Vapaus, June 12, 1958

              ja
^- - ^ Viisiksrnunentä yubt-te
Oin hlstortattlsesU lyhyt aika^ Mut­i
a ttdraniodim historian kirjoltta-p
i ä t o i B i ^ ^ -.imllpBiM:'Op^ kftytet-
:; «oo valmistajan yaUudta. Jas Mrjolt-
^taa higtoriaa' ain«»urta«n omalta ajal-vtaan,
iiiin sOkdn <m vastuusi
'taan omista "roSieistaan'*.
yanoouverlii k a u p i ^ Ja tämän
.killpitteja saivat laillisen ^ t y m ä -
;tOdi$tukaen samiom v w ^ ^
tmiteinattomista äyistä meidän syn-
;^ni)äinipe el sattimut maantieteelli-
«ettl yhteeiL S a ^ tai
JcdBtain fffy^tt"*"'^*" (Hkoista johtuen
tU^Oa kuitenkin. täytyi nuoruutem-vmt
kasvuvodslna tavata toisemme.
-:>v8aa^l)itt' VanMUveriin läosikernui
iMOUvao^taa takaperin. Kaupti^r
Tfin koOlisnaricka oli'siUoin suunnil­leen
" d d j l r o a^
Ifatl^tEd l^ddniaasta no^iiköne t a ­pahtui
"vapM^ ä f f l ä " . Periliepääs-t
j l b i i oUn iiäitävSsti yhtä k&yhä
^^3n^^n gnglaimln halBttls 50 vuotta a l -
/fealseaimin. koska historioitsijat ker-tojrat.
kat ttBcto silrtokimriaii en-aimmäisim
kttvenifiibin t i ^ y i hoitaa
"^v^rk|UEUiSa Uman palkkaa: Nukuin en-ytmm*^*
» jhBn pn^»ssa. MUkinmia-i^
ji^mäm oUut pitkäsU
-ökMS^ tutustu­minen^
o l i ' tuUimi'$helIe tärkein k y -
.ySynySi::;.
^ v ! ^ ^ on
vkmtaiUa tarkastaa Vancouverin
kaupuhgin sivistyksellistä kehitystä,
rtuUaksanmit varmuuteen siitä, olem­meko
pysyntet yleensä länsimaisen s i ­vistykää
tasolla riimeisen 50 vuoden
aikana;. J a kaikista.tärkeintä on se.
Josko me olemme pysyneet länsimai-aen
shris^ftsen Johtavan maan. Y h -
4]|svaltain tasolla? I l i a i s t a , kuin
/^•a^amaailma" ei Vancouverissa tun-
' nettn 50 vuotta takaperin. Kukaan
ei: myöskään oUtft kuullut huumaus-
«hieidea kauppiaista eikä käyttäjistä.
'^SUdroad'* on pysynyt aivan sa-jnaasft
paikassa Ja se on edelleen tuk-khnlesten
asunto- j a liikkumisympä<^
ristOft.* Oleellisesti se on muuttunut.
PooUvuosisataä takaperin d siinä
SnnpSrätfissä juuri idimyt ikäämis­tä.
UikkeeUä. K a i k k i olivat nuorta.
t y B k t e l s t a v ä k ^ E n tietm oliko
vamhoi^ Ihmiaiä koko Canadaissa. en
onut^&itft vielä muniakaan alueilla
tevannut
Kapakoite (di huomattavan tiheäs­alo
Järjestyksessä. Juopunutta tuskin
n l k i kadulla. Siihen oU mahdollisesti
syynä se. että. kapakoissa oli pienet
Ulat J a abioastaan seisomatilan mah-dtfflisuus
taijoilupöydän ääressä.
JiiiHpunutta naista ei minoinkaan
lOhnyt ympäristössä. Nainen ei ollut
vldft päässyt tasa-arvoisuuteen mie­hen
rinnalla, joten h e i l l e ^ oUut t i ­laa
kapakoissa. Nuori kapitalistinen
JIrjestelmft el nähtävästi vielä ollut
i^vaiiinat luOsen sivistämisen tar-pMUisputta.
Taivaallista sivistystä
i i l l kylläkin runsaasti tarjolla "sMd-roadin"
kubnma. kirkkjoa oli vielä
vena^taln harassa. Tukkilaineh ei
ote olfut kiihkehi rkirkossaklivijä. el
mameisyaeadk eikä tänä aikana. Sik-al
nähtävästi nähtyäänkin monenlai-
«et uskonlahlDDt: pitävät saainatilal-aunkliaan
juuri «akidroadin'' kulmU-Nykyään
"skidioadin'' kiihnilla liik-kHM.
kaikenlaista väkeä. Siellä näkee
vaiilMija. kurjaatt puettuja, likaisia tiloja. Monet ovat ty3n koukistamia
iai vaivaisia monenlabten tapatur­miin^
i a sattumien vuoksi. K%i]le ei
\^iiy|Eyinen yhteiskunta turvaa mitään
lOlitmillistä liuoltoa Ja hoivaa^
V Öitten on erikoinen r:^miä: "Can-
^ t e r i t " . Jdtkarbvat vannoja ja häi-ktflfmättAmiä
kerjäläisiä. He juovat
kafktiilaMa halpoja apteekin myrk-iQFji
pyaylkaeeh yhtämittaisessa "hO-o
t e r * . Heitä ; e l virkavalta paljon
lillritse. Joektts poliisit ajdevat hei­ltä
takakujille. Heiltä ei voisaada sak-
: korahoja. Jos heitä nivettaisUn pa­nemaan
k<q)piin. uusiintuisi ' ^ n la
kierros Jokaisena päivänä.
ITäillä kulmilla näkee useiii polU-sien
puhuttelevan miehiä j a haisin,
jotka vielä kuuluvat nunrempaan
polveen. Jos näiden Ihmisten kasvö-jenilmeitä
seuraa, huomaa helposti,
että he ovat Jossain määrin epänor­maaleja.
He ovat nähtävästi huu­mausaineiden
käyttäjiä. Iföitä ihmi­siä
kohtaan virkakunta on kovakou­rainen.
Tämä kovakouraisuus ilme­nee
ainoastaan kerran vuodessa.
Ainakin viimeisten 15 vuod|iifai}ca-na
on kerran vuodessa pantii toimeen
suumuottaus. Siiloin ei ollut
kauppiailla armoa, eikä huiäuiusai-heiden
käyttäjillä. Kuitenkaan a i ­neen
alkulähdettä ei ole ja^^tty.
"isot kalat" tavallisesti pääsevät nuo-tastakln
karkUun. Kaikkien julkisuu­teni
annettujen tietojen mid^i^n
huumausaineiden käyttö qn .vuosi
vuodelta lisääntynyt,
Kullanhuuhdonta ';oli' ohL< jo 50
vuotta takaperin. Monet meistä ovat
nuoruudessaan lukoteet villin län­nen
kertomuksia j a - katselleet niit&
liikkuvissa kuvissa.; Liikkuvissa kuvlsr
sa niitäi voi ^katsella vieläkin jos h u ­vittaa.
Kuinka villiä tämä elämä Ue-neekinläniiellä,
ollttt< niin silta ei kuli-tehkaan
' 50' vuotta takaperin ollut
muuta kuin kertomukset jäljellä.
Vanhat kertomukset kylläkin mainit^
sevat pyss3rmiehistä j a laittunuuksis-ta
kullanhuuhtojain keskuudessa/
mutta näidenkin seikkailijaih kerro­taan
tulleen Yhdysvaltain puolelta;
Vancouverin elämä 50 vuotta taica-p
e r i n ' nykyisyyteen verrattuna' oli
verrattain siistiä. E i täällä näkynyt
pyssymiehiä. eikä kiiulunut mitään
ryöstöistä tai varkauksista. E i k u ­kaan
puhunut huumausaineiden
kauppiaista eikä käyttajistä. Einme
me tukkimiehet yleensä tienneet, ta^
perustaneet tietää oliko hallitusta J a
lakia olemassa tai ei. Se m}ta miäta
lienee verotettu oli ainakin siinä
määrin peitettyä, että siitä ei taval-iinen
"saViinles" tiennyt mitään.
-^SkldroadiUa" liikkui Joskus ykätoäi-nen
poliisi, mutta hkn ei häirinnsrt
ketään. Iföin hänet vielä Ikämiehe-nä
poliisin puvussa kolmekymmen
luvun vuosina. Hänen mainesaavu-tuksekseen
kerrottiin, ettei hän 40-
vuotisena palvelusaikanaan ollut suo­rittanut
yhtään vangitsemista.
Yhdysvalloissa kylläkin villitys ja
raakuus oli 50 vuotta takaperin siir-tjniyt
"gangsterien" ftmmfttnti^^ se ei
kuitenkaan enää kuulunut lännen
elämään, vaan oli siirtynyt pääasial­lisesti
keslciläimen ja idän suuriin
keskuksiin. Heidän touhunsa tietysti
olivat tärkelta uutisia. Joten -ne kuu­luivat
länteenkin asti.
Nuoresta iästään huolimatta Van­couver
on täUä kertaa Canadan kol­manneksi
suurin kaupunkL Sen .kun­nia
ei kuitenkaan kokonaisuudessaan
<de nopeassa kasvussa. Se on myös­kin
loistavasti kyennyt ed^tätnä^n
porvarillista sivistystä.
t&mi sivistys ^ kuitenkaaa ole
keskittynyt yksistään ^skldtpadille».
Se kasvaa Ja kukoistaa ympäri kau-punlda
Ja jossain määrin kaupungin
ympäristi^skkin. Pikkuvarkaudet Ja
ryöstöt oVat Jokapäiväisiä taiMihtu-mia.
Kuitenkin kuluu tuskin päivää,
«ttd radio j a sanomaldidet luettele
plUcänpuolelsia uutisia tällaisista ta­pahtumista.
Kaasaka&ppeja Fäjäyter
tään melkein joka yO. Toisinaan
useampia yössä. Isommat ryöstöt, pa-hohipitelyt
Ja paSkkiryöstöt eivät ole
aivan jokaiAIväisiä. mutta nUtäkin
tapahtuu tuUcatiheään.
Kaikki pinnalliset UnUöt viittaavat
siihen, että täytyy olla olemassa Jär­jestynyt
gängstnien aiamaathpa. jor
kA naita tekoja oaiten suorittaa, jos-kit^
sen mukana on hjrvft mllia y k -
aityisyriteUiäiayytti. Perosjuui^ el
kuitenkaan ole Mydetty. Onhan hl^&t
juuria yritetty löytäj^ mutta ala­maailman
tutkiminen on vaarallista
hommaa. Yksi poliisipäällikkö joutui
jo senvuoksi käpälllmäkeen. Hankit­tiin
uusi päällikkö ja nostettiin hä­nen
palkkansa $10,00Q-^,00O:een,
mutta rikollisuus on jatkuvasti kas­vanut..
Rikollisia saadaan harvoin
kiinni ja ne jotka saadaan, osoittau­tuvat
olevan vasta-alkuasteen har­joittelijoita.
.
Kalkki rikollisuus ei kuitenkaan
ole yritystä omaisuuden hankkimi­seksi,
vaan tapahtuu, kuten eräällä
koululla, etta tuhottiin kymmenien
tuhansien edesta kalustoa ja vahin­goitettiin
huoneistoja. E i ole ensin­kään
harvinaista, että iäkkälta mie­hiä
ja naisia pahoinpidellään kadul­la
sekä asuimoissa. lukuimottamatta
suoranaisia murhia.
Aivan äskettäin on tapahtunut kak­si
mallitekoa. jotka näyttävät olevan
sivistyksen kanssa läheisesti tekemi­sessä.
Eräs lakitiedetta tutkiva ylioppilas
sai juopottelun yhteydet houkutel-tita
keski-ikäisen naisai hotellihuo­neeseensa.
Hän pieksi naisen puoU-kuoliaaksi
j a mahdollisesti ikuisesti
vaivaiseksi.
Toisen samanluontoisen teon suo­ritti
jokin amerikkalaii^en ihmetoh-tori.
En voi tarkalleen sanoa hänen
alaansa, mutta kuitenkin terveyden­hoidon
alaan kuuluvana jonkinlaise­na
"logistina" hän kuitenkin esiin­tyi.
Hän oli pannut paikallisiin l e h ­tiin
ilmoituksen konttoriapulaisen
hankkimiseksi ja antanut hotellihuo­neensa
osoitteen. Kun hän sai vie­raakseen
ehsimmäisen työpailcan h a ­kijan,
pieksi hän hänet ^juttomaksi.
Paikanhakija oli keski-ikäinen luii-nen.
Kaikenlainen huliganismi ja raa-kalaisuus
näyttää elävän nousukaut­taan.
Fourier, arvostellessaan Ranskan
suuren vallankumouksen Jälkeisen
kauden porvarillista sivistystä todis­ti,
etta niinsanottu "sivistys" tai toi­sinsanoen
porvarillinen yhteiskunta­järjestelmä
nostaa ylös kalkki ne p a ­heet
mitä raakalaisuus harjoitti yk­sinkertaisessa
muodossaan. Se myös­kin
kehittää ne mutkaisen kaksimie­liseksi
tekopyhyydeksi, joten ne tuot­tavat
omat ristiriitansa, kiertaen
"paholaisen ympyrässä". Joita ei kye­tä
ratkaisemaan. Tapahtuu aina vas­tainen
sille mita ollaan tekevinään
tai toivovinaan.
Me voimme olla tanään varmoja,
etta raakalaisaikakaudelta puuttui
vielä monia paheidte muotoja, jotka
porvarillinen yhteiskunta on synnyt­tänyt
ja edeUeen kehittänyt.
Voimme nyt pitää todistettuna, et­ta
British Columbian suurimmassa
kaupungissa Vancouverissa on pysyt­ty
kol&lailla läasimaisen elämänta­van
ja sivistyksen tasolla. Ehkä me
olemme myöskin länsimaisen sivis­tyksen
johtaTOh maan Yhdysvaltain
isuurimpien kaupunkien sivistystasosi
sa.
Meille kuitenkin sanotaan, etta
kommunismi lihkaa hävittää länsi­maisen
sivistyksen. Meita pyydetään
uhraamaan kaikkemme länsimaisen
s i l i t y k s en puolesta. Tämä on luon-nidlista.
OQsi typerää ja lapsellista
pyytää—meita puolustamaan länsi­maisten,
kapitalistien rilstomahdolll-suuksia.
koska me kaikki emme ple
kapitalisteja. Sivistyksen putdustami-nen
on kuitenkin jokaisen ihmisen
velvollisuus.
— - Kertjco K .
Piot 3J8.1
ÖJiforniassa
CMiViBn. — VUme perjantai-U-tana
t S I l l i pidetyissä kilpailuissa
australidainen Herb Elliot voitti
mailin juoksub loistoaJaUa 3.58,1.
Sd^on vain l / l ö sekunttia huonompi
kuin Landyn viraUinen maailman-e
o n i t y s . . ,
toiseksi sijoittui nnlurilainen
Lasdo Tabori ja kolmanneksi i r ­lantilainen
Ron Delany:
- This issue of the Vapaus is m the form of a special
edition to cömmemorate the British Columbia Centennial.
'Our vvritersin B.C. have been real eager beavers and have
sent us a number of articles re. B. C. and Gulliver, who is
presently in Regina, also recalls liis most vivid impressions
of B. C. Unfortunately, due to the large space these articles
fake, w€ have been forced to publish most of them in the
second sÄtion and we would urge reäders to turn the pages
and read them, because we found them quite interesting.
- Naturally, since this paper is devoted to the British Co­lumbia
Centennial, vi^e feel-we too, should say a few words
about B. C. As'a matter of f act, we are pleased with the op-portunity
because your editor lived for many years in Bri­tish
Columbia prior to becoming an Eastemer.;As a matter
of fact the rest of the family still lives there and apparently
intend to stay there.'
It should be noted that the Provlnce of British Columbia
is not yet a hundred years old and the Centennial is to ce-lebrate
the founding of British Columbia as a Crown Colpny
in 1858. Actually that is the real beginning of B. C , because
the year previously gold was discovered in the Fraser and
people began to flock to British Columbia in the tens of
thöusands via every route ayailable. And don't forget,.there
was no railway in those days.
The gold rush kept working northward and finally
centred in the Cariboo and the Town of Barkereille was the
Central point. At the height of the rush, some estimates claim
that some 30,000 people made the over 500 mile overland
trek to Barkerville. Since then things have quietened down
somewhat as far as Barkerville is concerned, because now
there are only some 300 people living there. Gold mining
is still carried on in the region, but new towns have sjirung
up to take care of the population.
We are quite familiar with this äreä of B. C , because
we spent our high school days in the town of Wells, five
miles from Barkerville.
There probably were not many Finns involved in the
gold rush, but they began to arrive in B.C. shortly afterwards
and were a very industriöus lot. Do you 4cnow that the first
organizations of Finnish people in Canada were founded in
the coal mining area of Vancouver Island long before the
turn of the century? ^
These same people, in the search of a more secure life
were also the ones who attempet to found a co-operative So­ciety
on Malcolm Island. at the tum of the century. They
called the settlement Spintula (harmony) displaying great
hope for the future. Although theii;.,efforts failed many of
them settled there and established a fine conrununity.
The Finnish people in B. C. have worked in countless
Industries and have done a great deal to develop British Co­lumbia
into a fine Industrial province. And after ali such
development requires hard workingjpeople before anything
can Ije achieved and the Finns have an enviable recörd he-hind
them.
-We should also remember that a life of hardlabour with-out
social life is hardly worth-living. That is why even the
earlipst Finnish immigrants founded their clubs and carried
on a host of activities. And these clubs and activities found
very fertile ground and made possible the building of such
huge halls as the Clinton HaU in Vancouver, which was built
some 40 years ago. Obviously, there are not many of the
original builders left, but sports and cultural activities con-tinue
at a high level, because the present generation also
understands that life is much fuUer and much more re-warding
when we actually participate in cultural and sports
aptivities. —
We are certainly proud of the early Finnish immigrants
in B. C. who in opening up the province also remembered to
build cultural and sports institutions.
In celebrating British Columbia's Centennial it is these
people we have in mind. They are the ones who made B. C
what it is today.
LQTS OF HELP KEEDED
AT THE LAKEHEAD
Port Arthur. —• Its about time
that we let everyone know what is
going on up here i n Port Arthur
and district. We have had quite a
blt of action arbund here i n spite
of the fact that very little has ap-peared
i n p r i n t We had a two-week
^ m course conducted by Un­to
Penttinen and the tumout was
good. P. Voutilainen and Anne Na-zarec
assisted i n conducting these
courses. The boys h o v ^ e r were
badly outnumbered by the girls. It
should be unneccesary to remind
the boys that gym wprk is the best
conditioher' for a l i fonns of ath-letics,
SO remember to take advan-tage
of the gym conducted every
Tuesday nigbt at the h a l i . The
final coQcert of the courses vras a
fair success considering that i t was
held on a Fridity night and i t wasn't
given enough publicity locally:
E l o A C also held a program and
dance night on May 24th. but due
to slightly indement weather i t did
not tum> out as good as i t could.
have been. Novr however, vre have
to start working together to make
the coming oombined Festival a
suqcess.
Considerable, activity has been
going on i n Isku Park during the
past week ends. New buildings are
taking shape and old ones. are
being repaired and improved to be
able to take care of the crowds
expected during thö Festival. Track
and field improvements are also
in progress and we hope to have
them i n top shape when the big
meet starts. We still need plenty
of volunteers to help us out with
the various jobs pn hand, so please
try and arrange to be present at
Isku P a r k d u r i n g the Sundays when
this work is i n progress.
Now a reminder to a l i clubs that
they start preparing "for this b ig
event öf the. year and arrange tö
attend with as big a group as pos­sible.
Remember that success for
this type of event rests on äll of
us and we should participate in
fttll force to,sl)ow what we have
achieved during the year.
Weil I hope the clubs vn-ite a
few Iines to this column. so that
we can see what's cooking. Person-nally
I w i l l try and keep you i n -
formed what goes on up here at the
Head of the Lakes. — A W .
I
— Kuuluisan amerikkalaisen hu-moristiKirjailijan,
joka tunnettiin
Mark Twainin nimellä, todellinen
nimi ol^ Samuel Langhome Cle-mens.
Jussi Järvisdle
''Aholan kannu''
H e l s i n U . —^ V . 195» lahjoitti pos­ti-
j a l e n n i t i n i a i t o i s en piiijohtaja
S . . J . Ahola k i e r t f ^ M l ^ n o n . m i ^
l d l p a i l l aw kyqunaenen vjttodan a i ;
kania j a mik& vuosittain amietaan
posti- j a lennitjnlaitoksen pai|waUe
u r h e i l i i a l l^
E n s i m m i l s ^ ki^uutykseQ. i i u i i^
tuun kiertopaUuntoon ' n^boi^ti^
"Pääjohtaja S, J . A h o l a n kannU",
sai v. 1956 saavutusten perMsteeUa
"lentävä postimiehemroe" Tönut
Veikko Karvonen. V. 19i^ pari^iak-si
urheilijaksi arvnsteltun tunnettu
luistelijamme J u h a n i ' j i r v i n e i i . J oT
k i n aika sitten posti- j a lenn^Uiilial'
lituksessa j ä r j e s t ä t : ^ juhlatRair
suudessa p ^ ( r t i t a j a Ahcd» l^oviitti.
palkinnon asentaja Jirviselle. . .
Torstaina, kesak. 12 p. — Thursday, June 12, 1958 Sivu 3
Erkki Guseffista
tulee 80 ni. liiies ^
Turfca Norjalaihen keihiSn-heiton
maailmanennätysmies E gU
Danielsen mainitsi Turun kilpallut-jen
jälkeen, etti Turun P y r i d i i ii
edustava Ei^kki Guseff on sitS r a ­kennetta
oleva nUes, ettS hineltS
voi odottaa koska byvMnsS 80 m:n
pituuksia.
Danielsen mainitsi samalla ole­vansa
varsin halukas kilpaileinaan
maassamme useammissakin koitok­sissa
jos vain Norjan Urheiluliitto
tulee hyväksymSSn hSpen anomuk­sensa
saada kilpailla t l i l l i . ^ e e n -
vaihto on parhaiUaan kSynnissS, jo­ten
ehkS asiat saadaan jSfJestyk-seen.
^^Mfeii«tiik4-Viime viikon vaih­teessa
Oedoitöttiiiä, etti oikeusd^
gH>rtmBO^ on alkanut uudelleen
tutloa jrimam JteUckiUn asijaa sen-jta(
ke«ii kii^^ l i i n e i kaapattiin
I ^ d s c o n k a d ^ a j ^ käytettiin
Suomessa. KongreasjipUreista tie-doitetafin,
etti oikeusdepartmentti
Y^ttäS Heikkilän kahdesti käyneen
std^räi£«sti Neuvostoliitossa ja
sanotaan hlineh käyneen l e n i n in
kpulun.
K a i k k i a nSitS tullaan tutkimaan
o i k e u s d e p ^ r t i ^ t i i i tahoUa. Heikki­lä
oi|i attaiMDu^
leensa kommunistipuolueen |Ssen
vuosien ld29|» 1939 ViUten ajan.
Vyitdd Kxeer 16.20
MMJ|B»v«. — Moskovassa kesä­kumi:
6 pui pidetyissi kilpailuissa
saavutti VUoIcl Kreer kolmUoikas-
'^ä tidokseai isio, mtti on par-hain
^ n i vuonna koko maailmas­sa.
.
Rekola pduneällä
radalla 48.5
H d s i t t U . — Tyrväällä viime lau­antaina
pidetyissä kilpailuissa saa-viutti
kiU>ailujen parhaan tuloksen
Pentti Rekola, Pehmeällä 350 met-,
r i n radalla hän saavutti ajan 4i8,5.
iSaksan Stracken sijoittui toiseksi a-j
a l l a 49.8.
17 MAATA 0 $ A U I $ T UU
EUROOPAN CUP.SAIUAAN
Lauri Rantala, "entisiä vancou-verilaisia,
asuu vieläkin Bri­tish
Columbiassa. t
Tukholma.. — 17 maata osallistuu
jalkapalloUun Euroopan cup-sar.
jaan, joka an tarkoitettu maajouk­kueille.
Tämi seikka ilmeni viime
perjantai-iltana Forestassa suorite­tussa
arvonnassa.
17 osanottajamaata ovat: Bulga­ria,
Tanska, E i r e . Ranska. K r u k k a,
Jugoslavia, Norjai Puola. Portugali.
Romania »Neuvostoliitto. Espanja,
Tshekkoslovakia, Turkki, Unkari,
Itävalta, j a Iti-Saksa.
Ranskan jalkapalloliitto tarjoutoi
luovuttamaan palkinnoksi Cup.
maljan, ) a tällainen tarjous otet­tiin
luonnoUisesti kiitoDisundellä
vastaan. Cupille p i i t e t t i i i i . antoa
nimeksi Coiipe Henry Delauey.
Koska tomaukseen <M ilmoittou-tunut
p e r iU 17 maata, täytyy aluksi
suorittoa karsintakierros. Karsiiita-ottelut
pelatoan aikana elokuu 19S8
— maaliskuu 1959, jtmka jälkeä
varsinaisen cupin .. ensfmmiihen
kierros pelataan aikana marraskuu
1959 — toukokuu 19isa Semifinaa­lit
j a finaalit pelataan ym. vuoden
kesäheinäkuussa.
Kaikissa muissa otteluissa paitsi
semifinaaleissa j a finaaleissa on
t a r k o i t u k s i a , että knkiii joukkue
kohtoa arvonnassa saamansa vas-tustojan
sekä kotikentiUli e t t i vie.
raissa ja tarpeen vaatiessa puo^
lueettomaUa kentillä.
Arvonnan s^teydessi ilmeni, e t t i
Amerifckciiaisilia
laaja kiipailu-maika
Euroopassa
New Terk. — U S A n amatoSriur-heiluliiton
taholto ilmoitetaan, e t ti
Ybdysvaitain joukkue, joka kohtaa
Neuvostoliiton Moskovassa heini-kuussa
suoritettaivassa m a a o t t d^
sa. kilpaUee paluumatkalla myös
Varsovassa, Budapestissa ja Atee­nassa.
USAn joukkue, joka k i s i t t i i joh­tajineen
48 miestä j a 20 naästo, koh­taa
Neuvostoliiton Moskovassa hei­näkuun
27—28 p n i . Puolan Var­sovassa
elokuun 1—-2 p n i ja K r e i ­kan
Ateenassa elokuun 8—9 j^ol.
Mainittakoon; e t t i n. 25 amerik-kalmsto
urheilijaa tulee k e ^ a i ­kana
kilpailemaan Snro(q;ian 8. e r i
maassa.
Soo is GdKng
Ready for Ihe
Big Festivaf
Sanlt Ste. Marie. — l l i e latest
IVe heard tmm the hali is that
gym practices are still going on in
readiness for the Liittojuhlat.
There are two groups, younger
ones practice on Mondays ahid the
older ones Thursday evening.
Vlsns are alraoat completed for
a concert on ^ i n e 24 to raise funds
for the trip. I understand a one
act play is under rehearsal. We
are fottunate that Sirkka is w i l l i ng
to give so much of her time to this
work. The hali is tbere, and a li
the facilities. so I*ni glad they are
being put to gpod^ use.
Next week m have.aU the de.
tafls regarding the coniMrt, iu> w i ll
keep yott.posted.
Good luck to a n the Uds writing
exams, and I hope evctyone makeS'
the gra4e! — SMS.
Vire ja Tshekkoslovakia joutuvat
kuorittamaan karsintaottelun.
Ensimmäisen kierroken ottelu­ohjelma
on seiiraava: Ottelu A :
Vnkari—Neuvostoliitto, ottelu B:
Puola—Espanja, ottelu C: Itä Sak­sa—
Portugali, ottelu D: Jugoslavia
—Bulgaria, ottelu E: Turkki—Ro­mania,
ottelu F: Tanska—Eire—
Tshdckoslovakia ottelun voittaja,
ottelu G: Ranska—Kreikka, ottelu
H: Itävalta—Norja.
Neljännesfinaale^ssa kohtoavat
voittajat otteluista A — B , C—D jne.
Arvonta topahtoi siis samaan to-paan
kuten tehni^lpailuissa.
'Mitään sijoittelemista .lohkoittam
(seeding) ei suoritettu, joten ity.
seessä o l i puhdas arvonta.
Qniuttelumme
lOOrvuotiaaUe :
British Kolumbialle!
SOUTH BURNABY. B. C.
Valmär ja E . Ranta
. Ida Duraw
Helen ja Paiil Jantunen
Mary Niemelä
A. Karjala
Wille Ahola, Somtula, B.
yksi "Kalevan Kansa"-yhdys-kunnan
vielä elossa olevista
jäsenistä. . .,
Lapset pitavat
silta
Miellyttävänä vaihteeksi, kiihoit-taka
nuorten ruokahalua tarjoa--
malla Ry-King. näkkileipää..Mu­reata,
maukasta, taloudellista • j a .
lisäksi vielä ravitsevaiakin.
RUOKATAVARA-KA
UPPIAALUNNE NYT!
SyväUä SttmllSL itnu^tamme. että tjrötoverimme
FRED VANHATALO
kuoli tapfttonnasB» tnkkikäminllä, Beaver Ckive, B . C H tookokoun
5 BiiväBä 1958. H i n oU syntynyt Raatian pitäjäsäh Kärtdsoiky-
Käi._Pnlan Hiw"«y^. Suomessa. OU kuollessaan 55 vuoden ikäinen.
I J U d ^ u r a n a a n Jäi yksi sisko perheineen Suomessa ja t o v n i -
j a tuttavapiiri tässä maassa.
Fred haudattiin toukokuun 10 pnä Alert Bay'n hautausmaahan
ty5tovereitten saattamana.
On kohtalon kulku niin kumma,
läpi tuskien käy elontie.
\ ' Et arvaa huomista i^ivää,
se mita tuopi tullessaan.
TYÖTOVEEFT J A YSTÄVÄT,
Vancouver. B. O. .
Somllä ^ kalpankaella ilmoitan, että mieheni
AUGUST PAKKANEN
Bokkut vUmeiMen uneen BbUeyburyn sairaalassa maaUskunn 29
pnä 1958. sairastettuaan ntvelrenmatismia 16 vuotta. Joista viimei­set
1» vMtto vuoteen o m a n a kotonaan ja kaksi viikkoa salraahmsa.
Tabuja oli ayntgmyt Vehkalahden pitftjäaaft, I h a n t im kyKssä,
•g^omtaBa, tammikuun 7 p. 189$, Meh kuollessaan 62 v. 2 kk. Ja
Z4 pUvt» OdUnen. TdUnt Canadaan T. 1926.
fMihmfc hlntä Jäi suremaan minä, hänen Talmonsa Afana
t i i l B r s M i M j a veljet Snomeasa sekä taaja ystäväpiiri tässä maas­s
a Ja S t M M n a .
Binet; havdattUn ystävien Ja tovereiden saattamana Silver-.
landin hautaBsmaahan huhtikuon 1 pnä 1958.
Sua muistan puolisoni armas,
kiin elcmi taivalta kuljen.
Sui) mtiistos miulle on rakkahin,
niin kauan kuin minäkin silmäni suljen.
Sua muistan kailraisin aatoksin,
vallckatusk&nl polttavan salaan. •
^ Sua muistan katkerin kyynelin,
vaikka, tiedän et koskaan sä pataa.
LelAfi rauhassa, paljon kärsinyt elämäntoverini.
Vaimosi Atana.
. K I I T O S ^
eydämelUset kiitokset kaikille ystaville kauniista kukkalait-
,tdsta Ja oBai^tCtokorteista, Joilla koilsUtta vatoajan arkun. KUtos
kantaJiUe.ErlfeOhien kiitos imrs. Ekunaalle, mrs. Nelsonille Ja P u ­hakoille
kaikesta avusta tämän pitkän sairauden aikana.
Teitä kaiktia kUtt&en. >
NorOi Cabatt
ALMA PAKKANEN
Ontario