Vapaus, August 14, 1956

              Sivu ^ Tiistaina, elokuun 14 p. — Tuesday, August 14,1956 j
m V A P A U S
IIfB£BTr) ~ iDdrpetufeitt Utx>r
Onpu) ^ Finnidi Canadia»,, tif'
taUttbed Mov; m?. Aotboflzed
•s teeond cla» mall bj the Fost
Office DepajtmeDt, Ottavra, Pul>-
lUUd tlirlce veeUy: TueadajV'
TUJindajRi 80d BaUirday* by Vai^tus
PobUshii» Company X^td., at 100-102
d m S t W., Sadbury. Ont, Canada.
Telephonea: Bt». Office 06,4-4284;
VOiUnUA Office 06.4-426S, Manager
E.Stdcst mtorVr.EkltM. MaJUng
addrea»; Bo» flg> Sodbury, Ontarto.
Aavdrtiiiog raU» t9on apptteatlp£
TranslatlOD free of charge^
T1LAU8HXNNAT:
Caoadaasa: ^ j rt. 7Ä> 6 Jdt. 3.75 j j 3 kk.
srbdyavaUolBsa: 1 tk. 8Ä) e kk, 4-30
Suometa»'. 1 irk. a>SO 6 kk. 4.75
Puoliksi totfa ja tarua
Kolme huomattua canadalaista, kaksi juuri eläkkeelle
jäänyttä kenraalia ja liittohallitukseu pääministeri — on pu-
* htfput puolustuslaitostamme hyvin läheisesti koskevista ky-,
*r symyksista. - ' ,
" ' life olemme taipuvaisia liittymään pääministeri St. Lau-s
».
* xeiitijn siinä kun hän alahuoneen istunnossa se;litti,'€ttä yleis-
^ esikuntamme entinen ,päällikkd, kenraaliluutnantti Guy Si-f
moiids.yritti aiheuttaa halyyntyneisyyttä.canadalaisten kes-
^ kuudessa, esittäessään lausunnon, että Korean ^prikaatin v.
* 1950 värvätystä 20,000;sta miehestä oli toinen puoli, eli 10,000
Ä armeijaan kelpaamattomia miekkosia (7,000 karkulaista en-t
nön rintamalle lähtöä!) jotka oli potkittava pois armeijasta,
t Kenraali Simonds esitti täinän paljastuksen perusteluksi pit-
"^'Icäaikais^lle kampanjalleen pakollisen asevelvollisuuden puo-v^
4?sta. "yapaaehtoisuus** oli ainoa syy, miksi Korean prikaa­tiin
saatiin näin kehhoa miesvoimaa, selitti kenraali Simonds.
Tosiasia kuitenkin on, että toisen maailmansodan aikana
C Canada sai vapaaehtoisuuden perusteella kerman Canadan
nuorisosta asevointien; palvelukseen kun maatamme uhkasi
; fasistinen valloittaja. Varmaa myös on, että samanlaisessa
^ tilanteessa nousisi kpko »Canadan .nuoriso'uudelleen maatam-
I me puolustamaan. , <
V Mutta Korean sota oli jotakin sellaista, mitä Canadan
kansa ei sydämessään "voinut oikeuttaa. Syytä siihen, miksi
Korean prikaatiin saaiiirt niin -kehnoa ainesta, on haettava
Itorean sodan laadusta ja merkityksesta, eikä maamme va-paaehtoisuuteen.
perustuvasta asevelvollisuudesta, Pääminis-feri
St. Laurent oli, niin uskomme vakaasti? täysin oikeassa
' selittäessään, että kenraali Simondsin tarkoituksena oli nos-tattaa
hälyyntyneisyyttä kansakunnan keskuudessa. ' Selvää
, myös on,'ettei kenraali Simonds saanut mitään pahJikkimieli-ala^'
syntymään, joten pääministerimme oli ilmeisesti oikeas-
JB& sUnäkin. ,
Valpas Häsnfaicfl^ Loog lake,
Ont.; täyttää torstaina, elokuun 16
pnä 72 vuotta.'
Ilmi Syri%, Port' Arthur, Ont.,
täyttää maanantaina, elokuun 20
pnä 65 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tuJta-vajn
onnentoivotuksiin.
Ontarion iulisf antaa loroniBe ositulcn» w ^
Nyt on mr. Frostin viioro
Mitä muut sanovat
; , Mutta tarua on .käsittääksemme pääministeri St. Lauren­tin
lausunto, ettei hän ole koskaan antanut suurtakaan arvoa
Canadan armeijassa vv. 1949-55 adjutanttikeriraalina toimi­neelle;
nyt eläkkeelle jääneelle kenraalimajuri W. H. S. Mack- *
Jinine.r Mahdollisesti ei pääministerimme ole henkilökohtai­sesti
suuremmin arvostanut mainitun kenraalin työtä, mutta
" muistaa tulee, että hallitus on pitänyt miestä kuusi vuotta
i hyvin kork^sa armeijan vifassa. ; o . ' ' . •'§
Mutta^huolimatta kinkaan siitä! mitä"pääministerimme
mahdollisesti kenraali Macklinistä ajattelee,' tosipsia kuiten-
. kin- on, ettäi vämeksimainitun vilmfe keskiviikkona Couchill
l chingin konferenssissa esittämät lausunnot ovat saaneet mo-
, t net canadalaiset nostama^^n Silmäkulmiaan ja rypistämään
Nyt eläkkeelle jäänyt kenraali Macklin syytti, ^ttä liitto­hallitus
ori tehnyt "päätöksiä, jotka tiettävästi vaarantavat
Canadan turvallisuutta" jd joiden perusteella Yhdysvallat on
voinut luvattomassa määrässä sekaantua Canadan asioihin.
Veronmaksajain kannalta katsoen meidän täytyy maallik­kona
tyytyä kenraali ^acklinin lausuntoon, ellei sitä vakuut­tavasti
peruuteta, että puolustuslaitoksen yhteydessä-"seuraa
miljoona toista miljoonaa dollaria suureen suohon ("quick-sand")
Tämän jälkeen kenraali Macklin esitti väitöksen, että Ca­nadan
puolustusstrategian~tärkein~ olemus ei ole lainkaan
' canadalainen vaan Yhdysvaltain strategisten ilmavioimien
strategia. Nämä Amerikan "strategisten ilmavoimat" on
aseistettu atomiaseilla ja valmennettu atomisotaa eikä mitään
; muuta varten. Canadan puolustusohjelma on sidottu siihen,
selitti kenraali Macklin korostaen, että täten Canada on val-
^ mistautunut vain atomisodan varalle.
Kehittäen edelleen syytöksensä perustelua, kenraali
* Macklin sanoi, että Yhdysvaltain strategisten ilmavoimain,
imihin puolustusohjelma on sidottu, ei tarvitse vält-
^ tämättä olla sodan'syttymisen esteenä. Kenraali Macklin
' selitti, että ylivoimaisesti ilmavoimiin nojautuva ohjelma,
' mikä on jo maksanut Canadalle monta miljoonaa dollaria,
m
' Yhdysvaltain strategistenilmav&iniien sekaantua siinä m^ä-
^rin Canadan itsemääräämisoikeuteen; ettei Canadan rmikään^^
hallitus olisi voinut sellaisia oikeuksia myöntää Britannialle
vviimeksikuluneen 50 .vuoden aikana, lukeutuen tähän myös
sota-ajat.
Tästä huolimatta^ selitti kenraali Macklin, yhdysvaltalai-^
: set ovat tyytymättömiä; i Mannermaan puolustuksen päällik-A
kö» kenraali EarlePartridge^ ja strategisten ilmavoimien pääl­likkö
»^ kenraali Curtis LeMay esittävät j ulkisesti ajatuksia
/että RCAF:n (Canadan ihnavoimien) laivueet ja RCAF pi­stäisi
alistaa välittömästi heidän komennuksensa alaisiksi. Sil­loin
kuin tämä tapalituu, selitti kenraali Macklin, RCAF:sta
tulee suuren naapurin välikappale, ja silloin voidaan nähdä;
miten itsenäisjrytemme haihtuu pois.
Meille on aikaisemmin selitetty^ ^että maan itseroäärää-
; misoikeuksista on tingittävä ja yhdysvaltalaisille ahnettava^
sananvaltaa myös meidän maassamme jtfuri Canadan ja sen*
~ kansan puolustamisen vuoksi. '
Mutta kenraali/ Macklin esitti mielipiteenään; että sito­malla
leijonan hännän tavoin puolustusohjelmamineYhdysr
valtain strategisten ilmavoimien ohjelmaan; Canada ei ole
tullut turvatuksi, vaan voi joutua välittömästi ^'ei kenenkään
maaksi'^ sodassa minkä syttymisessä ja käynnissä-s
asiallisesti olemaan mitään sananvaltaa . . .
; Puhuessaan Yhdysvaltain strategisten ilmavoimien mer^
kityksestä maallemme, kenraali Macklin sanoi, että toisin
kuin luullaan, tämä järjestelmä ei suojaa canadalaisten hen­keä
ja canadalaisia kaupunkeja atomihyökkäystä vastaan.
Nykyisten valmistelujen yksinomaisena .tarkoituksena on, ku-
' ten alahuoneelle esitetyssä Valkoisessa kirjassa osoitetaan se,
että' annetaan hyökkäyksestä varoitus YhdysvaltJun' strategi­sille
ilmavoimille niin, että ne voivat nousta ilmaan ennen-^ ;
kuin ne tulevat hävitetyksi maassa.
Tässä tilanteessa olisi Canada avoin maali atomihyök­käystä
varten ja meidän edessämme ohsi perikato, selitti
' kenraali Macklin.
Tullen mieheltä, joka on vuosikausia toiminut puolustus-
SUVBI "ABMONOSOITVS"
• Monacon ijrinssi Rainer j a ' holly-vöodOainen
mttijansa Grace Kelly
"alcnfalTaf' ensi kerran hSämatkal-
'.aan pitkin - Välimerai: maita < palat-.
tuaan- näyttäytymään kansalleen.
Prinssi Ja jHlnsessa ilmestyivät palat-jlnsa
verannalle ja armollisesti hei­luttivat
Mttään torilla seisovalle vä­kijoukolle
— noin viisisataa hetikö.
Se oli heidän ensimmäinen julkinen
esiintymisensä hälttensä' jälkeen;
minkä' tietysti roJalismiln hassahta­neet
sanomalehdet katsoivat tärkeäksi
jiiJistaa maallmalle.>-Ti Naisten Viiri
Kyt,, kun OtfäwafiS3 aa hyväksytty
uusi maakuntien ja lUttovaltfon vä
Iistä vetottilojen jakoa koskeva laki.
seuraava askel verotulojöi jakmiisek
si S(q)usuhtel3esti kaikkien hallitus­elimien
;kesken on riipjuvainen On­tarion
pääministeri Frostista. Asian­mukaisiin
toimenpiteisiin tulisi ryh­tyä
Jo ensi marraskuussa alkavassa
lainlaatijakunnan istunnossa.
Vaikka Ottawassa hyväksytyssä lais­sa
el lod^ taattu täydellistä tafsa-puglista
verotulojen jakoa liittoval­tion,
maakuntien ja kuntien kesken,
erikoisestlkto mikäli on kysymyeiyh-tid-
ja tuloveroista, siinä kuitenkin
Hintojen alennusta
Pekingissä
; Kiinan^ kansantasavallan pääkau­pungissa
vPekingissä on kuluvan
vuoden kuuden kuukauden aikaija
alennettu enemmän kuin 2,500 tava-
«ranifflikkeen hintoja; niihin lukien
välttämättömyystarvikkeet, lääke:
tarpeet, pumpulikanka^t ja opetus^
välineet; 'Tämä on käynyt mahdol­liseksi
pääasiallisesti tuotantokulu'
ien alentamisen ansiosta.
2,100 erilaisen välttämättömyys­tarvikkeen,
mm. kumi- ja nahka-
Jalkineiden, termospullojen j a vuo­devaatteiden
vähittäishintoja on
alennettu 10 prosentilla; puuvilla­kankaiden
18 eri nimikkeen vähit­täishintoja
on allennettu 12,4 pro­sentilla;
lääketarpeiden ja lääkä­rin
työvälineiden hintoja 20 pro­sentilla.
tunnustetaan maakimtien oikeus pa­rempaan
osuuteen näistä' :;;rerol8ta.
Nyt on hyväksyttävä maakunnan ta­holta
kunnat puoliosallisiksi näihin
yhtiö- Ja tuloverotuloihin ja .siten
helpotettava .niiden yhä raskaam­maksi
käyvää velkataakkaa.
Täten voidaan lopettaa sepaikal-laan
poljenta, joka on valliimut maa­kuntien
Ja liittohalUtuksen väUIlä.
Siten maakunnat muodostuisivat koh­tuullisen
verotulojen 'jaon esitaisteli­joiksi
Ja annettaisiin musertava isku
St. Laurentin ballitiäcsen, canadalals-vastatselle-
verotulojen keskittämisel­le;
isku. joka hyvässä tapauksessa voi­si
tehdä mullistavan käännöksen :tu-levlssa
liittovaaleissa.
ITUSI JAKO KUNNIUE
- Ottawa myönsi •: maakunnille;: 10%
tuloveroista; 9% yhtiöveroista ja S0%
pertotöverolsta: Kalkki tämän lisäksi
on > perittävä - maakuntien toimi£sta
rinnakkaisena verona. Tämä,ori kau­kana
tyydyttävästä; Me olemme kan­nattaneet
pääministeri Frostia' vaati-essamme.
ei • 10-9-50 prosenttia, vvaan
15-15-50 prosenttia. Me olemme eh­dottaneet
vielä suurempaa osuutta
maakunnille. Mutta kuitenkin \vero-tulomahdolllsuuksien
; ''vuokraamlsv-menetelmästä
on luovuttu Ja tuhnus-tettu
sanoin, vaikka ei teoin, te^ver-taiset
oikeudet verotuloihin. ^
Egyptissä alkanut uusi ajanjalao
Suezin kanavan kansallistuttamiiella
Eräs ajanjakso-päättyi vhebiäkuuh
26 päivänä;' Jolloin: presidentti Nasser
Ilmoitti, että Egyptin hallitus on
kansallistuttanut v Suezin kanavan,
^ y t alkaa uusi ajanjakso kansalle. „
Ulkomaalaisille - osakkeenomistajille
"^maksetaan noin $210 miljoonaa, josta
summasta'/$16&''mUjootiaa ^yhtiön re-servivirolstai
Ja loppu Egyptin valtio-varoista.
Britannian pääministeri Disraeli
sat; kanavan '/Britannian kontrollin
alaiseksi V. 1875 $20 miljoonan hin­nasta;
V. 1954-Ij^ant^vayhtiö sai kana-vamaksuina:
$165 mUJoonaa. Yhtiön
viimevuotinen voitto oli $33 miljoo­naa.
Britannia valloitti Egyptin, asevoi­min
V. 1882. Viimeinen brittiläinen
sotilas lähti Egyptistä viime heinä­kuussa.
Heinäkuun 30 pnä United Press i l ­moitti:
"Yhdysvallat. Britatmia ja
Ranska tänään kiiruhtivat suunnitel­mia
merivolmlensa^ toiminnan yhdis­tämiseksi
sBnä tapauksessa jos Sue­zin
kanavakriisMeimahtalsi ilmiliek­kiin
• ennenkuin diplomaatit aikaan­saavat
sopimuksen Egyptissä*. Saman­aikaisesti
Britannian pääministeri
Eden neuvotteli asevoimien ylelsesl-kunnaa
päällikköjen kans^."
Ranskan ulkoministeri Pineau sa­noi,
että hän kannattaa "paljon no­peampaa:
ratkaisua" kuin : olisi: mah­dollista
vetoamalla YK:n turvalli­suusneuvostoon.
Egyptin hallituksen taholta on: sa­nottu,
e M se el tule hyväksymään
minkäänlaista 'kansainvälistä valvon­taa
Suezin kanavan yli.
Neuvostoliltod kommunistisen puo­lueen
sihteeri; N. Khrushchevsai/oi:
"Me katsomme, että Suezin ^'kuiä^nn
kysymys vvotdaan Ja on ratkaisttlva
rauhallisin keinoin." > „
Hän^arvostelt Britanniaa'Ja RaiiSr
kaa/liiallisesta ^kiihtymisestä" kän-sällistuttamlskysymyksen
yhteydessä
sanoen, että "sieltä on kuulunut epä­viisaita
ääniä. Jotka vaativat määrää­mättömiä
estetolmenpiteitä, vaikkapa
asevoimia.'^ Hän uskoi, että maltaii-semmat
mielet - Britsmnlan Ja Rans­kan
valtiomiesten keskuudessa voivat
ratkaista tilanteen.
Presidentti Nasser sanoi, että
Suezin kanavaliikenteestä saaduilla
voitoilla voitaisiin- rakentaa $1.3 mil­jardia
maksava Aswanin pato, •'Se
pato varaisi sähkövoimaa. Egyptiä
teollistamiseksi ja viljelysalueiden
kastelemiseksi.
Tehdessään kansalllstuttamlsta kos­kevan
julis^tukseri presidentti Nasser
sanoi:
Vsuezin kanava kuuluu meille. Se:
on rakennettu egyptiläisten toimesta
Jä 1^120.000 egyptiläistä kuoli sitä r a ­kennettaessa.
Suezin kanavayhtlö on
riistänyt meiltä $100 miljoonaa Jo^'
kalnen vuosi. Me käytämme sen l a - ;
han korkean^ padon rakentamiseksi;
Me luotamme omaan voimaamme,
omiin lihaksiimme,/ omiin varoihim­me;
Ja sitä tulevat johtamaan egyp­tiläiset!
~ Egyptiläiset!"
Kaikki tietävät, että taistelu el ole
vidäpaätty2Jyt.^Se jatkuu jä sen tu­lee
jfMcn». Ontarion liulisi Johtaa s i ­tä
taistelua, Ontario on erittäin hy>;
i^stik asemassa siinä suhteessa. Mut-,
ta päänrfnisteri PrCirtin kaiinanoiassa
op yksi virhe. Hän ei ole myöntänyt
kunnille samoja oikeuksia, joita .hän;
on vaatinut Ottavalta maakunnal­leen,
TOtyjen. keskuudessa puhutaan'
aikalaina paljon'Siitä kuinka kuimat
ovat "-tärkeitä itsenäisiä- olioita". -
•ramä oli George I}rewn tapa sa­noa/
että kunnallLiila hallintoja el voi--
da enää' pitää toisarvolsiniT hallitus­eliminä
Canadan lUttovaitiossa.' Mut­ta
todellisuudessa pääinlnisterif^ost
ja: Ontarion ]»}xiservatUvhienhanitus
eivät ole vielä menneet niin pitkälle,
että tunnustaisivat kuntien oikeudet
verotulojen Jaossa: samassa määrin
kUin liittphallitus on tunnustanut
maakuntahallituksien oikeudet.
TASAPUOUSEI OIKEUDET
Kauan vaadittu. Ja Kaiian,kielletty;
suuri r^lionnl on se, että kunnallishal-linnoiUe
annettaisiin kohtuullinen o-suus
yhti&r: Ja' tuloverotulolsta rniiden
taloudellisen aseman elvyttämiseksi;
Näin tulisi tehdä ensiksikhi siksi, et­tä
kunnallishallinnoilla on vissit vel­vollisuudet:
koulumenojen ymaksaml-.-
sessa..Samoin on myös tunnustettava,
että 'kunnallishallintomme 'muodosta­vat
eroItCamattoman osan omaamme
hallintasysteemlstä; Ne eivät ole; tois-;
arvoisia eUmlä, JoUta olisi kleHettä-vä
puheoikeus, joilla.ei olIsi:minkään-lalsta,
oikeutta:'osallistua cänadalal-seen
demokratiaan. . ' •, -
'; Näistä syistä on olkeln.^sanoa; kuten
sanoi .'lVm>ntöh-pot]qaestarI^PhiIllpä^ja
lukulsa^-muut pom^estarlt.' että kun­nille
'tulisi laat4a niiden oma -Magna
Carta -; (ensinuQälnen^ v; 1215 Englan­nin
'kunixikaan;jQ];inin'a^^
ma oikeuksien laki): Kunnat ovat-pa-koitettuja;.
:yrittäessään^'ratkaista,; t a -
loudelUsIav ongelmiaan, tuomaan mesil­le
kysymyksen niiden asemasta, osuu­desta
Ja oikeuksista maamme hallin­nassa.''
Juuri samojen c- kysymyksien
perusteella meidän on • nyt- kehdltetr
tava'pääministeri. Frostia asiahmu-kaiseen
lalnlaadintaan. ^ , ' ^
KBHSI OPETUKSESSA , , \ /
. On häikäisevä tosiseikka se; että;ve­rotuksessa
jaT>TahoittamIsessaV'^lin-;
tyny t kriisi - koskee etupäässä koulu-halllstaai.
Ontariossa ; kixioitti»itwi
kouJuiblD 750XK)0 uutta oppilasta t u ­levan
> Jcynunenen vuoden aikana ja
koulujen ^varaaminen näla suurelle
Joukolle merkitsee, useiden miljardien
dollarien menoja.; Maakunnassamme
ei ole läheskään tarpeellista .määrää
kouluja ja niin lastemme koulutta­minen
kärsä vastaavasti.
Kuinka;kunnatjroisivat kerätä ko­tien
Ja omaisuuksien omistajilta tar->
vittavan : verortiäärän? Tain kaikkein
taantumiiksellifiimmat Ihmiset: väit­tävät;
että tarvittavat varat kerät­täisiin
kiristämällä kunnallista veron-maksajaa.
E i kukaan järjeUinen i h ­minen-
voi iväitt^, ettäomaisuusve­roista
maksettaisäh opetusmenot. OI-keutetttffJa;
kohtuulllnen käsite on se,
että yhtiö- J a tuloveroista .maksettal-'
5iin ensikädessä opetusmenot. ^'
Meidän tulisi kaikin, mahdollisin
keinoin korostaa jäämlnisteri Frostil­le,
että hänen tulisi ryhteä.tarpeeHlr
slin toimenpiteisiin ensi marrasktnis^:
sa Ontarion lalnlaatijakunnassa^ kun-«.
nalUsvara^symyksen - ratkaisemisek­si.
K a i h e n työläisten ja, asiaan kiin-.
nostuneiden; i k i s t e n tulisi 'korostaa
tätä ; seikkaa Mnen; hallitukselleen
kaikinmahdolllsin keinoin. Työväes­tön-
tulisi ensikädessä Ttehoittaa-kun­nallishallintoja
toimimaan tässä asi-assai
^ »
KM
NL nimeimyt
ampujansa
Belsiidci,— Suomen ja Neuvosto­liiton
väli&een ampumamaaotteluun
on Neuvostoliitto ilinoslttattut seu^
raavan 33-Duebisen joulckveett:
^ johtajina Georgij Kaslov |(ää-johtajana.
Ilja lobelson. HjaAndre-jev;
Leonid Makarov j a Aleksei Da-nlov;
luväariampujina AnatoHj ^og-dänov;
Vasilij Borisov, Allan Erd^
man, Moisei Itkis, Vladimir Jalise-jev,
Pjotrr Avilov, Javys Eminbeili
Boris Pereberin, Valerij Tserkasov
ja Pave\ Peremotin:
— pistooliaropujjna Vladimir De-min,
iHabmud Umarov, Anton Ja-sinski^
Vladimir Dorin, Konstantin
Martasoy, ?Aleksei Gusbin. Jevgenij
TserKaäov, Viktor NanosoV, Vasili
Sorokin, Aleksander ,.Semtsov,Ni>
kolai Kalimtsenfco, Pjotr Sheptars-k
i j ja £f im Hafdypov;
hirviampujat Vitalij Homanen-ko;
Dmitri Grigorishini Fjodor Pus-yrj.
V&dimirSevrjudgin ja Vasili
Onishehko.
SITA
JA TÄI
T^jnä Juttu. on ;8nomen yjtit
päiviltä.
Kaksi miestä keskusteli S)
torilla. ^
r— Joko oot.kääiXDä perruutta
porvarllehe tnaakse?
Toinen ilmeisen harmistuoeci
- r Voi juukeij, kun en oo sitä
nakkaa! Oespa sommoo soalu
ruuttoo se nyt;
Kymppi 28.20
tavoiteitädssa
Moskova. — Vladimir Ktit^
sunnuntaina, elokuun S pnä s
ti uuden Neuvostoliiton ennät
10,000 metrillä ajalla 28. 57,8^
maanantai-iltana r Moskovan- r
Kimari valokuvaus-koneteollisuus
Tiantsinissa on ensi kerran Kii­nassa
.alettu tuottaa filminauhaka-meroita.
Tällainen kiinalainen pie-noiskamera
muodostaa sellaisenaan
kokoonpantavan 'kameran, jonka ob­jektiivin
valovoima on 1:3,5. Tällä
kameralla otetut: ja yli u 30 kertaa
suurennetut kuvat ovat hyvin selviä.
Lehdet kirjoittavat, että Kiina on
alkanut fviedä; ulkomaille valoku­vapaperia.
Joku aika sitten -Burman
pääkaupunkiin iRangooniinläheiet-»
tiia ensimmäinen erä; Kuangtungin
maakunmssa::Svatoun kaupungin
tehtaassa valmistettua vvalokuvapa­peria;^;
Lähiaikoina lisääntyy paljon
Valkuvapaperin vienti Kiinasta, si-"
tä tullaan läTiettämääQ Vietnamiin,
Kambodzaan ja' Thaimaahan.
Neuvostoliitto ^ a .
temiisvalmeiitajän
Lontoo.—^Tennistähti Fred Per­ry
joka OUT voittanut WimbIedonin
mestaruuden - kolme; kertaa, matkus­taa
neuvostoliitoon valmentamaan
venäläisiä tennispelaajia.
. Englantilaissyntyinen' Perry, jo­ka
nykyään voleskclee<.Yhdysvallois^
sa,' kertoo tehneensä sopimuksen ve­näläisten
kanssa; tämän ; vuoden
sa, että matka voidaan juosta
la 28.2Ö: E i kestäne kauan, e
kuin tämä aika saavuteta^, b
säsL .
Kuts sanoi toivoneensa par»
aikaa sunnuntaina;- mutta ra
raskas *ennen juoksua sattui
rankkateesta; johtuen.
Wimbledon turnajaisten; a
Hän on myös saanut Yhdysii
hallitukselta luvan matkaansa
ta ei ole vielä päättänytr kosk
lähtee, i
MAAILMAN KIRKKO­KANSA
ASIOrTAAN
POHTIMASSA
y' HelslnkL — loknnn 6 pnä pala-sl
/Helsingin yliopiston teologisen
tiedekunnan dekaani, prof. Aimo
T. Nikolainen kh^kköjen MaaU-männeavoston;
Keskostoimilnm-;
nan.kokouksesta. Joka pldlettlln. ;
; hsinäknun: 27.—«lokäon;; 5. palvi-::
: nä >: Galyatetön . lomahotellissa :
• Matravnorlstossa ; noin .100 knm^
päässä Budapestista. Kokonkses-r
sa, joka' ensi kertaa pidettiin Itä-nroopassa,
oU 200 edustajaa 28
maan noin sadasta kiriiosta.^
Frof> Nikolainen kertoi, lehdistölle.
LIIKENTEEN KEHITYS
MONGOLIASSA
35 vuotta sitten ; Mongoliassa oli
ainoana lastienkuljetusvällneenä
selkäkuormahevonen., Nykyään
Mongolian kansantasavallalla on ny­kyaikaisia
kuljetusvälineitä, joiden
kehityksessä on sille Neuvostoliitto
antanut suurta apua; Tärkeä osa
maan taloudellisessa elämässä: on
autoliikenteellä, joka on% täikein
yhteysmuoto kaupimkikeskusten ^ ja
maaseudun välillä. Vuonna 1953
tasavallan autokanta kasvoi vuoteen
1947 verraten yli 2kertai^esti ja ta­varankuljetus
• 3,6-kertaisesti.
Mongoliassa kehittyy, nopeasti
myös rautatieliikenne. ^Nykyään'
maan eteläosasta pohjoiseen kulkee
valtarataj joka on yhdistänyt kolme
veljesmaata: Neuvostoliiton, Mongo­lian
kansantasavallan ja Kiinan kan­santasavallan.
Tämä rautatielinja
on elvyttänyt Itä-Gobin piirit, joi­hin
on kasvanut uudenaikaisia kau­punkeja
ja asutuksia, kouluja, sai­raaloita
ja kauppoja. Tasavallassa
on; useita multakin rautatielinjoja,
joilla on melko suuri merkitys ta­savallan
elämässä.
Rinnan auto-; ja rautatieliikenteen
kasvim kanssa Mongolian kansan­tasavallassa
kehittyy lentoliikenne^
Lentolinjat sitovat Mongolian Neu­vostoliittoon
ja Kunankansantasa-;
valtaan ja tasavallan pääkaupungin
Ulan-Batorin maan monien etäisten
paikkakuntien kanssa.
Toisella viisivuotiskaudella (1953-:
1957) tulee lastihkiiljetus Mongoli'
an kansantasavallassa kasvamaan 25
30 prosentilla vuoteen 1952 vetv
raten, mutta matkustajaliikenne tu­lee
kasvamaan suunnilleen 60 pro^
sentillä.
maila yksilönä ko. kenraalin hyveistä tai niiden puutteesta, ' « s
Kenraali Macklinin syytökset ovat tässä suhteessa saa-^-
neet suurta huomiota tavallisten kansalaisten keskuudessa-jotka
epäilevät lisääntyvässä määrässä, vaikka eivät varmasti
tiedäkään, että asia on osapuilleem juuri siten, kuiri kenraali ^
Macklin on selittänyt
; V Selvää myös on, että liittohallituksen omaksuma 'Häyden-•
tämis-" eli "integration'-ohjelma', jonka perusteella Canadan
puolustuslaitos on alistettu arveluttavassa määräsi W
;;.;]aitoksem'me korkeimmat portaassa, näitä syytöksiä ja per tönin oikuista riippuvaan asemaan, tulee entistä vastenmieli-l'
*jrusteluja ei voida milenkään sivuuttaa yliinalkaisäätl puliu^' semmäksi kaikissa yhteiskuntapiireissä.
Näiden miesten edessä on
vähintäin kolmen kukau-denkestävälomauttami-nen
• Massey-Harris-Fer-gusonin
maatalouskone-tehtaalta
Torontossa.^
2,300. työläisestä jää vain
300 työhön.'
että konferenssissa olivat pitkän
Jakson v jälkeen myös Kiinan
edustettuina ' - K i i n a n anglika
kirkon piispan K ; H . Tingin
nen puolisonsa osallistuessa b
seen tarkkailijoina. ^Unkari .oi
sunut ' kokoukseen . kalkkien ' i
tanttisten Ja ortodoksisten kttfc
sa Johtajat; < Myös muista Itä-l
pan noaista, kuten.Puolasta Jal
koslovaklasta oli 'tällä kertaa:
lista runsaampi edustus.
Konferenssin; puheenjohtajan
mi Yhdysvaltain • Johtavin ;lut
nen kirkonmies tri Franklin C
: Kokouksessaan ;keskustolm ik
kuuli toimintakertomukset .E
i kaikista osastoista Ja; jaostoistf
karin seurakunnat ja kirkk(
osoitti kokousta kohtaan suurti
lenkiintöa'v;ja>v lahjoitti osanol
^runsaasti : miilstolahjoja. KOIH
viimeisinä ^päivinä tarjosi U)
valtiovalta V osanottajille päl«
Budapestin parlamenttitalossa.-
V i Kokouksen olijetmassa. oli
vallista t-nnsaammln kansain'
siä ongelmia koskevia asl
; ; Pääteemana; olOdn kysymys
laisesta ^ kansainvälisestä yb
työstä, Jofä voisi sanoa vasti
kantavalisL; Konferenssi antoi
kllausuman; kirkkojen tämän
kislstä tehtävistä kansainväl
yhteisymmärryksen rakents
sekA.
/Kokous käsitteli myös eräiti
keitä poliittisia yksltyistapauksb
teo lahi-Idäu ja Pohjois-Afrifc
lannetta. Se. päätti myös ryhtyi
voiteluun; Moskovan patriarkan
. ta Jan; kanssa: Venäjän kirkon ja
N:n suhteiden määrittelemiseksi
sä mielessä tullaan pitämään li
ensi tammikuussa Pariisissa.
Muista kolcouksessav esillä o
kysjonykslstä prof. Nikolainen n
si. Kirkkojen välinen opinto- ja
mustyö on jatkuvasti kasvanut,
pakolaisten j a muiden siirtolaisi
Joittamlseksi .uusille, asuinsijt
tulee K M N ensi vuonna käytti
läheskaksi kertaa niin paljon <
kuin kaikkeeni «muuhun työhön
raava keskustoimikunnan koko
detään': ensi heinä-elokuussa ;
yliopistossa.
Lokomtftivi-jouk1(ueen vastaanotosta
;; Kuten on meidänkin lehdessäm­me
kerrottu, cNeuvostotiiton yksi
«^johtava ;^jalkapaUojoukIrae,^^^^^^^^^;L^
motivi-joukkue.v joutui M o n t r e a l ia
pelattuaan Y suuren k kilp'aiIuyIeison
jakamattoman ibaihm ja'spontaani-sen
suosionosoituksen kohteeksi, r
.-Toisaalta; oleinme lukeneet; että
eräs suuri torontolaineiuvukkolehtl
julkaisi nmsta kaukaisista' vieraili­joista
huomatun' ; erikoisartikkelin;
missä miellbyvin todetaan, että tä­mä
vieraUumatka voi "antaa cana-dalaisiUe
jalkapallon pelaajille ja
kannattajille, tarvittavan "pistok-sen"
f siinä; mielessä, iettä tämä. hie^
no urheilulaji pääsee nousemaan
arvoonsa tässä nuiassa.
Myös tiedoitettiin viikon lopulla
Torontosta; että Toronton kaupun­ginhallinto
järjestää — jahka nämä
vierailijat tulevat, elokuun pupllyä-^
Ussä tähän "kuningattaren kaupnn-
]uiIl":--^knnnaIli$envastaanottoiub-lan
heille. -«^
, Kaikki tämä — mukaanlukien vie­l
ä sCi että näiden vierailijain käytet-täi^
Ocä ?on',tanottu T o n i n t ^^
kaikkein' p a r ä s r baijoituspfuläca —
om tervetulleena esimerkkinä kau­den
naapurimaan, Canadan j a Neu­vostoliiton
ystävyyden kehittymises­tä
ja lujittumis^ta. , ' '
Enemmän vaitT tällaista puolin ja
toisin Ailottuyaa^ y^^^
niin ; urbeilijaän;^^^ fi^
kansalaisten keskuudessa!
Muttanaapurimaiden välinen ys­tävällisten
suhteiden kehittyminen
ei'luonnollisestikaan 'miellytä »niitä
menneisyyden muumioita^:jotka-ei­vät
ole mitään r oppineet eivätkä l i l ­oin
mitään unhoittaneet
Niimpä olemme saaneet' tä­män
vurbeilutapauksenkin johdosta
lukea --rvaikkaioikeistolaisten mie­lestä
pitäisi urheiluiioUäd
masti•"puolueetonta'^-r-^ vähemmän
onnistnneista^ yrityksistä siinä mie­lessä.
;?'että::Lokbmotivin. vierailta
voitaSsiin kyttää poliittisena keppi­hevosena
kylmänsodan v lietsomi­seksi.
^ ' • , ,
< Jlontreidissa.fdi yU 1^
Jkasittävä ;.yleis5mMräi s e t^
Lokomotivin ;-ja::iiuebecilaisen: valio-joukkueen
ottelu^.. Mutta naiden
orlieiluhaiTastsyaiii joukkoonoli
eksynyt yksi mustakin lammas; joka
stadiumin katolta yritti heitää
"kommunismivastaisia" lentolehti­siä
yleisön joukkoon. Uutisliedois-sa
kyllä kerrottiin, että viranömai-'
set: lähettivät mainitun miekkosen
pikamarssia pois pallokentältä —
eikä hänen lähtöään kukaan vaUt- ^set" sbraämietkin ovat merk)
tanut!
; Torontossa myös on erään ulko-maalaisrybmän,
todennäicöisesti uk-^
rainalaisten oikeistolaisten toimesta
eäitetty räikeitä poliittisia vastaväit­teitä
naapiuimaan iurjieilijoita^ vas­taan.
Sikäläisen ^Star-lehden kerto­man-
mukaan on '^Ukrainaii;; vapaus-liiton"^
(!) Vpresidentti, t r i Boman
Malaachuk munannut itsensä-julki­sesti
antamalla lausunnon; että kun­nallisen
vastaanottojuhlan, järjestä-^
minen 'neuvostoliittolaisille jalka-pallopeltureille
"häpäisee demok­raattisia
canadalaisia".
Tässä yhteydessä suotanee as­teeksi,
jos allekirjoittanut tuntee
jonkinlaista kansallista: ylpeyttä l i i '
tä, ettei kukaan Canadan suomalai­nen
ole sentään noin alas painunut!
Sivumennen : sanoen. hoilkT; kiih­koilijoille
axmettlin: Toronton kau­punginhallinnon
toimesta ajankoh­tainen
varoitus. Kontrolleri Saun­ders,
joka esiint^. avoimesti porva^
rillisena^ kunnallispolitiikkona. ja
on ehdottomasti kaikkea^' muuta
muttei kommunisti eikä sosialisti,
sanoi näille ^ kommunistivastaisille
"Joidenkin näiden komm
vastaisten ryhmien: on parasi
lehtiä siitä etteivät ne ole li
mielisiä."
Ajankohtainen ja piippuim.
va huomautus /sellaisenaan! ,
Mutta nämä "kommunismi
jan; muuttumisesta. Muisteli
tämä:
Montrealissa oli 12,000 henfi
sittäneen c yleisöp joukossa s
taan yksi (1) musta lammas j
kin viranomaiset häätivät ka
hiljaisuudessa pois ' tavallisti
misten keskuudesta.
• • Torontossa taas i kiihkoilee
ukrainalaisryhmä jolle porvai
kaupunginisät sanoivat asial
että niistäkää pojat oman
ettette joudit itse fasismin 1
tajain kirjoihin. Vihamielistc
lenosoitusten asemesta järj«
Torontossa kaupiinginhalliiu»
niesta: kunnallinen-^ vastaanot
suus näille vieraileville urb
le.'
Todella ajan merkkejä!
Paljon on tief^nldn vielä t
kansainvälisen: imuhan ja eri
järjestelmien rauhanomaise
nakkaisolon vakiinnuttannsi
mmm
vaksi. Mutta kehOys on kuli
sa byvämi pää, ja täSAJ^
voidaan'nopeisinttaa hyvää t
tavien' Ihmisten jatkuvan tyo!
;^yn j a t^nminnan avulla. —
koura.