Vapaus, February 25, 1960

              J\SiWÄ 1,] ' ^ Torstaina, helmik.' 25 p. — TTiursday, Feb. '25; 1960 '
m
1
M
m.
IteS:
:
l i i
I,'
r
Ä i i i > . ^ U ! S ,
~ ( U B E B T T ) ~ Independent Labor
;Organ t of' Finnish ~ Canadians. Es-tabllshedlNov.
'6.r;1917. ^'Authorized^
,as second^class>inail byfthe Post
Offic(E|<. Departznent,\ Ottawa. Pub-
U3hed. thriceV-vreekly': Tuesdays,'
'rniiusdaj^/andT: Saturdays by Vapaus
/Publishing Ck>mpany Ltd., at 100-102;
"Eflm Si: W.. Sudbury, Ont J Canada.
Telephohes: Bus. Office OS. 4-4264;
Editoria! Office 08.-4-4265. Manager
E: Suksi. Editor W. Eklund.'Maillng
address.-^Box 69, Sudbury. Ontulo.'
Advertising rates.upon appHcatioo.
Translation 'frecof^ disirge?".-' ^' -
~^ ' TlLADSHINNAir: "
Canadassa:< 1 vk. 8.00 6.kk. 4.25
S kk. 2.60
YtidysvaUoissa: 1 vk. 9.00 6 kk. 4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25
Tapaus. Chessman
. .'-Viikon vaihteessa saapui rajan-eteläpuolelta tieto, että
- Kalifornian kuvernööri Brown oli virne hetkessä siirtänyt
suuren kansainvälisen huomion Icphteeksi tulleen ^Caryl
Chessmanin teloituksen kuudellakymmenellä vuorokaudella.
•Kuten tiedetään.jvankilakirjäilijanaAsuuren yleisön tu­tuksi
tullut Chessman on tuomittu kuolemaan ryöstöstä, vä­kivallasta
ja ihmisryöstöstä. Hän on joutunut olemaan jul-maii
kohtelun alaisena — vie^ttämään kuolemaantuomitun
sellissä yli yksitoista vuotta. Hän on vedonnut tuomiostaan
15 kertaa, ja viime viikolla näytti, että kaikki tiet ovat pys-'
tyssä, sillä korkein oikeus kieltäytyi asian uudelleen käsit­telystä,'
Mutta noin kymmenen Juntia ennen kuin hänen piti ot­taa'kohtalokkaan
askeleensa kaasukammioon, Chessman sai
kuulla; että teloituksen toimeenpanoa on jälleen — kahdek­sannen
kerran — siirretty 60 vuorokaudella. Uutistiedoissa
kerrotaan, että Chessmanilta oli päässyt helpotuksen huo-kaus'tämän
uutistiedon johdosta, sillä hän oli ilmeisesti val­mistautunut
viimeiselle kävelylleen.
* * >^ *
.Kysymys Chessmanin teloittamisesta on saanut suurta
kansainvälistä huomiota nimenomaan sen takia, kun hän on
joutunut olemaan näin pitkän aikaa alituisessa kuoleman-rvaärassa.
Kun hänen kuolemana
on.siirretty kerta toiseensa jälkeen, niin maailman yleinen
mielipide katsoo, että Chessman on rikoksistaan kärsinyt
kuolemantuskia aivan riittävästi. Vaikka Chessman väittää
kiven kovaan syyttömyyttään, niin tähän puoleen asiasta ei
die suuttakaan huomiota kiinnitetty, vaan hänen kuoleman­tuomionsa
täytäntöönpanoa vastaan oni protestoitu nimeri^^
omaan sillä perusteella, että olkoon-hän syyllinen tai ei, yli
11-vuotisen kuolemansellissä istumisen pitäisi riittämän hä-
- nen raiigaistuksekseen.
.^Kaikki merkit viittaavat siihen, että Chessmanin kuole-
.man^omion siirtäminen aiheutti -helpotuksen^; h
monessa muussakin paikassa kuin San Quentinin vankilassa,
missä hän on.
"iNJutta samalla kertaa tuntuu hirvaalta ajatella niitä "pe­rusteluja",
joiden pohjalla tämä teloituksen siirtäminen ta-
* pahl^i.
^JJutistiedoissa on kerrottu, että Kalifornian kuvernööri
Edmund Bro\vn oli; saanut eri puolilta maailmaa tulvimalla
kirjeitä, joissa vaaditaan Chessmanin kuolemantuomion pe­ruuttamista.
Juuri hdnen ''perustelunsa" kaikuvat kuin "huu­tavan
ääni korvesta;' kuolemantuomioiden epäinhimillisj^t-tä
vastaan!
Kuvernööri Brown sanoi päätöksensä takana olevan
kaksi^syytä:
• Ensiksi-se, että hän pelkäsi presidentti Eisenhowerin voi-
:vanjWua epämieluisten mielenosoitusten-k
matkallaan" Etelä-Amerikassa jos teloitus toteutettaisiin; ja
s toiseksi se^ että hän: haluaa antaa Kalifornian kansalle tilai^:
suuden lausua mielipiteensä kuolemanrangaistuksesta osar
valtion välityksellä.
; Kysymys ei siis ole enää mistään "oikeuden jaosta" eikä
liioin osavaltion menettelymuodoista. Kuten Edith ja Julius
Bosenbergin tapau^
käsrtellään^^
tuomionsa*täytäntöönpanon pelätiin nostattavan .'epämielui­sia"
mielenosoituksia ulkomailla vierailevaa presidenttiä
vastaan — niin ''oikeus" sai luvan antaa paikkansa poliitti­selle
tarkoituksenmukaisuudelle.
Tämän kyynillisempää oikeuskäsitteiden periaatteiden
pilkkaamista on vaikea löytää mistään maailmankolkasta.
~, -Me puolestamme liitymme niihin, jotka toivovat tämän
toimenpiteen, kaikessa ;nurinkurisuudessaan johtavan Chess­manin
kuolemantuomion peruuttamiseen. Tosiasiassa tämä
Chessmanin tapaus korostaa kerran uudelleen sitä tosiasiaa,
että mitä pikemmin ihmiskunta vapautuu barbaarisista kuo­lemantuomioiden
antamisista ja niiden ^;^t
sitä''parempi se on.
* Kuolemantuomioita puolustetaan nykyaikana vain sillä,
että:sillä on "pidättävä vaikutus" rikollisiin. Mutta kukaan
e? rohkene enää edes väittääkään, että kuolemantuomioilla
oUsi "pidättävä" vaikutus sanokaamme näpistelijöihin ja
l^päHrikollisiin—"ja muistaa tulee, että näpistelijöitäyja lap­siakin
on aikaiseminin hirtetty julkisesti, ikäänkuin sirkuk­s
i a , muka "pelotukseksi" toisille! Siitä ajasta on onneksi
päästy ja Chessmanin tapaus osoittaa kerran uudelleen, että
ihmiskunnan täytyy pikapuolin vapauttaa kokonaan itsensä
tällaisista raakalaismenetelmistä. Jos kuolemantuomioita ei
poisteta kapitalismin vallitessa, niin varmaa on kuitenkin,
eli|t,.sosialismi;i olosuhteissa päästään vapaaksi siitäkin ru-n^
kiksesta. / ' x
Kolkkoa hommaa
^ Kuten lehtemmeuutisosastolla on kerrottu, New Yorkin
osaitaltio. rakennuttaa $4,000,000 hinnasta suojan, jonka tar-kcatuksena
on antaa joillekin ihmisille hetkellistä suojaa
rs b"io a•k tiivista, säteilyä vastaan siinä tapauksessa jos ydin-a^^
ta aloitetaan tarkoituksellisesti tai vahingossa.
^ -Tunnetun miljonääriperheen jäsen, kuvernööri Nelson
' RgKjkefeller, löi päänsä poliittiseen kiviseinään yrittäessään
.viffusteluohjelman tehostamisvaatimuksella saada itselleen
rppublikaanipuolueen presidentin ehdokkuuden, on yksi pa-
: ~^ himpia sotamielialan lietsojia rajan' etoläjjuolella. H5'steeri-sen
ilmapiirin*vanitessa voivat Rockcfellerien afäärit menes^
, tyä entistä paremmin.
\uV.-.Mahdollisesti toivotaan vähän lievennystä' työttömyys-
. ;>tilanteeseenkin kun puhutaan, että talonomistajien pitää jär-jestää'tällaisia'"
pommisuojia',' kaikille asukkailleen.
i i Tosiasiassa.-;nämä "poi^ ovat kuitehkm rotapi
^ IpiÄkujäkin keh^ New Yorkin valtio joutuu ydin-
^;'isepommituicsen ^, kohteeksi, ^^mitkään ''^'pommisuöjaV' eivät
"Ssellaisessa'^tiheästi-asiitussä yaltiossa hyödytä'ketään.- Par-
<^J;fiaa5y^ .voisivat' jatkaa-^joidenkin^ ihmisten '{voitto-osinkoja. 1
' Muutokset Afrikassa vuoden 1959
aikana ' ovat niin hämmästyttävät;
e t t ä on oikeutettua kuvata tätä;
edistystä uudeksi vaiheeksi.' Vielä­kin^
suurempia muutoksia oii odo
tettavissa'kuluvana • vuionna.', Eristet­tyjä
w a p a u s t ä i s t e l u i t a : o n iy
ensimmäiseni kerran-^kokov A f r i k k aa
käsittävässä mittakaavassa.'
Ensimmäinen ilmaisu tästä jär­j
e s t e t y s t ä toiminnasta oli kaikkien
Af rikan: kansojen?: konferenssi^'joka
pidettiin Accrassa v. 1959'\ alussa.
Puhuj alavan j päätunnuslauseessa
toistettiin Kommunistisen manifes­t
in loppulausetta: "Afrikan kansat
liittj^kää yhteen,' teillä ei ole mi
t ä ä n muuta, menetettävänä kuin
kahleet, mutta: koko maanosa voitet­tavana!"
^
Accran konferenssi jälkeen en-s
i n u n ä i n e n . nousu . s a t t u i Belgian
Kongossa — jota kymmeniä vuosia
pidettiin - rauhallisen' siirtomaan
mallimaana. Y l i 200.afrikkalaista
sai surmansa; satoja loukkaantui ja
96: Afrikan johtajaa heitettiin van­kilaan
ilman oikeudenkäyntiä. Liike
levisi Jlanskan Kongoon ja Belgiaa
. K i r i . IDRIS COX : \
4 5TJö'öCrbö75T5UD"ÖJnrffOöU'Ö'0 0 tt o
o
O'
o
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Mrs. Anni Lampinen,' Sudbury,
Ont, täyttää tänään, helmikuun 25
pnä 78 vuotta.
Otto Lyytikäinen, Doncaster.Ont.
täyttää lauantaina, helmikuun 27
pnä 72 vuotta. _
Yhdymme sukulasiten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Pappi tunnustaa
maanneensa 12
vuotiaan tytön
Vancouver. — 37-vuotiaan, avio­liitossa
olevan papin kerrotaan tun­nustaneen,
täkäläisille ; poliisiviran­omaisille;
että hän pukeutui mus­taan'nahkapuseroon
ja moottoripyo-
Täilijänlippalakkiino järjestäessään
kohtauksia e r ä ä n l2-vuotiaan tytön
kanssa; jonka kanssa hän myöiitää
olleensa sukupuoliyhteydessä, v
Kolmen lapsen isä, Rev. Gordon
Sears — Nuoret Kristukselle
(Youth; for. Ghrist) liikkeen taka
Iäinen johtaja, on tunnustanut syyl­listyneensä
sukupuolisuhteeseen al-
1 e 14-vuoli aaseen tyttöön. Poliisi-tuomari
.Orr sanoi; että hän ;haluaa
joko nähdä tytön tai tytön kuvan
voidakseen saada hänestä parem­man
käsityksen. Jutun käsittely ly^
kattiin kahdeksalla p ä j v ä l l ä i .;
Syyttäjä; Stewart McMorran s.nnoo
o l e y a n v m e r k k e j a s i i t ä . e t t ä ityttöfln
raskaana, mutta varmaa: se ei vielä
ole.
Mr. McMorran sanoi pappi Sears-i
n ' k ä y t t ä n e e n jtytön;kanssa seurus­tellessaan
Tom Talbot-nmea ja pu­keutuneen
nahkapuseroon Ja lippa­lakkiin
siksi; e t t ä hän näyttäisi nuo^
remmalta ; mennessään ulos tytön
k a n s s ä . R i k o s oli tapahtunut autosr
sa "drive-in-elokuvassa" käynnin
jälkeen. •
South Bendissa, Ind., papiksi vi­hitty
Sears palveli Montrealissa,
mistä hän tuli tänne kolmisen vuot­ta
sitten.
Puolustusasianajaja T. Dohm sa­noi
Searsin olleen jännitystilassa
hankkiessaan viikottain $400—$500
Nuoret .Kristukselle liikkeen ylläpi-tämiseksi.
"Tämä on ainoa selostus,
minkä minä voin antaa siitä, miksi
hän haki tämäntapaista rentoutu­mista"
(release), sanoi puolustus­asianajaja
selittäen, että pappi ei
tutustunut tähän tyttöön Nuoret
Kristukselle liikkeen välityksellä.
Syyttäjä McMorran sanoi Searsin
vieneen vaimonsa ja kolme lastaan
Yhdysvaltoihin eiineit poliisikuulus­telujen
alkamista.
Pappi oli ystäviensä kutsusta saa-,
punut takaisin Vancouveriin, multa
oli m e n | ^ jälleen Yhdysvaltoihin
kun p o l « pidättivät hänet rajalla.
elämää' muulamalla päivällä
niin, että saisivat nähdä^ mihin
kurjaan asemaan on viety tä­mä
matoinen maailma; rnikä
on ihana paratiisi verrattuna
siihen tuhon ja perikadon rau-niokasaan,
mikä ydinasesodas­ta
jälelle jäisi. Tuhannesti pa­rempi
on, että vaaditaan kaik­kien
ydinasekokeiden lopetta­mista
ja ydinaseiden lopullista
hävittämistä tiukan kansain­välisen
kontrollin alaisuudessa
— sillä mitään muuta pelastu­misen
mahdollisuutta ei ihmis­kunnalla
ole. Tällaista ratkai­sua,
ainoata todellista pelas­tusta
on vaadittava sittenkin,
vaikka, sen täytäntöönpano vä­hentäisi
jossakin inäärinTocke-fellerien
ja' muiden sotatarve-tehtailijain,,
satumaisen suuria
mandaattialueella Buända-Urun
dissa puhkesi laajoja kapinoita mai-raskuissa.
Kamppailua käydään edelleenkin
iiäillä alueilla erikoisesti .Belgian
Kongossa ja Belgian hallitus on ol­lut
pakoitettu tekemään suuria
myöqnytyksiä . — . , .joskaan ei niin
suuria; e t t ä nej olisivat tyydyttäneet
^voimistuvaaÄfrikan kansallista Iit
k e t t ä . . ; • . ' ' ^
K A P I N A NJASSAMAASSA
Tammikuussa pyyhkäisi kapina,
aalto Njassamaan ja Etelä-Rhode­sian
y l i ; jonka huipuksi julistettiin
kansallinen hätätilanne kaikissa ter­ritorioissa:
Kaikki kansallisen^ l i i k ­keen
afrikaklaiset johtajat (niiden
muikana tri Banda) vangittiin yh­dessä
yli tuhannen muun afrikka
laisen kanssa J a pantiin vankeuteen
ilman oikeudenkäyntiä. Kahakoissa
kuoli 53 afrikkalaista Satoja sil­loin
vangittuja on edelleenkin van­keina
ja suurin osa siihen aikaan
julistetut h ä t ä t i l a l a i t on liitetty var­sinaisiin
lakikokoslmiin..Keniassa
oli kasvava poliittinen jännitystilan­ne
koko vuoden 1959 ajan. Töryt
olivat halukkaita löytämään jonkin­laisen
käytännöllisen suunnitelman
ns;-kumppanu.udesta,\ mutta eivät
onnistuneet: saamaan suostumusta
tähän eurooppalaisten uudisasukkai­den
taholta. ,
- E n s i k s i oli myöskin erimielisyyttä
afrikkalaisten keskuudessa; 'mutta
nyt he ovat sopineet -yhteisestä oh­jelmasta
j a vaatimuksista.
ETELÄ-AFRIKKA
Etelä-Afrikassa, jossa vielä hait­taa
-se kun suurinta osaa johtajia
vastaan -käydään häpeällistä maant
petosjcttua; vastustusliike kasvaa
päivä: päivältä. .-Tässä sankarillises:
sa taistelussa passisysteemin jatka­mista
vastaan ovat naiset etualalla;;
Yhä- laajentuvaa boikottitaistelua
käydään.
Etelä-Afrikan vvapauskamppailun
voimistuminen on johtanut siihen;
o t t ä : Yhdistyneessä puolueessa: on
l apahtu nu t h a j aan n us j a ,^ sen j oh-;
dosta on muodostettu Edistyspuolue
joka . kann at taa osittaista kumppa­nuutta
afrikkalaisten kanssa.
A L G E R I A J A K A M E R UN
Algeria, -joka ei. ole. vain afrikka­laisten
solidarisuuden keskitetty i l ­maus
on saanut laajfia kannatusta
Keski=^Idän arabialaisilta mailta.
Kaikki juuri itsenäisyytensä saaneet
Aasian ja Afrikan maat ovat -kan­nattaneet
sitä.
Vieläpä Ranskan Kamerunissa
(julistettu äskettäin itsenäiseksi)
käydään ;: aseellista taisteluta halli­tusta
vastaan koska sitä ei ole va­littu
demokraattisilla vaaleilla^ jn
joukkoliikettä .edustaa Yhdistynyt
KanjeVunilainenrpuolue, joka on pa'
koitettu aseelliseen taisteluun todel­lisen
vapauden ja itsenäisyydeji saa­miseksi.
1
V. 19G0 — A F R I K A N VUOSI
On mahdollista, että-1960 tulee
olemaan A f r i k a n " vuosi Vuoden
1959 saavutuksen menivät paljon p i ­temmälle
kuin 'mitä oli sununiteltu:
Kehityksen vauhti Afrikassa antaa
meille oikeuden .odottaa, että saa­vutukset
sirllä tulevat. V, 1960 '.ole­maan
vieläkin valtavammat.
Ennen eri vapaustaistelut pidt;t-t
i i n : imperialistien.' imäärittelemäin
rajain sisällä.: On totta, e t t ä taiste­l
u l l a Algeriassa, o l i ennen suora vai^
kutus Marokossa j a Tunisiassa, mut­ta
hyvin .vähän brittiläisissä siirto­maissa.
E i ollut minkäänlaista soli-darisuusliikettä'
Britannian, eri siir.-
tomaa-ali^eella käytävien eri vapaus­taistelu
jen. kesken.Tosiasiassa vuo­desta
1952 lähtien käytävä taistelu
ei saanut laajempaa liikehtimistä
aikaan.
A R A B I A L A I S E T J A N E E K E R IT
YHDISTYVÄT
'v.Nyt, niin teoriassa kuin - myöskin
käytännössä; kaikista eri taisteluista
on etuilut kaikkien afrikkalaisten ar
:sia..: Pohjoisessa olevien: arabialais­tenja:
etelässä olevien neekereitten
välinen poliittinen kuilu on huo­mattavasti
kavennut; ellei kokonaan
poistettu, Algeriassa käytävästä a-seellisestä
: t
täisten yhdistämisestä yhdeksi So­malimaaksi,
Jomo Kenyattan ja tri
Bandanvapauttamistaistelusta,' Bel­gian:
Kongon noususta ^ja taistelusta
r o t u s y r j i n t ä ä v S t a a n ; on ^ nyt; tullut
kaikkien 200 miljoonan afrikkalai­sen
asia. —
Imperialistien keinotekoisesti teh­dyt
rajat alkavat pirstoutumaan. Yk­si,
suurin tapahtuma tässä suhteessa
oli se, että Ghana (entinen Britan­nian:
siirtomaa) :'ja Guinea: (entinen
Ranskan siirtomaa) ovat liittyneet
yhteen ja tämä on suuresti lujitta­nut'
taistelua yhtenäisyyden puoles­ta,
joka selvästi nähdään siitä kun
Britannian ja Ranskan Kamerunin
sekä Somalimaan ihmiset haluavat
liittyä yhteen.
'Selvästi' on nähtävissä kuinka e-distyy
pyrkimys liettää afrikkalaiset
taisteluun.^, Kaikkia afrikkalaisia
käsittävässä Accrassa pidetyssä kon­gressissa
hyväksytyssä päätöksessä
sanotaan selvästi,,että tarkoituksena
on saada,vapaa ja'f itsenäinen Afri­kan
llittovaltiQ. - - " '
Afrikassa on ^yt yhdeksän itse­näistä
"valtiota: Egypti, Sudan, L i ­bya,
Tunisia Marokko, Ghana, ,Gui-nea.
Liberia j a E t i o p i a . ' Ne vaihte­levat
monarkistisesta Etiopiasta
Yhdysvaltain toimestayperustettuiin
Liberiaan ja uuteen Guinean tasa­valtaan
ja niissä asuu noin puolet
A f r i k a n ' asukasmäärästä. Vuoden
1960 'loppuun- mennessä Afrikassa
tulee olemaan 13 itsenäistä afrikka­laisten
valtiota, joissa asuu lähes
kaksi'kolmattaosaa; maanosani asu­kasmäärästä.
~ ' ' '
Mahdollisesti suurin' ulkonainen
tekijä näille nousuille on se, että
niillä on suuri' etu 1 sosialistiselle
maailmalle. Vaikkd^ suuriinmalla
osalla;afrikkal9irilia ei ole mahdol­lisuutta
saada I i ± e a kommunistisia
kirjallisuutta, Ä n i i n Neuvostoliiton
avaruuden valloitusta ei voida heil­tä
salata Heillä on
Neuvostoliiton ja Kiinan suuresta
taloudellisesta kehityksestä ja per­soonallisesti
he pääsivät kosketuk­siin
näiden maiden edustajien kans­sa
Accran : konferenssissa.: Irakin
vallankumouksen voitosta j a suuris­ta
edistysaskeleista, latinalaisen A-:
merikan maissa ovat he tulleet sel­laiseen
käsitykseen että imperialis­tit
menettävät maata jaikainsa alta.
- Vaikka poliittinen itsenäisyys ei
merkitse täydellistä vapautta, niin
se on kuitfenkin suuresti innoittanut
vapausliikettä. Lisäksi k a i k i l l a näiL
lä Afrikan v a l l o i l l a on kauppasopi­mukset
sosialististen maiden kanssa
Guinean kauppasuhteet ovat melr
kein 'kokonaan sosialistisen maail­man
ja Afrikan maiden kanssa.
: Itsenäinen : Ghana näytteli:: johtar
vaa osaa: Afrikan valtioiden lähen-:
tymisessä toisiinsa, mutta nyt on
Guinea.ottant johtavan kärkiase­m
a ^ . ' . Siellä olevilla a£rikka][aisten
johtajilla on J paljon ISheisemmät
marxUiaiset, käsitteet,- - he ? ovat ha­lukkaampia-
lähelseen^yhteistoimin-taaniosialististen(:
maiden;kanssa-ja
he käsittivät paremmin kum
pceliista' on saada työväenluokka
etutilalle taistelussa.
Beethoven-käsikirjoitus
Moskova Tähän aäti tuntema­ton
Beethovenin käsikirjoitus on
löytynyt Moskovasta erästä tavaili-'
siaV^asiakirjoja^ sisältävää :rarkistoa'
'järjesteltäessä.
Löydetty vihkonen sisältää tähän
asti tuntemattomia Beethovenin
käsikirjoituksiäT mm. kaksiäänisiä
kanooneja, pienoissävellyksiä pia­nolle
sekä vuosina 1802—;1603 val­mistuneiden
sävellysten luonnoksia.
Käsikirjoitus, joka sisältää, 168
sivua; julkaistaan Moskovassa koko­naisuudessaan
faksimilejäljennök­senä.
Nyt löytyneen vihon on ostanut
itselleen ; Wienissä, tuntematon ve­näläinen
muusikko huotokaupästa;
jossa myytiin kuolleen säveltäjän
o m a i s u u t t a . \ ' K ä s i k i r j o i t u s 'tuotiin
Venäjälle, ja hieman myöhemmin
sen :osti häneltä: venäläinen muu­sikko
J a mesenaatti Mihail Viel-gorski.
Myöhemmin >vihko on ollut säily­tettävänä
Rumjantsevin museossa
Moskovassa, josta se y l i 40 vuotta
sitten katosi tietymättömiin ja sitä
pidettiin lopullisesti kadonneena.
Nyt on käsikirjoitusvihko luovutet­tu
-Moskovan konservatorion .mu­seolle.
— Kattaloni on biisonihärän ja
kesyn lehmän sekamuoto.
Veturinl(uljettajain la1(ko ailunee
lauantaina Algoma-ytitiön terästehtaalla
Sault-alueen asukasluku nykyään 60,331
m W0m
/-f I
t
TOIMITTANUT EEVA
Käveleminen on vanhanaikaista
On totuttu ajatukseen että käve-minen
on parasat urheilua joka so­p
i i kaikenikäisille lapsista vanhuk­siin.
Mutta kaikki asiat tuntuvat
:menevän(.päälaelleen£::. nykyaikana
j a niinpä' koetetaan keksiä aina
vain uusia ratkaisuja, • että? ihmisten
olisi-käveltävä mahdollisimman vä­hän.
Lapset kuljetetaan busseilla
koulumatkat^lyhyelläkin välilläi tai
vanhenunat sopivat keskenään, etla
kukin vuorollaan vie autolla koko
katuosan lapset kouluun j a taas ha^
.kee heidät. Korkejdcöululaiset ja
'yliopistoissa \ lukevat taas suureksi
osaksi ajavat 'om|lla autoillaan ja
rajan eteläpuolella onkin eräs pul-makysymys
• autojen pysäköimis­paikkojen
^ saaminen koulujen lähir
tuntumaan. ' O n . ollt|t: pakko antaa
m ä ä r ä y s , - e t t ä koulusta kuuden ka­tuosan-
sisällä <asuvateivät&saa tuo­da;
autojaan{:kouIunpysäköimispair
koille. Jos autot on, j ä t e t t ä v ä hiu­kan
kauenimaksi koulusta niin, kek­seliäät
nuoret j a l k a v a i y o j a a n s ä ä si
taakseen ovat alkaneet kuljettaa
polkupyöriä mukanaan autossa ja
ajavat sillä; pysäköimispaikalta kour
lun eteen, johon on ollut pakko
asettaa pyörätelineet.
• • •
Autoilla , ajetaan tavallisesti,.,,
kauppoihin viikko-ostoksia teke^ ,
mään ja liikkeiden omistajat suuiv: „^
uittelevat- jo uutta ^.vetonumeroa
nim. jonkinlaista "liukuhihnaa" j>y:;r/.5
säköihmispaikalta liikkeeseen JQ:;
honka "astumalla ei tarvitsi käyttää
omia jalkojaan..Liikkeiden ovethan-'.^.;.,
ovatkin j6_kauan^ olleet J t s e s t ä ä d ' , ./
aukeavia kim~ asiakas astuu sisä->^ ^
puolelta ovelle' niiri se lennähtää ^ '
auki. Mutta' siitä kävelemisestähän
tässä oli tarkoitus pakista, tai oi­keastaan
kävelemätötmyydestä. . .
Beverly Hills, näissä filmitähdet
asuvat, on erikoinen-alallaan. Siel-^<->-
lä eräs perhe rakennutti talonsa,. ,
viettävälle rinteelle j a siitä tuli pie-^^ •
ni matka käveltäväksi ajotieltä ta-...
loon niin he rakennuttivat pienois-•J;?
kokoisen hissin. Samoin siellä on < ...
auto miltei jokaista perheenjäsentä '
kohti ja käveleminen, on niin hai^-><<i'i
vinaista, että jalankulkijaa tuijote­taan.
Englantilainen filmitähti, jo-' • >-<
ka oli siellä vierailulla, joutui ilta- • ^
kävelyllä ollessaan poliisin' pidättä-maksi
kun hän ei suostunut t ä l l e . .
tekemään selvää henkilöllisyydes-
..... •
taan.
iii/m.
Työkaluja naisille
- Sault Ste. Marie. — Tämän kan-punkin
ja läheisten kuntien yhtei-:
nen asukasluku oli v. 1959 lopussa
60,331; tiedoitti verokomissioneri E .
Danby ^valtuuston kokouksessa' äs­kettäin.
Ylläolevaan lukuuoi sisälty­vät
r Sault Ste. Marie sekä Tarento-rusln,
Korahin ja Princen kunnat:
Kaupungin väkiluku on nyt 41484.
Näiden kolmen kunnan yhdistä­misestä
kaupunkiin on ollut, keskus:^
telun ja väittelyn alaisena jo. pitem-.
män ajan:ja ainakin yksi kunnista
on enemmistöäänillä vaalien yhtey:
dessä; .'ilmaissut olevan halukas: yh­distymään.
Kaupungin ja kuntien
yleishyödylliset .laitokset :m.m;: pa­lokunta,
poliisilaitos ym. toimin­nat
ovat jo yhdessä. Kaupungin
kaksi..hautausmaata ovat' Korahin
kunnassa ja kuntien- on käytettävä
kaupungin kahta - sairaalaa koska
niillä ei ole niitä,
. : W a r d i e n ( v a a l i p i i r i e n ) asukasia-:
ku on seuraava: no. 1 — 11,971;
no. 2 — 3 034; no 3 4,123;^ no. 4
— 7.768; no. 5 -— 6,152 ja no. 6 —
8,436 asuikasta. Kuntien äänestys-p
i i r in asukaslukua ei ole ilmoitettu.
Soossa (kaupungissa) asustaa
10,989: :.perhettäi ja äänikelpoistcn
määrä .on 20.489. :Yksi kolmasosa
asukkaista on alle ' 16-vuotiaita ja
li643 asukasta: on .70 vuotiaita tai
y l i .
Kaupungin veronalainen omai­suus
on $146,773;442. 1 Tämän lisäk­si
verosta vapaa omaisuus on $20,-
963,040. Tähän sisältyy sairaalat,
kirkot, YMGA:n rakennukset sekä
liitto- ja maakuntahallitusten raken­nukset
ym.
Brotherhood of Locomotive Engi-nemen
& Firemen Algoma Lodge
no.:606 on päättänyt alkaa lakon kel­l
o l l r i l l a l l a lauantaina tk. 27 pnä
Algomayhtiön terästehtaalla ellei
yhtiö suostu union esittämiin vaati­muksiin
tai tarjoa parempia ehtoja
kuin aikaisemmin.: Lakko tulee kos­kemaan
terästehtaan '74''dieselvetu­rin
kuljettajaa.
Union ja yhtiön välillä on käyty
neuvotteluja aina elokuun r päiväs­tä
v. 1958 alkaen, jolloin aikaisem­pi
sopimus päättyi. Union taholta
ei: tiedoitettu mikä palkankorotus­vaatimus
on. Unio hylkäsi viime
marraskuussa sovittelulautakunnan
enemmistön raportin. Mitä rapor­tissa
ehdotettiin ei ole tiedoitettu;
::- Algoma Steelin Industrial Rela-tionin
varapresidentti Reg Arm­strong:
:sanoii, että unio vaati suu*'
rempia korotuksia ja muutoksia
kuin mitä: y h t iö on myöntänyt noin
6,000\United Steelworkers osasto no.
2251 ja Brotherhood of RaUroad
Trainmen(konduktorit j a jarrumie­het)
jäsenille. ]
Näiden 74" veturinkuljettajan lak-koutuminen
halvaannuttaisi / mel­kein
kokonaan t e r ä s t e h t a a n tuotan­non
: sillä kuljetusliikenne : e s i t t ää
huomttavaa osaa Algoman tehtaalla:
— L.
Torontossa oli kolmipäiväiset
iiäyttelyt joissa esitettiin arviolta
noin 15 . tuhatta rautakauppa-alan
tuotetta./ Vahinko ettei näyttely ol­lut
avoinna suurelle yleisölle; siellä
olisi ollut paljon mielenkiintoista
katseltavaa Esiteltiin naisen kä­teen
sopivia sellaisia esineitä ja työ
kaluja joiden käytössä mies on aina
tottunut olemaan itseoikeutettu. Oli
pienikokoisia moottorisahoja; san-:
taajia ja poria. Kaikki esineet oli­vat:
erikoisesi valmistetut; turvalli­siksi
käyttäjilleen sanoi eräs näyt-,
teillepanija: j a lisäsi, että nykyään
naiset ostavat paljon uusijp pieniä
työkalcja;. : E r ä s näytteillepanija
taas nauraen sanoi vaimonsa pelkää­vän
kaikkia moottorikäyttöisiä työ­kaluja.
TVstä tunnettu " M r Korjaa* "
Itse", Peter Whittall sanoi, e t t ä yk- "
si kolmasosa hänen ohjelmansaseii-*'^^
raajia on naisia. Ja naiset ostavat '
suunnilleen 70 prosenttia rautäkau-pantavaroita
kuten maaleja ja pie­nempiä
kojeita. Näyttelyssä oU
myöskin Italiasta viimeisintä much
tia olohuoneen suihkulähde, malca-roonien
tekokone ja ruostumatto^ -
masta teräksestä tehty paistin läm- -
pömittari : ''
Tästä näyttelystä päättäen mies '
saa pian secraa naisesta alakerran 5-
työhuoneeseen jota on tottunut pi­tämään
omana vapaa aikansa vietto^ ri:
paikkana.
• • •
Pelkääkö lapsi?~
On usein ollut puheita ja kirjoi­tuksia
siitä kuinka nykyaikana van­hemmat
liian : vähän souraavatlasr
tensa vapaa-ajan: viettoa. He eivät
ota selvää minkälaista kirjallisuutta
lapset: lukevat j a minkälaista seuraa
heillä on.: V Mutta nyt on lääkärikin
sanonut sanansa TVstä. Hän sa-noo
vastaanotollaan äitien> valitta­van:
lastensa: tulleen pelokkaiksi ja
hermostuneiksi katseltuaan TV:stä
Shirley Templeti satunäytelmiä. TohT
tori sanoo, että - monet vanhemmat
eivät; seuraa itse näitä • näytelmiäj he
luottavat siihen; e t t ä sadut ovat van­hoja
kuuluja joita kukin itse on
lapsena lukenut ilman mitään jälki­vaikutusta.
Ja Shirley Temple taas
oli itse lapjsena vain kilteissä ja
kauniissa: f i l m e i s s ä . m u t t a vanhem­mat
eivät .ota huomioon, e t t ä on ai^
van toista lukea, .tai kuunnella luet­tavan;:
n i i n k u i n tavallisesti: pienem­mille
lapsille luetaan, kuin nähdä
T V s s ä r u m a n n ä k ö i s i ä noitia ja pa­hoja
eläimiä lähikurvissa. Tohtori
sanookin, että vanhempien tulisi
paremmin: seurata lastensa T V oh-'
jelmia ja hän antaa sellaisen neu­von,
e t t ä alle kahdeksan vuotias lap­si
on l i i a n nuori katselemaan tällai-;
sia satuja, hän elää ne todellisuu­dessa
mutta vähän vanhempi ym­märtää
sen olevan vain leikkiä. Hän­hän
jo koulussakin joutuu monena
laisten asioiden kanssa kosketuk­s
i i n kun taas pienemmät lapset ovat'
vain kotipiirin ympäröiminä.
'm
SITÄI
illllllll llilll
V A R M A A N K I N SUURIA
— Varmaankin teidän lihaksen-'
ne ovat. kehittyneet noin voimak-/;:
käiksi soutaessanne lukuisilla kala- j
matkoilla?
— Eij suinkaan. Ne ovat kehitty­neet
kiskoessani \veneeseen suurem­pia
kaloja kuin olen koskaan näh­nyt.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Pietilä protestoi penkkiurheilijana
mm < r W
Vanha ystävämme Pietilä on sie­lultaan
nuori ja mieleltään: innokas
penkkiurheilija^: kuten :tiedetääni.
: Mutta talviolympialaiset ovat saa­neet
hänet ilmeisesti urheilun vi­holliseksi.
No, ei sentään vallan ur­heilun;
vaan ; kaikkien suurlehtien
ur hei tofbi m it tä j ai n ^viholliseksi; :<::'.
"Ajattele nyt sitä kisauutisten
kurjuutta kun:kirjoitetaan jostakin
olemattomasta' :pikkuseikastavpalsr
tamääriä; m u t t a ' j ä t e t ä ä n kuitenkin
kertomatta ' k a i k k e i n . t ä r k e i n ; : missä
järjestyksessä ovat minkin lajin
ctupään :.:sijoituksct: j
Saat lukea palstamääriä Jonnin jou­tavaa;
luritusta / e t k ä sittenkään; ole
hulluaharmaampi koko.hommasta";
protestoi ystävämme Pietilä taval­lista
kiivaammin viime tiistaina.
Käymämme keskustelun^ perus­teella
hän lopulta myönsi, e t t ä kun
"Suuren Rahan" ns. "urheilu-uuti­sia
tutkii oikein huolella, niin jos­takin
nurkasta' voi löytyä ainakin
tulosluettelo, vaikka varsinainen
kilpailuselostus puhuu naiirismaan
aidasta eikä naurismaasta,- kuten
hän katkeroituneena selosti.
" Vaatiroattpmuussyistä emme ^ha­lua,
julkaista, n i i t ä kiitoksen sanoja,;
j o i t a ' P i e t i l ä tällä kertaa antoi Va-;
paudeii^ urheilu-uutisista —f ja > h än
ei -helposti, kiitoksia^ jakele.- Mutta
" s a n a v a p a u d e n ^ y l l ä p i d o n : kannalta
on kuitenkin, annettava lyhyt: ku­vaus
hänen mielenpurkauksestaan
s u u r l e h t i e n ' ' e p ä u r h e i l u m a i s i a " ur­heilujuttuja
vastaan.
VKatsohan nyt tätäkin mokomaa",
sanoi Pietilä: vähän: rauhoittuneem­min,
vedettyään ensin henkisavut
väärvartisestaan; Hän näytti drääs-tät
päivälehdestä:; saksimaansa /kah­den:
palstan leveydelle ladottua:'"ur­heilujuttua^'
ja kysyi: "Minkä luu­lisit
Olevan keskeisenä^asianaiässä
.olympialaisjutussa?"
''annahan kuulua", vastasimme
me.
"Naisten hiihtohousut", sanoi
Pietilä harkitun tauon jälkeen ja
selitti:
' "Siinä on herkkäsieluisen urhei­lutoimittajan
kuvaus naisten, hiihto­housu
jen':;'esteetti$estä vaikutukses­ta'.
Hän sanoo siellä (Squaw V a l -
leyssa) olevan paljon 'sieviä nai­sia'::
K i l p a i l i j ä i n :v:lisäksi K
mittajamme sanoo siellä olevan fil­mitähtiä,
TV-näyttelijöitä, kuulujen
urheilijain vaimoja.'— ja kaikki
"hiihtohousuissa". Kirjoittaja sanoo
joidenkin lehtien~ lähettäneen
naisreportterejakin, silmälläpitäen
pääasiassa sitä,\'miten heHSyttSvSt
hiihtohousuf.v, J a kuten , odottaa
saattaa; hän lopettaa^^tamän "sosio­logisen
omituisuuden' tutkimuksen­sa
huudahdukseen, että 'nähtyään
50,000 naista:: hiihtohousuissa, rmies
toivoo ^ näkevänsä naisen sievässä^'
säädyllisessä (decorous) hamees­sa
. . ."
Mitäs arvelet tällaisista urheilu-uutisista,
kysyi Pietilä?
Mitäs luet porvarilehtiä, vasta­simme^
me kun ei parempaakaan
vastausta tullut mieleen.
Sitten hän veti taskustaan esiin
jtukon muita leikkeleUä missä "to-distettiin^
l juurta jaksaen, että ai­nakin
talviolympialaiset ovat ai­heuttaneet
- pai jon.: enemmän: kiistaa,
erimielisyyttä ja toraa, kuin^mikään
kylmän äodan politiikka. Niissä
leikkeleissä itkettiin Formosan
miesten, kehnoa onnea kun heitä
ei hyväksytty "Kiinan, edustjiksi^
olympialaisiin;^:Niissä ^manattiin -si^
t ä ; kirottiin tätä ja; paneteltiin tuo^
ta maata, mutta rajoitetun tilan ta­kia
emme voi niitä "hienouksia"
ainakaan tällä kertaa trahteerata,
"Ovatko > olympialaiset — nuori­son
ystävyys- ja yhteenkuuluvai-suuskisat^
painuneet näin alhaiselle
tasolle?" kysyisPietilä murheellisen
näköisenä.
' E i lähestulkoonkaan, saimme me
nyt vuorollamme sanotuksi.^ Vaikka
joko poliittisia tavoitteita tai nais­ten
housuja -töllistelevät sanoma-lehtimiehet'
' yrittävätkin ^ hämätä
ihmisten mieliä olympialaisten ys-tävyyshengen
todellisen luonteen
salaamiseksi,, n i i n varsinaisten ur­heilijain
keskuudessa elää'^ j a ke­hittyy
kuitenkin urheilijan ' rehti
ystävyys"jriovei-uus. ^' - - \ .
m
Tässä vaiheessa annoimme Pieti­län
luettavaksi Irving Jaffe-nimi-sen
kirjeenvaihtajan Squaw V a i -
leysta lähettämän uutistiedon mis­sä
kerrottiin tosin, e t t ä amerikka­laiset?
pikaluistelijat ovat.sotajalal­l
a omia, huvittelevia valmentajiaan
kohtaan, jotka eivät kuulema ym­märrä
mitään olympialaisvaati-muksistav;
eivätkä välitä :<• urheilijois­taan
senkään vertaa.
Esim. amerikkalainen miss Jead'
Ashworth, Wilmingtonista, Mass.,
joka sijoittui hyvin 500 metrin'.pL-kaluistelossav
k i i t t i lerästä neuvosto^
liittolaista naista, 1,000 metrin luis­telun
voittajaa Klara Gusevaa "ai­noaksi
henkilöksi" jolta hän on
saanut kilpailuohjeita, ja -apua.'
Mainitun kirjeenvaihtajan" kerto*
man mukaan miss Ashworth oli sa-nonut:
' ' ' ' l ,
"Minua olisi' voitu auttaa paljöh
(omien valmentajain toimesta —
K ) " , lausui miss Ashworth minulle,
"jos meillä «Iisi Valmentajia, j o t k a ^ ;
tietävät jotakin olympialaisluiste^^^
lusta tai jos ne olisivat todella
kiintyneitä luistelijoihimme . .>
Minä sain ohjausta ainoastaan,' us­kokaa
jos tahdotte. Venäjän Klara
Gusevalta. Hän ei puhu lainkaan~
englantia,' mutta me tulimme^ t o i - j
meen merkkikielellä. Han oli ra-kastettava."
\ ' t t
;'No, löytää varpunenkin jyvatT^^^
hevosen jättämästä kasasta", mu-rahti
Pietilä, jota emme ilmeisesti- '
kään saanut. käännytetyksLlSuuren ^
Rahan "lebtieii urheilu-uutisteni '^
^hnilijaksi..^.=,K^^nsUkoul•a.
*«*a'i
' I
:!S-iSiWil
i
•< •,.••1
mml