Vapaus, November 5, 1963

              II
Tiistaina, marrask. 5 p. — Tuesday, Nov. 5, 1963
VAPAUS
( L I B E R T Y )
I N D E P E N D E N T L A B O R O R G A N
O F F I N N I S H . C Ä N A D I A NS
&stablished Nov. 6. 1917
EcMtor: W. Bklnnd^ - ^ , . . .. ^K ^c ' ^ n a g e r : E . Sulifii
Telephone: Office 674-4264 Editorial-674-4265
PubliJshed thrice we*ltfy:-Tuesd^^^^^ eäturdays by Vapaus
P u b l i ^ n s Öo. Ltd*.. 100-102 i f i lm St. West, Sudbury. Ontaxio. Canada.
M a i ^ g address: Box 6Ö
• J^dvertlsinfi'ra upon= apjEiiiicationi ttanslation» free of charge. .
Autliörized 8& secoÄd cläsp m a i l b y t h * Post Office Department, Ottawa,
- r , : ,ffUd fOR*p?^Sj«at,qt Rostege. to pasJj. •
Canidaksa: 1 vk. ^'JOO. 8 kk. $4.75 ' -"PSArssp 1 vk. $V).0Q,6 kk.
3 kk. 2.73 ' Suomessa:
$5.25
1 vk. 10.50'6 kk. 5.75
at >\ f " . j — - \
• Vanhan viisaan sucumalaisen'sanan^laskun ^^^^
pit vaakkuvat" siellä, missä niillä ori jotakin saatavaa.
!^^ämä'pitää-paikkansa myös vanhuudeneläkkeiden tii­moilta
nyt kun eläkeläiset saivat vaivaisen kymmenen dol­larin
korotuksen niin, että he saavat entisen 65 dollarin ase­mesta
ruhtinaallisen summan $75.00 kuukausieläkettä.
auliskin' ölivatv«läkeläiset saaneet lokakuun eläkemaksunsa
kun talle "kympille" ilmaantui kaikenlaisia ottajia. -
Meille kerrottiin, että "korteerien" vuokraajat — asun­noiksi
ei' niitä kehtaa kukaan punastumatta sanoa — suun­nittelevat
heti vuokrien köröttämistä.' Hoitolbissay mukaan­lukien
vjmhäinkodit, ilmoitettiin l hoitokustannjisten. kohon­neen'kymmenellä
dollarilla kuukaudessa jne.
Ktivaävit saatiin CPn välityksellä
Brätidöhista^Oritäriöstä. Main uutistiedossa kerrottiin
torstaina:
"Liittohallituksen myöntämä $10.00 eläkekorotus voi olla
jossakin määrin liyödykäi joillekin ihmisille, mutta ei täkä­läisen
vanhainkodin^ Fairviewn 86:lle asukkaalle 168:sta.
"86:11a asukkaalla,^ jotka 'saa,vat myös maakunnallista
avustusta, on takana antaa eläkeshekkinsä allekirjoitettuna
Fairviewlle, joka palauttaa siitä heille $10.00 satunnaisia me­noja"
varten! ^ .
"Tässä kuussa (lokakuun lopussa — V) oli $75.00 suurui­sen
shekin ohella kirjekuoressa maakunnallisen huoltotoimis-ton
paikalliselta virkailijalta kirje, missä sanotaan, että he,
eläkeläiset, saavat (eläkkeen korotuksesta huolimatta) itsel­l
ä vain $10,00 . . ."
Toishi sanoen, nämä mainitun vanhainkodin köyhimmät
asukkaat^ jotka kipeimmin eläkekorotusta tarvitsevat, jäävät
näppejään nuolemaan, sillä koko korostus viedään heiltä pois
eikä heillä itsellään ole asiasta mitan sanottavaa!
Tämä siitäkin huolimatta vaikka liittohallituksen toi­mesta,
on korostettu nimenomaan, että tämän eläkekorotuk-s
e n i tulee mennä henkilökohtaisesti eläkeläisille siksi kun
tus. oli, .näin • qlemattomsm^.pieniv
teeOk;; -
';lSltut{ä'h^^ iaviallfi heuvött^ler
matu koyhyyjäeii k^nss^
--^.^Inoitetaahv^korfa^ öip^äliaäiyjmäsäcui]^
puolesta, että k^^^V^^V^öi^^^^f^i^ ^^"^
si^|u^ Ja^^y^S^i^trg^^
omay.aItaisuuttäi;^,p^
joätuu osittain ;koi!väai]na
kapsalaisten ni^not maäkunnäii, erii Vlliduas^iod^issä! .'
, Kun näin tapahtuu tuom^a-jliuidfä^f^^-liailiti^lilnessä
—^ niin mitä siitän voikaan {.U^Mtu^^^ puussa,; eli
. Liittohallituksen velvollisuite ön. katSo?, ^tta felak^läiset
ja;nimenomaan juuri kc^yhen^ Säävat henkilö­kohtaiseksi
hyödykseeii ^ pifen^iL. dläk^lisän; minkä he
vihdo3ii"n *vi"i*m—e inkin nyt isaivatA. ^•r . . • 1
; . M m e vukolia tieddtäi^l 'fetta fI^iiekk«w|ovakia ja Ca-oa^^^
ölivat aUekii3oittäneby:kattjppa6öpimu^ jöhka pe­rusteella
ensinmainittuina^d^ yli
44,150,000 bushelia cariäda^ikt^ vihkii mistä ÖaÄada saa
rahaksi laskettuna arviölca $8^,800,60.
Tällainen- vehnäkäuppaf aiitfaa tl^ibnkin molempia osa­puolia,
mutta ei suinfcaaii :Yäj[Utön ;CÄhac^ veh-näft,
ijrlijä,ämävarastojä tCsij^osIp^^ ja toivottavasti
lisäämällä myyntejään I*u«^aani Cauädä saa vähennetyksi
uhkaavana painolastina ölleUavehnaky^^^
saman tien hankituksi' lisää tuloja ftirinareille sekä uusia
työmahdollisuuksia canadalaisiilc: työliisilie yleeiisaj puhu-mattakaatn
niistä eduilta, ijnitä viljan välittäjät ja kuljettajat
tällaista suuruusluokkaa olevista kadt^^
Me uskomme canädälai^dti yleensä olevan tyytyväisiä
myös maksuehtojen järjestämiseeh^ Vaikka sovittu^ maksu­hintaa
ei olekaan ilmoitettu; niin ylfeisestiL^otaksutaa^^
oljlWn kahden dollarin paikkeilla busheliista ja maksuehto-"
na'Vse, että l^hekkoslovfdda ah osioistaan 10 prosenttia
"käteen" ja loppusumma maksetaan vissien maksujen puit­teissa
seuraavan kolmen .vuoden aikana.,*
Erikoisen tervehdittö^ — ja sellaisia; kauppoja voi-daanvtehdä
joukkomitassa väin sosialististen maiden kanssa,
'toteutetaan suunnitelmallista tälotisohjeltiiäa— tähän
so|^iiriukseen sisältyvä "pitkän 'tähtäimen'v ohjelma, eli se^
että mainittu viljamäärä ostetaan meiltä viidan vuoden ku­luessa,
sovitut määrät kunakin yUottna.
'Tällaisten pitkäaikaisten sopimusten mukaisesti voisivat
farmarimme tehdä suurtniielmiaän myös pitkänmatkan täh­täimen
perusteella, jä öillä olisi: suuri merkitys. Siksi olisi
tpiyottava^, että tällaisia pitkän tähtäimen kauppoja saatai^
s;in enemmän. . .
. 'Me uskomme myös, että sellaisia 5:VuotiakaUppoja voir'
täisiin helposti tehdä^ukjcomitassä-sö^ialiätiseti maailmah-osah
maiden kansssrj^s^ulätäit^^
menJRStykseUis^sti käydä^ yaih Icahdeti iuiilinah kaupankäyn­nin
p^txi^teell a. - Kok^iniö ön' oäOitiätiut, että sosialistini
mi^l'oy«\t valmiina bftajdd^an Caijij^Asta,.ja että niistä'kau-'
poi?[t% hyiityy koko ,Canat|Mn' ttaiiii. Mutta jiäiden ostojen
"iftäilliq^il ehtona oasö,^tt^ mföjatitmme kahsakunlata vaä.
V a i k l ^ ; tietoni ovatfcia k9j(iii, m^-
Ifat j a k^ejnukseni vähäisei ^
öien, yljjjBävnjiistä,' \iis^(fisUiJ jo,^
<^lei^ op;piaiit täällä Camidässa. ojl.9-
aika^aäij' Tietoja voji jqikäjl^^i^" %
^ o ^ i ? ' itse%5Ä iu,k^"^aV^
uetopilolista: kirjallisuMtta, jos il)-
mispä ilsölläSn bn- s i & e a b^alMa^
Va^%r'^^iiiU:''oi«iV%^^^^^
^en nijn oI<f^p5en.tään ptfimmt J^^-
^ k i i j L 'tiedonjyviä," jotka" oyar
ipäni^vajrrdlä.oll^^^^^^
tfiu siitä, ettei varhaisessa nuoruu-
(^essani ollut mahdollisuutta saada
Uiettavaksen sellaisia kirjoja, jotka
pusivat avartaneet näköaloja suu-ijeeij
maailmaan." Mutta täällä Ca^
i^adässa ovessani olen oppinut niin 5alJQn, että osaan eroittaa hyvän pä­ästy
sekä anta ai:vqn j a kuiinioi:
^ k s e n kaikille ihmisille, väriin tai
];otuun, täi mielipiteisiin katso­j
a t t a .
Amerikkalainen k i r j a i l i ja Edvvarci
l^eUamy sanoo kirjassaan "Yhden-yertaisuus",
ett^ toisen ihmisen här
päiseminen ja herjaaminei) on yhlä^
s u u i l ' rikos kuiii hyökkäys hänen
henkeään'vastaan.
Lukiessani Työmies-Eteenpäin
IjBhde^'' eovubtis jublanumeroaMtuU.
äiieleehi^ että Amerikan suomalai­set
siirtol|ai$,velJ?nmie ja -siiarein-ijie
ovat käyneet läpi monien väiik-käid^
n kokemusten.
• Työmies'Eteenpäin lehti on teb-pyt
tällä pitkällä olemässaoloajal-laan
arvokasta työtä Amerikan suo^
^ a l a i s t e n siirto^isten keskuudessa.
Se pn käynyt monet mielipide ero-avaisuustaistelut
työtä tekevän vä­estön
etujen puolesta.
Aivan samalla tavalla jcuten Ya
paus-lehti_ meillä täällä Canädas-sa.
Vedet kihosivat silmiini kun
l u i n siitä Jtertomusta Kuparisaaren
kaivoslakkolaisten taistelusta, jo
hon suomalaiset kaivosmiehet osal
Ustuivat niin uljaalla tavalla.
•Vapaus lehti on ollut meille suo­malaisille
siirtolaisill.e itien näyttä­jänä.
Olimmehan syurinpjnalta jos^l.
ta tullessamme vielä nuoria ja mi­tään
tietämättömiä työväenliikkees-
^ ja sÖsiallsAun aakkosista, mutta
y^päudbn kautta olomme oppineet
^^'ärtämään tyÖväähliikkeen aak-jljosiä
j a mitä sösialisinikin on. Va=
päus' Oli horjumatta seisonut työtä
Ijekevllii väestön etiijeii puolesta^
Y Canadan edistysmieliset suoma-laiset-
iniehet jä nJabetovat käyneet
läpi Hionet raskaat; koetukset näi-:
den vuosikymmenien tiikana. Monet
jjatkerat mielipide-eroavaisuudet ja
hajaannukset ovatv olleet jarruina
yalistufr ja kulttuuripyrinnöissäm:
äie ja niitä tuleä olemaan aika ajoit­tain
h i i n kauan k u i n kapitalistit hal­litsevat
t^tä maailmaa. He ovat nii­tä
heikkoja* ihmisiä; jotka eivät ole
dpttineet elämässään muuta kuin
toisten ihmisten sortamista, he ovat
.liman luokkansa pettureita. Lukekaa
k i r j a " S o t a ja minkätähden'', sr.
selvittää näitä; asioita hyvin ym­märrettävällä
tavalla:
Näistä kaikista hajaannuksistapa
mielipide-eroavaisauksista huolimat
lä meidän ;järj(fstömme ja lehtem­me
seisoo uljaana työtätekevän vä­estön
etujen puolesta ja niiden so­sialististen
aatteiden puolesta, joi­h
i n työväenliike perustuu.
— Rtl., Vancouver, B.C.
P.S. — Minulla ei ole aavistusta­kaan
pääseekö tämä töherryksen!
koskaan päivänvaloon. Olen köyhty­nyt
niin pahasti, etten voi lehtiä
tilata. Huono terveys ja pitkäaikai­nen
työttömyys ovat syynä, mutta
henkisesti olen jonkin verran r i ­kastunut.
—_Sama. * * •
NÄYTELMISTÄ JA NIIDEN
ARVOSTELEMISESTA
L u i n Vapaudesta "Willowdalen
pojan" kirjepakinan näytelmäjuh-i
i i n osallistuvien kilpailunäytelmien
arvostelusta sekä naamioinnista.
Paikalleen sanottu. Arvostelijoi
den pitäisi olla tietoisia näytelmän
sisällöstä sekä henkirötyypeista, ot­taen
myö» huomioon lausunnan, ää­nen
käytön samoin kuin liikunnan-iriiiiiicdyiiis^
kijn. Koska meillä esijt^tään näytel­miä
mo^mmilia kielillä, niin on
vämnaätÄnJÄ e M aryflsfeliiat. hal­litsevat
molemmat kielet. Ehkä olisi
paikallaan, jos palkintoja kerran an­netaan,
että englannin- j a suomen­k
i e l i s i in näytelmiin ollsL. eri palkin­not.!
Ehkä j o i l t a k in yleisön joui^osta
jää ymmärtämättä: iin^utamia. lausein
ta j a ; heiihmettelevStxihikBi'juuri*
(uo näytelmä'sai palkinnon. Siitä
Yoi seurata (tyytymätöntä mieltaT"
Minun! mielipiteeni on,: et^ä kai­hista
näytelmistä olisi saOpltavai j ^
^äkin. Olisi paikallaan, että' lopputi-
J|aisuudessa mainittaisiin jokaisesta
käyttelijästä joku rohkaiseva ja ar­vosteleva
sana. Sillä, kaikki in,^, kpe
^amme parastamme ja kun menee
i^äyttämölle on myöskin kestettävä'
arvostelu. Me olemme sentään vain
harjoittelijoita, usein aivan ensiker^
talaisia, siksi olisi ainakin nuorille
^nostavaa, jos heidät edes huor
mioitaisiin.
Minusta tuntuu, että jos henkilö
pystyy tulkitsemaan hahmoittele-i^
ansa henkilökuvan ja esitettävän­sä
elämän hyvin, niin eikö se ole
pääasia ja se j u u r i : tuo hänessä tai­teilijan
esiin.
Olen usein aikonut esittää näytel­mä
j u h l i l l a pidettävässä kokouksessa
etta eikö meillä olisi tilaisuutta jär­jestää
jonkinlaisia lyhyitä kursseja
näyttämöllä esiintymisestä sekä
naamioinnista. Luonnollisesti kurs
sit olisi pidettävä englanninkielellä,
sillä siihen tämä toiminta kuiten
kin lopulta menee.
Me olemme kaikki, kuka enem
män, kuka vähemmän kokemuksen
perusteella vieneet eteenpäin näyt
fämötyötä. Monta kertaa olisivat hy-yät
neuvot tarpeen.
Jos kaikkien vastuksien jälkeen
saa henkilöt näytelmään ja. voi
esiintyä näytelmä j u h l i l l a niin se on
hyvä saavutus. Allekirjoittanut ei
ole ainakaan osallistunut niihin mis­sään
kilpailumielessä (vaikka viime
icerralla tulikin yllätys), vaan siinä
mielessä, että saisimme useampia
näytelmiä j u h l i i n , sillä eihän niitä­kään
voi pitää ellei ole osanottajia- j K Q R V A P U U S T I
'Kuluvan vuoden aikana sekä
pääministeri ja samalla konserva­tiivisen
puolueen johtaja että
työväenpuolueen johtaja vaihtui­vat.
Samalla - Englanti on joutu­nut
poliittiseen käymistilaan, jon­ka
tulokset voivat muodostua.kan-askantoisiksL
. O
Loptroo. — Englantia hallitsee itä-tä
nykyä'masentunut|3i|pi}i^|4|a i|i^
lusiöniton mieliala, tunnetaan, jopa
häpäää' > maäVi - maineen '"k^^äimistä
kolauksista: Perinteelliset ajatusta
vati siitä, mitä op olla englantilainen
Qvat joutuneet valinkauhaan. Ha­rold
Macmiilahin hallituskauden al­kupuoliskolle
ominainen luottamus
Ja turvallisuuden tunne ovat hävin­neet.
-Macmillanin hallituksen tun­nuslause
•'you'ye never had it so
good" (teillä ei aikaisemmin ole ol­lut
näin hyvää) on nyt kansan suus­sa
vääntynyt "we"ve never bcnin
had SO good" joka merkitsee, ''ettei
i^oskaan ole n i i n hyvin petetty."
Profumo- ja Keeler-skandaalit
ovat luonnollisesti vaikuttaneet asi­aan,
mutta ne eivät yksin olisi riit­täneet
horjuttamaan hallitusta sii­nä
määrin kuin on tapalitunut, ellei
nialjaan olisi t u l l u t muualta ylimää
räisiä pisaroit. Vakavin niistä on
viime vuodesta lähtien* jatkuvasti
kasvanut työttömyys, joka on keskit­tynyt
Luoteis-Englannin teollisuus­alueelle.
Skotlantiin j a Etelä-Wa^
lesiin sekä . Pohjois-Irlantiin, jota
edelleenkin hallitaan Lontoosta kä­sin.
Lisänä ovat olleet jatkuvasti
kohonneet hinnat j a maksut, erikoi­sesti
vuokrat ja matkakustannukset,
jotka tuntuvat erityissti Lontoossa
jonne saapuu päivittäin miljoonia
ihmisiä kaukaa, jopa 70—75 km
päässä. sijaitsevista asutuskeskuksis­ta,
satelliittikaupungeista. RikoUi-suustilastot
osoittavat väkiluvun
nousuunkin nähden rikollisuuden
kasvua ja tapojen höltymistä erityi­sesti
nuorison keskuudessa. Saman
aikaisesti kerääntyy miljoonia asun­tomarkkinoilla
vaikuttavien ' hay
den 'käsiin — tämäkin asia on jou­tunut
skandaalien kautta ' valokei-,
laan.
mesti epädemokraattista hallintoa,
jossa valta on varmasti keskittynyt
muutaman mahtavan perheen kä­s
i in — ,ei vain ai-vossa vaan myös
pääomien suhteen. Nämä perheet
ovat haarautuneet kaikkialle maan
finanssi- j a teollisuuspiireihin. Aa­teliset
tilat muodostavat niiden pää;
omi§ta: pienepimän osan.
Demokraattisten käsitteiden pää­laelleen-
kääntämistä valaisi - miltei
koomisen räikeästi 'Selvvyn Lloyd
entinen hylätty uiko- ja valtiova­rainministeri,
joka nyt on saanut
u u d e n ^ i r a n alahuoneen johtajana.
Kun itäneitä eräässä B B C : n suorit­tamassa
radiobaastattelussa kysyt­tiin,
eikö hän pitänyt kreivin nimit­tämistä
pääministeriksi epätavalli
sena. hän vastasi: '
"En lainkaan! Demokratian pe-usperiaatteisiinban
kuuluu, ettei
mahdolliuutta päästä korkeisiin ase­miin
estetä syntyperän perusteella."
— Soolainen.
SYNTYAAÄ-
PÄIVIÄ
Kalle Rapakko, Vancouver, Bri^
UshColumia.'täytti lauantaina mar-t-
askuun.,2 päivänä 70 vuotta. •
Yhdymme^ sukulaisten j a tuttavain
onnentoivotuksiin,: vaikkakin myö^
hästyneenä.
taavasti myös s'ösialistisista
maista.
Tässä yhteydessä on vielä
syytä korostaa; että sosialistiset
maat Voivat, jos emme kansa­kuntana
huolehdi eduistamme,
kääntyä ostoksia tehdessään
sellaisten maiden .puoleen,
jonne he voivat myös myydä
tuotteitaan.
Canadalla on nyt kuitenkin
vissi etumatka eräisiin muihin
viljan myyntimaihin, esimer>
kiksi yhdysvaltoihin verraten.
Pitäkäämme k a n s a kuntana
kiinni tästä etumatkasta huo­lehtimalla
siitä, että tämä kau­pankäynti
jatkuu-ja kehittyy.
Argentiinan
kompiiolue
NKPn takana
Moskova. — Puolueemme on us­kollinen
ms^rxismin-leninismin peri­aatteille
ilmoittaa Argentiinan kom:'
munistisen puolueen poliittisen t o i;
mikunnan jäsen Amedo Alvaresj
Pravdassa julkaistussa, artikkelissa.
Hän kirjoittaa:
Laajoja kansanjoukkoja kiinnos­tavissa
peruskysymyksissä, työväen
j a kommunistisen liikkeen tärkeissä
peilaatekysymyksissä Kiinan johta­jat
ovat lähteneet tielle, joka on
poikkiteloin työväenluokan ja k aa
sinvälisen kommunistisen liikkeen
kanssa.
On selvää, että vain pitämällä r i ­vinsä
tiiviinä ja nojaamalla marxisr
min-leninismin "periaatteisiin ja
kunnioittamalla yhdessä hyväksytty­jä
päätöksiä, kommunistinen liike
voi menestysä taistellessaan rauhan
puolesta imperialistista politiikkaa
vastaan. Kiinan jphtajat rikkovat
nyt avoimesti näitä perusedellytyk­siä.
Argentiinan komunistisen puo­lueen
keskuskomitea sekä puolueen
12. edustajakokous tuomitsevat
päättäväsU K i i n a n johtajien > virbeel
lisen' aseiuioitiimisen.
'Vanhoja soveliaisuusnormeja ei
enää kunnioiteta eikä uusia ole n i i
den t i l a l l a ! ' — tämä on usein toistU:
vä mielipide kaikkia poliittisia väre-ja^
edustavan lehdistön yleisöpals-toilla^
radiokeskusteluissa j a kaik­kialla,
missä ihmiset tapaavat ja
keskustelevat.
. Mutta kovin koi-vapuusti. jonka
tämä hallitus on antanut yleiselle
mielipiteelle tuli parisen viikkoa
sitten, kun erään aatelissuvun pää­mies
nimitettiin pääministeriksi.
Mitään sellaista ei ole tapahtunut
sitten : vuoden 1895. Tämän vuosi­sadan
alusta alkaen on pidetty it­sestään
selvänä, että Englannin pää­ministerillä
tulee olla kansan luot­tamus
takanaan, ts. hänen on oltava
vaaleissa valitun alahuoneen jäsen.
Miten tämä korkein asema saattoi-kaan
langeta lordi Homelle, joka on
—tai ainakin oli — kreivi j a kol­minkertainen
parooni sellaisen su­vun
pää, jonka perinteen ulottuvat
viidensadan vuoden taakse?
Näyttää ilmeiseltä, että konserva­tiivinen
puolue aikoo kiertää kellon­aikaa
takaisinpäin j a toteuttaa avoi-
ASKEL OIKEALLE
.Konservatiivisen puolueen kes-^
kuudessa vallitseva pääministerin
nimeämisprosessi, jolja tällä erää
vietiin äärimmäisyyksiin Macmilla:
nin vallantäyteyden ansiosta on suo­rastaan
parodiaomainen. Pääminis-terikamppailun
aikana rupesi Mac­millan
muistuttamaan yhä enem­män
"brittiläistä Adenaueria". E l ­l
e i hänen sairautensa olisi tullut vä­l
i i n , olisi Macmillan varmasti pitä­nyt
kynsin hampain kiinni viras­taan
siitäkin huolimatta, että monet
hänen puoluetovereistaan halusivat
päästä hänestä eroon. Nyt'hän on,
kiitos konservatiivisen puolueen
merkillisten menettelytapojen voi­nut
kruunata oman* seuraajansa;
taantumuksen merkeissä. Kiitoksek­si
uusi pääministeri on heti nimittä­nyt
Macmillanin täysin lahjattoman
pojan Mauricen hallitusasemiin. S i ­ten
Macmillanilla on nyt hallituke
sessa kolme perheensä jäsentä: poi­ka,^
lankonsa J u l i a n Amery ja isänsä
veljenpoika, Devonshiren herttua.:
, Nyt Englannissa myönnetään ylei­sesti,
jopa itsensä konservattiivisen-
{in puolueen keskuudessa, että lor­di
Homen eli nykyisin Sir Alec
Douglas-Homen johtama hallitus
merkitsee askelta oikealle ja näin:
nimenomaan sisäpolitiikan piirissä.
Ulkopolitiikassa jatkuu linja Mosko­van
sopimuksen suuntaviivoilla. Tä­män
S i r Alec on ehtinyt jo itse sar
noa. Mutta yliolkaisuutensa demo­kraattisia
laitoksia kohtaan hän on
ehtinyt osoittaa jo siten, että hän
lykkäsi .alahuoneen koollekutsumi­sen
parilla viikolla voidakseen luo­pua
aatelisarvostaan ja asettua eh­dokkaaksi
Kinrossin vaalipiirin täy­tevaaleissa
Skotlannissa. Työväen­puolueen
johtaja Harold Wilson on
nimittänyt tätä ' 'häpeämättömyy-deksi".
Keskusteltuaan 15 minuuttia uu­den
pääministerin kanssa Harold
Wilson sanoi televisiohaastattelussa
m.m. näin:
'Meidän sivistyksemme mukaan
ci ole mitään syytä lykätä alahuo­neen
kokoontumista yhden yksilön
vuoksi joka ei -ole~ edes alahuoneen
jäsen, olkoonkin hän vaikka päämi­nisteri.
Parlamentin tehtävänä on
palvella maata. Viime istunnosta
on j o nyt kulunut lähes neljä kuu-
.kautta. Uusi lykkäys merkitsee si­tä,
että elinttärkeät kysymykset ei­vät
tule käsittelyyn . . . ennen kuin
marraskuussa. - Pidämme tällaista
perusteettomana."
"IHMEEN TEKIJÄ'
S i r Alecin ppjitijjcan erääksi oh­jenuoraksi
näyttää muodostuvan
vaalien lykkääminen niin pitkälltb
kuin ipabdqllista, vaalien, jptka ker­ran
näyttivät ojevan jo uhkaavan läv
hellä. Perustuslain mukaan hänen
hallituksensa voi istua paikallaan
vielä yhden vuoden j a t^Ue seikalle
"konsei-vätiivinen puolue on nyt aset­tanut
panoksensa. Se odottelee jon­kinlaista
ihmettä, jonka merkeissä
ihmisiä vielä kerran voitaisiin pet­tää
äänestämään konservatiiveja. Ja
velho, jonka uskotaan manaavan tä­mä
ihme esiin, on nykyiseltä nimel­tään
S i r Alec. ' - . -
Konservatiiviset lehdet ovat alka-peet
kirjoittaa siinä hengessä kuin
maa j o nyt olisi täysin yksimielise­nä
uuden pääministerin takana ja
kaikki mennyt olisi unohdettu.
Kaikki merkit viittaavat kuitenkin
siihen että hallitusta ja-sen edusta­maa
yläluokkaa kohtaan tunnetaan
syvää ja kasvavaa epäluuloisuutta.
Kamppailuvalmius lisääntyy työ-väeni-
Olueessa samalla kun odote­taan
kärsimättömänä vaaleja. Tosin
vasemmiston piirissä on niitä, jotka
katsovat että Wilson ^ i f y l l i n sel­västi
ole asettunut spsialidemok^
raattisten tavoitteiden taakse. Mut­ta
silti on niinkin, että viime viik­kojen
aikana, eikä vähiten työväen­puolueen
vuosikokouksessa kolmi-'
sen viikkoa sitten, hän esitti joukon
myönteisiä ajatuksia brittiläisen ta­louselämän
suunnitelmallisesta laa­jentamisesta
.johon kytkeytyisi uu­sia
valtiojohtoisia teollisuuden haa­roja.
Ulkopolitiikan alallahan ei
ole vain antanut täyttä tukea Mosko­van
sopimukselle vaan myös Keskir
Euroopan puolueettomalle, ydina­seista
vapaalle vyöhykkeelle, johon
myös kummatkin Saksat kuulusivat
sekä ajatukselle, että kaikki vieraat
joukot vedettäisiin pois tältä alueel­ta.
Hän jopa sai vanhan- sotarat­sun
WiUy Brandtin — r joka osallis­tui
työväenpuolueen edustajakoko-,
ukseen — myöntämään, että useim­mat
iäsnisaksalaiset ovat saaneet
kyllikseen revanshibengestä ja että
olisi [syytä edistää rauhaa - "yhdessä
meidän brittiläisten ystäviemme
kanssa'. - T o i s in sanoen: hän sai
Brandtin luomaan katseen siihen
suuntaan, että tämän tähän men:
nessä harjoittama politiikka voi
vain eristää Länsi-Saksan sosialide­mokratian
muusta läntisestä kehi­tyksestä.
Tosin Wilson ei ole vielä hyljän­nyt
NATO-liittoutumaa — mutta
hän on kuitenkin ennen kaikkea re­aalisti
ja hyvä taktikko. Jatkuvasti
hän on silti niiden samojen oikeisto­johtajien
ympäröimä jotka aikai­semmin
tukivat Gaitskellia (joskin
heidänkin keskuudessaan on alka­nut
näkyä tiettyjä jälkiä Moskovan
sopimuksen vaikutuksesta). Eihän
Englannin työväenpuolue loppujen
lopuksi ole mikään marxistinen
puolue ja l i i k k uu vain bitaasti eteen
päin. Harold Wilsonista se näyttää
kuitenkin saaneen johtajan; joka on
mukana ensimmäisen riveissä, eikä
Jättäydy aivan viimeiseksi.
; s J K » m»;.
koko S l ^ M t e
Vancouver, .-r^-. Clinton-haalille
laitetaan koko Bd:n aluetta kasit-, • >
tävät näytös- sekä ohjelmakilpailut,
jotka suunnitellaan pidettäväksi
tammikuun tai viimeistään helmi- )•
kuun aikana. Sbn johdosta pidetään! <«><
tk. 27 pnä kello 7.30 kokous, johon -
toivotaan kaikkien asiasta innostu-" ()()<''
noiden osanottoa henkilökohtaisesti
tai kirjeellisesti aina Sointuljjsta,
Ladysmithista, Cambiesta sekä koko
vuoristoalueelta. Vancouverissa pi­dettyjen
karsintakilpailujen jälkeenr
on aikomus lähettää kolme tai neljä ;vi
parhainta henkilöä pääsiäisen gika-na
Torontossa pidettäviin näyte^mäM - i . ..
kilpailuihin.
Ottakaapa siis-huomioon kaikki
tässä laajassa maakunnassa asuvat ' '
asiaan innostuneet. Lähempiä t^eto*'" in
ja tästä saatte ottanialla kirjeelljsesr, .,;;
ti yhteyden Vancouverissa olevaan
Henry Lahteen. Tämä kuulostaa in-
.lostavalta ja kukin siinä voi panna-parastaan.
>, , i n ,
Toinen tärkeä asia on ne tul.ossa :
olevat suuret markkinat, joissa on ' »-^
aina kaikenmoista hauskaa j a v i e l ä . . ..
lisäksi hyvät syömiset. Sieltä s d a ' ' '
aina ostaa parhaat joululahjat, jpton • i
älkää unohtako, että marrask. 30 '
pnä alkavat markkinat ja; kaikenlai^^svi/
set lahjoitukset sinne olisivat terve-; :
tulleita. Lahjoitukset voi viedä''^"i
Clinton haalin talonmiehelle tai ke­nelle
tahansa haalin jäsenelle. K y l ­lä
niistä vielä myöhemmin kuuK m i i
laan. — Aune. . • . .;
YKn vetoomus koe<
kieltosopimuksesta-
YK, New York. — Geneven asei­denriisuntakonferenssissa
edustet­tuina
olevat "^1,7' kansakuntaa esitti­vät
keskiviikkona Y K : n poliittiselle;
valiokunnalle päätöslauselmaehdo­tuksen,
jossav^kaikkia valtioita keho-telaan
liittymään Moskovan osittai­seen
kieltosopimukseen ja"omak-sumaan
sen hengen ja säädökset".
Päätöslauselmaehdotus on tulos
lähes kaksi vijkkoa; kes^täneistä Neu-vostoliitoff,
Yhdysvaltain ja liittou*
tumattomien maiden välisistä neu­votteluista,
Päätöslauselmalle on
taattu ylivoimainen ääntenenemmis-lö
Päätöslauselmaehdotuksessa ke­hotetaan
..Geneven apeidenriisunta-
: konferenssia jatkamaan yrityksiään
kaikki ydinkokeet kieltävään sopi­mukseen
pääsemiseksi j a tekemään
Y K : n yleiskokoukselle selkoa toi­mistaan
fnandollisimman pian—-jo­ka
tapauksessp! ebnen 19. yleiskoko­uksen
istuntokauden alkua;
Sekä Neuvostoliitto että Yhdys­vallat'
ovat \ ilmoittaneet kannatta­vansa
nyt esitettyä päätöslauselma­ehdotusta,
banskan, joka alunpe­r
in oli Geneven! konferenssin osan­ottajamaa,
ei odoteta asettuvan eh­dotusta
kannattamaan. Albania ja
Kuuba, jotka "eivät ole liittyneet
Moskovan sopiinukseen, eivät myös­kään
kannattane Räätöslau.selmaa;
Yhdysvaltain, Englannin ja Neu­vostoliiton
-kanssa päätöslauselma­ehdotusta
ajaneet maat ovat Brasi­lia,
Bulgaria, Burma, Canada,
Tshekkoslovakia, Etiopia, Intia, Ita­lia
Meksiko, Nigeria, Puola, Roma­nia,
Ruotsi, Yhdistynyt arabitasaval-ta.
"f. »
r
' »'
n
' rt .
• i « ,
•I •
B
« .
C
H *
r.
•«
5
• »•
It.
«
4
a
•
PÄIVÄN PAKINA
: [. \ ^
j Ankara.— Ankaran sotilastuomio-istuin
vahvisti torstainfii>neljän enti­sen
upseerin kuolemantuomiot. A n ­karan
sotaoikeus tuoniitsi heidät
yhdessä kolmen muun miehen kans­sa
syyskuun 5. päivänä kuolemaan
vallankaappausyrityksestä touko­kuun
21. päivänä. Samalla sotilas-tuomioistuin
vahvisti 15 niistä 2d:s-tä
elinkautisesta vankeustuomiosta,
jotka sama sotaoikeus tuomitsi.
Vaalit Japa!l^in
T o k i o .— JapanfiT keisari qn mää­rännyt'
valtiolliset vaalii pidettävik­si
21; mpfra.skuuta, ilmoitettiin vi­rallisesti
Tokiossa. . , . I.
Povikas neitonen ja pyssymieliet
Vanhasta hyvästä Torontosta ker­rotaan
menneellä viikolla, että " P o ­vikas
Russell" (Busty Russell), eli
oikealta nimeltään Sandra Churche-ry,
22-vuotias "strip tease" tanssija­tar
(tarkat mitat 50—25—37) oli
tuomittu $500.00 sakkoon rivosta tai
sopimattomasta esityksestä.
Tosiasiassa poliisituomari Donald
Graham langetti tälle Eevan tyttä­relle
ensiksi $700 dollarin sakon,
mutta kun hän huomasi, että laki
oikeuttaa " v a i n " $.500.00 tuonjion,
n i in hän tinki ensimmäisestä tuo­miostaan
pois kaksiscitaa dollaria.
Kaiken lisäksi,-'-niin kerrottiin,
lyttörlevullä ei öljut silloin rahaa
sakkonsa maksamiseen, eikä ko. te­atterin,
omistajakaan halunnut sitä
maksaq. Niinmuodoin tytön] ^essä
o l i toinen' vaihtoehto, 3 kmncautta
lusimist^.. Myöhemmin pari. »'Itunte-matonta"
miestä maksoi kuulema
sakon.
Erään torontolaisen päivälehden
kertoman mukaan " P o v i k a s Rus­s
e l l " o l i esiintynyt Victoria-nimises­sä
teatterissa ja hänen numeronsa
o l i saanut huomiota osakseen, eli
kuten poliisikersantti Fred Max­w
e l l in sanottiin punastuen oikeu
dessa kertoneen:
Yhdessä etsivä Dan McGan-yn ja
kersantti Wm. Quennellin kanssa
menimme parvekkeelle, mistä on
hyvä näköala . - - l
"Hänellä, (i^ovikkaalla Russellil-l
a " ) oli (pukuna) kaksi kiiltohelmi-perbosta
j a läpinäkyvät housut. Uäu
esitti suggestoivia huomautuksia
yleisölle, mikä huuteli takaisin sa­maan
tapaan, selitti poliisikersant­t
i . "
Kysyttäessä, onko hänellä mitään
sanottavaa, tanssijatar kohautti vain
olkapäitään: Kerrotaan kuitenkin
että hän on elättänyt itseään vii-meksikuluneet
3 vuotta " s t r i p tea-
.se" eli riisuutumistanssilla ja että
hän on kotoisin^Pennsylvaniasta.
Torontossa eMcuitenkaan tällaista
"taidetta" hyväksytä. Sanoi tuoma­ri
Graham:
" N i i d e n - teatterinomistajien ~on
tiedettävä, fttä jos- ne haluavat
esittää näytäniöjä, niiden on oltava
taiteellisempia kuin oli täbiä."
Ja niin sai, merkillepantavaa kyl­lä,
tämä "Povikas Russell", eikä
teatterin omistaja, suurimman mah­dollisen
sakon!
Mutia miksi tanssijatar? Siksikö,
jotta toteutuisi Raamatun sana, että
"parempi olisi ripustaa myllynkivi
kaulaan sille, joka pahentaa yhden
pienemmistä?"
Kysyä täytyy kuitenkin, ketä ja
miten pahennetaan?
Niissä kinltuteattereissa ei kuule­ma
käy lapsia eikä juuri nuorisoa­kaan.
Pääasiallisempana yleisönä
niissä on vanhoja^ hampaattomia ja
kaljupäisiä sukupuolisesti hieman
kieroon kasvaneita ukkoja. Sellai­set
ukkelit eivät tuskin "Povikkaan
Russellin" esityksestä kuulleet ei­vätkä
nähneet mitään sellaista, mi­tä
eivät olisi' ennenkin kuulleet ja
nähneet.
Sitäpaitsi kinttuteatterienkan la^
voille ei voi mennä kuka, tahansa.,
Päinvastoin, kilpailu on silläkin
alalla suuri.
Todennäköistä on,. että "Povikas
Russell", kuten muutkin työn haki­jat,
meni suosituksineen |teatterin
tirehtöörin pubeille. Tirehtööri, jol­la
oli ehkä useampiakin strip-tease-reita
tarjolla, halusi yksityisnäytök-
.sen, päästäkseen selville mihin, tans­sijatar
pystyy.
Todennäköistä siis on, että tyttö
sai ensin tanssia tirehtöörin ja mui­den
viskaalien edessä, jotka ihaili­vat
hänen, kurvejaan j a sulojaan
yleensä ja sanoivat ehkä, että hyvä
on: jos noin bemaisevasti esiinnyt,
n i in me maksamme n i i n ja n i in pal­jon
illasta tai viikosta.
Ilo oli molemminpuolinen. Tyttö
pääsi kiini leipään j a tirehtööri sai
tanssijattaren vetämään dollareita
kassarekisteriin. Ketä tässä pahen­netaan
ja miksi?
Kaikki olisi kaiketi mennyt hyvin,
mutta poliisit sattuivat väliin ja oi.
keus katsoi, kuten katsoi.
$700.00- on siis oikeuden noteeraa­ma
hinta Torontossa sille jos tanssi­jatar
paljastaa siellä sikäläisen po­liisilaitoksen
"taidearvostelijain"
mielestä tuuman tai kaksi l i i an ylös
kinttujaan!
Mutta kun Kapuskasingissa am­muttiin
kolme metsätyöläistä kuo­liaaksi-
j a haavoitettiin yhdeksää
muuta, niin sen jutun päätteeksi-annettiin
ainoastaan kolmelle pyssy-miehelle
vain $10Q.00 sakko kulle­k
i n — ampuma-aseen luvattomasta
hallussapidosta.
Samalla sakotettiin toistasataa
metsätyöläistä kahdella sadalla dol­larilla
päätä kohti kaikeUn siksi.-{
kun eivät mokomat tulleet ammu»'
tuksi toisten mukana. Tapetttuja
metsämiehiä-ei näes sakotettu.
Jossakin näyttää siis olevan vikaa,
jos vertaamme näitä tuomioita toi^
sijnsa.
Toronton poliis;eille on kuitenkin
annettava rtunnustus siitä, että be
ovat näkveiä miehiä. Vaatteiden
vähyyden tiimoilta he myös tunsi- l
vat todistussanoiksi kelpaavat näke- *
myksensä. '
Mutta Kapuskasingin ihmistappo-, l
paikalla olleet .poliisit eivät ilmei- "
sesli nähneet mitään, vaikka pyssy- *
hurtat seisoivat kuvannoUisesti pu- •
huen savuavat pyssyt kädessä kuo- *
Haaksi ammuttujen ' metsämiesten ^
ruumiskasan ääressä, koska syytteet s
ampujia vastaan raukesivat todistus- *
ainehiston puutteen takia, kuten se- "
litettiin! '\ -
N i i n . vähän subteellisuustajua 4-
k u i n näiden kysymysten käsittelyssä^
on käytettykin, niille molemmille C
yhteistä on kuitenkin se, että työn- •
antajat pääsivät kuin koira verä- 2
jästä. *
Torontolaisen teatterin omistaja, ^
joka tanssi^utti dollarin voimalla «
"Povikasta Russellia" Eevan puvus- ^
sa, pääsi pälkähästä yleisillä nuhr »
teillä mutta Kapuskasingin veri-löylyn.
takan<f olevia rahamiespii- "
rcjä ei edes. nuhdeltukaan! .*
Voi maailmaa pahennusten täh- ^
den! Eikä se muutu miksikään s i i - »
täkään, vaikka "povikkaan Russe- !i
I i n " juttu olisi ollut vain hyvin •
suunniteltu'mainoskikka! »
Ylläolevan tarkoituksena kuiten- H
kaan ole mikään muu k u i n sanoa- *
Uudelleen, että k y l l ^ sitä Kjapiisl^a- n
sin metsi^miestappojuttua pitäjb('ä[tr, J ^<
tonkin iindelleea t a r l i i s t a a p , , ^ j , ,
* - • • • -Ääitflikoimui^JJI
S':ii,riS;!|;l;iärSlrjJ!i>j(:iS