Vapaus, January 25, 1968

              Bnniiitnniii
•Ai.
3:-
RANSKAN ORENOiLE-VALKOINEN
PARATIISI
Hiihtäviä ranskalaisia lienee y l i ,
kQlme miljoonaa! Tarvitsee lähteä
vain autolla ulos aikaisena sun­nuntaiaamuna
Ranskan vuoristo­seudulla,
päästäkseen vai^uute^n
siitä. Vuoret, jotka ympäröivät
Grenohlea ja Chamonixla, vetävät
hiihtäjiä puoleensa ikäänkuin -val­tava
pölyimuri. Auto toisensa jäl­keen,
3—4-suksiparia katolla suun
taa kohden "valkoista paratiisia"
2,000—^,000 metrin korkeudelle.
Matka kestää pari tuntia.
Ranskalaisiten menestysten jälkeen
pujotteluhiihdosa MM:sa P o r t i i r s sa
Chile'ssä j a viime talvena alppiva-l
i o f c i l p a i l un jälkeen, ihastus pujot-t
e l u h i i h t o o n on s u u r i , suurempi k u in
se koskaan on o l l u t . On o l l u t ole­massa
itävaltalainen j a sveitsiläinen
k o u l u . V a l m e n t a j i a näistä maista on
Qpejtanut ympäri koko: maailman.
N y t Ranska j a sen u u s i k o u l u ovat
" m u c t i a " . I l m o i t e t t i i n esim. että II­SA
e i , v o i a j a t e l l a k a a n muita kuin
r a n s k a l a i s i a hiihto-opeijtajia ja että
kysellään monta (tusinaa suuiiin
h i i h t o p a r a t i i s e i h i n "over there";
R a n s k a l a i n e n h i i h t o k o u l u perustet­t
i i n ' a l u n perin itunturioppilaiden
kouluttamista v a r t e n , multa vuoden
1955 jälkeen ( j o l l o i n sen k e s k u s siir
r e t t i i n Champnix'een) siellä koulu­tetaan
ennen k a i k k e a p u j o t t e l u h i i h -
don valiovalmentajia,. Ranskassa on
nyt lähes 2,000 ikouluteltua hiihto-opettajaa
j a heidän aikansa o n mel­k
e i n täyteen m e r k i t t y koko kautena.
Ihmiset seisovat jonossa osaksi y k s i ­tyisopetusta,
osaksi ryhmäopetusta
variten. Näin kertoo Ruotsin U r h e i -
l u l i i ' t on tiedotusjohtaja Wolf Lyberg
On myös " m u o t i a " matkustaa Rans­kaan
j a koko Euroopasta j a vieläpä
U S A r s t a tulee vuokrattuja lentoko­n
e i t a täynnä innokkaita hiihtäjiä.
R a n s k a l a i s t e n hiihtäjien menestyk­set,
mainos joka vuosittain tuottaa
useita miljoonia markkoja matkai­l
u n ansiosta — puhumattakaan m i ­tä
hiihtoteoUisuus voittaa.
Chamonix merkitsi kauan käytän­nössä
ranskalaista t a l v i u r h e i l u a . S i n
ne "hieno maailma" matkusti h u -
yitiielemaan.- Tänään asiaintila on
muuttunut. N i i n myöhään kuin v.
1946 e i o l l u t enempää kuin 15 t a l v i -
u r h e i l u p a i k k a K u h t a a alppilaaksoissa
Muitta kaukonäköiset miehet (ja
kunnat) ovat panneet panokseksi
valta;vat rahasummat j a nylt sieJIä
o n lähes 150 i t a l v i u r h e i l u p a i k k a k u n -
taa. Vuonna 1946 siellä o l i 325 ho­t
e l l i a liiihtäjiä v a r t e n — nyt siellä
o n ' 1,759 joissa o n yhteensä 43;400
huonetta! Valtava kehitys.
S u u n n i t e l l a a n j a rakennetaan —
ei- ainoa-ltaan hotelleja- vaan myös
teitä, jotka tekevät paikkakunnat
helppopääsyisiksi. Rakennetaan len­tokenttiä
alppien ylätasangoilla —
nykyään v o i lentää puolessa tunnis­sa
Geneve'.stä esim. Courchevereen
j a laskeutua 2,300 metrin korkeu­d
e l l a . H i i h t o h i s s i t syntyivät kuten
sienet sateella. V i i m e i s t e n uutisten
mukaan on käytössä 557 kappaletta
eri tyyppisiä köysiratoja j a hissejä,
niistä 30 " s u u r t a " , j o t k a kuljettavat
40—50 henkeä k e r r a l l a a n "vaunuis­saan".-
E i ole vaikeata hiihtää A l p e i l l a.
Myös ne j o t k a eivät ole a l p p i h i i h ­don,
tähtiä voivat vaikeuksetta las­kea
2,800 metrin h u i p u i l t a . Miten
se onkaan mahdollista? Osittain r a ­dat
ovat t a i t a v a s t i suunniteltuja ja
v a i h t e l e v i a . Osittain k a i k k i , e r i tyyp­pisten
hiihtäjien . toivomukset on
otettu huomioon ratojen erityisellä
v i i t o i t t a m i s e l l a . H y v i n helpot radat
v i i t o i t e t a an vihreällä; helpot sinisel­lä,
vaikeahkot radat p u n a i s e l l a ja
vaikeat- mustalla. V o i t a n e e n otaksua,
että maasto olisi reiällisen taistelu-ken'än
näköinen. N i i n ei kuiten­kaan
ole a s i a n l a i t a . Joka aamu, en^
n e n k u i n matkailijat ovat heränneet
hiihitopartiort menevät ulos lapioi­neen
j a l u m i j y r i n e e n käyvät läpi ja
hiihtävät kokeeksi joka ladun hui­p
u l t a laaksoon saakka.
M o n i e n ihmisten käsityksen mu­k
a a n hiihtoelämä Ranskan A l p e i l la
on keikarimaista j a uskomaitoman
k a l l i s t a . Nämä tarut eivät pidä paik­kaansa.
Väitetyn keikarimaisuuden
suhteen voidaan i l m a n muuta todeta,
että se o n kokonaan häipynyt, vaik­k
a hotellit cvat h y v i n korkeaa luok­kaa.
Ihmiset ovat urheilijamaisem-p:
a k u i n koskaan j a u r h e i l u p u k i m et
hyväksytään tavallisesti myös loisto^
h o t e l l i e n päivällisillä, j o i l l a kym­menen
vuotta sitten o l i mahdotonta
ajatellakaan muuta kuin smoking-pukua.
' :
Vaflcouver. Uusi vuogi op jo
hyvässä alussa sillä tätä iHirjoittaes-sa
o n ' j o t a m m i k u u n 21 päivä'.
Vancouverissa o n satanut viimeis­t
en v i i k i c o j e n aikana n i i n p a l j o n vet­tä,
^ t t e i tiedetä, tähän vuodenaikaan
m n & n sellaista. vesimäärää vettä
saadun. Päivälehdissä o n o l l u t tieto­j
a että k a u p u n g i l l e o n t u l l u t $50,
000 vahingiot sateiden v u o k s i . Pie­net
joet ovat tulvineet j a aiheutta­neet
siten paljon liikennevaikeuk-sia.
C S J . n Vancouverin osaston k u u -
kausilccikouksessa o l i tammikuum 14
päivänä keskustelua tulevasta t o i -
minnatsta, joista asioista mainitsen
myöhemmin.
Meillä o l i täällä 'kokousta seuraa­massa
pitkämatkainen vieras, Mart­ti
V i i t a n e n , Petroskoista, Neuvosto­l
i i t o s t a . Koikouikson päätyttyä hän
e s i t t i meille terveiset kotimaas­taan
j a selosti samalla selventäväs-ti,
miten- kehitys siellä edistyy
maanlaajuisesti.
Hän k i i n n i t t i myös huomiota C a ­nadan
olosuhteisiin j a t o t e s i , ettei
järjestötoiminta ole enää n i i n v iK
kasta mitä se o l i hänen Canadassa
ollessaan. E s i t i m m e M a r t i n i l l e osal­tamme
kysymyksiä, j o h i n hän antoi
h y v i n valaisevia vastauksia.
K U T S U V U O S I K O K O U K S E EN
H e l m i k u u n 11 päivänä k e l l o 12
päivällä alkaa Scimanaikaisesti pi­dettävä
osaston vuosi- j a kuukausi-
(kcikous, j o t t a saamme löydyksi kaksi
kärpästä yhdellä iskulla. , '
Tavanmyik^iisiesti syödään' j^teiria
Jsojcpuksftn v ^ l i a j ^ l l a.
N y t pidfetty' osastomme 'kokous';
ilaihjoitti rauhanliiikikeen hyväksi;
$25.00 j a samalla kerätään lisää
yiksityisdiahjoituiksia.
Ensionmäi^efesi tilaisuydeiksi .fär-j
«i3,tää V i l h o Nyberg -koto illan
ohjielipa t i l a i s u u d en, m i h i n t u l e e k u ­vaelmia,
l a u l u a j a soittoa — ikaksi
s e l l a i s t a k i n näyitö,sitä jioita ei o l e e n^
nen C l i n t o n h a a l i l l a ollut, esimer­k
i k s i C h a p l i n i n "Nälkä-" niminen
•kuivaelmaija toiseksi t u l i v u o r e n p u r .
aus. Tämä t i l a i s u u s On C l i n t o n ha?-
l i l l a sunnuntaina, h e l m i k u u n 25. päi­vänä
k e l l o 4 iltapäivällä. Ravintola-l
i p p u malksaa v a i n $1.50.
Kokous päätti myös järjestää
Vancouiyerin kalastaijain unio-osas-ton
kanssa kaharettitanssit mitikä
ovat maaliskuun 2. päivänä. Tä-
-ten saadut varat käytetään m a i n i t un
u n i o n kahden johtohenkilön oikeus­j
u t u n avustamiseksi. Oikeusjuttu
vaatii paljon rahaa; Ko. henkilöt
ovat nyt v a n k i l o i s s a uniotoiminnas-ta
saamaansa' vuoden tuomiota kär-simässä.
•
Näistä tilaisuuksista keri-ota.in
myöhemmin lisää.
K e s k u s t e l t i i n Websters C o r n e r s in
t o i m i p a i k a n Sampolan asioista ja
siellä tehtävistä korjauksista.. J o h ­t
o k u n n a n jäsenet menevät " C o r n e r -
s i i n " keskustelemaan niiden ihmis
, Tor«nto. — Kiitos Fjftlandia.
'kuorolle viehättävän v .keskita^lven;
j u h l a n jä.rJ3es,telystä. O l i nauitinnpl-i
l i s t a kuiunneUai j a katseMa n i i n n^o-i
v p u o l i s t a olijelmaa j a .nauttia hy-i
vän kahvipöydän antimista. .Saman-!
l a i s i a t i l a i s u u k s i a pitäisi useimmin^
jäi-jestää sillä tunnelmja oli kotoi-pien,
ikun sai iatua koristettujen
pöytien äjw-essä j a siitä seurata oh-jielmaa.
» -1» »
F i n l a n d i a k u o r o n .seuraavana t i ­laisuutena
on laatikkopäivälliset,
j o t k a :pidetään h a a l i l l a s u n n u n t a i na
h e l m i k u u n 4 päivänä. Kuoro toi­m
i i k i n hyvin a k t i i v i s e s t i , josta kii­tos
heille k a i k i l l e.
T O I M E N N A I S T E N kokous on haa­l
i l l a torstaina, h e l m i k u u n 1.- päivä­nä,
k e l l o 7.30. Kokouksessa teh­dään
t o i m i n t a k a u d e n työsuunnitel­ma.
Rumimage Sale varmasti pide­tään
taas keväällä j a h a a l i l l e voi
tuoda tavaraa* j o t k a k i i t o l l i s u u d e l ­la
otetaan vastaan.
T O R O N T O N O S A S T O N vuosikoko­us
on h a a l i l l a sunnuntaina helmi­kuun,
11 päivänä kello 2 iltapäiväl-
Toratai, tammik 25 p. — ThuTsday, Jan. 25, 1968 /•: Sivu 3
ten kanssa, jotka haluavat toimia 'ä- Toivomme että jäsenistö ottaa
siellä h a a l i l l a . ^^•"ä" huomioon.
Kokouksen puolesta, M . V . V.
-konsernin johto
PORT ARTHURIN KUULUMISIA
järjestetään
Entinen Kruppinperhemonopo-li
rupeaa järjestäytymään julki­seksi
osakeyhtiöksi siten kuin
Länsi-Saksan laeissa julkisista
osakeyhtiöistä on säädetty. Yhtiö
lähtee liikkeelle säätiöpohjalla.
Säätiön puheenjhtajaksi tulee en­tinen
Alfried Krupp von Bohlen
und Halloachin päävaltuutettu
Berthold Beitz. Tämä on kuiten­kin
symbolinen elin, Jolla ei ole
mitään ratkaisuvaltaa tai päätök­senteko-
oikeuksia. Yhtiön hallin­toneuvoston
puheenjohtajaksi tu­lee
Länsi-Saksan suurimman yksi­tyisen
liikepankin, Deutsche Ban-.
kin hallintoneuvoston puheenjoh­taja
H. Abs. Yhtiön johtokunnan
puheenjohtajaksi tulee Mannes^
mann-teräsfirman entinen finans­siasiantuntija
Gunther Vogelsang.
Yhtiön johtokunnan jäseneksi tu­lee
myös L-Saksan suurimman ja
voimakkaimman ammattiliiton, Me
tallityÖväenliiton puheenjohtaja
Otto Brenner.
Nämä toimenpiteet hyväksytään
24 TUNNIN PALVELU
SUOMEA PUHUVAT AJURIT
Puh.-DI 5-5461
122 S. Cumberland St.
Port Arthur Ontario
Rakentajat!
Meiltä saatte kaikenlaisia
rakennustarpeita.
THUNDER BAY
LUMBER CO.
(FORT WILLIAM) LTD.
HENKILÖKUNNAN OMISTAMA
HENKILÖKUNNAN JOHTAMA
" K u u l u i s a p a l v e l u s t a a n"
Pulielin 623-7469
516 Simpson St. Fort WilUam
todennäköisesti t a m m i k u u n 23; pnä
pidettävässä y h t i ö kokouksessa.
Krupp-osakeyhtiön ylimmäksi valvo­j
a k s i tulee herra Abs. S s n sijaan
käytännöllisten asioiden hoito jää
h e r r a Vogelsangin käsiin. J o h t o k u n ­taan'
v a l i t u n Länsi-Saksan Metalli-työväenliiton
puheenjohtaja Otto
B r e n n e r i n tehtävä on valvoa, ettei
Krupp-osakeyhtiö ryhdy valmista­maan
aseita tai m u i t a sotatarvikkei­ta
missään muodossa:
K r u p p - p e r h e m o n o p o l i n viimeinen
omistaja A l f r i e d K r u p p von B o h l en
und Hallbach kuoli v i i m e vuoden
heinäkuun l o p u l l a sangen hämärissä
olosuhteissa päivää ennen k u i n hän
o l i s i täyttänyt 60 vuotta. Krupp-dy-n
a s t i a n periaatteena o l i a l u s t a läh­t
i e n se, ettei K r u p p i n tehtaissa hy­väksytty
minkäänlaista ammattiyh­distystoimintaa.
Kaikki työntekijät
oliVat a m m a t i l l i s e s t i järjestäytymät­tömiä.
H i t l e r i n k u k i s t u m i s e n . j a toi­sen
maailmansodan päättymisen jäl­k
e e n ammattiyhdistysliike astui en­simmäisen
k e r r a n K r u p p i n tuotanto
l a i t o s t en porteista sisään J a n y t on
Metallityöväenliiton puheenjohtaja
B r e n n e r Krupp-osakeyhtiön johto­k
u n n a n jäsen. :
K r u p p - p e r h e m o n o p o l i n viimeisellä
o m i s t a j a l l a A l f r i e d K i - u p p i l l a o l i y k ­si
poika A r d n t von B o h l e n und H a l l
bach, 29, mutta hän i l m o i t t i j o e n ­nen
isänsä f i r m a n , romahtamista luo
puvansa kaikesta osallisuudesta
K r u p p i n l i i k e t o i m i n t a a n.
. K r u p p i n perhemonopolin romah­dus
a l k o i siitä k u n luotonantajapan-kit
kieltäytyivät enemmistä luotois­ta
ja takuista. H a l l i t u s puolestaan
i l m o i t t i , että se ei anna K r u p p i l le
uusia lainoja t a i t a k u i t a e l l e i mo­n
o p o l i a muuteta j u l k i s e k s i osaJteyh-tiöksi.
K u n K r u p p - m o n o p o l i n velat
o l i v a t vuonna 1966 suuremmat kuin
koko liikevaihto j a k u n lisäksi se
ei pystynyt maksamaan pankeille
lainojansa k o r k o j a oli romahdus
väisitämälön. Toistaiseksi ei ole tie­toa,
m i l l e t u o t e l i n j o i l l e Krupp-osa-keyhtiö
rupeaa keskittymään.
Milloin tahansa tarvitsette ruokatavaraa, lihaa tai
miesten-vaatetusta, ostakaa Tie" osuuskaupastanne
International Co-Op Stores Ltd,
^176 s. Algoma Streot Port Arthur, Ontario
Port Arthur. — H e l m i k u u n ylei­set
toiminnat F i n n i s h h a a l i l l a voi­daan
sanoa alkavaksi C S J : n naisten
k e r h o n valmistamalla lihapullapäi-vällisellä
sunnuntaina, helmikuun
4. päivänä; Päivällisen t a r j o i l u a l ­kaa
kello 11,30 aamulla.
V a l i s t u s - ja ryntäyskomitea on
järjestänyt siten, että samana päi­vänä
näytetään elokuvia, alkaen k e l ­lo
1 päivällä. S i t e n sovitettuna päi­vällisen
jälkeen sopii hiukan hau­k
o t e l l a Ja sitten pääsee elokuvaa
katsomaan. :
• . ' i • , - i > . . o •
C S J : n Port A r t h u r i n o.saston hel­m
i k u u n kokous j a vuosikokous pide­tään
t i i s t a i n a ; h e l m i k u u n 6; päivä­nä,
alkaen-.kello 7.30 i l l a l l a haalin
ravintolahuonees.sa. E d e l l i s e n koko­uksen
näätöksen mukaan varaavat
emännät leivosten kanssa kahvin
vuosikokouksen päätyttyä.
Perjantaina, helmikuun 9. päi-.
vänä kello 7.30 a l k a a seurapeli-iMn.
Sitä varten kootaan voittoja etukä­teen.
Osaston . kabaretti-tanssit tulee
v u o r o l l a a n lauantaina, helmikuu:i
17. päivänä, alkaen t a r j o i l u kello 7
i l l a l l a ja tansLsiorkesteri tulee kel­lo
9 i l l a l l a.
Sunnuntaina, h e l m i k u u n 18. päi­vä
on oikea Suomen juhla'. S i l l o in
näytetään kolme elokuvaa seuraa­v
a s t i :
Suomen vanha työväenliike.
Suomen työväenliikkeen 50-vuolis
j u h l i l l e omistettu elokuva, joka on
f i l m a t t u V. 1959, j a alkaa vuodelta
1899; j o l l o i n työväenliike irtaantui;
p o r v a r i l l i s e n holhousvallan alaisuu­desta
j a vähän myöhemmin lähti
sos-d.emokraattisena puolueena omi­ne
eväineen, ihaniteineen, aattei-neen,
tunniislauseineen j a ponnis-tuiksineen
kokoamaan Suomen työ­tätekevää
väestöä itsenäiseiksi p o l i i t ­t
i s e k s i voimaksi. Se o n t o d e l l a k in
katsomisen a r v o i n e n elokuva. Se tuo
e s i in työväen kamppailut n i i n eloi­sasti
j a voimakkaasti, että miltei
haltioituneena katselee ; s en toi­meenpanemia
liikehtimisiä j a j u h -
, lalli-suuksia j a kuuntelee valtaisas­t
i nousevan työväenliikkeen sano­maa.
•• • .
T i e t e n k i n tilanteet ovat paljon
muuttuneet sitten vuoden 1959 ja
vanhan työväenliikkeen p e r i l l i s t en
toimintamuodoissa on tapahtunut
muuttuneessa tilanteessa toiminta­muotojen
muutoksia, mutta h i s t o r i ­a
l l i s e n a kuvana se antaa realiscn
kuvan ei ainoastaan p o l i i t t i s e s t a ja
t a l o u d e l l i s i s t a ponnistuksista, vaan
myö.skin Suomen kansan syvien r i ­v
i en sivistysliiikkeenä. ..
Kosyginin valtiovierailu, on k a u n is
värielokuva Neuvostoliiton päämi­n
i s t e r i Aleksei K o s y g i n i n valtiovie­r
a i l u s t a vuonna 1966. S e uhkuu en­t
i s en kotimaamme luonnosta miltei
pohjoisen napapiirin seudulle (Ou­l
u u n ) asti. F i l m i antaa mainion k u ­van
siitä, mitä hyvät naapuruus­suhteet
ovat merkinneet Suomen
t a l o u d e l l i s en elämän k a i k i n p u o l i ­s
e l l e nousulle.
F i l m i toteaa kaunopuheisesti m i ­ten
vanhat ja piintyneet ennakko­l
u u l o t voivat hävitä ja o l l a uuden
v a u r a a n elämän alkusoittona. Se
osoittaa valkokanikaalla kumoamat-tomasti
miten vasommaMe suuntau­tuvan
politiikan vuodet eivät ole
h u k k a a n vicu-ineet, vaan että ne
ovat tuottaneet Suomen kansalle
t a l o u d e l l i s e n ja y h t e i s k u n n a l l i s en
Itämän " p a r a n h u k s i a . Presidentti
Kekkosen ja pääminislori Kosygin
l i i k k u e s s a seurueineen kuvattuna
filmissä tuleo v i i i k i s i n k in m i e l i i n aja­tus,
eitä tuollaisessa ystävyydessä
t u l i s i maailman yleisesti k u l k e a ja
s i l l o i n tämä maailma t o d e l l a k i n o l i :
si ihailtava maailma. •
Hyvät naapurit on Suomi-Neuvosto-t
o l i i t t o Seuran elokuva. Se on ikään­k
u i n jatkoa edelliselle, mutta ei
missään mielessä kei (aa sitä. Puo­l
en t u n n i n fiimis5ä se antaa kuvan,
miten suurta j a hedelmällistä työ­tä
S e u r a s u o r i t t a a hy\'ien naapuruvis
s u h t e i d e n kehittämiseksi j a l u j i t t a ­miseksi
Suomen ja Neuvostoliiton
kansojen onneksi ja menestyksek-s
i i k s i . •:,
' Näiden elokuvien esitys alkaa
k e l l o l..'i0 iltapäivällä, joten sopii
valmistautua läheltä ja, kauempaa
tulemaan s i l l o i n katsomaan. .
Niitä ei näytetä k u i n tämän a i ­noan
kerran. ,
K a l e v a l a n j u h l a t on sunnuntaina,
h e l m i k u u n 25: päivänä, mutta yksi­tyiskohdista
yhteistoiminnasta, oh­jelmasta,
y.m. voidaan kertoa myö­hemmin.
— A T H .
Hiilikaivokset
sulkeutuvat
Länsi-Salksassa
Bonn. — vähintään 75,000 h i i l i - ia
m e l a i l i t e o l l i s u u d o n työläistä j a toi­mihenkilöä
menettää työpaikkansa
seuraavan 2 - ^ i vuoden aikana.
Sanomalehti PVankfurter Ilund-
.schau ilmoittaa Saksan liittotasa­v
a l l an h a l l i t u k s e n varoittaneen l i i t ­topäivien
talon.'»- ja -sosiaalivaliokun­tia
odoteltavissa olevasta vaikeasta
tilanteesta. Die A n d e r e Z e i t u n ^ i ker­too
puole.'--taan 44.000 länsisakjal.ii-sen
kaivostyöläisen menettäneen
työpaikkansa viime vuonna h i i l i k ai
vo.-vten s u l k e m i s e n yhteydessä.
P E R Ä K Y L Ä N P R O F E E T T A Vierai­l
e e h a a l i l l a tänä sunnuntaina, 28.
päivänä.. — Teiivetuloa. '
Tasapainoinen
arvio Suomen
vaaliasJoista
New York. — Sanomalehti New
York Times ylisti perjantaina .
Suomen kokoomushallitusta siitä
että se. toimii "demokraattisin
keinoin ja vapauden ilmapiiris­sä".
Samalla lehti kiitti president­ti
Kekkosta hänen osuudestaan
hallitusyhteistyön onnistumisessa.
O t s i k o l l a "Kekkonen uudelleen
Suomessa'' lehti k i r j o i t t a a pääkir-
J-oituspaikalla: "Suomi ei o l e ko:--
kaan ollut niin t u i v a l l i n e n kuin
nyt, sanoi presidentti Urho Kaleva
K e k k o n e n viime kuussa maansa
itsenäistymisen viisikymmenvuotis-juhlassa.
Vankka enemmistö .suoma­l
a i s i a äänestäjiä on i l m e i s e s t i samaa
mieltä j a on j u u r i valinnut' herra
Kekko.sen hänen k-olmanneksi k u u -
.sivuotiskaudcksi maan päämieh?-
"Kuusikymmentäseitscmänvuoti-asta
presidenttiä o n anTOsleltu siitä,
että hän on l i i a n valmis tyynnyttä­mään
Mosikovaa, mutta suomalaiset
hyväksyvät yleensä sen s u u n t a l i n ­jan,
jonka herra Kekkonen palautti
mieleen vuosijuhla.ssa: ".Kuta pa­remmat
oval suhteemme Neuvosto­l
i i t t o o n , sitä suurempi l i i k k u m i s ­vapaus
meillä on suhteissamme län­t
e e n ."
VHän olisi voinut lisätä: Ma sitä
s u u r e m p i p o l i i t t i n e n vapautemme
kotona."
ICEflLA»«HC TAiRJOAA
KAUTTA VUOMN
MHAISIMMAT LIMTOHI-h»«IAT
SÄÄSTÄKÄÄ J O PA
Jet säästöluokan New York/
Helsinki edestakaisUpun sääs,-
töeesonklhtotaan verrattuna
Icelandic'ln. kautta vuoden alhaisimmat hinnat ovat normaalihintoja.
Lippu on volmas-sa kokonaisen vuoden. TAM;i( MERKITSEE . . .
E l M I T A AN
14-21 päivän aika­rajoituksia
E l MITÄÄN
käyttörajoituksia viikon­loppuisin
E l M I T A AN
Ryhmänmuodostamis-vaatimuksia
E l MITÄÄN
Vaatimuksia etukäteen makset-tavi.
sta lisäjärjestelyistä
Menkää minne ja milloin tahan.sa, ja kenenliä kanssa haluatte.
NEW yORKISTA: ISLANTIIN . LUXEMBURGIIN . ENGLANTIIN
SKOTLANTIIN . TANSKAAN • RUOTSIIN .NORJAAN . SUOMEEN
HOLLANTIIN
Käykää matkatoimistossanne . Pyytäkää postitse esittelylehtinen X F
23 v u o t t a e s U a i s t d i j a n a a l e m p i e n h i n t o j e n p u o l e s t a E u r o o p p a a n.
610 FIfth Avenue (RockefeUer Centre), New York 10020. PL 7-8585
NEW YORK . C H I C A G O « S A N FRANCISCO
\
ENGUNTIUISET AUTOTEHTAAT
SAMAN OMISTAJAN KÄSIIN
Eihä sitä uo p u o l l a köyhäl: k o lm
kertoa soap tulla ovestkii enneko
huohmtitoa.
Käkisalmi.
Lontoo. — Kaksi suurta englan-_
tilaista autoyritystä, henkilöau­toja
valmistava British Motor
Holdings ja linja- ja kuorma- au­toja
valmistava Leyland Motor
Corporation, yhtyivät viime kes­kiviikkona.
Fuusio \pn suurin,
mitä Englannissa on koskaan teh­ty.
Tuloksena on Englannin suu­rin
moottoriajoneuvoyritys ja
maan suurin vientiyhtymä. Bri­tish
Motor Holdings muodostuu
puolestaan mm. mini-autoja val­mistavasta
British Motor Corpora­tionista
ja Jaguar-tehtaasta, joka
valmistaa ut-heiluautoja ja urhei-lumallisia
henkilöautoja. Leyland
valmistaa linjat ja. kuorma-auto ja,
• traktoreita, ja Rover- ja Triumph-merkkisiä
henkilöautoja, joita vie­dään
140 maahan.
N y t muodostettu yhtymä, jonk.i
nimeksi tuli Britisih Lei>'land Motor
Corporation, myy l a - k e l m i e n mu­kaan
800 m i l j o o n a n punnan edestä
a u l o j a j a sen p a l k k a l i s t o i l l a on 200,
000 ihmistä. S u u r i n osa englantilais­t
e n • onii.stamasta osasta Englannin
m o o t t o r i t e o l l i s u u t t a tuli näin sa­man
omistajan hallintaan. Muut
suuret englantilaiset autotehtaat
ovat k a i k k i amerikkalaisessa omis-
(ukse.ssa! Ford kuuluu amerikka­l
a i s e l l e pääyhtymälleen, Vauxhall
G e n e r a l M o t o r s i l l e j a Rootes Chrys-l
e r i l l e .
Y h t y n e e t y r i t y k s e t pyrkivät oman
i l m o i t u k s e n s a mukaan hyötymään
punnan devalvaatiosta aloittamalla
v a l t a v a n yhteisrynnäkön «Itoomaisil-le
m a i k k i n o i l l e . B M C e n n u s t i v i i ­me
vuonna lisäävänsä kahden vuo­den
sisällä Yhdysvaltain-vientinsä
k a k s i n - tai k o l m i n k e r t a i s e k s i . Ny­kyään
B M C on v i e n y t Yhdysvaltoi­h
i n vuosittain 40,000 ajoQdda.
Ruotsin pääomJai
Yhdysvaltoihin
Tukholma. — Ruotsin teollisuu­den
investoinnit YhdysvaIloissa ko-hosivat
217 miljoonaan d o l l a r i in
vuonna 1966. i l m e n e e U S A : n kaup-paministeriön
laatimasta tilastosta.
Tämä merkitsee sitä, että Ruotsi o l i
E u r o o p a n maista viidennellä s i j a l ­la
E n g l a n n i n , H o l l a n n i n , S v e i t s i n ja
Lärisi-Saksan jälkeen; Seuraavina
olivat Ranska, B e l g i a j a I t a l i a . Län-s
i - E u r o o p a n kokonaisinvestoinnit
U S A : s s a olivat 6.300 miljoonaa dol­l
a r i a \'uonna 1966.
— Meijä isä oi sitt rvahv miäs,
hä nost n i i m p a l i ko hä voes.
L a i t i l a .
Suomessa.
Josta monet hellimmin
Eikö toidäii olisi jo aika .suunniter.a vierailua Suo­meen?
• . .,
Ehkä tava'a'kyenne sutolalsia. Vlcraillaksenno Jäl-lc::
ii omallartal vanhomplenne synnyiraaudulla. Nauit-tiateenne
perlnteellisistii, juh!in,i)äivistä ja juililislba. Näh-
.diik-semie omin .silmin miinkiliaLsia muutoksia nyky-Suo-nicssa
cn tapahtumassa. " ' ;
SAStcikee mnitkanne finnie helpommak.'i kiudn osaat­te
kuvitella.
SASMUa on 'aVemman suoHa lentoja useampina vii-
Take the direct appiroach
kcnpiiivina usoampaan .Skimdinaaviscen kaupunkiin
kuin milläitu muulla lentolinjalla.
SAS lennä.t'«ä toidiit tunne nop?asiti ja mukavasti
Royal Viking j'ateillä' Ja "Tervetuloa kotlin"-tuinnelma
kohtaa toidat heti kqneeseen astuttuanne. Swraan sa­nottuna,
tunnette jo melkein olevanne Suomessai '—en­nenkuin
ncustaanibnann.
Lisiitictoja saatte matkatoimLstoltanne. Tai SAS'ilta:
199 Bay Street, Toronto, Ont., Tel. (416) 362-5221;
800 I3orche.ster Blvd.. Monti-enl P.Q., Tel. (514) B61-8311:
211 Portage Avomie. Wimiipeg. Man.. Ttel. (204 ) 943T0673*
•••• MONTREALISTA VÄLILASKUTTA KÖÖPENHAMINAAN (JOSTA, KÄTEVÄT YH­TEYDET
HELSINKIIN) JOKA TIISTAI^ TORSTAI- JA LAUANTAI-ILTA KLO 9:45