Vapaus, September 14, 1965

              ^ Suurjuhlat ovat taaskin muisto­jen
"mailla", samoin niiden yhtey­dessä
pidetyt Uittomme mestaruus-r^
tfUpäiliitkin. Kuten jo on lehden
palstoilla ihnennyt, olivat nSmS nyt
vietetyt suurjuhlamme taaskin en­nätysmäiset
kaikin puolin. Lauan
taipSivänkin ohjelmaa oli kerään­tynyt
• seuraamaan ennätysmäärä
yleisöä J a osanotto kilpailuihin oli
^valtava, noin satakunta urheilijaa
oli mittelemässä paremmuutta ja
yhteisvoimistelussa esittivät hyvin
harjoiteltua ja kaunista ohjelmaan­sa
kuudettakymmentä nuorta.
Mestaruuskilpailut olivat muuten­kin
liittomme historian ehkä par­haat,
siUä kokonaista yhdeksän uut­ta
liiton ennätystä niissä saavutet­tiin
ja vielä yhtä "sivuttiin".~En
ainakaan muista tuollaista ennätyk­sien
rikkomista=«Hien tapahtuneen
jiT tämän tekivät liittomme nuoret
urheilijat joille siis nostamme
"hattureuhkaamme" oikein tosi­mielessä.
Joukosta erottautui useita­kin,
aivan "teräkunnossa" olevia,
kuten liiton pikamatkojen ja ennä-fyksien
saavuttaja Roy Paananen,
Sergio Conte parhaana yleisurheili­jana,
BUl Heikkilä, Don Hutman,
Bob ja Tim Minor, Brian Bush
joukkoineen, Voitto Salonen, Bren-ton-
veljekset sekä niin monet muut
osaaottaneet sekä "kauniimmalla
puolella" Julie Lane, Vilma Rönkä,
Karen Price, Margit Hämäläinen,
Gloria Havimäki, muutamia maini­ten
ja vielä tuo nuorin joukko, Kei­jo
Kinos, S; Heley ja Stanley
Penttinen, joista jonkun ajan pe­rästä
saamme kuulla enemmänkin.
Itse kilpailuthan olivat mitä jän-nittävimpiä
joka lajissa ja sarjassa
ja hyviäkin urheilijoita jäi ilman
"prenikkaa" niitä kun ei annettu
kuin parhaalle kolmelle. Seuroista
"isännöi" tällä kertaa Toronton
Yritys, joka veikin parikin^ vaike­asti
voitettavaa kiertopalkintoa sa­moin
kuin Viestikin; parhaan pika­matkan
palkinto meni Torontoon,
kentän, parhaan urheilijan Sudbu-ryyn.
Mestaruuskilpailumme antoivat­kin
hyvän kuvan liittomme "kuol­leesta'
urheilusta, kuten asiaa on
joltakin taholta merkkailtu. Hyvät
kisat.
0J;K. --^ Sain juuri puhelinsoiton
"rahaministeriUä", jossa hän huo­mautti,
että niin seurojen kilin yk­sityistenkin
olisi aivan pikapuoliin
tilitettävä niistä 40-vuotisjulkaisuis-ta
kertyvät maksut, ne voi kaikki
tilittää, vaikka ei niitä ehkä olisi
kaikkia myytykään, sillä liittomme
haluaa saada painatuskustannukset
maksuun mitä pikimmin, ymmärret­tävistä
syistä. Siis tilityksiä ^ vaan
tännepäin, sanoi asianomainen ja
siihen yhtyy Vaasan Jukkakin;
Tyrmätyn nyrkkeilijän
taju palasi
Lontoo. — Meksikolainen nyrk­keilijä
Jesus Saucede oli tajutto­mana
vielä keskiviikkona skotlanti­laisen
John 0'Brienin tyrmättyä hä­net
viikko sitten tiistai-iltana Lon­toossa
neljännessä erässä.
Saucede kaatui lattiaan saatuaan
iskun. Hänet vietiin kiireesti sai­raalaan,
mutta lääkärit sanoivat, et­tei
häntä voida tällä hetkellä lei­kata
hänen tilansa vuoksi.
Saucede alkoi keskiviikkona pa­lata
. tajuihinsa, ilmoitettiin myö­hemmin
sairaalasta, jossa hän on
hoidettavna. Hän oH ollut tajut­tomana
yli kaksitoista tuntia.
—•—
4x220 yardin
ME nyt 8.07,3
Itä-BerliinL — Itä-Saksan vapaa-uimarit
jatkoivat keskiviikkona
jaardiraatkojen ME-yrityksia ja nyt
heidän onnistui saavuttaa miesten
4 X 220 jaardin vapaauintiviestissä
aika 8.07,3, joka on tasan sekunnin
parempi kuin heidän omissa nimis­sään
oleva aikaisempi ME.
Nyt ennätykseen yltäneessä jouk­kueessa
uivat MUller.Poser, Gregor
ja Wiegand. Ennätys saavutettiin
Leipzigin EMaltaassa.
syys^juhlaii 26 pnä
St. Catbarines. — Paikallinen v.-
ja u.-seura Star päätti kokouksesr
saan järjestää syysjuhlat tai "ke­mut'
seuran huoneustoUä kuluvan
syyskuun 26 päivänä, siis seuraa­vana
sunnuntaina. Varmaa tietoa ei
vielä ole siitä, mitä kaikkea sinne
varataan. Puhetta oli kuitenkin sii­täkin,
että jos kysyttäisiin piknik-kipaikkaa
jostakin, vaan tultiin sii­hen
tulokseen^ että viisainta on nyt
olla seuran omalla huoneustolla jos
sattuu sateinen syyspäivä silloin
olemaan ja niinmuodoin tehtäisiin
suurta vahinkoa yksityisten huo­neille.
Mutta kun ollaan haalilla,
niin silloin mahtuvat kaikki sisään
jos sataa ja jos on hyvä ilma, niin
silloin voidaan vaikka pelata kro­kettia.
Sateet eivät ole tänä syksynä ol­leet
mitään outoja ilmiöitä. Toivo­taan
nyt kuitenkin, että silloin on
kaunis syyspäivä Tämä onkin vasta
sellaista alkuvalmistelua tulevia
juhlia varten suuren yleisön tie^
doittamiseksi, että jotakin on jo
tulossa. Lähempiä tietoja tuonnem­pana.
Pidetäänpä tk. 26. päivä mie­lessä.
— U.
vetpoiiiua
Seurapditilaisuus
Sauh $te. Mariessa
Lehtierame hyväksi on Steelton
haalille päätetty pitää seurapeliti-laisuus
22 päivänä kello 7.30 ip.
Siellä on hauskaa kaikille ja hyvät
lahjavoitot, joten älkää kukaan
Jääkö pois. Tämän yhteisen asian
hyväksi meidän on kaikkien toimit
tava. Siellä sitten tavataan. — F.I.
TehdasvaSmisteisia
baareja
Moskovan alueella sijaitsevan
Petrovskin kauppaliikkeiden kone­tehdas
on ryhtynyt valmistamaan
koottavia baareja. Tehtaan valmis­tamista
standardirakennelmista voi
daan kootat monia erityyppisiä kah
viloita ja ruokaloita. Rakennel­mat
on piirretty kauppaliikkeiden
ja ruokaloiden suunnitteluinstiturr
tissa. Instituutt; on jo suunnitellut
mm. 240 henkilön kahvilan ja 300
henkilön ruokalan. Niissä ei tule
koskaan olemaan melua, kaiken
hälyn nielee erikoislevyistä valmis­tettu
katto. Talvisin ruokapaikan
lattia on vakiolämmin, sillä johdot
on asennettu sen alle. Helteellä
ruokalaan voidaan muodostaa kaksi
avokuistia, joihin mahtuu 120 vie­rasta.
Tehdas on jo valmistanut 700
tällaista koottavaa ruokalaa ja kah
vilaa, tänä vuonna on tarkoitus vab
mistaa vielä parisensataa.
kJv.FIEANDT
Amerikan mantereella asuvan
Suomen hjeimop ja kotimaan välisen
sukutieteellisen yhteyden säilymi­nen
tulevia sukupolvia varten p i ­täisi
nyt olla jokaisen suomalaisen
siirtolaisen sydämellä. Suuret asiat
tajutaan usein vasta kun on liian
myöhäistä. Älköön näin käykö tä­män
nykypolven siirtolaisten suurel­le
tehtävälle. Olemme Suomessa kii­tollisia
niille monille yhdistyksille
ja yksityisille, jotka ovat jo tehneet
osansa tämän asian hyväksi, mutta
toteamme samalla, että paljon on
vielä loppukirin varassa keräysajan
varsinaisesti päättyessä syyskuun lo­pussa.
Henkilötietojen antamisen yhtey­dessä
on siihen halukkaille mahdol­lisuus
antaa vapaaehtoinen lahjoi­tus
SuoraiSeuran toimesta Hangon
kaupunkiin pystytetävää siirtolais­ten
muistomerkkiä varten. Tämä
muistomerkki tulee kertomaan tu­levaisuudessa
siitä työstä, jota siir­tolaisemme
ovat peräänantamatto­malla
sisukkuudella suorittaneet:
hankkiakseen, tuleville polville pa­remmat
elinmahdollisuudet uudella
mantereelle usein mahdottomiltakin
näyttäneiden vaikeuksiien edessä.
Nyt kaikki liikkeelle! Jääköön
Suomen Valtionarkistoon mahtava
luettelo siitä heimomme osasta, joka
nyt jatkaa päivätyötään uudella
mantereella.
Helsingissä syyskuun 1 päivänä
1965.
KANNATTAKAA LIIKKEITÄ,
JOTKA ILMOITTAVAT
VAPAUDESSA!
Omnibu8-kir jojen kolme suurteosta
MAUPASSANTIN PARHAAT
30^ SIVUA - HINTA SID. $4.50
Maupassantin parhaat sisältää kaksikymmentäkaksl novellia. Jot­ka
kuuluvat mestarin parhaimmistoon: Huviretki, ystävykset, seik­kailu
Pariisissa, pelkuri, neiti iPifl, Marroca, hullu, palvelustytön
tarina, merkki, pierrot, kevät, rouva Pärise, Rosalle Prudent, tuo
sikamainen Marin, Martinin tyttö, anteeksianto, Simonin isä, ovi,
kunniamerkki, vuokraemäntä, Andren vaiva, halko, sijainen; kär­pänen,
rouva Hussonin ruusupoika, isä Amable, satama Ja sateen­varjo.-
AIKAMME MESTABIKERTOJIA
318 SIVUA - HINTA SID. $4.50
Ruotsin Akatemian vuosittain Jakamasta Nobelin kirjallisuuspal­kinnosta
on muodostunut eräänlainen kirjallisuuden korkein mitta­puu.
Valitsijoiden tehtävä on epäilemättä vaikea Ja epäkiitollinen.
Niiden runsaan kuuden vuosikymmenen aikana. Jolloin tätä;tun­nustuspalkintoa
on Jaettu, onk^ syystä tai toisesta, qselta aikamme
merkittäviä kirjailijoita unohdettu tai Jätetty syrjään. Tähän Om-nlbus-
sarjaan on valittu kaksikymmentä mestarikertojaä,' Jokien
kirjallinen elämäntyö — varmasti paremmin kuin monien palkit­tujen—
olisi tämän tunnustuksen ansainnut. Kirjailijat esiintyvät
valikoimassa kuoUnvuotensa mukaisessa Järjestyksessä: Zola, Tse­hov,
Tolstoi, Twain, Strinberg. James, Proust, Mansfield. Conrad,
Kafka, Lawrence, Gorki, Joyce, Woolf, Musll, Dreiser, Andersen-
Nexö, Brecht, Kazantzakln Ja Blixen.
KAIKKIEN AIKOJEN RAKKAUS
322 SIVUA HINTA SID. $4.50
on perin epäsovinnainen rakkauskertomusten valikoima. Sen kir­joittajat
ovat tutkineet rakkauden arvoitusta eri aikoina ja erllai-shsa
elämänympäristöissä. Kirjoittajien. Joukossa oh sellaisia rak­kauden
mestarlkuvaajia kuhi Ouy de Maupassant, Colette. Anton
Tsehov, D. H. Lawrence, Thomas Mann, Wolfgang Borchert, Hall-dor
Laxnes Ja Mika Waltari. Tässä valikoimassa avautuu vivah­teikkaita
näkymiä rakkauden aina uuteen Ja elävään maailmaan.
Tilatkaa osoitteella:
Vapaus Publishing Co. Limited
100 Elm at. We8t P.O. Box 69. Sudbury. Ont.
DDR myynyt länteen
20 felidasttoneistoa
tisen tasavallan ulJtomaankau>
pan Euroopan kapitalististen
maiden kanssa kasvoi vuoden
1965 ensimmäisellä puoliskolla 18
prosentilla viime vuoden ensi
puoliskoon verrattuna, ilmoittiv
vat DDH:n viranomaiset Leipzigin
syysmessujen kansainvälisessä
lehdistötilaisuudessa torstaina. Ky
mys on erityisesti täydellisten
tehdaslaitosten viennistä ja tuon»
nista.
Viimeisten 18 kuukauden aika­na
DDR myi länsimaihin 20 täy­dellistä
tehdasta. Parhaillaan neu­votellaan
ranskalaisten konser­nien
kanssa lannoitetehtaan ja
muiden koneistojen ostosta, joi­den
yhteinen arvo on 80 mlljoo^
naa D-markkaa. Myös Englan­nista,
Belgiasta ja Italiasta ja
eräistä 'muista maista on hank­keilla
tebdaskoneistoja arvoltaan
yli 200 miljoonaa D-markkaa.
Yhä kasvavaa mielenkiintoa osoi­tetaan
myös lukuisille uusille
DDR:ssa valmistetuille kulutusta­varoille
perinteellisten vientiar­tikkeleiden
lisäksi. Länsi-Saksaan
on mm. myyty suuri erä DDR:ssa
valmistettuja pesukoneita.
Ulkomaankauppaministeri Horst
Soile ilmoitti edelleen, että DDB:n
ja muiden Comekon-maiden välillä
neuvotellaan parhaillaan pitkäaikai­sista
kauppasopimuksista vuosiksi
196ft—70. DDR pyrkii tällaisiin so­pimuksiin
myös ei-sosialististen
maiden kanssa kauppavaihdon ke­hittämiseksi.
DDR tulee kehittämään taloudel­lisia
suhteitaan eisosialistisiin mai­hin
muutenkin, nimittäin kansain­välisten
yhteistyösopimuten kautta.
Jo tällä hetkellä on olemassa DDR:n
teollisuuden ja eräiden ranskalais­ten,
englantilaisten sekä italialais­ten
firmojen kanssa kooperaatiosuh-teitäT'Varapääministeri,
Julius Bal-kow
ilmoitti, messujen avajaisissa
että uusista yhteistyösopimuksista,
jotka ovat varsin laajakantoisia,
neuvotellaan juuri näiden maiden
suurten teollisuuslaitosten kanssa.
6alkow sanoi DDR:n suhtautuvan
myönteisesti myös Länsi-Saksan
teollisuuden yhteistyöesityksiin. A i ­noa
edellytys on että vallitsee rau­hanomainen
ilniapiiri suhteissa
Saksojen välillä.
veteraanille, John Salolle
Nieigq;?, Oat. "JStämme nyt
viimeiset jäähyväiset Jiohn SaloUq,
jonka kaikki tunnemme pitkäaikai
sena naapurina Nipijgonissa ja 'Ni-pigonin
isäqä' '", sanoi Vapauden
siyuliHjkeen hoitaja A.T. Hill pu-htjessaan
John Salon hautaustilai-suudessa
täPä viime viikon maa
nantaina. Puhuja selosti lähemmin
edesmenneen Salon elämänvaiheita
seuraavasti:
J[9hn Salo oli syntynyt Orimatti­lassa,
Suomessa, maaliskuun 22 päi­vänä
1870 ja oli kuollessaan 95 vuo­den
ikäinen.
Hän saapui Canadaan vuonna
1902 huhtikuussa-ja_ pian sen jäl­keen
hänen vaimonsa Fiina äaapui
tähän maahan. Seuraavana syksynä
Salo pariskunta muutti Kaliforniaan
missä John oli jonkun aikaa tyl|ssä
sahalaitoksella Fort Braggissa. Lou-kattuaan
jalkansa Salo siirtyi Port
Arthuriin ja ryhtyi työhön Gust
Langilan radankorjausjoukkueeseen
täällä. Salot asuivat täällä yhtämit>
taisesti sen jälkeen. Hän ei viimei­sinä
vuosinia suostunut siirtymään
vanhainkotiin vaikka hänelle oU
selostettu, että Järvienpäässä näis­sä
laitoksissa oli paremmat olot
kuin aikaisemmin.
Hän vakuutti, että hän haluaa
kuolla Nipigonissa.
Lukuisat hänen ystävänsä ja Kai­ku
kuoron jäseniä vieraili viimeai­koina
hänen luonaan. Parisen viik­koa
ennen hänen kuolemaansa ker-rottiin,
ettS hän oli silloin sairas­tamassa
yskää, mutta muuten hän
olii täysin selvillä kaikista asioista.
Portarthurilaiset kävivät aikai
sempina vuosina joukolla laulamasi
sa ja soittamassa Jussin kodissa ja
itse Jussikin osallistui soittaen viu­lua
ja harmonikkaa/Toivottiin hä
nelle kunniakkaan ikänsä jatkumis­tapa
terveytensä kestämistä.
Jussi jätti jälkeensä elämäkcr
taansa koskevan kirjoituksen ja oli
jo aikaisemmin pyytänyt itse ja tois­ten
(Alex Langilan) kautta Hilliä
puhumaan hänen haudallaan. Kaiku-kuoro
liipautuj jo 10 vuotta sitten
laulamaan hänen hautajaisissaan.
Vuonna 1959 kuoron hänen vie­raanaan
käynnin jälkeen Salo kir­joitti:
'tKuoro lauloi komeasti mi
nulle erittäin omistetun työnlau-iun.
Olin niin liikutettu, että en
muista kiitinkö . . . sano heille kii­tokset
puolestani."
Jussi, ^ s ^ i Nipigonissa vaimonsa
kans^ ensin yksihuoneisessa hirsi-asunnossa,
mutta myöhemmin ra­kensi;
suuremman, jossa Hill kertoi
vierailleensa enn^n Fiinan kuol^
maa.^
-Säion talossa perustettiin Nipj-gonissa
v. 1910 talvella Canadan
Suomalaisen Sosialistijärjestön osas­to.
"Toimittiin ja tanssittiin minun
kellarissani', kertoi Hill hänen
muistelleen.
V. 1912 marraskuussa nipigonilai-set
pitivät kokouksen, jossa päätet­tiin
rakentaa haali. Seitsemän mies
tä meni takuuseen" siitä, että lauta-tavarayhtiö
saa rahansa rakennus­tarpeista.
Haali rakennettiin vapaa-työllä
ja niin jouluna jo^esitettiin
avajaistilaisuudessa näytelmä "Tuk
kijoella".
Salo oli hankkinut useita tontteja
maata ja lahjoittanut ne Nipigbnin
sairaalan käyttöä varten minkä l i ­säksi
hän oli rahoittanut yhden sai­raalahuoneen
valmistamisen vai­monsa
muistoksi.
Salo oli mukana useimmissa ed:s
tysmielisissä toiminnoissa. Hän liit­tyi
jo V. 1922.. Workers-puolueeseen
ja sen jälkeen avusti Canadan his­toriallisen
kirjallisuuden kustanta
misessa ja kulttuuriyrityksien edis
tämisessä. Jo parikymmentä vuotta
sitten hän ilmoitti, että Port Ar­thurissa
oleva talo jää Canadan Suo­malaisen
Järjestön osastolle jatku
van kulttuuri- ja valistustoiminnan
edistämiseksi.
Hän oli kiinnostunut erikoisesti-kin
Kaiku-kuoron ja Vapauden sekä
Liekin avustamisesta. Hän antoi pie­nen
lahjan jokaisen Suurjuhla-mat­kan
rahoittamiseksi.
'Näistä muistoista rakentuu se
yhteinen suuri muistoseppele, joka
jää jälkeen kun nämä elävät kuk­kaset
kuihtuvat ja kuolevat. Juuri
näistä jääneistä muistoista kohoaa
aina elävä ja kukkiva seppele, joka
auttaa meitä hänen muistonsa kun
nioittamiscksi ja jatkamaan niitä
harrastuksia, joista voimme oppia
elämän jatkuvasta kulusta ja me­nosta.
Nuku vanha Isä rauhassa.
Keveät mullat haudallesi. Viimeiset
jäähyväiset meidän kaikkien puoles­ta.
Olet korkeaan ikään asti suo­rittanut
kunnialla päiväntyönsi.
Muistosi elää. Suurena kukkii
muistojen seppele ainaisesti",, sa­noi
puhuja lopuksi.
TiistainÄ, gyysk.' 14 p; — Tuesday, Sept. 14, 1965 ; Sim 3
MaiKJM mahvita^^vatta Saliarassa
(Jatkoa ec^Uiseltä sivulta)
vähitellen: tasoittumassa, Ajat, jo^
loin neekerien oi) työskenneltävä
maurilaisten nomaadien orjina, on
takanapäin.
Seitseniän Hynjnienestä maurita-niplaispsta,
o;n paiqixentolaisia: h^
vaeltavat'laillisilleen ja teUto|neen
laitumelta toiselle, karj^ on M^iip-tanian
nomadien rikkaus ja heidän
valkoiset kafji^Iipsa ovat asiantun-tijqidjen
niukaan ainutlaatuisia maa
ilmassa. Afaassa li^n^e tällä het-
K^llä i^olif l i S n)iiJoonaa nauta­eläintä,
500,000 kamelia, 8.5 miljoo­naa
lammasta ja vuohta sekä 160,
000 hevqsjta ja aasia. Paimentolais­ten
pääravintopa on maito- ja liha­tuotteiden
ohella etupäässä taateli.
AAVIl^HOKLYÄSTA
HETRpPOMKSI
Siirtomaaherruuden aikana Mau
ritania oli vain jonkinlaista Rans­kan
alaisen, Senegalin syrjäseutua.
Senegalin siihen aikaan tärkein
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
Port Arthur.— CSJ:n Port Ar
thurin osaston kokouksessa viime
torstaina päätettiin järjestää haaste
ryntäysrahaston hyväksi H A R V E S -
T I S E U R A P E L I perjantaina, syysk.
17 p., alkaen kello 8 illalla. Sen toi-mitsijakuntaan
valittiin 7 huolto-asiamiestä
jne.
Samoin hyväksyttiin Suomi Fil­min
elokuvan "Ei ole Vuoksen
Voittanutta" näyttäminen lokakuus­sa.
•••
Osaston öO-vuotisjuhlan päivän
ja ohjelman suhteen evästettiin ko­mitea.
Samalla päätettiin esittää
Vapauden erikoisnumero julkaista
vaksi 60 vuotisjuhlanumerona;
Myöskin aletaan 60-vuotisjuhlan
kunniaksi jäsenvärväys, jolloin kutr
sutaan uusia jäseniä, vanhempia
uranuurtajia ja myöhemmin Suo­mesta
tulleita sekä nuoria suoma
lais-canadalaisia.
Kokous teki päätöksiä myös Is­kun
Puiston kunnostamiseen näh­den
ensi kesän ja erikoisesti suur
juhlain varalta. Käytetään m.m. en­tisen
Intolan haalin tarpeiden va
raamise-ssa.
PORKKANASTA MATALAPAINETTA
Mieliala vaihtelee syömienne vihan­nesten
mukaan, sanoo tohtori Kraus.
Hän väittää, että pinaatti, sokerijuu­rikas
ja porkkana lietsovat matalapai­netta.
Peruna rauhoittaa hermoja ja
parsa saa ihmisen näkemään elämän­sä
ruusuisena. Tavallinen kaali tekee
surumieliseksi ja vihreä salaatti kehit­tää
musiikkitajua. Perheenemännät,
kannattaapu miettiä, mitä pöytään
vie. •:.
Kjista alkoi jo
18 vuotta sitten
(Jatkoa edelliseltä sivulta)
lettiin virallisesti myöhemmin sa­mana
vuonna. Sen mukaan Kashmi­rista
jäi noin kaksi i(6lmannesta
Intialle ja vuonna 1961 toimitetun
väestölaskun mukaan tällä alueella
asuu yli 3,560,000 ihmistä.
Vuonna 1950 Kashmirin hallitsi­jaksi
tuli maharadjan poika Juvraj
Karan Singh, josta ruhtinasvallan
lakkauttamisen yhteydessä 17. loka
kuuta 1952 tehtiin Kashmirin en­simmäinen
valtionpäämies. Kun
vanha maharadja kuoli 26. huhti­kuuta
1961, Intia tunnusti pojan uu­deksi
maharadjaksi. Tämä kieltäytyi
kuitenkin käyttämästä maharadjan
titteliä.
Elokuun alussa 1953 valtionpää
mies erotti pääministerinä toimi­neen
sheikki Abdullahin väittäen
tämän hallinneen huonosti.
Kashmirin kysymys myrkytti jat­kuvasti
Intian ja Pakistanin välisiä
suhteita eikä YK:n välittäjiUä ollut
menestystä.
Uusin kiista leimahti nyt liekkiin
vain kaksi kuukautta sen jälkeen
kun maat sopivat 1,600 km Kashmi­rista
etelään sijaitsevan Rannof
Kutcbin välikohtauksen lopettami
sesta. Kutchin taistelut alkoivat 9.
huhtikuuta tänä vuonna ja tulen-lopettamissopimus
:illckirj|oitotUin
30. kesäkuuta.
Puiston korjauskomitea on jär­jestänyt
Intolan haalin hajoittamista
ja tarpeiden muuttamista varten
talkoot lauantaina, syyskuun 18 pnä.
Talkoolaisille kyytiä saatavana Port
Arthurin haalin edustalta edellä-mainittuna
päivänä kello 8.30 aamul­la.
John Salo, 95-vuotias suomalainen
uranuurtaja vietiin täältä Nipigo
niin maanantaina. Siellä saatettiin
hänet useiden kymmenien autojen
seuratessa Nipigonin hautausmaa
han vaimovainajansa vierelle. Pas­tori
Kaijan: hautatoimituksen jäl­keen
A. T. Hill järjestöjen kunnia-jäsenyyden
puolesta piti muistopu­heen.
CSJ:n Port Arthurin Kaiku
kuoro lauloi vainajalle omistamansa
laulun. T. Siilman lausui runon
edesmenneen Salon kunniaksi. Sit­ten
juotiin emäntien tarjoamat kah
vit kirkon kellarissa.
Uuno Nykänen haudattiin täällä
Riverside hautausmaahan viikko sit­ten
lauantaina. Hän kuoli syyskuun
1 päivänä < sairaalassa, 61 vuoden
ikäisenä. Suomesta saapui häu Ca^j
nadaan V. 1928, työ.skcnnellen pai
kallisella paperitehtaalla 19 vuot­ta.
Jälkeensä häneltä jäi vaimonsa
Anna, kaksi poikapuolta ja kolme
tytärpuolta sekä sisko ja veli Suo­messa.
Työnpäivänä iltapäivällä oli Fort
Williamin Trades and Labor haalii
la 'open house', jossa kaksoiskau-punkicn
unioiden edustajat tarkasti­vat
uuden haalin piirustukset perin­pohjaisesti
ja toivat lahjoituksia ra­kennusrahastoon.
Samassa tilaisuu
dessa kukitettiin kaksi unionismin
uranuurtajaa: Alex Gibson ja W.
Gray, jotka ovat toimineet unioiden
toimitsijoina ja myös kaupungin
valtuustossa ja komiteoissa.
— ATH.
IHMEMINERAALI
Kullanvalkoisella mineraalilla ver-mikuliitilla
on merkillinen ominaisuus:
25QT-300 asteen kuumuudessa se alkaa
"kasvaa" aivan silmissä. Sen tilavuus
laajenee 25—30-kertaiseksi. Kun yksi
kuutiometri vermikuliittia ennen kuu­mennusta
painaa noin 2000 kiloa, pai­naa
se polton jälkeen vain 100 kiloa.
Vermikuliitti on erinomainen lämjjöä
eristävä aine.
Tsheljabinskin teräsbetonitehdas on
sovelluttanut tuotannossaan vermiku-lijtin
käytön paneeleiden tuotantoon.
Siellä no rakennettu jo 250.000 neliö­metriä
asuntoja, joissa on kiiytetty
näitä: paneeleja.
Mustasukkaisuuden
jäi'kpvä seuraus
Avignon, Ranska. — Ranskalaiset
viranomaiset kalvoivat maanantaina
esiin ranskalaisen naisen ruumiin
saatuaan tietää, että nainen oli lä­hes
17 vuotta ollut äitinsä kanssa
suljettuna paikkaan, jossa he olivat
joutuneet elämään kuin sikolätissä.
Avignonin lähellä sijaitsevan pie­nen
Maxanin kaupungin viranomai­set
koettavat nyt selvittää, miten
naiset joutuivat olemaan näin kau­an
tällaisissa oloissa ilman että
naapurit olisivat tulleet heidät pe-lastamaaan.
Äiti, 56 vuotias rouva Renee Pa
lamedessli on parhaillaan toipumassa
sairaalassa. 33-vuotias tytär' Mar­cello
kuoli sairaalassa vähän sen
jälkeen kun hänet tuotiin sinne
isänsä talosta, jossa hän oli elänyt
suljettuna yli puolet elämästään.
Isää. 62-vuotiasta maataloustyö-
Iäistä Hughues Palamedessiä syyte­tään
siitä, ettei hän auttanut kuo­lemanvaarassa
olevaa* ihmistä.
Marcelien ruumis nostetaan hau
dasta kuolemensyyn selville saami­seksi...
•.:
Hoitajattaret, jotka näkivät nai:
set^ kun heidät tuotiin sairaalaan
olivat kauhistuneet. Eräs hoitaja­tar
sanoi heidän näyttäneen siltä,
kuin he olisivat peräisin luolaih-misten
ajoilta. — He näyttivät häm­mentyneiltä,
heidän tukkansa roik­kui
polviin saakka, kertoi hoitaja
tar.
Kaikki heidän vaatteensa oli om
meltu huolimattomasti karkeasta sä­kistä.
He olivat täynnä syöpäläisiä
ja selvästi kuolemaisillaan nälkään.
Naapurien mukaan tämä kaikki
alkoi Palamedessin palattua sodas­ta
ja epäiltyä vaimoaan uskotto­muudesta.
Marcolle ja hänen äitin
sä eivät' enää tulleet ulos talosta
vuoden 1949 jälkeen. Siitä lähtien
he naapurien mukaan pysyttelivät
kahdessa huoneessa, eikä heitä
koskaan näkynyt, kun Palamedessi
meni pelloille päivisin.
Poliisi kutsuttiin taloon muuta­maa
vuotta myöhemmin, mutta mi­tään
ei tapahtunut, koska naisilla
oli liikkumisvapaus. Palamedessi
kutsui lääkärin aikaisemmin tänä
vuonna tutkimaan Marcellea. Lää
käri sanoi, että Marcelle tarvitsee
pikaista sairaalahoitoa. Nuori nai
nen kieltäytyi kuitenkin viime het­kessä
lähtemästä. Vasta viikkojen
kuluttua lääkäri sai viranomaiset
hakemaan naiset pois.
Kun naapureilta kysyttiin, miksi
he eivät tehneet vuosiin mitään
äidin ja tyttären hyväksi, niin he
sanoivat nähneensä poliisien, lää­kärin
ja sosiaalityöntekijäin käy­vän
talossa. — Viranomaiset tiesi
vät aivan hyvin mitä talossa tapahv
tui, ho väittivät.
Tukholman raastuvanoikeus on
tuominnut Expressenin va.staavan
julkaisijan päätoimittaja Per
Wrigstadin 40 päiväsakkoon ja 5,000
kruunun vahingonkorvaukseen sen
johdosta, että hän on eräässä artik
kelissä Pyhän Mikaelin ritarikunnas
ta on paljastanut erään ritarikun­taan
kuuluvan opettajan olleen pa­hamaineisen
SS: n palveluksessa,
opettaja on pyytänyt 40,000'^kruu-nun
vahingonkorvausta ja korkoja.
jDppilaat tervehtivät opettajaa Hit-ler-
tervehdyksellä artikkelin julkai­semisen
jälkeen.
Kiitos
Kiitän teitä, naapurit ja tutta­vat,
kun tulitte minua tervehtimään
ja onnea toivottamaan 70-vuotissyn-tymäpälväni
johdosta, vaan oli huo­no,
että olin sairas, etten voinut
seurustella kanssanne. Mieleni oli
hyvä ja paha samalla kertaa.
Monet kiitokset tarjoilusta ja lah.
joista. Kiitos mrs. Sam Lankille
kun olit tulkkina lääkärissä sekä
mr. Palttilalle kyydistä New West-minstcrin
sairaalaan ja mr. Sam
Lankille hoivasta matkalla.
Teitä kaikkia kiitollisuudella
muistaen,
JOHN HAKALA
Haney British Coumbia
asutuskeskus Saint Louis oli yh­teinen
pääkaupunki. Mutta maurit
halusivat oman metropolin ja valin­ta
osui Nouakchottiin, vähäiseen
kylään, joka sijaitsee Atlantin ran­nalla!
Kun siellä vuonna 1960 juh­littiin
vasta saavutettua itsenäisyyt­tä
suurissa teltoissa, "pääkaupun­gin"
muodostivat viitisenkymmentä
taloa ja vajaat 600 asukasta. Vie­railla
valtiomiehillä ja eri maidea.
diplomaateilla oli tuohon aikaan
vielä sijoituspaikkansa Dakarissa,
Senegalissa. Lentokoneet kulkivat
säännöllisesti näiden kaupunkien
välillä sillä Nouakchottissa ei vielä
silloin ollut hotelleja.
Nyt Nouakchottissa on jo 15,000
asukasta, viime vuosina kaupunkiin
on kohonnut monia hallintoraken­nuksia,
kansalliskokouksen raken­nus,
oikeuspalatsi, postitalo, uuden­aikainen
radiotalo ja hotelleja.
Myös asuntoja nousee kuin sieniä.
PRESIDENTILLÄ SUURI VALTA
Yhteiskuntarakenne on ollut pe­rinteellisesti
heimojärjestelmän va­rassa
ja sen jälkiä on vieläkin osit­tain
havaittavissa. Hassanin sotilas:
heimot pitävät itseään varsinaisina
aristokratiana ja arabien.todellisina
jälkeläisinä. Näiden rinnalla ovat
riippumattomat berberiheimot, ma-rubutit,
jotka muodostavat sivisty­neen
mauri-luokan. Nuoren valtion
tärkein tehtävä, varsinkin yhtenäi-syyspuolueen
(Parti du Peuple), on
heiraojärjestelraästä pääseminen.
Vuonna 1961 voimaan astunut Mau­ritanian
perustuslaki, joka säätää
yksipuoluejärjestelmän ja presiden­tille
laajat valtuudet, takaa kaikille
kansalaisille yhdenvertaisuuden
lain edessä.
Presidentti Moktai- Ould Dadah
on epäilemättä maan näkyvin hah­mo.
Hän on syntynyt 1924 ja läh­töisin
arvostetusta marabut per­heestä.-
Hän on .suorillanut lakimies-tutkinnon
Ranskassa ja naimisissa
ranskalaissyntyisen naisen kanssa.
Presidcniin sanotaan olevan lahja­kas
ja viisas. Vaikka hänen maansa
onkin läheisessä yhteydessä Rans­kaan,
Daddah on kieltäytynyt ot­tamasta
ranskalaisia tukirahoja val­tion
budjettiin. "'Ilman taloudellista
riippumattomuutta ei ole todellista
riippumattomuutta'', hän on kerran
sanonut.
AFRIKAN SVEITSI
Presidentti Moktar Daddah ver­taa
mielellään maataan Sveitsiin.
Hän pitää Mauritaniaa yhdyssitee­nä
arabialaisten ja mustien afrikka^
laisten välillä.. Ulkopoliittisesti hän
pitää tiukasti kiinni sitoutumatto­muudesta.
Niinpä hän allekirjoitti
vuonna 1963 solmitun Moskovan
osittaisen ydinkoekieltosopimuksen.
Hän on tuominnut Portugalin ja
Etelä-Afrikan sekä Israelin politii­kan.
Vaikka Mauritanian valtionpää­mies
toimii läheisessä yhteistyössä
läntisten suurvaltojen kanssa, hän
haluaa myös normaalit suhteet so­sialististen
maiden kanssa. Mauri­tanian
äskeinen eroaminen ranska­laisten
perustamasta Afro Madagas­karilaisesta
unionista (OCAM)
osoittaa maan pyrkimyksiä vapau­tua
riippumattomuutta rajoittavista
tekijöistä.
Oli aikoja, jolloin rahapiirit käyt­tivät
Moktar Daddahista itämaises­ta
sadusta otettua vertausta: "Hän
Oli hiekkakauppias, tuulenpuuska
tulee, ja hän on mennyttä miestä."
Mutta tuota tuulta ei ole kuulunut,
ja turhaan jotkut toivovat, että se
tulisi ja kääntäisi Mauritanian val­tiolaivan
itsenäisestä kurssistaan.
MUISTOJEN
KUKKIA
edesmenneen mieheni
Edwin Kuuselan
MUISTOLLE
Kuoli syyskuun 19 pnä 1964.
TOINI KUUSELA
Sarnia, Ontario
Ajanvietelukemista
HALVALLA
"Viikonloppu"
julkaisun
IRTONUMEROITA
Nyt alennetulla
hinnalla
25c kappale
Ynnä postikulut: 3 numerosta 7c,
6 numerosta 11c ja 12 numerosta
16c. Saatavana No. ISstsa No. 4^
asti.
\