Vapaus, June 14, 1923

              Torsteina, feesMlmiiii 14 p. — Jime Thu. 14
VAPAUS
Uanadan suomalaisen työväestön äänenkannattaja. Qmes-tw
Sndbam^ia. Ont, joka tiistai, torstai ja haantai.
V A P A U S
(Liberty)
Hle only 6i!gan of Finnish Worken in Canada. Pob-f^
ed in Sudbnry, Oat, every Tnesday, Thnrsday and
• %tarday. -
V' Ädvärtising rates 40c per eol. inch. Minimam cbai^e
fos ^n^e iusertion 75c. Disooiint on standing advertise»
ment TheVapansisthebestadrertisingmediamamong
JSip Finnish People in Canada.
• Canadaanyksi vk. 14.00, puoli vk. $2.25, kolme kk.
$1.50 ja yksi kk. 75c.
Thdysvältoihin ja Suomeen, yksi vk. $5.50, puoli vk.
08.00 ja kolme kk. $1.76.
Tilaaksia; joita ei seuraa raha, ei tulla läfaetlämään.
naitsl'asiamiesten joilJ» on takaukset.
JDmotnshinta kerran
Salstatuamalta. Suurista i
ulaistuista ilmotukeista 40c.
motuksista sekä Umot oksista,
JO]deärtekBti&''ei joka kerta muuteta annetaan tuntuva
aleänus; P Kuoloilmotukset $2.00 kerta ja '60c. lisää
Jokaiselta muistovärsyltä; nimenmuutosilmotukset 50c.
kerta, $1.00 kolmekertaa;avioeroilmotttks&t $2.00 kerta,
I^ei^a; ayntymäilmotokset $rl-.00: kerta; ha-
Mtäflntieto^"ja osoteOmotukset 50c. kerto, $1.00 kolme-
^ilfljigisilttotttkslsta pitää raha seurata mu-
• ^ k a a a i ' . ' i : ^ , • v • •
''JoB ette milloin tahansa saa vastausta ensimaiseen
Idijiieseenne, kirjottakaa uudelleen liikkeehoitajan per-sooflälllsella
nim^Dä. > " '
fM f J. V.!KANNASTO, Liikkenhoitaja.'
"tiistaiii lehteen/aijotut ilmotnkset pitää olla kont-torissa.
Iauantaiha, torstain lehteen tiistaina ja lauantain
jehteen torstaina kello 3. • '
Vapauden konttori ja, toimitus on Liberty Building,
iiome St.; Puhelin 1088. >-Postio8ote:
Bpg (^9. , Sudbury, Ont.
Repiistered at the Post Office Department, Ott^^a, (^s
Blanquilaisuus ja marxilaisuus
(Viime vuosina lyövfienliikkeissä tapahtuneiden mul­listusten
ja suuntataiälelujen,}4iteydessä on lavan ta­kaa
jouduttu viittaamaan bakunilaisiin ja blanquilai-eiin.
Yarsinkin oikeistolaisten taliolta on usein vis­kattu
vasemmistolaisia vastaan syytös blanquilaisuu-desta,
vaikkakin itse meikäläiset marxilaiset vallan­kumoukselliset,
millä nimillä nämä sitten tunnetaan­kin,
ovat kaiken aikaa tehneet välinsä eovittamatto-miksi
sellaisten suuntain kanssa, jotka tarkotusperil-tään
ja, menettelytavoiltaan lyövät yhteen blanquilais-ten.
ja bakunistien kanssa. Ei voi {kieltää, etteikö van­hojen
työväenpuolueiden ja liikkeiden mullistuksissa,
rajuissa radikaalisen virtauksen kuohahduksissa, lyöt­täytynyt'
siellä täällä vasemmistolaisten mukaan ai-iiekpa,
jotka vakaantuneen marxilaisuuden sijasta pyr­kivät
ajamaan bakunilaista kantaa marxilaisten fraa­sien
nimessä. Näiden samojen ainesten vanaveteen
kuuluvat mySäkin lie ainekset, joita vastaan Lenin tais-teleef
«Penikkatautiin nimisessä kirjasessaan; Mutta ei
i ainoastaan vasemmistoliikkeen nousun alkuaikoina,
vaan vielä edelleeenkin meikäläisten marxilaisten VeV
voUisuutena on taistella yhtä päättäväisesti b^kunilair
suutta ja blanquinilaisuutta kuiit oikeistolaisuuttakin
va9laan^ Ne kumpikin ovat meidän ffl^
Jiselle' liikkeellemme vahingollisia ja pois ki^rgjl.tavia.
Mitä sitten blanquilaisilla ymtoiärretään?
Satakunta ,vuotta sitt/n muodostivat Parisin jbumo-ukselliseti
työläiset pieniä salaliittoja. Noiden salaliiU-
'.t9Jen tarkoitubena; oli: osuvalla iskulla kukistaa halli"
, jus Ja huudattaa tilalle vallankiimoukselliqen, väHai-
Icainen ha^
lisien elimien (vallankumouskomiteain) Ja aseistetun
kansan avulla masentaa vaslavallankumouksellisten yri­tykset
ja puolustaa maata ulk<)maiden sekaantumis«r->
meijoifa vastaan. Mitä sitten tehtäisiin, se oli mones;
*ii st^.t&essa hämärän peitosää. Tietysti kajasti mie­lessä
ajatus kutsua kokoon kansalliskokous ja luoda
äärimmäinen demokratia. YhteiskuD toimen-
Jpileinä tähdättiin ylimalkaisesi! maan ja tuotannon vä­lineitten
ottamiseen riistäjiltä ja niiden antamiseen työ­tätekeville.
Blaiiquilaisuudesta anlaa Engels varsin osuvan ku-fvauteeii
esittämällä Blanqui^ katsantokantaa ja mie­lipiteitä
seuraavasti: «Blanqui oli oleellisesti — po­liittinen
vallankumouksellinen, joka oli sosialisti ai-hoastäan
tutiteeltaan; ollen myötätuntoinen kansalle
sen vaivojen johdosta, hän ei kuitenkaan esitä min'
iäänlaista sosialistista teoriaa, ei minkäänlaisia mää-titeltyjä
käytännöllisiä suunnitelmia yhteiskunnallisen
pahan poistamiseksi. Valtiollisessa toiminnassaan oli
hän etupäässä «teon ihminen», joka oli" vakuuteltu sii­tä,
että pieni, hyvin järjestetty ryhmä, joka yrittää
äsianmiikaisella" hetkellä suorittaa vallankumpukselli-sen
teon, kahdella kolmella ensimmäisellä menestyksel­lisellä
loimrflaan voi saada mukaansa kansanjoukot
j a siten suorittaa menestyksellisen vallankumouksen.
Ori ilsestääh ymmärrettävää, että Ludvik Filipin aikana
sellainen Blanquin muodostama ryhmä saattoi olla
vain maanalainen, salainen yhtymä.. Ja tapahtui
se mikä luvallisesti tapahtuu salaliitoissa: ihmisiä kyl-
'lästyttää sellainen ikuinen tyhjillä lupauksilla nukut­taminen,
että pian se alkaa; lopuksi ne kokonansa me­nettivät
kärsivällisyytensä, kiukustuivat, ja silloin ei
ollut muuta kuin kaksi mahdollisuutta: joko laskea
; salainen seura hajoamaan taikka ryhtyä toimimaan;
ilman mitään ulkonaista aihetta. Salaliittolaiset va-l-
litsivat viimebimainitun 12 pnä toukokuuta 1839 ja
heidät kukistettiin heti.
; Bläuqui oli, kuten Engels sanoo, vanhan polven vai-l
a d k i ^ Ä d l i s i a . Blanquilaisuus olikin kajastusta
B^ufin/Ranskan suuren vallankumouksen laSa-arvo-faÄunislin
ohjelmastai kulra tämä salaliitto-iaidiömma
oli perua noilta ajoilla, saaden vaan uu-
^ demman ajaii mukanaan tuomia lisiä. Blanquilainen
ikanta' näet syntyi aikana, jolloin ei vielä ollut miden
Äajaii ^ työväenluokka^ m^ määritellyksi itse-^
Ikäiseksi luokaksi, vaan sen ainekset vasta esiintyivät,
v^tbsin tärkeänäi usein johtavana ryhmänä epämääräisen
«kansan:» katuliiid^eissä. Ja kauan eli tämä suunta,
varsinkin Ranskan, mutta myöskin muidenkin maiden
työväenliikkeissä. Niin esim. Parisin Kommuunissa
1871 edustajain joukossa oK blanquilaisia.
Marxilaisuus syntyi 1840.1uvulla j a kehittyi m.m.
taistelussa blanquilaisuutta vastaan.
Marxilaisuus osoitti, että niissä oloissa, jotka kapi­talismi
jo on luonut, ei vallanvalta,us ole pelkkä osu­van
iskun antaminen s.o. teknillinen järjestäytymis- ja
taistelukysymys, jonka voi ratkaista niin pian, kuin jo­kin
salaliitto on mielestään valmis esiintymään. • Käy­tännössä
kävi näet lavällisesti niin — kuten. Engels
viittaa puhuessaan blanquilaisesta kaappausyrityksestä
1839, että salaliittolaisten järjestöihin hallitsevien lä­hettämät
provokaattorit pitivät huolla siitä, että järjes­tön
johto juuri esiintymisen aattona vangittiin ja yri­tys
meni myttyyn. Marxilaisuus osoitti, että menestyk­sellistä
vallankumousta varten on välttämätön vallan­kumouksellinen
tilanne, jonka tunnusmerkkinä on-^se;
että kansanjoukkojen taistelidialu on suuri ja vallanpi­täjät
kyllästyneet sovitteluihin sekä valmiit panemaan
toimeen täyden dijctatuurihsa. Tietenkin näitten edel­lytysten
pohjalla suoritettavaa vallankumousta varten
on myös järjestäydyttävä.
On tarpeen järjestö, voimakas joukkopuolue ja voi­makkaat,
mahdollisimman monilukuisia työläisiä eli­mellisesti
edustavat taloudelliset ja valtiolliset orgaa­nit.
Mutta köyhälistön suuri puolue ei saa olla mi­kään
opillinen lahko, eikä jokin ristiytynyt salaseura,
kaikkien vähimmän jonkin sellaisen ehdoton välikap­pale.
Päin vastoin on tällaisen puolueen muodostut­tava
mahdollisimman elimelliseksi jäsenistön kokonai­suudeksi
Ja sellaisenaan oltava mitä'läheisimmässä yh­teydessä
työtätekevien'kansanjoukkojen ja mikäli mah­dollista
niiden järjestöjen kanssa. Sen on osattava ko­hottaa
riistettyjen ja sbrretlUjen pohjimmaiset pyrki­mykset
ja toiveet tietoisiksi ja näkyviksi taistelun tun-
JUussanoiksi ja työväenliikkeen käytännölliseksi toi­minnaksi
ij a taisteluksi. Kun nämä seikat on otettu
huomioon, ei mahdollisten provokaattorien olo järjes­töissä
ja niiden aikaansaamat «palmniset» voi tehdä
tyhjäksi työväenjoukköjen , valtavaa kumouksellista
nousua. Vain vallankumouksellisten työläisten elimel­linen
ja itse järjestötoiminnassa mahdollisimman pal­jon
jäsenistön kansanvaltaista tahtoa seuraava työvä­enjärjestö
on takeena meidän' liikkeemme alati hedel­möittävästä
taistelusta.'
iMönriklniri
Kun cmeidän Herramme» oli val­mistanut
viimeiset luomuksensa;
käärmeen, rupisammakon ja iilima­don,
jäi jälelle vielä limajätteitä,
jonkilaista-omiinista mässa-ainetta,
josta «Herramme» päätti luoda la-konrikkurin.
•Luomuksen tuloksena tästä omi­tuisesta
massasta oli kaksijalkainen
eläin, joko sutiresti muistutti kork-piruuyia
ja jonka aivot olivat pe-runapuuroa
täynnä; olion selkä oli
tehty liimasta ja vanhoista kaloaseis
ta — Sillä kohdalla missä ihmisellä
on sydän, oli tällä olennolla vain
lihaklimppi, ijoka sisälsi kaikenlaista
mädätystä.
; Kiin lakonrikkuri näyttäytyy ka­dulla,
kääntävät ihmiset selkänsä
hänelle. Enkelit taivaassa itkevät
hänen nähtyään ja itse herra Perke­le
sulkee helvetin portit häneltä.
Judas Iskariot on todellinen her­rasmies
lakonrikkurin rinnalla, sillä
hän omasi ihmisellisen hävyn tun­teen
ja -meni ja hirtti itsensä ~
mutta sitä ei ole milloinkaan lakon-rikkuri
tehnyt. — Jack London.'
Leipä niin kallista ja niin halpaa
ihmisheidci^^^^^ .
Pääoman grottemylly vaatii lakkaamatta uhrikseen
lyöJ^jä huolesluttavfugsa määrässä,. Canadan työtoi-misjtop
juuri julkaiseniistä tilastoista selviää, että tä­män
vuio4ep ensiftiäiBellä neljänneksellä eri teollisuus­laitoksissa
surmansa saaneiden työläisten lukumäärä
nousjse 291. Viime vuoden vastaavana neljännesvuo-len
» nousi uhrlllsta 176. ^
Mainittuna sikana j s i yksistään kaivoksissa sur­mansa
62 henkeä, joista 46 räjähdyben kautta. Rau­tatiet
veivät 42 uhria. Tehdaslaitokset 45, tukkityöt
37 ja maanvfljelystyöt 11 uhria.
Tosiasialliset tutkimukset osottavat, että tapatur­maiset
kuolemat ja loukkaantumis^ olisivat suurella
osalta estettävissä, jos vaan työsuhteet laitettaisiin tur-valHsiksf.
Ihmi?iunto' ja tavallinen järki huutaa ää-nekkäääli
yhä uudistuavia teolHsuusmurhia vastaan,
iputta huuto hukkuu pääoman voiton ahneuteen. Lail­la
olisi monessakin suhteessa huojentava seuraus, mut­ta
lait ja niiden käytäntöön panot ovat porvarien kä­sissä.
Järjestynyt työväestö tahtoo kiinnittää jokai­sessa
tilanteessa yhteiskunnan huomi<^a ihmishengen
turvaamiselle, multa sen voimat jovat vielä liian hei­kot
tekemään ' asiasta käytännöllistä totta. Kylmien
tavarain valmistus, kylmien voittojen kasaaminen, kan­nustaa
kapitalismia mpninkerroin enempi kuin luo­makunnan
kruunun ruumiin ja hengen turvaaminen.
Onko ihme Ijos kärsivän työväen huulilla kuuluukin
parahdus: ^ •*
«Jumalani, että leipä on niin kallista, mutta niin
halpaa ihmisen liha ja veri.»
Kysymyksiä ja vasta-
"^•••V/"' .^"lUksia,; .••
— Latinalainen lause cSic tran­sit
gloria mundi» kuuluu suomeksi,
että «Näin katoaa maailman kun­nia.
» o
•TT- Montrealin kaupunki on pe­rustettu
toukokuun 18 päivä vuon­na
1642. Perustajana mainitaan
eräs jMaisonneuve niminen mies ja
hänen! 140 miestä :ja 40 naista kä­sittävä
seureensa, joka perustamal­leen
siirtolalle antoi nimeksi Ville
Marie de Montreal, joka tarkottaa
«•Maryn, Montrealin kaupunki».
, —Ensimäinen - Kansainvälinen pe­rustettiin,
vupnnät 1864, joskin pe-rustamistyö
sai alkunsa jo vuon­na^
1862, silloin pidetyn Lontoon
maailman näyttelyn .yhteydessä. In-tecrnationalen
perustaminen tapahtui
ikäänkuin sattuman kautta. Jo mai­nitun
maailman näyttelyn, aikana oli
Lontooseen saapunut muutamia työ-väenmiehiä
eri. maista, jotka jou-'
tuivat siellä kosketuksiin englanti­laisten
työväen miesten kanssa, jot­ka
huolellisesti vaihtoivat mielipi­teitään
maailman • asioista ja yhtei­sistä
pyrinnöistä. Mitään kiinteäm:
pää yhteistoimintaa ei kuitenkaan
syntynyt. Mutta kun sitten Lontoon
työläiset vuonna 1864 tekivät Eng­lannin
pääministerille vaatimuksen,
että hän ryhtyisi toimenpiteisiin ul­kovaltojen
puristukseen joutuneen
Puolan hyväksi, kehottivat he sa­malla
myöskin Parisin työläisiä toi­mimaan
asian hyväksi. Seurauksena
olikin, että Pariisin työläiset lähet­tivät
edustajansa Lontooseen ja hei­dän
vastaanottajaisikseen pidiettiin
sitten syyskuun 28 päivänä v. 1864
n.k. St Martin haalissa Lontoossa
yleinen kokous, jossa oli läsnä työ-väenmiehiä
kuudesta eri maasta,
suurelta osalta Englannissa maan­pakolaisuudessa
olevia työväentais-telijoita.
Tämä tilaisuus muodostui
Ensimäisen Kansainvälisen perusta-mistilaisuudeksi.
Puolan kysymyksen
ohella tilaisuudessa puhuttiin myös­kin
yhteiskunnallisista asioista ja
kaikissa suhteissa kävi selville, että
työläiset jokaisessa maassa ovat sa­manlaisessa
sorretussa asemassa ja
että kaikissa maissa valistuneimmat
työväen kerrokset ajattelevat asi­oista
samaan suuntaan. Periaate ja
tunnelnia kansainväliseen yhteistoi­mintaan
ryhtyminen eri maiden työ­läisten
kesken yhteisten aatteiden ja
yhteisten tehtävien elähyttämänä.
Sitä varen valittiin kokouksessa vä­liaikainen
keskusneuvosto, eli In-ternationalen
pääneuvosto, jonka
kotipaikaksi tuli Lontoo ja johon
valittiin' jäseniä eri maiden työ­läisten
keskuudesta.. Tämä väliai­kainen
neuvosto sai tehtäväkseen
toimittaa perustetulle kansainväli­selle
määrätty ohjelma, laatia säänr
n&t ja huolehtia muuteiAin järjes­tön
asioiden järjestämisestä sään­nölliselle
toimintapohjalle.
— 'Ensimäinen höyrylaiva kulki
yH Atlannin vuonna 1831. Laivan
nimi oli «IJöyal William» ja oli se
rakennettu Quebecissa ja lahti mat­kalle
niinikään Quebejista. Laivan
miehistö muodqstui kokonaan cana-dalaisista.
—- P. M . johtuu latinalaisista sa­noista
Post Meridian, joka tarkot­taa
sitä aikaa päivästä, joka seuraa
sen jälkeen ku^ aurinko on ollut
korkeinmiillaan,' siis iltapäivää.
Meikäläisten lefitiliikkeiden yhteisellä kustannuksella juu •
ilmestyneessä kirjasessa Imperialismi, jonka jokaisen työläis^' ^ r - * ^
kea, määritellään tätä nykyaikaisen maailman hirvittävää m T '
raavasti: . % • ^
Sanomalehtien joka numerossa, kaikissaNanomalehtikirjoituly-;
isesti tapaamme sanat: imperialismi, imperialistmen sota. Sen ^^^^^
si on välttämätöntä ottaa selvää siitä, mitä tuo imperialismivf
Uusia kysymyksiä
— Mitä vaaditaan. Canadan kan­salaiselta
Yhdysvaltoihin mennes­sään?,
VL
— Kuinka paljon maailmassa
kasvaitetaan tupakkaa vuosittain?,
—• Koska lähetettiin ensimäinen
langaton sähkösanoma yli Atlannin
ja kuka sen lähetti? ,
— Mikä on Canadan suurin kau­punkia
— Onko Suomessa LW.W. liittoa,
tai mitään sitä vastaavaa työväen­järjestöä?
/
.Kuinka paljon kuutiojalka kul­taa
mahtaa painaa?
Imperialismi. Tämä sana yksinään jo osoittaa, että siihen on -fi^-
tynyt käsite «imperia»j käsite maailman imperiasta, vallasta, jota le •
tään yli maailman.' Tämän käsitteen, kapitalismin tämän kehit '-^^
tarkasteleminen osoittaa meille, että imperialismi on pyrkimistä °
man valtiaaksi siinä-muodossa kuin se.ilmenee kapitalismin k^jhr'
korkeimmalla asteella. Maailman Valtoja oli jo vanhalla ajallaan S"
imperialismia saatetaan sano olleen jo ihmiskunnan kehityksen aikaise"
mailakin asteella, jolloin vielä ei ollut olanassa kapitalistisen tuotanno
kehittyneitä keinoja. Suuren maailmaij vallan muodostaminen vanhair
ajalla liittyy Makedonian Aleksanterin nimeen. Sitten myöhenmiin /
mallajsen maailman vallan muodostivat Rooman keisarit ensimäbeOä
vuosisadalla jälkeen Kristuksen syntymän. Tämän v a l l a n taloudellij
perusteet tietysti olivat kokonaan toiset kuin nykyaikana. Vanhan a"aft
imperialismista puhuminen on tämän nimityksen epätarkkaa kä\ltäitii..ti
Jos niin tehdään, silloin ei oteta huomioon niitä erikoisia piirteitä, jotki
ovat uusimman imperialismin luonteeseen kuuluvia. Mutta n\-kyajaD
imperialismilla ja vanhan ajan,imperiaiismilla On kuitenkin jotain vh-teistä,
kummallakin ajalla on historiallinen kehitys johtanut eri valta-kuntain
ja eri kansogen yhdistymiseen yhdeksi suureksi maailman vai-la^
si. Ja nytkin viimeisinä vuosikymmeninä vaikuttaa kapitalismin ke­hittyminen
sen, että jokaisen kansan vahio pyrkii laajentamaan rajojaan,
koettaa kasvaa mahdollisimman suureksi kokonaisuudeksi. Sen aihfut-taa
kokonaan maailman taloudellinen kehitys. Kasaantuu suuret pää­omat,
joita ei saada sijoitetuksi omassa maassa, sen rajojen sisäpuolella
Näitä pääomia viedään muihin maihin, ja hakiessaan maita, mihin voisi­vat
viedä pääomia, etsiessään siirtomaita ryhtyvät kapitalistiset valtiot
ankaraan taisteluun keskenään, kilpailuun maailman m a r k k i n o i l l a.
Imperialismi — se, on taistelua, maailman herruudesta.
vuoksi että vaikkakin se' voi tyydyt­tää
moninkerroin ihmiskunnan tar­peet,
on paljon niitä jotka ovat
puutteellisesti ; vaatetetut, joitten
asunnot ovat . kurjat, jotka ovat
nälkiintyneet henkisesti ja ruumiil-isesti.
Häikäilemättömän keinottelun
yll:^eiskunta
Jokaisella kapitalistisella yhteiskunnalla on eräs
ikäänkuin kiveen hakattu paikkansa pitävä lakinsa,, se
nimittäin, eitä kaikki muut elinkeinot ja yritykset
kannattavat ja oyat kailduen virallisten ja virattomien
valtalaitosten suosiossa, paitsi ei lyöriteko.- Työ ei
koskaan pääse oikeuksiinsa porvarillisessa yhteiskun­nassa.
Tämä siksi, koska tämä yhteiskunta ei pidä
työläisiä minään päämääränään, vaan ainoastaan väli­kappaleina
kaikkialle tunkeutuneen keinotteluelämän
käsissä.
Muutama päivä sillen Oltavassa Joimitetussa;pank-kiasetusla
koskevassa kuulustelussa kavi selvill^, efta
tämän maan pankit tekevät lainausliikkeellääh voittoa
12:sta aina yli kahdenkyinmenefn prpseiitin. Lyhyissä
lainoissa tekevät pankit voittoa aiiha 8Ö prosenttia.
Eräs kuulusteltava selitti hyvin yleisena' tapauksena
länneltä, kuinka eräs 4Ö0 eekkerin faritiin oftiistaija
oli yhtenä vuotena joutunut maksamaan korkoa 65^
dollaria, joutuessaan ahdingossaan ottamaan lainaa
pankeilta. Pankkiirit vaativat, elia näitä mhdollisuuk-si
ei saa hiveritääan rajotttfa.
Sellaisdle yhteiskunnalle, jossa raha- ja muu kei­nottelu
äaa niin valtavana rehottaa, yksistään kapita­lismi
nimitys on liiäii lievä.
Toronton^ eri työväenjärjestöt
ovat päättäneet asettaa yhteiset eh-;
dokkaansa kesäkuun 25 päivänä
toimitettavia maakuntavaaleja var­ten
seuraavalla< ohjelmalla:
Toronton työl&iaille jft atukkaille.
Työväenpuolue on asettanut eh­dokkaansa
maakuntavaaleihin ja tu*
lee taistelemaan kansanjoukkojen
hyvinvoinnin puolesta koko voimal»
laan. Vanhat poliittiset^puolueet tu*
levät uudistamaan typeryytensä,
mutta työväenpuolue astuu esille
tuoden laajemman. katsantokannan,
uuden sanoman ja raikuvan tais­teluhaasteen.
Me emme enään voi
tyytyä taantumukselliseen konser­vatismiin,
joka ajattelee ennen so­taa
vallinneiden entisten hyvien ai­kojen
kaavassa, eraniekä ontuvaan
jä epäröivään liberalismiin; joka on
samoin vailla elävää joQitoa ja tah­toa
matalan oppinsa toteuttami-seksj,
TySvsenpiioIuefeii tarptfeftirous.
Tretsltte jotain parempaa, jotain
todellista, jotain jolla on tulevai­suutta.
Työ>yäen.puolttfe ön nousSut
täyttämään taöiän fätjietih. ^Se öh
kähsähjoukkojen yleismailftlaliisen
liikkeen paikällirtien ilnteisu;; jorikfe
liikkeön pyrkimyksenä pn ottaa läia-jemniin
ja yhäla^emniin osaa asir
öitten hoitoon. Tähäil mennessä on
muufamiön yksilöitten • ^ i f t u .hal­lita
suuria joBÖdcoja —^ riji halua­vat
nämä joukot hallita itse itse­ään.
Teillä on jo lauan oHut yksin­oikeus,
mutta: olette kuitenldn'iää-rie^
täneet isäiiföMe ' V d Ja 'te
ovat pysyneet teidän isäntinänne
— ei palvelijoinanne. Te olette
erehtyneet luulemaan rikkautta ar-vokkuudieksi
ja olette antaneet
enempi valtaa niille^ joilla sitä jo
on liikaa, ja kansanvalta on vaa­rassa.
•
Oligarkian uhka.
iPääoman kasaantuminen tapah­tuu
nopeasti ja ympäristön talou­dellisen
elämän johto on joutumas­sa
voimakkaiden raha-asioita käsit­televien
ryhmien puristukseen, jota
lujittaa moninkerroin pankit, va­kuutus-
ja trustiyhtiöt sekä hyvin
järjestetyt teoUisunskorporationit.
Huikeilla voitoilla, joita he puser­tavat
kansan elämänverestä, pelaa­vat
uhkapeliään nämä rahakunin-kaat
väestön hyvinvoinnin kustan­nuksella
yhä suunnitellen valta-ala^
eensa laajentamista.
Kapitalithiin «paOAniktuiliiltfelk ,
Rajaton rikkÄudön ^bimo on tuo­nut
valtaa ja *önsäutta muutamil­le,
köyhyyttä ja -huolta suuremmal­le
osalle ^ihmisistä. -Rikkaus jofikö
työläiset tuottavat muodostuu kol-iSeen
osaan, vuokraan, korkoon ja
voittoon ja :yksi osa palkaksi. On­ko
sitteh ihme jos on vaikea saada
paikan riittämään elämäntarpeisiin.
Onko ihme jos teitä kalvaa ainai­nen
!"pieiko siitä että joudutte työt­tömäksi
tai että sairaus saapuu ko­tiinne.
-Työväenpuolue käsittää et­tä
nykyisessä taloudellisessa järjes­telmässä,
jossa käy lakkaamatta
taistelu liikevoitoista, jossa liike-elämää
kohtaa pikaisesti tpmer
toistaan seuraavat puumit ja la-maannulcsety
jossa on usein tapah­tuvat
pulat, työttömjrys ja kärsi­mys,
eivät kansanjoukot voi toivoa
salavuttavansa varmuutta asemas­taan.
Kapitalismi on tuomittu sen
Uuden taloudellisen järjestelmän
täytyy tulla.
Työväenpuolue ei ole ainoa joka
uskoo. että järjestelmä joka ei toi­mi
riittävän hyvin, olisi hävitettävä
ja Ijiotava uusi. Romahdus yli maa­ilman
pn niin ilrtieinen että kirjai­lijat,
ajat^felijat ja talousteilijät ke­hottavat
tekemään muutosta. Ny­kypäivän
johtavien kirkkojen konfe­rensseissa
ön selvästi lausuttu toi­vomus,
että riistojärjestelmä,,pois-tettaisi,
monet toimeenpanevat, hen­kilöt
liikkeissä, kyllästyneenä riu­duttavaan^
taisteluun pääoman ja
työn välillä, huomaavat parannus­keinon
osuustoiminnallisessa tuo­tannossa
ja Yhdysvaltain hallituk­sen
valitseman Engineers Researdh
komitea tuomitsi nykyistä järjes­telmää
sen kammottavan tuhlauk­sen
ja tehottomuuden vuoksi.
Maanviljelijäin ja työläisten halli-
•••• "tus.' • •
Työväenpuolue ottaa osaa poli­tiikkaan
kiirehtääkseen vauhtia, jol­la
valmistetaan eväämätöntä muu­tosta.
Työväenpuolueen jäsenet jot­ka
valittiin lainlaatijakuntaan v.
1919 ovat ottaneet joitakin askelei­ta
tällä alalla. Hallitus oli vailla
enemmistöä ja sen viholliset väit­tivät,
että se ei kestäisi neljää viik­koa,
mutta se kesti neljä vuotta
huolimatta joillakin tahoilla käydys
tä katkerasta " vastarinnasta.* Mil­loinkaan
ennen ei mikään Ontarion
hallitus ole ollut niin ankaran vas­tarinnan
eikä niin tuimien ulkopud-listen
hyökkäysten alaisena, Min-kätälhden?
Sentahden että tämä oli
hallitus jonka muodosti työmiehet
kaupungeista ja maalta. Se Oli po­liittinen
vallankumous!
Hallituksen saavutukset.
Ja työläisten hallitus teki kovasti
työtä. Se hyväksyi monta yleistä
hyötyä silmälläpitävää departement­tia.
Se otti takaisin $2,000,000 Tö­ryn
pliutavärastisilta. Se antoi palo­kuntalaisille
lomapäivän kerran vii­kossa,
se lisäsi korvausta loukkaan­tuneille
työläisille ja monien tek)I-lisuuden
uhrien sukulaisille, se ai­kaansai
että säädettiin minimipalk­ka
tehtaissa, myllyissä ja kontto­reissa
työskenteleville tytöirie, «e
piti huolen siitä että maksettiin
avustusta 4,000 leskelle ja 12,000
lapselle kun näiden elättäjä oli
kuollut, se perusti maaJmmialBsiS
pankkeja henkivakuntnksineen ja
maasfeutulainoineen, se hävitti o-maisTiusvaatimuksen
kunnaDisvaalei-hin
psanottajilta ja antoi yksinoi­keudet
vnotoaajien vaimoille, se an­toi
kakat;;^sfi^^ lisää oppiaikaa työ­läisten
lipäile ja, se kuireaflematta
käytti valtion ylivaltaa oikeuslaitok­sen
salakavalasti hyökätessä —
näyte yhteiskunnallisesta Ja edis-tyksellisestä
lainlaadinnastä joka on
todella työläisten hallituksen arvoi­nen.
Hyökkäys hallitusta vastaan.
Mutta tämä oli enempi kuin suu­ri
liikemailma ja taantumus voivat
kärsiä. Kun onnettomien naisten ja
lasten hyvinvointia suojeltiin,, huu­dahtivat
; nämä taantumuksen edus­tajat:
VPuolueellista lainlaadtntaa!>
Kun elämä ehtiin siedettävämmaicsi
niille jotka loukkaantuivat teolli­suuden'irattaissk,
he huudahtivat:
«Tuhlausta!» Kun tytöille' jotka te-kivä,
t: orjan työtä tehtaissa jä höy­ryävissä
pesulaitoksissa aimettim
varmuus siitä että he saisivat mi-niikipaikan,
niin riittämätön kun se
piikin, panivat työnantajat äänek­kään
vastaiauseen, sanoen että hei­dän
liikkeensä menee perikatoon.
Kun pankit huomasivat monopolin­sa
murretuksi ja korkeampaa kor­koa
maksettavan tallettaljille, yhtyi­vät
ne siihen joukkoon joka oli van­nonut,
musertavansa tämän halli­tuksen.
Väärää säästäväisyyttä.
Äänestäjät, älkää antako pettää
itseänne. Hyökkäys työläisten hal­litusta
vastaan on rahamiesten ja
heitä palvelevan sanomalehdistön
huolellisesti laatima juoni. Xe vä­hentäisivät
opetuskulunkeja, hävit­täisivät
keskuudessamme olevien
avustuksen ja alentaisivat yleisen
elämän tason. Työläiset eivät salli
tällaista väärää säästäväisyyttä joka
vähentäisi joukkojen ostokykyisyyt-tä
. ja pitentäisi - sorronalaisiiutta.,
Ulvonta on koljonnut sen johdosta
kun joitakin miljoonia dollareita
on otettu rikkailta veronmaksajil­ta
ja uhkapelureilta ja annettu mei­dän
taloudellisen järjestelmämme
uhreille. Tämä maakunta on yer-ra;
ttoman rikas ja köyhyyden pitäi­si
olla vieras sen asukkaille. Mut­ta
niin kauan kuin köyhyys on
yleinen, kun pienet lapset saavat
kärsiä nälkää, ei työväenpuolue kes­keytä
ponhistuksiaan sen rikkauden
saamiseksi joka yhdellä tai toisella
keinolla on riistetty joukoilta muu­tamien
yksilöitten hyväksi. Ty-övä-enpuolueen
päämääränä on taistel­la
riistettyjen puolesta, kunnes
maaseudut ovat tyytyväisten talon­poikien
asuinpaikkoina ja maakun­tamme
kaupungit ovat täynnä va­paita
ja riippumattomia kansalaisia
ja nauravia,' terveitä lapsia.
Ei vain yksmomaan maakuntaa ka-^
isitfavä suunnitelma..
Jotain on saatu aikaan, matta
paljon enemmän täytyy tehdä. Ym­päri
mailraan. ja' brittiläisen kunin-gaskunnM:
jokaisessa osassa työva-.
enpuoine saavuttaa valtaa. Austra­liassa
sai työväenpuolue viime vaa­leissa
encmpr: ääniä kuin mikään
öiuu puolue, Samaa taipahtui Uu­dessa
Seelannissa ja Isossa Britan­niassa
ön työväenpuolueen hämmäs-tyttäv|
kohoamfncn saanut mail-man
ajattelemaan. Nuo 142 työ-
J