Vapaus, November 25, 1952

              ^vm 2 Tiistaina, marraskuun 25 p. — Tuesday, Nov. 25,1952
,aiilBEBTS'| — txOepeadeab tatoot
O i t a n ot tlmää» CanadJans. E s^
t a b M i e d Nov. O, 1917, Authorized
•«»^eecond class maU lor tSie Post
CMfi(» D^artment, Ottairo.^^^
ttirlce weeUy: TUesdajr»
'Thundays and Satuzdajrs b7 Vap£iU0
•i^upjBliiDe^^C^ozDpan/ L t d . , a t lOQ-102
Eim, 9t. W ^ jSadbuÖTf Oqt., Canada,
TelQ)honp3: Busines» O/flcp ^r42fPI mtorlal Ottiee 4^5, maam
a<lc^^e«^ Box i?9;8udtwiy/Ontario.
Advertisin?^ rates upon appUeatioo.
< U L A U S H I N I I A T : '
Canadaasa; . 1 v l t 7Ä0 6 kfc 3.75
VhdysvaUoIssa: 1 f k: tfXtÖ S S:'^
Suomelaa 1 vk. j B ^ 6 « [ .
-"-'Sisosiii» MeiPTostoIiitto Ja Casiada
Suurista luonnonresursseistaan ja^^ vielä suuremmista tulevaisuu-i
^ n mahdöUistluksistaan huolimatta Canada on vidä "pikkumaa"
^maailman;suurliansoihin verrattuna; -Tässä^m
''^kansaki|iuana'j>a1jdji varteenotettavia-seikkoja Jguomen ja KeuvostO' :
l l i i l o n väötaisuht^idertkchityfe^ ' 's '
J Canadan yksi vaikein pulma mikä pahenee jatkuvasti, on ulkö-
^|inaanmarkkinain puute:^ M
»l^jkäivähiten vientikapitalistien keskuudessa, mistä saadaan lisää'
;imarkkinoita. Melko,yleiseksi on jo keMttynyl toivomus, että^ana'
^?dan pitää hankkia itselleen takaisin ne markkinat mitkä on Britan-
|nian'Commonwealthin maissa ^'kylmän sodan" politiikan johdolta
menetef|;y.^ että Canadan; pitäisi {
^ järjestää 'kauppasuhteet Neuvostoliiton; 'Kiinan (Kansantasavallan ja
vEurdopan kansandemokraattisten maiden kanssa. Mutta tässä y h -
^ft^dessä kuullaan vieläkin kysyttävän^'että voiko porvar^^
'-^da' järjestää; edulliset kauppasuhteet sosialistisen ISTeuv^stoliitoii^ K i i -
"^nan ja fiuroopaii kansandemokraattisten maiden kanssa, •' \
I luurf tässä,iraiheessa kääntyy huomio Suomen ja -Neuvostoliiton k
1^ kauppasuhteisiin. , . '
' Kaikki Suomen asioita vähänkin tuntevat henkil(}t tietävät,, että
'^fSuomi on iiiyös aikansa/^itt^^
rlmlsti" k^iipas^r^^on äyuHä.' Oli aike, jolloin.Suomessa puliuttiiif,
^etta "me fmme iialua auttaa^ onlaan mahdottomuuteensa^ kuitenkin
^^kukistt^^^koni^nunistista Venäjää kaupankäynnin avulta".
I Mutta bitä tapahtui? Historia opettaa meille, että'niäaifan£|n«
.j^ laajuinen kauppasaarto Neuvostoliittoa vastaan, mihin Suomen valta-piirit
lyhytnäköisyydessään myös osallistuivat, ei'kukistanut N c u -
^1'irosCoiliihoar Päinvastoin osoittautui, että sosialistinen järjesteltbä
' | I u j i t i u i j | «voimistui saari-osta huolimatta. Suomen kansa'>r> tyqläi'
'|set, talo^ipoj^t ja vieläpä'porvaritkin — joutui elämään paljoA köy-..
N^hemminJa vaatimattomammin hallitsijainsa lyhytnäköisen politiikan •
" .H johdosta ja ajautuivat sitä tietä lopulta äotaan Neuvostoliittoa ja ko-ko
demokraattista maailmaa vastaan, mikä oli johdonmukainen loppu*
-5 tulos vuosia kestäneelle neuvostoliittovastaiselle kauppapolitiiki^Ue.
'««'Kauppasaarto Neuvostoliittoa vastaan
bhaart tappiotilille.
, „ Onneksi Suomen kansalle se aika on ollut ja mennyt, eikä käi
koskaan palaa takaisin. Tosiasiassa Suomen kansa ja valtio on nyt
tykkänään toisella tiellä^ ystävyyden ja yhteistoiminnan iielfä- Tässä
^ o n Suomi antanut Canadalle (kuten muillekin, "länsimaille»),oivan
* esimerkin siitä, että "idän" ja "lännen" -välinen kaupankäynti voisi
I suuresti auttaa kaptajistista maailmanosaa liikelämän vilkastuttami-^
, .*sessa.Tämäpitää erilcoisestipaikkansaCanadaan nähden, missä " y l i -
«tuotanto" uhlcaa jälleen saattaa suuret jcansanjoukot köyhyyteen ja
' " hurjuuteeni.. '" . . : - ' [ .
' Palauttakaamme mieliimme joitakin perusseikkoja Suomen uiko*
1 maakaupasta. Tähän asti —'^tarkemmin saifoen toisen maailihanso*
t dan< pettymiseen asti ^ Suomen pääasialltsimpana vientitavaratta
f* o l i puutavara j a puuvalmisteet. 'Mutta sotakorvaussuoritusten vd*
Is voit^mana Suomi kehitti suhteellisen suuren metalliteoliis\uiden ja
>^csen yhteydessä kasvatti .Jcymmeniätuhansia miehiä käsittävän kor-keasti
ammattitaitoisen työvoiman. Nämä — laajakantoinen meralli*
1 teollisuus ja sen ammattitaitoinen' työvoima — jäivät maan voimava- •
roiksl sotakorvausmakgujen suorituksen jälkeen, ja ne voivat valmis*
j^.iaa enenimän metalluuotteita mitä Suomi voi nykyään kothnaassa
kul:i$|!ta^. i^äin tuli Supmesta kädenkäänteessä teollisuusmaa, joka
voi .lähettää ulkomaille halvan raaka-aineen asemesta myös metalli*
° ja ^koneteollisuuden kalliita tuotteita.
<« Suomessa ilmeni joitakin vuosia sitten huolestuneisuutta sHtä,
mitä tehdään sotakorvausten päätyttyä tällä hietalliteollisuudella
'* ja^Jnifllä tuhansilla ammattitaitoisilla työläisillä, jotka metalUteolli*
* sui|de$sa työskentelivät. iNIyös muistetaan, että jo vuonna 1948 Neu-
* Voktoliitto antoi tietää, että jos Suomi sitä haluaa, Neuvostoliitto v o i
I «oM^ ^ i * ? » päätyttyä (V. 1952 j a sen jälkeen)^ ostaa Suomen me-tauiteollisuii<
teniu>k^ • Niinpä sittjen vuonna 1950 alle*
kiijloitettiin liikemaailmalle ihanteellinen, eli pitkäaikainen (viiden
l vuoden) kauppasopimus, minkä-mukaan Neuvostoliitto sitoutui as-
»teittäin lisäämään erikoisesti Suomen metalliteollisuuden tuotteiden
Xostoa sikäli kun tie vapaxituvat sotakorvausvelvolHsuuksista.
Johtuen kapitalistisen maailman talouselämän kehittyvästä krii-n
. ^ f l S a ^ mitä Korean sotakaan ei voinut muuta kuin hetkellisesti jJi*
-\\dättää Suomen ^vientikapitahstit kohtasivat tänä vuonna lisään- *
J( t y v ^ ä määrässä' vaikeuksia 'lännen" markkinoilla. Puutavaran
'•^'a pä]j>erin hinta on esim. maailmanmarkkinpUla laskenut eikä Suomen
'fcvtuot^ille tahdo olla kysyntää näillä alennetuilla hinnoillakaan. Tästä
j«r(sekä .visseistä kaupp^oliittisista edesottamisista) johtuu, että
. )]Suoroessa on tällä kertaa^ vakava valuuttapuute ts., ei ole doflareiU
Viillä ostettaisiin tavaraa "lännen" markkinoilta.
.Täss^ tilanteessa ~ ; j
^fSuomenJa Neuvostoliiton väliUäallekjrjoitettiin. äskettäin: lisäkauppa-
;^teopimus,u jonka jnukaani Suomen ja Neuvostoliiton välistä -kauppaa
a «lisättiin lähes $18 mQjoonan dollarin arvosta. Yhdessä aikaisem-i
J)nin^%frekfrjoitetun v i
;Vjkauppä$op|m'u& pelasti suuressa määrässä Suomen tilanteen ja mikäli
^(olemme ^ o i t a ; sanomalehtien palstoilta seiM;anneet, Suomella on ^hV;
>laisj^5 yötaiensa 'mukaan vieläkin laajentaa kaupankäyntiään N c u -
viivo^iilöifj^iRiinan''Kansa ja Euroopan kansandemöWra-i
»itiamaidtn kanssa. ^ . ^' i' '
täyttää'70 vuotta marradnnm 2/t vt&.
-siidymme sukulaisten j a tuttavien
« n n i t t ^ u ^ i : ' / ;^
t|^'4«>J ??litjfiai^*.tyäät^tel«pään
emin uu(!e*u^i;maU|n ^itjubeii I t o -
Jan'taivaainistois^ t&män kaujipälan
Ja K i t l m a t i i i vdlfll^. tämftn maajnm-nan
jjohJolMssassa. «udcn rautatien
anrellaan tiutyan maksamaan;:noHn
14 miljoonaa dQUaria Ja sen pitää
valmistua vlimelstöän vuoden 1954 e-lokuuhun
mennejseä. Se yhdistää
C a n a d a n u u d e n : alumlinikeskuksen
siihen ONB;n .päälinjaan mikä |cul-kee,
Edmontonista Prince Bupertiin.
Rakennustdiden ensimmäisenä t a ­voitteena
<m kuuden .ensimmäisen
mailin Ja sillan lakentaminen K t t i -
matlsta käsin; Jonka Jälkeen voi­daan
tulevana keväänä-tjilbtyä raken­n
u s t i i l i i n täydellä bäyryllä. noin 550
mleSben voimalla; *
kentam^seh Johdosta saattaa K i t i m a -
tlsla muodostua myöskin kalastus-keskus.
"Mmm MW'
tr If^i-yäjatu^oe ^riittänee os^^
!^)Sudi9el%^tnerki^ee: V Jo^
v!^7)uutteem'?i*aofcsti^joutunut kymmen
i;f^äisiä'työttÖmiksl, niin se olisi pian aiheuttanut kysynnän laskemi-
^ muillakin työaloilla — jä" Suomi
:»>olisi tässä vaiheessa laajakantoisen työttömyyden kuristuksessa. N y t
'f/sensijaan vallitsee metalliteollisuuden alalla täystyöllisyys; porvarit
«Jaavat hyviä tilauksia, työläiset voKat täystyöllisyyden vallitessa k i -
t Jaosta; - Lyhyesti sanoen, muutama kuukausi sitten vallinnut vakava
W^ onjnuuttunut — kiitos NeuvOsto-
4' t^liiton-kanssa tehdyille kauppasopimuksille — täystyöllisyydeksi.
porvarillinen Suomi ja
\y*^sial?stinen Neuvostoliitto voivat järjestää näin edulliset kauppa-
^V?uhtce't kuin on tehty metallituotteiden kohdalla, niin miksei ntyös
. |^rva|rilllnen Canada seuraa Suomen esimerkkiä?
f;i_f.ViV,j.,:
jmaanjärisfys
'CatdtehU, AUslMDa. — Y k s i kaik-
Jcelnkeln ovolmakloaimpia maanjäris­tyksiä
tuntui täällä keskiviikkona yU
pudlen mlnuUtUi ajan.
Jkkunait helisivät Ja sähkölamput
heiluivat.: mutta mitään 'suurempaa
vahinkoa ei sattunut. "
Kuluvan vuoden^ aUcana'on täällä
tuntunut ttseito maan tärähdyicsiä.'
V -
puolen miljoonan paketin lähettä--
mlsen Jälkeen B.A1,. lahjapaketista
o n tullut perinteellinen lahja Suomes­sa,
Ruptsiss» Ja' Tanskassa. Tuhan­siin'
Suomen koteihin tuo Joulupukki
tättäkin- vuonna: iEirtokkkimman Jou­lulahjan
— S. A . L . lahjapaketin y s ­täviltä
^ Jfi sukulaisilta; Tfhäysvallois-tfi.
Tällä Joulupukilla ei ole tos^h
partaa. Hän on vain ta^alUnen pikar
taVarän tuoja, mCitta sUtl-hän on..yh-tätenrctullutkuln
olkea Joulupukki­han
Hän toimii yhdyssltcenä.amcri-känsuomakilsteh
Ja "siellä kotona"
olevien välillä. ^ )
Sf^^teiklu» että kahvinsäännöstely
on^poistettuli^isiä maistaieitee näitr
tcfi lahjapäketien^^oissa. on runsaasti
kahviar kysyntää " vähäisemmäksi.
Ituotsin Amerikan lJUijan lah^
tlCssäl^vät . ^ t e Roäe-kahvia Ja- se
ian pkVeinpaa kutn Suomen,. Ruotshi'
Jli^^nskanvpt^ikallis^kabvUaädut. V
^''Toihen-seikka, j b i a , on llsärinyt
l^uptsln Amerikan Lhijan.lahjapallei.^
tien saamaa suosiota, perustuu siihen,
että S. A . Xi. takaa huomattavassa
määrässä pakettien perlUetulon' e h -
J.'nä ]!iaatil|iot on t^h^ lujitetusta
pahvista'ja mitä ympäröi teräsvannfc
Täksi Jouluksikin, kutn aikaisemr
mfaikin; Ruotam Amerikan Linjalta
tilataan paljonvpakettejaj Vielä on
aikaa lähetä A. L . fahjapaketti^
Vsuoslttu Joululahja". Tilaukset toi­mitetaan
lentopoatitse .Suoineen v ja
paseiUt siellä/ olevista paikallisista
varastoista määräpaikkaan. -~ S A Y .
Nuutpksla t^iity
lahjapakettien
tullisäädöksiin
Helsltikt. — (SS> — TuUihallttus on
tehnyt lahjapakettien Ja matkustä-j
a i n ' tuomisten tullivapausmääräyk-siin
joitakin tarkistuksia.
; Kahvia saa < tulUvapaasti läihetettä-viin
lahjapäketteihin sisällyttää enti­sen
2 kgr asemesta l k g Ja matkustaja
saa tuoda tullessaan savukkeita enti­sen
200'kpl. asonesta 100 kpl.
TullivapausMääräykset siSältäVät
nyt siis pääasiassa seuraavaa:
: Vähäarvöismä: lahjoUia saadaan
tullitta 'luovuttaa' sellaiset yhden pa*
ketm tai useampia-paketteja• käsittä­vät
tullipainoitaatn enintään 10 kgl markkinoina. Epäsuotuisten luotto-painavat,
IaiiJa.-BJ:vqltaan enintään
5.000 mk., olevat nimeltä mainitulle
henkilölle suoraan, «soitetut'lahja-lähetykset.
Joissa lion - elintarvikkeita
tai >mUitaikäyttdhyödykkeitä'.sedeHyt-täen
ettei'niitä'käytetä kauppa- täi
muuhun^ ellnJteiiiotarkditukseen:^ -
" T i H i a i s i f t p a l cm teavat-kuitenUn'
«I^lt^^^^eJdntkn seuräavai netto^
•ääitätj Sabylärkg/västaietta paui.;
nan tai'4i)U0l«i patmän töikU
kaota I kg. savukkeita 100 k p l . t a i sir
ganUoksia ^0 k p l . täi Sikaareja enin­tään
25 kpl., sekä muita tafaroita
k^9h^tuulliseksl katsottavassa määräs­sä.
' KoUne paria sukkia,' alusvaate­kerta,
vähäiset lasten Ja miesten asus­teet
ym, • .V
Jos enintään 10 kg painoisessa Jä
5,0QQ mk. arvoisessa : labjalähetyk-sessä
on kysymyksessä olevia tarvik­keita
enemmän kuin nudnltut mää­rät,
on ylittävältä osalta perittävä;
tulli ja*muut mahdollisesU kannetta-vat
verot. •
Enimmäispalnon Ja -arvon lisäksi
saa paketeissa olla käytettyjä pito-,
vuode- ja Ulnavaatteita sekä Jalki­neita,
n im paljon kuin voidaan koh­tuudella
arvioida tulevan saajan t a i
^ h 4 i c n perheensä omaa käyttö^ varten:
: Edelläolevia määräyksiä ^ sovelle­taan
myöfkln matkustajain^ tuomiin
tuliaisiin. Nämä määräykset tulevat
voimaan tammikuun 1 pnä 1953, Joten
lähettäjäin o n syytä ryhtyä ne v a r -
teenottamaan.
Joka pälväT tuo uusia todisteita s i i ­tä^
että Englaniiin hallitui^yrien
läntiattama amerikkalainen politiik-fei,'
JoOE& OB tähdätty isalcsaiaf8es'miii-taxismin
hencäinherättämlseen. ybä
vakuuttavanunin kohdistuu Englantia
itseään vastaan. Amerikkalainen
imperialismi muodostaa vZ4nsIrSäk-sassa
uuden sodan v a l m i s t a m i a a ^ '
varastoar Tämäii 'ohella iraidysvaHat
pitävät silmällä paitsi sotastrat^rislä
myöskin taloudellisia pyyteitä. Amerl.^
kalaiiset kapitalisUt. Jotka ovat kllnr
teästi sukulaistuneet Bonnin masto*
nettitasavallan kapitalistien kanssa;
käyttävät hyväkseen valvontansa a -
laisia länsi-saksalaisia. nion(q;>olij^t7«
miä hyökätessä englantilaisten' k i l -
pailljahi taloudelllslA asemia vastaan.
Luonteenomaistft on tässä .yhteydes^
sä' englantilaisen porvarillisen rThe
Simday Times" • lehden surulline|i
timnustus. Joka toteaa; että iEnglan^
n i n taloudellisen aseman Jyrkän huo­nonemisen
- eräänä pemsqrynä on se,
että se on -taas alkanut tuntea "elvy-»^
tetarn saksalaisen -Ja Japanilaisen k i l ­pailun
kylmän hengityksen".
Tosiasiat puhuvat siitä,- että ame­rikkalaisen
pääoman valvoiman:'Jä
avustamisen; alaiset :< LänsirSaksan
monopoliyhtymät ovat englantilaisiin
yhtymiin verrattuna etuoikeutetussa
asemassa. Saksalaisille yhtymille' a n ­netaan
etusija englantilaisiin ven|i-t
e U ' kauppasopimuksia solmitessä
niissä onalssa. Jotka ovat amerikka­laisen
/valvonnan alaisia. Toiselta
puolen, liänsi-Saksan monopoliyihty-mien
onnistui ankaran miehitysko-mennon
oloissa voimistaa entisestään
työväenluokan riistoa. Se antoi n i i l ­le
'ttiahdollisuuden huomattavasti ar
lentaa vientitavaxain hintoja. Tämän
lisäksi länsisaksalaisetfinnati kuten
valittaa "The Financial Times • leht!,
eivät taistelussaan ulkoisten markki-naln
valtaamiseksi pysähdy dtibipin-gistakaan
(tavarain myynti alle tuo­tantohintojen).
'
Tämäii Jälkeenei tule ihmetellä s i ­tä,:
että' länslsaksalaiset monopoliyh­tymät;
Joita- avustaa JS'valvoo ame­rikkalainen
pääoma, ahdistavat eng­lantilaisia
r (kapitalisteja maailman
markkhjpUta. Virallisten ' tietojen
mukaan Lähsi-Saksan vienti vuodesta
184» vuoteen 1951 mennessä lisääntyi
p r e s e h ^ a ; samaan- aikään-^kuln
Englannin vienti nousi v a i n 10,6 pror
•sentillä, r; Jos vuonna 1949 !Länsi<i^k-san-
vienti', raha-arVossä' laskettuna
teki E n i ^ n n i n 'Vientiin verraten kuu­dennen
osaniniin vuonna 19&l-se M -
sitti Jo melkeaa puolet Englattnin
vlexmistä.'. Kiduvana vuotena Länsi-
Saksan vienti kehittyy vielä sumrem-malla
> vauhdilla. Länsi-Saksan vien­ti
1952 ensimmäisellä puoliskolla r a ­ha-
arvossa laskettima lisääntyi 29
nrosentilla .viime fVuoden samaan a i ­kaan
verratttma; mutta ' Englannin
vienti saman puolen vuodeh aikana
kohosi vain 9—10 prosentilla. Länsi-saksalaisten
monopoliyhtymien pai­nostuksen
. tehokikuuden voi mäori-^
teliä vkonerakexmus- ja säliköteolli-niustuotteiden
viennm penisteella.
Näiden, tavarain vienti Englannista
kasvoi vuonna 1951.28 prosentilla;
: vuoteen; 1949 verrattima, mutta Län4
si-Saksasta-r^ 614 prosentilla r
'>Länsi-^Saksa on Jo sivuuttanet
Englannin Euroopan kaupassa". —
toteaa surumielin '"me (Financial
Times"^ lehti,%e*?Eia:oopanmarkktaat
nielevät tällä, kertaa xtoin 70 pro­senttia
Länsi-Saksan viennistä. Eng­lannin
osuus (Hollannin, Belgian.
Ranskan, Ruotsin Ja.sveitsh^ kaupas.;.
sa alenee, mutta Länsi-Salcsan osuus
kasvaa > nopeasti. Autojen viennissä
länsifiaksalaiset firmat sivuuttivat
engläntnafset kUpäUijansa Belgian,
Hollanmn. Ranskan* Italian^ Espan-
Jan, Sveitsin Ja muiden maiden
Lähi- Ja JSeskl-Idän maihin, sekä
Britamiian.valtakunnan m a i h i n ^ *
Esimerkiksi vuoima ^1948 olT T i n k -
k i l n tuoduista tavaroista 24 prosen^
t:a diglantllais!3r Ja vain 0.7 prosent­tia
'länsräatrsalaisia; i; Vifme 'vuonna
Englannin osuus Turkin^ tuonnissa
laski 17 prosädttiin; samaan- a i ^ n
kuin t4nsi-Saksan' osnti^^ nousi 24
, prosenttiin,; pääasiassa Tiirkkäii' v i e ­tävän
teräksen, valuraudan sekä k o -
> nerakennusteoUlsuttden Ja kemiaUi-sen
teolllsuudm^tuotielden ladra
Vuonna 19^ o n ttttdeUeen saatettu
voimaan Saksan Ja. T u r k i n välinäi
sopimus saksalaisten firmojen oikeuk­sien
suojelemisesta Turkissa.^ '
Länsi-Saksan monopoliyhtj^V
pyrkivät myöskin Egyptiin; Iraniin';
Irakihi Ja m u i h i n Lähi.JJdän m a i h i n . ;
^nsisaksalaiset 'monopoliyhtymät
tuiiikeutuvat myös Englannin alus-ma:
h:n ahdistaen näinollen h r i t a n n i -
lalsla liikemiehiä omassa talossaan.;
Vuonna 1951 V: Länsi-Saksan vienti
lEasvoi punnan VallmtuBpilrIn maissa;
raha-arvossa laskettima miltei puo-litoistakertalsesti
vuoteen 1950 ver­rattuna.
Vuoden 1952 alussa' allekir­joitettu
kauppasoptanu^ Länsi-Saksan:
j a - I n t i a n vium. avaa tien länsiäaK»
salaisille tavaroille I n t i a n markUnoU-Ie.>
Laajenee: myöskin Länsi-Saksan
vienti Fakistanta Ja Etelä*>Afrikan
Liittoon. ;Yhä tiheämmäksittdeyat
tapaukset; Jolloin sellaiset maat; k u ­ten
Australia; X7usi-Seelanti J a - C a ­nada
pitävät hyödyiusempänäsijoit-taa
tilauksensa Länsi-saksaan eikä:
Englantiin. Sillä länslsaksaläiset f i r ­mat
esittävät edullisemmat/ehdot.'
XJripuralsuuksien ' volmlstundnen
imperialististen petojen kesken dme-r;
kkalais-:englantilal8en agressiivisen
liiton sisällä, j a se osuiis, initäHässä
siditeessa näyttelee tänsl-^ibsa; Jo­ka
on muodostunut Yhdysvaltojen
vasallimaaksi, on tullut esiin erikoi­sen
kirkkaasti viime aikoUia. ;Was-hingtonln
Icäskystä muodostetun niin
sanotun r^Europpän hiili-Jär.terasyh-tymän'!
^ "Eurotqtant armeijän*"Iuoml-sen
valmistelut OT^ft tarkoitetut V h -
dj^raSoiUe^^^^
mannenhaavaltiöfden; > johcni: bnäU'
vat1^Bä-&Jcs3r^äanfil(ai Italia. Rel-,
g i a . ' H o l l o n t i Ja.^txevabvue. sotilas-
Täi^.''pleni fiorodppa", »uten tätä
kos^jiicäiUs^rsoimnitel^ nUnlte-tää4
sm^l^Uc^ilsI^^
- omeirlkkalaisten. faaliituspiirien perus-tukeena,
Atlantin',,valtameren tällä
puolei^j Jossa jmuuten: Johtava osuus
kutdtia Länsl-Sak/salle.
^ ixmtOojMa, tiedetään 1>yvin. että t ä ­mä
sotilnaUistalottdeUlnen liitto tulee
suuntaamaan; kärkensä paitsi: itään,
kuten ditö avoimesti tiedoittaan ame-fikkaiaiskantaine^
a" lehdistö, myöskin
tämän ohell^ englantjlalnen porvaril­linen
lehdisiös^nhSlilsesti hyökkää
"pienen" ' fiSf oopah*^ • • muödösEatnis^
suunnitelmia vafltaftn;täWentäen»,etr-
Englanti^-vastaan;'Josta:aivan JTOT
märeUäVlstä syistä tolstaiselksl ame­rikkalainen
propaganda. vaikenee.
Kuten tunnettua. Englannin h a l l i ­tuspiirit
kiät4x^yätj osallistumasta
avohnesti "Euroopan ^ armeijaan" sekä
h i i l i - J a terä8l^ri«imni m u t t a saman­aikaisesti
he MuBö&vat tukea Euroo-pan-^
irmeijaa, määräten h i l j a t t a t o e -
rlkoisen valfausbh. Joka edustaa
Englantia '.Em:o(^än h i i l i - Ja teräs-yliltymän"
keskuselimessä.
Selvittäea IsorSritannian kantaa
tässäNkyiEymyksessä; Englannin por­varillinen
lehdistö.osoittaa; että E n g ­lannin'/
välitön:; osallistundnen ame-,
rikkoläiseen V mamin; muodostettuun
'Länsi-^Buroopan-- sotilastaloudelliseen
litttootrjohtaist kiertämättä Englan­n
i n i.vtelä suuremppan; riippuvaisuu­teen
Yhdysvalloista; Toiselta puolen,
englantilaiset^. monopoliyhtymät pel­käävät
? Jäädät; eristetyksi mahtavan
mannennaakartellin edessä. Jota Joh­tavat
'heldän^ länslsakslaiset kilpaUi-
Jansä:> Tästä ^Johtuukin englanttiais-ten.
Uikemiekten pyrkimys "säilyttää
V attomuiia Ja samalla hankkia pää­oma
*.^He yrittävät taata osuutensa
''ptenctioEurooian'^ asiain Johdossa,
Wövuttämatta''^Meiseen kattilaan"
mihVjärtöä ^teollisuuttaan kuhl myös
aseellisia^ voimiaankaan. > -
; oh vhionteenomasta, että kaiken
tä nämä summitelmat asettavat suce
ranaisw tdiaii^alle Englanntai t a l ^
dddisen a^numj \ ' ' ^
<: **jps sänumui-suunnitelma toteu­t
u u ; nfin niitä-koitdU'siitä E n g l a n n i l ­le?"
— kys2?y 'Scoteman" leliti.>Ja,
samalla ahtaa vastauksen:—: "Schn^*
man^suunnitelman^osanottajat, tuler
vat'ehdottomasti vidä voJmaftkaitTi*
m i k ^ kilpaiHjoiltsi". Lehti"^ muistut­taa,
että J o nyt on poistettu kalldd
rajoitukset teräksen tuotanxton: suh-
'teen Länsi-Saksassa, Ja että sen tuo­tanto
Jatkuvasti kasvaa.' J a KösKa
Englanti ei) ole "Euroopan'faiili-v Ja
teräsyhtymänv Jäsenenä^ —> fauonumt-taa
"Skotsman", — "sen jäsenet e i ­vät
tule välittämään Englannista.^
' E n g l a n t i l a i s e n porvarillisen lehdis-:
tön. hermostuneisuus Ja huolehitunei-
Euus länsisaksaialsten monopolien
kasvavan (kilpailun «Johdosta heijastaa
sitä siurkuteltavaa tilaa. Johon Iso-
Britannia on Joutunut astuessaan a -
merikkalaisten: imperialistien agres-siivisten
suunnitelmien Jatkuvan k a n -
natamisen tielle. Käsitellessään
engla'nti!aisten hallituspiirien politii.i.
kan seurauksia Saksan: kysymykses­sä,
^ eräs tunnettu; Labourrpuolueen
sanomalehtimies. Jonka: kanssa minä
:r3^
Jouduin keskustelemaan Joku a i k a ^ t -
tcn, sanoi;
— Tilamme, Johon Englanti on J o u ­tunut,:
e i - ple lainkaan odottamaton.
Me korjaamme nyt lyhytnäköisyytem-me
hedelmiä.: S e on seiaraus halutto­muudestamme
harkita selväjärkisesti
asioita; Kun< me: k a k s i : t a i -kohne
vuotta sitten luimme Neuvostoliiton
loiston: lausuntoja saksalaisen m i ­litarismin
henkiinherättämisen u h ­kasta,
n i i n tavallisena vastauksenam­me
siihen oli - i , se on '^propagandaa".
Nyt me .olemme pakoltetut huomioi­maan
tosiasioita.' j a ne ovat < meitä
vastaan.
TÄTÄ:
aiAKSOl SäSlAUA BHTAUA
S ä s parturi oU saanut klrkolLsve-rolaskun
j a koska hän el ollut tarvin
nut millään tavoin kirkon palvelusta
mml haa a s a n Johdosta kirkkoher
ran puhelle. Kirkkoherra antoi par'
turta käsittää että koska k i r k k o^
ollut avoinna häntä varten ja val­mis
palvelemaan häntä min häne^
pitää maksaa sHtä. NUnpä lariari
maksoi/ lärkoUisverolaskunsa. fign
aJatteU kuitenkiii asaa-Ja niiix lön
päätti lähettää khrkkohenalle iMkon
mistä palveluksista, joita hänellä oli
tarjolla vaikka kirkkoherra ja monet
muut eivät käyttäneet niita hyväk-
,scen." Kirkkoherra meni sen johdosta
parturin • pakeille ja asiasta syntyi
eeuraavanlainen keskustelu:
Klrkkoherra: Te olette perin julkea
kun olette lähettäneet minulle laslhm
sellaisista, palveluksista joita minä en
ole saanut.
Parturi: (IyHnun~parturitupani on
ollut aina kailsin tavoin valmis teitä
palvelemaan j a teidän on maksettava
siitä aivon samaan tapaan kuin minä
tein teidän! kirkkoonne nähden vaik­ka
en ole käyttänyt sitä hyväkseni
: Kirkkoherran kerrotaan maksaneen
laskun Ja- parturi ei saanut sen Jäi-keen
kirkollisverolaskua — niin väl.
tetään.
ehtojen Ja vlentlaikamäärieötaikia
englantilaiset yhtymät menettävät
tilauksensa SkandhMivian maista. Jot­ka
Joutuvat länsisaksalalsillefhrmoil-leV
vLansi-Saksa^on nykyään Euroopan
malxten niaiksUliiton yhtenä iuoton-nntajana
Jonka Mutta^'suoritetaan
.tilitykset I^nsi-Eurootian maiden (vä­lisessä
k^upasöa. - KulutSh-^ Vuödea
heinäkuussa Länsfi4SaksalIa o l i mak-sulUtontUeilla
57,7 mfljodhah-aönai.
rta, myönteinen balanssi, kun X ^ i a n -
nilla^' sita^ vastota oli 98 miljoonan döl-larta
vajaus j a oli se maksiiliitpn suu­r
i n yela^nen. ' ' *
Laajalla rtatanialla on käynnissä
Länsi-Saksan' monopolien hyökkäys
Englf^nnln ^oudellisia^^' asemlq vas­taan
Latinalaisessa Amerikassa. E n g -
lannta -vienti maapallon tämän osan
maUtin on kasvanut vuonna 1951 v a in
kuudella prosentilla «vuoteen 1950 ver­rattuna,
mutta Länsi-Saksan vienti
on samatta ailcana kasvanut '142 pro-^
sentillä. Sohnlen edullisia kattppa-soptmuksla
Latinalaisen Amerikan u -
seiden maiden kanssa Länsi-Saksa vie
sinne sähkökalustoa. maatalouskonein
ta, kulkuvältaeitä, t.s. kaikkea sitä.
mikä. muodostaa Englannta viennta
perusosan.
Erikoista rauhattomuutta saa EngV
lännissä aikaan amerikkalaisen i^Eä-j
omSn valvonnan alaisten. Länsi-Salt-
-san trustien nopea tunkeutumtaeb
Englannin perinnäisille markkinoille
Union vaativat iiutta>'kauppaohjeImaa«. joka
taicaisi tiiotteiden vient^Mlidollisuudet;
tääUä^n lomauttanut, nota l,<iOO työ-
.]^tä^l|^Mpä^
;'kf^:^'^t'Jo^s^^^
ni^ilet^rA^
soäilaa^-i^ että' s u i h in
^iie^ätiäi^tUiSta^^^
• kroo^iocf^aaa - ^ Union komitea
;ilo(^|tt^; fttä;^^
kohaö^ suljettu. _ ' .
G^H^iS^tpn^
:tä'iQn^'lpD^ Har-esterayh.
tiön. tehtaalta. Ja tapahtui
lomauttaminen^^
t^ytaenä* on, itiä. iisää työläisiä vähen­netään
piakkota. , ~
;7;;'t?iä"on^^^
etiäj^t^ailitvd^ra t u l i ^ perustaa
maanviljel^sv^^
vat • - edustetl^iUa^ t^äälset^ fsurmJarit,
iteolltsuuSen^^^^^
ettil^^^^t^
ttaita^ta
;^.iämx^^ta^
e t t ä l^
uhatessa
maanvilJelysk.alustoa. - tuottavien;
oiUsttusialtosten työläisiä, ^aioitti
.tlnited A i i t o W(^kersUCIO-bGC);ö
-United Steelvrorkiers (CIOr>CCL) tinio
osastojen yhteinen; komitea* Ottawan
hallitiista''-tekemään ^uppasopin^Uk-sla;
sellaisten maitten :kansi&' Jotka
eivät osta käteisellä.
Unlolden edustajat selvittivät häkö^
kantansa Toronton alueen :neljälle
liittoparlamentta Jäsenelle, kehoitfeaen
heitä toimimaan työläisten työstä-erottamisen
estämiseksi. Edustajat
selittivät parlamentin Jäsenille, että
työnantajat perustelevat työläisten e-rottamisen
Ja lomajittamlsen vien­timahdollisuuksien
liuuttttmiseen' se­kä
Canadassi j a Yhdysvalloissa v a l ­litsevaan
yleiseen markktaatUantee-seen.
Unionistit osoittivat tllanteetx.seu..:
raavanlaiseksi: ,
Torontossa— Y l i 1.000 työläistä on
lomautettuiMassey-iHarriS-yhtiÖn l a i ­toksista,
ilman että olisi mitään ta-r
kausta heidän vtaamlsta työhön pää­systään.
kanssa' o l i jiölijaha: kokoukselle,; Joka
pidetään hallituksen edustajan kans­s
a Ottävirassa ensi kuun aikana.
«ASlSISTAUTUMISEEN EI VOI
LUOTTAA" '
" Massey-Harrlista työläiset ovat i l ­maisseet
mielipiteenään- uudelleen sen
mitä 'UAlW:n Johtaja oeorsfe Burt
sanoi piirikomltean kokouksessa viime
maaliskuussa, että union 63.000 jäsen­tä
eivät voi luottaa siihen, että "sota-tarvlketuotantd
vOIsi estää työttö­myyden*.
(Mainitussa kokouksessa George
Bturt sanoi: " O l i s i väärta jos unionune
luottaisi sitaen, että sotatarvikkeiden
tuottamlseUa voidaan estää työttö­myys.
J a siksi meidän tulee vaatia,
että työtä tehdään nuorisomme elä­män
Ja hyvtavoinnta edistämiseksi.'*
Osoituksena siitä; kutaka unionis­tien
keskuudessa tulee yhä yleisem­mäksi
sellataen käsitys, että työttö­myys
Ja lomauttamiset ovat läheises­sä
yhteydessä maaliman kauppakrli-sta
manssa, o^ Ontarion maakunnal­lisen
Federation of I^borta huhti-
^kunssa hyväksymä . päätöslausehna.
Jossa; veiadittlta ulkomaankt^pan l a a -
Väittävät työväen
palkkoja suuremmiksi
kuin ne ovat
Helsinki. — IPuoIustellessaan Me­tallityöväen
liitossa tapahtunutta jä­senmaksujen
(kaksinkertaistamista
ovat liiton puheenjohtaja Liljeström
j a hänen apulaisensa liiton varoilla'
•julkalsemassaian lentolehtisessä In- v
nostuneet väittämään metallityöläis-;
ten palkkoja nita (korkeiksi, että ei
edes työnantajat Väitä niitä niin.
korb3iksl kuta mliksl Liljeström ne^
"näkee".
-Maimtussa lentolehtisessä väite-'
tään miespuolisten konepajatyöläis- \
.ten kesklmäätalseksi tuntiansioksi'
1181.44 markkaa vaikka "Palkkatyö-
Iäisen" lokaik.; 24 päivän numerossa'
"eri" työnanta(jaaUttojen (keräämään.
ataeLstoon perustuvassa" palkkatUas-'
tossa esitetään miespuolisten 'bone-pajatyölaisten
keskituntiansioksi 171
markkaa; K u n hyvin tiedetaan, että
työnantajat; otaa pyi^vat suurente­lemaan
työläisten palkkoja, nähdään.
varsin:.hyvta miten "totuuspitolsia"
ovat^^-IAljestrtiimta luvut.
Sitten 1948 ovat metallityöläisten
palkat-(kohonneet: hänen lukujensa
Iperusteella kaiksinkertaislksl mutta
ijäsenmaiksut on korotettu nelinker- ^
taisiaijl.
13 kanavan kaivajaa
menetti henkensä .
Marokossa
Meknes, Ranskan Marokko.— Tors*
tataa sai 13 marokkolaista työläistä
surmansa täällä olevalla vesijoihtoka-navan
työmaalla. Useita tonneja
maata vieri heidän päälleen.
Seitsemän muuta työlaista sai va­kavia
vammoja.
Jentamlsta. Tämä vaatimus etitet-tlta
C^tarioh pääministeri Frostille ja
hänen hallituksensa jäsenille.
Vaatimushiusunnossaan O F L : n vir­kailijat
esittivät mielipiteensa sUtä
mikä johtaa työttömyyden lisäänty*.
miseen j a kehoittivat Ontarion hal­utusta
käyttämään vaikutusvaltaansa
liittohallitukseen, että se lyhtyld
kalkkita käytännöllisita toimenpitei­siin
kauppasuhteiden pärantamisekji
Commonwealthin Ja koko maailman
mittakaavassa. Jotta täystyöllisyyi
-voitaisiin säilyttää.
Heljiioksi kävi nnetsämiesten
Sen; tjälkeen feun Jänlkkiea-J,uo&-
äupplka kääcyithaltljataisar
j a . O n t a r i o n .konServatUvJsen*'h^lU-,
U ^ e n , jhyötäyaiikntuks^a: -.suorittlv
"demokraattisen" vallankaappaukseni
meUäteöläisten unlqssa,", Ojvotmet-!
sätyöläisten olot jatiicuvastr. liuyneet'
»helpbxnmibK^ , f-
Nita-iKauarf tam mctsätyölälsten
itsensä valitsemat ^ ^iehet . olivat
unipn johdossa, kehoittivat he met-;
sätyöläisiä ^ t k p i ^ a s t l ^yomaa:t^ so-:
phnnksiea> ngfud%t$am|^ t.hupiehU-maÄh.
fcämBPJ*» ^tetoä.Js^ tervcel-listaä
pitämisestä Ja^ vieläpä sUt^kta;
että kämpUlä tarjoillaan kunnollista
rudkäa.
iMyöskta p i t i sillota..kämplU|k Hes'
«Eustella palkkavaatimuksIsta,\sopi-;
nmsten 4iyväb3ymisestä t a i bylkäämi-{
sestä Ja monista muista metsät^öläis-:
ten elämää Ja hyvtavotatla Icodce^
yisx& asioista. • > ^
Kaiken kukkuraksi nuo metsätyö-.
Iäisten i t s e n i valitisemat • tohnitsi-'
Jat, kehoitteUvat työläisiä lOrJoitte-lemoan
asioistaan 'met^työläisten
julkaisuun TimberWoiicerIta.
:;, Jaa*a;: seiUdSta;:«terbonon. painos->
tusta ne omat miehet yOläpltivät. :
, Saattoipa Josftus mennä osiat^^sel*
laiseetdda.^^^iofamnn^; ettebrnlitä saa­nut
•laukeamaan m u u l l a k u t a ' ' lyö^
mällä työkohit kasaan, kuten vuonna
1946 syksyltä, Jollota palbiiit pantUn
liir"»
yli kuusi viikkoa; -l^täneen lakon
avuUa^^nouseipa^y olk
li^i^e^n,' Jolösaktavt^kukslssa -.edem*
m ^ i u t a puoiea?.' . ^
|:'.<ätö^rta -r^^itaf^Ofemtalnkta Jäiik-/
>kIen^;-•;^^välIan|p^1^aukse^^
jonf^Mekta, . EUoQa&esta' tdiihusia
PääÄ- V / ' ^ - - ' ^ '
^ >M^^tsätyoläist^ , el . n y t tarvitse
valyäta-pl^taän^otpiä asioitaan pun- :
hltessa^ el OtkUu^aan. slUä Cooperta:
lämpiniiksi sydänystäviksi Osoittau­tuneet
sutQ«t^/;pa|pteflyhtlöt,v^^ pa-rränmitAta'
heidän palkkaa­mansa
"kirjänopptaeet" pitävät sUtä
huoleuf, ' " - '
l^Iuntäsä muutama k u i ^^
ten Cooper, muutamien •'Yes"-pol-kien'
-varjostaman^';teSd s<ä>imuksen
paperlt^ttuyhti^lde^ kanssa, ei siinä
viUvattU anetsät;^läl^ kyselemmiä
faekläxl: miellpiteimän,; e i ezmen sen
äliekirJoittami8ta,,,elkä Jälkeen.
/Työnantajat vain JuUstivat, että se
on ."ensimmäinen^,viime maailmanso-dan-
JäUceeii :.:aB^IrJoltettU sopimus,
'jo&avtyöläiäue' ei myönnetä nitar
kääidaista p k l k a i ^ r o t u s t a ".
B u i r o d ! ^^i^,/5U|nkafuii näin liyvän
soptaiulUKn suhteen /votautkoan oUa
mltäiid keskusttaemisto.
' (MikäU senjx^dättomtaen on k y -
«$imyksessa."nän slitäikta huolehtivat
työnantajat, ;tyeiäIsiBt saavat vatale?:
kotelia^ J a ' nautUa hyvästä minkä
Mrnmm"
herrat tarjoavat.'
/Eikä tarvitse Ontarion metsämies-'
teh enää^^joäiella; asioista omaan
lehteensä&ään.
E i , sillä AhltUitoi Spruce Pallsta,
Matathonihja^muiden suärien.yhti­öiden
kirjamlehet uhrautuvat heidän
puolestaan' nä^famään sen vaivan.
Näfn tulevat kirjoit^^tkta^paljon
BUlftvömpla-Ja^kauminipIa. E i nUssä
nakerrella ^ sellaisten -iplkknkysymys-;
t^n^^^ympäriOä Jcuta ^ metsämiesten'^
p^kat;: terveys<*>ti'Jokapälvätoen;
rudka Jne. ". . ^ . , . ' ' .
• 'Nosserll/sellaiset,Maiset joutavat
'asiat eivät ituulu Jupisen sanan pals-'
t^Qille.' Järjes{eläänr*'metsät!yö-:
Iäisiä; varten'^ ilmestyvässä yhtiöiden
rahoittamassa. "Baäa' NesvslMa" o i r
Jkeita r i l y s t e r y Bushworker" arvaus­kilpailuja;
j a ;JUUcaIstaan''"hkmuJut-tur-
Jattokertomusta '-";|lautaverhon
takaa". ' ' - / ; - •
Lisäksi-tietein Kaikenlaisia häus-:
Koja -kertomuksia ^yhtiöiden suuresta
i'ra*kaudes£a'^ metsätyölälspoloisla
kohtaan.
- -Tämä jalo •^metsätyölälslä varten"
toimitetta "BUsh News" näyttää i l ­mestyvän
Oähavvassa, Jonka emme
ole ennen :tienh:^t. olevan: huomat­tavamman
met^tyakeskttksen/ Nita
kuitenkta ion llmestymlspaHcka ;mer-
Isltty edessämme olevisäa kahdessa
mainitun "työnantajatatyölälslä v a r ­ten"
tohnitetun Bush Newsta k u l ­massa.
' Viimeisfahmägsä, lämmunnL nume­rossa^-
o n eiSsidirroskuva;'jossa vielä
Viitataan /^vanhaijo.^ liyvaao£a%^nf,
Joiioi^xftäbjttiin 'fcäJc^bt^is£Qa'ia-voiUa
J a . n y p i t t l t a täitä paidan Ja
housujen saumoista.
Nyt sanotaan kaiken olevan jär*
'Jeatyk^eissä; mutta - unohdetaan hy­väntahtoisesti,
että metsätyölälset
saivat käydä ankarat taistelut ennen*
kuta työnantajat suostuivat poista*
maan tuplapunkat ja muut "taioto-suhteet".
' B e r r a varjele meitä ystävistäni*
me" on vanha sananlasku, j a lud-tavastl
tämä tulee monCn metsätyp-lälsen
mieleen katseUessaan sitä In­toa
millä metsätyoläisten säkänä*
han Ja hien uustannuksella rikastu*
neet Ja lihoneet työnantajat nyt huo­lehtivat
nietsätyöiäisistä. ^'
autenkä tämä huolehtlmtaea vai*
kuttäa met6ätyöldöt«n elämään, oto*
suhtelslta Ja 4>alkfcolhin. se tuntuK,
,nyt; Jo ijyvta. va&uttavastl. ,
^Olosuhteet ovat huoiiontunect, elin-,
kustannusten noususta huoUmattt
palkat ovat paikaBaon, vaikka oe jo
edellisen soiilmiiksen aikana jäivät
lilan alas, verrattiina muiden teolli­suuksien
palkkoihin.
Eetu Saita, edesmennyt Suomen
työväestön yksi xehtl Johtaja sanoi
aikoinaan: «Kavahtakaa slllota wm
porvari kSittää, sillä silloto olette bar-;,
hateillä."
Mutta kun porvari moittii työväen-hlkettä,
slllota se melko varmasti ott
oikeilla raiteilla. '
On siis aika metsätyölälstenkin
kavahtaa Ja »yhtyä kaikella tanno;
l a rukkaamaan uniota takalrin ojk
kelUe raiteille, työläisten e l l n ^ - l «'
ttoklmättömän puolustamisen ma^r.
le. J a n i t a kuta kuuluu, aseti»»
dnne mlhh^^inuukto hyyalkkäpapöJ. ,