1963-05-07-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Sivu'2- Tiistaina, toukok. 7 p. ^ Tuesday, May 7, 1963 VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B G R O R G A N ' O F F I N N I S H C A N A D I A NS ( L I B E R T Y ) \- Eslablislied Nov. 6. 1917 Editoj-; W. E k l u n d Manager: E. S u k s i Telfephones: Office O S 4-4264 - Editorial O S 4-4265 Piibli^tied thrice vveekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus i PubUsJijlng Cö. L t d ^ 100-102 E lm S t . West, Sudbury, Ontario, Canada. > , Mailing address: Box 69 A'dvertising raf?s upon applicätion/traiislatlons free of charge. Authörized a i second c a s s mail by the Po-st Office Department. Ottawa. •K) and for payment of postage in cash. - TILAUSHINNAT Canadhssa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa 1 yk. $10.00 Ö;kk. $5.25 3.kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75 N: CANADIAN i.ANGUAG£>PRESS Entäs Canada? Lontoosta, Englannista alkuviikolla tulleissa uutistiedois-sä kerrottiin, että vissit brittiläisyhtiöt ovat allekirjoittaneet Neiivostoliiton kanssa suuren sopimuksen, jonka perusteella- Englannissa valmistetaan NL:lle kokonaisia muoviteollisuus-laitqksia, joiden yhtei»en arvo on peräti $78)000,000. - Tällainen suuri tilaus antaa työtä brittiläisille rautakou-. rille ja hyvät tulot asianomaisille yhtiöille sekä paljon lisätöitä- 'muille laitoksille, joiden pyörät pysyvä* käynnissä sen vuoksi kun metallimiehillä tulee oleman varoja vaatteiden, ajokkien, asuntojen ja muiden tarvikkeiden ostamista ^varten. Mutta in^ Ottavvaa, k u " Canada ei saa tämänr tapaisia suururaköita sosialistisesta maailmanosasta? Meillä on satojatuhansia työttömiä, joiden hartain toivomus olisi päästä vakituiseen työhön. Meillä on hyviä tehtaita ja laitoksia^ ammattitaitoistaN ja toimekasta työväkeä; Kukaan ei voi väittää, etteikö täällä voida valmfstaa joukkomitassa sellaisia koneita— ja tehtaitakin—mitä saataisiin myydyksi joko sosialistiseen maäi^manosaan tai niinsanottuihin linjoittumat-tomiin maihin. .Kysymys onkin vain siitä, halutaanko saada tällaisia työmahdollisuuksia vai eikö haluta. Maan ja kansan edut vaar tivat seuraamaan tä!ssä Britannian esimerkkiä, vaikka tiede-täänkin, että Washington pitäisi siitä pahaa murinaa, kuten se ori ärhenriellyt Britanniallekin näiden kauppaneuvottelu-:, jen aikana. Maan omat edut olisi kuitenkin pantava etu-tilallel Etelä-Afrikan poliisivaltio fjptusyrjinnästään pahamaineiseksi tullut Etelä^Afrikan hallitus ja "parlamentti" löi alkuviikolla varmasti uuden naulan omaan ruumisarkkuunsa hyväksyessään kolmannessa ja viimeisessä lukemisessa lain, mipkä mukaan voidaan hallituksen poliittisia vastustajia pitää kuulusteluja ja oikeudenkäyntejä järjestämättä 90 päivän jaksoissa jatkuvasti pidätettynä. • Tämän lain hyväksymisen jälkeen tuli Etelä Afrikasta muodollisestikin poliisivaltio, jonka tarkoituksena- on, kuten Hitlerin natseilla "tuhatvuotista valtakuntaansa" rakentaes-saanV ikuistutta pienenä, vähemmistönä olevan valkoisen herraluokan poliittinen valta-asema Etelä-Afrikassa. .Muodollisesti katsoen nyt alahuoneessa hyväksytty laki-tekdl6' mene senaattiin ja .sen jälkeen on pääministerin allekirjoitettava se. Nämä ovat kuitenkin vain muodollisuuksia, sillä yleisesti otaksutaan, että kyseinen lakihirviö yritetään saada voimaan jo tähän perjantaipäivään mennessä siksi, kun afrikkalainen kansaHinen vapaustaistelija Robert Sobukvve vapautuu tänään (perjantaina) ja aiotaan ilman muuta pidättää epämääräiseksi ajaksi tämän uuden "lain" perusteella. KansallismieHnen Sobukwe on kärsinyt "kiihoituksesta" .(!), mitä tahansa sillä tarkoitetaan, mätkäistyn 3 vuotisen tuomion, mutta kun häi^ nyt vapautuu, on tarkoitus pidättää hänet mielivaltaisesti tämän uuden lain mukaan. .Kuvaavaa muuten on, etta "lojaalinen oppositiopuoluekin"; .äänesti yhdessä hallituksen ^kanssa tämän lakihirviön hyvpksymisen puolesta. Yleisenä käsityksenä onj että tämä tekele lopettaa viral:- lisestikin lakiin perustuvan hallitusmuodon Etelä-Afrikassa, kuten sikäläisen lakimiesyhdistyksen lausunnossa osoitetaan. Lain, mukaan voivat poliisit pidättää omavaltaisesti henkilön 3 kuukauden ajaksi ja pitää hänet pidätettynä. Sen lisäksi voidaan mäj?,rätä kuolemantuomio niille, jotka poistuvat maasta "sabotaashiopetusta" hankkiakseen — mitä tahansa sillä tarkoitetaankin. .'Natsismi on kuollut ja kuopattu— mutta natsismi elää yhä.alnakin Etelä-Afrikassa! ' MYRSKY SIITÄ NOUSEE Rotusyrjinnästään pahamaineista kuuluisuutta saanut Etelä-Afrikan hallitus luulee ja toivoo, että poliisivaltion menetelmiin kuuluvan raa'an luokkavallan ja siihen liittyvän rotusorron avuUa voidaan muka ikuistuttaa pienilukuisen valkoisen herrasväen valta. He tuntevat epäilemättä nyt itsensä "turvallisemmiksi" ja uskovat, että kaikenlainen poliittinen oppositio valkoisten luokkavaltaa vastaan voidaan po-liisiterrorin avulla tukahduttaa. On kuitenkin kyseenalaista, pidentääkö vai lyhentääkö tällainen menettelymuoto pienen vähemmistön erikoista riis-toasemaa Etelä-Afrikassa. Pinnallisesti katsoen näyttää, että afrikkalaisten sorrettujen asema tulee entistä huonommaksi. Heillä ei ole enää pienintäkään mahdollisuutta valituksiensa julkituomiseen. Mutta tämä on vain toinen puoli mitalista. Historia osoittaa, että kansakunndt löytävät vaikeimmissakin tilanteissa pätevät keinot edistyksen ja esteiden murtamiseksi: Ja kenen on syy sitten; jos Etelä-Afrikassa kehittyy väkivaltaisuuteen ja voimakeinoihin perustuva kansallinen vapausliike, rauhallisen ja väkivallattoman tilalle? Tosiasia onj että kun kansanjoukoilta kielletään edistymisen mahdollisuus rauhallisin keinoin,'se ei pysähdytä edis-tystä( vaan nostattaa esiin toisenlaisia menettelymuotoja. Selvää -myös on, että Etelä-Afrikan hallituksen käytäntöön-ottamat poliisivaltion menetelmät eivät edusta voimaa ja om^gn asiaansa luottamista, vaan heikkoutta ja tietoista pelkoa siitä, että vääryys ei kestä. • Mahtaneva.tko tämän poliisivaltion suunnittelijat, kehittäjät ja sen avulla miljoonien nälän ja kurjuuden kustannuksella itselleen rikkauksia etsivät piirit koskaan muistaa lausetta, että "joka tuulta kylvääy hän myrskyä niittää". CANADA TUOMITSEE SEN on nykyaikana niin. sahköi-; SYNTYMÄPÄIVIÄ Martti Sutuicn, Sudbury, Ontario, täyttää perjantaina, toukokuun 10 päivänä 65 vuotta. Topi Leskinen, Sudbury, Ontario, (Pioneer Manor). täyttää perjantaina toukokuun 10 pnä 76 vuota. Vilho Heino, Garson, Ont., täyttää torstaina, toukokuun 9 pnä 71 vuotta. Ida Heikkilä, Toronto, Ont. täyttää- torstaina, toukokuun 9 pnä 80 vuotta. Lauri Kontola, Wahnapitae, Ont. täyttää torstaina; toukokuun 9 pnä 71 vuotta. ,.Sara Tuomi, Port Arthur, Ont:, täyttää huomenna, toukokuun 8 pnä 30 vuotta. , Yhdymme sukulaisten ja tuttavien onnentoivotuksiin. lenasa :m' josta tul^e turistikeslcus T E I D E N TEOSTA J A VERONMAKSUISTA Kukahan onkin alupcrin järkcil-lyt sellaisen tavan, jotta kylätiet pidetään kunnossa erilaisin, mene-, telmin kuin valtiitiet, niin sanotulla taksvärkki systeemillä? - . Sillä henkilöllä on täylyn.vt olla liian hyvät luulot nykyajan ihmisistä, jotta kun henkilö pannaan töihin omalle tielleen, niin hän tekee sitä sillä mielellä, että tästä koituu hyvää itselle j a toisille. Ei nykyajan ihminen ole vielä kerinnyt sille kehitysasteelle. Suuri enemmistö on vieläkin sitä mieltä, jotta pettämällä itseänsä ja pettä^ mällä toisia, selviän helpommalla; syön evääni ja kulutan aikani tietyömaalla, tekemättä yhtään mitään, amat veroni tulevat teh;'.yksi ja Jaan lohkai.st;v toisten maksamista verorahoista toista kymppiä päivältä ilman edestä. Siksipä tuollainen teitten kunnossapito on ollut jo vuosikymmenet pelkkää ilveilyä. Siitä on tullut teiden hyväksi vähän, vaikka verorahat ovat tullut inennceksi. eikä se "paasin" muutoksesta parane, kun järjestelmä on sellainen. Suurin vääryys on myöskin se, kun tien päässä viimeinen asukas, joutuu maksamaan tieveronsa niinkuin toisetkin ja s i l ti pitämään usein oman tiensä omii la varoillaan kunnossa, niin. kesällä kuin talvellakin. Parempi olisi jos kaikki tiet, kylätiet niinkuin valtatietkin olisivat saman hallituksen kunnossapidon alaisia. HalHtus pys tyisi suurilla koneillaan ne pitä mään kulkukunnossa kesällä ja talvella, hyl.iättäisiin pois tuo vanhanaikainen taksvärkkipelleily, pienillä nyrkkivehkeillä. Tehotonta se kum-minkiJi on, ja kallista veroa maksaville. — Asukas. Havanna. — (KU — Eila Honkasalo) — Keväinen'Kuuba on kau-neimmiUaan varhain aamulla au- ^ringon noustessa ja taas illalla auringon laskiessa — väreissä on silloin paljon meidän maamme keväiden herkkyyttä ja ilmassa keveyttä, l i l a taas on meidän syksymme kal- - täinen jyrkkine vastakohtineen ja kirkkaine väreineen. Keslkipäivää sen sijaan rasittaa jo näin keväällä tukahduttava, kuumuus. Koin k a i - - ken tämän aivan äskettäin lähtiessäni yhdes.sä Kuubaan saapuneen bulgarialaisen matalousteknikoiden ryhmän, kanssa tutustumaan Kuuban nähtävyyksiin. Bulgarialaisten ryhmä pn saapunut tänne auttamaan k a s v i t a r h a v i l j e - l y n laajamittaissssn, tehokkaassa järjestämisessä. . Bulgarialaisethan ovat tunnetusti asiatituntijoita tällä a l a l l a , suomalaisillckm ovat tuttuja B u l g a r i a n hedelmä-^, marja- ja v i hannessäilykkeet ja tuoreet ^hcdel-mät. Kuubassa taas kasvaa kaikki, mikä maahan istutetaan, joten tulevaisuudessa voi B u l g a r i a : odottaa k i l p a i l i j a nykyisestä kasvatistaan. M u t ta sellaista k i l p a i l i j a ei sosialistinen maa pelkää! ' Ennen bulgarialaisten työhön r y h tymistä jäljestettiin heille kiertomatka, jotta lie saisivat tutustua maan nähtävyyksiin — j a niitähän täällä riittää! Matkamme alkoi aamulla j a suuntasimme eiLsin kulkumme kohden Matanzas-maakuntaa. Matkan varrella pysähdyimme ihailemaan mais e m i a — ensimmäinen tällainen py- .«ähdys o l i r Y u m u r i s s a ylittäessämme K u u b a n pisintä siltaa Y u m u r i - j o en y l i . S i l l a n , pituus on 300. metriä-ja maahan on m a t k a a y l i sata metriä. S i l l a l t a avautuu kaunis näköala me^ relle ja. toiselta puolen kukkuloille, joista selvänä erottuu Leipä-vuori — iso pyöreä leipä, jonka kuori muuttaa väriään vuorokauden- ja vuodenaikojan mukaan. Nyt .siinä o l i kypsä ja täyteläinen ulkokuori. Pj'sähdyim-me Matanzas-kaupungissa, jossa ön kauni? Milanes-Kaupunginteatteri. Miianes-nimeä kantaa .suuri osa K u u b a n , kaupungien teattereista. Tällä k i r j a i l i j a l l a on K u u b a n teatterin histona.ssa samanlainen asema k u i n meillä on A l e k s i s Kivellä, hän oli ensimmäinen huomattu k a n s a l l i nen näytelmäkirjailija. . Seuraava pakollinen py.sähdys oli Pericossa, pikkukaupungissa, joka muistuttaa muita samanlaisia k a u punkeja, j o i t a Kuubasra on vaikka millä mitalla. Pysähdyksemme oli pakollinen,, koska autostamme puhkesi kumi. Siinä odotelle-ssamme ajattelimme, että virvoitusjuomien <:ijaan ottai.simme olutta, koska matkustajat melkein kaikki olivat oluen yltäviä. M u t t a se o l i . h a l p o m m i n s a - j malaitokset saavat puolestaan ensiluokkaista polttoainetta suon turve-serroksesta. Suoalue on tarkoitus muuttaa osittain riisipelloiksi, ositt a i n metsiksi j a lisäksi osa jätetään k r o k o t i i l i en kasvatusta varten. E n simmäiset krokotlilitarhat onkin jo perustettu. Myös kanavomti on p a r h a i l l a a n • Jcäynnissä hollantilaisten a s i a n t u n t i j a i n avulla — hehän ovat pätcvimpiä neuvonantajia tällä a l a l la. P a i t s i huomattavana taloudellisena keskuksena on Cicnaga de Zapatal-la tulevaisuutta turistikeskuksena. Tänne on rakennettu suuri, retkeily-maja- alye: Niin itätä nimitetään, vaikka kuubalaiset "retkeilymajat" ovatkin huomattavasti loisteliaampia k u i n mihin me olemme tottuneet t ä män nimikilven alla. Useat rakennukset on pystytetty veden päälle, ne ovat intiaanityyppisiä, mutta k a i k i l l a nykyajan mukavuuksilla vai-us-t;' t'LUj.a. Rakennusaineena on kaikk i a l l a kuningaspalmu. Perhehuviloi-dch lisäk.«i on s u u r i a hotellityypplsiä rakennuksia. Tulevaisuuden suunni-relmiin kuuluu myös suuren u l k o i l mamuseon rakentaminen. Siellä voi matkailija, tutustua taina-alkuasuk-kaiden elämään, joiden oloja kuvataan muinaisesinelöytöjen ym. avulla täsmälleen samanlaisena kuin on ollut satoja vuosia" sitten. Tutustumismatkaamme kuului veneretki ja käynti krokotiilitarhassa, jossa yhteisön pienokaiset herättivät ihastustamme — ja niin jatkui matkamme Varaderoon. Tämä on tuttu paikka jo vanhoine Kuubankävijöil-le. Varadero on maan kuuluisin k y l - pyläkeskus, tunnettu valkeasta hiekkarannastaan. Täällä tutustuimme maan entisen diktaattorin Batistan kesäasuntoon, joka vaikutti yllättävän vaatimattomalta — ehkä vaikutelma Johtui huoneiden autiudesta, sillä suurin osa kalustuksesta on poistettu. Nyt rakennuksen alakerrassa toimii ompelimo — Kuubassa ei diktaattorien muistoa palvota! ' Varadero on muutenkin muuttu^- massa' työteliäämmäksi. Sinne on Jo rakennettu kalastajien kaupunginosa Mäil» MUnJi «ffiMrfaea hyvät (nlok-mi «^«t «M(«itkfn viihrffimbtönä. Jos- ^ Vapai» sai nyt 9 notla^ lliaiHite, Suarblitos uus)en iOnMten banbfci' jat ja tervetuloa uudet lökijiai! Kaiken kaikkiaan on Vspau» «M^ ; iMkf» »pyfi^ ttmUsn iilaosten hankin-nut tässii kevätkorvaUa 51 aattA 11'^ UOutmpim^ ti^ «k «aanat koko oiaa-lausta ja uusien tllauflten hankinta ] ta iijl«Hla*^«tl niin ripeätä vauhtia jatkun edelleen. i Ififin tttoniM vaatM/Vielä on kuiten-. Kolme paikkakuntaa, GIbiton, Fort; kin aifca» "UtpptikMin". VVilliam ja Toronto housi nyt o»i(u^T^ ^ — tensa täyttäneiden paikkakuntien listalle. Onneksi, olkoon ja paljon "rapioita" tulkoonl Uusia tilauStsla saapui nyt seuraa» vaati: ,• H.. Huhtanen 1 Ja sanomaiehtiko» mitea 1, yhteensä Sudburysta 2 uutta tilausta "rapioiksi". Niko. Piispanen, Bcaver Lake, 1 uusi tilaus "rapioiksi^ Matti Huhtala, Gibson, B.C., 1 niisi tilaus ja osuus täyttyi. L. Anderson, Fort William, 1 uusi tilaus ja osuus täyttyi. A. T. HUK Port Arthur. 1 SU0K4EN Ilelsinkhr- (.Suomi-Seura) tltdekrän tavaravaunua röykkiöiks radan v!U[tecn^ Vhdel<.säriitij^4enäiäii>Ui paperipuu-lastissa oliuUit tavaravaunua suistui peijanlaipa'^6i4. kiskoilta km:n päässä Jämsästä,^ Jämsän-Ow-veden rataosuuden Alhojärven: sei-uusi j sakkeella. Toistaiseksi ei ole tietoa, tilaus '"rapioiksi". Port Arthurista''"''^^ .'.""«'•".^ .S."^^'"""'*^"- on nyt tullut 8 uutta tilausta. Ryniäysknmitea, Toronto, 3 uutta tilausta. Osuus <6) täyttyi ja "raja- yksityiset loistouimarannat ovat jpioiksikin" (uli jo 2. samalla muuttumassa puistoiksi tai Tämänpäiväisiä tilastoja katseileii: yleisiksi uimarannoiksi. Varadero on viimeinen etappimme ennen paluuta Havannaan. Jo lyhytkin, kiertomatka osoittaa kuitenkin, että Kuuba elää suuren muutoksen päiviä. »a kiintyy huomio siihen, että esim. Sudbury on täyttänyt yli 20Ö-pro-senttisesti osuutensa (6) hankkimalla 13 uutta tilausta. Beaver Lake ja Fort Wiliiam ovat myös täsrttäneet osuutensa 200-pro- Päiväu suurpoliittiset kysymyk' set olivat esillä kansainvälisissä vappupuheissa eri puolilla maailmaa työtätekevien omien ongelmien ohella. Niinpä kansandemokraattisten maiden vappumielen-osoitukset suoritettiin rauhan, yleisen aseistariisunnan ja ydinasekokeiden kieltämisen tunnuksilla .sekä sosialismin rakentamisen kchoituksien merkeissä. Skan-dinavian maiden vappupuhujat koskettelivat muodossa tai toisessa NATOon ja EEChcn liittyviä kysymyksiä ja Länsi-Saksassa. ja Englannissa olivat taas etualalla näiden maiden työtaisteluihin sekä työttömyyden vastustamiseen liittyvät tunnukset. valitettavasti riitä kaatamaan maan tuksen voimaa Vaan sen tuntemaa Tukholma. — Vapun noin 300 kokouksessa ja noin 200 sUui"essa" puheessa Ruotsissa tuotiin voimakkaasti .e.sille kansainvälisen solidaa-isuuden ajatus. ; Ylidislyncidcn Kansakuhtien puolesta tehtiiii pröpatjandaä; iskuläu-l seinä "voimakas Y K T - ^ rauhan turva" ja ' Y K — maailman tulevaisuus -— rauha j a vapaus". Joissakin tilai-nottu kuin tehty - Kuubas^i on ' ^ j . i «""osissa järjestettiin mielenosoi-tuksia Etela-Afrikkaa ja rotuerottelua vastaan: hallitusta. Hän lisäsi kuitenkin, että boikotointi on ^merkityksellistä sikäli, että se auttaa maailman^ mielipidettä huomaamaan Etelä-Afrikan harjoittaman politiikan mahdotto-muuten. pelkoa:';. ; Länsi-Öerliinissa Willy Brahdtin puheen pääsisältö oli vakuuttelu Länsi-Berliinin nykyisen epänormaalin tilanteen jatkumisesta. Sosialidemokraattien vappujuiniäir ii^ moitetaan täällä osallistuneen 350,- Oslo. - ^ N o r j a s s a vaalivat sosia- OOOJhmistä .\FPri' mukaan, listisen kansanpuolueen ja kommu- Länsi-Saksassa yleensä keskittyi-nistisen puolueen puhujat vapun- vät puhujat työtaisteluongelmiin. päivänä, että Norjan olisi kieltäydyttävä sopimuksesta EEGn kanssa. Algeris^a puhui pääministeri A i i - med Ben Bella noin 100,000 työläi- Kommunistien puhujat vaativat l i - sen kokouksessa, jossa hän mm. saksi, että Norjan on peruutettava E E C l l e jättämänsä jäsenanomus. : Pääministeri Gerharasen, joka puhui Sarpsborgissa ja Fredricksta-dissa; huomautti puheessaan, että jokaisen maan on otettava myös taloudelliset takaiskut vastaan ja että tällaiset aika-ajoin kohtaavat jo-, kaista maata. '<oholijuomien .— siinä luvussa myös oluen — t a r j o i l u eräillä seuduilla kielletty ennen kello 13. T a l l a tavoin Ydinaseeton alue taistellaan työmaajuopottelua j a Etelä-Ämerikkaan Geneve. Viisi latinalaisen Amerikan maata ilmoitti äskettäin ole-, vansa valmis allekirjoittamaan sopimuksen olla valmistamatta tai omistamatta ydinaseita j a niiden kuljettajia. Bolivian, Brasilian, Chilen, Ecua dorin ja Meksikon presidenttien yhteinen julistus jätettiin Geneven rahomecn - ja menctUvät'i^ uhkä- Tukholman vappumielcnosoituk-scssa ulkoniinisleri Nilsson esitti yleensä juopottelua vastaan. Eikä i Y K n pääsihteeri U Thantin koko meidän kohdallamme tehty poikkeusta. — Meillä ei ole etuoikeutettuja, oli. vastaus Ja n i i n ei edes suuri u l komaalainen valtuuskunta saanut olutta. Me ymmärsimme j a tyydyimme ananasmehuun. Kuuba.ssa on monia paikkoja, j o i s sa ci ole anni.skeluoikeutta l a i n k a a n; Näin on mm. uimarannoilla. Ennenhän kylpyläseudut olivat rappion keskuksia. Sinne tulivat työläiset vähine ascidcnriisunlakonfcrcnssin ptl-h(! cnjohtajillc. Siinä .sanottiin, että nämä viisi maata tulevat olemaan yhteistoiminnassa toistensa ja muiden latinalaisen Amerikan maiden kanssa tavoitteenaan saada latinalainen Amerikka julistetuksi ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi mahdollisimman pian. . Brasilian päävaltuutettu, professori .losue de Castro sanoi lehti miehille Meksikon presidentin .\dol-fo Lopez Mateosin tehneen aloitteen tässä asiassa. — Haluamme rohkaista vastaisia tämänlaatuisia toimenpiteitä ja t o i vomme ,että koko maailma tulee ydinaseettomaksi, hän lisäsi. - nen ja vaarallineft, että väkivaltaisuuksien puhkeaminen missä tahansa voi muodostua kohtalokkaaksi vaaraksi koko ihmiskunnalle. Tämän vuoksi on vaadittava, että liittohallitus tekee kaiken voitavansa YK:ssa ja muissa kansainväli-; .sissä elimissä painostaakseen Etelä-Afrikan hallituksen takaisin järkiintymisen tielle. Tässä yhteydessä canadalaisteri enemmistö on valmis kannattamaan taloudellisia, diplomaattisia ja muita painostuskeinoja Etelä-Af rikan hallitus-ta^' vastaan. Vähimmässäkin tapauksessa liittohallituksen velvollisuus on tuomita julkisesti ja ilman mitään varauksia Etelä Afrikan poliisivaltiomene-telmät. peUin Ja tyttöihin. Perhettä ei k y l pylöihin voinut tuoda j a vain harva viikonloppu päättyi ilman murhaa. Nyt kaikki tämä- on mennyllä aikaa ja vuosi vuodelta ka.svaa kyljjyläscu-dulla lepäävien perheiden lukumäärä, Niissä voi viettää lomansa, kuherrus-kuukautcnsa , j a viikonloppunsa halv a l l a , hauskasti j a mukava.sti. V i h d o i n saavuimme matkallamme Guamaan, vallankumouksen jälkeen .syntyneeseen suureen turistikeskukseen maan etelärannikolla. Siellä meitä odotti katettu päivällinen i n - t i a a n i t y y l i i n rakennetussa^ r a v i n t o - -lassa. Rakennusaineena oli käytetty kuningaspalmua Ja tulos oli kuubalainen, kaunis, kevyt j a halpa. Turistikeskus on syntynyt suolle. Ennen vallankumousta ei tällä alueella kirjaimellisesti ottaen ollut m i tään, ei teitä, el j u u r i Ihmisiä, ei r a kennuksia, vain suota j a krokotiilejä .Cienaga dc Zapata —^ se on suoalueen nimi — levittäytyy 8,000—lo,- 000 neliökm:n laajuisena Matanzas-ja Las Vlllasrmaakuntien' alueelle. Sen pinta-ala on lähes 10 prosenttia koko maan pinta-alasta, Ainoja" mainitsemisen arvoinen, m i kä täällä oli jo ennen vallankumousta, oH L a g u n a d e l Tesoroi Aarrejär-vU jonne n i i n kuubalaiset k u i n ulkomaalaisetkin miljonäärit .saapuivat metsästys- j a kalastusretkllleen. Järvi on .suuri.kuubalaisen mittakiiavan mukaan, p i n t a - a l a l t a a n 12 neliökilometriä Ja syvimmillään 40 metriä. Ciem-ga de Z a p a t a on jo nyt muuttunut, mutta vielä suurempia suunn i t e l m i a on sitä varten, tulevaisuudessa. Alueen maanalaisia jokia aiotaan käyttää hyväksi j a niinpä suunnitelmat ovat Jo v a l m i i n a vesivolmn-lluotsin kansalle osoittaman tervehdyksen. Omassa puheessaan u l koministeri Nilsson tähdensi, ettei Ruotsin liittoutumaton politiikka saa riierkilä välinpitämättömyyttä sen kaiken edessä, mitä maailmalla tapahtuu. Yhä useammat ruotsalaiset ovat valmiit ryhtymään hoitamaan kansainvälisiä tehtäviä. 1'ääministeri Tage Eriander puolestaan sanoi vappupuheessaan Mölndalissa Etelä-Afrikan boikotoinnista, ettei tällainen toiminta Kööpenhamina.—- Sateinen sää vaimensi tanskalaisten vappuiloa. Kolmeen Kööpenhaminassa järjes-selvitteli hallituksen toimenpiteitä lanskalaisomaisuuden pakkoluovut-1 hänen näytelmäänsä "Pyrame et .•\rvellaan. että kevätsää ja routiminen ovat syynä tapahtumaan. (HS) Oma kesämökki joka lO.znncUä ruokakuHitalbi:. ...^ Maassamme lienee tällä hetkellä 65,000 — 70.000 kesämökkiä tai -huvilaa eli. suunnilleen jokaisella kymmenennellä ruokakunnalla. Tähän' määrään on päädytty tilastollisen päätoimislon suorittaman epävirallisen laskelman mukaan. Varovaisestikin arvioiden voidaan jokaisen edellämainitun kesänviettopaikan olettaa maksaneen omistajalleen hankintakustannukset sekä myöhäi- .scmmäl rasitukset huomioiden noin- 10,000 — 15,000 nykymarkkaa. Näin ollen kesämökseissä ja luiviloissa on kaikkiaan {^uomessa invesioituna arviolta 650 milj. — 1 050 m i l j . nykymarkkaa. (US) Turkulainen teräsvaari väitteli tolitoriksi Turussa saavutettiin lauantaina 27.4. merkittävä maailmanennätys; 87-vuotias filosofianlisenssiaatti Heikki Impivaara väitteli tohtoriksi. Tiettävästi hän on maailman vanhin tohtoriksi/ väitellyt ainakin tur-kulaisten^ liojdlossa ei- ole vanhempaa. Väi^ösi^rja, joka käsittelee 1,500 — 1,600 lukujen vaihtee.ssa elänyttä rfinskalaisla runoilijaa ja tamiseksi, koska monbt ranskalaiset olivat siirtämässä omaisuuttaan pois maasta. Peking tulvehti värejä ja ääniä toukokuun ensimmäisenä päivänä. Ilotulitusraketit, rummut, helistimet, satojen kovaäänisten kaiuttama musiikki, paraatit, tanssi kaduilla, ulkoilmaesitykset olivat K i i nan pääkaupungin vappua, jonka juhlallisuudet olivat huomattavasti tettyyn marssiin osallistui noin! paisuneet edellisestä vuodesta. puolet tavallisesta vappumai-ssijoit-ten määrästä.; Tilaisuus, jonka pääpuhujat olivat pääministeri Jen Otto Krag ja Englannin labourin paiiamenttijä-sen Gordon Walker, oli koonnut vain 10 000 kuulijaa. ~ ] Walker mainitsi puheessaan kolme tärkeätä kysymystä, joiden hän sanoi syntyneen Englannin j a E E C n neuvottelujen ajauduttua karille. E F T A n on laajennettava, on järjestettävä uudelleen vaikein ongelma, maatalous ja Kennedyn tullixilen-nusohjelmaa olisi seurattava ,ettei uusia kriisitilanteita syntyisi, ehdotti Walker. Tanskan kansankäräjien jäsen Aksel Larsen puhui Kööpenhaminassa eräässä kokouksessa sanoen, että Grimaun teloitus Espanjassa ei suinkaan osoittanut Francon halli- Sadattuhannet olivat kokoontuneet Pekingin keskustaan torille, jolla liput liehuivat; He näkivät ohimarssin, johon osallistui niin aikuisia kuin lapsia pukeutuneina vihreään kultaan, punaiseen ja violettiin. Lisäksi tanssiryhmät esiintyivät, f.-: Virallisesti ilmoitettiin, että vapun j u h l i i n osallistui kolme miljoonaa ihmistä eli y l i puolet Pekingin koko väestöstä. Tokiossa osaltisluivat . miljoonat japanilaiset kokouksiin, joissa mm. osoitettiin mieltä sitä vastaan, että amerikkalaiset sukellusveneet käyttävät Japanin satamia. Myös vaadittiin työajan lyhentämistä, parempia palkkoja, vähimmäispalkka-järjestelmää ja täystyöllisyyden turvaamista sekä ydinkokcitten lopettamista. Thisbe', on lisäksi hyvä tutkimus eikä siinä voi havaita vanhuuden heikkouden merkkejä, sanoi vasta väittelijänä toiminut professori Tauno Nurmela (HS) • ' .... • Oulusta Suomen "suurin kaupunki- Oulusta muodostui pintavilaltaan ylivoimaisesti-{^uomen laajin kaupunki, ja se nousisi todennäköisesti asukasluvultaan maan neljänneksi suurimmaksi »'kaupungiksi Helsingin, Turun ja Tampereen jälkeen, i mikäli Oiilujoeh kunnan esitys koko. kunnan liittämiseksi Oulun kaupunk i i n toteutuu. Oulun asukasluku nousisi 70,000 ja sen pinta-alaksi tulisi ilman vesiä — noin 668,5 neliökilometriä nykyisen pinta-alan ollessa 68,2 nkm. Tällä hetkellä on Helsinki maan laajin kaupunki pin-ta- alataan ilman vesiä 162,4 neliökilometriä; Toisena on Kajaani 117.5 neliökilometriä. Tollottakoon, että maailman laajimman kaupungin Kiirunan pinta-ala on kokonaista 14.137 neliökilometriä. (IIS) — Saiunnalcliti on ikkuna ulkomaailmaan. Tilatkaa Vaoaus! PÄIVÄN PAKINA Punastumiseen syytäkin! Punasluminen voi johtua monista teko kaatoi pääministeri John Dicf-syistä -^esimerkiksi ujoudesta, hä peästa; suuttumisesta, vihasta, räi vostunTiststa jne. , • Me voimme puhua "kainosti punastuvasta tytöstä-', tai "i:äivösturhi-sesta, mikä saa; kivenkin__punastu maan.'" ^' , • Mutta jonkinlaisena ennätyksenä voidaan sittenkin pitää sitä kun Suurein ilähan sanomalehtien kovaksikeitetyt toimittajatkin punastuva kättensä töitä katsellessaari: Sekin on kuitenkin mahdollista. Kuten .muistetaan^, tprontolaincn iiamilleiiti, Globe and Mail, teki huhtikiiun vaaleissa, " y l i l o i k k a u k - sen", luopui ikioman torypiiolueensa kannatuksesta ja ryhtyi Wäshing-tohin siunauksen saaneen liberaali; puolueen johtajan, . m i - . rP kannattajaksi. > Mutta jäljet pelo.ittavat jo, tai näyttävät ainakin siinä määrin hävettäviltä, että se aiheuttaa kovaksikeitettyjen toimittajienkin punas-tumlseh! Globen torstaisessa toimituskirjoi-tuksessa lainataan amerikkalaisen Scripps-Hovvard lehdistön kirjeenv vaihtajalia. mr. Richard Starnes ilta seuraava paljonpuhuva pala: ) "Amerikan ulkoministeriön, (vai-laitosten rakentamiseksi. Höyryvoi- tiodepartinentin) taitava valtiomies-uskollinen Canadan-Yhdysvaltain keskinäisen riippuvaisuuden katsantokannalle . . . Harhakuvana on, että ulkoministeriön kömpelö yhteislaukaus . . . aiheutti tarkoittamatta kriisin . . . T o s i a s i a on, eitä Amerikan sekaantuminen oli kylmästi harkittu aiheuttamaan juuri sen, minkä se aiheutti, j a se onnis tui loistavasti (Tummennus K:n) Tämä oli j o l i i k a a . Se sai Globen toimittajat punastumaan, kuten punastuvat nuoret ujot tytöt silloin kun puhutaan heidän poikaystävistään...... . . Globe ei yritäkään väittää, etteikö asiassa ole vankka pohja, mutta se koettaa kuitenkin punastellen selittää, että oli niitä "muitakin syntejä" kuin niskottelu Washingtonin edessä, minkä vuoksi Diefenbakerin hallitus kukistui ja sen tilalle nostettiin jenkeille mieluisempi hallitus.. Leimaten yllämainitut jenkki^ journalistin sydämenvuodatukscn "omahyväisyydeksi", Globe kirjoitti puolestaan toimituspalstallaan: "Vihjaus, että USAn ulkoministeriön nootti oli aliioa syy pääministeri Diefenbakerin hallituksen ku- litukscn, vaikka väinkin: vähemmis-fenbakerin intoilevan salaa-jenkki- 'vastaisen hallituksen ja nosti sen tilalle hallituksen, mikä lupaa oUäl scsta ajattelu.sta. Vaalit eivät edus-kistumiseen — että Diefenbakerin linllituksen ainoana syntinä oli huo noihin kirjoihin joutuminen Yhdysvalloissa — on naurettava juttu kaikille jotka tietävät mitään Cunadas-la ja siitä kampanjasta. (Tummennus K:n) "Intellektuaalisten amerikkalaisten, kuten canadalaistenkin tulisi olla erittäin huolissaan tämäntapai-laneel ainoastaan (merely) amerikkalaisvastaista tai amerikkalaismie-listä_ kampanjaa. Asian ymmärtämättömyys sillä tavalla mitä mr. Starnes niin äänekkäästi: edustaa, ci paranna tilannetta, se tekee vain entistä vaikeammaksi pääministeri Lester B. Pearsonin uuden halli tuksen tehtävät..." (Tummennus K:n) Toisih sanoen — Älkää herran tähden kerskuko voitollanne siellä rajan takaa, sillä se saattaa pääministeri Pearsonin aseman entistä vaikeammaksi, ja saa jopa Globen kin toimittajat punastumaan! Vaikka myöntäisimme, että mr. Starnesin "valtiomfestaito-tempun loistavassa onnistumis"-jorinassa olisikin annos amerikkalaisen porvarin omahyväisyyttä, niin sittenkin meidän täytyy yhtyä Globen toimittajiin ja myöntää, että siellä missä on savu, täytyy olla tultakin. B i ollut sattuma, että mr. Diefeiib;.ker sai kuuluisan "sanomalehtinootin Yhdysvalloista eikä liioin sekään, että Waähingtonin on Ollut kovin vaikea pidättää ilokirkumistasiittt, että Pearson sai muodostetiiksi .;hal* tösellaiscn. Me emme luonnollisestikaan ole aivan yksin tällä kannalla. Toronton Telegram lehden pakinoitsija Gordon Donuldson antoi aikoinaan siitä "sanomalehtinootista" seuraavan määritelmän: "Mestarillinen häväistys; sen joka lause on hyvin hiottu ja kiillotettu mahdollisimman suuren vaikutuksen saantia varten.'- Ja viime viikolla hän puolestaan lisäsi-ja totesi: "Nyt se on saavuttanut täydessä mitassa, vaikutuksensa." . Canadalaiset eivät tietenkään sure Diefenbakerin- hallituksen kukistu-mista. vaan sitä, että ennestään kehnon hallituksen tilalle saatiin vielä kehnompi. E i ole lainkaan naurun asia se, kun meille* sanotaan rajan eteläpuolelta; että Washington kukisti meidän hallituksemme ja nosti tilalle sellaisen hallituli:sen, joka on saanut armon Yhdysvaltain imperialismin silmissä. Siitä ei liioin selvitä pelkillä pu nastumisillä^' ja sanasaivarteluilla. Päinvastpiju tjlanne vaatii peräänantamatonta taistelua maamme itse . määräämisoikeuden säilyttämisen ja kunnioittamisen puolesta. Huolimatta siitän minkä verran on liioi- ' teltu mr. S,tarnesin ilakoinnissa, tai onko siinä- yhtään, pääministeri. Pcarsonilta on vaadittava hänen l u - paustoniia täyttämistä "miniin maani etujen suojaamista ja edistSmf^s-tä", kuten 'hän sanoi viikko sitten, tiistaliias Toronton' kokouksessa. ' ^ Känsäkoura,.
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, May 7, 1963 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1963-05-07 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus630507 |
Description
Title | 1963-05-07-02 |
OCR text |
Sivu'2- Tiistaina, toukok. 7 p. ^ Tuesday, May 7, 1963
VAPAUS I N D E P E N D E N T L A B G R O R G A N '
O F F I N N I S H C A N A D I A NS
( L I B E R T Y ) \- Eslablislied Nov. 6. 1917
Editoj-; W. E k l u n d Manager: E. S u k s i
Telfephones: Office O S 4-4264 - Editorial O S 4-4265
Piibli^tied thrice vveekly: Tuesdays. Thursdays and Saturdays by Vapaus
i PubUsJijlng Cö. L t d ^ 100-102 E lm S t . West, Sudbury, Ontario, Canada.
> , Mailing address: Box 69
A'dvertising raf?s upon applicätion/traiislatlons free of charge.
Authörized a i second c a s s mail by the Po-st Office Department. Ottawa.
•K) and for payment of postage in cash. -
TILAUSHINNAT
Canadhssa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 USArssa 1 yk. $10.00 Ö;kk. $5.25
3.kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $10.50 6 kk. 5.75
N: CANADIAN i.ANGUAG£>PRESS
Entäs Canada?
Lontoosta, Englannista alkuviikolla tulleissa uutistiedois-sä
kerrottiin, että vissit brittiläisyhtiöt ovat allekirjoittaneet
Neiivostoliiton kanssa suuren sopimuksen, jonka perusteella-
Englannissa valmistetaan NL:lle kokonaisia muoviteollisuus-laitqksia,
joiden yhtei»en arvo on peräti $78)000,000.
- Tällainen suuri tilaus antaa työtä brittiläisille rautakou-.
rille ja hyvät tulot asianomaisille yhtiöille sekä paljon lisätöitä-
'muille laitoksille, joiden pyörät pysyvä* käynnissä sen
vuoksi kun metallimiehillä tulee oleman varoja vaatteiden,
ajokkien, asuntojen ja muiden tarvikkeiden ostamista ^varten.
Mutta in^ Ottavvaa, k u " Canada ei saa tämänr
tapaisia suururaköita sosialistisesta maailmanosasta? Meillä
on satojatuhansia työttömiä, joiden hartain toivomus olisi
päästä vakituiseen työhön. Meillä on hyviä tehtaita ja laitoksia^
ammattitaitoistaN ja toimekasta työväkeä; Kukaan ei voi
väittää, etteikö täällä voida valmfstaa joukkomitassa sellaisia
koneita— ja tehtaitakin—mitä saataisiin myydyksi joko
sosialistiseen maäi^manosaan tai niinsanottuihin linjoittumat-tomiin
maihin.
.Kysymys onkin vain siitä, halutaanko saada tällaisia työmahdollisuuksia
vai eikö haluta. Maan ja kansan edut vaar
tivat seuraamaan tä!ssä Britannian esimerkkiä, vaikka tiede-täänkin,
että Washington pitäisi siitä pahaa murinaa, kuten
se ori ärhenriellyt Britanniallekin näiden kauppaneuvottelu-:,
jen aikana. Maan omat edut olisi kuitenkin pantava etu-tilallel
Etelä-Afrikan poliisivaltio
fjptusyrjinnästään pahamaineiseksi tullut Etelä^Afrikan
hallitus ja "parlamentti" löi alkuviikolla varmasti uuden naulan
omaan ruumisarkkuunsa hyväksyessään kolmannessa ja
viimeisessä lukemisessa lain, mipkä mukaan voidaan hallituksen
poliittisia vastustajia pitää kuulusteluja ja oikeudenkäyntejä
järjestämättä 90 päivän jaksoissa jatkuvasti pidätettynä.
• Tämän lain hyväksymisen jälkeen tuli Etelä Afrikasta
muodollisestikin poliisivaltio, jonka tarkoituksena- on, kuten
Hitlerin natseilla "tuhatvuotista valtakuntaansa" rakentaes-saanV
ikuistutta pienenä, vähemmistönä olevan valkoisen herraluokan
poliittinen valta-asema Etelä-Afrikassa.
.Muodollisesti katsoen nyt alahuoneessa hyväksytty laki-tekdl6'
mene senaattiin ja .sen jälkeen on pääministerin allekirjoitettava
se. Nämä ovat kuitenkin vain muodollisuuksia,
sillä yleisesti otaksutaan, että kyseinen lakihirviö yritetään
saada voimaan jo tähän perjantaipäivään mennessä siksi, kun
afrikkalainen kansaHinen vapaustaistelija Robert Sobukvve
vapautuu tänään (perjantaina) ja aiotaan ilman muuta pidättää
epämääräiseksi ajaksi tämän uuden "lain" perusteella.
KansallismieHnen Sobukwe on kärsinyt "kiihoituksesta"
.(!), mitä tahansa sillä tarkoitetaan, mätkäistyn 3 vuotisen tuomion,
mutta kun häi^ nyt vapautuu, on tarkoitus pidättää
hänet mielivaltaisesti tämän uuden lain mukaan.
.Kuvaavaa muuten on, etta "lojaalinen oppositiopuoluekin";
.äänesti yhdessä hallituksen ^kanssa tämän lakihirviön
hyvpksymisen puolesta.
Yleisenä käsityksenä onj että tämä tekele lopettaa viral:-
lisestikin lakiin perustuvan hallitusmuodon Etelä-Afrikassa,
kuten sikäläisen lakimiesyhdistyksen lausunnossa osoitetaan.
Lain, mukaan voivat poliisit pidättää omavaltaisesti henkilön
3 kuukauden ajaksi ja pitää hänet pidätettynä. Sen lisäksi
voidaan mäj?,rätä kuolemantuomio niille, jotka poistuvat
maasta "sabotaashiopetusta" hankkiakseen — mitä tahansa
sillä tarkoitetaankin.
.'Natsismi on kuollut ja kuopattu— mutta natsismi elää
yhä.alnakin Etelä-Afrikassa! '
MYRSKY SIITÄ NOUSEE
Rotusyrjinnästään pahamaineista kuuluisuutta saanut
Etelä-Afrikan hallitus luulee ja toivoo, että poliisivaltion menetelmiin
kuuluvan raa'an luokkavallan ja siihen liittyvän
rotusorron avuUa voidaan muka ikuistuttaa pienilukuisen
valkoisen herrasväen valta. He tuntevat epäilemättä nyt itsensä
"turvallisemmiksi" ja uskovat, että kaikenlainen poliittinen
oppositio valkoisten luokkavaltaa vastaan voidaan po-liisiterrorin
avulla tukahduttaa.
On kuitenkin kyseenalaista, pidentääkö vai lyhentääkö
tällainen menettelymuoto pienen vähemmistön erikoista riis-toasemaa
Etelä-Afrikassa.
Pinnallisesti katsoen näyttää, että afrikkalaisten sorrettujen
asema tulee entistä huonommaksi. Heillä ei ole enää
pienintäkään mahdollisuutta valituksiensa julkituomiseen.
Mutta tämä on vain toinen puoli mitalista. Historia osoittaa,
että kansakunndt löytävät vaikeimmissakin tilanteissa
pätevät keinot edistyksen ja esteiden murtamiseksi: Ja kenen
on syy sitten; jos Etelä-Afrikassa kehittyy väkivaltaisuuteen
ja voimakeinoihin perustuva kansallinen vapausliike,
rauhallisen ja väkivallattoman tilalle?
Tosiasia onj että kun kansanjoukoilta kielletään edistymisen
mahdollisuus rauhallisin keinoin,'se ei pysähdytä edis-tystä(
vaan nostattaa esiin toisenlaisia menettelymuotoja.
Selvää -myös on, että Etelä-Afrikan hallituksen käytäntöön-ottamat
poliisivaltion menetelmät eivät edusta voimaa ja
om^gn asiaansa luottamista, vaan heikkoutta ja tietoista pelkoa
siitä, että vääryys ei kestä.
• Mahtaneva.tko tämän poliisivaltion suunnittelijat, kehittäjät
ja sen avulla miljoonien nälän ja kurjuuden kustannuksella
itselleen rikkauksia etsivät piirit koskaan muistaa
lausetta, että "joka tuulta kylvääy hän myrskyä niittää".
CANADA TUOMITSEE SEN
on nykyaikana niin. sahköi-;
SYNTYMÄPÄIVIÄ
Martti Sutuicn, Sudbury, Ontario,
täyttää perjantaina, toukokuun 10
päivänä 65 vuotta.
Topi Leskinen, Sudbury, Ontario,
(Pioneer Manor). täyttää perjantaina
toukokuun 10 pnä 76 vuota.
Vilho Heino, Garson, Ont., täyttää
torstaina, toukokuun 9 pnä 71
vuotta.
Ida Heikkilä, Toronto, Ont. täyttää-
torstaina, toukokuun 9 pnä 80
vuotta.
Lauri Kontola, Wahnapitae, Ont.
täyttää torstaina; toukokuun 9 pnä
71 vuotta.
,.Sara Tuomi, Port Arthur, Ont:,
täyttää huomenna, toukokuun 8 pnä
30 vuotta. ,
Yhdymme sukulaisten ja tuttavien
onnentoivotuksiin.
lenasa :m'
josta tul^e turistikeslcus
T E I D E N TEOSTA
J A VERONMAKSUISTA
Kukahan onkin alupcrin järkcil-lyt
sellaisen tavan, jotta kylätiet
pidetään kunnossa erilaisin, mene-,
telmin kuin valtiitiet, niin sanotulla
taksvärkki systeemillä? - .
Sillä henkilöllä on täylyn.vt olla
liian hyvät luulot nykyajan ihmisistä,
jotta kun henkilö pannaan
töihin omalle tielleen, niin hän tekee
sitä sillä mielellä, että tästä
koituu hyvää itselle j a toisille.
Ei nykyajan ihminen ole vielä
kerinnyt sille kehitysasteelle. Suuri
enemmistö on vieläkin sitä mieltä,
jotta pettämällä itseänsä ja pettä^
mällä toisia, selviän helpommalla;
syön evääni ja kulutan aikani tietyömaalla,
tekemättä yhtään mitään,
amat veroni tulevat teh;'.yksi ja
Jaan lohkai.st;v toisten maksamista
verorahoista toista kymppiä päivältä
ilman edestä. Siksipä tuollainen
teitten kunnossapito on ollut jo
vuosikymmenet pelkkää ilveilyä.
Siitä on tullut teiden hyväksi vähän,
vaikka verorahat ovat tullut
inennceksi. eikä se "paasin" muutoksesta
parane, kun järjestelmä
on sellainen. Suurin vääryys on
myöskin se, kun tien päässä viimeinen
asukas, joutuu maksamaan
tieveronsa niinkuin toisetkin ja s i l ti
pitämään usein oman tiensä omii
la varoillaan kunnossa, niin. kesällä
kuin talvellakin. Parempi olisi jos
kaikki tiet, kylätiet niinkuin valtatietkin
olisivat saman hallituksen
kunnossapidon alaisia. HalHtus pys
tyisi suurilla koneillaan ne pitä
mään kulkukunnossa kesällä ja talvella,
hyl.iättäisiin pois tuo vanhanaikainen
taksvärkkipelleily, pienillä
nyrkkivehkeillä. Tehotonta se kum-minkiJi
on, ja kallista veroa maksaville.
— Asukas.
Havanna. — (KU — Eila Honkasalo)
— Keväinen'Kuuba on kau-neimmiUaan
varhain aamulla au-
^ringon noustessa ja taas illalla auringon
laskiessa — väreissä on silloin
paljon meidän maamme keväiden
herkkyyttä ja ilmassa keveyttä,
l i l a taas on meidän syksymme kal-
- täinen jyrkkine vastakohtineen ja
kirkkaine väreineen. Keslkipäivää
sen sijaan rasittaa jo näin keväällä
tukahduttava, kuumuus. Koin k a i - -
ken tämän aivan äskettäin lähtiessäni
yhdes.sä Kuubaan saapuneen
bulgarialaisen matalousteknikoiden
ryhmän, kanssa tutustumaan Kuuban
nähtävyyksiin.
Bulgarialaisten ryhmä pn saapunut
tänne auttamaan k a s v i t a r h a v i l j e -
l y n laajamittaissssn, tehokkaassa
järjestämisessä. . Bulgarialaisethan
ovat tunnetusti asiatituntijoita tällä
a l a l l a , suomalaisillckm ovat tuttuja
B u l g a r i a n hedelmä-^, marja- ja v i hannessäilykkeet
ja tuoreet ^hcdel-mät.
Kuubassa taas kasvaa kaikki,
mikä maahan istutetaan, joten tulevaisuudessa
voi B u l g a r i a : odottaa k i l p
a i l i j a nykyisestä kasvatistaan. M u t ta
sellaista k i l p a i l i j a ei sosialistinen
maa pelkää!
' Ennen bulgarialaisten työhön r y h tymistä
jäljestettiin heille kiertomatka,
jotta lie saisivat tutustua
maan nähtävyyksiin — j a niitähän
täällä riittää!
Matkamme alkoi aamulla j a suuntasimme
eiLsin kulkumme kohden
Matanzas-maakuntaa. Matkan varrella
pysähdyimme ihailemaan mais
e m i a — ensimmäinen tällainen py-
.«ähdys o l i r Y u m u r i s s a ylittäessämme
K u u b a n pisintä siltaa Y u m u r i - j o en
y l i . S i l l a n , pituus on 300. metriä-ja
maahan on m a t k a a y l i sata metriä.
S i l l a l t a avautuu kaunis näköala me^
relle ja. toiselta puolen kukkuloille,
joista selvänä erottuu Leipä-vuori —
iso pyöreä leipä, jonka kuori muuttaa
väriään vuorokauden- ja vuodenaikojan
mukaan. Nyt .siinä o l i kypsä
ja täyteläinen ulkokuori. Pj'sähdyim-me
Matanzas-kaupungissa, jossa ön
kauni? Milanes-Kaupunginteatteri.
Miianes-nimeä kantaa .suuri osa
K u u b a n , kaupungien teattereista.
Tällä k i r j a i l i j a l l a on K u u b a n teatterin
histona.ssa samanlainen asema
k u i n meillä on A l e k s i s Kivellä, hän
oli ensimmäinen huomattu k a n s a l l i nen
näytelmäkirjailija. .
Seuraava pakollinen py.sähdys oli
Pericossa, pikkukaupungissa, joka
muistuttaa muita samanlaisia k a u punkeja,
j o i t a Kuubasra on vaikka
millä mitalla. Pysähdyksemme oli
pakollinen,, koska autostamme puhkesi
kumi. Siinä odotelle-ssamme
ajattelimme, että virvoitusjuomien
<:ijaan ottai.simme olutta, koska matkustajat
melkein kaikki olivat oluen
yltäviä. M u t t a se o l i . h a l p o m m i n s a - j
malaitokset saavat puolestaan ensiluokkaista
polttoainetta suon turve-serroksesta.
Suoalue on tarkoitus
muuttaa osittain riisipelloiksi, ositt
a i n metsiksi j a lisäksi osa jätetään
k r o k o t i i l i en kasvatusta varten. E n simmäiset
krokotlilitarhat onkin jo
perustettu. Myös kanavomti on p a r h
a i l l a a n • Jcäynnissä hollantilaisten
a s i a n t u n t i j a i n avulla — hehän ovat
pätcvimpiä neuvonantajia tällä a l a l la.
P a i t s i huomattavana taloudellisena
keskuksena on Cicnaga de Zapatal-la
tulevaisuutta turistikeskuksena.
Tänne on rakennettu suuri, retkeily-maja-
alye: Niin itätä nimitetään,
vaikka kuubalaiset "retkeilymajat"
ovatkin huomattavasti loisteliaampia
k u i n mihin me olemme tottuneet t ä män
nimikilven alla. Useat rakennukset
on pystytetty veden päälle,
ne ovat intiaanityyppisiä, mutta k a i k
i l l a nykyajan mukavuuksilla vai-us-t;'
t'LUj.a. Rakennusaineena on kaikk
i a l l a kuningaspalmu. Perhehuviloi-dch
lisäk.«i on s u u r i a hotellityypplsiä
rakennuksia. Tulevaisuuden suunni-relmiin
kuuluu myös suuren u l k o i l mamuseon
rakentaminen. Siellä voi
matkailija, tutustua taina-alkuasuk-kaiden
elämään, joiden oloja kuvataan
muinaisesinelöytöjen ym. avulla
täsmälleen samanlaisena kuin on
ollut satoja vuosia" sitten.
Tutustumismatkaamme kuului veneretki
ja käynti krokotiilitarhassa,
jossa yhteisön pienokaiset herättivät
ihastustamme — ja niin jatkui matkamme
Varaderoon. Tämä on tuttu
paikka jo vanhoine Kuubankävijöil-le.
Varadero on maan kuuluisin k y l -
pyläkeskus, tunnettu valkeasta hiekkarannastaan.
Täällä tutustuimme
maan entisen diktaattorin Batistan
kesäasuntoon, joka vaikutti yllättävän
vaatimattomalta — ehkä vaikutelma
Johtui huoneiden autiudesta,
sillä suurin osa kalustuksesta on poistettu.
Nyt rakennuksen alakerrassa
toimii ompelimo — Kuubassa ei diktaattorien
muistoa palvota! '
Varadero on muutenkin muuttu^-
massa' työteliäämmäksi. Sinne on Jo
rakennettu kalastajien kaupunginosa
Mäil» MUnJi «ffiMrfaea hyvät (nlok-mi
«^«t «M(«itkfn viihrffimbtönä. Jos-
^ Vapai» sai nyt 9 notla^ lliaiHite,
Suarblitos uus)en iOnMten banbfci'
jat ja tervetuloa uudet lökijiai!
Kaiken kaikkiaan on Vspau» «M^ ; iMkf» »pyfi^ ttmUsn iilaosten hankin-nut
tässii kevätkorvaUa 51 aattA 11'^ UOutmpim^ ti^ «k «aanat koko oiaa-lausta
ja uusien tllauflten hankinta ] ta iijl«Hla*^«tl niin ripeätä vauhtia
jatkun edelleen. i Ififin tttoniM vaatM/Vielä on kuiten-.
Kolme paikkakuntaa, GIbiton, Fort; kin aifca» "UtpptikMin".
VVilliam ja Toronto housi nyt o»i(u^T^ ^ —
tensa täyttäneiden paikkakuntien
listalle. Onneksi, olkoon ja paljon
"rapioita" tulkoonl
Uusia tilauStsla saapui nyt seuraa»
vaati: ,•
H.. Huhtanen 1 Ja sanomaiehtiko»
mitea 1, yhteensä Sudburysta 2 uutta
tilausta "rapioiksi".
Niko. Piispanen, Bcaver Lake, 1 uusi
tilaus "rapioiksi^
Matti Huhtala, Gibson, B.C., 1 niisi
tilaus ja osuus täyttyi.
L. Anderson, Fort William, 1 uusi
tilaus ja osuus täyttyi.
A. T. HUK Port Arthur. 1
SU0K4EN
Ilelsinkhr- (.Suomi-Seura)
tltdekrän tavaravaunua röykkiöiks
radan v!U[tecn^
Vhdel<.säriitij^4enäiäii>Ui paperipuu-lastissa
oliuUit tavaravaunua suistui
peijanlaipa'^6i4. kiskoilta
km:n päässä Jämsästä,^ Jämsän-Ow-veden
rataosuuden Alhojärven: sei-uusi
j sakkeella. Toistaiseksi ei ole tietoa,
tilaus '"rapioiksi". Port Arthurista''"''^^ .'.""«'•".^ .S."^^'"""'*^"-
on nyt tullut 8 uutta tilausta.
Ryniäysknmitea, Toronto, 3 uutta
tilausta. Osuus <6) täyttyi ja "raja-
yksityiset loistouimarannat ovat jpioiksikin" (uli jo 2.
samalla muuttumassa puistoiksi tai Tämänpäiväisiä tilastoja katseileii:
yleisiksi uimarannoiksi.
Varadero on viimeinen etappimme
ennen paluuta Havannaan. Jo lyhytkin,
kiertomatka osoittaa kuitenkin,
että Kuuba elää suuren muutoksen
päiviä.
»a kiintyy huomio siihen, että esim.
Sudbury on täyttänyt yli 20Ö-pro-senttisesti
osuutensa (6) hankkimalla
13 uutta tilausta.
Beaver Lake ja Fort Wiliiam ovat
myös täsrttäneet osuutensa 200-pro-
Päiväu suurpoliittiset kysymyk'
set olivat esillä kansainvälisissä
vappupuheissa eri puolilla maailmaa
työtätekevien omien ongelmien
ohella. Niinpä kansandemokraattisten
maiden vappumielen-osoitukset
suoritettiin rauhan,
yleisen aseistariisunnan ja ydinasekokeiden
kieltämisen tunnuksilla
.sekä sosialismin rakentamisen
kchoituksien merkeissä. Skan-dinavian
maiden vappupuhujat
koskettelivat muodossa tai toisessa
NATOon ja EEChcn liittyviä
kysymyksiä ja Länsi-Saksassa.
ja Englannissa olivat taas etualalla
näiden maiden työtaisteluihin
sekä työttömyyden vastustamiseen
liittyvät tunnukset.
valitettavasti riitä kaatamaan maan tuksen voimaa Vaan sen tuntemaa
Tukholma. — Vapun noin 300
kokouksessa ja noin 200 sUui"essa"
puheessa Ruotsissa tuotiin voimakkaasti
.e.sille kansainvälisen solidaa-isuuden
ajatus.
; Ylidislyncidcn Kansakuhtien puolesta
tehtiiii pröpatjandaä; iskuläu-l
seinä "voimakas Y K T - ^ rauhan turva"
ja ' Y K — maailman tulevaisuus
-— rauha j a vapaus". Joissakin tilai-nottu
kuin tehty - Kuubas^i on ' ^ j . i «""osissa järjestettiin mielenosoi-tuksia
Etela-Afrikkaa ja rotuerottelua
vastaan:
hallitusta. Hän lisäsi kuitenkin, että
boikotointi on ^merkityksellistä sikäli,
että se auttaa maailman^ mielipidettä
huomaamaan Etelä-Afrikan
harjoittaman politiikan mahdotto-muuten.
pelkoa:';.
; Länsi-Öerliinissa Willy Brahdtin
puheen pääsisältö oli vakuuttelu
Länsi-Berliinin nykyisen epänormaalin
tilanteen jatkumisesta. Sosialidemokraattien
vappujuiniäir ii^
moitetaan täällä osallistuneen 350,-
Oslo. - ^ N o r j a s s a vaalivat sosia- OOOJhmistä .\FPri' mukaan,
listisen kansanpuolueen ja kommu- Länsi-Saksassa yleensä keskittyi-nistisen
puolueen puhujat vapun- vät puhujat työtaisteluongelmiin.
päivänä, että Norjan olisi kieltäydyttävä
sopimuksesta EEGn kanssa.
Algeris^a puhui pääministeri A i i -
med Ben Bella noin 100,000 työläi-
Kommunistien puhujat vaativat l i - sen kokouksessa, jossa hän mm.
saksi, että Norjan on peruutettava
E E C l l e jättämänsä jäsenanomus.
: Pääministeri Gerharasen, joka
puhui Sarpsborgissa ja Fredricksta-dissa;
huomautti puheessaan, että
jokaisen maan on otettava myös taloudelliset
takaiskut vastaan ja että
tällaiset aika-ajoin kohtaavat jo-,
kaista maata.
' |
Tags
Comments
Post a Comment for 1963-05-07-02