Vapaus, October 16, 1958

              Torstaina, loTcak. 16 p. — Thursday, Oct. 16, 1958 Sivu 3
VAPAUS
( L I B E R T Y ) — Independent Labor
Organ of F i n n i s h Canadians. E s -
tabllshed Nov. 6, 1917. Authorized
aa second class mail by the Post
Office Department, Ottawa. P u b -
lished thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company L t d . , at 100-102
E lm St. W., Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. E k l u n d . M a i l i ng
address: Box 69, Sudbury, Ontario. Advertlsing rates upon application.
Translation free of charge.
T I L A U S H I N N A T :
Canadassa: 1 vk. 7.00 6 k k . 3.75
3 kk, 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk! 4.30
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Miksei myös maaemomme?
Muutama päivä sitten saimme lukea eräästä Washing-tonista
tulleesta uutistiedosta seuraavaa:
"Yhdysvallat on hyväksynyt erään kansainvälisen ko-mit€
an ehdotuksen, jonka tavoitteena on estää kuun ja tois­ten
taivaankappaleitten saastuttaminen . . . Ydinaineräjäytys
kuussa voisi tehdä mahdottomaksi tulevaisuudessa tutkia
avaruudessa kuun pintaa analysoimalla sen radioaktiivisuut­t
a . . . "
Tämä sellaisenaan antaa meille tavallisille kuolevaisille
hieman rohkaisua - siitä, että Washingtonissakin ajatellaan
hieman tulevaisuuttakin, eikä ainoastaan "voittaniatonta
asemahtia".
Mutta samalla herää kysymys siitä, että jos on tulevai­suuden
kannalta tarpeellista ehkäistä kuun ja muiden tai­vaankappaleitten
saastuttaminen radioaktiivisella aineella,
niin eikö olisi yhtä tärkeätä pidättyä tämä nmaaemomme
saastuttamisesta? Onhan selvää ilman muuta, että mitään
"tulevaisuuden tutkimuksia" ei avaruudessakaan voida teh­dä,
jos atomihullut kenraalit ja poliitikot hävittävät mielet­tömillä
teoillaan ihmiskunnan tämän matoisen maan kama­ralta!
Kaikesta huolimatta näyttää, että vissit länsimaiden po-litiikot
ovat "saavuttaneet" sen mentaalisen tasOn, että he
"surevat" kuun ja muiden taivaankappaleitten saastuttamis-vaaraa,
mutta jatkavat sitä mielettömyyttä täällä maapal­lolla?
* * *
Ottakaamme esimerkiksi Y K : n Yleiskokouksessa nyt
käytävä keskustelu ydinaseiden kokeiden lopettamisesta.
Siellä on esitetty mm. Intian ja Neuvostoliiton toimesta pää­töslauselma,
jossa ehdotetaan, että ydinasekokeet lopetettai­siin
heti ikuisiksi ajoiksi kaikkialla maailmassa. Tämän esi­tyksen
tekijät ja kannattajat selittävät, että nyt kun johta­vien
atomimaiden asiantuntijat ovat osoittaneet, että tällai­nen
kokeiden lopettaminen voidaan toteuttaa niin, ettei ku­kaan
voi sitä kiertää, ei ole mitään järkisyytä tällaisesta pää­töksestä
kieltäytyä, koska yleisesti myönnetään, että nämä
ydinasekokeetkin aiheuttavat jo suunnattoman suuria vaa­roja
ihmiskunnan nykyiselle ja vielä syntymättömälle suku­polvelle.
Mutta vaikka tällainen ydinaseiden ehdoton kielto olisi
verrattavissa vain ylläkuvattuun päätökseen "kuun ja mui­den
taivaankappaleiden saastuttamisen ehkäisemiseksi", niin
se ei kuitenkaan saa sen paremmin Washingtonin kuin L o n -
toonkaan hyväksymistä.
Viime tiistaina puhui Y K : n Yleiskokouksessa Britannian
vakituinen Y K : n edustaja, kommodori Allan Noble, jonka
kerrotaan tähä nasti "parhaiten" esittäneen länsivaltojen —
tarkoittaa pääasiassa Yhdysvaltain, Britannian ja Canadan
— kannan ydinanseiden kieltoasiassa.
Mutta sen sijaan, että hän olisi ryhtynyt kannattamaan
Intian ja muiden maiden esitystä ydinasekokeiden lopetta^
mLseksi kommodori Noble vastusti sitä ja etsi kaikenlaisia
verukkeita kielteisen kantansa tueksi. Tiistaisessa uutistie-dossa
kerrottiin hänen sanoneen:
"Me emme voi sitoa nyt itseämme lopulliseen ja
pysyvään ydinaseiden kokeilujen kieltoon, ilman vakuu­tusta
todellisesta aseistariisumisesta . .
Tällä lausunnollaan — joka edustaa tooBlla^iiy^dn selvästi
Lontoon ja Washingtonin nykyistä kantaa — kJmmodori
Noble sitoo ydinaseiden kokeilujen lopettamisen "todelli­seen"
aseistariisumiseen — mistä ei ole vielä pienintäkään
toivoa!
* * *
Kaikki ajattelevat ihmiset haluavat nyt todellista aseis­tariisumista
— ja ydinaseiden kokeilujen lopettaminen olisi
sivumennen sanoen ensimmäinen tuntuva askel tätä tavoi­tetta
kohti. Mutta suurvaltojen valtiomiehet ovat nyt neu­votelleet
11 vuotta aseistariisumisesta yleensä ja kuten sa­nottu,
nämä neuvottelut eivät ole tuottaneet vielä mitään
tuloksia. Sitoessaan nyt ydinaseiden kokeilujen kieltämispää-töksen
yleiseen aseistariisumisongelmaan, kommodori Noble
sanoi asiallisesti, joskin diplomaattisin sanakääntein, että
Washington ja Lontoo eivät ole valmiina sen paremmin
ylinäseiden kokeilujen lopettamiseen kuin yleiseen aseista­riisumiseenkaan.
Jos mies sanoo, että hän lakkaa pahoin-pitelemästä
vaimoaan taivaaseen päästyään, niin se tarkoit­taa,
että hän aikoo piestä aviopuolisoaan kuolemaansa saak­ka!
Juuri tästä on kysymys. Aseistariisumistaivas on ylei­senä
tavoitteena — mutta kun se on vielä liian kaukana, mi­kään
ei saisi estää ottamasta ensimmäisiä todellisia askeleita,
kuten juuri ydinaseiden kokeilukieltoa, tätä aseistariisumis-taivasta
kohti.
* * *
Ei liioin voida olla huomaamatta, että niin Britannian
kuin Yhdysvaltainkin edustajat ovat YK:ssa vetäneet mui­takin
"ehtoja" ydinasekokeiden kieltämisen tielle. Kuten
muistetaan, Lontoo, Washington ja ikävä sanoa, Ottawakin,
vastustivat aikaisemmin ydinaseiden kieltoa sen verukkeen
perusteella, että tällaista kieltoa ei'"voida maailmanlaajui­sesti
valvoa. Ne selittivät, että kun tällaista maailmanlaa­juista
valvontaa ja tarkkailua ei voida järjestää, niin ydin­asekokeita
voidaan kielloista huolimatta järjestää "salai­sesti".
Tämäkin väitös osoittautui kuitenkin vain veruukkeeksi,
jonka avulla yritettiin oikeuttaa ydinasekokeiden jatkami­nen.
Tässä yhteydessä on nimittäin muistettava, että ihmis­kunnan
yleisen mielipiteen painostus tuli niin voimakkaaksi,
jotta johtavat atomivallat suostuivat asiantuntija-tiedemies-ten
kansainvälisen konferenssin järjestämiseen, ja kuten tie­detään,
brittiläiset, amerikkalaiset ja neuvostoliittolaiset ato-mitiedemiehet
antoivat yksimielisen lausunnon sitä, etä ydin-aseden
kokeiden kiellon tiukka ja luotettava valvonta on hel­posti
järjestettävissä. Nämä asiantuntijat seli,ttivät vielä
melko yksinkertaisesti, miten, millä tavalla ja kuinka laa­jalla
alalla tällaisen valvonnan pitää tapahtua.
" Mutta mitä me näemme ja kuulemme nyt? Kuten Wash-ingtonista
on aikaisemmin esitetty, kommodori Noble ve­tosi
kielteisen kantansa tueksi myös siihen, että vaikka tiede-
Mitä mtiut^sanovat NLn ULKOMINISTERI GROMYKO:
HAMEENHELMOJETir'' >
TALOUSTIEDETTÄ
Talousmiehinä kiintyi huomiomme
paitapolitiikkaan huomatessamme,
että hameiden mittaa seuraa yleises­ti
liikem.aailman kehitys.
Meidän tilastomme osoittavat, että
hameen helmojen laskua seuraa t a ­vallisesti
liiketoiminnan lasku. Ja
kun hameen helmat ovat kohonneet
ylemmäksi, liike-elämässä on tapah­tunut
nousua. Jos meidän vertailum­me
pitää paikkansa, p o l v i in asti ulot­tuvat
hameen helmat ennustavat, et­tä
hyvä aika on ovella. — T h i s Week-julkaisu.
syysk. 14, 1958.
YKrn YLEISKOKOUKSEN OTETTAVA
KANTA YDINASEKOKEITA VASTAAN
Neuvostoiiittoiaiset
tutkivat Canadan
maantieliikennettä
Toronto. — Täällä on p a r h a i l l a an
vierailemassa kaksi Neuvostoliitosta
saapunutta maantieliikenneasiantun-tijaa,
jotka ovat suurella kiinnostuk­sella
seuranneet kuinka Torontossa
yritetään ratkaista niitä vakavia l i i ­kennepulmia,
jotka ovat vasta ilmes­tymässä
Neuvostoliitossa.
Neuvostoliiton maantiekomitean
puheenjohtaja Nikolai L. L i t v i n ja
maantietutkimuslaitoksen johtaja t r i
V. V. M i c h a i l o v ovat täällä Canadian
Good Roads Associationin kutsuvie­raina
ja aikovat viettää kolmisen
viikkoa Canadassa.
He olivat jonkin verran yllättynei­tä
henkilöautojen paljouden suhteen
Torontossa ja selostivat, että Neu­vostoliitossa
n. 75 prosenttia ajoneu­voista
on liikennelaitoksien omista­mia.
He ovat olleet varsin kiinnostunei­ta
uusiin valtamaanteihin ja niiden
yli kulkeviin siltoihin j a risteyksiin.
Samaten he ovat osoittaneet kiinnos­tusta
räkäisiin koneisiin, joita käy­tetään
maanteiden rakentamisessa.
He selostivat, että Neuvostoliitossa i
myös rakennetaan neljän ajokaistan
teitä ja ne on suunniteltu 85 m a i l in
tuntivauhtia varten. Siellä ei ole a j o ­nopeutta
rajoitettu.
Moskova. — Nenvostoliiton nlko-ministeri
Andrei Gromyfco kosket­teli
New Yorkissa tiistaina järjes­tetyllä
lehdtetövastaanotoQa atomi-ja
vetyaseiden kokeilnjen lopetta­mista,
jota kysymystä Neuvostolii­ton
haiUtns on ehdottanut myös
YKn yleiskokouksen työlistalle, se­kä
ns. Y K n a;sevoimien perusta­mista.
Esityksen tästä on tehnyt
USAn hallitus vastoin Y K n perus­kirjan
asetuksia.
— Neuvostoliiton sitouduttua omas­ta
puolestaan lopettamaan ydinase-kokeilut
ja toteutettuaan tämän
myös käytännössä, oli otollinen t i l a i ­suus
näiden kokeilujen lopettamiseen
k a i k k i a l l a , todetaan ulkoministeri
Gromykon lausunnossa. Tätä varten
olisi tarvittu v a i n , että U S A ja E n g ­lanti
olisivat noudattaneet Neuvosto­liiton
esimerkkiä. Valitettavasti eivät
U S A n ja E n g l a n n i n hallitukset k u i ­tenkaan
lopettaneet ydinasekokeilu-ja,
vaan päinvastoin tehostivat ja
laajensivat niitä entisestään.
Olemme varmoja siitä, että yleis­kokouksen
osanottajien valtaenem-mistö
pitää kysymystä ydinasekokei-lujen
lopettamisesta tärkeänä.
Jos yleiskokous äänestäisi ydin-asekokeilujen
lopettamista kaikis­sa
niitä suorittavissa valtioissa, ei
mikään hallitus voisi olla ottamat­ta
tätä huomioon. Kukaan ei ole
osoittanut vakuuttavasti, että
US.4n ja Englannin hallitukset ei­vät
noudattaisi kehoitusta, mikäli
yleiskokous hyväksyisi myönteisen
päätöksen ydinasekokeiden lopet­tamisesta
välittömästi kaikkialla ja
kehoittaisi kaikkia asianomaisia
valtioita noud!attamaan tätä pää­töstä
viivyttelemättä.
Mielestämme yleiskokous tekisi suu­ren
erehdyksen, jos tämän kysymyk­sen
ja hallituksemme asianomaisen
ehdotuksen käsittely rajoitettaisiin
vain keskusteluksi ilman, että asiasta
tehdään selvää myönteistä päätöstä.
USAn ja Englannin hallitusten
kieltäytyminen lopettamasta ydin-asekokeiluja
aiheutti tilanteen,
jossa neuvostohallituksen oli pak­ko
aloittaa uudelleen ydinaseko­keet.
Kokeiden lopettamisaikaa
määrättäessä Neuvostoliitto ei voi
olla kiinnittämättä huomiota
omaan turvallisuuteensa.
Tässä mielessä samoin kuin tasa-arvoisuuden
kannalta muiden ydin­aseita
omistavien maiden kanssa on
Neuvostoliitolla täydet perusteet l o ­pettaa
omat kokeensa vasta suori­tettuaan
niitä yhtä runsaasti kuin
USA ja E n g l a n t i l i i t t o l a i s i n a yhteen­sä
ovat niitä suorittaneet maaliskuun
31 päivän jälkeen, jolloin Neuvosto­liitto
omasta puolestaan lopetti y d i n -
asekokeilut. On otettava huomioon
myös se seikka, että jo ennen maa­liskuun
31 päivää U S A o l i s u o r i t t a ­nut
huomattavasti runsaammin k o ­keita
kuin Neuvostoliitto. Näinollen
Neuvostoliitto oli jo silloin eriarvoi­sessa
asemas.sa Yhdysvaltoihin näh­den.
Gromyko siirtyi tämän jälkeen kä­sittelemään
kyysmystä ns. Y K n ase­voimista.
Kysymyksessä on yritys perustaa
armeija, joka asiallisesti katsoen
olisi USAn ja sen hyökkäyshenki-sessä.
Pohjois-.Atlantin liitossa ole­vien
liittokumppanien käytettävis­sä
ja jota käytettäisiin tarkoituk­siin,
joilla ei ole mitään tekemistä
YKn päämäärien kanssa. Suun­taus,
johon USAn hallitus koettaa
taivuttaa YKn, on laiton ja risti­riidassa
YKn sääntöjen kanssa, ja
siksi sitä ei voida hyväksyä.
Tällaisten asveoimien muodosta­misen
kannattajat viittaavat keskus­teluissa
siihen, että on olemassa
maita, jotka ovat suostuneet otta­maan
vastaan Y K n joukkoja eivätkä
ole katuneet sitä. Tuollaisia peruste­luja
ei kuitenkaan voida ottaa vaka­vasti.
Tuskin kukaan kieltää, etteikö
kyseisten asevoimien muodostamisen
puolesta intoilevilla suurvalloilla o l i ­si
riittävästi keinoja luodakseen t a ­hallisesti
tilanteen, jo.ssa minkä t a ­hansa
valtion hallituksen olisi pakko
esittää näiden joukkojen lähettämis­tä
maahansa. Tässä on kysymykses­sä
sellaisen armeijan muodostami­nen,
jota on tarkoitus käyttää t u r -
Epävarmat "todistajat"
Wm. Heikkilän syyttäjinä
S u p e r i o r , Wisc. — T E — B i ll
Heikkilän " k u u l u s t e l u " hänen tästä
maasta poissulkemiseksi on ollut
sa hän m u u n ohella mainitsee tästä j k o on m u i s t i i n s i i r t o l a i s k o m i s s i o n e ri
k u u l u s t e l i j a t u o m a r i s t a ja sanoo: | S w i n g i n v i i m e toukokuussa antama
" M r . K r o l l on esittämässä juttua ; lau.mnto, jos~a hän v a n n o i . et'ä B i l l
käynnissä jo parisen v i i k k o a San ( m i n u a vastaan, hänen mielipiteensä Heikkilä tullaan karkoittamaan
Franciscossa — suljettujen ovien
takana j a yhäti u u s i u t u v i e n yllätys­t
en höystäminä. K u n sanotaan, et­tä
tämä " k u u l u s t e l u " monella e ri
t a v a l l a on " e r i s k u m m a l l i n e n " , k u ­t
en jotkut F r i s c o n lehdet ovat huo­mauttaneet,
n i i n meistä se tuntuu
aivan liian lievältä, suorastaan
on j o v a l m i i k s i muokattu j a hänen j " v a i k k a p a se o l t a i s i toiset 11 vuot-päätöksensä
e l i suosituksensa tule-; t a " (Heikkilän k a r k o i t u s j u t t u on
vat olemaan minua Vastaan. A s i a ollut vireillä j o 11 v u o t t a ) . Ilmeis-menee
sitten s i i r t o l a i s v i r a s t o n ve- \ tä on, että h e r r a S\vingillä o l i j o s i l -
toomuslautakunnan ja sen jälkeen : l o i n mielessä uud?t syytökset, Joi-k
a i k e t i oikeuslaitosten käsiteltäväk-; den p o h j a l t a miehen maastakarkoit-s
i . " i tamista t u l l a a n ajamaan.
K o l m a n n e k s i : Kuten h a l l i t u k s e n | Joka tapauksessa tässä on kysy-p
u u t t e e l l i s e l t a kuvaukselta. Mutta ] t a h o l t a o l i l u v a t t u , k o p p i e n ovet on mys h y v i n pitkästä, monivaiheises-l
u k i j a voi tehdä oman arviointinsa avattu j a tätä k i r j o i t t a e s s a j o kolme : ta j a s u u r i a varoja kysyvästä tais-sen
jälkeen k u n lukevat tämän yh- h a l l i t u k s e n todistajaa on esiintynyt i telusta Heikkilän p e r u s t u s l a i l l i s t en
teenvedon siitä, mitä k a i k k e a tässä; Heikkilää vastaan tehtävänään "to- \ o i k e u k s i e n suojelmi::esta. Kaikki
vallisuusneuvoston sivuuttaen ja
kiertäen, siis myös pieniä maita vas­taan.
K u k a voi varmasti sanoa, että
jos jo nyt olisi olemassa samanlai­nen
Y K n armeija kuin nyt on e h ­dotettu
muodostettavaksi, etteivätkö
Libanonssia ja Jordaniassa oleskelisi
samat amerikkalaiset ja e n g l a n t i l a i ­set
sotilaat, vaan Y K n merkit r i n ­nassaan?
Me emme puhu näistä seikoista
siksi, että Neuvostoliitto pelkäisi
YKn armeijan perustamissuunni­telmia.
Jos asiaa katsottaisiin
tältä kannalta, niin me voisimme
yksinkertaisesti ilmoittaa olevan
ylidentekevää, hyväksytäänkö tuo
suunnitelma tai ei, koska Neuvosto­liitolle
se ei aiheuta kuumaa eikä
kylmää. Mutta me pidämme tätä
kysymystä tärkeänä ja katsomme
välttämättömäksi suhtautua siihen
vakavasti senvuoksi, että se vaikut­taa
välittömästi järjestömme toi­mintaan.
Tämän kysymyksen ratkaisusta
riippuu hyvin suuressa määrin se,
voittaako Y K s s a kaikkien valtioiden,
myös suurvaltojen välisen yhteistoi­minnan
suuntaus, jota Neuvostoliitto
kannattaa, vai voittaako päinvastoin
' i n j a , joka tähtää valtioiden, varsin­kin
suurvaltojen välisten suhteiden
kärjistymiseen ja täten myös kan­sainvälisen
kireyden tiukentumiseen.
J u u r i tästä syystä hallituksemme p i ­tää
tätä ky.symystä tärkeänä sekä
katsoo välttämättömäksi ilmoittaa
uudelleen, että Neuvostoliitto vastus­taa
jyrkästi U S A n hallituksen ehdot­tamaa
Y K n asevoimien muodosta­mista,
sillä se on ristiriidassa Y K n
peruskirjan sekä tämän järjestön
rauhanomaisten periaatteiden sa­mein
kuin rauhan etujen kans.sa.
USA.n armeijan tar-
Icastajia Jordaniassa
Amman. — Viime tiistaina k a h ­deksan
USA: n armeijan upseeria
saapui tänne tutustuakseen Jorda­n
i a n armeijan organisatooriseen ja
aseelliseen puoleen.
Täällä ollaan sitä mieltä, että nyt
käynnissä oleva tarkastus on ensi
askel aseiden toimittamiseksi
USA: s t a .
SITÄI
J A
TÄTÄ
Canadasta vehnää
Etelä-Afrikkaan
Ottawa. — Täällä on ilmoitettu, e t ­tä
Winnipegissa äsken allekirjoitet­t
i i n kauppasopimus, jonka mukaan
kuluvan satovuoden aikana Canada
toimittaa Etelä-Afrikkaan kaikkiaan
4.480,000 bushelia vehnää. Tämän
vehnän myyntihinta on n . $8,000,000.
Etelä-Afrikka on tavallisesti osta­nut
Canadasta vähän y l i 5 miljoo­naa
bushelia vehnää vuosittain, mut­ta
viime vuonna se osti vain 80.000
bushelia.
Vehnä toimitetaan Tyynen meren
.matamista tammikuun ja huhtikuun
välisenä aikana.
LEIKKIV.24T .\IKLISTA
— K u i n k a sinä. L i i s a , meluat noin
kovin, sanoo äiti j a j a t k a a : Etkö voi
leikkiä yhtä hiljaa ja rauhallisesti
k u i n veljesi M a t t i k i n?
— Joo, L i i s a vastaa, — mutta M a t ­ti
onkin tässä leikissä isä, joka t u ­lee
liian myöhään kokouksesta ko­l
i i n ja minä olen äiti, joka otan hä­net
vastaan.
Y R I T T I V . t T
Tuomari: — Tämä on n i i n vähäpä­töinen
juttu, että se pitäisi ratkaista
oikeuden ulkopuolella.
Syytetty: — M e yritimme ratkais­ta
sitä, mutta poliisi sekaantui
asiaan.
II.\LUSI RAl'H.\A
— — Miksi^Meidän Herramme ei l u o ­nut
naista ensin?,
— Siksi, että hän halusi luoda
miehen kenenkään puuttumalta
asiaan.
Sanoo suomalaisten liikkeiden
olevan vastuussa vaikeuksista
suljetussa kuulustelussa on tapah­tunut.
Meitä kovasti ihmetytti se tieto,
että B i l l Heikkilää nytsyytetäänkin
"luvattomasta maihintulosta", k un
alussa s e l i t e t t i i n , että tämä syytös
pohjautuu hänen viimekeväiseen ä-käiceen
Suomessa käyntiin, mistä
hänet o l i sitten palautettava fede-r
a a l i o i k e u d e n antamalla määräyk­sellä.
Mutta näissä s u l j e t u i s s a kuu­l
u s t e l u i s s a o n k i n käynyt s e l v i l l e , et­tä
tämä uusi syytös pohjautuu t a i
sitä perustellaan väitteellä, että
Heikkilä on 30-luvun alussa tehnyt
matkan Neuvostoliittoon "väärällä
p a s s i l l a " , jonka o l i h a n k k i n u t J o hn
A n d e r s o n i n nimellä. Heikkilä j y r ­kästi
kieltää sekä tämän passitari-nan
että matkan u l k o m a i l l e.
Mutta Heikkilän k i e l l o s t a huoli­matta
asiaa nyt " k u u l u s t e l l a a n " sul­j
e t t u j e n ovien takana e r i k o i s k u u l u s -
t e l i j a Monroe K r o l l i n edessä, joka
t o i m i i sekä k u u l u s t e l i j a n a että tuo­marina.
Tämän k i r j o i t t a j a sai tois­sa
päivänä k i r j e e n Heikkilältä, jos-d
i s t a a " . että Heikkilä on käyttänyt; merkit viittaavat s i i h e n , että hän on
väärää passia, mennyt N e u v o s t o l i i t - 1 j o u t u n u t sekä sortavan W a l t e r M c -
toon j a siellä ollessaan o l i o p p i l a a - j C a r r a n l a i n että v i r k a i n t o i s t e n v i -
na Lenin-koulussa. Ketä ovat nä-' ranomaisten u h r i k s i,
mä " t o d i s t a j a t " ,jotka ovat esiinty- Hän t a r v i t s e e meidän j a k a i k k i en
neet Heikkilää vastaan? a j a t t e l e v i en ihmisten sekä moraa-
Ensimmäinen o l i F B I : n nk. käsi-1 l i s t a että a i n e e l l i s t a apua. Lahjoi-a
l a n ekspertti, nimeltään L y n d a l ! tuksenne voitte postittaa osoitteel-
Shaneyfelt, j o k a vaikkakaan hän e i l a :
miehet sanovatkin, että tällai­nen
valvonta on suhteelisen
helposti järjestettävissä, niin
valvonnan "käytännölliset"
probleemitovat niin suuria, et­tei
senkään takia muka voida
ydinasekokeiden lopettamista
hyväksyä? Tämä viittaa ilmei­sesti
siihen että Lontoo ja
Washington tulevat valvonta-kysymyksenkin
yhteydessä tur­vautumaan
kaikenlaiseen jar­rutus-
ja hidastuttamistaktiik-kaan.
Kommodori Noblen esitykset
ovat kuitenkin siksi läpinäky­viä,
etteivät ne pysty harhaut-,
tamaan enää ketään vähän­kään
omilla aivoillaan ajatte­levaa
ihmistä. Me myös toi­vomme,
että Canadan edustaja
YK:ssa asettuisi päättävästi si-sardominion
Intian ja muiden
atomikokeiden lopettamista
vaativien valtojen puolelle.
o l l u t aivan varma, o l i k u i t e n k i n s i ­tä
mieltä, että se o l i Heikkilä, joka
oli hankkinut passin John Ander­s
o n i n nimellä. Eikä hän o l l u t var­ma
siitäkään, josko passissa oleva
kuva on Heikkilän, myönsipä siinä
ilmenevän eräitä e r i l a i s u u k s i a.
T o i n e n todistaja on j a p a n i l a i n e n,
nimeltään Nobumiehi Ukai, jota
vastaan k a r k o i t u s j u t t u on o l l u t v i ­reillä
useita vuosia. Hän on tun­nustanut
olleensa joskus kommu­n
i s t i s en puolueen jäsen, jota hän
pyytelee anteeksi vakuuttamalla nyt
olevansa k i i h k o i s a antikommunisti.
K u u l u s t e l u s s a hän k e r t o i nähneensä
Moskovan L e n i n - k o u l u l l a nuoren,
pitkähkön, vaaleatukkaisen miehen,
j o l t a toinen käsivarsi o l i j o k o koko­naan
t a i o s i t t a in pois. Hän ei kyllä­kään
muistanut, kumpi käsivarsi o l i
pois. Ja v a i k k a k a a n hän e i ollut
tuntenut Heikkilää niistä kuvista,
j o i t a hänestä v i i m e a i k o i n a sanoma­lehdissä
on ollut, hän k u i t e n k in
tunsi Heikkilän kuulusteluhuonees­sa
samaksi mieheksi, j o n k a o l i näh­nyt
Moskovassa. Huomautettakoon,
että täcsä tuntemisessa hänellä ei
o l l u t mitään vaikeutta, nähkääs
kuulusteluhuoneessa ei o l l u t ketään
muita kuin Heikkilä, hänen laki-miehensä,
vaimonsa, kuulustelija-tuomari
K r o l l j a " t o d i s t a j a " U k a i!
Entä sitten kolmas "todistaja"?
Hän on nainen, B i l l Heikkilän vel­j
e n entinen o m i l l e t e i l l e e n lähtenyt
vaimo, j o l l a on k u u l e m m a tavallis­ta
kirjavampi menneisyys — vai­mona.
Kaikesta päätellen hänellä
ei ole k o v i n k a a n kehuttava muisti,
mutta m u i s t i k u i t e n k i n , että j o l l o i n ­k
i n 30-luvun alussa, joko vuonna
1931 tai 1934, hän o l i salakuunnel­lut
Heikkilän veljesten keskustelua
j a o l i k u u l l u t B i l l Heikkilän kerto­van
"käynnistään Venäjällä".
K a i k e n tämän lisäksi palautetta-
Heikkilä Defence F u nd
W. T. B e r k e , T r a s u r er
P . O. B o x 2751
San Francisco 26, C a l i f o r n i a .
Kaikkia kelioite-taan
ilmaiseen po­liorokotukseen
Toronto. — Ontarion terveysmmis-teri
Phillips selosti täällä kuluvan
viikon alussa, että Ontarion terveys-v
i r k a i l i j a i n hallussa on tällä kertaa
riittävästi poliovostaista Salk-roko-tetta,
että kaikki maakunnan asuk­kaat
voidaan rokottaa tautia vas­taan.
Hän on selostanut, että rokotus
-uoritetaan maksutta, jos sitä h a ­luavat
ihmiset kääntyvät paikallis­ten
terveysvirkailijain puoleen.
T r i Phillips on korostanut, että
kaikkien olisi suojattava itsensä po-liotaudilta
käyttämällä tilaisuutta
hankkia maksutta rokotus. Hän on
korostanut, että tämä tauti ei r a j o i tu
yksinomaan nuorempiin, sillä kulU'
van vuoden aikana on koime ihmistä
kuollut taudin johdosta j a he olivat
20—50 vuoden ikäisiä.
BOAC:n lentoliikenne
keskeytynyt Canadassa
Toronto. — B r i t i s h Overseas A i r -
\va,vs Corporationin lentoliikenne C a ­nadasta
yli meren keskeytettiin k u ­luvan
viikon alussa Lontoon lento­kentällä
alkaneen lakon johdosta.
Noin 300 kunno.ssapitotyöläistä l a k -
koutui myöhään maanantai-iltana
kanna ttaakseen palkkavaatimuk-siaan.
Lentoliikenteen keskeyttämisestä
huolimatta lentoyhtiö onnistui jär­jestämään
kaikille matkustajilleen
paikat toisten lentoyhtiöiden lento­koneissa,
koska tähän aikaan vuo­desta
matkustajia on tavallista vä­hemmän.
Helsinki. — Suomen ja Neuvosto­liiton
kaupassa tänä vuonna synty­neen
epäedullisen tilitaseen pää­syynä
on se, että suomalaiset toi­minimet
eivät ole ostaneet tarpeel­lista
määrää neuvostoliittolaista ta-varaa,
kirjoittaa Neuvostoliiton tie­totoimisto
SIBn kirjeenvaihtaja V i -
tali Sergejev. Vaikka vuodesta on
jo kulunut kolme neljäsosaa, sanoo
kirjeenvaihtaja, ja vaikka neuvos­toliittolaiset
nlkomaankauppajär-jestöt
ovat omasta puolestaan os­taneet
jo kätännöllisesti katsoen
kaikki voimassaolevan kauppasopi­muksen
vuodeksi 1958 edellyttämät
suomalaiset kiintiöt, eivät suoma­laiset
ostajat vielä ostaneet huo­mattavaa
osaa kauppasopimuksen
edellyttämistä neuvostoliittolaisista
kiintiöistä. Niinpä suomalaiset ei­vät
ole ostaneet kaikkia sovittuja
öljy- ja kemikaliomääiriä, rautaa
ja terästä, autoja, koneita sekä
eräitä muita valmisteita.
K i r j o i t t a j a toteaa, että osa ns. t i l i -
ylijäämästä on syntynyt siten, että
Meuvoitoliitto maksaa suonialaisille
viejille pitkäaikaisista toimituksista
3nnakkomaksuja, jotka tämän vuo­den
alusta lähtien on siirretty suo­raan
clearingtilille ja ovat olleet suo­malaisten
käytettävissä jo ennenkuin
vastaava vienti on tapahtunut. S a ­malla
kirjeenvaihtaja huomauttaa,
että suomalais-neuvostoliittolaisen
kaupan vastustajat ovat leimanneet
kaupassa tänä vuonan ilmenneet v a i ­keudet
Neuvostoliiton kaupan väistä­mättömäksi
rasitukseksi ja toteaa,
että vaikeuksia on Suomen lehdistös­sä
aivan väärin nimitetty " r u p l a y l i -
jäämän pulmaksi".
Eräät suomalaiset talousasiantunti­jat,
jatkaa kirjeenvaihtaja, selittävät
nykyisen tilanteen olevan kokonai­suudessaan
seurausta vuoden 1957
3i'ksyllä Suomessa toimeenpannusta
länsituonnin säännöstelyn purkami­sesta.
Todellisuudessa, sanoo k i r j o i t ­taja,
kuitenkin noin 80 % lännestä
Suomeen suuntautuvan tuonnin v a ­pauttaminen
säännöstelystä on vain
tuonut voimakkaana esiin jo aikai­semmin
ilmenneen pyrkimyksen y k ­sipuoliseen
läntiseen suuntaukseen.
Kuvaavana esimerkkinä kirjeenvaih­taja
esittää öljyn tuonnin.
Aikaisemmin Suomi osti miltei
k a i k k i tarvitsemansa öljyn Neuvosto­liitosta,
mutta nyt ostetaan suuria
raakaöljymääriä lännestä, vaikka
neuvostoliittolaisen öljyn laatu tyy­dyttää
suomalaisen öljyjalostamon
vaatimukset eikä Neuvostoliitosta
suoritettuihin estoihin tarvita vapaa­ta
valuuttaa.
Sama ilmiö on havaittavissa myös
autojen tuonnissa. Suomalaisista t u l ­litilastoista
ilmenee, että kuluvan
vuoden kahdeksan kuukauden a i k a ­na
on neuvostoliittolaisten henkilö­autojen
tuonti Suomeen supistunut
noin viidesosaan entisestään, k un
taas vastaavana aikana tuonti län­nestä
on noussut yli 80 ' i : l l a . Suo­men
lehdistössä on m a i n i t t u neuvos-tcliittolai.
sten tuotteiden laimean o.s-ton
liittyvän mm. taloudclli.sen a k t i ­viteetin
heikkenemiseen Suomessa,
lausuu kirjoittaja ja j a t k a a : Meidän
on vaikeata arvostella, millä tavoin
taloudellisen aktiviteetin heikkene­minen
maassa on voinut vaikuttaa
Suomen ulkomaankauppaan. K i r j o i t ­taja
huomauttaakin, että samaan a i ­kaan
Suomen tuonti esimerkiksi Län­si-
Saksasta on kasvanut melkein
kaksinkertaiseksi ja tuonti Ruotsis­ta
lisääntynyt noin 70 prosentilla.
Voimakasta tuontia mainituista
maista ei ole silti ttiettu vastaavalla
viennin li.säämi.sellä Suomesta. Seu­rauksena
tästä on, että Suomelle on
muodostunut tämän vuoden ajalta
Länsi-Saksan ja Ruotsin kauppa­vaihdossa
yli 15 m i l j a r i n markan
passiivisuus.
Kirjeenvaihtaja huomauttaa lo­puksi,
että Neuvostoliitto pitää kaup­pavaihdossa
toisten maiden kan.ssa
lähtökohtanaan molemminpuolista
etua. Siksi Neuvostoliiton kaupan
johtoperiaatteita onkin maiden kaup­pataseen
tasapainoittaminen saman­arvoisilla
toimituksilla puolin ja t o i ­sin.
Voima.ssaolevan kauppa.sopimuk-sen
epätyydyttävä täyttäminen suo­malaisen
osapuolen taholta saattaa
ensinnäkin kaupankäynnin vakaviin
vaikeuksiin tällä hetkellä j a lisäksi se
rajoittaa sen tulevan kehityksen
mahdollisuuksia, sanoo Sergejev.
Käki kukkuu mutta
Kukko ei halua "kukkua"
Danbury. — Suomessa syntynyt
A m e r i k a n kansalainen, Toivo A .
K u k k o on saanut oikeuden muut­taa
nimensä K i n g s t o n : i k s i.
Mr. Kukko sanoi tuomari Ra.v-mond
J . D e v l i n i l l e , että hän on k y l ­lästynyt
s i i h e n kun ihmiset käyttä­vät
hänestä " k u k k u u " (Cuckoo) n i ­meä.
PÄIVÄN RÄKINÄ
Pankinjohtaja "takausmiehenä"
Meillä Suomessakin o l i a i k o i n a an nen pappi heiluttaa seurakunnal-
" J u m a l a n lähettämä kansanjohta- leen valkoista nenäliinaa j a sanoo
j a " , mutta entäpä samoin valtuuk- j sen olevan mustan, n i i n jokainen
sin toimiva pankinjohtaija? kirjoit-1 seurakunnan jäsen on valmis puh-taa
n i m i m e r k k i " T u t k a " H e l s i n g i s ­sä
ilmestyvässä Kansan U u t i s e t leh­dessä
j a jatkaa: Meillä ei, mutta
Italiassa, jossa katolinen kirkko
muutenkin suosii ihmeitä, on n y t
s e l l a i n e n k i n paljastettu.
J a aika v e i j a r i hän ilmeistesti on­k
i n ! Mutta antakaamme " T u t k a n"
kuvata koko j u t u n:
Vielä kymmenen vuotta sitten
p u r e s k e l i Giovanni B a l i s t a Giuffre
kynsiään Bolognassa erään pikku-p
a n k i n kassanhoitajan. Rahaa k u l ki
runsaanpuoleisesti hänen käsiensä
läpi, mutta G i u f f r e n näppeihin ei
jäänyt kuin laiha palkkapussi. A r ­vaa
sen, että terve mies saa t u o l ­laisesta
epäsuhteesta vähitellen sie­l
u l l i s e n vamman.
Mutta sankarimme ei ainoastaan
pureksinut kynsiään, vaan myös
pohti ankarasti, miten hän pääsisi
käsiksi isoon rahaan. . K a v a l l u s o l i ­si
hänen pienessä työpaikassaan
huomattu heti, j o t e n se o l i jätettä­vä
pois laskuista. Mutta sitten hä­n
e l l e j u o l a h t i mieleen eräs t y y p i l l i ­sesti
i t a l i a l a i n e n kansallinen eri­koisuus
— jos nimittäin i t a l i a l u i -
t a in sydämin vannomaan, että se
myös on musta. Sillä kuten Suo­messa
uskotaan, että k a i k k i , mikä
präntätty on, on totta, samoin i t a^
l i a l a i n e n uskoo,^ että k a i k k i , mitä
pappi sanoo, o n totta.
Tässä o l i G i u f f r e l l e j o t a k i n , m i l le
rakentaa. Hänen täytyi v a i n saada
papisto puolelleen, n i i n k a i k k i s u ­j
u i s i varsin mukavasti. Hänestä
siis t u l i yhtäkkiä harras kirkossa­kävijä
j a hän ystävystyi amerikka­l
a i s e l l a vauhdilla k a i k k i e n Bolog­nan
ympäristön pappien kanssa.
S i t t e n hän uskoi näille, että hän
a i k o i perustaa säästöpankin, joka
saattoi — k i i t o s J u m a l a n siunauk­sen
j a hyvien bisnesten — jakaa
t a i l e t u s o r k o a aina 50—80% säästä­j
i l l e .
Komedian seuraava vaihe o l i,
että kun G i u f f r e s t a tuli p a n k k i i ri
j a hänen asiamiehensä lähtivät
kiertämään kylästä toiseen, j u l i s t i ­vat
papit saarnatuoleistaan, että o l i
syntynyt uusi, i h m e e l l i n e n pankki,
" p a n k k i ilman k o n t t o r i a " , j a jota
j o h t i harras uskovainen ja hyvän­tekeväisyydestään
tunnettu herra
G i u f f r e . Lopuksi he suosittelivat
seurakuntaansa kantamaan säästö-
T u l i v a t p a sitten, kuinkas muu­ten,
v e r o v i r a n o m a i s e t k i n tapaamaan
rahansa tälle hienolle miehelle, j a p a n k k i i r i Giuffreta. Mutta hän
kuinkas kävikään? He t o i v a t . . .
Sivumennen sanoen tuo j u t tu
prosenteista on vähän kummaa l a -
o s o i t t i rakennuttamiaun hyvänteke­väisyyslaitoksia
j a j y r i s i , että p i t i ­kö
hänen vielä maksaa veroa tämän
j i a , sillä vielä renessanssiaikana p i - k a i k e n päälle häh? Veronviran-d
e t t i i n törkeänä syntinä sitä, että
k r i s t i t t y otti korkoa toiselle k r i s t i ­t
y l l e antamastaan lainasta; Shake­spearen
" V e n e t s i a n k a u p p i a a n " j u u ­t
a l a i n e n Shylock vastasi todellakin
aikakauden käsityksiä j a hänet esi­tetään
halveksittuna oliona ennen
k a i k k e a s i k s i , että hän o t t i rahois­taan
korkoa. Jotenkin on siis v i i ­me
vuosisatojen aikana katolisen
k i r k o n käsityksen koronottamisesta
täytynyt muuttua . . .
G u i f f r e ei o l l u t kuitenkaan m i ­kään
p i k k u l u o k a n konna, kuten se
jyväskyläläisiä tässä taannoin i n ­noittanut
ranskalainen k o n d i i t t o r i,
j o k a muistaaksemme oli syntynyt
L i e v e s t u o r e e l l a . E i , p a n k k i i r i m me
rakennutti osalla saamiaan rahoja
k i r k k o j a , luostareita, jopa sairaa­l
o i t a k i n . Hänen maineensa hyvän­tekijänä
kasvoi alati ja ihmiset
suorastaan tuppasivat hänelle raho­jaan.
Jos j o k u o l i n i i n epähieno,
että olisi halunnut rahojaan kor­koineen
pois, s e l v i t t i hänen siel^n-hoitajansa
hänelle hurskaasti, k u i n ­ka
paljon antoisampaa oli antaa
säästöjensä kasvaa korkoa korolle.
J a ne aniharvat, jotka sittenkin
vaativat säästönsä korkoineen ulos,
myös saivat ne. O l i v a t h a n sellaiset
rahat vain pisara m i l j a r d i e n l i i r o ­j
e n meressä.
omaiset kumartelivat itsensä taka­p
e r i n ovesta ulos ja kertoivat huo­lensa
k r i s t i l l i s d e m o k r a a t t i s e e n puo­lueeseen
lukeutuvalle valtiovarain-m
i n i s t e r i l l e , joka kehoitti heitä jät­tämään
rauhaan tämän hyvänteki­jän.
T i e t e n k i n lopuksi, kymmenen
vuoden toiminnan jälkeen, kävi i l ­m
i , että Giuffre oli peipultanut
piensäästäjien varat. Mutta huvit-t
a v i n t a on, että itse päätekijää ei
ole vielä syytetty mistään. Monet
seurakuntalaiset ovat kylläkin käy­neet
pappiensa kimppuun tiedus­t
e l l e n , missä heidän rahansa ovat,
j o t k a sijoitettiin juuri pappien
neuvon mukaan. Papit puolestaan
p i i l o t t e l e v a t kaapujensa suojis.sa
ent. p a n k k i i r i G i u f f r e t a , ilmeise,sti-k
i n toivoen, että j o k i n t a i v a a l l i n en
ihme auttaisi häntä maksamaan
säästäjille — noin 30,000 piensääs-täjää
— heidän talletuksensa kor­koineen
. . .
K a i k e n kukkuraksi kommunistit,
j o t k a tunnetusti aina j a k a i k k i a l la
aiheuttavat häiriötä, ovat kohteli­a
i m m i n tiedustelleet k r i s t i l l i s d e m o ­k
r a a t t i s e l t a hallitukselta, miksi
h u i j a u s t a ei ole lopetettu alkuunsa
j a millä perusteilla herra Giuffre
on kaiken k u k k u r a k s i vapautettu
veroistaan . . .
N.