helsinkiin klo 18.45 Helsingin ase­malle
saapuneella junalla.
Ryhmään kuuluneista oli valtaosa
naisia. Turistit olivat käyneet Le­ningradin
ja Moskovan jo tutuiksi
tulleissa nähtävyyskohteissa, mm.
Leningradin Pietarhovissa, metros­sa,
Moskovan maatalousnäyttelyssä
jne. Ryhmän vastaavana toimi Lyy­l
i Hyyryläinen, joka vakuutti nais­ten
olleen ti^ytyväisiä matkaansa.
Lauantaina, heinäk. 19 p. — Saturday July 19 1958 Sivu 3
Raab Neuvostoliittoon
Moskova. — Itävallan liittokans­leri
Julius Raab suorittaa Tassin
kertoman mukaan virallisen vierai­lun
Neuvostoliittoon. Hän saapuu
sinne heinäkuun 21 pnä.
Vancouverista
kaksikymmentäYiisi
Suurjuhlille
Vancouver. — Heinäkuun 29 pnä
kello 7.30 illalla täältä lähtee juna
kohti Port Arthuria ja siinä on 25
Canadan suomalaista matkustajaa,
jotka ovat matkalla Canadan suo­malaisten
Suurjuhliin. Joukossa
on myös kaksi virallista edustajaa.
Yksi edustaa CSJ:n Vancouverin
osastoa ja Dagmar Nissilä on nuori
neitonen, joka on varsin aktiivinen
urheilutoiminnassa ja on lähetetty
Port Arthuriin nuorisoseura Sisun
edustajana.
Vancouverissa aiotaan juhlia näi­den
25 henkilön lähtöä erikoisessa
juhlatilaisuudessa, joka pidetään
Clinton haalilla heinäkuun 25 pnä.
Kaikki ovat tervetulleita tähän t i ­laisuuteen.
Ja tarkoituksena on
esittää tässä tilaisuudessa viime
vuoden Suurjuhlilla valmistettu
f i l m i . — A . V .
Suomalaiset natsit valmistelivat
Gestapon kanssa maansa tuhoa
BANG-JENSENILLE
LOPPUTILI YKrSTA
(Jatkoa 2. sivulta)
tion) liittovaltioksi olisi valmistel­tava
varovaisesti."
Muistio sisältyy Englannissa v.
1954 julkaistuun ulkopolitiikkaa
k o s k e vaan asiakirjakokoelmaan
(Documents on International A f -
fairs 1939—1946. Volume II — Hit-lers
Europa. Oxford University
Press 1954 v. 233.)
Suomen täydellistä, jopa kielel­listäkin
alistamista Saksan alaisuu­teen
todistaa myös Suomen Tieto­toimiston
kautta 4. 4. 1947 välitet­ty
uutinen, jonka mukaan Hitler
2. 5. 1943 julisti antamassaan pää­töksessä,
että saksan kielestä tulisi
Saksan lopullisen voiton jälkeen
koko Euroopan virallined kieli.
"Suomea, ruotsia ja muita kieliä
saataisiin puhua 10 vuotta kestävä­nä
ylimenokautena, minkä jälkeen
ne kokonaan kiellettäisiin..." Mai­nittava
on, että suomalaisia SS-miehiä
oli kielletty käyttämästä
suomen kieltä. -
Näiden todistuskappaleiden- poh­jalta
johtavassa asemassa olevien
suomalaisten kansallissosialistien
toiminta suomalaisia SS-joukkoja
yärvätessään ja niiden toimintaa
järjestäessään ja valvoessaan saa
yhä törkeämmän rikollisen luon­teen.
Yhtenä tällaisena johtavana
kansallissosialistina on toinfmut
"kunnianloukkauksesta" Kansan
Uutisille rangaistusta vaativa en­tinen
SS-upseeri Unto Boman, nyt
poliittisena törkykirjailijana tun­netuksi
tullut toimitusjohtaja Unto
Parvilahti.
BOMAN JÄRJESTÄYTYNYT
NATSI
Haasteen aiheuttaneessa kirjoi­tuksessa
suomen-ruotsalainen kir­jailija
Eric Nupnau, joka joutui so­dan
aikana Saksaan ja jonka Ges­tapo
pidätti ja pakotti toimimaan
suomalaisten SS-miesten kirjeiden
tarkastajana SSn päämajassa Ber­liinissä,
kertoo tunteneensa Boma­nin
varsin hyvin ja joutuneensa
seuraamaan hänen toimintaansa.
Hän kertoo, että Boman oli jär­jestäytynyt
suomalainen kansallis­sosialisti.
Ollessaan sodan aikana
Saksassa Boman asusti jonkin ai­kaa
Suomen lähetystössä Berliinis­sä,
käytti hyväkseen tuttavuuttaan
Suomen sotilasasiamies Horniin ja
pääsi sillä tavalla käsiksi lähetys­tön
asiapapereihin.
Nupnaun mukaan Boman oli toi­mittanut
saksalaisille valokopioita
lähetystön asiakirjoista. Toiminnas­taan
Boman sai saksalaisen ansio­ristin,
joka annettiin erinomaisista
ansioista sodankäynnin hyväksi
muilla aloilla kuin suorastaan soti­laallisilla,
kertoo Nupnau.
Nupnaun esittämiä tietoja Bo-man-
Parvilahden toiminnasta, jota
epäilemättä, mitä esim. Suomen
Berliinin lähetystön asiapaperien
valokuvaamiseen SS-päämajaa var­ten
tulee, on pidettävä vakoilun
alaan kuuluvina, vahvistaa SS^mie-henä
Saksaan värvätty Sakari Lap-pi-
Seppälä aikaisemmin mainitussa
kirjassaan "Haudat Dnjeprin var­rella".
BOMAN JOHTI NATSIEN
VASTAVAKOILUA
Lappi-Seppälän mukaan oli Ges­tapon
palveluksessa Suomessa lu­kuisia
Suomen, kansalaisi», jotka
toimittavat Saksan poliisin halua­mia
tietoja Gestapolle, mm. sen
kannalla epäluotettavista Suoman
kansalaisista. Liikemies Boman
kiinnitettiin SS-päämajan Suomea
koskevan vastavakoilun johtajaksi
henkilöksi Berliiniin, mikä käsitys
oli myös Eric Nupnaulla, kuten
edellä todettiin. Boman kuului Lap­pi-
Seppälän arvelun, mukaan nii­hin
muutamiin poikkeuksiin suo-rnalaisten
SS-miesten joukossa, jot­ka
unelmoivat poliittisesta karri­ääristä
kansallissosialistisessa Suo­messa.
Boman oli itsekin toiminut aikai­semmin
SS-miehenä rintamalla,
mutta joutunut sitten sieltä SS-päämajan
palvelukseen Berliiniin.
Lappi-Seppälä mainitsee, että Unto
Boman oli suomalaisten vihollinen
n:o 1. Tämä johtui siitä, että hä­nen
tehtäviinsä kuului suomalais­ten
SS-miesten mielialojen tutki­minen
ja raporttien tekeminen
heistä saksalaisille.
Epäilemättä Boman voi kieltää
jonkin osan tässä esitetyistä tosi­asioista
laskelmoiden siihen seik­kaan,
ettei häntä ole Suomessa vie­lä
asetettu syytteeseen SS-miehenä
suorittamistaan rikoksista Suomen
lakeja vastaan. Kuitenkin sisältyy
Boman-Parvilahden toimintaa kos­kevia
lausuntoja, niihin oikeuden­käyntiasiakirjoihin,
jotka käsittele­vät
SS-miesten valtio- ja maanpe-tosjuttuja
ja joista sodan jälkeen
lehdistössä usein esiintyi mainin­toja.
Jo sen perusteella mitä^yleisesti
on tunnettua suomalaisten SS-mies­ten
toimista Saksassa viime sodan
aikana ja mitä on esitetty erityi­sesti
entisen SS-upseeri Bomanin
toimista, katsoen kantajan vaati­mukset
päämiestäni vastaan täysin
perusteettomiksi.
Asian suuren yleisen merkityk­sen
huomioon ottaen pyydän kui­tenkin
pitempiaikaista lykkäystä
lisäselvityksen esittämistä varten.
VÄRIELOKUVA
KULKU R l \
>nSURKK4)*
NAHDAAN PIAN
ONTARIOSSA
New York. — K i r j e , jossa pää­sihteeri
Hammarskjöld toissavii­kolla
ilmoitti tanskalaiselle Y K : n
virkamiehelle Povi Bäng-Jense-nille,
että tämä oli erotettu v i ­rasta,
annettiin keskiviikko-iltana
julkisuuteen.
Kirjeessä, joka sisältää 12 t i -
heästikirjoitettua sivua, tehdään
selkoa tapauksen yksityiskohdis^
ta ja ilmoitetaan, että Bang-Jen-sen
on erotettu heinäkuun 3 päi­västä
ja saa kolmen kuukau­den
irtisanomisajalta korvauksen.'
Asiantuntevalta taholta ilmoite­taan,
että Bang-Jensen tulee saa­maan
noin 30.000 dollaria.
Hammarskjöld kirjoittaa Bang-
Jensenin esiintymisfen osoittavan,
että häneltä puuttuu arvosteluky­kyä
ja ettei hän käsitä sitä vastuu­ta,
joka kuuluu Y K : n virkamiehel­le.
Hammarskjöld yhtyy täydelli­sesti
kurinpitolautakunnan päätel­mään,
että Bang-Jensenin käyttäyty­minen
ei ole sopivaa Y K : n sihtee­ristön
jäsenelle. Hammarskjöld
huomauttaa, että Bang-Jensen on
saanut tutustua häntä vastaan esi­tettyihin
syytöksiin ja että hänellä
olisi ollut tilaisuus vastata niihin,
mutta hän ei ole käyttänyt sitä hy­väkseen.
Bang-Jensen erotettiin virantoi­mituksesta
viime joulukuussa kiel-täydyttyään
luovuttamasta sihtee­ristölle
eräitä asiakirjoja, mm. luet­teloa
niistä henkilöistä, jotka oli­vat
todistaneet Unkarin-valiokun­nan
suorittamien tutkimusten yh­teydessä.
Hammarskjöldin kirjeessä sano­taan,
että Bang-Jensen oli useita
kertoja esittänyt perättömiä syy­töksiä
väittäen sihteeristön mene­telleen
epärehellisesti ja sabotoi­neen
erikoisen Unkarinvaliokunnan
työtä.
Hammarskjöld paheksuu jyrkin
sanoin Bang-Jensenin toimintaa ja
menettelytapoja selittäen, että ne
muodostavat riittävän syyn kenen
tahansa sihteeristön jäsenen erot­tamiseksi.
Hammarskjöld kiistää valtuutta­neensa
Bang-Jenseniä koskaan laa­timasta
luetteloa niistä todistajis­ta,
jotka ovat esittäneet mielipi­teensä
Unkarin-valiokunnassa.
4 henkeä menehtyi
Pielisen myrskyihin
Nurmes. — Eräs Pohjois-Karja-lan
järkyttävimmistä hukkumison­nettomuuksista
sitten v:n 1949, jol­loin
Kontiolahdella hukkui 7 hen­kilöä,
sattui pohjoisella Pielisellä
lähellä Nurmeksen kauppalaa myi^
hään lauantai-iltana neljän henki­lön
menehtyessä myrskyäviin aal­toihin.
Nurmekselainen asentaja Jukka
Latva oli lähtenyt lauantaina noin
kello 15 aikaan kauppalasta nouta­maan
8 km. päässä Lapinlahden
suulla sijaitsevasta Pielisen Siko-saaresta
sinne retkelle aikaisem­min
toimittamiaan helsinkiläisiä
vieraita. Kun'retkeläisiä ei alkanut
kuulua teki rouva Latva myöhäärt
lauantai-iltana ilmoituksen kauppa­lan
poliisiviranomaisille, joiden toi­mesta
etsittim kadonneita vielä
sunnuntain vastaisena yönä myrs-:
kyävältä Pieliseltä, mutta jäljille
päästiin vasta sunnuntaina. Tällöin
löydettiin Latvan pieni keskimoot-
Lohtoo.— Ainoastaan pari leh­teä,
The T i m ^ ja Manchester
Guardian, }a nyt viime viikon lo­pulla
finamssijidkaisii The Eco-gomist,
on ' komitaentolnut Suo-fijfen
vaalien tuloksia kaikkien
kolmen ollessa syvästi järkytty­neitä.
"Yllättävä lisäys kommunistien
äänestäjämäärään", kirjoittaa The
Times ja jatkaa:
"Tämä oli erikoisen yllättävää,
kun ottaa huohaioon Unkarissa ta­pahtuneet
teloitukset, joista annet­tiin
tieto vaalitaistelun aikana." ~
Sen jälkeen lehti koettaa lohdut­tautua
ajatuksella, että useimmat
kommunistien äänistä annettiin
"maan takapajuisessa ja eristetys­sä
pohjoisosassa", jossa on muo­dostunut
"erääksi pysyvistä perin­teistä"
äänestää kommunisteja.
Mutta lehti pelkää, että "loppua
Suomen epävakaisuudelle on tus­kin
odotettavissa näiden (vaali)tu-losten
pohjalla". Kaikki on sanal-la^
anoen "puzzling" — hämmen­tävää
ja selittämätöntä, j a on vä­hän
luottamusta herättävää, k un
pääkirjoituksessa vedetään johto­päätös,
että "tällaisen tuloksen
johdosta ei meidän ole välttämättä
odotettava venäläisen vaikutuksen
kasvua".
Manchester Guardian pysyttelee
hiukan lyhytsanaisempana ja o-soittaa
huolestumisensa suurem­malla
pidättyväisyydellä, mutta
myös se on yllättynyt siitä, että
Suomen sosiaaliset epäkohdat
"näyttävät merkinneen enemmän
kuin unkarilaisten johtomiesten te­loitukset".
Molfemmat lehdet pal­jastavat
täten lännen Nagy-propa-
'gandaansa kiinnittämät epäonnis­tuneet
laskelmat.
The Economist, jolla on ollut
etunaan useampien päivien mietti-misaika,
on havainnut viisaaksi
torilla varustettu soutuvene ylös­alaisin
kääntyneenä, pShoin ruh­joutuneena,
noin 2—3 km:n pääs­tä
Sikosaaresta.
Näin järkyttävällä tavalla sur­mansa
saivat rouva Latvan sisaret,
helsinkiläisrouvat Bertta Haapanen
(synt. 1919) ja Tyyne Ording (s^
1922), viimeksimainitun puoliso
Raimo Ording (26-vuotias) ja asen­taja
Jukka Latva (21-vuotias).
selviytyä ilman Nagy-argumenttien'
apua ja tunnnastaa Suonien sosiaar' .
liset ja taloudelliset vaikeudet. R i ­vien
välistä lukien on koko todis­telu
epäsuora tunnustus, ettS k a n - _
sat yhä enenunSn ja ehenunäit'
kääntyvät todellista sosialismia
kohti, jonka ne näkevät ainoaksi
ratkaisuksi valkeuksilleen.
"Maltillisten ihmisten muissa de­mokraattisissa
maissa", lehti k i r - . ,.
joittaa, "on otettava varoitus tH- ,
män viikon äänestyksestä Suomes­sa.
Tässä maltillisessa maassa ei- '
vät poliittiset muutokset ole kos­kaan
silmiinpistäviä, mutta tällä
kertaa on tapahtunut merkittäpä
heilahdus keskustasta molempiin
äärimmäisyyksiin."
Tällä tarkoitetaan kokoomuspuo­luetta,
johon ei kuitenkaan kiinni­tetä
sen enempää Huomiota. Leh­den
huolestuneet kommentaarit
kohdistuvat sosialidemokraattien
hajanaisuuteen j a maalaisliittolais­ten
menestyksellisiin kauppasopi­muksiin
Neuvostoliiton kanssa.
Kuinka tahansa menetelläänkin
näyttävät kommunistit aina saavan
hyödyn. ^
"Maalaisliittolaiset luulivat k a i
onnistuvansa aikaan j a olosuhtei­siin
nähden sopivasti laskelmoidul­la
poliittisella vedollansa", lehti .
päättää kirjoituksensa. "Mutta to- ^
dellisuudessa näyttää vaalivoitto
menneen kommunisteille. Tästä ,
voidaan ottaa oppia." — I. Kapa.
Atlantis on
todella ollut
Moskova. — Atlantis e i ole satu
vaan se on todella ollut olemassa,
sanoo neuvostovenäläinen tiede­mies
N . Lednev, joka on tutkinut
asiaa 20 vuoden ajan. Hän sanoo,
että Atlantis oli valtava saarimaail-ma,
jonka väestö oli 60 miljoonaa.
Pääsaari sijaitsi useita satoja kilo­metrejä
länteen Gibraltarista.
Lednev on tutkinut, joukon tut­kimuksia
ja asiakirjoja Atlantik-sesta,
mm. Platonin kuvauksia ko.
alueesta. Hän uskOo vieläpä tietä­vänsä,
missä saarimaailman pää­kaupunki
on sijainnut. Hänen kä­sityksensä
mukaan Atlantis' katosi
suuren maanjäristyksen yhteydessä
toisella vuosituhannella ennen Kris­tusta.
Mikään ei [piittaa
merimatkaa
Ruotsin Amerikan
Linjan laivoilla
Niillä matkustaessanne te voitte monella tavalla todella rentoutua
ja nauttia matkastanne — nauttia meri-ilmasta kansituoleissa,
pelata monenlaisia kansipelejä tai tehdä kävelykierroksia ulkoil­massa
— tai voitte uida suomalaisen saunan jälkeen uima-altaassa.
lUalla dn monenlaista ajanvietettä, voitte nähdä elokuvia tai vaik­kapa
norjistua tanssin pyörteissä. Kaikki tämä tapahtuu ystävälli­sessä
ilmapiirissä, jossa teitä palvellaan kuin parhaimpia vieraita
ainakin, jossa teidän on helppo tehdä uusia tuttavuuksia. Entäs
ruoka — siihen verrattavaa on vaikea löytää.
Göteborgin ja Suomen välisellä osalla huolehtii mat­kastanne
mukana seuraava suomea puhuva opas. Matka­tavarat
lähetetään Nev7 Yorkista tai Haliiaxista suoraan
Suomeen. Mikään ei "piittaa" naerimatkaä seuraavilla
S. A. L :n loistolaivoilla:
Uljas uusi
M. L. GRIPSHOLM
Upean hieno
M. L. KUNGSHOLM
New Yorkista tai Halifaxista
Göteborgiin
Virtaviivainen
M. L. STOCKHOLM
New Yorkista tai Halifaxista
Kööpenhaminaan Ja
Göteborgiin
Kääntykää matka-asiamieherme puoleen, tai
SWEDISH AMERLCAII LINE
POHJOLAN V A L K E A LAIVASTO
— 1255 Phillips Sq.. Montreal 2. P . a
470 Main Street. Wnnipeg. Man.
803 Isl Street E« Calgary. Alta
'"piitUa" on fingelskaa Ja merkitsee tässä tapauksessa, että laiva-merimatkaa
parempaa el ole.
Ruotsin Amerikan Linjaa edustavat:
O. K. Johnson & Co. Ltd.
Matkallntohnisto
697 BAY ST.. TORONTO. ONT.
Puhelin EM. 6-9488
Ritari Agencies, Ltd.
Matkailntolmisto
7 CEDAR ST., SUDBURY, ONT.
Puhelin OS. 5-5685
VAPAUS TRAVEL AGENCY
100 E LM STREET WEST SUDBURY, ONTARIO
Surulla ja kaipauksella ilmoitan, että rakas vaimoni ja
lastemme äiti
TYYNE ELISABETH PöMPELi
(O.S. Wierikk)0)
syntynyt 10-7-1891 Alavudella Suomessa, kuoli 30-6-1958 kotonaan
Porcupinessa, Ont'pitkän sairauden jälkeen. Tuli Canadaan v.
1923 Pohjois-Ontarioon ja asui viimeiset 17 vuotta Porcupinessa
Kaipaamaan jäivät miehensä Arvi ja poikansa Jokka Porcnpi-nessa,
kolme tytärtä ja yksi. poika sekä kaksi siskoa perheineen
Suomessa ja veljen lapsia Yhdysvalloissa ynnä sukulais- Ja tut­tavapiiri.
Kärsit tuskat, nukuit hiljaa,
sydän sairas loppuun löi.
Päättyi vaivat, Joita kannoit
kärsivästi päivin öin.
Miehesi ArvL
Kärsimyksen tietä äiU kuljit,
ainiaaksi silmäs suljit.
Näin se ihmiselo hoipuu,
jäljelle Jää murhe kaipuu.
Poikasi Jukka.
K I I T O S
Kiitos kukkalaitteista ja runoista sekä lohduttavasta puheesta
pastori Korilalle. Kiitos kantajille Ja kaikille, Jotka ottivat osaa
suruumme. Knttäen,
Porcupine
ARVI PÖMPELI
Ontario
Surulla ja kaipauksella Ilmoitamme, että rakas äitimme ja .
mammamme
ALMA LAHTINEN
(O.S. Wilander)
nukkui kuolon uneen General-sairaalassa St. Catlharinessa, Ont..
kesäkuun 8 pnä 1958, lyhyen sairauden jälkeen. Oli kaoUeasaan 80
vuoden ikäinen. Hän oli syntynyt Orimattilassa, Suomessa, ja vii­meiset
45 vuotta ollut Ganadassa Copper Cliffissa, joista viimeiset
5 vuotta St. Catharinessa.
Häntä jäi suremaan kaksi tytärtä, Irja Kivinen St. Catharinessa
ja Pansy Isännäinen Kirklantf Lakella, muita sukulaisia Washing-tonissa,
Baltimoressa ja Suomessa, sekä suuri tuttavapiiri Sudbnryn
ympäristöllä ja myöskin SL Catharinessa.
Olit äiti parhain äiti,
mitä koskaan olla voi.
Olit hyvä huoltavainen,
yksin kun meistä huolehdit.
Kaikki vaivat, kaikki surut
edestämme uhrasit.
Raskaan päivätyösi jälkeen;-
meitä opinteille ohjasit.
Siitä äiti, kulta äiti,
aina sua kiitämme.
Kiitokset on liian pienet
sulle äiti armahin.
Keveät mullat haudallesi
toivomme.
Nuku rauhassa, äiti!
Irja Ja Panay.
Miksi Mamma liian varhain
läksit pois luotamme?
Aina olit auttavainen,
aina meistä huolehdit.
Monta Illan hämyn kulmaa
ajattelit meistä ain.
Siitä oli sulle ilo.
Jos saisit Jotain antaa vain.
Siksi Mamma haudallasi
kukkii kaunis ruusunen
Tiedämme se on liian halpa
sun pikku-suureen sydämees.
Lepää rauhassa Mamma kulta!
Sua aina muistamme.
Karen, Claire Ja Stanley.
Kauniit muistot Jätit meille
lähteissäsi täältä pois.
Arvokasta oli työsi,
vuotten vieriessä pois.
Äidin tavoin antimlllas
helyyttäsi näytit ain.
Mamman muisto kallis säilyy
sydämissämme ainiaan.
Paavo ja Paavo.
K I I T O S
Mitä suurimmat kiitoksemme Mamman ystäville kaikesta avusta,
kauniista kukkasista Ja kaikesta ystävyyden osoituksesta. Jolla kun­nioititte
Mamman lähtöä pitkälle matkalle.
IRJA JA PAAVO KIVINEN
St Catharines Ontario