1960-01-14-02 |
Previous | 2 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
M . ..-r^ ' " . , ' , . ' , . ' . . . „ .....v . , C • ' " . . . : v..>.-^.,.- - ! : • V^Sivu 2;''^" ' Torstaina, tammik. 14'p. — Thursday, Jan. 14, 1960 VAPAUS ( L t B E R T Y ) — Independent Labor Organ ,of Pinnish^Canadlans. Es-} t a b l i s h e d - N o v . 6.' '1917.> AUthorized as second class Tmail by the° Post: Office Department, Ottawa. >Pub-'; lisfied thrice xveekly: Tuesdays, Thursdaysand?Saturdays;by Vapaus \Publishing Company L t d . , at 100-102 E l m St. W., Sudbury, Ont., Canada. cTelephones: Bus. O f f i c e OS. 4-4264; E d i t o r i a ! Of f ice OS.; 4-4265.)Manäger E. Sölcsi. Editor W . Eiclund. l ^ a i l i ng address: Box'69, Sudbury, v O n t a r i o . Advertising-_rates upon application. T r a n s l a t i o n free of charge., , ^' ' T I L A U S H I N N A T : " . Canadassa: 1 vk. 8.00.6 kk. 4.25 3 k k 2 50 Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk'. 4.80 Suomessa: - 1 vk. 9.50 6 k k . 5.25 Fleming jä Jodoin iten voima iröshiman ja Canadan ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestön (CLG:n) presidentti Claude Jodoin, ja liittohallituksen raha-asiain ministeri Fleming pitivät" maanantaijia Torontossa \ puheet, joita sietää^innastaa~toisiinsa, silla ne kuvaavatjni; tä-011 tulossa ja^ mihiji suuntaan kehitystä pyritään, joTita- -rrmäan.-? ':=^^ /' ~ ' . '~ " ''~Ottakäamme~ensiksi mr.'-Jo(^oinin''^he—Tässä" yhteydes^ ^sä on syytä~kbrostaa, että kukaan"ei ole tähän^ivään meff^ nessä nähnyt aiheelliseksi "syyttää" mr. Jodoinia liiallisesta radikaalisuudesta' tai vasemmistolaisuudesta. Toisaalta on ^^^^ f h viittaavat voimakkaasti siihen, ,että mr. Jodoin ei ole poliittisesti kallistumassa vasemmistolaisuuteen. ^ - , Mutta kaikesta^tästä huolimatta hän esitti puheessaan ajankohtaisen ja todella tärkeän varoituksen, mihin kannattaa kiinnittää vakava huornlota työväenliikkeessä yleensä. ' Puhuessaan Toronton kauppakamariklubin kokouksessa hän varoitti,-että Canadan työnantajain ja työläisten välillä on kehittymässä vakavia taisteluja. Hän osoitti aivan oikein, . että- tärpän kehittyvän ristiriitaisiiuden ja taistelumahdoUi-suuden todellisena aiheuttajana on kapitalistiluokka, joka työnantaja- ja liikemiesjärjestöjä hyväksikäyttäen hyökkää ^? 'nyt laajalla rintamalla;ennenkaikkea ammattiyhdistysH tä vastaan. Mr;; Jodoin sanoi tämän saman seikan toisin noin puhumalla siitä, miten Canadan kauppakamari ja työn- •antajainiyhdistys'vaalivat ammattiyhdistysliikettä heikentä-.^ vää ja rajoittavaa lainsäädäntöä. _ - ^ : • Mr. Jodoin sanoi työnantajapiirien antavan vain huuli- " suostuvan siihen vain sikäli kuin laki todella pakoittaa hei-rdät^ kollektiivisesti .neuvottelemaan vtyölä kanssa. Tuomittuaan aivan oikein työnantajapiirien ehdotuksen lakiuudistukseksi, 'jonka mukaan ammattiyhdistykset "lail-listutettaisiin" niin, etä niitä vastaan voitaisiin pärjestää kal- . liitä javpitkäveteisiä Jodoin palautti.,kuu- ; lijainsa mieleen, että Canadan työväenluokka ei ole unhoit- 'tanut sitä, jotta ammattiyhdistysliikkeen ralcentamtsta vas-tdstettiin ja vaikeutettiin vissien'lakipykälien avulla,' ja että - sitä samaa menetelmää voidaan yrittää'vieläkin, jos työn- •antajapiirit onnistuvat saamaan tahtonsa lävitse taantumuksellisen lainlaadinnan tiimoilta. Kuten näkyy, "mr. Jodoin-on hj-vin tietoinen siitä, mitä on maassamme nyt tapahtumassa ja mihin työnantajapiirit. ' poliittisten kenttätyön tekijäinsä avulla pyrkivät. Välitetta- :. .vas^ ' tulkoonkaan tilanteen vaatimuksia. Toisaalta on kuitenkin V : syytävuskoa; ettäJcunmr. Jodoin näistä asipista- puhuu'ke- •vätlfalvella 'pidettävässä , CLC:n konventionissa, hänellä on • silloin rnopipuölisempiä ja. tehokkaampia ehdotuksia ammat- ^tiyhdistysväelle, mitä han nyt viitoitti torontolaisille liike- , miehille, , ' .. " , Vaikka valtionvarainministeri Fleming 'ei puhunut suo- :ranaisesti halaistuasanaatyönantajain ja työläisten välisistä suhteista täällä Canadassa, niin hänen koko puheensa sisältö liittyi kuitenkin saumattomasti siihen;k doin esitti puheessaan. Mr. Fleming,puhui Canadian Clubin kokouksessa Torontossa ja hän puolestaan korosti, että huomioonottaen kilpailun kiristymisen maailman markkinoilla, kaikenlainen teol-lisuusriita olisi Canadassa mielettömyyttä. Jatkaen edelleen tätä teemaansa mr. Fleming sanoi, että lisääntyvä erimielisyys työläisten ja työnantajain välillä voi kehittyä avoimeksi taisteluksi, elleivät osapuolet pääse asioista yhteisymmärrykseen. Tähän asti hänen esityksensä edustavat kaunista teoriaa. Kukaan meistä ei halua aiheetonta taistelua. Kukaan ei biisi rauhallisesta eteenpäinmenosta iloisempi kuin juuri työ- ' väenluokka. Muttajyöväenluokalla ei ole hallitusvaltaa tässä maassa, eikä se voi niinmuodoin asioita järjestää oman mielensä mukaisesti. Kapitalistisessa talousjärjestelmässä vallitsee viidakon laki, missä pienet j-a heikot joutuvat suurten ja voimakkaiden syötäviksi. Suurpääoman uskontunnustuksena ja päämääränä on enimmäisvoittojen tavoittelu. Tämä on täydellisessä ja sovittamattomassa ristiriidassa työtätekevien pyrkimysten kanssa, joiden tavoitteena on säädyllinen elintaso ja parempi elämä tieteen ja tekniikan kehityksen ansiosta. ^Cyöläiset tietävät, että he eivät saa heille kuuluvaa palkka- Y h d y s v a l t a i n p o l i i t t i s e l l a j a s o t i l a a l l i s e l l e ; j o h d o l l e - o n Ien alkanut käjrdä tajuttavaksi, minkälaisen ja miten voimakk a a n jäljen maailman yleiseen m i e l i p i t e e s e e n i ; j ä t t i v ä t 'H n i a n j a N a g a s a k i n > yllä räjähtäneet atomipommit. Se lentäjä, j o k a koneineen k u l j e t t i ensimmäisten' ydinaseitten helvetin-lieskat noiden ; j a p a n i l a i s t e n - k a u -T p u n k i e n taivaalle, käsitti tekonsa., joka^ tapauksessa käynyt._ UUDENTYYPPISTÄ M A R S H A L L - A P U A 1 K e n r a a l i ; G e o r g e M a r s h a l l i n nimi t u H ^ ^ majjiknansodan . j^ netuiS! i ; ' ^ r i k o i s e s " t i nk. M a r s h a l l - avun yhteydessä,; j o n k a p u i t t e i s sa Y h d y s v a l l a t t a r j o s i - t a l o u d e l l i s t a t u keaan a l i k e h i t t y n e i l l e m a i l l e : . M u t ta k u k a p a o l i s i ; saattanut arvata, että k e n r a a l i Marshallista; olisi apua vieläyhänen kuoltuaankin? rNäin on -sovittamattomuudcn'; nopeammin; hän l u h i s t u i muutamassa .vuodesv . s a _ täydelleen sekä moraalisesti että henkisesti, k u i t e n k i n — e l lei hän o l i s i pudottanut niitä, o l i - : si sen tehnyt j o k u t o i n e n . ' M u t ta nyt alkavat nekin p i i r i t , jotka ovat vastuussa, atomipommin; ulir reistä, ymmärtää^ että tehty olisi o l l u t paras jättää tekemättömäkr si, ehkäpä ei niinkään ihmisuhr i e n suunnattoman määrän .vuok- .si, vaan sen epäedullisen - v a i k u tuksen vuoksi; mikä syöpyi lähtemättömästi i h m i s t e n m i e l i i n. Äskettäin saateUiinÄni -jijikisHutben .haastatteltn-jonka^ken-rriali M a r s h a l l i n • sanotti in antaneen vähän.; ennen kuoiemaansa.v-^ meidän i. on luottaminen .-amerikkal a i s i i n h a a s t a t t e l i j o i h i n , : : o l i k e r i r a a - l i edelleen kiertänyt / j u l k a i s e m a s ta haastattelua- ennen- kuinr hän; o l i si k u o l l u t , r .Tällainen j u l k a i s u k i e l to v a i k u t t a a kuitenkin hyvin.- o m i l u ir seita, lausunto kun e i sisällä . m i tään; sellaisia^a^^ h y v i n . o l i s i voitu j u l k a i s t a jo vaikk a p a vuosi sitten. l l i i a s t a t t e l u l a u s u n t o a , lähemmin tiukastellessä. j o u t u u k i n väistämättömästi V päättelemään, että koko haastattelu on täydellinen 'väären-n. vsF viöiäpä; e n e n . Hiroshiman j a Nagasakin t u - i i o a j a t yrittävät pestä käsistään i h n i i s n o k e a ja.: p^yrkiessään puhdis- J . A . H e i n o , Sudbury, Ont.. täyt tautiimaan he eivät epäröi asettaa läa runnuntama. t a m m i k u u n 17 p n " i k u o l l e e n kenraalin s u u h u n . s e l l a i s ia 35 vuotta. I b i i n o j a , jotka «ovat heidän kannal- V i l i Kujansuu, Matta\va, On( , | l « J i n e d u l l i M a . Myös he käyttävät ta>ttaa lauantama, tammikuun i f a ' i i > \ . i k s e e n ' M a i s h a l l apua, \aikka-päivänä 65 v u o l l a . 1 k i n a i v a n uudella tavalla. Y h d y m m e sukulaisten j : i tutta-{ v a i n onnentoivotuksiin. TrTröTTnnnrjn5Tnr:B"öTi Ö Ö o o oiTörö : SYNTYMÄ- l \ PÄIVIÄ' | Mitä muut sanovat " . M E E M M E T I E N N E E T . . ." -Koko .tämän koristen Mars-hali^ haiistatteUm y d i n on siinä, että .iMidottaessaan ensimmäiset atO:; r m l p o m m i n s a J a p a n i i n a m e n k k a l a i - billa s o d a n j o h l a j i l l a ei ollut aavistustakaan, •että nuo, aseet .tekisivät, nrin kovMn ikävää:jälkeä,.,Mutla^ot^- " M A A N P U O L U S T U K S E N " HOL.MOVS Y h d i s t e t y n K u n i n k a a l l i s e n Insti , , . , . . , , ^ •, ,,i..„,„ A tnk.uimme suora lainau.s: Kenraali t u u t i n kokouksessa marraskuun 41 ., , , kai malttinsa takaisin' kenraali Groves. K u n m u u a n tiedemiehistä m e l k e i n kyyneleet silmissä tuli juosten p a i k a l l e , koska odottamattoman; voimakas räjähdys o l i t u h o n nut ."nollapisteen" lähellä kaikki hänen havainto- j a mittausvälineensä, Groves lohdutti mie.stä: " N o , jos työvälineet eivät o l e py.synett koossa, paukku'; on o l l u t a i k a ; vahva. J r p o m m i n t e h o n - n i e : j u u r i halusimr mekin saada " s e l v i l l e . "_ Tällaisel^liyat^yininela2at--.tark=i k a i l u a s e m a l l a , joka sijäitsn yhdeksän k i l o m e t r i n ; päässärpomniinvrär: jäyttämispis^leestäTIMutta- iiyt,;^^^^!^^^ lemansa; jälkeen julkaistussa haasr tattelussa " K e n r a a l i Marshall ker-toii että amerikkalaiset eivät;• t u n - ; teneet .pomminsa tehoa, pudottaes-saan sen ensi kertaa J a p a n i i n . . ." E I E D E S M a c A R T H UR T I E N N Y T . . . E i ole tilaa tässä yhteydessä käydä esitetlemään y k s i t y i s k o h t a i s e s t i : k a i k k i a -niitä päättömyyksiä, j o i t a ' k u o l l e e n k e n r a a l i n suuhun on s i j o i t e t t u ; ; Otettakoonmiistä k u i t e n kin yksi esimerkki; " V a s t a muutamaa minuuttia ennen - n i i d e n (so: atomipommien . - - A I R , ) käyttöä sai k e n r a a l i M a c - A r t h u r ^ tietää", että J a p a n i i n pudov tettaisiiiT atomipommi." M a c A r t h u r oli Hiroshiman ja N a g a s a k i n pommitusten tapahliies-. sa\ l i i t t o t u t u n e i d e n Tyynen meren rintaman ylipäällikkö. Mutta hänkään ei siis liennyt koko asiasta' h e i s i n o h j a a m a s s a ' j a hänen äitinsä n i m e n mukjAn k a s t e t u s s a . ( , ) " E n o - la Gay"-pommittajassa vain vaarat-loman, muodostelmastaan eksyneen v^viholliskoneen; K e n r a a l i ; M a c - A r t h u r i n : väärään": . t u r v a l l i s u u d e nr tunteen, herättämiseen^^^^^p sotajuonen :;saaltaa:sanoa^7v^^ n e e n s u u r e n m o i s e s t i . — - v a r s i n k in ottaen huomioon, että hän sai t i e don kok<rasiasta "vasta muutamaa m i n u u t t i a ennen n i i d e n käyttöä". % O'. o O'.: KODIN PURISTA TOIMITTANUT EEVA y :'i.Ti;:-ti^:;5j^?i3;;&;';?^ Mustatkin hoitavat terveyttään o ' o m E N T I S T A L I K A I S E M M A T KÄDET _ Jungk-^ osoittaa teoksessaan I i t . k u i Sten-; vi rällisten t.^: asiakfr j o j en avulla,; että J a p a n i n , antautuminen o 1 i / va I n : aj a n ky sy mys. Sen ; mer i-yhteydet olivat käytännöllisesti katsoen : t u h o u t u n e e t j a koko - m a a oli hitaasti kuolemassa ; nälkään: Y h d y s v a l t a i n ilmavoimat ryhtyi täydentämään saartoa miinoittam a l l a J a p a n i n satamia,;"mutta muuan amerikkalaisista; s o t i l a s j o h t a j i s ta keskeytti tämän toiminnan y h dellä n i m i k i r j o i t u k s e n s a pyyhkäi-syllä "Hän l i e s i "paremman kein o n " : - - . atomipommin. "Satamien m i m i t t a m i n e n e r : : o l e - . s a n k a r i l l i s ta cikäilmavoimien arvon; m u k a i s t a ", p o i u s t e i i hän päätöstään. Tämä mies oli k e n r a a l i ; L a u r i s Norstadii nykyinen A t l a n t i n - l i i t on Euroopa.ssa olevien j o u k k o j e n y l i päällikkö. Ki tarvitse omata suuriakaan ennustajan; l a h j o j a -sanoessaan, ettei U S A n sodanaikaisen . j o h d o n onnistu p o s t d k a s i a a n . a l o m i r i k o k s e s l a a n. onnen k u i n "m4uitamaa m i n u u t t i a " , Jun^'k luonnehti atomipommien a i k a i s e m m i n ! j käytön nam. " J a tuhansien mitä K u i t e n k i n juuri kenraali Mac^j k o r k e i n t a tunnollisuutta edusla- A i l h u r | o l i jo kaksi k u u k a u t t a en? j vien yksilöllisten toimintojen sum-ijon. w; pommitusta a l l e k i r j o i U a n u l i mii j o h t i l o p u l t a tekoon, j o k a osoil-kaskyn, jossa k i e l l O l l u n i l m a v o i m i a I t.uitui pöyristyttävää suuruusluok-toistai, seksi pommittamasta H i r o s h i - : i k a a ^ ,o .maa; j a ; N a g a s a k i a . ^ M i k s i ? ; Senvuok-.j i i o t t o p u i n d e k s i ." .^j., elia mainittujen - . k a u p u n k i e n , ,\iutl.i vielä likaisemmaksi käy vaestö-rsa^at;trisfiTr-tii ud i tet:tiiaH.+H-va l : i .M.iishali kertoi, eitä a m e r i k k a l a i s e t ' ' ' * " " ' ' * ^ " ^ " " ^ ^ ^ r ' ^ ^ ^ - -^'^ t o d e l l a k i n , ' asettamalla perättömiä lausuntoja Jdr.J_£uuiuiJi.,vauvajalle, j o k a ei voi enää Itseään; — . A . . I ; R. Ghana on astunut itsenäisenä v a l t i p n a ; i h m i s t e n tietoisuuteen. O n ehkä:miel]enkiintoistaAsaada : tietää asiaturitijanrvkuvauksenli p e r u s t e e l la ; k u i n k a ; s e n mustaihoiset kansalaiset kauneuttaan - h o i t a v a t . ~ ^, —^'^ . Ghanan;, naiset käyttävät mustaa - p u u t e r i a s i a ^ i s e on --hy-viffniärkeätä ainetta heidän käsityksensä m u kaan kauneuden -lisäämisessä, sillä he saavat tummaan ihonsa himmeyden, siis aivan ^samassav; t a r k o i t u k sessahan valkeatkin naiset käyttä-vät: puuteria i h o n k i i l l o n poistamiseksi. Mustan; n a i s e n ; ylväs r y h t i , h i l l i t t y - l i i k e h t i m i n e n j a s u l a v a : kävely-johtuvat lähinnä siitä, että hän kantaa ikaikkikuörmansa: • / p y y k k i - vaatteita,: j a m s i n . j u u r t a , palmun-lehtikasojayvkassavan varsia päänsä päällä;; K u n on kannettavana s u u ri tai p i e n i k i n :kuorma.päälaellai:vei voi liikkua ; h y p p i e n j a k e i k k u en miten tahansa, vaan on pysyteltävä a r v o k k a a s t i . p p : m e l k e i n l i i k k u m a t t o m a n a , ' h a r t i a t k a u n i i s t i jännit-lynej^ nä.. Mustan; naisen kauniiseen kävelylapaan-vaikuttavat tietysti vielä sandaalit j a hänen kapea m a : : bunsa, n i l k k o i h i n asti. ulottuva h a meensa, :.joka:;estää: l i i a n . r a j u t - l i i k keet. Vastasyntyneen: tytön vaatettaminen alkaa: j o . v i i k o n vanhana, j o l l o i n tyttölapsi saa ensimmäiset; nai-senmerkkinsä,' k u l t a i s e t korvaren-; kaat p i e n i i n m u s t i i n k o r v a n l e h t i i n - s ä . S a m a l l a : hän saa kapean p u n a i sen helminauhan k a u l a a n s a / j a polv i t a i p e i s i i n s a samoin helmistä tehr: dyt polvirenkaat; desta näkyy vanhempien maku ja v a r a l l i s u u s . Tytön kihara tukka " vedetään" suoraksi^ j o k a j^uuntaan j a jäykiste;-, tään j o l l a k i n rasvalla tai myös ,sa-] veliä^ja mudalla. M a h d o l l i s i n i i n aa p a l j a a k s i saadulle päälaelle asete^^ taan kumolleen käännetty k u r p i t - sankuoren puolikas, j o i c l ^ t e t ä ä n^ h u o l e l l i s e s t i edellämainituin ,tay.oirr k o v i t e t u l l a t u k a l l a . Sitten koristetaan tämä omalaatuinen hiuslaite k u l t a i s i l l a , suuripäisillä neuloilla, j o t k a pistetään siihen upeasti k ä l -: l e l l e e n . T o i s i n a a n taas ajetaan tytön pää kokonaan paljaaksi, t a i myös r u u t u i h i n , joka toinen M'uutu: kähärää • v i l l a v a a tukkaa j a j o k a t o i n e n irius-taa kiiltävää ihoa. A i v a n paljasiläl?' l i k s i ajellut tytöt ov^f^lhjiieellisen näköisiä, ikäänkuin niin liehgist^- neitä, että heistä^on aine k a r i s s u t - aivan tyystin -pois. Yleensä nämä mustat tytöt ovat k o v i n h o i k k i a k i n. J u h l a - a s u n n\erkkinä on m u s t i l la tytöillä, kalkkikivellä vedettyjä valk o i s i a v i i r u j a j a k u v i o i t a käsivar?: sissa j a selän yläosassakin. K u i t e n k i n voi - v a l k o i s e l l a l i i d u l l a koristautuneen: nuoren naisen tavata a r k i - päivänäkin. S i i l o i n jo 'kaukaa tietää, että hänellä on .jokinrilonpäi-vä, tai v o i p a hän y k s i n k e r t a i s e s ti o l l a vain i l o i s e l l a , mielellä; sen suurempaa syytä ei t a r v i t a. Jos hän taas on vihreäksi vedetty, ei o l e syytä p u h u t e l l a häntä k u ten . tavallisessa ; m i e l e n t i l a s s a ole- ; vaa,; sillä hänellä on s u r u a ; ; ehkä e i • ; kuolemaa tai s a i r a u t t a vaan pelkää: m i e l e n h a i k e u t t a , j o k a ei i l o a siedä. V M u s t a - n a i n e n ; : p i t ä ä r k o r e i l e m i s e s - ' päivänä p.ti B r i t a n n i a n ^''"""'«kon-1 - yksinäineA B c 2 a p n m m i f t a i a J L l . L u u l u i i i . ^ a m a j al t r o l l e r , k e n r a a l i l u u t n a n t t i ^M' J o i . i ; ^ ^ ^ ^ . '^^^^^^^^^^ ,„kuun 6 päivänä 1945 ' puolustaa itsehi Cowley Lontoos-a luennon, m.nka P ^ ^ , ' i keskellä kirkastrr pä.vha I l i r o s h i - - yhtevdessa han v a r o i t t i , •;<^^;«^^ i " ' 1 , , , ^ , , ; , harvi- " i ^ " ^«'ivaalle, vaivautui U..skin k u - _ Las.ku.Uim ellei peiäli me:;khy.lämme. : t a i -jos; .käytetään j m e g a t o n i i o n l m e j a ; . .nvo;; joudunvnie! pakosta häviölle j a sitä seuraa on 'uettomuus". Luennon esittämänä a j a t r k s e n a ' l ' " tietämättä, m . ta oli 'että megaton (ydinasepommm ^^^^^^''^^ N i i n harvinaista e voimayksikön'määritelmä) pommia olla enaa tottakaan. Onhan l o - d i s l c i t a ; jotka v p a i v a n s e l v a s t i . k ur 'möavat kÖnraiili ;^^^^^^^^^ a i n i l t l a a l u i s tV ' [ koko hi.stonassa — j o u k k o sotilas-i j o h t a j i a ;.kayltamäs.'5ä •uiideiuyyppis-se vair e l l e i se Ky-symys on sii.s loppukädessä eri luD*kkien välisistä eduista j a niiden aiheuttamista,yhteentörmäyksistä. _Mutta samalla ' kertaa on ky.symys myös maamme kansalliseduis-ta. -Kukaarh'^oi-aUarvioi'"ulko-'^ maankäuppamme "Merkitystä ja tärkeyttä. MUtta tärkeintä on sittenkin _§uMi>n käuppaiTi-lisää, elleivät he järjesty ja vaadi parannuksia järjestövoi-mansa avulla. Tässä kohtaavat toisensa suurpääoma ja työtätekevät — kapitalisti- ja, työväenluokka, eikä mikään voi poistaa tätä ristiriitaa kapitalismin olosuhteissa. Mutta mitä ehdottaa valtionvarainministeri Fleming? Puhuessaan taistelua "mielettömyydestä" sekä työnantajain Ja/_työläisten^välisen taistelun ^alttämisestä; mr. Fleming sulkee"'tahaJlaan silmänsä syiltä tosiasialta,- että työnantaja- - ' piirit hyökkäävät riyt-rajiistfja laajalla rintamalla työväen- _ .1'ikettä, erikois^ti amnialtiyhdisty'sliikettä\^astaan,-kuten A^a ' mr. Jodoin aivan pikM^n .totesi: Jä vedotessa^tässä tilan^^ iv" _ sa "suureen yleisöön" luokkarauhan säilyttämiseksr, mr.'Fle-'^-'%ie —kotimaälsa. Jos Työläisil-^^ , — ' ming vetoaa asiallisesti puhuen siihen, että työläisten täytyisi lä ja farmareilla, ei ole pienten r> ' kauppakilpailun, kiristymisen nimissä alistua suurpääoman — , ede^ä siihen,^ että heidän unionturvaansa heikehnetääriK;^; . mikä alittamattomasti tarkoittaa työtäekevien elintason huonontamista. - ^ Ja .ettei kenellekään jäisi mitään epäselvyyttä, mihifismi-* --Flenriing todella- pyrkii, hän vaati mahdollisimman voim^k- 1^.; ' .kaasti ^kustannusten" alhaalla pitämistff,^mikä ahtaa porva-f\ " ' ripropagandisteille tarkoituksellista tukea siinä, että "pal- 1'^ ' ^ kankorohikset vaarantayat ulkomaanmarkkinoitamme ja sik- "l-^.'/' isi he ovat pahasta". v ^,Valtionvarainmini.steri Flemjng tieiää Juonnollisesti että m I M Ä {y\ ^ suurpääoman suuret ja yhä kasvavat voitto-osingot sekä ny- % i ^»'^^.^^«tön .yärustelukilpailu ovat.' todeHisia kustannus-vast^ ian ..ei- t u n n e t a : mi.laän .puoluij-tuskeinoa, • Ganadalarnen lähetystö; • j o l i on k u u l u i ulkoministeri ' G i e e n , ' - v a l - - t i o n v a i a i n m i n i s t o r i Fleming " ja p u o l u s l u s m i n i s l e i i Pearkes .seka a l a s i h t e e r i Robinson lapasi P a r i i sissa N A T O - l i i t o n muita edustajia hyväksyen - j a - antaen lupauksen, että Ganada- tulee käyttämään.. 400 miljoonaa dollaria ääntä nopeammin kulkevienvlentokoneiden hank-k i m i s e k s r N.'\TO-c£kaadereille. ; Canada suostui käyttämään y l i k o l m a n n e s m i l j a r d i a , dollaria . B r i tannian varoituksista välittämä T a v a l l i n e n äly sanoo, ett kääii lentokone voi nultoinkaan lentää nopeammin • tai^k^upailla o h : j u s t e n : kanssa milkä/kulkevat: faih l;»slisella nopeuderfiv j a -,koikou-de. ssa. Hyökkäykses:äkähn ei lentokoneista ole .sjjurla apua M i k s i s i t t e j P s c l l a i n e n lupaus ann e l t i i n ? ,..•>-' Epäilemättä tämän lupauksen an l a j i l l a oli parhaat mahdolliset aikeet NATO.n . m a a i l m a n l a a j u i s ia apua silmälläpit^äen. .Mutia hc erehtyivät siinä mitä t c k i v a l , Ja su u l i osa tä -.lä ,S4Q0; m il j oon a n ,su m masla käytetään la-sianluntijain 'selostuksen mukaan sellaiseen t , i r - koitukseen,:mikä,;tulee. pakosta epäonnistumaan ennen valmislumi.i-laan. — Guelph Mercruy. UI mu o v i s l a vai m i s l e t tu kaaa- kaupungin ; a s u k k a i s t a mciio-.i kuorma-auton : o h j a u s h y t l i ; painaa maan .suojakaivantoihin —( j o t k a , noin 400 paunaa kun vastaavan muuten, eivät/-to.sin. m l U i a n a u t t a r r i i i e t n i l i sc neelkaan. K a i k k i näkivät Paul T i b - i . n . j . i - ' - , i • i Arvatkaapa... tannusten (tavarain hintojen) nousussa. tulojen vuoksi riittävästi varoja omien tuotteidensa hyväksi-, käyttöä varten, niin mikään ulkomaankauppa ei pelasta meitä kansakuntana uudesta " y l i - jäämäpulasla". Kansakunnan ja myös valtioin edut vaativat sekä työtätekevien yhteiskunnallisten oikeuksien tiirvaamis-tata että 'tulojen huomattavaa korotusta ' työläisiJlo, farma.- reille •^ja s muillepikk^eläjille. Siis.^myös kanöallisetujeh'kgn-kan-työlätokevipn t a i t e k i n ' ; kcikcise-n väitteen. E D U . S T A J A R O B E R T J U N GK - - U SCI mmi l i e - . 1 u ki j o i s ta m m e -nimi R o b c i l Jungk leinee tuntematon, vaikka hänen tärkein Keoksensa,! ensimmäinen maailmassa k i r j o i t e l tu: täydellinen: atomitulkimuksen historiaj-on> ilmestynyt suomennet-i lunakinnimellä -'Tuhansia aurinkoj a kirkkaampi'". Jungk "valmistautui työhönsä-keräämällä . v a l t a v an määrän m a t c n a a l i a , haaslaltelemal-,' Ia j o k a i s t a vähänkin'' h u o m a l l a v a r a - K paa ameiikkalaisla aloniiliede-' miestä ija^ sotilashenkilöltä,- kaikk i e n asianomaisten.-perheenjäseniä, j j o p a penkoi luvan- saatuaan; lävitse: naiden kirjeenvaihdonkinv Tuloksena ;oli; dokumenttiteos;: j o n k a ::lodis-tusaivo on kumoamaton. J u n g k kertoo ensimmäisen koe-poinmin laukaisemisesta Nevadan autiomaassa mm. seuraavaa: " J a sitten kaikki kävi uskomattoman nopeasti.; K u k a a n ei. nähnyt itse atomisalaman välähdystä, vaan ainoastaan sen häikäisevän: kajas: tuksen taivaalla ja v u o r i l l a . Ken senjälkeen uskalsi: katsoa;; hän::näki huikaisevan . l u l i p a l l o n ; : - ; j o k a Jaaje-ni laajenemistaan, "Hyvä Luoja, ovatko ne pitkätukkaiset:päästäneet (\hjakset käsistään!" huudahti m u u an korkea-arvoinen upseeri. Carson M a i k i teoreettisen osaston pätevim piä kykyjä, ajatteli -— v a i k k a hänen järkensä sanoikin» toista — että t u l i p a l l o laajenisi laajenemis taan kunnes se a h m a i s i s i itseensä taivaan j a maan . . . K e n r a a l i F a r - r e l . "Koko maailma oli hukkua huikaisevaan valoon, jonka kirk k a u s _ _ o l i monta, kertaa suurempi k u i n keskipäivän auringon. Kolme .kymmentä sekuntia myöhemmin kuuifi&räjähdys, ilmanpaine iski i h m i s i i n j a esi"nejsiin,_ja m i l t e b he l i sen jälkeen_kuului-_kovaa, J t a m - moltavaa-yhlämiltaista j s d i n ä ä , ^ o^ ka' o l i - k u i n - v a r o i t u s ; _ _ ^ i D e R ^ v i i meistä luomiot37~jarse sai meidät .^ir^;«\iv;,u.:;, K u n ^ lyttö"~^itien osaif-kävellä, ta, m u t i a kenties hän pitää vielä p a l j o n enemmän h a r v i n a i s i s t a her-! k u i s t a . Niinpä • k e r r o t a a n : ikarkea-i h o i n e n musta nainen o l i häpeissään •fkoska:^änd Mutla;>kun hänen aviopuolisonsa a n - ' toi; häri^llie'laiija;ksiu ta hän. v o i t e l i s i kehoaan ;sillä, hän pani voiteen pataan j a - s ö i s e n ./ ^(V> f -VV, ^ ^ ^ ^ k u k a pitää s i i u i , cllä lap.sct käyvät koulua. puetaan hänet, hieman täydellisem min-. 'Hän: saa- kapeaa,- punaisen- vaa-t e k a i s l a l e e n , joka kulkee; j a l k o j en välitse j a onv k i i n n i t e t t y edessä ja l a k a n a ; ; : lanteiden >ympäri• .kiertävään i k o r a l l i n a u h a a n . Tuo ; vaate e i t i e t y s t i huolettomalla;; k a n t a j a l l a an pysy aina ..sille t a r k o i t e t u l l a p a i k a t: laan,: vaan : j - o i k k u u . punaisena hän^ tänä;^.muslien:ijalkojen välissä, v v ; ^ I s o i l l a tytöillä on mabu. Se on suorakaiteenmuotoinen kangaskappale,' j o k a kiejtaistaan r l a n t e i l l e j a: •sidotaan n a u h a l l a . ' A i n a se on n i in alhaaHa, että sen j a navan •välillä on paljasta: ihoa ainakin kämmenen levfiydeo-verran. • ' - K u t a isommaksi tyttö kasvaa sitä enpminän hänellä; on k o r u j a : . H e l m i n a u h o j a k i n : hän ;saattaa kantaa: n i i n monta.;kuin' m i h i n varat r i i t tävät;: kunnes .;;pääsee miehelään; A v i o v a i m o l l a saa o l l a vain yksi a i noa helminauha. Musta mies antaa tukkansa t a v a l l i s e s t i kasvaa melko; l u o n n o l l i s e na, mutta k u i t e n k i n hänellä on s i i nä usein partaveitsellä ajettu j ar kausTT^Muslan n a i s e n kampaus vaa-. l i i paljon, työtä;; j a ; a i k a a k i n . T a v a l l i s i n arkikampaus on parikymmentä lyhyttä l«ttiä t a i oikeastaan hiustupsua, jotka ovat jäykäksi k i e r r e t y t k a r h u l a n g a l l a . J u h l a k a m^ paus on t i e t e n k i n vielä monimutkaisempi. ^ , E r i k o i s e n huolellisesti somistetaan naimaikäisiä tyttöjä sitä j u h laa v.varten, jossa heidät, näytetään koko kylälle,: sillä - tyttöjen . k o m e u - SiTÄIIIIIIIIiliiJlllllillJ JA V A A R A S E L O S T US •^Yhdysvaltain entinen p r t s i d e n t ti H e r b e r t HooverJ-jonka aina väitet-; l i i n puhuvahi- totta,- tunnustaa te^r neensä virheen a i n a k i n yhden; k e r ran- eläissään. Hän; o l i päässyt nuoruudessaan geologisen, r e t k i k u n n a n V palvelukseen muulinajajaksi ; j a «räs-muuli k u o l i ; Hän k i r j o i t t i , että muuli l o l i ; v a s e m m a l l a ; t a k a j a l a lr l a a n •kynsinyt oikean korvansa t a - kao.saai j o l l o i n jalka oli: joutunut l a k e r r u k s i i n suitsen remmiin ja m u u l i tukehtui k u o l i a a k s i . ' ;Sisäminisleri ei; iuskonut; raporttia todeksi ja määräsi HooveVin maksamaan j n u u l i n h i n n a n $85. .— -Vehnän, ohran j a m u i t a siemen-lajeja ;on löydetty; j o i s t a k in ; E g y p t in vanhimmista hautaholveista. — Neuvostoliitosra on a l e t t u v a l mistaa j o h d i n a u t o j a ; j o i h i n v m a h t uu 200 matkustajaa. vaistoamaan,,että me, maan mato- .stH, olimme uskaltaneet häpäiseväl-ni tavalla kajota v o i m i i n , j o t k a tähän asti olivat olfeet K a i k k i v a l t i a an hallinnassa . ) ' . "' Lainatkaamme vielä palanen saman kokeen kuvauksesta: " J o p a niinkin ^viileä järkimios k u i n E n r i c o F e r m i , j o k a edeUisinä v i i k k o i n a käydyissä kesku.stduissa oli lyötovereilleen .sanonut: "y^lkää kiusatko m i n u a ' t u n n o n v a i v o i l l a n n e. Tamahan on sentään kauhista fys i i k k a a ' ' - — o l i syvästi järkyttynyt. Hän joka' c i o l l u t m i l l o i n k a a n sall i n u t kenekään toi.sen ohjata' a u toaan,- t u n n u s t i nyt e t t e i hän ,kyen-| nyt itse ajamaan takoisih Los Ala'-- mosiin j a , i.stuutui k u l j e t t a j a n v i e ; ; fcf-ii ^ . ' r , K a i k k e i n nopeimmin'^sal PÄIVÄN PÄKINÄ Tapaus: "Valkoisen hevosen varjo" J o k i n aika sitten hätkähdytti kai k k i a • aja t l e l e v i a ca nada laisia v u u-l i s t i e t o , e l i a ; jättiläiskokoinen. amer i k k a l a i n e n autoyhtiö (GM) o l i kieltäytynyt; esiltämästä^^:; s l a u k s q s t a ^ v j i L m i s l e l l u a TV-näylel-mää siitä syystä, kun yhtiö ci ty kännyt näytelmän sisäljiistä. ~' K u t e n - o n nieidänkiii—Ichdessänv rme ' k e i ' f t t t u - ; C C a n a d a n r y l ^ r a d i o -(CBG-) esfinlyij^ällöin kiitettävällä - t a r m o k k u u d e l l a " / j a esitti tämän "Shadow-öf a_Pale H o r s e " (kaiketi " V a l k o i s e n hevosen varjo) näytelmän siitä huoliiiiätla, vaikku ^k.o. yhtiö kieltäytyi tämän esityksen makfuimifscsta maino.stuksillaan. Tässii yhteydessä meitä ci k i i n nosta iriiinkään paljoa .tämän näytelmän sisältö j a t a i l c o l l i n c n ta.so. Riittää kun l o l e a m m c , e l l e i se s i sällöltään ollut niinkään " r a a k a" k u i n . monet jännärit, vaikka-yhtiö kieltäytyi sen esittämisestä f i l m i s s ä : esitettyyn ;;hirllämiskohtauksccn vedoten. T o i s a a l l a k a i k k i tätä- näytelmää seuranneet myöntävät kcr-. naasti, että monta l a i l c e l l l s e s t i kehnompaa tuntia he pvat T V : n s a ää-; ressä ^istuneet. ; ; / Olkoon näiden asiain kanssa k u i t e n k i n , n i i n \ t a i näin, m u t i a ' p c V us «is.,. r i n ja k e n e n ; hyväksi suuryhtiöt sensuroivat j a ; k o n t r o l l o i v a t meidän TV-olijelmistoamme'yleensä?:: O l i ko " V a l k o i s e n hevosen varjo"-tapaus e r i l l i n e n v y a i v k u v a a k o se-'yleisesti käytännössä olevaa lapaa? K o n t r o l l o i k o k a i k k i v o i p a d o l l a r i sen, mitä m e i i r e " TV:stji^ suvaitaan antaa ja mitä ^ a n n e t a ? -Onko^ " d o l l a r i - t t i r - T n t l l u l j a mädännyttänyt^ T V - o h j e l - m i s t o n k i n s a m a l l a _ l a v a l l a k u i n ^e o n i l u r m c l l u l * a m m a t t i p a i n i n ' j a i i a m - i n i i t t i u r h c i l u n ' yleensä? - ^ Eräs vastikään " i l m e s t y n y t amer i k k a l a i n e n j u l k a i s u kertoo, miten erään hyvin; tunnetun: dramaattisen TV-näytelmän järjestäjäyhtiö asiaan suhtautuu. Väiteltyään näytelmäkirjailijan: kanssa^: eräästä näytel-mä^ lä, k.o. sponsor- e l i järjestäjä-yhtiön edustaja k i r j o i t t i k i r j a i l i j a l le k i r j e e n : , , / " M e i d i i n i a v o i t l e c m m c on yhtiön kuva (image). Me haruamm*e muodostaa mahdollisimman ystävällisen'' kuvan. M c emme halua loukata k a t s e l i j a a emmekä kehittää.'epäystävällistä suhtautumisia tuotteisiimme, ts,- minä en .perusta rahtuakaan siltä minkälaisen dfamaat-. tison v o i k u l u k s c n näytelmänne loppu antaa. Teidän näytelmänne l o p - -täkin heppua ( s l o p ) : : j o s s a k i n ; j o U a l a C l i m a x osti sen j a m y i - :^ on puolidollaria taskussa minun tuotteitani varten, se on; s i l l o i n Väär i n ja se j ää pois. Väittelyn l o p p u ." Melko selvää puhetta! Mikä ei ;mainostajaa syystä t a i toisesta m i e l lytä, sitä ei l i i o i n yleisölle anneta! Canadian Tribunen pakinoitsija L e s l i e Morris kiinnittää viimeksi ilmestyneessä - numerossa huomiota tähän samaari ilmiöön ja viittaa e r ä i s i i n y h t ä r ä i k g i s i i n esimerkkeihin ^seuraavasti: " P l a y h o u s e 90" näytelmässä o l i - sana "kaasukammio" kuvat-lJu'aa., laatiia olev«i j i i erittäin Jär- pu on kii.staa aiheuttava. Sen y u o k - |<cä'ky.^ymy.'i bntämil:' Mi.ssii 'inäli- .si ao on väilrii,!'.'Jos " s e l o u k k a a "yh-" taossa^-Dachaun ja Buchenwindin hirmutapahVumia, Näytelmän yksi sponsor- : e u m a i n o s l a i ( j 5 s : o n i k a a s j^ yhtiö. N i i n p o i s t e t t i i n sana-^kaasu-kämmia'\^ jttei j o k u _ " h e p p u " v £ täisi sellaista johtopäätöstä, että kaasua voidaan käytlää_ i h m i s t en t a p p a m i s e e n k i n . " J o t k u t TV-ohjelmah ' tuottajat suuttuvat j a puhuvat asiat h a l k i. Y k s i heistä k i r j o i t t i: "Se on m i n u n tietääkseni ainoa t a i l e e n h a a r a missä l i i k e a s i a t kapuavat niin nopeasti j a häpeämättö-mästi samalle vuoteelle. T e tiedätte kumpi niistä tulee v i e t e l l y k s i ." ] . : Eräs /TV-näytelmien k i r j o i t t a j a sanoo:', " E t t e voi k i r j o i t t aa T V : t a varten tuntematta alinomaa, että j o k u katselee olkapäännc y l i ," • Hän tietää mistä puhuu. Hän " k i r j o i t t i näytelmän "Sumu" (The F o g ) , kuolettavasta kaasusta, mikä l o p u l t a todettiin suuren, tehtaan; s a v u p i i p u s t a t u l l e e k s i m y r k y l l i s e k si kaasuksi. S e ' o s t e t t i i n ' "Studio O n e" Qhjblmistoon. i W . e s t i n g h o i i s e ' ' l i y i k^ yhtiölle.. Yhtiön ohjeiden mukaisesti k i r j a i l i j a k i r j o i t t i näytelmästä u u d e l l e e n 40 sivua, riistäen todell i s e n sisällön siitä, mutta k u n y h tiö v a a t i - s u m u n k i n p o i s t a m i s t a näy-; telmästäiniin s i l l o i n hän käveli *vi-hapäissään pois. Yhtiö omisti hänen näytelmänä j a k u n ; se l o p u l ta e s i t e t t i i n , i h m i s i e n tekemästä p a - - heiden myrkystä t u l i vaaraton pa-hentaja, viaton luonnonilmiö j a l ä hiseudun suo . . . Tällaista on siis " d o l l a r i k u l t t u u - ri".—Sillä ei ole - s u u r t a k a a n e r o a - verraltuiiä niihin aimtiattipainei- ' h i n , mTssä_ v i l l i n ' l ä n n en elokuvien ' m a l l i i n " ^ j u T l m i e s n o f e a J y ö ^ p o t - kii-ja=^puree aikansa ja sitten " h y - t lT vä" mies, j o k a ihmeenrstäJ<yllä, e i .saa naarmuakaan^potkuista, lyönneistä j a _ p u r e m i s i s t a , s e l v i y t y y k u i - „ a c = l e n k i n yleisön suureksi riemuksi ' " v o i t t a j a n a " ! M u t t a missä määrin ylläesitetyt- \ e s i m e r k i t kuvaavat todellisuutta yleisestä käytännöstä? • . Amerikkalaisyhtiöt kuluttivat v. 1959 $1,315,000,000 TV-mainos- J u k s e e n — ja se on hirveän suuria ral^asumma. Ilmoittajat maksavat siis v i u l u t ja määräävät l u o n n o l l i - ' sesti myös tahdin. Suuret mainos-yhtiöt ovat kiintyneitä taiteeeseen, v a i n sikäli k u i n siitä o n ' n i i l l e ta-', l o u d e l l i s l a hyötyä. " M c o l e m m e lii- /; kemichiä ja, ostamme (TV:ssa) mair; i nosaikaa l i i k e t a r k o i t u k s i i n " , ' sanoi heistä y k s i . ."Meitä ei k i i n n o s t a taiten cdisthminon (sp^sor). ' ' , ' :; •';Tä? k o r u l o n t ' q n , k e r t o m a a . '' i — Känsäkoura. mmm mm si sen, ,3amoinlRlnyhuosc;00.' Liipujl^
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 14, 1960 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1960-01-14 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus600114 |
Description
Title | 1960-01-14-02 |
OCR text |
M
. ..-r^ ' " . , ' , . ' , . ' . . . „ .....v . , C • ' " . . . : v..>.-^.,.- - ! : •
V^Sivu 2;''^" ' Torstaina, tammik. 14'p. — Thursday, Jan. 14, 1960
VAPAUS
( L t B E R T Y ) — Independent Labor
Organ ,of Pinnish^Canadlans. Es-}
t a b l i s h e d - N o v . 6.' '1917.> AUthorized
as second class Tmail by the° Post:
Office Department, Ottawa. >Pub-';
lisfied thrice xveekly: Tuesdays,
Thursdaysand?Saturdays;by Vapaus
\Publishing Company L t d . , at 100-102
E l m St. W., Sudbury, Ont., Canada.
cTelephones: Bus. O f f i c e OS. 4-4264;
E d i t o r i a ! Of f ice OS.; 4-4265.)Manäger
E. Sölcsi. Editor W . Eiclund. l ^ a i l i ng
address: Box'69, Sudbury, v O n t a r i o .
Advertising-_rates upon application.
T r a n s l a t i o n free of charge., ,
^' ' T I L A U S H I N N A T : " .
Canadassa: 1 vk. 8.00.6 kk. 4.25
3 k k 2 50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.00 6 kk'. 4.80
Suomessa: - 1 vk. 9.50 6 k k . 5.25
Fleming jä Jodoin
iten voima
iröshiman ja
Canadan ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestön
(CLG:n) presidentti Claude Jodoin, ja liittohallituksen raha-asiain
ministeri Fleming pitivät" maanantaijia Torontossa
\ puheet, joita sietää^innastaa~toisiinsa, silla ne kuvaavatjni;
tä-011 tulossa ja^ mihiji suuntaan kehitystä pyritään, joTita-
-rrmäan.-? ':=^^ /' ~ ' . '~ "
''~Ottakäamme~ensiksi mr.'-Jo(^oinin''^he—Tässä" yhteydes^
^sä on syytä~kbrostaa, että kukaan"ei ole tähän^ivään meff^
nessä nähnyt aiheelliseksi "syyttää" mr. Jodoinia liiallisesta
radikaalisuudesta' tai vasemmistolaisuudesta. Toisaalta on
^^^^ f h
viittaavat voimakkaasti siihen, ,että mr. Jodoin ei ole poliittisesti
kallistumassa vasemmistolaisuuteen. ^ -
, Mutta kaikesta^tästä huolimatta hän esitti puheessaan
ajankohtaisen ja todella tärkeän varoituksen, mihin kannattaa
kiinnittää vakava huornlota työväenliikkeessä yleensä.
' Puhuessaan Toronton kauppakamariklubin kokouksessa
hän varoitti,-että Canadan työnantajain ja työläisten välillä
on kehittymässä vakavia taisteluja. Hän osoitti aivan oikein,
. että- tärpän kehittyvän ristiriitaisiiuden ja taistelumahdoUi-suuden
todellisena aiheuttajana on kapitalistiluokka, joka
työnantaja- ja liikemiesjärjestöjä hyväksikäyttäen hyökkää
^? 'nyt laajalla rintamalla;ennenkaikkea ammattiyhdistysH
tä vastaan. Mr;; Jodoin sanoi tämän saman seikan toisin
noin puhumalla siitä, miten Canadan kauppakamari ja työn-
•antajainiyhdistys'vaalivat ammattiyhdistysliikettä heikentä-.^
vää ja rajoittavaa lainsäädäntöä. _ - ^ :
• Mr. Jodoin sanoi työnantajapiirien antavan vain huuli- "
suostuvan siihen vain sikäli kuin laki todella pakoittaa hei-rdät^
kollektiivisesti .neuvottelemaan vtyölä
kanssa.
Tuomittuaan aivan oikein työnantajapiirien ehdotuksen
lakiuudistukseksi, 'jonka mukaan ammattiyhdistykset "lail-listutettaisiin"
niin, etä niitä vastaan voitaisiin pärjestää kal-
. liitä javpitkäveteisiä Jodoin palautti.,kuu- ;
lijainsa mieleen, että Canadan työväenluokka ei ole unhoit-
'tanut sitä, jotta ammattiyhdistysliikkeen ralcentamtsta vas-tdstettiin
ja vaikeutettiin vissien'lakipykälien avulla,' ja että -
sitä samaa menetelmää voidaan yrittää'vieläkin, jos työn-
•antajapiirit onnistuvat saamaan tahtonsa lävitse taantumuksellisen
lainlaadinnan tiimoilta.
Kuten näkyy, "mr. Jodoin-on hj-vin tietoinen siitä, mitä
on maassamme nyt tapahtumassa ja mihin työnantajapiirit.
' poliittisten kenttätyön tekijäinsä avulla pyrkivät. Välitetta-
:. .vas^
' tulkoonkaan tilanteen vaatimuksia. Toisaalta on kuitenkin
V : syytävuskoa; ettäJcunmr. Jodoin näistä asipista- puhuu'ke-
•vätlfalvella 'pidettävässä , CLC:n konventionissa, hänellä on
• silloin rnopipuölisempiä ja. tehokkaampia ehdotuksia ammat-
^tiyhdistysväelle, mitä han nyt viitoitti torontolaisille liike-
, miehille, , ' .. " ,
Vaikka valtionvarainministeri Fleming 'ei puhunut suo-
:ranaisesti halaistuasanaatyönantajain ja työläisten välisistä
suhteista täällä Canadassa, niin hänen koko puheensa sisältö
liittyi kuitenkin saumattomasti siihen;k
doin esitti puheessaan.
Mr. Fleming,puhui Canadian Clubin kokouksessa Torontossa
ja hän puolestaan korosti, että huomioonottaen kilpailun
kiristymisen maailman markkinoilla, kaikenlainen teol-lisuusriita
olisi Canadassa mielettömyyttä. Jatkaen edelleen
tätä teemaansa mr. Fleming sanoi, että lisääntyvä erimielisyys
työläisten ja työnantajain välillä voi kehittyä avoimeksi
taisteluksi, elleivät osapuolet pääse asioista yhteisymmärrykseen.
Tähän asti hänen esityksensä edustavat kaunista teoriaa.
Kukaan meistä ei halua aiheetonta taistelua. Kukaan ei biisi
rauhallisesta eteenpäinmenosta iloisempi kuin juuri työ-
' väenluokka.
Muttajyöväenluokalla ei ole hallitusvaltaa tässä maassa,
eikä se voi niinmuodoin asioita järjestää oman mielensä mukaisesti.
Kapitalistisessa talousjärjestelmässä vallitsee viidakon
laki, missä pienet j-a heikot joutuvat suurten ja voimakkaiden
syötäviksi. Suurpääoman uskontunnustuksena ja päämääränä
on enimmäisvoittojen tavoittelu. Tämä on täydellisessä
ja sovittamattomassa ristiriidassa työtätekevien pyrkimysten
kanssa, joiden tavoitteena on säädyllinen elintaso
ja parempi elämä tieteen ja tekniikan kehityksen ansiosta.
^Cyöläiset tietävät, että he eivät saa heille kuuluvaa palkka-
Y h d y s v a l t a i n p o l i i t t i s e l l a j a s o t
i l a a l l i s e l l e ; j o h d o l l e - o n
Ien alkanut käjrdä tajuttavaksi,
minkälaisen ja miten voimakk
a a n jäljen maailman yleiseen
m i e l i p i t e e s e e n i ; j ä t t i v ä t 'H
n i a n j a N a g a s a k i n > yllä räjähtäneet
atomipommit. Se lentäjä,
j o k a koneineen k u l j e t t i ensimmäisten'
ydinaseitten helvetin-lieskat
noiden ; j a p a n i l a i s t e n - k a u -T
p u n k i e n taivaalle, käsitti tekonsa., joka^ tapauksessa käynyt._
UUDENTYYPPISTÄ
M A R S H A L L - A P U A
1 K e n r a a l i ; G e o r g e M a r s h a l l i n nimi
t u H ^ ^ majjiknansodan . j^
netuiS! i ; ' ^ r i k o i s e s " t i nk. M a r s h a l l -
avun yhteydessä,; j o n k a p u i t t e i s sa
Y h d y s v a l l a t t a r j o s i - t a l o u d e l l i s t a t u keaan
a l i k e h i t t y n e i l l e m a i l l e : . M u t ta
k u k a p a o l i s i ; saattanut arvata, että
k e n r a a l i Marshallista; olisi apua
vieläyhänen kuoltuaankin? rNäin on
-sovittamattomuudcn'; nopeammin;
hän l u h i s t u i muutamassa .vuodesv
. s a _ täydelleen sekä moraalisesti
että henkisesti, k u i t e n k i n — e l lei
hän o l i s i pudottanut niitä, o l i - :
si sen tehnyt j o k u t o i n e n . ' M u t ta
nyt alkavat nekin p i i r i t , jotka
ovat vastuussa, atomipommin; ulir
reistä, ymmärtää^ että tehty olisi
o l l u t paras jättää tekemättömäkr
si, ehkäpä ei niinkään ihmisuhr
i e n suunnattoman määrän .vuok-
.si, vaan sen epäedullisen - v a i k u tuksen
vuoksi; mikä syöpyi lähtemättömästi
i h m i s t e n m i e l i i n.
Äskettäin saateUiinÄni
-jijikisHutben .haastatteltn-jonka^ken-rriali
M a r s h a l l i n • sanotti in antaneen
vähän.; ennen kuoiemaansa.v-^
meidän i. on luottaminen .-amerikkal
a i s i i n h a a s t a t t e l i j o i h i n , : : o l i k e r i r a a -
l i edelleen kiertänyt / j u l k a i s e m a s ta
haastattelua- ennen- kuinr hän; o l i si
k u o l l u t , r .Tällainen j u l k a i s u k i e l to
v a i k u t t a a kuitenkin hyvin.- o m i l u ir
seita, lausunto kun e i sisällä . m i tään;
sellaisia^a^^
h y v i n . o l i s i voitu j u l k a i s t a jo vaikk
a p a vuosi sitten.
l l i i a s t a t t e l u l a u s u n t o a , lähemmin
tiukastellessä. j o u t u u k i n väistämättömästi
V päättelemään, että koko
haastattelu on täydellinen 'väären-n.
vsF viöiäpä; e
n e n . Hiroshiman j a Nagasakin t u -
i i o a j a t yrittävät pestä käsistään
i h n i i s n o k e a ja.: p^yrkiessään puhdis-
J . A . H e i n o , Sudbury, Ont.. täyt tautiimaan he eivät epäröi asettaa
läa runnuntama. t a m m i k u u n 17 p n " i k u o l l e e n kenraalin s u u h u n . s e l l a i s ia
35 vuotta. I b i i n o j a , jotka «ovat heidän kannal-
V i l i Kujansuu, Matta\va, On( , | l « J i n e d u l l i M a . Myös he käyttävät
ta>ttaa lauantama, tammikuun i f a ' i i > \ . i k s e e n ' M a i s h a l l apua, \aikka-päivänä
65 v u o l l a . 1 k i n a i v a n uudella tavalla.
Y h d y m m e sukulaisten j : i tutta-{
v a i n onnentoivotuksiin.
TrTröTTnnnrjn5Tnr:B"öTi Ö Ö o o oiTörö
: SYNTYMÄ- l
\ PÄIVIÄ' |
Mitä muut sanovat
" . M E E M M E T I E N N E E T . . ."
-Koko .tämän koristen Mars-hali^
haiistatteUm y d i n on siinä, että
.iMidottaessaan ensimmäiset atO:;
r m l p o m m i n s a J a p a n i i n a m e n k k a l a i -
billa s o d a n j o h l a j i l l a ei ollut aavistustakaan,
•että nuo, aseet .tekisivät,
nrin kovMn ikävää:jälkeä,.,Mutla^ot^-
" M A A N P U O L U S T U K S E N "
HOL.MOVS
Y h d i s t e t y n K u n i n k a a l l i s e n Insti , , . ,
. . , , ^ •, ,,i..„,„ A tnk.uimme suora lainau.s: Kenraali
t u u t i n kokouksessa marraskuun 41 ., , ,
kai malttinsa takaisin' kenraali
Groves. K u n m u u a n tiedemiehistä
m e l k e i n kyyneleet silmissä tuli
juosten p a i k a l l e , koska odottamattoman;
voimakas räjähdys o l i t u h o n nut
."nollapisteen" lähellä kaikki
hänen havainto- j a mittausvälineensä,
Groves lohdutti mie.stä: " N o ,
jos työvälineet eivät o l e py.synett
koossa, paukku'; on o l l u t a i k a ; vahva.
J r p o m m i n t e h o n - n i e : j u u r i halusimr
mekin saada " s e l v i l l e . "_
Tällaisel^liyat^yininela2at--.tark=i
k a i l u a s e m a l l a , joka sijäitsn yhdeksän
k i l o m e t r i n ; päässärpomniinvrär:
jäyttämispis^leestäTIMutta- iiyt,;^^^^!^^^
lemansa; jälkeen julkaistussa haasr
tattelussa " K e n r a a l i Marshall ker-toii
että amerikkalaiset eivät;• t u n - ;
teneet .pomminsa tehoa, pudottaes-saan
sen ensi kertaa J a p a n i i n . . ."
E I E D E S M a c A R T H UR
T I E N N Y T . . .
E i ole tilaa tässä yhteydessä
käydä esitetlemään y k s i t y i s k o h t a i s
e s t i : k a i k k i a -niitä päättömyyksiä,
j o i t a ' k u o l l e e n k e n r a a l i n suuhun on
s i j o i t e t t u ; ; Otettakoonmiistä k u i t e n kin
yksi esimerkki;
" V a s t a muutamaa minuuttia ennen
- n i i d e n (so: atomipommien . - -
A I R , ) käyttöä sai k e n r a a l i M a c -
A r t h u r ^ tietää", että J a p a n i i n pudov
tettaisiiiT atomipommi."
M a c A r t h u r oli Hiroshiman ja
N a g a s a k i n pommitusten tapahliies-.
sa\ l i i t t o t u t u n e i d e n Tyynen meren
rintaman ylipäällikkö. Mutta hänkään
ei siis liennyt koko asiasta'
h e i s i n o h j a a m a s s a ' j a hänen äitinsä
n i m e n mukjAn k a s t e t u s s a . ( , ) " E n o -
la Gay"-pommittajassa vain vaarat-loman,
muodostelmastaan eksyneen
v^viholliskoneen; K e n r a a l i ; M a c -
A r t h u r i n : väärään": . t u r v a l l i s u u d e nr
tunteen, herättämiseen^^^^^p
sotajuonen :;saaltaa:sanoa^7v^^
n e e n s u u r e n m o i s e s t i . — - v a r s i n k in
ottaen huomioon, että hän sai t i e don
kok |
Tags
Comments
Post a Comment for 1960-01-14-02