1968-01-25-03 |
Previous | 3 of 4 | Next |
|
small (250x250 max)
medium (500x500 max)
Large
Extra Large
large ( > 500x500)
Full Resolution
|
This page
All
|
Bnniiitnniii •Ai. 3:- RANSKAN ORENOiLE-VALKOINEN PARATIISI Hiihtäviä ranskalaisia lienee y l i , kQlme miljoonaa! Tarvitsee lähteä vain autolla ulos aikaisena sunnuntaiaamuna Ranskan vuoristoseudulla, päästäkseen vai^uute^n siitä. Vuoret, jotka ympäröivät Grenohlea ja Chamonixla, vetävät hiihtäjiä puoleensa ikäänkuin -valtava pölyimuri. Auto toisensa jälkeen, 3—4-suksiparia katolla suun taa kohden "valkoista paratiisia" 2,000—^,000 metrin korkeudelle. Matka kestää pari tuntia. Ranskalaisiten menestysten jälkeen pujotteluhiihdosa MM:sa P o r t i i r s sa Chile'ssä j a viime talvena alppiva-l i o f c i l p a i l un jälkeen, ihastus pujot-t e l u h i i h t o o n on s u u r i , suurempi k u in se koskaan on o l l u t . On o l l u t olemassa itävaltalainen j a sveitsiläinen k o u l u . V a l m e n t a j i a näistä maista on Qpejtanut ympäri koko: maailman. N y t Ranska j a sen u u s i k o u l u ovat " m u c t i a " . I l m o i t e t t i i n esim. että IISA e i , v o i a j a t e l l a k a a n muita kuin r a n s k a l a i s i a hiihto-opeijtajia ja että kysellään monta (tusinaa suuiiin h i i h t o p a r a t i i s e i h i n "over there"; R a n s k a l a i n e n h i i h t o k o u l u perustett i i n ' a l u n perin itunturioppilaiden kouluttamista v a r t e n , multa vuoden 1955 jälkeen ( j o l l o i n sen k e s k u s siir r e t t i i n Champnix'een) siellä koulutetaan ennen k a i k k e a p u j o t t e l u h i i h - don valiovalmentajia,. Ranskassa on nyt lähes 2,000 ikouluteltua hiihto-opettajaa j a heidän aikansa o n melk e i n täyteen m e r k i t t y koko kautena. Ihmiset seisovat jonossa osaksi y k s i tyisopetusta, osaksi ryhmäopetusta variten. Näin kertoo Ruotsin U r h e i - l u l i i ' t on tiedotusjohtaja Wolf Lyberg On myös " m u o t i a " matkustaa Ranskaan j a koko Euroopasta j a vieläpä U S A r s t a tulee vuokrattuja lentokon e i t a täynnä innokkaita hiihtäjiä. R a n s k a l a i s t e n hiihtäjien menestykset, mainos joka vuosittain tuottaa useita miljoonia markkoja matkail u n ansiosta — puhumattakaan m i tä hiihtoteoUisuus voittaa. Chamonix merkitsi kauan käytännössä ranskalaista t a l v i u r h e i l u a . S i n ne "hieno maailma" matkusti h u - yitiielemaan.- Tänään asiaintila on muuttunut. N i i n myöhään kuin v. 1946 e i o l l u t enempää kuin 15 t a l v i - u r h e i l u p a i k k a K u h t a a alppilaaksoissa Muitta kaukonäköiset miehet (ja kunnat) ovat panneet panokseksi valta;vat rahasummat j a nylt sieJIä o n lähes 150 i t a l v i u r h e i l u p a i k k a k u n - taa. Vuonna 1946 siellä o l i 325 hot e l l i a liiihtäjiä v a r t e n — nyt siellä o n ' 1,759 joissa o n yhteensä 43;400 huonetta! Valtava kehitys. S u u n n i t e l l a a n j a rakennetaan — ei- ainoa-ltaan hotelleja- vaan myös teitä, jotka tekevät paikkakunnat helppopääsyisiksi. Rakennetaan lentokenttiä alppien ylätasangoilla — nykyään v o i lentää puolessa tunnissa Geneve'.stä esim. Courchevereen j a laskeutua 2,300 metrin korkeud e l l a . H i i h t o h i s s i t syntyivät kuten sienet sateella. V i i m e i s t e n uutisten mukaan on käytössä 557 kappaletta eri tyyppisiä köysiratoja j a hissejä, niistä 30 " s u u r t a " , j o t k a kuljettavat 40—50 henkeä k e r r a l l a a n "vaunuissaan".- E i ole vaikeata hiihtää A l p e i l l a. Myös ne j o t k a eivät ole a l p p i h i i h don, tähtiä voivat vaikeuksetta laskea 2,800 metrin h u i p u i l t a . Miten se onkaan mahdollista? Osittain r a dat ovat t a i t a v a s t i suunniteltuja ja v a i h t e l e v i a . Osittain k a i k k i , e r i tyyppisten hiihtäjien . toivomukset on otettu huomioon ratojen erityisellä v i i t o i t t a m i s e l l a . H y v i n helpot radat v i i t o i t e t a an vihreällä; helpot sinisellä, vaikeahkot radat p u n a i s e l l a ja vaikeat- mustalla. V o i t a n e e n otaksua, että maasto olisi reiällisen taistelu-ken'än näköinen. N i i n ei kuitenkaan ole a s i a n l a i t a . Joka aamu, en^ n e n k u i n matkailijat ovat heränneet hiihitopartiort menevät ulos lapioineen j a l u m i j y r i n e e n käyvät läpi ja hiihtävät kokeeksi joka ladun huip u l t a laaksoon saakka. M o n i e n ihmisten käsityksen muk a a n hiihtoelämä Ranskan A l p e i l la on keikarimaista j a uskomaitoman k a l l i s t a . Nämä tarut eivät pidä paikkaansa. Väitetyn keikarimaisuuden suhteen voidaan i l m a n muuta todeta, että se o n kokonaan häipynyt, vaikk a hotellit cvat h y v i n korkeaa luokkaa. Ihmiset ovat urheilijamaisem-p: a k u i n koskaan j a u r h e i l u p u k i m et hyväksytään tavallisesti myös loisto^ h o t e l l i e n päivällisillä, j o i l l a kymmenen vuotta sitten o l i mahdotonta ajatellakaan muuta kuin smoking-pukua. ' : Vaflcouver. Uusi vuogi op jo hyvässä alussa sillä tätä iHirjoittaes-sa o n ' j o t a m m i k u u n 21 päivä'. Vancouverissa o n satanut viimeist en v i i k i c o j e n aikana n i i n p a l j o n vettä, ^ t t e i tiedetä, tähän vuodenaikaan m n & n sellaista. vesimäärää vettä saadun. Päivälehdissä o n o l l u t tietoj a että k a u p u n g i l l e o n t u l l u t $50, 000 vahingiot sateiden v u o k s i . Pienet joet ovat tulvineet j a aiheuttaneet siten paljon liikennevaikeuk-sia. C S J . n Vancouverin osaston k u u - kausilccikouksessa o l i tammikuum 14 päivänä keskustelua tulevasta t o i - minnatsta, joista asioista mainitsen myöhemmin. Meillä o l i täällä 'kokousta seuraamassa pitkämatkainen vieras, Martti V i i t a n e n , Petroskoista, Neuvostol i i t o s t a . Koikouikson päätyttyä hän e s i t t i meille terveiset kotimaastaan j a selosti samalla selventäväs-ti, miten- kehitys siellä edistyy maanlaajuisesti. Hän k i i n n i t t i myös huomiota C a nadan olosuhteisiin j a t o t e s i , ettei järjestötoiminta ole enää n i i n v iK kasta mitä se o l i hänen Canadassa ollessaan. E s i t i m m e M a r t i n i l l e osaltamme kysymyksiä, j o h i n hän antoi h y v i n valaisevia vastauksia. K U T S U V U O S I K O K O U K S E EN H e l m i k u u n 11 päivänä k e l l o 12 päivällä alkaa Scimanaikaisesti pidettävä osaston vuosi- j a kuukausi- (kcikous, j o t t a saamme löydyksi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. , ' Tavanmyik^iisiesti syödään' j^teiria Jsojcpuksftn v ^ l i a j ^ l l a. N y t pidfetty' osastomme 'kokous'; ilaihjoitti rauhanliiikikeen hyväksi; $25.00 j a samalla kerätään lisää yiksityisdiahjoituiksia. Ensionmäi^efesi tilaisuydeiksi .fär-j «i3,tää V i l h o Nyberg -koto illan ohjielipa t i l a i s u u d en, m i h i n t u l e e k u vaelmia, l a u l u a j a soittoa — ikaksi s e l l a i s t a k i n näyitö,sitä jioita ei o l e e n^ nen C l i n t o n h a a l i l l a ollut, esimerk i k s i C h a p l i n i n "Nälkä-" niminen •kuivaelmaija toiseksi t u l i v u o r e n p u r . aus. Tämä t i l a i s u u s On C l i n t o n ha?- l i l l a sunnuntaina, h e l m i k u u n 25. päivänä k e l l o 4 iltapäivällä. Ravintola-l i p p u malksaa v a i n $1.50. Kokous päätti myös järjestää Vancouiyerin kalastaijain unio-osas-ton kanssa kaharettitanssit mitikä ovat maaliskuun 2. päivänä. Tä- -ten saadut varat käytetään m a i n i t un u n i o n kahden johtohenkilön oikeusj u t u n avustamiseksi. Oikeusjuttu vaatii paljon rahaa; Ko. henkilöt ovat nyt v a n k i l o i s s a uniotoiminnas-ta saamaansa' vuoden tuomiota kär-simässä. • Näistä tilaisuuksista keri-ota.in myöhemmin lisää. K e s k u s t e l t i i n Websters C o r n e r s in t o i m i p a i k a n Sampolan asioista ja siellä tehtävistä korjauksista.. J o h t o k u n n a n jäsenet menevät " C o r n e r - s i i n " keskustelemaan niiden ihmis , Tor«nto. — Kiitos Fjftlandia. 'kuorolle viehättävän v .keskita^lven; j u h l a n jä.rJ3es,telystä. O l i nauitinnpl-i l i s t a kuiunneUai j a katseMa n i i n n^o-i v p u o l i s t a olijelmaa j a .nauttia hy-i vän kahvipöydän antimista. .Saman-! l a i s i a t i l a i s u u k s i a pitäisi useimmin^ jäi-jestää sillä tunnelmja oli kotoi-pien, ikun sai iatua koristettujen pöytien äjw-essä j a siitä seurata oh-jielmaa. » -1» » F i n l a n d i a k u o r o n .seuraavana t i laisuutena on laatikkopäivälliset, j o t k a :pidetään h a a l i l l a s u n n u n t a i na h e l m i k u u n 4 päivänä. Kuoro toim i i k i n hyvin a k t i i v i s e s t i , josta kiitos heille k a i k i l l e. T O I M E N N A I S T E N kokous on haal i l l a torstaina, h e l m i k u u n 1.- päivänä, k e l l o 7.30. Kokouksessa tehdään t o i m i n t a k a u d e n työsuunnitelma. Rumimage Sale varmasti pidetään taas keväällä j a h a a l i l l e voi tuoda tavaraa* j o t k a k i i t o l l i s u u d e l la otetaan vastaan. T O R O N T O N O S A S T O N vuosikokous on h a a l i l l a sunnuntaina helmikuun, 11 päivänä kello 2 iltapäiväl- Toratai, tammik 25 p. — ThuTsday, Jan. 25, 1968 /•: Sivu 3 ten kanssa, jotka haluavat toimia 'ä- Toivomme että jäsenistö ottaa siellä h a a l i l l a . ^^•"ä" huomioon. Kokouksen puolesta, M . V . V. -konsernin johto PORT ARTHURIN KUULUMISIA järjestetään Entinen Kruppinperhemonopo-li rupeaa järjestäytymään julkiseksi osakeyhtiöksi siten kuin Länsi-Saksan laeissa julkisista osakeyhtiöistä on säädetty. Yhtiö lähtee liikkeelle säätiöpohjalla. Säätiön puheenjhtajaksi tulee entinen Alfried Krupp von Bohlen und Halloachin päävaltuutettu Berthold Beitz. Tämä on kuitenkin symbolinen elin, Jolla ei ole mitään ratkaisuvaltaa tai päätöksenteko- oikeuksia. Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tulee Länsi-Saksan suurimman yksityisen liikepankin, Deutsche Ban-. kin hallintoneuvoston puheenjohtaja H. Abs. Yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi tulee Mannes^ mann-teräsfirman entinen finanssiasiantuntija Gunther Vogelsang. Yhtiön johtokunnan jäseneksi tulee myös L-Saksan suurimman ja voimakkaimman ammattiliiton, Me tallityÖväenliiton puheenjohtaja Otto Brenner. Nämä toimenpiteet hyväksytään 24 TUNNIN PALVELU SUOMEA PUHUVAT AJURIT Puh.-DI 5-5461 122 S. Cumberland St. Port Arthur Ontario Rakentajat! Meiltä saatte kaikenlaisia rakennustarpeita. THUNDER BAY LUMBER CO. (FORT WILLIAM) LTD. HENKILÖKUNNAN OMISTAMA HENKILÖKUNNAN JOHTAMA " K u u l u i s a p a l v e l u s t a a n" Pulielin 623-7469 516 Simpson St. Fort WilUam todennäköisesti t a m m i k u u n 23; pnä pidettävässä y h t i ö kokouksessa. Krupp-osakeyhtiön ylimmäksi valvoj a k s i tulee herra Abs. S s n sijaan käytännöllisten asioiden hoito jää h e r r a Vogelsangin käsiin. J o h t o k u n taan' v a l i t u n Länsi-Saksan Metalli-työväenliiton puheenjohtaja Otto B r e n n e r i n tehtävä on valvoa, ettei Krupp-osakeyhtiö ryhdy valmistamaan aseita tai m u i t a sotatarvikkeita missään muodossa: K r u p p - p e r h e m o n o p o l i n viimeinen omistaja A l f r i e d K r u p p von B o h l en und Hallbach kuoli v i i m e vuoden heinäkuun l o p u l l a sangen hämärissä olosuhteissa päivää ennen k u i n hän o l i s i täyttänyt 60 vuotta. Krupp-dy-n a s t i a n periaatteena o l i a l u s t a läht i e n se, ettei K r u p p i n tehtaissa hyväksytty minkäänlaista ammattiyhdistystoimintaa. Kaikki työntekijät oliVat a m m a t i l l i s e s t i järjestäytymättömiä. H i t l e r i n k u k i s t u m i s e n . j a toisen maailmansodan päättymisen jälk e e n ammattiyhdistysliike astui ensimmäisen k e r r a n K r u p p i n tuotanto l a i t o s t en porteista sisään J a n y t on Metallityöväenliiton puheenjohtaja B r e n n e r Krupp-osakeyhtiön johtok u n n a n jäsen. : K r u p p - p e r h e m o n o p o l i n viimeisellä o m i s t a j a l l a A l f r i e d K i - u p p i l l a o l i y k si poika A r d n t von B o h l e n und H a l l bach, 29, mutta hän i l m o i t t i j o e n nen isänsä f i r m a n , romahtamista luo puvansa kaikesta osallisuudesta K r u p p i n l i i k e t o i m i n t a a n. . K r u p p i n perhemonopolin romahdus a l k o i siitä k u n luotonantajapan-kit kieltäytyivät enemmistä luotoista ja takuista. H a l l i t u s puolestaan i l m o i t t i , että se ei anna K r u p p i l le uusia lainoja t a i t a k u i t a e l l e i mon o p o l i a muuteta j u l k i s e k s i osaJteyh-tiöksi. K u n K r u p p - m o n o p o l i n velat o l i v a t vuonna 1966 suuremmat kuin koko liikevaihto j a k u n lisäksi se ei pystynyt maksamaan pankeille lainojansa k o r k o j a oli romahdus väisitämälön. Toistaiseksi ei ole tietoa, m i l l e t u o t e l i n j o i l l e Krupp-osa-keyhtiö rupeaa keskittymään. Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai miesten-vaatetusta, ostakaa Tie" osuuskaupastanne International Co-Op Stores Ltd, ^176 s. Algoma Streot Port Arthur, Ontario Port Arthur. — H e l m i k u u n yleiset toiminnat F i n n i s h h a a l i l l a voidaan sanoa alkavaksi C S J : n naisten k e r h o n valmistamalla lihapullapäi-vällisellä sunnuntaina, helmikuun 4. päivänä; Päivällisen t a r j o i l u a l kaa kello 11,30 aamulla. V a l i s t u s - ja ryntäyskomitea on järjestänyt siten, että samana päivänä näytetään elokuvia, alkaen k e l lo 1 päivällä. S i t e n sovitettuna päivällisen jälkeen sopii hiukan hauk o t e l l a Ja sitten pääsee elokuvaa katsomaan. : • . ' i • , - i > . . o • C S J : n Port A r t h u r i n o.saston helm i k u u n kokous j a vuosikokous pidetään t i i s t a i n a ; h e l m i k u u n 6; päivänä, alkaen-.kello 7.30 i l l a l l a haalin ravintolahuonees.sa. E d e l l i s e n kokouksen näätöksen mukaan varaavat emännät leivosten kanssa kahvin vuosikokouksen päätyttyä. Perjantaina, helmikuun 9. päi-. vänä kello 7.30 a l k a a seurapeli-iMn. Sitä varten kootaan voittoja etukäteen. Osaston . kabaretti-tanssit tulee v u o r o l l a a n lauantaina, helmikuu:i 17. päivänä, alkaen t a r j o i l u kello 7 i l l a l l a ja tansLsiorkesteri tulee kello 9 i l l a l l a. Sunnuntaina, h e l m i k u u n 18. päivä on oikea Suomen juhla'. S i l l o in näytetään kolme elokuvaa seuraav a s t i : Suomen vanha työväenliike. Suomen työväenliikkeen 50-vuolis j u h l i l l e omistettu elokuva, joka on f i l m a t t u V. 1959, j a alkaa vuodelta 1899; j o l l o i n työväenliike irtaantui; p o r v a r i l l i s e n holhousvallan alaisuudesta j a vähän myöhemmin lähti sos-d.emokraattisena puolueena omine eväineen, ihaniteineen, aattei-neen, tunniislauseineen j a ponnis-tuiksineen kokoamaan Suomen työtätekevää väestöä itsenäiseiksi p o l i i t t i s e k s i voimaksi. Se o n t o d e l l a k in katsomisen a r v o i n e n elokuva. Se tuo e s i in työväen kamppailut n i i n eloisasti j a voimakkaasti, että miltei haltioituneena katselee ; s en toimeenpanemia liikehtimisiä j a j u h - , lalli-suuksia j a kuuntelee valtaisast i nousevan työväenliikkeen sanomaa. •• • . T i e t e n k i n tilanteet ovat paljon muuttuneet sitten vuoden 1959 ja vanhan työväenliikkeen p e r i l l i s t en toimintamuodoissa on tapahtunut muuttuneessa tilanteessa toimintamuotojen muutoksia, mutta h i s t o r i a l l i s e n a kuvana se antaa realiscn kuvan ei ainoastaan p o l i i t t i s e s t a ja t a l o u d e l l i s i s t a ponnistuksista, vaan myö.skin Suomen kansan syvien r i v i en sivistysliiikkeenä. .. Kosyginin valtiovierailu, on k a u n is värielokuva Neuvostoliiton päämin i s t e r i Aleksei K o s y g i n i n valtiovier a i l u s t a vuonna 1966. S e uhkuu ent i s en kotimaamme luonnosta miltei pohjoisen napapiirin seudulle (Oul u u n ) asti. F i l m i antaa mainion k u van siitä, mitä hyvät naapuruussuhteet ovat merkinneet Suomen t a l o u d e l l i s en elämän k a i k i n p u o l i s e l l e nousulle. F i l m i toteaa kaunopuheisesti m i ten vanhat ja piintyneet ennakkol u u l o t voivat hävitä ja o l l a uuden v a u r a a n elämän alkusoittona. Se osoittaa valkokanikaalla kumoamat-tomasti miten vasommaMe suuntautuvan politiikan vuodet eivät ole h u k k a a n vicu-ineet, vaan että ne ovat tuottaneet Suomen kansalle t a l o u d e l l i s e n ja y h t e i s k u n n a l l i s en Itämän " p a r a n h u k s i a . Presidentti Kekkosen ja pääminislori Kosygin l i i k k u e s s a seurueineen kuvattuna filmissä tuleo v i i i k i s i n k in m i e l i i n ajatus, eitä tuollaisessa ystävyydessä t u l i s i maailman yleisesti k u l k e a ja s i l l o i n tämä maailma t o d e l l a k i n o l i : si ihailtava maailma. • Hyvät naapurit on Suomi-Neuvosto-t o l i i t t o Seuran elokuva. Se on ikäänk u i n jatkoa edelliselle, mutta ei missään mielessä kei (aa sitä. Puol en t u n n i n fiimis5ä se antaa kuvan, miten suurta j a hedelmällistä työtä S e u r a s u o r i t t a a hy\'ien naapuruvis s u h t e i d e n kehittämiseksi j a l u j i t t a miseksi Suomen ja Neuvostoliiton kansojen onneksi ja menestyksek-s i i k s i . •:, ' Näiden elokuvien esitys alkaa k e l l o l..'i0 iltapäivällä, joten sopii valmistautua läheltä ja, kauempaa tulemaan s i l l o i n katsomaan. . Niitä ei näytetä k u i n tämän a i noan kerran. , K a l e v a l a n j u h l a t on sunnuntaina, h e l m i k u u n 25: päivänä, mutta yksityiskohdista yhteistoiminnasta, ohjelmasta, y.m. voidaan kertoa myöhemmin. — A T H . Hiilikaivokset sulkeutuvat Länsi-Salksassa Bonn. — vähintään 75,000 h i i l i - ia m e l a i l i t e o l l i s u u d o n työläistä j a toimihenkilöä menettää työpaikkansa seuraavan 2 - ^ i vuoden aikana. Sanomalehti PVankfurter Ilund- .schau ilmoittaa Saksan liittotasav a l l an h a l l i t u k s e n varoittaneen l i i t topäivien talon.'»- ja -sosiaalivaliokuntia odoteltavissa olevasta vaikeasta tilanteesta. Die A n d e r e Z e i t u n ^ i kertoo puole.'--taan 44.000 länsisakjal.ii-sen kaivostyöläisen menettäneen työpaikkansa viime vuonna h i i l i k ai vo.-vten s u l k e m i s e n yhteydessä. P E R Ä K Y L Ä N P R O F E E T T A Vierail e e h a a l i l l a tänä sunnuntaina, 28. päivänä.. — Teiivetuloa. ' Tasapainoinen arvio Suomen vaaliasJoista New York. — Sanomalehti New York Times ylisti perjantaina . Suomen kokoomushallitusta siitä että se. toimii "demokraattisin keinoin ja vapauden ilmapiirissä". Samalla lehti kiitti presidentti Kekkosta hänen osuudestaan hallitusyhteistyön onnistumisessa. O t s i k o l l a "Kekkonen uudelleen Suomessa'' lehti k i r j o i t t a a pääkir- J-oituspaikalla: "Suomi ei o l e ko:-- kaan ollut niin t u i v a l l i n e n kuin nyt, sanoi presidentti Urho Kaleva K e k k o n e n viime kuussa maansa itsenäistymisen viisikymmenvuotis-juhlassa. Vankka enemmistö .suomal a i s i a äänestäjiä on i l m e i s e s t i samaa mieltä j a on j u u r i valinnut' herra Kekko.sen hänen k-olmanneksi k u u - .sivuotiskaudcksi maan päämieh?- "Kuusikymmentäseitscmänvuoti-asta presidenttiä o n anTOsleltu siitä, että hän on l i i a n valmis tyynnyttämään Mosikovaa, mutta suomalaiset hyväksyvät yleensä sen s u u n t a l i n jan, jonka herra Kekkonen palautti mieleen vuosijuhla.ssa: ".Kuta paremmat oval suhteemme Neuvostol i i t t o o n , sitä suurempi l i i k k u m i s vapaus meillä on suhteissamme länt e e n ." VHän olisi voinut lisätä: Ma sitä s u u r e m p i p o l i i t t i n e n vapautemme kotona." ICEflLA»«HC TAiRJOAA KAUTTA VUOMN MHAISIMMAT LIMTOHI-h»«IAT SÄÄSTÄKÄÄ J O PA Jet säästöluokan New York/ Helsinki edestakaisUpun sääs,- töeesonklhtotaan verrattuna Icelandic'ln. kautta vuoden alhaisimmat hinnat ovat normaalihintoja. Lippu on volmas-sa kokonaisen vuoden. TAM;i( MERKITSEE . . . E l M I T A AN 14-21 päivän aikarajoituksia E l MITÄÄN käyttörajoituksia viikonloppuisin E l M I T A AN Ryhmänmuodostamis-vaatimuksia E l MITÄÄN Vaatimuksia etukäteen makset-tavi. sta lisäjärjestelyistä Menkää minne ja milloin tahan.sa, ja kenenliä kanssa haluatte. NEW yORKISTA: ISLANTIIN . LUXEMBURGIIN . ENGLANTIIN SKOTLANTIIN . TANSKAAN • RUOTSIIN .NORJAAN . SUOMEEN HOLLANTIIN Käykää matkatoimistossanne . Pyytäkää postitse esittelylehtinen X F 23 v u o t t a e s U a i s t d i j a n a a l e m p i e n h i n t o j e n p u o l e s t a E u r o o p p a a n. 610 FIfth Avenue (RockefeUer Centre), New York 10020. PL 7-8585 NEW YORK . C H I C A G O « S A N FRANCISCO \ ENGUNTIUISET AUTOTEHTAAT SAMAN OMISTAJAN KÄSIIN Eihä sitä uo p u o l l a köyhäl: k o lm kertoa soap tulla ovestkii enneko huohmtitoa. Käkisalmi. Lontoo. — Kaksi suurta englan-_ tilaista autoyritystä, henkilöautoja valmistava British Motor Holdings ja linja- ja kuorma- autoja valmistava Leyland Motor Corporation, yhtyivät viime keskiviikkona. Fuusio \pn suurin, mitä Englannissa on koskaan tehty. Tuloksena on Englannin suurin moottoriajoneuvoyritys ja maan suurin vientiyhtymä. British Motor Holdings muodostuu puolestaan mm. mini-autoja valmistavasta British Motor Corporationista ja Jaguar-tehtaasta, joka valmistaa ut-heiluautoja ja urhei-lumallisia henkilöautoja. Leyland valmistaa linjat ja. kuorma-auto ja, • traktoreita, ja Rover- ja Triumph-merkkisiä henkilöautoja, joita viedään 140 maahan. N y t muodostettu yhtymä, jonk.i nimeksi tuli Britisih Lei>'land Motor Corporation, myy l a - k e l m i e n mukaan 800 m i l j o o n a n punnan edestä a u l o j a j a sen p a l k k a l i s t o i l l a on 200, 000 ihmistä. S u u r i n osa englantilaist e n • onii.stamasta osasta Englannin m o o t t o r i t e o l l i s u u t t a tuli näin saman omistajan hallintaan. Muut suuret englantilaiset autotehtaat ovat k a i k k i amerikkalaisessa omis- (ukse.ssa! Ford kuuluu amerikkal a i s e l l e pääyhtymälleen, Vauxhall G e n e r a l M o t o r s i l l e j a Rootes Chrys-l e r i l l e . Y h t y n e e t y r i t y k s e t pyrkivät oman i l m o i t u k s e n s a mukaan hyötymään punnan devalvaatiosta aloittamalla v a l t a v a n yhteisrynnäkön «Itoomaisil-le m a i k k i n o i l l e . B M C e n n u s t i v i i me vuonna lisäävänsä kahden vuoden sisällä Yhdysvaltain-vientinsä k a k s i n - tai k o l m i n k e r t a i s e k s i . Nykyään B M C on v i e n y t Yhdysvaltoih i n vuosittain 40,000 ajoQdda. Ruotsin pääomJai Yhdysvaltoihin Tukholma. — Ruotsin teollisuuden investoinnit YhdysvaIloissa ko-hosivat 217 miljoonaan d o l l a r i in vuonna 1966. i l m e n e e U S A : n kaup-paministeriön laatimasta tilastosta. Tämä merkitsee sitä, että Ruotsi o l i E u r o o p a n maista viidennellä s i j a l la E n g l a n n i n , H o l l a n n i n , S v e i t s i n ja Lärisi-Saksan jälkeen; Seuraavina olivat Ranska, B e l g i a j a I t a l i a . Län-s i - E u r o o p a n kokonaisinvestoinnit U S A : s s a olivat 6.300 miljoonaa doll a r i a \'uonna 1966. — Meijä isä oi sitt rvahv miäs, hä nost n i i m p a l i ko hä voes. L a i t i l a . Suomessa. Josta monet hellimmin Eikö toidäii olisi jo aika .suunniter.a vierailua Suomeen? • . ., Ehkä tava'a'kyenne sutolalsia. Vlcraillaksenno Jäl-lc:: ii omallartal vanhomplenne synnyiraaudulla. Nauit-tiateenne perlnteellisistii, juh!in,i)äivistä ja juililislba. Näh- .diik-semie omin .silmin miinkiliaLsia muutoksia nyky-Suo-nicssa cn tapahtumassa. " ' ; SAStcikee mnitkanne finnie helpommak.'i kiudn osaatte kuvitella. SASMUa on 'aVemman suoHa lentoja useampina vii- Take the direct appiroach kcnpiiivina usoampaan .Skimdinaaviscen kaupunkiin kuin milläitu muulla lentolinjalla. SAS lennä.t'«ä toidiit tunne nop?asiti ja mukavasti Royal Viking j'ateillä' Ja "Tervetuloa kotlin"-tuinnelma kohtaa toidat heti kqneeseen astuttuanne. Swraan sanottuna, tunnette jo melkein olevanne Suomessai '—ennenkuin ncustaanibnann. Lisiitictoja saatte matkatoimLstoltanne. Tai SAS'ilta: 199 Bay Street, Toronto, Ont., Tel. (416) 362-5221; 800 I3orche.ster Blvd.. Monti-enl P.Q., Tel. (514) B61-8311: 211 Portage Avomie. Wimiipeg. Man.. Ttel. (204 ) 943T0673* •••• MONTREALISTA VÄLILASKUTTA KÖÖPENHAMINAAN (JOSTA, KÄTEVÄT YHTEYDET HELSINKIIN) JOKA TIISTAI^ TORSTAI- JA LAUANTAI-ILTA KLO 9:45
Object Description
Rating | |
Title | Vapaus, January 25, 1968 |
Language | fi |
Subject | Finnish--Canadians--Newspapers |
Publisher | Vapaus Publishing Co |
Date | 1968-01-25 |
Type | text |
Format | application/pdf |
Rights | Licenced under section 77(1) of the Copyright Act. For detailed information visit: http://www.connectingcanadians.org/en/content/copyright |
Identifier | Vapaus680125 |
Description
Title | 1968-01-25-03 |
OCR text | Bnniiitnniii •Ai. 3:- RANSKAN ORENOiLE-VALKOINEN PARATIISI Hiihtäviä ranskalaisia lienee y l i , kQlme miljoonaa! Tarvitsee lähteä vain autolla ulos aikaisena sunnuntaiaamuna Ranskan vuoristoseudulla, päästäkseen vai^uute^n siitä. Vuoret, jotka ympäröivät Grenohlea ja Chamonixla, vetävät hiihtäjiä puoleensa ikäänkuin -valtava pölyimuri. Auto toisensa jälkeen, 3—4-suksiparia katolla suun taa kohden "valkoista paratiisia" 2,000—^,000 metrin korkeudelle. Matka kestää pari tuntia. Ranskalaisiten menestysten jälkeen pujotteluhiihdosa MM:sa P o r t i i r s sa Chile'ssä j a viime talvena alppiva-l i o f c i l p a i l un jälkeen, ihastus pujot-t e l u h i i h t o o n on s u u r i , suurempi k u in se koskaan on o l l u t . On o l l u t olemassa itävaltalainen j a sveitsiläinen k o u l u . V a l m e n t a j i a näistä maista on Qpejtanut ympäri koko: maailman. N y t Ranska j a sen u u s i k o u l u ovat " m u c t i a " . I l m o i t e t t i i n esim. että IISA e i , v o i a j a t e l l a k a a n muita kuin r a n s k a l a i s i a hiihto-opeijtajia ja että kysellään monta (tusinaa suuiiin h i i h t o p a r a t i i s e i h i n "over there"; R a n s k a l a i n e n h i i h t o k o u l u perustett i i n ' a l u n perin itunturioppilaiden kouluttamista v a r t e n , multa vuoden 1955 jälkeen ( j o l l o i n sen k e s k u s siir r e t t i i n Champnix'een) siellä koulutetaan ennen k a i k k e a p u j o t t e l u h i i h - don valiovalmentajia,. Ranskassa on nyt lähes 2,000 ikouluteltua hiihto-opettajaa j a heidän aikansa o n melk e i n täyteen m e r k i t t y koko kautena. Ihmiset seisovat jonossa osaksi y k s i tyisopetusta, osaksi ryhmäopetusta variten. Näin kertoo Ruotsin U r h e i - l u l i i ' t on tiedotusjohtaja Wolf Lyberg On myös " m u o t i a " matkustaa Ranskaan j a koko Euroopasta j a vieläpä U S A r s t a tulee vuokrattuja lentokon e i t a täynnä innokkaita hiihtäjiä. R a n s k a l a i s t e n hiihtäjien menestykset, mainos joka vuosittain tuottaa useita miljoonia markkoja matkail u n ansiosta — puhumattakaan m i tä hiihtoteoUisuus voittaa. Chamonix merkitsi kauan käytännössä ranskalaista t a l v i u r h e i l u a . S i n ne "hieno maailma" matkusti h u - yitiielemaan.- Tänään asiaintila on muuttunut. N i i n myöhään kuin v. 1946 e i o l l u t enempää kuin 15 t a l v i - u r h e i l u p a i k k a K u h t a a alppilaaksoissa Muitta kaukonäköiset miehet (ja kunnat) ovat panneet panokseksi valta;vat rahasummat j a nylt sieJIä o n lähes 150 i t a l v i u r h e i l u p a i k k a k u n - taa. Vuonna 1946 siellä o l i 325 hot e l l i a liiihtäjiä v a r t e n — nyt siellä o n ' 1,759 joissa o n yhteensä 43;400 huonetta! Valtava kehitys. S u u n n i t e l l a a n j a rakennetaan — ei- ainoa-ltaan hotelleja- vaan myös teitä, jotka tekevät paikkakunnat helppopääsyisiksi. Rakennetaan lentokenttiä alppien ylätasangoilla — nykyään v o i lentää puolessa tunnissa Geneve'.stä esim. Courchevereen j a laskeutua 2,300 metrin korkeud e l l a . H i i h t o h i s s i t syntyivät kuten sienet sateella. V i i m e i s t e n uutisten mukaan on käytössä 557 kappaletta eri tyyppisiä köysiratoja j a hissejä, niistä 30 " s u u r t a " , j o t k a kuljettavat 40—50 henkeä k e r r a l l a a n "vaunuissaan".- E i ole vaikeata hiihtää A l p e i l l a. Myös ne j o t k a eivät ole a l p p i h i i h don, tähtiä voivat vaikeuksetta laskea 2,800 metrin h u i p u i l t a . Miten se onkaan mahdollista? Osittain r a dat ovat t a i t a v a s t i suunniteltuja ja v a i h t e l e v i a . Osittain k a i k k i , e r i tyyppisten hiihtäjien . toivomukset on otettu huomioon ratojen erityisellä v i i t o i t t a m i s e l l a . H y v i n helpot radat v i i t o i t e t a an vihreällä; helpot sinisellä, vaikeahkot radat p u n a i s e l l a ja vaikeat- mustalla. V o i t a n e e n otaksua, että maasto olisi reiällisen taistelu-ken'än näköinen. N i i n ei kuitenkaan ole a s i a n l a i t a . Joka aamu, en^ n e n k u i n matkailijat ovat heränneet hiihitopartiort menevät ulos lapioineen j a l u m i j y r i n e e n käyvät läpi ja hiihtävät kokeeksi joka ladun huip u l t a laaksoon saakka. M o n i e n ihmisten käsityksen muk a a n hiihtoelämä Ranskan A l p e i l la on keikarimaista j a uskomaitoman k a l l i s t a . Nämä tarut eivät pidä paikkaansa. Väitetyn keikarimaisuuden suhteen voidaan i l m a n muuta todeta, että se o n kokonaan häipynyt, vaikk a hotellit cvat h y v i n korkeaa luokkaa. Ihmiset ovat urheilijamaisem-p: a k u i n koskaan j a u r h e i l u p u k i m et hyväksytään tavallisesti myös loisto^ h o t e l l i e n päivällisillä, j o i l l a kymmenen vuotta sitten o l i mahdotonta ajatellakaan muuta kuin smoking-pukua. ' : Vaflcouver. Uusi vuogi op jo hyvässä alussa sillä tätä iHirjoittaes-sa o n ' j o t a m m i k u u n 21 päivä'. Vancouverissa o n satanut viimeist en v i i k i c o j e n aikana n i i n p a l j o n vettä, ^ t t e i tiedetä, tähän vuodenaikaan m n & n sellaista. vesimäärää vettä saadun. Päivälehdissä o n o l l u t tietoj a että k a u p u n g i l l e o n t u l l u t $50, 000 vahingiot sateiden v u o k s i . Pienet joet ovat tulvineet j a aiheuttaneet siten paljon liikennevaikeuk-sia. C S J . n Vancouverin osaston k u u - kausilccikouksessa o l i tammikuum 14 päivänä keskustelua tulevasta t o i - minnatsta, joista asioista mainitsen myöhemmin. Meillä o l i täällä 'kokousta seuraamassa pitkämatkainen vieras, Martti V i i t a n e n , Petroskoista, Neuvostol i i t o s t a . Koikouikson päätyttyä hän e s i t t i meille terveiset kotimaastaan j a selosti samalla selventäväs-ti, miten- kehitys siellä edistyy maanlaajuisesti. Hän k i i n n i t t i myös huomiota C a nadan olosuhteisiin j a t o t e s i , ettei järjestötoiminta ole enää n i i n v iK kasta mitä se o l i hänen Canadassa ollessaan. E s i t i m m e M a r t i n i l l e osaltamme kysymyksiä, j o h i n hän antoi h y v i n valaisevia vastauksia. K U T S U V U O S I K O K O U K S E EN H e l m i k u u n 11 päivänä k e l l o 12 päivällä alkaa Scimanaikaisesti pidettävä osaston vuosi- j a kuukausi- (kcikous, j o t t a saamme löydyksi kaksi kärpästä yhdellä iskulla. , ' Tavanmyik^iisiesti syödään' j^teiria Jsojcpuksftn v ^ l i a j ^ l l a. N y t pidfetty' osastomme 'kokous'; ilaihjoitti rauhanliiikikeen hyväksi; $25.00 j a samalla kerätään lisää yiksityisdiahjoituiksia. Ensionmäi^efesi tilaisuydeiksi .fär-j «i3,tää V i l h o Nyberg -koto illan ohjielipa t i l a i s u u d en, m i h i n t u l e e k u vaelmia, l a u l u a j a soittoa — ikaksi s e l l a i s t a k i n näyitö,sitä jioita ei o l e e n^ nen C l i n t o n h a a l i l l a ollut, esimerk i k s i C h a p l i n i n "Nälkä-" niminen •kuivaelmaija toiseksi t u l i v u o r e n p u r . aus. Tämä t i l a i s u u s On C l i n t o n ha?- l i l l a sunnuntaina, h e l m i k u u n 25. päivänä k e l l o 4 iltapäivällä. Ravintola-l i p p u malksaa v a i n $1.50. Kokous päätti myös järjestää Vancouiyerin kalastaijain unio-osas-ton kanssa kaharettitanssit mitikä ovat maaliskuun 2. päivänä. Tä- -ten saadut varat käytetään m a i n i t un u n i o n kahden johtohenkilön oikeusj u t u n avustamiseksi. Oikeusjuttu vaatii paljon rahaa; Ko. henkilöt ovat nyt v a n k i l o i s s a uniotoiminnas-ta saamaansa' vuoden tuomiota kär-simässä. • Näistä tilaisuuksista keri-ota.in myöhemmin lisää. K e s k u s t e l t i i n Websters C o r n e r s in t o i m i p a i k a n Sampolan asioista ja siellä tehtävistä korjauksista.. J o h t o k u n n a n jäsenet menevät " C o r n e r - s i i n " keskustelemaan niiden ihmis , Tor«nto. — Kiitos Fjftlandia. 'kuorolle viehättävän v .keskita^lven; j u h l a n jä.rJ3es,telystä. O l i nauitinnpl-i l i s t a kuiunneUai j a katseMa n i i n n^o-i v p u o l i s t a olijelmaa j a .nauttia hy-i vän kahvipöydän antimista. .Saman-! l a i s i a t i l a i s u u k s i a pitäisi useimmin^ jäi-jestää sillä tunnelmja oli kotoi-pien, ikun sai iatua koristettujen pöytien äjw-essä j a siitä seurata oh-jielmaa. » -1» » F i n l a n d i a k u o r o n .seuraavana t i laisuutena on laatikkopäivälliset, j o t k a :pidetään h a a l i l l a s u n n u n t a i na h e l m i k u u n 4 päivänä. Kuoro toim i i k i n hyvin a k t i i v i s e s t i , josta kiitos heille k a i k i l l e. T O I M E N N A I S T E N kokous on haal i l l a torstaina, h e l m i k u u n 1.- päivänä, k e l l o 7.30. Kokouksessa tehdään t o i m i n t a k a u d e n työsuunnitelma. Rumimage Sale varmasti pidetään taas keväällä j a h a a l i l l e voi tuoda tavaraa* j o t k a k i i t o l l i s u u d e l la otetaan vastaan. T O R O N T O N O S A S T O N vuosikokous on h a a l i l l a sunnuntaina helmikuun, 11 päivänä kello 2 iltapäiväl- Toratai, tammik 25 p. — ThuTsday, Jan. 25, 1968 /•: Sivu 3 ten kanssa, jotka haluavat toimia 'ä- Toivomme että jäsenistö ottaa siellä h a a l i l l a . ^^•"ä" huomioon. Kokouksen puolesta, M . V . V. -konsernin johto PORT ARTHURIN KUULUMISIA järjestetään Entinen Kruppinperhemonopo-li rupeaa järjestäytymään julkiseksi osakeyhtiöksi siten kuin Länsi-Saksan laeissa julkisista osakeyhtiöistä on säädetty. Yhtiö lähtee liikkeelle säätiöpohjalla. Säätiön puheenjhtajaksi tulee entinen Alfried Krupp von Bohlen und Halloachin päävaltuutettu Berthold Beitz. Tämä on kuitenkin symbolinen elin, Jolla ei ole mitään ratkaisuvaltaa tai päätöksenteko- oikeuksia. Yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajaksi tulee Länsi-Saksan suurimman yksityisen liikepankin, Deutsche Ban-. kin hallintoneuvoston puheenjohtaja H. Abs. Yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi tulee Mannes^ mann-teräsfirman entinen finanssiasiantuntija Gunther Vogelsang. Yhtiön johtokunnan jäseneksi tulee myös L-Saksan suurimman ja voimakkaimman ammattiliiton, Me tallityÖväenliiton puheenjohtaja Otto Brenner. Nämä toimenpiteet hyväksytään 24 TUNNIN PALVELU SUOMEA PUHUVAT AJURIT Puh.-DI 5-5461 122 S. Cumberland St. Port Arthur Ontario Rakentajat! Meiltä saatte kaikenlaisia rakennustarpeita. THUNDER BAY LUMBER CO. (FORT WILLIAM) LTD. HENKILÖKUNNAN OMISTAMA HENKILÖKUNNAN JOHTAMA " K u u l u i s a p a l v e l u s t a a n" Pulielin 623-7469 516 Simpson St. Fort WilUam todennäköisesti t a m m i k u u n 23; pnä pidettävässä y h t i ö kokouksessa. Krupp-osakeyhtiön ylimmäksi valvoj a k s i tulee herra Abs. S s n sijaan käytännöllisten asioiden hoito jää h e r r a Vogelsangin käsiin. J o h t o k u n taan' v a l i t u n Länsi-Saksan Metalli-työväenliiton puheenjohtaja Otto B r e n n e r i n tehtävä on valvoa, ettei Krupp-osakeyhtiö ryhdy valmistamaan aseita tai m u i t a sotatarvikkeita missään muodossa: K r u p p - p e r h e m o n o p o l i n viimeinen omistaja A l f r i e d K r u p p von B o h l en und Hallbach kuoli v i i m e vuoden heinäkuun l o p u l l a sangen hämärissä olosuhteissa päivää ennen k u i n hän o l i s i täyttänyt 60 vuotta. Krupp-dy-n a s t i a n periaatteena o l i a l u s t a läht i e n se, ettei K r u p p i n tehtaissa hyväksytty minkäänlaista ammattiyhdistystoimintaa. Kaikki työntekijät oliVat a m m a t i l l i s e s t i järjestäytymättömiä. H i t l e r i n k u k i s t u m i s e n . j a toisen maailmansodan päättymisen jälk e e n ammattiyhdistysliike astui ensimmäisen k e r r a n K r u p p i n tuotanto l a i t o s t en porteista sisään J a n y t on Metallityöväenliiton puheenjohtaja B r e n n e r Krupp-osakeyhtiön johtok u n n a n jäsen. : K r u p p - p e r h e m o n o p o l i n viimeisellä o m i s t a j a l l a A l f r i e d K i - u p p i l l a o l i y k si poika A r d n t von B o h l e n und H a l l bach, 29, mutta hän i l m o i t t i j o e n nen isänsä f i r m a n , romahtamista luo puvansa kaikesta osallisuudesta K r u p p i n l i i k e t o i m i n t a a n. . K r u p p i n perhemonopolin romahdus a l k o i siitä k u n luotonantajapan-kit kieltäytyivät enemmistä luotoista ja takuista. H a l l i t u s puolestaan i l m o i t t i , että se ei anna K r u p p i l le uusia lainoja t a i t a k u i t a e l l e i mon o p o l i a muuteta j u l k i s e k s i osaJteyh-tiöksi. K u n K r u p p - m o n o p o l i n velat o l i v a t vuonna 1966 suuremmat kuin koko liikevaihto j a k u n lisäksi se ei pystynyt maksamaan pankeille lainojansa k o r k o j a oli romahdus väisitämälön. Toistaiseksi ei ole tietoa, m i l l e t u o t e l i n j o i l l e Krupp-osa-keyhtiö rupeaa keskittymään. Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai miesten-vaatetusta, ostakaa Tie" osuuskaupastanne International Co-Op Stores Ltd, ^176 s. Algoma Streot Port Arthur, Ontario Port Arthur. — H e l m i k u u n yleiset toiminnat F i n n i s h h a a l i l l a voidaan sanoa alkavaksi C S J : n naisten k e r h o n valmistamalla lihapullapäi-vällisellä sunnuntaina, helmikuun 4. päivänä; Päivällisen t a r j o i l u a l kaa kello 11,30 aamulla. V a l i s t u s - ja ryntäyskomitea on järjestänyt siten, että samana päivänä näytetään elokuvia, alkaen k e l lo 1 päivällä. S i t e n sovitettuna päivällisen jälkeen sopii hiukan hauk o t e l l a Ja sitten pääsee elokuvaa katsomaan. : • . ' i • , - i > . . o • C S J : n Port A r t h u r i n o.saston helm i k u u n kokous j a vuosikokous pidetään t i i s t a i n a ; h e l m i k u u n 6; päivänä, alkaen-.kello 7.30 i l l a l l a haalin ravintolahuonees.sa. E d e l l i s e n kokouksen näätöksen mukaan varaavat emännät leivosten kanssa kahvin vuosikokouksen päätyttyä. Perjantaina, helmikuun 9. päi-. vänä kello 7.30 a l k a a seurapeli-iMn. Sitä varten kootaan voittoja etukäteen. Osaston . kabaretti-tanssit tulee v u o r o l l a a n lauantaina, helmikuu:i 17. päivänä, alkaen t a r j o i l u kello 7 i l l a l l a ja tansLsiorkesteri tulee kello 9 i l l a l l a. Sunnuntaina, h e l m i k u u n 18. päivä on oikea Suomen juhla'. S i l l o in näytetään kolme elokuvaa seuraav a s t i : Suomen vanha työväenliike. Suomen työväenliikkeen 50-vuolis j u h l i l l e omistettu elokuva, joka on f i l m a t t u V. 1959, j a alkaa vuodelta 1899; j o l l o i n työväenliike irtaantui; p o r v a r i l l i s e n holhousvallan alaisuudesta j a vähän myöhemmin lähti sos-d.emokraattisena puolueena omine eväineen, ihaniteineen, aattei-neen, tunniislauseineen j a ponnis-tuiksineen kokoamaan Suomen työtätekevää väestöä itsenäiseiksi p o l i i t t i s e k s i voimaksi. Se o n t o d e l l a k in katsomisen a r v o i n e n elokuva. Se tuo e s i in työväen kamppailut n i i n eloisasti j a voimakkaasti, että miltei haltioituneena katselee ; s en toimeenpanemia liikehtimisiä j a j u h - , lalli-suuksia j a kuuntelee valtaisast i nousevan työväenliikkeen sanomaa. •• • . T i e t e n k i n tilanteet ovat paljon muuttuneet sitten vuoden 1959 ja vanhan työväenliikkeen p e r i l l i s t en toimintamuodoissa on tapahtunut muuttuneessa tilanteessa toimintamuotojen muutoksia, mutta h i s t o r i a l l i s e n a kuvana se antaa realiscn kuvan ei ainoastaan p o l i i t t i s e s t a ja t a l o u d e l l i s i s t a ponnistuksista, vaan myö.skin Suomen kansan syvien r i v i en sivistysliiikkeenä. .. Kosyginin valtiovierailu, on k a u n is värielokuva Neuvostoliiton päämin i s t e r i Aleksei K o s y g i n i n valtiovier a i l u s t a vuonna 1966. S e uhkuu ent i s en kotimaamme luonnosta miltei pohjoisen napapiirin seudulle (Oul u u n ) asti. F i l m i antaa mainion k u van siitä, mitä hyvät naapuruussuhteet ovat merkinneet Suomen t a l o u d e l l i s en elämän k a i k i n p u o l i s e l l e nousulle. F i l m i toteaa kaunopuheisesti m i ten vanhat ja piintyneet ennakkol u u l o t voivat hävitä ja o l l a uuden v a u r a a n elämän alkusoittona. Se osoittaa valkokanikaalla kumoamat-tomasti miten vasommaMe suuntautuvan politiikan vuodet eivät ole h u k k a a n vicu-ineet, vaan että ne ovat tuottaneet Suomen kansalle t a l o u d e l l i s e n ja y h t e i s k u n n a l l i s en Itämän " p a r a n h u k s i a . Presidentti Kekkosen ja pääminislori Kosygin l i i k k u e s s a seurueineen kuvattuna filmissä tuleo v i i i k i s i n k in m i e l i i n ajatus, eitä tuollaisessa ystävyydessä t u l i s i maailman yleisesti k u l k e a ja s i l l o i n tämä maailma t o d e l l a k i n o l i : si ihailtava maailma. • Hyvät naapurit on Suomi-Neuvosto-t o l i i t t o Seuran elokuva. Se on ikäänk u i n jatkoa edelliselle, mutta ei missään mielessä kei (aa sitä. Puol en t u n n i n fiimis5ä se antaa kuvan, miten suurta j a hedelmällistä työtä S e u r a s u o r i t t a a hy\'ien naapuruvis s u h t e i d e n kehittämiseksi j a l u j i t t a miseksi Suomen ja Neuvostoliiton kansojen onneksi ja menestyksek-s i i k s i . •:, ' Näiden elokuvien esitys alkaa k e l l o l..'i0 iltapäivällä, joten sopii valmistautua läheltä ja, kauempaa tulemaan s i l l o i n katsomaan. . Niitä ei näytetä k u i n tämän a i noan kerran. , K a l e v a l a n j u h l a t on sunnuntaina, h e l m i k u u n 25: päivänä, mutta yksityiskohdista yhteistoiminnasta, ohjelmasta, y.m. voidaan kertoa myöhemmin. — A T H . Hiilikaivokset sulkeutuvat Länsi-Salksassa Bonn. — vähintään 75,000 h i i l i - ia m e l a i l i t e o l l i s u u d o n työläistä j a toimihenkilöä menettää työpaikkansa seuraavan 2 - ^ i vuoden aikana. Sanomalehti PVankfurter Ilund- .schau ilmoittaa Saksan liittotasav a l l an h a l l i t u k s e n varoittaneen l i i t topäivien talon.'»- ja -sosiaalivaliokuntia odoteltavissa olevasta vaikeasta tilanteesta. Die A n d e r e Z e i t u n ^ i kertoo puole.'--taan 44.000 länsisakjal.ii-sen kaivostyöläisen menettäneen työpaikkansa viime vuonna h i i l i k ai vo.-vten s u l k e m i s e n yhteydessä. P E R Ä K Y L Ä N P R O F E E T T A Vierail e e h a a l i l l a tänä sunnuntaina, 28. päivänä.. — Teiivetuloa. ' Tasapainoinen arvio Suomen vaaliasJoista New York. — Sanomalehti New York Times ylisti perjantaina . Suomen kokoomushallitusta siitä että se. toimii "demokraattisin keinoin ja vapauden ilmapiirissä". Samalla lehti kiitti presidentti Kekkosta hänen osuudestaan hallitusyhteistyön onnistumisessa. O t s i k o l l a "Kekkonen uudelleen Suomessa'' lehti k i r j o i t t a a pääkir- J-oituspaikalla: "Suomi ei o l e ko:-- kaan ollut niin t u i v a l l i n e n kuin nyt, sanoi presidentti Urho Kaleva K e k k o n e n viime kuussa maansa itsenäistymisen viisikymmenvuotis-juhlassa. Vankka enemmistö .suomal a i s i a äänestäjiä on i l m e i s e s t i samaa mieltä j a on j u u r i valinnut' herra Kekko.sen hänen k-olmanneksi k u u - .sivuotiskaudcksi maan päämieh?- "Kuusikymmentäseitscmänvuoti-asta presidenttiä o n anTOsleltu siitä, että hän on l i i a n valmis tyynnyttämään Mosikovaa, mutta suomalaiset hyväksyvät yleensä sen s u u n t a l i n jan, jonka herra Kekkonen palautti mieleen vuosijuhla.ssa: ".Kuta paremmat oval suhteemme Neuvostol i i t t o o n , sitä suurempi l i i k k u m i s vapaus meillä on suhteissamme länt e e n ." VHän olisi voinut lisätä: Ma sitä s u u r e m p i p o l i i t t i n e n vapautemme kotona." ICEflLA»«HC TAiRJOAA KAUTTA VUOMN MHAISIMMAT LIMTOHI-h»«IAT SÄÄSTÄKÄÄ J O PA Jet säästöluokan New York/ Helsinki edestakaisUpun sääs,- töeesonklhtotaan verrattuna Icelandic'ln. kautta vuoden alhaisimmat hinnat ovat normaalihintoja. Lippu on volmas-sa kokonaisen vuoden. TAM;i( MERKITSEE . . . E l M I T A AN 14-21 päivän aikarajoituksia E l MITÄÄN käyttörajoituksia viikonloppuisin E l M I T A AN Ryhmänmuodostamis-vaatimuksia E l MITÄÄN Vaatimuksia etukäteen makset-tavi. sta lisäjärjestelyistä Menkää minne ja milloin tahan.sa, ja kenenliä kanssa haluatte. NEW yORKISTA: ISLANTIIN . LUXEMBURGIIN . ENGLANTIIN SKOTLANTIIN . TANSKAAN • RUOTSIIN .NORJAAN . SUOMEEN HOLLANTIIN Käykää matkatoimistossanne . Pyytäkää postitse esittelylehtinen X F 23 v u o t t a e s U a i s t d i j a n a a l e m p i e n h i n t o j e n p u o l e s t a E u r o o p p a a n. 610 FIfth Avenue (RockefeUer Centre), New York 10020. PL 7-8585 NEW YORK . C H I C A G O « S A N FRANCISCO \ ENGUNTIUISET AUTOTEHTAAT SAMAN OMISTAJAN KÄSIIN Eihä sitä uo p u o l l a köyhäl: k o lm kertoa soap tulla ovestkii enneko huohmtitoa. Käkisalmi. Lontoo. — Kaksi suurta englan-_ tilaista autoyritystä, henkilöautoja valmistava British Motor Holdings ja linja- ja kuorma- autoja valmistava Leyland Motor Corporation, yhtyivät viime keskiviikkona. Fuusio \pn suurin, mitä Englannissa on koskaan tehty. Tuloksena on Englannin suurin moottoriajoneuvoyritys ja maan suurin vientiyhtymä. British Motor Holdings muodostuu puolestaan mm. mini-autoja valmistavasta British Motor Corporationista ja Jaguar-tehtaasta, joka valmistaa ut-heiluautoja ja urhei-lumallisia henkilöautoja. Leyland valmistaa linjat ja. kuorma-auto ja, • traktoreita, ja Rover- ja Triumph-merkkisiä henkilöautoja, joita viedään 140 maahan. N y t muodostettu yhtymä, jonk.i nimeksi tuli Britisih Lei>'land Motor Corporation, myy l a - k e l m i e n mukaan 800 m i l j o o n a n punnan edestä a u l o j a j a sen p a l k k a l i s t o i l l a on 200, 000 ihmistä. S u u r i n osa englantilaist e n • onii.stamasta osasta Englannin m o o t t o r i t e o l l i s u u t t a tuli näin saman omistajan hallintaan. Muut suuret englantilaiset autotehtaat ovat k a i k k i amerikkalaisessa omis- (ukse.ssa! Ford kuuluu amerikkal a i s e l l e pääyhtymälleen, Vauxhall G e n e r a l M o t o r s i l l e j a Rootes Chrys-l e r i l l e . Y h t y n e e t y r i t y k s e t pyrkivät oman i l m o i t u k s e n s a mukaan hyötymään punnan devalvaatiosta aloittamalla v a l t a v a n yhteisrynnäkön «Itoomaisil-le m a i k k i n o i l l e . B M C e n n u s t i v i i me vuonna lisäävänsä kahden vuoden sisällä Yhdysvaltain-vientinsä k a k s i n - tai k o l m i n k e r t a i s e k s i . Nykyään B M C on v i e n y t Yhdysvaltoih i n vuosittain 40,000 ajoQdda. Ruotsin pääomJai Yhdysvaltoihin Tukholma. — Ruotsin teollisuuden investoinnit YhdysvaIloissa ko-hosivat 217 miljoonaan d o l l a r i in vuonna 1966. i l m e n e e U S A : n kaup-paministeriön laatimasta tilastosta. Tämä merkitsee sitä, että Ruotsi o l i E u r o o p a n maista viidennellä s i j a l la E n g l a n n i n , H o l l a n n i n , S v e i t s i n ja Lärisi-Saksan jälkeen; Seuraavina olivat Ranska, B e l g i a j a I t a l i a . Län-s i - E u r o o p a n kokonaisinvestoinnit U S A : s s a olivat 6.300 miljoonaa doll a r i a \'uonna 1966. — Meijä isä oi sitt rvahv miäs, hä nost n i i m p a l i ko hä voes. L a i t i l a . Suomessa. Josta monet hellimmin Eikö toidäii olisi jo aika .suunniter.a vierailua Suomeen? • . ., Ehkä tava'a'kyenne sutolalsia. Vlcraillaksenno Jäl-lc:: ii omallartal vanhomplenne synnyiraaudulla. Nauit-tiateenne perlnteellisistii, juh!in,i)äivistä ja juililislba. Näh- .diik-semie omin .silmin miinkiliaLsia muutoksia nyky-Suo-nicssa cn tapahtumassa. " ' ; SAStcikee mnitkanne finnie helpommak.'i kiudn osaatte kuvitella. SASMUa on 'aVemman suoHa lentoja useampina vii- Take the direct appiroach kcnpiiivina usoampaan .Skimdinaaviscen kaupunkiin kuin milläitu muulla lentolinjalla. SAS lennä.t'«ä toidiit tunne nop?asiti ja mukavasti Royal Viking j'ateillä' Ja "Tervetuloa kotlin"-tuinnelma kohtaa toidat heti kqneeseen astuttuanne. Swraan sanottuna, tunnette jo melkein olevanne Suomessai '—ennenkuin ncustaanibnann. Lisiitictoja saatte matkatoimLstoltanne. Tai SAS'ilta: 199 Bay Street, Toronto, Ont., Tel. (416) 362-5221; 800 I3orche.ster Blvd.. Monti-enl P.Q., Tel. (514) B61-8311: 211 Portage Avomie. Wimiipeg. Man.. Ttel. (204 ) 943T0673* •••• MONTREALISTA VÄLILASKUTTA KÖÖPENHAMINAAN (JOSTA, KÄTEVÄT YHTEYDET HELSINKIIN) JOKA TIISTAI^ TORSTAI- JA LAUANTAI-ILTA KLO 9:45 |
Tags
Comments
Post a Comment for 1968-01-25-03