Vapaus, March 8, 1958

              nmesiY7 tiistaina, torstaina Ja lauantaina — Perustettu vuonna 1917 Canadan suomalaisten itsenäinen työväenlehU
No. 29 — Voi. XLI vuosikerta SUDBURY, ONTARIO i ^ a u a n i a i n a , maalisk. 8 p. — Saturday, March 8, 1958
)li 27
Hoboken, N. J . — Keskiviikkona
vangittiin täällä Pedro Rodrigu-^z ja
Francisco Pädin, joita vastaan nos­tetaan
syyte New Yorkissa puual-koholin
kauppaamisesta, joka tähän
aennessS on aiheuttanut 27 henki­lön
kuoleman.
Poliisin antaman tiedon mukaan
Pädin oli varastanut 60 gallonaa
puualkoholia Carlstadista olevasta
kemikalitehtaasta, jossa hSn on
työskennellyt.
Rodriguez valmisti siitä juomaa,
joka tunnetaan "King Kongin" n i -
mellS j& sitä myytiin New Yoxlciin,
New Yorl^issa on vangittu kolme
fienkilöä epSiltyinä tämän myrkyl­lisen
aineen myymisestä. Heidät on
pantu syytteeseen murhasta.
^X^indiOrissa mielenosoitus
konservdtiiveja vdstaan
Unionistit kantoivat tunnuslauseita, joissa
tehtiin pääihinisterille kirpeitä kysymyksiä
YVindsor. — Pääministeri Diefen- na olevien joukosta paheksumishuu-bakerin
saapuessa täällä järjestet- toja.
tyyn tilaisuuteen, joka oli jär Eräskin marssiva piketeeraaja
jestetty upeaan E l m Wöod Casi- toisti: "Dief on hevosvaras, mutta
noon, o l i häntä ulkona vastassa noin
40 uniojen piketeeraajaa kantaen
konservatiivivastaisia tunnuslausei­ta.
"Paisteja ja turkiksia konserva­tiiveille,
samaa vanhaa makkaraa
työläisille", oli kirjoitettu erääseen
tunnuslauseeseen.
Piketeeraajien joukossa o l i usei­ta
union johtajia. Hienojen ihmis­ten
mennessä kasinoon kunlui ulko-
K(Hi$ervatiiyit ovat pyrkineet
jos ikoiisen^tuvihalilitus pääsee uudelleen
valtaan mei<kitsee se rautatierahtien ja pu&elin-maiksujen
korotusta Ontairiossa ja Quebecissa
Prince Rupert, B.C. — CCF:n
johtaja M. J. ColdweU sanoi täällä
vaalikokouksessa keskiviikkona, että
jos konservatiivihallitus pääsee jäl­leen
valtaan, niin Ontarion ja Que­becin
asukkaat saavat maksaa kor-kempia
rautatierahteja ja puhelin­maksuja.
HSft sanoi, etta päätqs siirtää näi­den'asioiden
käsittely toukokuun 1
^ Jos: se pUsi ipSSttinyt ko-rotitta
pätä mäkst^ä olisi se ollut
hyvin epäpopulSSristS. Mr. Coldwell
oli sitä mieltä, etti hallitus myö-henuttin
hyväksyy triansporttilauta-kunnan
ehdöltamat rautatierahtien
ja puhelinmaksujen korotukset te­kemällä
vain joitakin pienempiä
toisarvoisia muutoksia.
Hän sanoi tämän osoittavan kuin­ka
konservatiivihallitus pyrkii vält­tämään
päätöksiä.
CCF:n johtaja sanoi, että viime
vuonna pidetty liittohallituksen se­kä
maakuntien konferenssi vero­asioista
oli merkityksetön. Mr. Die-fenbaker
lupasi pitää konferenssin
jälleen tammikuussa, mutta ei vie­lä
tähän mennessä ole konferenssia
kutsutu koolle;
Ottawai. — CCF:n varajohtaja
Stanley knowles matkustaa Atlan­tin
rannikon maakunnissa sekä On­tariossa
seuraavan 12 päivän aikana
vaialimatkalla, . tiedoitettiin täällä
C C F : n päämajasta keskiviikkona.
Puolueen johtaja M. J . Coldwell
ei matkusta Montrealia kauemmak­si
itään vaaliraatkalle.
Veturiniämmittäjien asia
vor aiheuttaa yleislakon
Toronto. — Itsenäinen työväen-mies
Albert Wren, joka edustaa Ke-noran
vaalipiiriä Ontarion lainlaa-tijakunnassa,
sanoi että Canadan
historian suurin lakko alkaa jos Ca­nadian
Pacific Railway panee läm­mittäjät
pois ratapihojen j a rahti­liikenteen
dieselvetureista.
Puhuessaan lainlaatijakunnan ko-koifksessa
torstaina hän sanoi, että
jos kuninkaallisen komission ehdo­tusta
noudatetaan, niin se voi ai­heuttaa
kauhean taloudellisen
kaaoksen.
"Unionistisen liikkeen hävittämi­nen
on käynnissä", sanoi hän. "Ca­nadian
Pacific Railway, jota kont­rolloivat
ulkomaalaiset osakkeen­omistajat,
määrättiin suorittamaan
tämä rikos."
Mr. Wren sanoi, että Canada on
tappaa työväenliike, niin edessäm­me
on sellainen yleislakko, jollais­ta
ine emme ole koskaan ennen näh­n
e e t . . . ei edes 1919 lakon aikana",
sanoi hän.
Hän oli sitä mieltä, että union
lainopillinen avustaja David Lewis
komission kuulusteluissa ei suorit­tanut
tehtäväänsä oikein.
"Jos koskaan unionistista liiket­tä
on n s . lakimies pettänyt, niin se
tapahtui tässä asiassa", sanoi hän.
Hän sanoi, että todellista asian­tilaa
ei esitetty komissiolle. Rau­tatieläiset
sanoivat, että jos läm­mittäjät
poistetaan vetureista, niin
he etsivät toisia työmaita, koska he
eivät halua olla vastuussa veturei-deh
kuljetuksesta, sanoi mr. Wren.
Hän o l i sitä mieltä, että jos rau­tatieyhtiöiden
annetaan seurata
suunnitelmiaan, niin sellainen tuo
' me tulemme vapautumaan hänestä.
Monissa tunnuslauseissa korostet­tiin
sitä, että Windsorissa on suh­teellisesti
enemmän työttömiä kuin
millään muulla paikkakunnalla Ca-nadassa.
"Kaksi kertaa enemmän työttö­miä
kuin viimeksi vieraillessanne
täällä. Entä nyt John?" oli kirjoi­tettu
erääseen tunnuslauseeseen.
Konservatiivipuolueen täällä ole­vat
johtajat olivat suunnitelleet jär­jestää
autokaravaanin Diefenbaker-in
kunniaksi,, mutta he peruuttivat
suunnitelmansa kun kuulivat unio­nistien
järjestämästä mielenosoituk­sesta.
United Automobile Workers
union osasto 444:n presidentti Char­les
Brooks sanoi, että mielenosoi­tuksen
oli järjestänyt Windsorin
Labor Council. Se halusi tällä ta­valla
kiinnittää ihmisten huomion
niihin ongelmiin, joiden edessä kau­pungin
työläiset ovat.
"Me protestoimme sitä vastaan
kun Yhdysvaltain kapitalistit ryös­tävät
Canadan luonnonrikkauksia",
"Säästäkää Canadan luonnonrikkau­det
canadälaisille", "Kauppa mer­kitsee
työtä — Yhdysvaltain poli­tiikka
tappaa maailmanmarkkinat"
ym. olivat tärkeitä mielenosoitta­j
i en tunnuslauseita.
Niinikään Windsorin liikemiehiä
muistutettiin siitä, että heidän ta­loudellinen
toimeentulonsa on riip­puvainen
työläisten palkoista ja
siksi heitä kehoitettiin antamaan
tukensa CCFUe vaaleissa.
Montrealin bussi-ajurit
vaativat
Puheessaan täällä Diefenbaker
syytti liberaaleja työttömyydestä.
Hän sanoi, että entisen liberaali-hallituksen
tiukan rahapolitiikan
ja korkeitten verojen takia luotiin
tilanne, joka johti työttömyyteen ja
sen johdosta nykyiselle hallituksel­le
jäi kesäkuussa valtaan tullessa
160,000 työtöntä perinnöksi.
Ennen kokousta ja kokouksen
jälkeen pääministeri tervehti noin
1,000 henkilöä kädestä pitäen.
Suojapato murtui ja
ainakin 11 työläistä
hukkui Montrealissa
Montreal. — Torstai-iltaan men­nessä
oli löydetty vasta yksi ruumis
sillan rakennustyömaalta kun väli­aikainen
suojapato murtui Riviera
des Prairiesissä. Rakennusyhtiön
edustajat ovat arvioineet, että kaik- j
Quebecin opistieli-jat
vaativat halli­tukselta
apurahoja
Montreal. — Y l i 20,000 opiskeli­jaa
Quebecin 5 yliopistossa jäi pois
luokiltaan torstaina. Mielenosoitta­jat
vaativat Quebecin hallitusta
myöntämään yliopistoille enemmän
cpurahoja opiskelutarkoituksia var­ten.
Tähänastiset tiedot osoittavat, et­tä
aniharva .opiskelija yritti päästä
luennoille, vaikka mielenosoittajat
,eivät yrittäneet estää yliopistojen
henkilökuntaa, pääsemästä heidän
riviensä läpi.
Opiskelijat kokoontuivat yliopis­tojen
porteille ja kantoivat julis­tuksia,
joissa vaadittiin enemmän
apurahoja hallitukselta.
Montrealin poliisi seurasi mielen­osoituksia,
mutta he sekaantuivat
ainoastaan yhteen väkivaltatapauk­seen.
Montrealin yliopiston portille
oli kokoontunut suuri määrä opis­kelijoita
ja he olivat tukkineet tien.
Eräs autoilija yritti päästä opiske
Iijain rivien läpi j a ajoi kahden
opiskelijan päälle. Poliisi syytti au­toilijaa
huolimattomasta ajosta.
Vielä ei tiedetä kuinka kauan
mielenosoitukset jatkuvat.
Hakulinen ja Koltshin kävivät
todella suuren kamppailun
Suomalainen vei kullan, mutta venäläiset
saivat 4 miestä ensimmäisen 10 joukkoon
Canada auttaa Intiaa
taloudellisesti
kiaan 11 miestä hukkui kun suoja-' Madras, Intia. - Intiassa toimiva
pato murtui. Etsiskelytyöt jatkuvat Canadan ylikomissionen C. A . Ron­ja
tarkoituksena on käyttää sukel­tajia
ruumiiden etsimisessä.
Väliaikainen pato oli rakennettu
sillan rakentamiseksi yli Riviero
des Urairies-joen. Joen syvyys on
n. 26 jalkaa ja väliaikainen suoja­pato
teki, mahdolliseksi sillan se-menttipilatien
valamisen. Noin 20
miestä oli töissä joen pohjassa kun
pato murtui ja osa heistä pääsi pe­lastumaan.
Vielä ei tiedetä aivan
tarkasti kuinka monta työläistä huk­kui
onnettomuuden johdosta.
Rakennusyhtiön edustajat ovat se­lostaneet,
että joen vesitasoon vii­me
päivien kuluessa noussut n. 2
jalkaa ja jäitä kerääntyi suojapa­don
yläpuolelle.
Riviere des Prairies on Montrea­lin
pohjoisrajalla.
ning sanoi torstaina, että Canada
haluaa olla yhteistoiminnassa Intian
kanssa Intian talouden kehittämi­sessä.
Hän sanoi tämän puhuessaan
Kundahin sähkövoima aseman avaa-mistilaisuudessa.
Tämä voimalaitos
rakennettiin Canadan avulla.
Ranskan veturinkuljet­tajat
laklkoutuneet
PariisL — Ranskan rautatieliiken­ne
tulee melkein kokonaan pysähty­mään
perjantaina koska valtion rau­tateiden
veturinkuljettajat menevät
24 tunnjn lakkoon, tiedoitettiin
täällä torstaina. Lakko koskee noin
25,000 veturinkuljettajaa, joiden
palkankorotusvaatimuksiin ei ole
suostuttu.
taloudellisen koettelemuksen edes- tullessaan vahingon jollaista ei ole
sä. "Jos C P R : n annetaan yrittää I koskaan ennen nähty.
Jittiliismiisti keiiottelua
josta kansa "maksaa viuin"
€oIdweIl sanoo Pohjois-Ont. kaasiiyhtiön
presidentin keinotelleen 3504)00% voitot
Montreal. — Montrealin trans-porttikomission
bussiajurit vaativat
10 prosentin palkankorotusta ja v i i -
sipä.väistä työviikkoa, tiedoitettiin
täällä keskiviikkona.
Canadian Brotherhood of Railway
Employees and Transport Workers
in presidentti W. J . Smith sanoi, et­tä
palkkojen korottaminen vaati
muksen mukaisesti j a työviikon ly
hentäminen 45 tunnista 40 tuntisek­si
saattaisi Montrealin bussiajurit
samanlaiseen asemaan kuin Toron­ton
bussiajurit.
Nykyään maksetaan Montrealin
bussiajureille palkkaa $1.63 ja To­ronton
ajureille $2.01 tunnilta.
Mr. Smith sanoi, että niistä 31
kaupungista ja kauppalasta, joilla
on kunnallinen bussiliikenne, 19
kaupungissa maksetaan bussinaju-reille
korkeampia palkkoja kuin
kuin Montrealissa.
Hän sanoi, että jos otetaan huo
mioon Montrealin suurimpien työ­maiden
työläiset, niin bussiajurit
ovat ainoita j o i l la on y l i 40 tunnin
viikkotyö. v
USAn toinen Sputnik
oli taas tussahdus
S'vChmond, B. C. — CCF:ii k a n - '
sallinen johtaja, M. J . Coldwell
esitti täällä keskiviikkoiltataa syy­töksen,
ctta Northern Natural Gas
yhtiön presidentti sai "opsiooeis-taan"
(etaoikeuksistaan) 350,000
prosentin voitot yhtiöstä, joka pe-mstettilnl
sitä varten, että se huo­lehtii
Canadan luonnonkaasun ja­kamisesta
Ontarion pohjoisosissa.
Leimaten Northern Natural Gas
yhtiön rahastamisen "kaikkein räi-keiromäksi"
esimerkiksi "sisären­kaan"
nopeasta rikastumisesta, mr.
CoIdwell sanoi, että Ralph Farris.
vanciioverilainen finanssimies, sai
mainitun yhtiön 37,500 osaketta
4/5 sentin hinnalla kappale ennen
kuin näitä osakkeita ruvettiin myy­mään
markkinoilla $10 hinnasta-kappale.
Kuvaten mr. Farrisin voittoja sa
tumaisen suuriksi mr. Coldwell sa­noi
» rttä tämä vancouverilainen kei­nottelija
$ai $1,250 voiton jokaise;5
ta sijoittamastaan dollarista — ja
tämä voitto nousi $3 500 dollarilta
sen jälkeen kun k.o. osakkeiden hin­nat
kohosivat markkinoilla.
Mr. Coldwell sanoi, että nykyinen
kaasuputkilinjaskandaali on verrat
tavissa niihin rautatierakennusskan-diialeihin
jotka aikoinaan kaatoivat
sir John A. M^donaldin hallituksen.
"On jälleen käynnissä vanha hai
pamain^n menettelytapa, missä
muutamat yksilöt hankkivat nopeas­ti
suuria rikkauksia kansan kustan­nuksella,
kummankaan vanhan puo­lueen
tekemättä mitään sen estämi­seksi",
sanoi mr. Coldwcll.
TV haittaa elokuvia
Britanniassa
Lbntod. -^^ Viime Viiionna kävi
Britanniassa elokuvateattereissa-
905,000,000 katsojaa^ Tämä osoit
taa laskua sillä kymmenen vuotta
aikaisemmin elokuvateattereissa kä
vi joiden lukumäärä nousi 1,514,000
O00:aan.
Samaan aikaan näköradioiden l u -
pakirjoj-n määrä nousi 46 0OO:sta
7,782,000;n. Cineroatögraph Exhi-bitors
Associationin taholta tiedoi­tettiin
torstaina, että elokuvateoin
suus on suuren kriisin edessä sillä
Britanniansa on kahden vuoden a i ­kana
suljettu 407 elokuvateatteria.
N-liitosta kotiutettu
12,000 puolalaista
Lontöor^==~Ptfolaff~uutistoinrlsto
P A P tiedoitti torstaina, että Neu
vostolUtosta kotiutettiin y l i 12,000
puolalasta-V. 1958 kahd n ensim­mäisen
kuukauden aikana.
—The Pas ja F l i n Flönin väli
nen CNR:n rautatie.Hanitobassa r a ­kennettiin
vuonna 1928.
Cape Canaveral. — Armeijan
tiedemiehet esittivät täällä tors­taina
mielipiteen, että Yhdysval­tain
toinen sputnik, e l i explorer
paloi ja putosi tuhkana takaisin
maahan. Ilman muuta on nyt var­maa,
että toinen explorer ei nous­sut
avaruuteen.
Yhdysvaltalaiset tiedemeiehet se­littivät
torstaina, .;ltä Jupiter-
C:n neljäs eli kärkiosa, jonka tuli
ahtaa explorerille sen viimeisen sy­säyksen,
minkä voimalla sen piti
lähteä avaruudessa maapalloamme
kiertämään, ei ruvennutkaan toimi­maan,
ja tästä syystä epäonnistui
yritys toisen explorerin lähettämi­seksi
avaruuteen. Sivum'>nnen sa­noen
tämän explorerin piti ruveta
kiertämään, maapatoamme osapuil­leen
samaa rataa neuvostoliittolai­sen
suursputnikin kanssa.
Tiedemiehet hylkäsivät ehdotto­masti
olettamuksen, että toinen
explorer olisi mennyt avaruudessa
''hukkaan" sen vuoksi että sen^a-diokoneisto
olisi syystä tai toisesta
lakannut toimimasta.
Tiedemiehet selittivät, etteivät he
tiedä, miksi raketin neljäs ora ei
ruvennut automaattisesti toimimaan
kuten toimivat sen kolme alimmais
ta osaa. He myöntävät, että tämän
syyn löytäminen on vaikea tehtävä.
Toinen explorer — josta tuli siis
taas tussahdus — oli päpimitaltaan
6 tuumaa ja sen pituus oli 6% j a l ­kaa.
Tiedemiehet arvioivat, että se
putosi maahan noin 1,900 mailin
päässä Cape Canaveralista, mistä se
yritettiin lähettää avaruuteen kes­kiviikkona
kello 1.28 päivällä. Rake
tin "laukeamatta" jääneessä kärki­osassa
oli noin 40 paunaa polttoai­netta.
Raketin kärjen oma nopeus ja i l ­man
hankaus aiheuttivat kuitenkin
siksi suuren kuumuuden, että tämän
'kärjen' 'kantama explorer kohtasi
kuuman ja yhfäkkisen kuoleman,
selittävät tiedemiehet.
Perjantaiaamuna tiedoitettiin
kuitenkin, että Yhdysvaltain armei­ja
yrittää aivan lähipäivinä, mah
dollisesti tämän viikonvaihteen a i ­kana
lähettää=4oisen explorerin a-varuuteen.
Lahti. — ( K U ) — Veikko Haku­lisen
j a Pavel Koltshinin raivokas
kaksinkamppailu muodostui 15 k i ­lometrin
kohokohdaksi. Hakulinen,
joka lähti puoli minuuttia pahim-maii
kilpaveikkonsa jälkeen, pysyi
venäläisen vanavedessä sitkeästi ja
onnistui matkan aikana sekunti se­kunnilta
kuromaan aikaeroa um­peen.
Valtava huutomyrsky saatteli
miehiä heidän laskiessaan stadionil­le.
Koltshin o l i edellä, mutta Haku­linen
oli hänestä enää noin 60 met­r
i n päässä. Hartiavoimin "Pavka"
pisteli viimeisen jyrkän nousun yrit­täen
vieläkin saada varjoonsa tar­vittavan
eron, mutta turhaan. V e t
kon ilme oli päättävä. Edessä p i n si
vaarallisin vastustaja, jota ei enää
saanut päästää karkuun. Viimeinen
lasku, pieni nousu ja Koltshin o l i
maalissa, mutta siinä samassa syök­sähti
Hakulinenkin viimeiselle suo­ralle.
Vielä pari vetoa ja taival o li
päättynyt. Koltshin o l i lyöty 13,3 se­kunnilla,
j a Suomi oli saavuttanut
kolmannen kultamitalinsa.
Kokonaisuudessaan kilpailu tar­josi
jännittävän elämyksen. Neuvos­toliiton
hiitäjät esittivät lujaa kun­toa,
neljä h i e s t ä kymmenen par­haan
joukossa. Suomalaiset saivat
kymmenikköön mahtumaan kolme
hiihtäjää. Ruotsi kaksi ja Norja yh­den.
K i l p a i l u n alkamishetkellä vallitsi
9 asteen pakkanen j a taivas oli pil­vessä.
Yleisöä oli vain noin 10,000,
sillä monia peloitti kylmä tuuli.
Kalevi Hämäläinen sai jälleen
näytellä "jäniksen" osaa startates-saan
ensimmäisenä nimimiehenä
taipaleelle. Hänen jälkeensä puolta
minuuttia myöhemmin lähti Neu­vostoliiton
Sergei Kondakov. Toinen
Neuvostoliiton mies Feodor Terent-jev
keräsi yleisön suosikkina rai­kuvat
hurraahuudot matkalleen sa­moin
kuin nuori N i i l o Väisänenkin.
Toinen toisensa jälkeen sujutteli
taipaleelle tarmokkaan näköisiä
miehiä. Arvo Viitanen, Veikko Rä­sänen,
Nikolai Anikin, Anatoli
Sheljuhin, Talgeir Brenden ja Haa-kon
Brusveen pistelivät alusta a l ­kaen
.voimakkaasti ja luistavasti.
Sixten Jemberg numerolla 55. häi­pyi
nopeassa tahdissa maisemiin ja
sitten olikin vuorossa jännityspari
Koltshin—Hakulinen. Edellinen
ryöpsähti matkaan kuin tuulispää
jälkimmäisen astuessa maaliviivalle
odottamaan vuoroaan. Ja sitten k i ­lahti
kello, takaa-ajo oli alkanut.
Vladimir Kuzin j a Per-Etik Lars­son
päättivät nimimiesten sarjan.
N-LllTTO OTTI KAKSOISJOHDON
Jännityksellä odotettuja väliaiko-ja
alkoi hiljalleen saapua viiden k i ­lometrin
tarkastusasemalta. Pohja­noteerauksen
antoi Kalevi Hämäläi­nen,
jolle merkittiin numerot 15.39.
N uvostoliiton Sergei Kondakov oli
pitänyt suurin piirtein samanlaista
vauhtia yllä saaden ajan 15.40.
Ruotsin Grahn kiilautui kuitenkin
edelle kummastakin merkinnällä
15.27.
Neuvostoliiton Feodor Terentjev
oli hiihtänyt kovaa j a siirtyi tässä
vaiheessa johtoon tuloksella 15.27.
Vauhtia olivat pitäneet Räsänen ja
Anikinkin, joista edellinen jäi Te-rentjevistä
kuusi sekuntia jälkim
mainen neljä. Mutta sitten yleisö
kohahti. Anatoli Sheljuhin oli oi
lut hurjana j a kuuluttaja ilmoitt
ajan 15.13. Lähimmäksi häntä ylti
vät Sixten Jernberg 15.24.
Nyt seurasi jännittäviä hetkiä
Mitkä olisivat Koltshinin ja Hakuli
sen sijoitukset? Sitkeä venäläiner
oli paahtanut alusta alkaen hirvittä
vää vauhtiaga löi maanmiehensä vä
liajan kolmella sekunnilla. Suoma­laisyleisön
kasvot näyttivät huoles­tuneilta.
15 kilometrin
15 pariiainta
1) Veikko Hakulinen, Suomi
48.58,3; 2) Pavel Koltshin, Neu-vostoIUtto
49.11,8; 3) Anatall
Sheljuhin, Neuvostoliitto 49.29,4;
4) Sixten Jemberg, Ruotsi
49.39,6; 5) Haakon Brusveen,
Nona 49.50,3; 6) Feodor Terent­jev,
Neuvostoliitto 49.53,7; 7) Ar­vo
Viitanen, Suomi 49.53,8; 8)
Per-Erik Larsson, Ruotsi 49.58,5;
9) Nikolai Anikin, Neuvostoliitto
50.05,1; 10) Kalevi Hämäläinen,
Suomi 50.15,1; 11) Vladimir Ku­zin,
NeuvostoUitto 50.28,0; 12)
Arto Tiainen, Suomi 5 0 ^ , 7 ; 13)
Veikko Räsänen, Suomi 50.44,2;
14) Lennart Larsson, Ruotsi
50.45.6; 15) NiUo Väisänen, Stio-mi
50.50,5.
Olihan kärki nyt miehitetty ulko-aisin
voimin. Kärjessä oli kaksi ve­näläistä,
norjalainen, sitten kaksi
uotsalaista ja jälleen kaksi venä-äistä.
Veikko Hakulinen o l i nyt
unioa toivo. Häneen luotettiin, e i ­tä
turhaan. Mies o l i Koltshinin kau­loilla
pitänyt kiirettä ja sai ajak^
5een 15,15, jota tervehdittiin raiku­vin
suosionosoituksin. '
Toivo alkoi jälleen elää.
HAKULINEN KIRISTÄÄ . . .
Sekuntlkilpa ladulla jatkui k i i h -
keänä. 8 kilometrin kohdalta saa­pui
vakavia viestejä. Hämäläisen
aika 27.45 ei kestähyt kauankaan
kärkitilalla, sillä Feodor Terentjev
öi hänet pian 12 sekunnilla. Aivo
Viitanen sensijaan oli kiristänyt o l ­len
enää 4 sekuntia edellistä peräs­sä.
. •
Anatoli Seljuhin oli edelleen tuo­reessa
voimissa, sitä ainakin todisti
tieto tarkastusasemalta. Merkinnät
oli 27.20. J a pian tuli lisää säväh­dyttäviä
uutisia. Hokan Brusveen
uhkaili edelleen kärkimiesten aikoja
ollen tasoissa Seljuhinin kanssea.
Ruotsin komeetta Sixten Jernberg
oli seuraava_jB(f?Sr^joka sai kohi­nan
syntyjään yleisömeressä. Mies
todisti että pystyy hiihtämään p i k a ­matkankin.
Nyt hän o l i kirinyt o-hitse
sUlä hetkellä johtoasemassa
olleen Seljuhinin ja Brusveenin.
Tulostaulua komistivat nyt Ruotsin
Neuvo:'itoliiton ja Norjan liput par-
Jatk. sivulla 4.
Canada vei Ruotsilta
mestaruustoiveet
Canada voitti Ruotsin 10-2, N-liitto iPuolan 10-1,
Suomi Norjan 2-1 — USA-Tshekkoslovalda 2-2
Oslo. — Torstaina olivat kaikki
jääkiekon MM-turnaukseen osallis­tuvat
joukkueet tulessa. Canadan
joukkuetta vastassa oli nyt MM-joukkue
Ruotsi, 'jonka toiveet mes­taruuden
uusimisesta raukesivat nyt
lopullisesti.
Peli oli kovaa j a varsinkin viimei­sessä
erässä näyttivät pelituomarit
menettäneen kontrollin. Pelissä an­nettiin
kaikkiaan 19 rangaistusta,
joista canadalaiset saivat 14. Peli
oli kovin mitä tähän saakka on tur­nauksessa
pelattu. Ruotsin jouk­kueen
johtaja Folke Jansson sanoi,
että canadalaiset pelasivat ''likaista
peliä", että he "käyttivät luvatto­mia
temppuja, mailoilla kamppaa­mista,
kyynärpäillä lyömistä ym."
Canadalaiset puolestaan väittivät
ruotsalaisten syyllistyneen saman­laisiin
temppuihin.
Canadalaiset voittivat ensimmäi­sen
erän 6—O, toinen erä meni ta­san
1—-1 j a viimeisessä erässä Ca­nada
sai 3 maalia Ruotsin yhtä vas
taan. Lopputulos 10—2.
Jälkipään joukkueista iskivät yh­teen
Suomi j a Norja. Tässä ottelus­sa
Suomi sai ensimmäisen voiton
maalein 2—1 ja nousi kuudennelle
tilalle Puolan ja Norjan edelle.
Neuvostoliitolla ei ollut nyt mi­tään
vaikeuksia voittaa Puolaa, jo­ka
kukistui maalein 10—1. Peliä
seuranneet canadalaiset sanoivat,
että neuvostoliittolaiset pelasivat
nyt erittäin hyvää ja kaunista peliä,
niin hyvää kuin he ovet koskaan
pelanneet
Tshekkien j a U S A : n pelissä joh­tivat
tshekit ensimmäisen erän jäi»
keen 1—0. Toisessa erässä tshek-,
kien johto lisääntyi yhdellä maalil­la,
mutta erän lopussa se o l i 2—1.
Viimeisessä erässä amerikkalaisten
onnistui saada tasoitusmaali j a p e l i
päättyi 2—2. ,
Torstain pelien jälkeen johti Ca­nada
8 pisteellä, toisena Neuvosto­liitto
7 pisteellä. Ruotsilla ja
U S A : l l a on kummallakin 6 pistettä.
Suomella 3, I^uolalla 1 ja N o r j a l la
0.
Tän. (7. p.) pelaavat 8 ap. P u o l a -
Ruotsi, 11.30 ap. Canada—Tshekko­slovakia
j a 3 ip. USA—Neuvosto­liitto.
Lauantaina pelaavat 8 ap. Cana­da—
USA, 11.30 Ruotsi—Neuvosto­liitto,
3 ip. Norja—Tshekkoslovakia.
Sunnuntaina pelaavat 3 ap. Suo-nti—
USA, 6.30 ap. Norja—Puola,
9.30 ap. Ruotsi—Tshekkoslovakia
ja 1 ip. Canada—Neuvpstoliitto.
Noin 9,000 katsojaa seurasi Ca­nada—
Ruotsi ottelua: Se o l i suurin
yleisömäärä mitä tähän saakka on
ollut MM-pelejä seuraamassa.
VIIME TIEDOT
Washin«:otn. — Täällä tiedoitettiin perjantaina, että Neuvostoliiton
lähettiläs Menshikov on jättänyt presidentti EisenhoweriUe Idrjeen Nen-
TostoUiton pääministeri BuIsaninilU. Hän antoi kirjeen valtiosihteeri
DulleslUe. Kirjeen sisäliöstä ei ole vielä Uedoitetlo.
PariLsi. — Tulvimalla saapua Ranskan liallitukseUe kirjeitä, joissa
pyydetään säästämään liuoleniaan tuomlton algerialaisen 22-vaotiaan
tytöa Jamila Bonhlredin elämä.
Neovostoliiton pääministeri Balkanin sähkeessään Ranskan päämi­nisterille
ilmoittaa, että monet neavostokansalaiset ja nlkomaalaiset ovat
pyytäneet liäntä toimimaan aleerialaisen knolemaan tuomitun tytön pe-
Ixstamisek&i.
Scott Base, AnUrkUiklia. — BrittiminetrTtelänapaKtkikmtä^
johti tri Vivian Fuchs, maUinsU torstaina täältä Uuteen Seelantiin. Ret­kikunta
teki matkan poililto Antarktilkan mantereen 99 päivässä.
OrilUa. — Tulipalo tuhosi perjantaina monta rakennnsta tääl!ä ja
sen aiheuttamien vahinlcojen arvioidaan nousevan miljoonaan dollariin.
Lontoo. — Perjantaina Uedo|tettiin täällä, että BriUnnlan pnolnstns-mlnlsteri
Sandys matkustaa ensi tbukokaussa vterallumatkalle Moskovaan.
Canadalainen tiedemies haluaa
oppia myös Neuvostoliitosta
Welland. — Vaikka Neuvostolii­ton
opetusmenetelmiä ei voidakaan
hyväksyä canadalaisten tavoitteiden
saavuttamiseksi, niin Canada voisi
oppia paljon Venäjältä, sanoi To­ronton
yliopiston varapresidentti t r i
Murray G. Ross puheessaan täällä
keskiviikkona kauppakamarin ko­kouksessa.
"On ikäänkuin vertaisi elefanttia
ja valasta", sanoi hän. "Molenunat
ovat imettäväisiä eläimiä ja niissä
on paljon samanlaista, mutta ne
elävät kokonaan erilaisissa oloissa,
toimivat kokonaan eri tavalla ja
suuri luonto on ilmeisestikin mää­rännyt
ne elämään kokonaan eri
tarkoitusta varten. Samoin- opetus
länsi- j a itämaailmassa on tarkoitet­tu
pohjaltaan eri päämääriä silmäl­läpitäen."
T r i Ross sanoi, että tutkimukset
ovat vahvistaneet sen, että opetus
Neuvostoliitossa on tarkoitettu pal­velemaan
valtion tarpeita. Hän kie­rosti,
että opetus länsimaissa oh
suunniteltu palvelemaan yksilöitä.
—Hän~ oli sitä-mieltäv-että-eräitä-
Neuvostoliiton menettelytapoja voi­daan
hyväksyä Canadassa. Neuvos­toliitossa
on y l i 3,000 sellaista insti­tuuttia,
lukuunottamatta yliopisto­ja,
joissa tarjotaan osittaista am­mattiopetusta.
Niissä valmistetaan
teknikkoja eri alojen teollisuuslai­toksiin.
Canada voisi oppia Neuvostoliiton
10-vuotisista kouluista, jotka vastaa­vat
Ontarion 13 vuoden koulukurs-seja.
Sinä aikana kun venäläiset
oppilaat ovat läpäisseet 10-vuotisen
koulunsa on heille opetettu viisi
vuotta fysiikkaa j a biologiaa, neljä
vuotta kemiaa ja 10 vuotta lasken­toa.
-
" E i ole ihme jos heidän tiede-miehensä
ovat hyviä", sanoi t r i
Ross. •
Hän kiinnitti huomiota myöskin
siihen kuinka suuri arvo Neuvosto­liitossa
annetaan kielten opiskelul­le.
Ylemmillä luokilla opiskellaan
kiinan, arabian j a hindustanin kie­liä.
" E i ole ensinkään ihme, jos hei­dän
vaikutusvaltansa näissä maissa
on niin suuri, koska niin monet ve­näläiset
osaavat näiden aasialaisten
maiden kieliä ja tutkivat heidän
historiaansa sekä kulttuuriaan", sa­noi
hän.
"Tällaisen ymmärtämisellä pääs­tään
pitemmälle ystävyyden saavut­tamisessa
Aasiassa kuin päästään
-dollareillav^^ ~
Hän sanoi, että tämä saavutetaan
kuusipäiväisellä kouluviikolla, run­saalla
kotityöllä ja ahkeralla ope­tuksella.
Tri Ross o l i sitä mieltä, että Neu­vostoliiton
koulukursseilla on myös
heikkouksia, sillä hänen mielestään
tutkivaan lukemiseen j a ajatteluun
jää vähemmän' aikaa.
"Mutta sen työmäärän, jonka
neuvosto-opiskelija suorittaa, pitäi­si
antaa meille aihetta pysähtyä
ajattelemaan", sanoi t r i Ross. "Vaa:
dimmeko riittävästi opiskelijoiltam­me??
Vaadimmeko riittävässä mää­rässä
pyrkimään lisäopiskeluun? S i ­käli
kuin minä tulen kysymykseen,
olen vakuuttunut, että emme vaa­d
i . " '
T r i Ross sanoi olevansa varma
siitä,1että kaikki normaalisesti älyk­käät
lapset voivat suorittaa lop­puun
7:n, 8:n taikka 9:n luokat
kahdessa vuodessa.
Hän oli sitä mieltä, että kaupun-kilaiselämä
asettaa varsin vähän
vaatimuksia opiskelijalle ja ellei
opiskelija suorita kotiaskareita taik­ka
kotiläksyjä, niin häh lopulta
kiintyy hyödyttömään, ellei suoras­taan
rikolliseen käytökseen. T r i
Ross piti tarpeellisena antaa lap­sille
ohjausta taikka he tulevat
käyttäytymään kuin lampaat.
—Lopuksi t r i Ross sanoi, että-rae-voimme
oppia siitä kuinka Neuvos­toliitossa
annetaan arvoa ihmisen
tietoisuudelle.
" V a i tyydymmekö me tuottamaan
parhaimpia jääkiekkopelureita ja
antamaan heidän tuottaa parhaita
sputnikkeja?^ kysyi t r i Ross.