Vapaus, July 23, 1963

              m
m
m mi
m
'•X --v -1',
l i
i
yhteisynrimärr
SivU'^ • / y^TJistiinf, heina'k,-23 p. — Tuesday, July 23, 1963
VAPAUS I N D E P E N D E N T ; L Ä B Ö R Ö R G A K I A ^
• OF F I N N I S H C A N A O I A N S 'yj-
( L I B E R T Y » ' ' Establlshed Nov. 6. 191" /
Bdltor: w/Hduncl . Manager: E. Suksi
Telephone: Office 674-4264 — Editoria] 674-4265
'PuBliahetfthrlce voskly: Tucsdays.' Thursdays and Saturdays by Vapau*
-Pu6l}0tQ« Co. Ltd.. lOo-lO? Slm gt. West. Sudbury. Ontario, panada-
Mailing address; Box 69 >
Advertising rates upon application, translations free of charge.
ÄuthoriziBfä as^äecona>c*asö mail by the PostO^^ Ottftwa,
• i and for payment of postage in cash. _
t ' . \ TltAUSHlNNAl
Cftnadassö: 1-vk. $9JDo; 6 kfc.^5 USA:ss8^ l vk- $10.00 4
' 3 kk. 2.75 ' Suomessa: 1 vk. $10.5p (
• - CANADIAN LANGUAGE-PRtSS
6 kk. $5.29
6 kk. 5.75'
Vahvistakoon jiihlamme yhteis­hyvän
henkeä
Torontossa,elokuun 2, 3 ja 4 pnä pidettävä SCAUL:n ja CSJrn
seiteÄmSsyhtiefinetf Liitto^r laulu-^^^j
askelta, siitM kun tasan 25, vuotta sitten, tarkemmin sanoen vuonna
1938 Torontossa pidettiin CSJ:il aloitteesta ensimmäiset musiikkijuh-l
ä f ja silta, Inin urheiluliittomme toimesta järjestettiin 33 vuotta sit­ten
eli 1930, ensimmäiset liittojuhlat täällä Sudburyssa.
Näiden vuosien aikana qn saatu itse juhlien järjestämisessä ääret­tömän;
paljon arvokkaita kokemuksia ja opetuksia samalla kun juhlien
ohjelmiston taso on taiteelliselta kannalta ja muutenkin jatkuvasti
noussut. ^ »
Kaikesta tästä kasvusta ja edistyksestä olemme luonnollisesti
iloisia ja itsekehuun lankeamatta sopivaisuuteen asti ylpeitäkin.
{idinkään^ liioittelematta .voidaan myös sanoa, että "Liiton" ja
^•Järjestön" juhlien yhdistäminen seitsemän vuotta sitten antoi suur-juhlimme
hyvän sysäyksen eteenpäin ja aivan auden kuvan tulevai­suuden
mahdollisuuksista:
Selvää tietenkin on, että näiden juhlien järjestämiiien ei ratkais­sut
läheskään kaikkia pulmia, mitä edessämme silloin oli. Paikkansa
pitää myös se historiallinen tosiasia, että mikään edistys ja kehitys
ei tapahdu suoraviivaisesti, jatkuvaa nousua osoittaen; vaan mieluim-minkin
"hyppäyksittäin" Mutta ehdottomasti varmana toteamuksena
voidaan jo sanoa, että näiden juhlien yhdistäminen antoi tai kehitti^-
edulliset mahdollisuudet suurjuhliemme jatkuvalle nousulle ja kehi­tykselle.
^
Tämän vuoksi — nykyhetken etuja ja tulevaisuuden mahdolli­suuksia
silmälläpitäen on tätä yhteistoimintaa vaalittava ja kehi­tettävä
kaikin mahdollisin keinoin.
Se saa myös meidät; entistä vakuuttuneimmiksi siitä, että tämä
yhteistoiminta olisi saatava mahdollisimman pian niin laajaksi, että :
96 y^distals^ kaikki täkäläiset kansalaispiirimme n^aanmiestemme yh­teiseksi:
iloksi \ja kansallisten kulttuuriperinteidemme vaalimiseksi.
'Kulttauritoiinintamme suuremman^: e^^ olevien Ju-nulan
ja^Tänulan-ra^a^aitojen;:^^^
MatU Ranta, St. Catharines. Ont.,
täj-ttää torstaina, heinäkuun 25 pnä
78 vuotta.
Olga Henärikson, Toronto, Ont.,
täyttää torstaina, heinäkuun 25 phä
76 vuotta.
John'^alo, Suomi P. O., Ont,
tSyttää' lauantaina, heinäkuun 2l
jinö 76 vuotta.,
Mrs. Annr Jakkti, Kirkland Lak§,
Ont., täyttää keskiviikkona, hfeiriä
kuun 24 pnä eOjruotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
FINLANDIA ^ICTORIAL
LAKKAA
Olemnie juuri,saaneet tietää-Yh­tyneiltä
Kuvalehdiltä että julkaise­mansa
englanninkielinen FINLAN­DIA
PICTORIAL lakkaa tämän vuo-den
lopussa. Näin ollen ei uusia ti­lauksia
enää voida vastaanottaa täl­le
julkaisulle ja vuoden 1964 alusta
tulee Suomen Kuvalehti ilmesty­mään
ilman tavanomaista FlNLANt
DIA PICTORIAL liitettä.—H. Raino
New York. N. Y.
Koeputkilapset
laittomiksi
tall$lnblla:
hedelmä'
VRoöiba.Q Italian ledustajahtiöiiet
tapyydettiin kieltämään lailla n,s.
koeputkilapset.
KristilliSKlemokraattisen puolueen
parlamentin jäsen
tellmyt vesity kseniaista^^^^^^^^^^^^^
Icaan haiset, jot^^^^
suostuvrat ; keinosiitokse^^^ v^
tuomita kolmeksi ^^^y^^
leen.| Jokainen, joka suorit^ kei-hOsiitpsl^
ikkaUksenl voiidaan^samoin
määrätä kolmen vuoden vankeu
'^eeh." ' ;
. Lakiehdötuksessa./^^^^^^^
keinosiitos on hyökkäys tervettä
väistyä, Si%' itse i6län^ja4wn|ja'^t5nmie yhteinen etu v^p,i,,sit^. ;.Ji^(5seläj|j^§k,,va^n j^^^man,ei
Tässä Ärielessä'toivomme > usljomme, että Torontossäayt Vie-tettävSh
-Xiitoii" ja "Järjestön'V s^ suurjuhJan leimaa-antavana
piirteenä tulee olemaan yhteisymmärryksen kehittäminen
ja edistän4tten kansalaistemme keskuudessa.
: Kumoamaton tosiasia nimittäin on; että jos yhdistäisimme kaikki
kulttuuritoiminnan voimamme urheilun, soiton, laulun ja näytelmä-taiteen
edistämiseksi, silloin nousisi Canadan suomalaisten kulttuuri-toiminoan
taso paljon nykyistä korkeammalle: Kelpaisi silloin mui­denkin
kanadalaisten seurata; kulttuuritoimintaamme ja nauttia
siitS!
Juuri tässä mielessä me pyrimme yhteisymmärryksen ja yhteis-toiminnan
kehittämiseen.
Valitettavasti- kaikki;kansalaistemme keskuudessa toimivat jär­jestöt,;
seurat ja yhdistykset eivät vielä:näe tai,eivät ole näkevinään
tällaisen yhteistoiminnan' suuria etuisuuksia. Selvää siis on, että
tällaista edistyksellistä yhteistoimintaa — niin hyödyllistä kuin se
olisikin — el saavuteta pelkillä hyvillä toivomuksilla. Siinä tarvitaan
määrätietoista työtä, toimintaa ja ponnistelua. Tässä yhteydessä meil­lä
kaikilla on yksityisinä kansalaisina, sekä järjestöinä ja muina ryh-minS
tilaisuus lausua painavan sanamme tällaisen yleishyvää edistä­vän
yhteistoiminnan edistämiseksi.
' Yhteistoiminta-ajatus ei kuulu millekään ryhmälle yksityismono-poUna;
Se koskee kaikkia täkäläisiä kansalaisryhmiämme. Mutta
päästäksemme'mahdollisimman pian tähäq yhteisesti toivottuun pää­määrään,
antaaksemme mahdollisimman suuren panoksen sen asian
hyväksi, meidän tulee rakentaa ja voimistuttaa ennenkaikkea juuri
niitä järjestöjä; seuroja-ja yhdistyksiä sekä sanomalehtiä ja muita
laitoksia/ jotka tällaista yhteishyvää tarkoittavaa yhteistoimintaa jo
kannattavat ja edistävät.
Vaalikaamme siis yhteisin voimin, ja yhä laajempaan yhtenäi­syyteen
pyrkien kansallisia- kulttuuriperinteitämme kanssaihmistem-me
yhteiseksi iloksi jä kukoistukseensa nousemassa olevan Canadan
kansallisen kulttuurin hyväksi. Vaikka onkin totta, että nykyaikana
ihmiskuntaa uhkaava ydiniisesota voi hävittää kaiken elämän, kaiken­laisen
kulttuurin ja kaiken sen jota olemme oppineet rakastamaan ja
kunnioittamaan, niin sittenkin me uskomme ihmisen kukoistavaan
tulevaisuuteen, eli siihen, että sodanvaara voidaan yhteisvoimin vält­tää
ja rauha säilyttää.
Me siis vietämme luottamuksellisin mielin tulevaisuuteen katsoen
tiitä suurjuhlaamme ja uskomme, että tulevaisuus tulee avaamaan
entista suurempia mahdollisuuksia myös kulttuuriperinteidemme vaa-limiseUe.
' I s .
Ohjelman esittäjille, urheilijoille, voimistelijoille ja ennenkaik­kea
suurelle julilaVaSelle liyvää juli^aöhnea 'toivottaen,'me siis sanom­me:
Paljon onTjo voitettu mutta vielä suurempia saavutuksia on vielä
voitettavana!
Vaalisyöttikö?
Torontosta viime viikolla tulleissa uutistiedoissa kerrottiin, että
. Ontarion maakuntahalliti^ voi laa;jentaa nykyisen alinpalkkalain koko
maakuntaa käsittäväksX ^tai ilmoittaa siitä "aikomuksesta" juuri en­nen
maakuntavaalien järjestämistä tänä syksynä.
Toisin sanoen näissä uutistiedoissa vihjaillaan, että konservatiivi­puolueen
muodostama maakuntahallitus aikoo ottaa yhdeksi tärkeim-inäksi
vaalitunnuksekseen alinpalkkalain laatimisen tai lupauksen, et-konservatiivien
uudelleen valituksi tultua tässä maakunnassa tOr
teutetaan tällainen lalnlaadinnallinen uudistus.
Kuten tietään;vOntarion lainlaatijakunta hyväksyi jokin aika sit^.
ien maakuntahallituksen esityksen alinpalkkalaiksi. joka on kuiten-
'kin voimassa vain Toronto--Oshawa,-^^ Muissa osis-tt
laajaa maakuntaamme voidaan siis pitää työläisiä varsinkin miestyö-.
iäisiä, työssä pelkällä "mahapalkal­la",
mikäli on kysymys lainlaadin-nalliset
säädökset tai paremminkin
.liiden puute.
On tietenkin ilahduttavaa puulla,
että nykyinen maakunt^allitus
suunnittelee yhdeksi v^lilupauk-sekseen
alinpalkkalain soveltamista
koko maakuntaa käsittävässä mitta­kaavassa.
Mulla Toronto-OshawarHamUton
alueella nyt voiniassa oleva alin-palkkalaki
ei totisesti vastaa enää
tämän hetken tarpeita ja vaatimukr
sia. Se määrittelee miesten alim­maksi
palkaksi vaivaisen dollarin
tunnilta ja naisille vieläkin vähem­män,
85 senttiä tunnissa! Sellaisella
alinpalkkataksalla ei totisesti voida
säädyllistä toimeentuloa työtäteke­ville
taata nykyisten hintojen valli­tessa.
Sitä paitsi tämä alinpalkkala-ki
on kerrassaan tuomittava^ jopa
maakunnan muita lakeja rikkovakin
sikäli, että se määrittelee vielä her­ran,
vuonna 1963 naiset "toisen luo­kan"
kansalaisiksi, joiden alinpalk-kataksa
on vieläkin pienempi kuin
miesten? ,
Alinpalkkalakien laatiminen ja
uusiminen on sellainen välttämättö­myys,
että mikään poliittinen puo­lue
ei voi sitä enää välttää. Tässä
yhteydessä ei siis ole mitään hyötyä
äänestää konservatiiveja sen harha­käsityksen
perusteella^ että vain si­ten
saadaan laadituksi'alinpalkka-taksoja
koskevat lait. Päinvastoin
on korostettava, että alinpalkkatak-sojenkin
määrittely tqlee sitä paremr
min ratkaistuksi, mitä- enemmän
valitaan työväenedustajia lainlaati-jakuntaan.
Ja totta puhuen meistä
tuntuu, että jokainen työtätekevä,
työläinen, farmari ja virastotyöläi-nen
sekä erikoisesti naistyöläinen,
on velvoitettu äänestämään tulevis­sa
maakuntavaaleissa molempia
vanhoja puolueita vastaan ja työi
väenehdokkaiden, nimenomaan Uu­den
demokraattisen' puolueen eh­dokkaiden
puolesta.' Vain siten voi­daan
poistaa esim. se ^häpeä, että
maakunnassamme .pidetään naisia
viels toisen luokan 'kansalaisina;
vain siten saadaan taatuksi, että
alinpalkkataksa saadaan sekä mie­hille
että naisille vähintään $1.25
tunnilta.
Kirj^W. D. BÖHM
Me olemme kaikki tietoisiaC^
dan suomalaisten kahdesta vuotui­sesta
juhlasta. Miltei jatkuvasti on
adeskämme'kysymys "miksi eiv yhtä
todella valtavaa yhteisjuhlaa?"
Todellakin, miksi? Vastaus sii­hen
on vaikeahko. Tarkastellessa
Canadan suomalaista väestöä, hei­dän
järjestöjään ja niitä järjestöjä
cukevia ihmisiä, mitä näemme sil­loin?
Ensimmäiseksi havaitsemme,
että valtavan suuri enemmistö heis­tä
on canadalaisia'työläisiä, joiden
pääasiallisempana elämäntarpeena
on elää rauhassa työnsä tuloksista
nauttiakseen. Tämä: kcKskee meitä
kaikkia, olkoot he CSJ:n, SC;AUL:n,
Kansallisseurojen,,Luterilaisen kir­kon,
jms. järjestöjen jäseniä:
Luoc^essamme sitten katseemme
heidän järjestöihinsä me havaitsem^^
me, että ne kaikki ylläpitävät tohäin-taa,
joka tavalla tai toisella edistää
kulttuurista kehitystä Canadassa.
Olkoon kysymys jalkapallojoukku­eesta,
kuorosta, orkesterista, yleis­urheilusta
tai näytelmätaiteesta ^
niiden harrastaminen ja edistämi­nen
ulottuu ;ko. järjestöjen rajojen
yli. Ne kaikki muodostavat erotta­mattoman
osan siitä prosessista mi­kä
tekee . Canadan rikkaammaksi
maaksi kulttuurellisesti ja henkises­ti.
Täten havaitsemme, että nämä
kaksi pei-usseikkaa eivät mitenkään
edellytä kahta erillistä juhlaa. Tosi­asiassa
ne puhuvat yhtenäissryden
puolesta.
Mutta sitten järjestöihin viitaten
on yhtäällä väitös, että CSJ ja SCA-A
J L ovat "liian vasemmistolaisia" ja
toisaalla'väitös, että 'Suomalaisten
kalastajat ja~ metsästäjät", "Finnish
Social Club" jne. ovat "liian oikeis­tolaisia"
ja niinmuodoin on kaiken­lainen
yhteistoiminta mahdotonta.
Tämä väitös että "aatteelliset eri­mielisyydet"
ovat kahden juhlan
yhdistämisen esteenä, ei saa kuiten­kaan
hyväksymistä joukoilta, jotka
ovat päivittäisissä kanssakäymisissä
aatteellisista erimielisyyksist^n
buplimatt^... As»?ikaan J^aJs
HUEfn JlSsmm KeskuöilgS^i
laisilla väitteillä ole mitään'X
vuutta Siksi kun heidän riveistään
löytyy myös miltei kaikkien aate-suuntien
edustajia.
Mutta Canadan suomalaisen vä­estön
keskuudessa on pääasiassa
aatteellisiin erimielisyyksiin perus­tuvaa
hajaannusta ^ ei voida . kuitep-kaan
jättää huomioonottamat^i ''^
kusteltaessa kahden juhlan ylidis
mismahdollisuuksista. Hajaannus
juontuu pitkän aikaa taaksepäin, ja
monen mielestä^ hajaannuksen syyt
näyttävät epäselviltä ja vaikeasti so­velluttavilta
nykypäivien tilantein
seen. Tämän hajaannuksen ansios­ta
Canadassa on nyt kaksi Canadan
suomalaista kulttuuri- ja urheilu­järjestöjen
"ryhmää", joista molem­mat
saavat paljon-aikaanv mutta yh^
teenUittyneeiiä omaisivat todella
^suuria mahdollisuuksia.
Kokemus On osoittanut, että vas­taavat
voimat kummallakin puolel­la
ovat nyt mel^o tasaväkiset. Jouk»
kokannatuksen kannalta katsoen ei
ole kysymyskään, siitä,- että jömpi
kumpi puoli olisi nyt selvänä enem­mistönä.
Tämän: todistamiseksi VOIT
daan vaikkapa , laskea kummankin
juhlaan osallistuvat yleisömäärät.
Tämä jako olisi huomioitava yhteis­ten
juhlien järjestelyssä. Sen lisäk­si
olisi kunnioitettava kunkin «järr
jestön yksilöllisiä etuja.' Se on
mahdollista ja nykyinen yhteistoi­minta
CSJ:n ja SCAUL:n kesken on
lyhtena esimerkkinä siitä, että se
voitaisiin toteuttaa.
. Yhtenä pulmana on kysymys sii-
Juhlanumeron
toinen osa
torstaina
"Runsauden pulan" vuoksi on
jondotiu jättämään osa tähän nu­meroon
aiotusta ainehistosta -r-ilmoituksista,
kirjoituksista ja
kovista, lehtemme seuraavaan nu­meroon,
mikä ilmestyy torstaina.
Suunnitelmamme edellyttivät
16-sivuisen juhlanumeron valmis­tamista
— mutta se osoittautui
liian pieneksi, sillä Vapauden
suur juhlanumero sai odotettua­kin
paremman kannatuksen ja
tuen.- Tästä numerosta pois jää­vät
Pohjois-Ontarion ilmoitukset
julkaistaan torstaina; samoin niin.
paljon juhla-aiheista ainehistoä
kuin soinkin mahdollista ;
Kiitämme asiamiehiä, kirjeen-;
vaihtajiajB muita ystäviä hyvästä
yhteistyöstä ja samalla lausumme
toivomuksen, että tämä olosuhtei­den
pakosta, tehty järjestely tyy-
^ dyttäisi sekä heitä että suurta, lu-b
^ t e ^ a . ,:; '
, — ••
USAn [(ultovarasto
supistou jatlcuvasii
Viikko sitten keskivukkona
päättyneellä katsastusviikoUa US-A
on menettä.nyt kultavaroistaan
jälleen 49,8 miljoonaa dollaria.
Kultavarannon määrä oli tällöin
15,68 'miljardia dollaria, mikä on
alhaisin luku sitten vuoden 1939,
ilmoittaa USA:n valtiovarainmi­nisteriö.
USA:n kullan menetyk­set
ovat kuluvana vuonna yhteen­sä
288,S miljoonaa dollaria. Viime
katsastuskaudella USA:n suurim­mat
kullan siirrot tapahtuivat
Ranskaan.
USA:n kultareservi on saanut, uu­den
pahan rasitteen. Äsken voimaan
astuneiden lakien mukaan liikkeellä
olevat 1 ja 2 dollarin hopearahat
korvataan paperirahalla. Tämä
merkitsee sitä, että noin 1,7 miljar­din
dollarin suuruisen liikkeellä ole­van
setelimäärän, jonka tukena on
ollut n. 25 % arvosta hopeaa vasti­neeksi,
on nyt asetettava saman
suuruinen summa kultaa. Kun ho­peiset
maksuvälineet poistetaan, ai­heutuu
tästä lähes 400 miljoonan
dollarin lisärasite kultavarannolle.
"Poliitikkojen on muistettava, että
on olemassa raja kullalla, jonka
voimme menettää, niin kuin on ole-inassa
raja rahalla, jota voimme ku­luttaa",
kommentoi American Jour­nal
of Commerce-lehti USA:n kulta­varantoon
kohdistuvaa ankaraa pair
netta. -'
Pariisissa on pidetty OECD:n ta­loudellisen
komitean kokous, missä
on käsitelty finanssi- ja maksutilan­netta
Atlantin-liiton piirissä. Kaikki
olivat pessimiistisiä USA:n maksuta­seen
paranemisen suhteen. Amerik­kalaiset
vaativat Länsi-Saksaa ja
Ranskaa antamaan täydellisen se­lonteon
maksutaseittensa ylijäämis­tä.
« . i t i
tä," miten Voidaan järjestää 'viralii-neh
kosketus kummankin osapuol^h^
keskem Paifhain keino yhteyden
pitämiseksi olisi Canadan suoma­laisten
yhteisen edustajakokouksen
pito Juhlan:, aikana; Valitettavasti
CSJ-n ja SCAUI^:n tänä vuonna
XXIV Juhlan yhteydessä Port Art­hurissa
pidetylle kokoukselle lähet­tämä
kirje: viivästyi postissa. Mutta
sen ei tarvitse tarkoittaa koko vuo­den
menetystä. Mainitussa Port
Arthurin kokouksessa valittiin- ke­säkuun
29 pnä keskusjuhlakomitea:
Se voisi olla yhteydessä CSJ:n ja
SCAULrn kanssa ja esittää vetoo­muksen
yhteisten juhlien pidosta. ,
Olettaen, että päästäisiin sopi­mukseen
vain tämän aäian tutkimi­sesta,
silloin voitaisiin järjestää yh­teisesti
kummankin. osapuolen alus­tava
kokous. Edustuksen pitäisi sil­loin
olla mahdollisimman laajan, sa­nokaamme
ainkin kuusi henkilöä
kummaltakin puolen. Edustus-määrän
tasaväkisyys ei olisi käsit­tääkseni
pääkysymys, sillä kaikkien
sopimusten takana tulisi olla melko
yksimielinen: päätös. Näiden alusta­vien
kokousten tarkoituksena olisi
tutkia siitä, millä' peiiisteilla voitai­siin
.suunnitella yhteisten juhlien
pitoa. Näiden kysymysten ratkai­sussa
tarvitaan päätöksiä monista
muistakin kuin vain "aatteellisista
eriniielisyyksistä". Tosiasia onkin,
että "aatteelliset" pulmat olisivat
todennäköisesti helpommin ratkais­tavissa
kuin esimerkiksi finanssiky-symykset.
Yhteisten juhlien jär­jestäminen
aiheuttaisi suuria tek­nillisiä
probleemeja, mutta toisaal-kök^
mukseV/ovat" o^oltVaheet, että
yhteisjuhlat ovat' taloudellisesti
edullisemmat i kuin erikseen pidfetyt
juhlat.olivat. - On osoittautunuti et­tä
yhteisetrljuhlat ovat saaneetlpa^
rempaa yleisökannatusta mitä saivat
juhlat erillään pidettynä.. Saman­laisia
tuloksia olisi odotettavissa sel­laisista
suurjuhlista, missä olisivat
X^nadan kaikki suoinalaiset edus­tettuina.
Niin kauan kuin Canadan
suomalaiset ovat "hajaantuneet", :on
myös vissi väestöryhmä, joka pysyt­telee
erillään kummastakin ryhmäs­tä;
Todella >yhteisvoimin järjestet­tävät
juhlat Saisivat tiikea ja kanna-'
tusta myös niiltä voimilta.
Sitten kysymyksen. toisesta, aat-sixpman
janoksemme koko. "Cana^n
ka^an 'yht^näistypiiseo'hyväjcsl.
Siitä pulisi merkkitapaus Canadan
kultluurieläiJtSn^kehityteessä. Ise
olisi esimerkkinä kaikille muille Ica-nadalaisille,
että-yksilöllisistä ja ^ie-läpä
koUekti^yisistakin . mielipijde-eroavaisuuksisfa
huolimatta ihmiset
voivat työskennellä. yhtd^esti^^jjiu-remman
yhteistä voitteelnhliriräksi.i
Ajatellaanpa asiaa. Jos teie^om^k-suisimme
ny^t kalinaksemme näiden
juhlien yhdistämisen — kuinka pal­jon
suuremman panoksen Voisinuhe-kaan
silloin antaa Canadan 100-vuo-tisjuhlille,
joita vietetään 4 vuoden
kuluttua? " !
Jiitflillilli
siamnil tteBl
Afrikan aluksijfa
Newj Delhi. — Intia kielsi viime
lauantaina kaikkia eteläafrikkalaisia,
aluksia saapunjasta Intian satamiin
ja lentokoneita laskeutumasta Inti­an
lentokentille vastalauseeksi Ete­lä-
Afrikan harjoittamaa rbtusyr-jintäpolitiikkaa
vastaan. ,
Intian ulkoministeriön tiedonan­nossa
mainittiin joukko toimenpitei­tä,
joihin hallitus on ryhtynyt kat­kaistakseen
kaikki yhteydet Etelä-
Afrikkaan YK:n yleiskokouksen
ta tulisi mukaan kustakin ryhmästä viime vuonna hyväksymän päätös-suuremmat
tottuneet toimitsijavöi-mat.
Yksi seikka, mikä viittaa sii­hen,
ettei yhteisten juhlien aiheut­tamien
teknillisten vaikeuksien
voittaminen oli ylivoimainen tehtä­vä,
on se, että kummankin juhlan
ohjelmistot ovat perusolemuksel­taan
hyvin paljon samanlaisia.
Vielä on herätettävä kuitenkin yk­si
kysymys:' 'Onko siitä vastaavaa
hyqtvä? Miksi pitäisi yhdistää kak--
^, ^^^i^'^^^yhim^^ ;>^-'
lauselman mukaisesti.
Tiedonannossa huomautettiin myös
että Intia on poistanut diplomaatti-edustajansa
Etelä-Afrikasta jo v.
1954, joskin ao. hallitusten välillä on
ylläpidetty yhteyttä Lontoon lähe­tystöjen
kautta. Myös tämä yhteys
on nyt lopetettu.
Etelä-Afrikan lipun alla purjehti­vat
alukset eivät saa tulla Intian sa­tamiin
ja intialaisia aluksia kielle-tamiin.
.Etelä-afrlkkalaiset koneet,
eivät saa laskeutua Intian lentoken­tille
tai leniää Intian alueen yli.;
Intian hallitus esitti samalla toi­vomuksen,
että kaikki muut Yl^:ji
jäsenmaat ja. kaikki maailman:kan­sat
tekisivät kaiken voitavansa saa­dakseen
Etelä-Afrikan lopettamaan
epäinhimillisen rotupolitiikkansaJ
kuutiomeM - Vastasatanutta luUta
painaa vain n. 100 kg, mutta vastaa­va
tilavuusinäärä vettä 1000 kg. |
Englantilaisen tilaston mukaan on
rekisteröity n. 2600 erilaista väi!iä
tai värisävyä. Niistä on keltaista
200, punaisia 80, sinisiä 430, harmai­ta
270, ruusunhohtoisia 160, ruskei­ta
630 ja oranssinsävyisiä 60.
. Kaskelotit voivat olla sukelluksis­sa
jopa 160 minuuttia eli yli 2,5 tun­tia,
mutta ennen painumistaan ve­den
alle lie tällöin tekevät 60—70
syvää hengitysliikettä yarastoidak-
Seen happea •ftoätkäevääksee^ *
: Vaimo: —^^fö johtaja sanoi, kun
pyysit palkarifebrotusta? i
S i i p p a : H ä n suhtautui, asiaan
kuin lammas. iS':'^:'; ->v
Vaimo: Niinkö, mitä hän sa­taan
menemästä Etelä-Afrikan sa- noi?--' ; i- .-'Siippa: — Bääia!
\
Sudburylaisten iloksi lukemattomia kertoja esiintynytCSJinSudburyn osaston sekakuoro Sävel, keskellä kuo­ron
johtaja Rauha Mäki, on ollut alusta pitäen juhlissa mukana ja esiintyy jälleen Toronton suurjuhlissa elo­kuun
3 ja 4 päivinä.
PÄIVÄN PAKINA
Ensimmäinen, muttei viimeinen
Torontossa elokuun alusssa pidet
tavista Liitto-, laulu- ja musiikki­juhlista
muodostuu merkkitapaus
myös siksi, että näissä juhlissa esi­tetään
ensimmäinen kerta englan­ninkielinen
juhlanäytelmä, "The
inspector General".
_Tämä näytelmä — sen suomenkie­linen
nimi On Reviisori — kuten
sen kirjoittajakin, Nikolai Gogolron
hyvin tunnettu entuudestaan, mutta
enemmistölle meistä ajautuu nyt
ensimmäinen tilaisuus nauttia siitä
nuoremman sukupolven esittämä­nä,
englanninkielisenä versiona.
Niille taas, joita mahdollisesti pe-,
loittaa '"kielivaikeudet" haluamme
palauttaa mieleen, että Reviisoria
on helppo . seurata ja ymmärtää,
vaikka ei osaisi juuri lainkaan eng­lanninkieltä.
Nautintomnie on si­täkin
täydellisempi, jos muistamme
mitä oli Gogol miehiään kirjailija­na,
sekä minkälaisissa olosuhteissa
hän eli ja vaikutti.
Aikakauskirjat kertovat meille,
että Nikolai V. Gogol (1809—52) oli
venäläinen kirjailija, jolla oli vank­ka
todellisuudentaju ja terävä ha­vaintokyky,
yhtyneenä huumorin
lahjaan, minkä ansiosta hänestä tuli
realismiif tien raivaaja tsaarien Ve­näjällä.
Venäläisten virkamiesten rajoita
tunelsuutta ja lahjattavaisuutta
ruosklvaii huvinäytelmän eli "The
Inspector General" hän kirjoitti
vuonna 1836. Vuonna 1842 valmis­tui
maaorjuuden varjopuolia armot­tomasti
ruoskiva "Kuolleet sielut"
ja sitten historiallinen kasakkaker-tomus
"Taras Bulba". Kaikki nä­mä
kirjat on suomennettu ja monel­le
meistä tunnettuja.
Gogol oli köyhä kauppapalvellja
ja saavutti maineensa kirjailijana.
Hänen kirjoituksissaan ei ole mi­tään
ilmeistä "propagandaa" siitä
-yksinkertaisesta syystä, ettei tsaa­rien
valtakunnassa sellaista suvait­tu
eikä sallittu. Hänen aikaisensa
venäläiset kirjalliajat olivat keskus­televinaan
epämääräisistä metafyy-sillisista
ongelmista sen sijaan,-että
olisi pohdittu todellisista asioista eli
päivän kysymyksistä. Se antoi vis­sin
leimansa heidän kirjoilleen.
Tätä taustaa vasten on.tutustutta­va
Gogolin Reviisoriinkin.
Se kuvaar miten erästä tarkasta­vaa
hallintovirkamlestä; odotettiin
pieneen maalaiskaupimkUn, ja mi­ten
kalkki-enemmän tai vähemmän
rötöksiin syyllistyneet toimihenldlöt
vapisivat pelätessään, että heidän
varkautensa ja muut ' koUtosensa
paljastuvat. »
Jostakin syystä — huono omatun­to
kun oli — oltiin sitä mieltä, että
reviisori (eli the Inspector GeneralJ
tulisi kaupunkiin valepuvussa. Niin­pä
he erehtyivät luulemaan revllso-riksi
erästä nuorta matjcustajaa, jo­ta
he itsepintaisesti kunnioittivat ja
palvelivat reviisorina asianomaisen
suureksi hämmästykseksi.: Se ai­heuttaa
monta huvittavaa hetkeä,
kuten sekin, kun asiain todellinen
tilanne lopulta selvenee pikkuvir-kailijain
suureksi harmiksi. .V
Kuten huomataan juoni on help­potajuinen—
mutta siitä huolimat­ta
näytelmä antaa paljon herkullis­ta
nähtävää ja kuultavaa.
Sivumennen sanoen, joku uskalias
oli lukenut sen aikaiselle tsaarille
Reviisorin ja tsaari oli ihastunut sii­tä
suuresti^Loppujen lopuksi sii­nä
ruoskitaan ensi kädessä tsaarin
alaisia pienempiä kihoja ja tsaarilla
ei Sellaisenaan ollut mitään sitä vas­taan.
Gogol sai siitä mainetta ja
ylistystä.
Mutta sitten hän kirjoitti toisen
teoksen 'kuollee>sielut" missä hyö­kätään
suoralla rynnäköllä Venäjän
silloista maaorjuutta vastaan. Se oli
vallan eri. asia, sillä nyt kohdistui
Gogolin terävä äly ja huumorinen
satiiri koko tsaarinvallan perusteita
vastaan. '
Gogol.sai siitä 'palkakseen" Si­perian
matkan ja koko valtiovallan
vihat.
Mutta palatkaamme Reviisoriin
eli "Inspector General" näytelmään,
Kun tämä näytelmä esitettiin vii­me
maaliskuussa Toronto Don haa-lilla,
se sai tOrontolelselta, melko
vaativalta naytelmäylelsöltä; suurta
kiitosta näytelmän ^ hyvästä esityk­sestä.
El liioin o|e aivan sattuma se, että
juhlanäytelmäkslvvallttiln nyt en­simmäinen
kerta englani^nklelineu
näytelmä. Omalla tavallaan
l i i
4 H
» 1
HK
huu kauniimmin kuin mitkään pu­heet
ja kirjoitukset suurjuhliemme
edistyksestä. Se on samalla tunnus­tus
siltä, että nuori polvi, tässä
maassa syntynyt ja kasvanut suku­polvemme,,
p^^styy esittämään tällai­sen
suuren, arvotilaisuuden paljon
vaativan juhlanäytelmän. Lisäksi se
on käytännöllinen osoitus siitä,
kuinka suuria kehitysmahdollisuuk­sia
kulttuuritoiminnallamme tässä
maassa on^ vielä senkin jälkeen kun
'vanhasta; maasta" tullut sukupolvi
on mennyt sinne, mistä el paluuta
ole.
Tältä pohjalta (catsoen on tätä
englanninkieliltä juhlanäytelmää
tervehdittävä suurella mielihyvällä.
Mahdollisesti kuluu vielä aikaa, en­nen,
kuin ^amme suurjuhlissa toi­sen,
englanninkielisen juhlanäytel­män.
Ehkä saamme sen odotettua
pikemmin. Varmaa on kuitenkin
se, että viimeinen ei tämä englan­ninkielisen
näytelmän esitys ole,
sillä. 1^ kuvaa todella tervettä kehi­tystä
' järjestötoimintamme yhtey­dessä.
Toisaalta, kuten sanottu, täiqä
näytelmä varaa juhlayleisölle todel^
la herkullisen Illan -r- eikä kenen­kään
tarvitse pelätä "kielivaikeuk­sia",/
sillä tällaisen tutunomaisen
näytelmänr helppotajuinen: ilolttelu
menee luihin > ja ytimiin, vaikka ^i
kleltäosaisl JMuH lainkaan. t
Eipä. tässä nytgmautd, JuhUUa
tavataan ja Ia^>orje9telIaan:t^t» .^.jCV
tä paiskaten, jutellaapViihfiiii;
via-^tai: :va1kavaq[ltej|$tlikiil^><
•il'k
(inkielineu nil^i^j^ptt^p
SM