Vapaus, February 25, 1961

              Sivu 2 Lauantaina, helmik. 25 p. — Saturday, Feb. 25,1961
V A P A U S
(UBERTT) — Independent Labor
Organ qt Finnish Canadians.
tabllsbeid Nov. 6. 1917. Authorized
as second class mail by 'the Post
Office Department. Ott?wa. Pub-lished
tlirice -weeUy: Tuesdays,'
^ursdays aqd Saturda3Wby Vapaus
Publishing Company Ltd.. at 100-102
Eim St. W., Sudbury.Ont., Canada,
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W: Eklund. Mailing
address: Box 69, Sudbury; Ohtarlo.'
Advertising rates • upon - anpUeatton;
Translation free of charge. ••••^
TILAUSHINNAT:
Canadassa: I vk. 8.00 6 kk. 4.25
3 kk. 2.50>
ShdysvaUolssa: L vk. 9.00 6 kk. iJBO
Suomessa: 1 vk. 9.50 6 kk. 5.25'>
mere
maaliskuussa ossa
Varottakoon sen askeleen ottoa
Palattuaan Washmgtonista, missä hän oli presidentti Keniiedyn
puhuteltavana kolmatta tuntia, pääministeri Diefenbaker leimasi
''lintujen vahtaamiseksi" sen, jos Canada eroaisi Yhdysvaltain sane-lamasta
ja kontiolloimasta Pohjois-Amerikan ilmapuolustussopimuk-
...sesta eli Noradista.
. Tämä palauttää~^mieleen puolustusministeri Douglas Harkiiessin
<;äbän aikaisemmin"esittämän lausunnon, missä leimattiin huonosti-salaten
miltei "hiaankavaltajiksi" ja "isänmaanpettureiksi" kaikki ne
jotka, ovat eri mieltä hallituksen kanssa ja vaativat puolueettomuusv
ohjelman hy^'äksymistä ulkopoliittiseksi linjaksemme sillä perusteel­la,
että ainoastaan siten pelastuisi Canadan valtio ja kansa hävityk­seltä;
jos ydinasesota syttyy joko tarkoituksellisesti tai vahingossa.
"Minusta näyttää ettei ole paljoakaan hyötyä piiloittaa päätämme
Hiekkaan toivossa, että joku muu suorittaa työmme', pauhasi puolus­tusministeri
Hakness.
Vielä viime marraskuussa pääministeri Diefenbaker selitti, että
mitään päätöstä ei ole tehty ydinaseiden hankkimisesta Canadaan,
ja"; hän lupasi, että mitään päätöstä ei tässä suhteessa tehdäkään niin
kauaii kuin aseistariisumisneuvottelut ovat käynnissä.
- N y t näyttää, kuitenkin siltä, että liittohallitus aikoo ostaa Yhdys­valloista
.sotilaslentokoneita joiden standarttivarusteisiin kuuluu ato­mipommit?
Tätä taustaa vasten katsottuna hallituksen propaganda­kampanja
"aktiivisesta osallistumisesta NORAD:iin" voi hyvinkin
nijerkitä sitä, että liittohallitus on ottamassa kohtalokkaan, askeleen
^siinä nuelessä, että yhdysvaltalaiset kenraalit saavat tyi-^yttämiään
ydinaseita m^yös Canadan asevoimille — mitä suuri määrä canadalai-sia
vastustaa nimenomaan maan ttirvallisuuden kannalta katsoen.
Montrealissa pitämässään puheessa puolustusministeri Harkness
myönsi, että Jarkoitijs on varustaa Canadan ilmavoimien yiisi taistelu-kbne-
eskaa^ria yhdysvaltalaisilla taistelukoneilla, ja hän sanoi mer­kitsevästi:
"Toinen mieleen tuleva seikka on se, että ne (yhdysvalta-laisetV
lentokoneet olisivat tehokKaimpia, jos ne varustettaisiin ydin­aseilla."
Tässä ei tarvita paljoakaan rivien välistä lukemista kun lu-kijanmieleen
tulee ajatus, että liittohallitus on joko päättänyt tai
ainakin suunnittelee sitä, että Yhdysvalloista ilmavoimillemme os­tettavat
koneet varustetaan yhdysvaltalaisten kontrolloimilla ydin­aseilla?"
Tämä siitäkin halimatta vaikka itse pääministeri lupasi — maan
yleistä mielipidettä Rauhoittaakseen — vielä »elisen kuukautta sitten,
että häne^ hallituksellaan ei ole mitään aikomusta ryhtyä neuvotte:
lemaan Washingtonm kanssa ydinaseiden tänne tuomisesta niin kauan
kuin'aseistariisumisneuvottelut'ovat käynissä.
" Yleisenä käsityksenä on ollut, että liittohallituksessa on ollut
huomattavaa erimielisyyttä tästä kysymyksestä. Varsinkin CGF:n edus­tajat
ja eräät muut poliittiset huomioitsijat ovat selittäneet, että ulko­ministeri
Green ja koko ulkoministeriö on vastustanut yhdysvaltalais­ten
ydinaseiden raahaamista tänne niin kauan kuin on toivoa aseista^
riisnmissopimukseeh pääsystä. Toisaalta on puolustusministeri Hark-n'
6^ ja hänen ministeriönsä vaatinut«'"aktiivista osallistumista NORA-D:
iin" eli suostumista siihen, että Pentagon saa sysätyksi ydinaseitaan
Canadaankin.
V Pääministeri Diefenbakerin lausunto Washihgtonin vierailua pää­tyttyä
viittaa siihen, ^ että mr. Harknessin edustama turmiollinen ja
vaarallinen kanta on pääsemässä ''niskan päälle". Se aiheuttaisi käsit­tääksemme
suuren vaaran maallenune ja vaikeuttaisi edelleen kan­sainvälisiä
aseistariisumisneuvotteluja. Siksi on syytä vaatia entistä
päättävämmin puolueettomuusohjelman hyväksymistä Canadan ulko­politiikan
ohjeeksi ja ennenkaikkea sitä, että amerikkalaisia ydin­aseita
ei pidä hyväksyä maamme asevoimille sittenkään, vaikka täl­lainen
kieltäytyminen aiheuttaisi närkästymistä ja murinaa Washing-toilissa.'
Suurta ja vaarallista haaskausta
'Alkuviikolla kerrottiin Washingtonin uutisissa että Yhdysvaltain
ennätysmäisiä varustelumenoja voidaan presidentti Kennedyn halli­tuksen
toimesta korottaa Vielä kahdella miljardilla -dollarilla. Se
nostaisi varsinaiset sotamehot' 43:een miljaardiin dollariin ja kun
; huomioidaan myös huippusalaiset ydinaseiden ja ohjusten kehittämis­menot,
niin kaukana ei olla jos oletamme, että Yhdysvaltain sota^
menot lähetelevät nyt 50 miljardia dollaria!
Ei ole lainkaan ihme vaikka kaikkivoipana pidetty Yhdysvaltain
dollari horjuu,, vaikka Washingtonista lähetetään "avunpyytäjiä"
Länsi-Saksaan ja Britanniaan ja vaikkapa Yhdysvaltain työttömien
lukumäärä ylittää virallisestikin jo yli viisi miljoonaa.
Toisaalta on kuJtenkin tunnustettava, että mitä Yhdysvaltain
valtiovalta tekee omalle maalleen ja kansalleen, se ei kuulu meille
kanadalaisille eikä muillekaan ulkomaalaisille.
Mutta tämä varustelumenojen jatkuva kasvu uhkaa uudella so­dalla
koko ihmiskuntaa. Kaikki varustelukilpailut ovat ihmiskunnan
pitkän historian aikana johtaneet lopulta sotaan. Ja jos nykyinen va«
rustiplukilpailu ei ole poikkeus edeltäjistään, niin silloin kokee ihmis­kunta
suurimman onnettomuutensa.
Meille tietenkin sanotaan,'että tämän varusteluvimman takana
on "isänmaan, uskonnon ja;.demokratian" puolustamistahto — mutta
niinhän on aina puolusleltu sotavarusteluja aina Hitlerin Saksaa myö­ten.
_ ^ — - "
TcSiasia tietenkin on; että kaikkien maiden kansat vastustavat
sotaa ja siksTon sotavarustelut tehtävä "rauhan tunnukset" huulilla.
Mutta "kaikki jotka huutavat Herra,JHerra; eivätj)ääse tafvaan valta-kjmtaan"
selittää meille Pyhä-kirja. Se pätee erikoisesti rauhan ja
lödan asioissa. Rauhaa ei vakiinnuteta varustelumenoja lisäämällä
sillä se on johtanut^aina sotaan ja johtaa vieläkin. Rauhaan tähtää
vain sellainen ohjelma, joka pyrkii vähentämään varustelumenoja ja
vaatii niiden yleistä vähentämistä niin omassa maassa kuin muualla­kin
— kuten menettelee esimerkiksi Neuvostoliitto, mikä on monena
peräkkäisenä vuonna vähentänyt varustelumenojaan ja vähentää niitä
jälleen tänäkin vuonna. "
. Tunnettu amerikkalainen filosoofi-matemaatikko Morris R. Cojjen
kirjoitti toistakymmentä vuotta sitten: '»
"Me omaksumme niitä menettelymuotoja, joiden perusteella mei­dän
vihollisemme (Natsi-Saksa liittolaisineen) tuli voimakkaaksi, ja
joka samalla kertaa saatoivat ne meidän vihollisiksemme , . .Vaa­rana
on, että me kopioimme (matkimme) militarismia mikä mädä-tytti
Saksan ja Japanin."
Todellakin: YhdysvalloiUa sanotaan nyt olevan 36 eri maassa sa­toja
sotatukiasemia, historian suurin maailmanlaajuinen vakoiluver-kosto*
ja lähes 50-mJljardin dollarin sotamenot' vbodessa.
. Kerrotaan, että Yhdysvaltain hallitus tarkistaa nykyään varustelu­ohjelmaansa
— mutta huono'^ennen on se, jos sen suunnattoman suu­ria
varustelumenoja lisätään vielä entisestään. ^
Mexico City.— Latinalaisen Ame^
rikan konferenssi kansallisesta su­vereenisuudesta,
taloudellhsesta it­senäisyydestä
ja rauhasta näyttää
muodostuvan/ensiluokkaisen tärke­äksi
tapaukseksi amerikkalaisille
ja se tulee antamaan voimakasta
johtoa yleiselle mielipiteelle ja i l ­man
epäilystäkään tulee vaikutta­maan
tämän pallonpuoliskon tule­viin-
tapauksiin. -
_ Konferenssi pidetään Mexico Ci­tyssä
maaliskuun 5 pstä 8 päivään.
Sen ovat kutsuneet koolle Maail-.
mari Rauhanneuvoston puhemiehis­tön
Latinalaisen Amerikan jäse­net:
Lazaro Cardenas Meksikosta,
Domingos Velasco Brasiliasta ja
Alberto Casella Argentiinasta. Neu­voston
Latinalaisen Amerikan sih­teeri
Olga Poblete Chilestä on yh­tynyt
heihin.
Tunnetu meksikolainen talous­mies,
kirjoituksessaan ~ laajalti le­vinneeseen
"Politica"-aikakausleh-teen,
vertaa sitä kuuluisaan Afro-
Aasian maiden Bandungin konfe­renssiin,
joka pidettiin v. 1959 In­donesiassa.
Meksikon päivälehdet, jotka hei­jastavat
Yhdysvaltain lähetystön
kantaa, ovat aloittaneet sala-am^
munnan suunniteltua konferenssia
vastaan, joskin varovasti.
Varovaisuus johtuu epäilemättä
siitä, että Lazaro Cardenas, erittäin
kansanomainen entinen president^
ti, osallistuu • aktiivisesti konfe­renssin
valmistelutöihin ja meksi­kolaiset
lehdet eivät halua käydä
CANADASTA KUTSUTTU
VELJESEDUSTAJA
Samalla kun konferenssissa tul­laan
keskustelemaan latinalaisen
Amerikan solidaarisuusliikkeen ke-hitämisestä
ja sen edessä olevista
ongelmista, muista maista on kut­suttu
yksityisiä henkilöitä ja jär­jestöjä
on kehoitettu lähettämään
edustajansa, niiden mukana myös­kin
Canadasta ja ne ongelmat jois­ta
tullaan keskustelemaan tulevat
olemaan valaisevia-canadalaisille.~
Latinalaisen Amerikan mailla tu­lee
olemaan-kolme ääntä ja mui­den
miaden edustajilla on puheoi­keus
mutta ei äänioikeutta.
Konferenssin valmistelukomitea
on julkaissut alustavan listan niis­tä
15:sta latinalaisen Amerikan
maan kuuluisista kansalaisista, jot­ka
ovat ilmoittaneet antavansa tu­kensa
konferenssille. Kannatuksen
laajuus ja kannatuksen nopea val­mius
osoittavat kuinka kaillialla-la­tinalaisen
Amerikan maissa halu­taan
keskustelua ' erinäisistä elin­tärkeistä
ongelmista.
Meksikossa allekirjoittajat edus­tavat
kaikkia : eri elämänaloja. Siel­lä
sen ovat allekirjoittaneet tasa­vallan
entinen presidentti (Carde­nas).
kolme entistä hallituksen jä­sentä,
27 edustajahuoneen jäsentäj
kaksi senaattoria, yliopiston johta­jia,
professoreja,. opettajia, taide­maalareita,
taidekaivertajia, kirjai­lijoita,
näyttelijöitä, unionisteja,
siis miehiä ja naisia, jotka ovat hy­vin
tunnettuja maanmiehilleen.
Brasiliasta on saapunut^ lista; jo­hon
ovat allekirjoituksensa anta-hänen
kimppuunsa liian avoimesti, neet tunnetut henkilöt, kuten edus-
Konferenssin työjärjestyksessä
tulee olemaan kolme kohtaa —
kansallinen suvereenisuus, talou^
dellinen itsenäisyys ja rauha. Tär
män lisäksi keskustellaan latinalai­sen
Amerikan yhteisistä toimenpir
teistä käytännöllisen' toiminnan
järjestämiseksi näiden toteuttami­seksi
sekä solidaarisuusliikkeestä
Kuuban puolesta.
tajahuoneen puhemies, 18 edusta­jahuoneen
jäsentä, kolme senaat­toria.
Kansallisen Opiskelijain
Union puheenjohtaja, 12 johtavaa
unionistia ja hyvin tunnettuja in-tellektuaaleja,
Ikuten Brasilian
pääarkkitehti Oscar Niemeyer, jo­ka
on uuden pääkaupungin Brazi-lian
suunnittelija ja tunnettu kir­jailija
Jorge Amado.
Argentiinan kannattajat: tasaval­lan
entisestä varapresidentistä ASe-jandro,
Gomezista aina sellaisiin
kommunistijohtajiin kuin Rodolfo
Ghioldiin ja tri Alcira de' la Pe­naan,
joka on Buenos Airesin val­tuuston
jäsen. Sosialistijohtaja tri
Alfredo Palacios, joka äskettäin va­littiin
senaattiin Buenos Airesista
ja 10 edustajahuoneen jäsentä ovat
antaneet kannatuksensa konferens­sille
' ja samoin ovat tehneet Kai^^.
sallisen -^Opiskelijain . Union pu-heenJQhtajaVjä
30 hyvin tunnettua
uniojöhtajaa, niiden mukana rauta­tie-,
rakejinus- ja sähkötyöläisten
union edustajat sekä yliopistojen
professoreita, kirjailijoita ja taide­maalareita.;
Kuten odottaa sopii, voimakasta
kannatusta' saadaan Kuubasta, sillä
Kuuban puolustus ehtona maail­manrauhalle
tulee työjärjestykseen.
Kuuban unionistien kongressi
(CTG) ja Kuuban eri uniot ovat
hyväksyneet konferenssikutsun se­kä
myös man johtavat intellektuaa-lit.
Chilen unioiden konferenssi
(CUT) eiotärio Blestin johdolla on
hyväksynyt konferenssikutsun ja
on myös pitkä lista toisia järjestö­jä.
Chilen senaattori Salvador Al­lende
ja viisi muuta senaattoria ser
kä eri puolueiden edustajahuoneen
jäseniä, niideh mukana edustaja­huoneen
varapuheenjohtaja, ovat
hyväksyneet konferenssikutsun.
Niinikään monet tunnetut hen­kilöt
Colombiassa, Costa Ricassa,
Ecuadorissa, Perussa, Uruguayssa,
Guatemalassa, Hondurasissa» Pana­massa,
Salvadorissa ja Santo Do-mingossa
ovat hyväksyneet konfe­renssin.
Pian tullaan julkaisemaan
uusi lista konferenssin hyväksyjis­tä.
USA 5 vuotta
NLsta jälessa
Washington. -^Yhdysvaltain-ava­ruustutkimus
on- auttamattomasti
Neuvostoliiton vastaavaa tieteen­haaraa
jäljessä vuoteen 1965 tai
1966 saakkq, lausui Yhdysvaltain
avaruushallinnon varajohtaja Hugh
Dryden keskiviikkona.
Hän kertoi edustajainhuoneen
tieteelliselle ja avaruusvaliokunnal-le,
ettei Yhdysvallat käyttämällä
suuria rahamääriä tai muuten te­hostamalla
ponnistelujaan voi kil­pailla
neuvostoliittolaisten kanssa
tätä aikaisemmin.
jj)ryden kutsuttiin valiokuntaan
esittämään mielipiteensä siitä Neu-
.vostoliiton tekokuusta, josta raketti
laukaistiin Venusta kohti. Hän sa,-
•Roi etteivät amerikkalaiset kuunte-luasemat
ole saaneet yhteyttä ava­ruusalukseen.
SITÄ lii
JA
llllllli
TÄTÄ
AUTTOI
Yrittäessään myydä emännälle
jääkaappia myyjä selitti hänelle:.
"Te voitte säästää sen avulla niin
paljon, että 'sillä voitte maksaa
sen."
"Tiedän sen", vastasi nainen.
"Mutta me maksamme autoamme
siliä minkä säästämme kun emme
käytä bussia. Me' maksamme pyyk­kikonetta
sillä mitä säästämme kun
emme"" lähetä vaatteitamme pestä­väksi
pesimöön ja me maksamme
taloamme sillä mitä säästämme kun
ei tarvitse maksaa vuokraa. Me em­me
voi säästää tällä kertaa sen e-nempää."
VARMUUS KAIKESTA
Vääpeli: "Miksi Jahvetti katsoo
niin tarkoin pyssyn sarjanumeron,
ennenkun puhdistaa pyssynsä?"
Jahvetti: "Otan selevän ensin,
ennenkun alan, etten vieraan pojan
kivvääriä ala putsoamaan."
o
ö
o.
o
0 '
% 1 6: KODIN PIIRISTÄ
TOIMITTANUT EEVA
ö
•o
• o
.o
o
p
o
e
o
'O
•o
' e
e
Kokeilkaapa
tällaista
jäniskeittoa
Samalla kun monet ihmiset pa­nevat
nykyään (Sudburyn piirissä)
jäniksen tai kaksi pussiinsa, riistan-suojeluviranomaiset
olisivat iloi­sempia,
jos jäniskantaa harvennet­taisiin
enemmän.
Jäniksenlihasta saadaan myös
erittäin maukasta ruokaa ja tässä
on yksi valmistusohje:
Pankaa isoon panduun riittävästi
vettä puhdistetun ja pestyn jänik­senlihan
peittämistä varten. Li­sätkää
kaalinlehti, 2 keltajuurta,
vähän oreganoa (maustetta), pari
sellerin kortta, vähän persiljaa ja
sipuli kuorineen. Pankaa joukkoon
puoli makeata vihreätä pippuria,
pieni laakerilehti (boy leaf), neljä
rosmariini-(rosemary)-lehteä, vä­hän
valkoista ja mustaa pippiy-ia.
Kiehauttakaa sitä pienellä tulella
noin 30 minuuttia. Lisätkää viisi
minuuttia ennen kiehuttamisen lo­pettamista
pieni kuppi maltaita
(malts) tai omena (cider) viiniä.
Pankaa nyt koko annos kylmään
paikkaan, mutta ei jääkaappiin, ja
antakaa seisoa 48 tuntia. Ottakaa
sen ajan kuluttua liha pois, pyj-hki-kää
se kuivaksi, pankaa se kuu­maan
veteen pannussa ja ruskotut-takaa
liha. Lihan kypsyessä kaata­kaa
sen päälle vähän suolavettä.
Jos on enemmän kuin yhden jä­niksen'
liha, lisätkää muita aineita
vastaavasti.
(Helsjingissä 17. pnä helmikuu­ta
1961, Suomi-Seura)'
— I(ä-Suomen uuden suursahan
tuotanitoksi 40.000-^0.000 std. En­so-
Gutzeit on ostanut Uimaharjuilta
nykyisen sahansa läheisyydestä 500
hehtaarin alueen uutta suursahaa
varten. Uuden sahan tuotantokyvyk­si
on suunniteltu 40,000—50,000 std.
vuodessa. Laitos on siten valmis­tuttuaan
maan suurimpiin kuuluva.
Tasavallan presidentti viime syk­synä
suorittaman Moskovan matkan
yhteydessä sovittu sahan rakenta­minen
on nyt edistynyt niin pitkäl­le,
että mainitun yhtiön toimesta
laaditaan parhaillaan piirustuksia
ja muita suunnitelmia sahaa varten.
Marraskuussa käytyjä periaatteel­lisia
neuvotteluja lukuunottamatta
ei tärkeimmästä kysymyksestä, raa-kapuuii^
saannista ole tähän mennes­sä
neuvoteltu. Enso Gutzeitin . ta­holla
on kuitenkin: sellainen käsitys
että sahapuuta voitaisiin rajan ta­kaa
saada varsin paljon, koska siel­lä
olevat metsät eivät Suomen ra­jan
läheisyydessä ple tähän men­nessä
olleet jalostettavissa niiden
laajuuden - edellyttämässä määräs­sä.-
Osa raakapuusta ilmeisesti tulisi
yhtiön . entisiltä omilta mailta Ilo­mantsista,'
osa taas Lieksanjokea ja
Tuulijokea pitkin Itä-Karjalasta.
Aikaisemmin on ollut puhetta siitä;
että Ilomatsiin lähetettäisiin, suo­malaista
metsätyövoimaa, mutta nyt
on kuitenkin sovittu siitä, että neu­vostoliittolaiset
hoitavat koko han­kinnan
ja luovuttavat puut rajalla.
Pääosa raakapuusta tulee Suo­meen
vastaisuudessakin uittamalla
Edellämainitut joet, jotka ovat tä^
män alueen tärkeimmät vesireitit,
virtaavat Suomen puolelle, mikä on
vaikeuttanut alueen puuvarojen ja­lostamista
Neuvostoliiton puolella.
Tämän johdosta jalostamatonta
puuta on alueella runsaasti ja se
riittää pitkäksi ajaksi — ainakin
pariksikymmeneksi vuodeksi —
suursahaakin varten. (US)
Kiina ei Jcoskaan unohda
H-liiton antamaa apua
Peking. — Tällä viikolla avat­tiin
viikko sitten maanantaina
Neuvostoliiton avamustutkimuk-sia
sekä sen kulttuuria ja taidet­ta
kuvaavat näyttelyt, jotka on
omistettu Neuvostoliiton ja Kii­nan
välisen ystävyys- ja avunan­tosopimuksen
ll-vuotispäivälle.
Näyttelyvieraat tutustuvat suu­rella
mielenkinnolla Neuvostolii­ton
ensimmäisen,-toisen ja kol­mannen
spliChikin pienoismallei-^
hin. Avamustntkimukslsta kerto­vat
myös monet erilaiset veloku-
"vatr käyrät Tm. Samaa kiinnos­tusta
yleisö tunsi NLn kirjallisuu­den,
teatterin, elokuvan ja .mui­den
taiteiden' esittelyyn. Näytte­ly
on järjestetty suureen kiinalai­seen
"Gugun" museoon, joka si­jaitsee
keskellä pääkaupunkia.
Näyttelyn avajaisissa puhui ul­komaisia
kulttuurisuhteita hoitavan
kon\j|tean puheenjohtaja Chang Hsi-jo,
suurlähettiläs S. Tshervonenko
ja Uzbekistanin tiedeakatemian kir­jeenvaihtaja
jäsen, Tashkentin täh­titieteellisen
laitoksen johtaja V.
P. ShtshegW.
Puhuessaan Chang Hsi-jo sanoi,
että kysessä olevat näyttelyt tuovat
loistavasti esiin suuren Neuvosto­liiton
saavutukset avaruustutki­muksissa
sekä kirjallisuuden ja eri
taiteen aloilla. Neuvostoliitto lähet­ti
ensimmäisenä ihmiskunnan his­toriassa
Maan keinotekoisen seura­laisen
avaruuteen, se lähetti ensim­mäisenä
raketin Kuuhun, ensim­mäisenä
avaruuteen avaruusaluksen
ja on nyt ensimmäisenä valloitta­massa
Venusta, sanoi puhuja.
Edelleen Ghang Hsi-Jo sanoi,
että 11 vuotta sitten allekirjoi­tettu
sopimus ystävyydestä, yh­teistyöstä
ja avunannosta Kiinan
ja-Neuvostoliiton välillä^ on vai­kuttanut
rauhan ~ säilymiseen
Kauko-idässä, ja että sillä on ol­lut
myöskin suuri merkitys mo­lempien
maiden talouteen ja kult-
Kumpi näyttää peloittavammalta? Vasemmanpuoleinen on 100 paunaa
painava Cindy, 3 vuotta vanha timberisusi ja oikeanpuoleinen Lucky,
saksalainen paimenkoira. Suden ja koiran omistaja, John McGovern,
Ottawasta, löysi aikoinaan Cindyn leikkimässä lasten kanssa Dawson
Creekissa ja otti sen haltuunsa.
"KULICH"
niminen leipä valmistetaan muuten
samoin kuin kreikkalainenkin, pait­si
siinä käytetään ¥4 kkp. rusinoita,
Vi' kkp. manteleita, 1 tl. raastettua
sitruunan kuorta, jotka lisätään-en­nen
viimeistä jauhokupillista. Jae­taan
palloiksi ja erikoisuutena tässä
ohjeessa on se,' että kukin pallo
pannaan puhtaaseen voideltuun he­delmä^
tai mehukannnun tai pau­nan
kahvi- tai ähortening kannuua
ja noustuaan ensin kaksinkertaisek­si,
paisletaankin niissä 350 F 30—35
min. Jäähdytetään ristikolla ja ko^
ristetään kylmänä samoin kuin
kreikkalainenkin leipä.
• • •
TALVELLAKIN VIHANNEKSIA
Puna- ja valkokaali kuuluvat
"keskitalven vihanneksiimme", jot­ka
eivät ainoastaan maistu hyvältä,
vaan antavat meille tärkeitä kiven­näisaineita
ja vitamiineja: kalium,
natrium, kalsium, magnesium,, rau­ta,
fosforihappo, bangaani ja vita­miinit
A. B l ja C.
• • •
PUNAKAALI RAAKANA
on hyvää herkkua liharuoan lisäk­keenä
Se antaa myös väriä ruoka­pöytään
ja or. helppo valmistaa,
koska ei kaipaa suuria esivalmiste­luja.
Puhdistettu, huuhdottu ja hie­noksi
suikaleiksi leikattu, punakaali
on sinänsä hyvä lisäke, mutta eri­laiset
mausteet vain parantavat ma­kua.
Ehkä olettekin kokeilleet esim.
seuraavanlaista yksinkertaista raa-kasalaattia:
Hyvin huuhdottu, ja valutettu pu^
nakaali leikataan hienoksi ja maus­tetaan
suolalla, etikalla, öljyllä ja
hienoksi hakatulla sipulilla.. Anne­taan
vetäytyä hyvin.
• • •
PUNAKAALIA KEITETTYN.*
suosittelevat saksalaiset käyttä
mään mm. seuraavalla tavalla; Puh­distettu
ja pesty kaali halkaistaan
ja leikataan viipaleiksi, pannaan
kiehuvaan veteen ja keitetään noin
10 min. Sipulit (maun mukaan) ja
omenan viipaleet ruskistetaan ras­vassa,
kaali kaadetaan joukkoon ja
lisätään 'hiukan etikkaa. 1 lasi pu­naviiniä,
hieman suolaa ja keitetään
pehmeäksi. Lopuksi keitos suurus­tetaan
jauhoilla ja maustetaan
vielä sokerilla imelänhappamen
-maun saamiseksi.
• • •
VALKOKAALIA
SAKSALAISEEN TAPAN
Kaal ista poistetaan uloimmat leh­det
ja kania poistetaan huuhdellaan
hyvin ja keitetään suolatussa ve­dessä.
Huuhdotaan sen jälkeen
kylmässä vedessä, puristetaan kui­vaksi
ja hienonnetaan. Valmiste­taan
kastikevoista, sipulista ja jau­hoista
ja lisätään kaali joukkoon.
Kaalin keitinvettä ja lihalientä li^
sätään tarpeen mukaan. Mauste­taan.
Keitetyt lihapalat sopivat
erittäin hyvin joukkoon.
• • *
OIKAISU: Painovihrepaliolainen oli
ottanut temmellyspaikakseen Ko­din
piiristä palstan, joten olem­me
lukijoillemme velkaa muuta­man
selvittävän sanan. Helmi­kuun
11 päivän numerossa kii­tettiin
erästä Kodin piiristä pals­tan
ystävää Fort VVilliamista lä­hettämistään
leivontaohjeista,
mutta nämä ohjeet olivatkin, jo
painettuina tammikuun 28 päi<
vän numerossa. Kuten tarkkaa­vainen
lukija varmasti jo huoma­sikin
niin ne kuuluivat yhtenäi*
seen sarjaan ja olisivat sjis pitä­neet
painaa samassa numerossa.
PÄIVÄN PAKINA
Haltu kädessä-aneiu ei vetele
0'-I<con meistä kaukana—vihjaus­kin
siiTäT että anr.mattiyhdistysliik
^ kcemr.is kcskukf.en (CLC:n)-äsket-tuurin'Äykleenr
.1^'"^/» liittohallituksen puheille 1?-
ei-tule koskaan unohtamaan-Neu­vostoliiton
ja muiden sosialistis­ten
mafden Kiinalle osoittamaa
apua. Kiinan kansa on ylpeä Neu­vostoliiton
saavutuksista ja tun­tee
ne . läheisiksi, ikäänkuin
omikseen. Kiinan kansa tulee vaa­limaan
kuin silmäterää Kiinan ja
Neuvostoliiton .välistä ystävyyttä
ja yhtenäisyyttä. .
720 tiedemiestä
vetoaa YKhon
New York. — 720 tiedemiestä
38:sta eri maasta on allekirjoittanut
anomuksen ydinasekokeilujen lo­pettamiseksi
sekä jättäneet sen
torstaina YK:n pääsifiteeri Dag
Ham'marskjöldille.
Amerikkalainen kemian professo­ri
ja Nobel-palkinnon saaja Linus
Pauling ilmoitti tästä torstaina New
Yorkissa.
hettämä työttömien lähetystö olisi
ollut mitään merkitsemätön.
Päinvastoin on suurella ilolla
tervehdittävä sitä, kuten lehtemme
Vapaus on alusta pitäen menetel­lyt,
että ammattiyhdistysliike kiin­nittää
nyt huomiota: työttömien
työläisten hädänalaiseen asemaan.
Se on suuri edistysaskel Bennettin
aikaisista nälkävuosien menetel­mistä
jolloin ammattiyhdistysliik­keen
johto ei halunnut olla missään
tekemisissä työttömien kanssa.
Me siis toivomme, että CLe:n ja
siihen kuuluvien ammattiyhdistys­ten
toimesta jatkettaisiin eielleen
toimintaa työttömien Jiyväksi.
Mutta tämä ei tarkoita sitä, etteir
kö tässäkin toiminnassa ele paran-toisen
varaa.
Päinvastoin näyttää siltä, että
CLC:n johtokin "valittaa" nyt hal­litukselta
saamaansa "kylmää koh­telua".
Mutta mitä muuta voivat CLC:n
johtajat odottaa kun he etukäteen
ilmoittivat hallitukselle, että kaik­ki
valtuuskunnan jäsenet on huo
lella "siivilöity", ja että mitään
mielenosoituksia ja kokouksia ei
järjestetä siinä mielessä, jotta "suu­ren
yleisön , huomio kiintyisi työt­tömien
hädänalaiseen asemaan?
Tällainen esiintyminen sopii eh­kä
pyhäkoululaisille, multa ei työ­väenliikkeelle
— eikä sellaisella
hattu-kädessä - anelu-esiintymisellä
ole koskaan mitään voitettu.
Ei ole lainkaan synniksi luetta­vaa
se, vaikka ammattiyhdistysliik­keen
huippujohto tutkisi tVönanfa-japiirien
menettelymuotoja ja käyt­täisi
niitä myös taistelussa työttö­mien
oikeuksien puolesta.
Su urporvarien päätä ei . palele
lainkaan vaatiessaan vero-, tulli- ja
muita, etuisuuksia' hallitukselta^
Työnantajapiirejä ei kainostuta
rahtuakaan "kovien" ja- "jyrkkien'
sanojen käyttö silloin kun on ky­symys
niiden omista riisto- ja ryös-töeduista
työläisiä vastaan.
Montrealista tulleissa uutistie-doissa
kerrottiin esimerkiksi erääs­tä
yhdysvaltalaisesta työnantajain
"asiantuntijaneuvonantajasta", joka
oli canadalaisille tekstiiliparooneil
le pitämässään puheessa sanonut:
"Pomojen (tarkoittaa työnanta--
-jia » K) tehtävänä on voittojen
hankkiminen eikä työpaikkojen
varaaminen."
Ja' hän_antoi kuulema seuraa­vanlaisia
toimintaohjeita canadalai­sille
tekstiiliherroille:
"Työnantajien tulisi toimia yksi­puolisesti
— pyytämättä, ammatti­yhdistyksen
uskottujen Miesten
(stewards) lupaa. Toimikaa nyt.
Antakaa ammattiyhdistyksen pro­testoida
jälestäpäin. Se on niiden
(ammattiyhdistysten) tehtävä,
. "On parempi toimia ja loukata
työehtosopimusta kuin olla toimi­matta.'^
Tämän asiantuntijan (hänen ni­mensä
on Jules Justin. Hän on am­matiltaan
asianajaja; hänen erikois­alansa
on työsuhdeasiani neuvon-anto
työnantajille.) nicriselostuksen
mukaan työnantajat ovat kuulema
jo. menettäneet liian paljon kontrol­lia
a) työvoimamäärästi päätettäes­sä,
b) ylityön teettämisestä ja e)
kurinpitotoimenpitelsfä.
Puhuessaan kurinpitotoimenpitei-den
tehostamisesta -mr. Justin
esitti mm. seuraavaa.:
Jos työläinen jää "liian usein sai­raslomalle",
hänelle pitäisi antaa
"kuuden kuukauden loma" tervey­tensä
hoitamista vai'ten. "Älkää
hyväksykö lääkärin'lausuntoa" ko­rosti
hän, "sillä i^e-peittävät 50-
prosenttisesti_joitakin muita kuin
sairassyitäll.--
Suurtyönantajat ja heidän polii­tikkonsa
ovat olevinaan mielissään
siitä, jos työväenjohtajat esiintyvät
omaa olemassaoloaan anteeksipyy­täen
ja esittävät hattu kädessä kai*
noja anomuksiaan. Mutta kun työ­väenjärjestöt
oppivat vastapelureil­taan
näitä "kovan puheen' menet­telytapoja
— ja järjestävät! puheit­tensa
tueksi suuria joukkoraielen-osoituksi^
silloin kun puheista ei
ole apua, niin silloin heitä nimite­tään,
ehkä "punaisiksi lurjuksiksi"
siksi kun heidän vaatimuksensa on
otettava huomioon ja vakavan har­kinnan
alaisuuteen.
Toisin sanoen, meidän ns. rivijä­senten
velvollisuus on vaatia am-matiyhdisiysjohtajilta
ja muiden
yhdistystemme etumiehiltä päättä­vää
esiintymistä suurporvariston
edessä ja samalla kertaa (mikä on
mitalin toinen puoli) kuuntele­maan
sitä mitä rivijäsenet halua*
vat, vaativat ja tarvitsevat. ,
• — Känsäkoura.'