Vapaus, October 12, 1963

              Sivu 2 Lauantaina, lökak. 12 p. — Saturd^y, Oct. 12, 1963
VAPAUS (LIBERTY)
Edltör: IÄT. Eklund
INDEPENDENT^ LÄpOR ÖRGÄN
' OF FINNISH CANÄDIANS
EaUkblkbed Nov. 6. 1917
• . . ; Manager: E. Suksi
Telephone: Office «74-4^—.Eklitottftl 674-feÖ5 -
Published thrlce weekly: Tiidviafs, ^ u h A y S «iid^Saturilft3^s Vy YÄpiatis ;
Publishing Co. L t d , 100-102 E lm St. We6t. Sudbury, Ontario, Canatta.
Mailing addresii Box 69"
Ädvertising rates upon appllcifction, translatfiJnjj fre* offcRarge.
Authorlzed as second class mall by thii Poät Office ifcittrtiaeilt. Ottawa,
and for p&ytäent'of'joiltasi id cMn^ • , ,
Caiiadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk-,«.75 tfSArtta . 1 9 kk. 15.25 I
3 kk, 2.75 Suomessa: 1 vk. 10.50 6 kk. 5.75
CANADI4N LANGljACr PPtSS
ja kuytosiiitidM
. USÄ:n ja kuutosten (EEC) väli- ntiksen pienuuutta j a toiseksi siihen
nen kananpoikasota on siirtynyt jäi- liittyviä nöyiTyttäviäel^toja. Löp­i
s en askeleen kireämpään suUn: 'pupäätelmänä todetaan,, että Rans^
taan häolimatta pari v i i k k o a sitten 'käei^^^^^^ mitään s~o-iHiyttäitfeestä
lievästä' jännityksen vintoa. Kenraali de Gaulle ei ha-helpottumisesta.
Kuutosten pääma- liia pelata käsistään etukäteeA arvo­j
a s i , Brysselistä, ilmoitettiin, että kasta valttikorttia siinä tuimassa ku-
USA:sta • tuotavien kananpoikien lissientafcaisessa yfiteehotossa, jota
tUlliä aleniieUian kuutösmai^kkindil- iänhen kauppablöki^ ja jahtomaat
i a Ib prosentilla. Mutta Hiinska käyvät Kennedyn kierroksen poh-
(presidentti de Gaulle) asetti täi- justamiseksL Toiseksi arvellaan, et-iöin
ehdoksi, että USA:n on sitou- tä Ranska aikoo itse vallata kuutos-duttavasunen,
että kananpoikien markftltiOiHa USAn aseittdltliatt^^
l i
'•f
m
Työvaenlehtien levittMsektä
V^^ iehtiemme talqjusaseman turvaa­miseksi
ei ole vielä päättynyt ^ ja seri voittopft vieminen on
eKtdha Vapauden esteettömälle ilmestymiselle nykyisessä
koossa — niin ensi tiistaina, lokakuun 15 piiäaHtaaikuitejiJsift
kuiikauden kestävä levityskaiht>aiija; johkö tatfkoittfksena on
hankkia Vapaudelle vähintään tOO: uutta tilausta sfekä tiiisia
kaiidd katkeamassa olevat tilaiiksöt.
N Näiden kampanjoiden ^'päälleiyst^^
tarvitse mitenkään heikehtää/täi vaikeuttaa" sen paremmin
Haägtferyntäystä kuin levityskämpanjäakaän, sillä kysymys
on. loppujen lopuksi kahdesta Erillisestä tehtäväätä, jotka
pyritään yhteisvoimin loppuunsuorittamaan hyvissä ajoin
ennen joulua. Me siis uskomme, että vaikka ^asiamiehet ja
lehtemme monet lukijat keskistävät huomionsa seuraavien
viiKKojen aikana tilausten hankifttäan, se ei kuitenkaan hei­kennä
haastevyöryä, jonka voitokkaasta lopputuloksesta riip­puu
^liin paljon. • ' ,
' Lisäksi meillä on nyt mahdollisuus, jos taomine lujasti
silloin kun rauta on kuumanaj päästä siihen, että ei tarvitse
• järjestää erikoista "sanomalehtipaperin" köräyskaihpärij ää,
kilien onollut pakko järjestää muutamana edelUsenä vuo
jQs;."baasteryntäyksen tavoite täytetään ja ylitetään reilusti,
kptc|n on uskottavaa, ja jos kuinmällekin lehdellemme saa­daan
kerätyksi riittävästi tilaustuloja,viimevuoteen verra­ten,
kuten on mahdollista, niin Silloin voidaan päästä siihen,
että' ensi. vuonna selviydytään, yhdellä avustuskariipanjalla.
—- ja' äen hyväksi kanfKattaa siis ^ponnistella niin haaste- kuin
levitysrintamallakin. '<
..i.Kukaan ei voi luonnollisestikaan nähdä etukäteen, miri-
, kalaisia talousvaikeuksia on voitettavissamme vuoden ku-liiesSä,
mutta kuten sanottu tilanteen parantamiseksi on nyt
vissejä mahdollisuuksia.
. " i i i i .• •• ,• • . • ,
ESIBAIVAAJIA
Töisaa^^
kaessa; että jos koskaan niin nyt on helppo nähdä, kuinka
tärkeätä ja tarpeellista osaa pienimmätkin työväenlehdet
nykytilanteessa vievät.
Kuten tiedetään, pisaroista ja puroista saavat alkunsa
suutimmatkin joet. Samoin on asia kansakuntien yleisen
. mielipiteen muokkaamisessa. Uudet ajatukset saavat aina al­kunsa
'pienestä. Niihin suhtaudutaan usein epäillen ja eri-näkkoliiuloisesti:
Mutta mitä paremmin tulevat tunnetuksi
nämä uudet, edistystä auttavat ajatukset, sitä suuremman
kansansuosion ne tulevat saamaan — ja lopulta yleinen miie-lipide
tulee kansakunnan laiksi.
• Juuri tässä, yleisen mielipiteen muokkaamisen esirai-vaustyössä
vievät työväertleK3et ensiluokkaisen tärkeätä
osaa. Ottakaamme esimerkiksi äskettäin Moskovassa allekir­joitettu
osittainen ydinasekokeiden kieltosopimus. Kaikki
ajattelevat ihmiset myöntävät, että se on jo aiheuttanut pal­jon
hjrvää, ja että se lupaa entistä enemmän. Mutta kymme­nen
vuotta sitten tällaisia esityksiä tehtiin vain työväenleh-dissä
ja kansakuntien kaikkein edistyneimmissä piireissä. Nyt
se on tullut Ganadassakin virallisesti hyväksytyksi, koko kan­sakunnan
ohjelmaksi. v
Takavuosina näytettiin miltei sjryttävällä sormella niitä
meistä, jotka puhuimme siitä, että Ganadalla olisi suuria ja
edullisia kauppamahdollisuuksia sosialistisessa maailman-osassa.
N3rt puhuvat valtalehdet ja vanhojen puolueiden joh-t^
tkin riemuissaan siitä, että esim. Neuvostoliiton kanssa
tehty suuri vehnäkauppa antaa $2,000 lisätuloja aavikko-maakuntien
kaikille iarmareille, etta se antaa lisää työriiah-dollisuuksia
satama- ja rautatietyölaisille sekä välillisesti
lukemattomien muiden alojen työläisille.
Muutama vuosi sitten puhuttiin vanhuudeneläkkeiden
korottamisen tarpeellisuudesta aihoastaan näissä pienissä työ-väenlehdissä
— nyt on vihdoin vijmein sekin asia osittain
tullut valtiovallan toimesta hyväksytyksi.
Tällaisia esimerkkejä voitaisiin luetella paljon ja monelta
eri aloilta. Juuri sen vuoksi työläiset ja farmarit perustavat
ja ylläpitävät omia sanomalehtiään, että he voivat näiden
yhteisten "puhemiesten" avulla ja kautta vaikuttaa ensin
yleisen mielipiteen kehitykseen ja sitä tietä omien olosuhtei­densa
parantamiseksi taloudellisesti ja sosiaalisesti. _
Myönnämme kernaasti, että taloudellisten vaikeuksien
vaivaaniat ja sen vuoksi suhteellisen, vaatimattomat työväen­lehdet
voisivat olla monesSa suhteessa päi^mmin tbimitettu-ja,
miellyttävämpiä ja monipuöliseihpia. •• - . ^ • ;
Mutta sittenkin on totta» että ainoastaan työyäenlehtiä
tilaamalla ja lukenialla saa työläinen ja farmari nykymaail­masta
todellisen kuvan. Vain työvaenlehtien avulla saa Itikijä
käsitykset yhteiskunnallisen kehityksen nykyisestä suUiinas-
• ta ja niistä tekijölstä,;4otka tämän kehityksen aiheuttavat..
Vain työvaenlehtien avulla ja kautta hän voi antaa oman
panoksensa, omien toivomuksiensa ja omien etujensa edis­tämiseksi.
' . '
VAPAUS KAIKILLE PÖYDILLEl
- Tältä todellisuuspohjalta katsoen on Vapaus-lehdenkin
paikka jokaisen suomea lukevan canadalaisen työläisen, far­marin
ja muun pikkuihmisen pöydällä.
Juuri tässä mielessä suosittelemme lehteämme tilatta­vaksi
niillekin kansalaisillemme jotka tilaavat ja lukevat
mahdollisesti joitakin muita lehtiä. Ei ole pahitteeksi ottaa
selvää asioista omin silmin ja vertailla toisiinsa sitä, miten
suhtautuvat eri lehdet kulloinkin esilläoleviin päivänkysy-myksiin,
minkälaisia johtopäätöksiä niistä tehdään ja minkä­laisia
tuloksia ohjelmillsr lopulta saavutetaan.
Historian kehitys on tiyt äärettömän nopeata. Kauaskari:
toisia muutoksi^ ja myllet^ryksiä tapahtuu joka päivä aivan
> silmiemme edessä eri puolilla ir^^
l>4fV" . täkoon vaikkapa se tosiasia, että vielä parikymmentä vuotta
^M^>. ' ' I '
•tuililgrsyhiystä %i oteta ollenkaan
esille ensi vuoden toukokiiussa pi­dettävässä,
Kennedyn kierroksessa
Gatt-jä: Jestöii tUllieft alentatriisktf-
Tcbuksessä Genevessä. Lisäksi Rans­ka
asetti ehdoksi, että USA:n oh
idovuttava kaikista kostotoimenpi-teistä
kananpoikatullicn johdosta.
Tämän vastineeksi C. Herter, joka
toimii presidentti Kennedyn eri-koiSvaltuutettuna
tulli- ja kauppa-asiöissa,
valmistelee parhaillaan yk­sityiskohtaista
luetteloa eräiden
kuutosmaista tuotavien ' tavaroiden
ttillien korottamiseksi vastaavasti
siten, että amerikkalaisten kanan­poikien
viennistä koituvat menetyk­set
tulevat korvatuiksi. .
E i vain kuutosmaissa ja USA:ssa
vaan ulkopuolellakin kysytään, mik­si
Ranska (de Gaulle) on itse asias­sa
kiristänyt kananpoikasotaa, vaik-kia
se hyvin tietää, että USA ei voi
hyväksyä kananpoikatullien alen-
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
John Lehto, Kaministiquia, Ont.;
täyttää tiistaina lokakuun 15 pnä
(J9 vuotta.
Aagnst Räsänen, Port Arthur,
Ont., täyttää tiistaina, lokakuun 15
pnä 83 vuotta. ~*
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
i)6iki^n viejänä.
1(ANXWpöm^Al<i JtlimJ
Koko kananpoikastifa 'säi sikunaa
siitä, 'dttä muutamassa vuodessa ka-nanpöiHen
tuotanto USArsäa öh
nöussiitsfekä farmarien viflelemgiiä
eitä sutrrteh artierikfcalaisten tilfh-tärviköirtOttdpdlien
jaldstartiarifa
suurtuotjfohöksi ja -vifenriiköi. Ipa-rantartialla
rtfdkiiita- j a js/Iostösmt-nctcimiä
atherfkkalaisen kananpb-jän
tdöfärittikustarfntikset.ofvat las­keneet
rdlhfasti. .Vain tdnskälaisöt
pystyvät kilpailemaafh amerlkfcailais-tdn
kanssa. Vielä jÖkin vinosi sitten
prosessi kananmunasta syväjäädy-tdltyyn
kanaiJikiJkaseen (ntiorka-naan)
vei 13—14 viikkoa, mutta nyt
'jaadaan sama irtäärä ki^nani^ihaa 8
viikossa. Amerikkalaisten kanan­poikien
päätnenekkialueeksi muo­dostui
kuufoshtarkkina-alue. Ja
tästä viennistä valtaosa suuntautui
'aas Länsi^aksaan. Viime vuonna
kuutdisöt de Gaullen ohjaamana
nostivat kananpoikien tullia nilh
paljon, että amerikkalaisten kanan-pbikiön
vienti supistui kolmannet
-fcen. vFa tämän loppuosankin vien-
M käy kysymyksen alaiseksi, kun
kuutosten (Ranskan) oma kanan­poikien
tuotanto nousee riittävän
stiureksi. Ranskan lisäksi omaa ka-nanpoika
tuotantoa suosivat myös
Länsi-Saksa ja Hollarili joilla on
edellytyksiä tämäntapaiseen tuotan­toon.
USA on esittänyt, että korkeiden
t u l l i en johdosta USA menettää vuo­sittain
46 miljoonan dollarin vienti-
Läa nnen mteien kiinto
idän kauppaan kasvaa Yhä tiheämminsaapuu tietoja
useiden länsivaltojen erikoisesti vii^
nle aikoina' voimakkaasti heränneesi
tä mielenkiinnosta laajentaa kaup
paansa yleensä -sosialististen mai
den ja erikoisesti Neuvostoliiton
kanssa. Tämä mielenkiinto ei ole
pelkästään eilisen päivän tuotetta ja
eikä se ole rajoittunut pelkkään
tunnusteluun, vaan kuluvan vuoden
aikana on jo tehty huomattavia
käytännön edistysaskeleita i':Iän ja
lännen välisen kaupan kehittämi
seksi. Erikoisesti. Moskovan ydin
kieltosopimus on vaikuttanut san
gen myönteisesti yleisen ilmapiirin
kehittymiseen idän ja lännen kau
pallisissa suhteissa.
Äsken suoritti Englannin kauppa
ministeri Errol noin puolentoista
viikkoa kestäneen vierailu- ja tutus
tumismatkan Neuvostoliittoon. Neu­vostoliitto
on jo periaatteessa hy
väksynyt Englannin esityksen sol­mia
ensimmäisen kerran pitkäaikai­sen
eli 5-vuotiskauppasopimuksen
Englannin kanssa. Jatkuvalla syö­töllä
englantilaisia liike- ja teoUi-suusmiehiä
vierailee nykyisin Neu
vostoliitossa ja uusia puhelinyhteyk
siä on avattu Lontoosta Moskovaan
Ranskan valtionvarainministeri Va
lery d'Estaignc vierailee ensi vuor
lista negatiivista asennettaan idän
kauppaan yleensä ja erikoisesti
kaupallista suhtautumistaan , Nöy
vostoliittoon. Länsi-Saksa on jokin
a i k a sitten perustanut Varsovaan
sangen lähellä diplomaattitasoa ole
van kaupallisen edustuston; Sama
toistuu pian Prahassa, Bukarestissa;
Budapestissa ja Sofiassa.
Tällaisen kehityksen puitteissa
on r?yös USA:ssa herännyt laajaa-ja
myönteistä mielenkiintoa sosia
lististen maiden ja varsinkin Neu
vostoliiton kaupan lisäämiseksi Pre
sidentli Kennedy järjesti äsken Val­koisessa
talossa suuren keskustelu­ja
neuvottelutilaisuuden, johon
osallistui lähes 300 johtavaa ame
rikkalaista liike- ja teollisuuselä
män edustajaa. Presidentti Kenne
dy oli tilaisuudessa läsnä neljän
neuvonantajansa kanssa. Jo alusta
vassa puheenvuorossaan USA:n
kauppaministeri Hodges antoi täy­den
tukensa viennin lisäämispyrki-myksille
itään ja Neuvostoliittoon.
Kokouksessa hyväksyttiin yksimieli­sesti
suositus U S A : n idän kaupan
määräyksien tarkistamisesta, vaikka
eräät esittivätkin tiettyjä varauksia.
Republikaaninen senaattori Carl­son
on ilmoittanut kauppaministe­r
i l l e kannattavansa täydellisesti ei-lulot.
V Khutosten päämaja'iirysSe
Iissä von ;ptibiestaan esittänyt, että
U S A : n menfet^kset bvatValn 19 mil­joonaa
dollaria ja että tämä summa
voitaisiin kompensoida muulla ta
Valla neuvotteluteitse. Pienenä
muodollisena myönnytyksenä kuu­toset
hyväksyivät äsken 10 prosen­tin
alennukseil kOi'6tetttiiliin kanafn-poika
tulleihin, inutta^ rioyryftävin
chdoiui ja vastavetona USA laatii
nyt luetteloa niistä tavaroista (mm.
ranskalaiset viinit,. länsisaksalaiset
autot, filmit, sk1ik0parränajokoheet
yfti.), jc/lden tullia Itortitfamalla U-SÄ
lasket saavansa hyvityksen.
P I E N E N A S I A N SUURI TAUSTA
Sivullisista tJSArn ja. kuutosten
välinen ka^Hairpeikasbta vafkuttaa
huvittavalta ja, ottaen huomioon
USAn kokonaisviennin\ kuutosiin,
arvoltaan mitättömältä. Mutta kysy­myksessä
onkin paljon suuremmat
asiat. USA pelkää, että alistumi­nen
kananpoikasodassa merkitsee
allkua koko v U S A . n maataloustuot­teiden
viennin, jonka arvo on noin
1,3 miljardia dollaria
jji-kääe • ^pistUftiiselle ja • snoras-
Caaii loppumisetle. kuutosmarkki-
^6IDe.. Tämän vi^öte^ halli­tus
äfta pi'esid'6hffi Kennedyä myö­ten
on huolestunut tilanteen kehit­tymisestä
kananpoikasodassa, joka
on siis välitöntä heijastusta USA:n
Ja kuutosten välisessä suuressa
kauppasodassa, mikä näyttää käy­vän
sitä kireämmäksi mitä lähem­mäksi
Kennedyn kierrosta päästään,
KODIH PIlRIStÄ
TOIMITTANUT EEVA
Ruokaa merestä
USA—Fl-anca Veljeilyä
New York. Yhdysvallat j a Es­panja
ovat uusineet puolustussopi­muksensa
sekä vaihtaneet nootteja
puolustuskysymyksistä neuvottele­van,
komitean peiiistamisesta, ilmoi
tettihi-toi-sttai-iRaha maiden ulkomi-nfsferien
Dean Ruskin ja Femando
Maria Castiellan yhteisessä julki­lausumassa
New Yorkissa.
, Tiedonannon ' mukaan Rusk oli
tehnyt neuvotteluissaan Espanjan
ulkoministerin kanssa selkoa lainas­ta,
jonka Yhdysvallat tulee myöntä­mään
Espanjalle kansainvälisen
vuodessa, kauppapankin kautta.
ijbet uudistuu
den alussa Moskovassa neuvotellak-i strategisten tavaroiden viennin
seen maksusuhteiden jarjestamises- edullisuutta Neuvostoliittoon. Sa­ta
Ranskan ja Neuvostoluton laaje­nevan
kaupan johdosta. Roomassa
on parhaillaan käynnissä Italian ja
Nleuvostoliiton kauppaneuvottelut,
joiden odotetaan jo nyt käytettävis­sä
olevien tietojen mukaan johta­van
sopimukseen, mikä huomatta­vasti
laajentaa asianomaisten mai­den
kesken pitkäaikaisen kauppa­sopimuksen
puitteissa solmittuja
kiintiöitä puolin j a toisin. _Noin pa­r
i n viikon päästä Länsi-Saksassa ta
pahtuu kanslerinvaihdos ja uudet
miehet tulevan liittokansleri Er
härdin johdolla joutuvat tarkista
maan Länsi-Saksan tähän asti hedel­mätöntä
ja sille itselleen vahingol-
S i t t e n o l i koko Afrikka suuri
kansakuntien vankila, mutta
nyt siellä elää ja järjestää omia
asioitaan kymmeniä vastikään
vapautuneita itsenäisiä kansoja
[luurta edistystä on siis tapah­tunut
ja mikään mahti maail­massa
ei voi enää edistyksen
voittokulkua ehkäistä.
Mutta mistä on kulloinkin
kysymys ja mitä se edellyttää
siitä saadaan totuudenmukai­nen
ja - ymmärrettävä kuva
vain työvaenlehtien välityksel­lä
ja kautta. Tieto on valtaa, ta­vataan
sanoa, ja tähän "vallan"
makuun pääsee helpoimmin ja
vaivattomammin, ryhtyjällä
Vapauden vakituiseksi luki­jaksi.
manaikaisesti demokraattinen se­naattori
H. Humprey viittasi USA:n
korkeaan työttömyyteen, teollisuu­den
suuresti vajaukselliseen kapa­siteetin
käyttöön sekä yhä kiristy-vammaksi
käyvään maksutaseen va
jaukseen perustellessaan USA:n
kaupan lisäämistä Neuvostoliiton
kanssa. Hän viittasi myös siihen
miten useat muut läntiset maat ovat
lisänneet j a yhä lisäävät kauppaan­sa
Neuvostoliittoon sekä joustavat
luotto,- ja maksuehtokysymyksissä.
Idän kaupan lisääminen helpottaa
tuntuvftsti USA:n kriitilliseksi muo
dostunutta maksutaseen vajausta
totesi Humphrey. ^
' • » , • .*.•'•
Neuvostoliitto on ostanut viime
aikoina huomattavia määriä vehnää
Australiasta jä Cartadasta. Näillä
kaupoilla mainitut maat vapautuvat
käytännöllisesti katsoen kokonaan
rasittavista vehnän ylijäämävaras
loistaan. Aluksi USA:n viralliset
p i i r i t suhtautuivat kielteisesti Cana­dan
vehnäkauppoihin ja yrittivät
estää niitä, mutta parin viikon ku­luessa
tapahtui mielenmuutos.
USA:n talousministeri, Freeman i l ­moitti,
että USA olisi myös valmis
myymään kolmanneksen n. 30 mil­joonan
vchnätonnin suuruisista y l i ­jäämävarastoistaan,
mikäli'. Neuvos­toliitto
sellaista tiedustelisi. Tois­taiseksi
tällaista tiedustelua e i ' ole
tapahtunut. Ministeri Freemanin
lausunto ph kuitenkin osoitus
USA.'n,uudesta asenteesta, mikä vie­lä
vuosi pari siUen ei olisi tullut
kysymykseen. — kras. - -
'Tiibetissä on viimeisten neljän
vuoden aikana tapahtunut suuria
uudistuksia, jotka ennen kaikkea
keskittyvät feodaalisten maaolojen
uudistukseen. Vuonna 1961 suori­tettiin
Tiibetissä demokraattinen re-iormi,
jonka tuloksena miljoona en­tistä
maaorjaa on vapautunut.:
Vuoteen 1962 mennessä olivat a-lueen
talonpojat ja karjanhoitajat
järjestyneet y l i 25,000 keskinäisapu-ryhmäksi,
joiden tarkoituksena on
yhteistoimintaan perustuen korot-aa
tuotannon tasoa. Keskinäisapu-syhmiin
kuuluvien osuus kaikista
talonpoikais- ja karjanhoitajatalouk-sista
on 82,3 prosenttia.
H A L L I N N O N UUDISTUS V
Hallinnollisesti elää Tiibet uudis­tamisen
vaihetta, sillä Tiibetin au­tonomisen
alueen valmistelut ovat
täydesst^ käynnissä. Yleensä on jo
tähän mennessä perustettu alueelli­set
hallintoelimet ja Tiibetissä on
nyt.kaikkiaan 7 hallinnollista aluet­ta.
Yleiset vaalit suoritetaan vähi­tellen.
Niiden toimeenpano aloitet­tiin
vuonna 1962 ja tähän mennessä
perustettu alueelliset hallintoelimet
ja Tiibetissä on nyt kaikkiaan 7 hal^
l i n n o l l i s t a aluetta.. Yleiset vaalit
suoritetaan vähitellen. Niiden toi­meenpano
aloitettiin vuonna 1962 ja
tähän.mennessä ne on saatettu pää­tökseen
eräissä Tiibetin 72 piirikun­nasta
sekä hsiangeista — tämä on
tyypillinen tiibetiläinen hallintoyk­sikkö,
johon kuuluu useita kyliä.
Y l i 80 prosenttia vaaleissa valituis­ta
edustajista on entisiä maaorjia ja
orjia. Vaalien suoritus jatkuu edel­leen.
Samaan aikaan on tiibetiläisten o
suus hallintokoneistossa lisääntynyt
ja tiibetiläisten virkamiesten luku­määrä
on y l i 6000. Näistä 300 toi­mii
hallinnollisten alueitten johtaji­na,
p i i r i k u n t i en viranomaisina tai ä
lucpiirien johtajina.
M A A T A L O U D E N T A S A I N EN
K E l i l T Y S
Kiinan keskushallitus on määri­tellyt
Tiibetin kansantalouden ke­hittämisensä
"tasaisen kehityksen
politiikan", jolta pohjalta keskeinen
huomio kiinnitetään..maanviljelyk­seen
ja karjatalouteen.
Vuodesta 1959 lähtien.on valtio
antanut joka vuosi huomattavan
määrän halpakorkoisia lainoja Tii-betille
sekä jakanut siellä tuotanto­välineitä.
Niinpä tänä vuonna on
valtio käyttänyt Tiibetin talouden
kehittämiseen 1,4 miljoonaa Juania.
Kun nykyaikaiset teräsaurat ovat
tulleet primitiivisten puuaurojen ti­lalle
on kylvöalaa voitu kohottaa
vuosi vuodelta. Vuoteen 1959 ver­rattuna
viljelyala kasvoi vuonna
1961 13.1 pros. Kylvöala kasvoi
,vuanna 1962 3300 hohtaalilla edelli­seen
vuoteen verraten. Lisäksi on
rakennettu lukuisasti kasteluljiitok
sia. •
Samaan aikaan on tapahtunut
huomattavaa lisäystä' viljelyskasvi­en
määrässä. Tähänastisten yksin­omaisten
viljakasvien rinnalle on
tullut useita teollisuuskasveja, jois­ta
on saatu hyviä satoja. Näitä ovat
soijapapu, rypsi, hamppu ja pella
va.
Tiibetin satotulokset ovat neljän
vuoden aikana olleet erinomaiset.
Niinpä vuoden 1960 sato o l i l 5 pros:
korkeampi kuin edellisenä vuonna
ja vaikka osat alueesta kokivat
luonnononnettomuuksia vuosina
1961 ja 1962, alueen viljatuotanto
kokonaisuudessaan osoitti jonkin
verran kasvua vuoden 1960 runsaas
ta sadosta.
Karjanhoidolla on ollut tärkeä si^
jansa Tiibetin maataloudessa. Vii­meisten
4 vuoden aikana on karjan
vuosittainen keskimääiräincn: lisäys
ollut 7.5 prosenttia ja karjan määrä
vnonna 1962 o l i y l i 13;2 miljoonaa
päätä eli y l i 10 päätä asukasta koh
den.
K O U L U I L M E S T Y N YT
T I I B E T I IN
Viime vuodet ovat merkinneet
vallankumousta myös Tiibetin ope-lusoloissa
j a kansanterveydessä. En­nen
vuotta 1959 e i alueella ollut ai­noatakaan
nykyaikaista vakinaista
koulua ja y l i 95 pros. väestöstä oli
luku- ja kirjoitustaidotonta. Vuon­na
1962 o l i alueella j o 5 oppikoulua
t a i seminaaria, joissa oli 678 oppi­lasta
sekä 40 yleistä ja 1896 yksityi­sesti
ylläpidettyä kansakoulua joi­den
kii'joissa on yhteensä 58,299 op­pilasta.
Näiden koulujen lisäksi monet
kylät ja karjanhoitoalueet ovat pe
rustanect iltakouluja j a samanaikai­sesti
•• on järjestetty lyhytaikaisia
koulutuskursseja maatalousteknii­kan
j a ' eläinlääkinnän alalla. -
L i Tsung-hain mukaan.
Kissakäla j a kolrakalä ovat nimi­tyksiä,
jdtfea voijat viedä ruokaha
lun keneltä tahansa. Mutta jos näil­l
e ' ravitseville '• ja hyvänmakuisille
kaloille annetaan uudet nimet: kyl-jyskala
j a kala 45, syövät ihmiset
niitä mieleirääii. Näin väittää tans-;
kalaiirch J o b n F r i d t h j o f , joka kym­menen
vuoden ajan on toiminut Y.-
K:n elintamke- ja maatalousjärjes­tön
FAO:n elinkeinoasiantuntijana
latinalaisessa Amerikassa ja Afri­kassa
ja joka äskettäin on julkaissut
kokemuksistaan kirjan.
Esimerkki kissakalasta on peräi­sin
Tanskasta. Kissakäla on erit­täin
hieno kalalaji, jonka liha on
pehmeää j a maukasta. Mutta siitä
ei kukaan huolinut ennen kuin joku
keksi leikata kalan valmiiksi viipa
leiksi ja nimittää sitä kyljyskalaksi;
Nykyisin sitä on yleisesti saatavissa
avintoloista.
Koirakalaa saadaan Länsi-Afrikas­ta
ja sekin on ravitsevaa ja hyvän
makuista. Mutta nimi o l i epäonnis­tunut,
kunnes John Fridthjof keksi
nimittää sitä kala 45:ksi, ja nykyi­sin
länsi-afrikkalaiset syövät sitä
mielellään.
Fridthjofin tehtävänä on pyrkiä
lisäämään kalan käyttöä ravintoai­neena
Brasiliassa, Chilessä, Meksi­kossa,
Marokossa ja Jugoslaviassa.
Viimeksi hän on lisännyt maapäh-kinäjauheen
j a kuivatun kalan me­nekkiä
Senegalissa.
Ihmiskunnan ravinnosta muodos­taa
kala tällä hetkellä vain yhden
prösenun. Useimmissa tapauksissa
tämä johtuu yksinkertaisesti siitä,
että kalaa ei ole tarpeeksi saatavis
sa. Mutta sielläkin, missä sitä on.
estävät monet m.m. kalojen ulkonä­köön
kohdistuvat ennakkoluulot
syömästä niitä.
Yrityksistään murtaa näitä ennak­koluuloja
Fridthjof kertoo FAÖ.n
toimesta julkaisemassaan kirjassa
'Encouraging the Use of Protein-
Rich Food". Siitä ilmenee että hän
on valistustoiminnassaan käyttänyt
Nixon ei ole
muuttunut
New York. — Yhdysvaltain en­tinen
varapresidentti Richard Ni­xon
vaati viime viikon lauantaina
Yhdysvaltain Itä-Euroopan suh­teen
harjoittaman politiikan
"suunnan j a painopisteen täydel­listä
muutosta". Saturday Evening
Postin julkaisemassa artikkelissa
Nixon väitti, että mahdollinen
hyökkäämättömyyssopimus idän
j a lännen välillä "orjuuttaisi 97
miljoonaa Itä-Euroopan asukasta":
Nixon ehdottaa "uutta rauhanpo
l i t i i k k a a d ) , joka koituisi Itä Euroo
pan kansojen hyväksi".
Tämän mukaan Yhdysvaltain olisi
pidettävä yllä itäeurooppalaisten
"toiveita vapaudesta" vastustamalla
kaikkia Neuvostoliiton pyrkimyksiä
kommunistien yliherruuden tunnus
tamiseksi Itä-Euroopassa, kohdetta
va kutakin' kansakuntaa itsenäisenä
valtiona ja tuettava kansallisuushcn
keä, eikä tehtävä mitään niiden
hallitusten hyväksi, ellei se olisi
omiaan auttamaan niiden asukkain
den "vapautumista kommunismin
ikeestä".
hyväksi erilaisia keinoja: filmiesi­tyksiä,
nukketeatteria, ruoanvalmisr/n:
tusnäytteifa,; kotikäyntejä, luoJIi:^:.,,
leikkejä, lapsille, opetusta kouluissa <
jne.-i'.. ,. „
' Toisinaan hän on aivan yksinker-:"
taisin keinoin päässyt suorastaan.i
hämmästyttäviin tuloksiin, kut(?n.'
seuraava esimerkki osoittaa: n,
Chilessä yritti herra Fridthjof l i ­sätä
mielenkiintoa merluzaa (erästä '
turskan sukuista kalaa) kohtaan^
Argentiinassa ja Uruguayssa se on •;
hyvin suosittu, mutta Chilessä sitä
on niin runsaasti, että kansa hal^- ,
veksii; sitä ala arvoisena kalana; •
Frithdjof avustajineen hankki muu,- .
tamia satoja kiloja merluzaa ja pys­tytti
erään rannikkokaupungin ka- ii
latorille myyntikojun. Kala ladot-,vi
tiin kahteen kasaan, joista toisessa vi^
oli normaalihintaa osoittava lappu.
ja toiseen o l i merkitty, kaksinkerta!-•
nen hinta. Iltaan mennessä oli kaK t ,
lis merluza myyty loppuun/mutta
halvasta oJi vielä puolet jäljellä;.: <> >
• - : ' • • JSt
Ohukais-herkkuja
Ohukaiset tai räiskäleet — mitä
nimeä kukin on tottunut käyttä-.-TT
mään, ovat monessa perheessä het'k-"*'
kua. Niiden valmistaminenhan ei
ole mutkallista, jokaisessa keittofeiri'"
jassa on ohje ja lisäksi on saatavis- ^
sa ohukaisjauhepakkauksia. Ohukai- *
set tarjotaan usein sokerin tai hil­lon
kera, mutta tarjoilumahdolli-"<>:
suuksia on vielä enemmän kuin ni-^.,..
miä.
O I I U K A I S B A N A A N IT
Halkaistut banaanit kastetaan'o-. '*
hukaistaikinassa ja paistetaan sen •
jälkeen voissa. Tämä jälkiruoka' '
tarjotaan kuumana ja päälle sirote-- • •.
iaan sokeria.
O l I U K A I S V U O K A . ,!',
Ohukaiset paistetaan paistinpah^'
nussa^ täytetään vaniljakiisselillä '
tai sulatetulla suklaalla ja kierre-'
tään rullalle. • Rullat leikataan pala- — ;
siksi ja asetetaan tulenkestävään s
vuokaan. Vuoka peitetään sokerit- J-la
maustetulla munanvalkuaisvaah- «
dolla ja vuoka pannaan uuniin, jos-,, !
sa se saa o l la kunnes se on saanut . ]
kauniin vaaleanruskean värin. Tar- i
jotaan esimerkiksi teen tai kahviti' |
kanssa. • • '••
MUHENNOSOHUKAISET
Ohukaiset paistetaan paistinpan- y
nussa — taikina ilman sokeria — ja ; '.
valmiit paistokset täytetään ruskis- '
tctulla jauhelihalla tähteeksi jää­neillä
vihanneksilla tai makkaram.U- '
hennoksella. Ohukaiset kääritään '
iullalle, pinnalle sirotellaan juusto- ]
raastetta ja rullat kuorrutetaan uu- "
nissa. — «'as tällaisia ohukaisia jää i
tähteeksi, ne voi paloitella ja tarjo- ;
ta seuraavana päivänä kuuman liha- - >
liemen lisäkkeenä. i
E L O A TOSIAAN
Näyttämöllä oli meneillään kuo­linkohtaus,
mutta ohjaaja ei olijat
tyttyväincn. ^'
— Enemmän eloa, kuulkaahan,
enemmän eloa tuohon kohtaukseen!
PÄIVÄN PAKINA
Neuvostoliito^ (ja K i i n a n kommu­nististen
puoläeiden periaatteellis­ten
erimielisyyksien M s i t t e l y n yh­teydessä
on tullut ilmeiseksi, että
Kiinan vastuunalaiset johtajat ovat
syvästi käärmeissään Moskovalle
myös siitä,- kun Neuvostoliitto on
kieltäytynyt ahtamasta heille ydin­aseita
tai ydinaseiden mallikappa­letta.
Neuvostoliitto on puolestaan se­littänyt,
että miten olisi se voinut
Kiinalle antaa ydinaseita ja samal­la
vaatia, etiQ länsivalloilta, nimen­omaan
Yhdysvalloilta etteivät ne saa
antaa ydinaseita Länsi-Saksan re-vanshimiehille
sen paremmin kuin
muillekaan NATO-maille. Mitä
useampi l i i p a s i n tulee "atomiaseen
kahvaan", sitä suurempi on vaara,
että ydinasesota voi syttyä joko va­hingossa
tai muuten, selittävät neu­vostoliittolaiset
korostaen, että so­sialistisilla
mailla ei olisi mitään
moraalista oikeutta tai mahdolli­suutta
vastustaa ydinaseiden levittä­mistä
sitten enää jos Neuvostoliit­to
rupeaisi niitä Icvittänfiään.
Tämän lisäksi Neuvostoliitto on
virallisesti sanonut Kiinalle, että
Kiinan kansantasavalta ei tarvitse­kaan
ydinaseita, sillä jouduttuaan
olosuhteiden pakosta -kehittämään
itselleen äärettömän voimakkaat y-dinasevarastot.
Neuvostoliitto voi
ydinaseillaan turvata -koko sosialis­tisen
maailmanosan, myös Kiinan
rauhan. • '
Neuvostoliiton esittämät peräste-lut
ovat siis olleet niin johdonmu­kaisia
ja vakuuttavia tältä kohdalta,
että kiinalaisilla ei ole asiallisesti
puhuen ollut niistä esitettävänä
muita vastaväitteitä kuin ylimalkai­nen
väitös, että Neuvostoliiton ydin
aseet eivät ole muka mitenkään suo­janneet
ja: turvanneet KiinaÄ,^a'n-.
santasavaltaa tähän mennessä kuten
on Neuvostoliitto esittänyt, eikÄ
Kiina voisi luottaa niiden puolustus­voimaan
nytkään.
Mutta totuus on tässäkin tarua
kummempi. .
Yhdysvaltain yleisesikunnan en­tinen
päällikkö, nyt eläkkeellä ole­va
kenraali Omar Bradley on j u l k i ­sesti
sanonut ei Neuvostoliittoa puo­lustaakseen
Kiinalaisia vastaan,
vaan Yhdysvaltain hallituksen edes-ottamlsien
oikeuttamiseksi, että Y h ­dysvallat
ei käyttänyt Korean so^an
aikana — kenraali MacArthurin a-vunpyynnöstä
ja vaatimuksista huo­limatta
atomiaseita Kiinaa vastaan
siksi kun K i i n a n takana ja tukena
oli ^Neuvostoliiton ydinaseet.
A r t Shields palauttaa nyt tämän
tosiasian Peoples World-lehden l u ­kijakunnan
mieleen j a samalla ken­raali
Bradleyn Yhdysvaltain yleis­radion
välityksellä kesäkuun 24 pnä
1960 — Korean sodan 10-vuotispäi-vänä
pitämän puheen jonka yhtey­dessä
hän selitti miksi presidentti
Truman ja hänen hallituksensa kiel
täytyivät antamasta kenraali Mc-
A r t h u r i l l e atomiaseita Kiinaa vas­taan.
, .
Mutta lainatkaamme mr. Shields-in
kirjoituksesta pitämällä mieles­sä,*-
että kenraali Bradley, p i t i yllä­mainitun
puheensa jo kolmisen
vuotia sitten, eli 1960, kc^säkuussa.
Mr. Shields kirjoittaa: ' . :
' . . . V i i m e elokuun 3 pnä julkai­si
v Neuvostoliiton hallitus lausun-
|non, jossa luetellaan erimielisyyk-
-si^'Kiinan hallituksen kanssa ja sa­notaan,
että Neuvostoliiton ydin­aseet
"ovat vieneet selvää, voidaan-pa
sanoa ratkaisevaa osaa sosialis­tisten
maiden, mukaanlukien Kii­nan
Kansantasavallan suojelemisek­si
imperialismin hyökkäystä vas­taan
niin, että ne ovat voineet ra­kentaa
sosialismia".
" K i i n a n johtajat kieltävät tämän.
Elokuun 15 pnä julkaisemassaan
lausunnossa he (kiinan johtajat)
hyökkäävät: Neuvostoliittoa vastaan
sanoen että me emme voi hyväksyä
sitä kantaa' ja syyttävät Neuvosto­liittoa
suurvalta-kiihkoilusta
"1960 pitäniässään |Cbrea-puhees-saan
kenraali Bradley sanoo, että
Neuvostoliiton atomiaseilla oh rat­kaiseva
vaikutus, siihen,, miksi 9Uh
mipommeja ci pudotettu Kiinaan '
1960. " K i i n a l a i s i a vapaaehtoisia tnHr*f
Pohjois-Korean avuksi '50 luvujla;
Kenraali MäcArlhur ja hänen soti­laansa
lyötiin pakoon pohjoisrajal­ta.
Hän suositteli voimakkaasti so­dan
työntämistä Kiinan maaperälle
ja pyysi Washingtonilta lupaa pu­dottaa
atomipommeja Kiinaan, jotta
sota onni. voitaisiin kääntää.
'Kenraali MacArthurin anomuk­sen
hylkäsi yleisesikunta ja pre­sidentti
Truman. V. 1960 pitämäs­sään
puheessa kenraali Bradley se­litti,
että kenraali MacArthurin oh,-
jelma oli , äärettömän vaarallinen
siksi kun 'Washington tiesi, että
Neuvostoliitolla oii sotilaallinen liit­to
Kiinan kanssa. Moskovaoli jul­kaissut
julkisen varoituksen Yhdys­valloille.
" K e n r a a l i ; Bradley sanoi vuoden
1960:n puheessaan Washingtonin
uskoneen silfoin, että Neuvostoliitto
tulee pudottamaan atomipommeja
Yhdysvaltain rintamalinjojen taak­se
jos Yhdysvallat pudottaa atopi»-
pom me ja Kiinaan. Washington us­koi
myöi että USAn tukikohdat P u -
sanissa j-a" j i i u u a l l a tulisivat tuho­tuiksi.
"Yhdysvaltain sotilasjohtajat |el.
vät olettaneet M s i l l o i n ) että olisi
edullista aloittaa atomisota" sanoi
kenraali Bradley puheessaan
Kuten näkyy. Kiinan;'^ofeitajain' ^ ,
perusteli
ne näyttSvStjipMli
naatebysiyn$|2k8isä