Vapaus, January 14, 1967

              I I
\
Neuvostoliitto löi
Canadaji 5—^3
K i t c h e n e r ; — Neuvostoliitto
löi torstal-iltaisessa jääkiekko-ot­telussa
.Canadan maajoukkueen
maalein 5T - 3 . Täniä o l i tällä ker­t
a a näiden k i l p a v e i k k o j e n vii-,
meinen ottelu.
Tällä kertaa o l i C a n a d a n jouk­kue
selvästi n i s k a n päällä, sillä
Canada voitti neljästä ottelusta
2 j a N e u v o s t o l i i t t o 1, y h d e n ot­t
e l u n päättyessä t a s a p e l i i n . ~
Seuraavan k e r r a n nämä jouk­kueet
kohtaavat toisensa noin
10 v i i k o n k u l u t t u a Wienissä p i ­dettävissä
jääkiekkoilun maail­m
a n m e s t a r u u s k i l p a i l u i s s a .
Suomi hailHsi
fapahfumia
tui^teluolfelussa
Suomen y l i v o i m a i s e e n 21 p i s t e en
v o i t t o on päättyi Kouvolassa käyty
l^uornen j a L e n i n g r a d i n välinen
l u i s t e l u o t t e l u . Ottelun loppupisteet
o l i v a t Suomi 1750,675 j a L e n i n g r ad
1771,973. Heikon lumisateen ja
t u u l e n haittaamia k i l p a i l u j a o l i
saapunut seuraamaan väin sata­k
u n t a katsojaa.
T u l o k s i a :
Miehet 1500 metriä: 1) J o u ko
Launonen, Suomi 2.16,7; 2) Seppo
Hänninen, Suomi 2.17,1; 3) V . Vas-njetsov,
L e n i n g r a d 2.17,5.
Miehet 10000 metriä: 1) L a u n o ­nen
16.42v5; 2) H e l e n 16.59,5 (Uusi
T U L : n ennätys); 3) K. H i e t a la
17.09,5.
Maaottelupisteet: Suomi 258,450
— Leningrad 263,195.
Naiset 1000 metriä: 1) K a i j a -
L i i s a K e s k i \ i t i k k a , S 1.40,2; 2) K a i ­ja
Mustonen, S 1.42,1; 3) A r j a Kan­tola.
S 1.42,6.
Maaottelupisteet: Suomi 101.150
— Leningrad 102,800.
Naiset 3 000 metriä: 1) K e s k i -
v i t i k k a 5.28.3: 2) Mustonen 5.28,8;
3) Dubenskaja 5.39,2; 4) Rylöva
5.40,5.
Maaottelupisteet: Suomi 109,515
— Leningrad 113,316.
N u o r t e n 1500 metriä: 1) P e k ka
H a l i n e n , S 2.16,0: 2) K i m m o Kos- taruuskiU)ailuissa Jamaikassa Ca-k
i n e n , L 2.19,8; 3) V . Makarov, L - n a d a l l e neljä k u l t a m i t a l i a j a k o l -
2.19,9.
Maaottelupisteet: Suomi 91.933
— Leningrad 93,500.
N u o r t e n 5 000 metriä: 1) Maka­rov
8.14,.5; 2) H a l i n e n 825.4; 3)
K o s k i n e n 8.28.0: 4) Bazhanov
8.42,5; 5) Syvänen 8.44,5; 6) Ko-valerov
8.48,7.
ToroQfan osasto pyiicjj Mm
rakentavaan ytrteisioimintaan
Toronto. — T o r o n t o n osaston ko-kouksessaj
j b k a p i d e t t i i n tk. 9. päi
vän i l t a n a D o n H a a l i l l a . o l i ensim­mäinen
osastomme kokous Cana-daan
100 vuotispäivän^ Vapauden
kultavuoden, Suomen itsenäistymi­sen
50 vuotispäivän j a neljänneksi
vielä Toronton osaston järjestettä­vänä
olevan S U U R J U H L A V U O D E N
kokous. Ottaen k a i k k i tämä huo­mioon,
meillä o n Torontossa to­d
e l l a vastuunalainen vuosi alka­massa.
Kokoukseen olikin saapunut
enemmän k u i n tavallisesti osaston
t o i m e l l a i m p i a jäseniä. Kokoukses­sa
yleensj o l i a l u s t a loppuun asti
tämän moninkertaisen juhlavuo­teemme
v a l m i s t a u t u m i n e n tärkeim^
pänä johtolankana.
H e l m i k u u n 12. pnä pidettävää
vuosikokousta varten nimitettiin
URHEILUPAKINAA
Jälleen olemme uudessa vuodes­sa
uusin toivein kaikissa asioissa.
M e l k e i n k a i k i s s a maissa joissa har­rastetaan
urheilua, o n myöskin ta­pana
valita vuoden paras u r h e i l i j a,
j o l l e annetaan siitä palkinto, huo­m
i o i d e n k i l p a i l u n olosuhteet, vas­tuksen
kireys ja kovuus j a sen
kansainvälinen merkitys. N i i n on
tehty meilläkin täällä Canadassa,
mutta k u n täällä on monessa muus­s
a k i n suhteessa asioissa k u m m a l l i ­suutta
n i i n o n tässäkin. Täällä on
v a l i t tu kaksi parasta u r h e i l i j a a k un
muissa maissa vain yksi. Täällä on
v a l i t t u parhaaksi vuoden naisurhei­l
i j a k s i E l a i n e Tanner j o k a saavutti
Brittiläisen Kansojenyhteisön mes-me
hopeamitalia, tapaus j a saavu­tus
jonka ; h a r v a u r h e i l i j a maäil-ma.
ssa on voinut saa viittaa. S i i h en
voimme verrata suomalaisista vaiti
Hannes Kolehmaisen saavutukset
T u k h o l m a n olympiakisoissa 1912,
ja Nurmen Paavon legendaariset
.saavutukset. Toiseksi on täällä va-
. Maaottelupisteet: Suomi 101,340 { l i t tu m i e s u r h e i l i j a j a A m e r i k a n jää-
— L e n i n g r a d 101,700. kiekkojoukkueessa meitä vastaan
M a a o t t e l u n u l k o p u o l e l l a lasketut ••vihollisena" pelaava Bobby Hull.
henkilökohtaiset yhteispisteet.
M i e h e t : 1) L a u n o n e n 186,902; 2)
K u m m a l l i s t a . Kumman saavutuk­set
kansainvälisessä urheilupunta-
K r o t 190,762; 3) R. H i e t a l a 193,190; rissa punnitaan tulosten perusteel--
4) Helen 193,712; 5) K i s t c h e n k o j la k o r k e a m m e l l e ? Miehenkö joka
194,158; 6) K. H i e t a l a 194,335;
7) Hänninen 194,415; 8) Ivanov
194,440; 9) .Apostolov 195,642; 10)
H j e l l m a n 195,775; 11) K o s h i j a k ov
195,903.
pelaa jääkiekkoa Chicagon Black
Hawk'issa vaiko nuoren tytön i h ­m
e e l l i n e n saavutus j a seitsemän
m i t a l i a ? Vastaus on t a k u u l l a sel­vä,
että maailman urheiluarvosteli-
N a i s e t : 1) K e s k i v i t i k k a 205,917: |Ja^ asettavat E l a i n e n saavutukset
2) Mustonen 207,350: 3) Dubenska- i verrattomasti korkeammalle. Mies
j a 209,483; 4) R y i o v a 211.966; 5) i Pelaa jääkiekkoa koko sesongin. |
K a n t o l a 212,666; 6) Matvejenko ' m u t t a E l a i n e l l a o l i vastassaan ko- j
214117 Iko Brittiläisen Kansojenyhteisön
N u o r e t : 1) H e l i n e n 189.206; 2) '^^''^ ^'^^^^ kova joukko. Mitä
Makarov 189.416; 3) Koskinen "^^ rupeamme juhhmaan m,esta
190,350: 4) Bazhanov 193,934; 5)
Syvänen 194.217; 6) Kovalerov
197,670.
Ontario jolitaa
maitolcokeissa
Toronto. — O n t a r i o n maatalous­m
i n i s t e r i W i l l i am Stevvard sanoi
maidon myyntilautakunnan (Milk
M a r k e t i n g Board) vuosikokoukses­sa
torstaina, että uusi menetelmä
t u o t t a j i l l e maksettavan maidon hin­nan
määrittelemisessä tullaan esit­tämään
kautta Ontarion tänä vuon­na.'
U u t t a n.s. i n f r a - r e d rays laitetta
käytetään maidon rasva — j a val-kuaisainepitoisuusmäärän
toteami
seksi, hän sanoi.
Hän j a t k o i , että Ontario tulee
olemaan ensimmäinen alue maail­massa,
jossa tätä systeemiä käyte^
tään näin laajassa mitassa.
P r o f . D. A . Biggs, Guelphin
. y l i o p i s t o n m e i j e r i t u o t t e i d e n kemial­l
i s e n osaston pää sanoi uuden mene­telmän
olevan nopeamman, ja. vä­hentää
erehdyksiä, jotka nykyistä.
Etelä-Ontariossa yleisesti käytössä
olevaa menetelmää käyttäen ovat
m a h d o l l i s i a .
Haastattelussa prof, Biggs sanoi
kahdeksan infra red l a i t e t t a tuo­tettavan
E n g l a n n i s t a n i i d e n kahden
lisäksi, j o t k a j o ovat käytössä. Lait-v
a i k k a hän s a t t u u k i n olemaan Ca­nadassa
.syntynyt, mutta ei - pelaa
mainetta j a k u n n i a a omalle maal­leen,
vaan tappelee kynsin ham­p
a i n meidän maatamme j a s en puo­lesta
pelaavia miehiä vastaan. Voi­t
a i s i in olettaa, että jos B o b b y H u ll
pelaisi Canadan joukkueessa, hän
pelillään v a r s i n k i n nyt, j o l l o i n voit­to
näyttää menevän j o l l e k i n jouk-k
u e e l l e _ r a j a n takana, vojsi ratkai­sevasti
vaikuttaa voittoomme ko­tona.
.
Mutta mitäs siitä, uskotaanko m c
aina vaan s i i h e n vanhan miehen,
nykyajan olympiakisojen herättä­jän
parooni De C o u b e r t i n i n lau­suntoon
j o k a j o on k u l u n u t n u k k a -
v i e r u k s i "pääasia ei ole voittaa,
vaan k i l p a i l l a r e h d i s t i " . K i l p a i l u s ­sa
on a i n a pääasia voittaa j a e l l ei
o l i s i ei k u k a a n u r h e i l i j a eläisi k i e l ­täytyvää
elämää, h a r j o i t t e l i s i hir­veästi
vuodesta vuoteen, eikä mei­dän
tulostasomme olisi siinä kor­keudessa
missä se tänä päivänä on
e l l e i olisi j u u r i pääasia voittaa kil­pailuissa:.
K u n rtyt tässä puhumhie jää­k
i e k k o i l u s t a n i i n 'täytyy i l o l l a pan­na
merkille vanhan kotimaan Suo­men
jääkiekkoilun nousu j a k e h i ­tys
ylöspäin. Siellähän nyt o n k i n
T s h e k k o s l o v a k i a l a i n e n jääkiekko­valmentaja,
joka aikoinaan o n pe­lannut
maansa maajoukkueessa ja
hänen työnsä näyttää kantaneen jo
vähässä ajassa hyviä tuloksia. J u u ­r
i h a n k u u l i m m e että Suomen maa­j
o u k k u e o l i lyönyt Canadan Euroo­passa
vierailevan Drumheller M i -
ners j o u k k u e e n m u r s k a l u v u i n 8—2
j a voittivat myöskin Itä-Saksan
maajoukkueen joka on voittanut
R u o t s i n . Nämä ovat ilahduttavia
s a a v u t u k s i a . : . Osansa myöskin on
suomalaisten' menestyksessä siinä,
että nyt o n Suomeen saatu kaksi
jäähallia, Tampereelle j a H e l s i n ­k
i i n j a pelaajat j a l u i s t e l i j a t siis
pääsevät nyt ajoissa myöskin har­j
o i t u k s i i n .
Jäädäänpä odottamaan miten
suomalaiset pelaavat Wieni5sä maa­l
i s k u u s s a maailmanmestaruuskilpai­luissa.
Voiko Suomi nyt k u n se
näyttää olevan paremmassa kun­nossa
kuin koskaan ennen jäädä
Ä-sarjaan vai t i p a h t a a k o se B-sar-jaan.
Viime talvena oli vaarassa
että Suomi t i p a h t a a B-sarjaan, mut­ta
säästyi siitä k u i t e n k i n j a sinne
j o u t u i Puolan maajoukkue, joka
tänä talvena olr v i e r a i l u m a t k a l la
täällä Canadassa ja nähtiin sen
pelaavan täällä Sudburyssakin voi­t
o l l i s e s t i.
Pidetään peukkua pystyssä van­h
a n kotimaan pojille j a myöskin
Canadalle jolla tällä hetkellä on
v a a r a l l i s e n hyvä j a kova joukkue
ja joka voi tuoda, jos onni potkii,
pitkästä aikaa nyt maallemme maa­ilmanmestaruuden.
Siitä ainakin
näyttää heidän pelin.sä täällä Ca­nadan
100-vuotisturnauksessa jos­sa
voitto t u l i .Neuvostoliiton vah:
vasta j a pelätystä joukkueesta. Pää­asia
voittoon on kaikis.sa kilpai­luissa
usko omaan voittoon j a voi­maan,
j o s sitä puuttuu niin par-h
a i n k a a n joukkue ja u r h e i l i j a e i
voita. U r h e i l i j a n henkinen panos
kireissä hermokilpailuis.sa ratkai­see,
se nähtiin Suomen joukkuees­ta
tappiollisesti Budapestin Euroo­pan
mestaruuskilpailuissa,, Suomi
— R u o t s i maaottelussa j a mui.ssa;
— Tekonimus.
teet maksavat noin 16,000 d o l l a r ia
kappale.
^ "Tämän pitäisi tyydyttää tuotta­jia,
jotka ovat sanoneet, että hei­dän
lähettämänsä maito on. l u o k i ­t
e l tu epäoikeudenmukaisesti," .sanoi
prof. Biggs.
K A U N E I M M A J K U K AT
WM. EKLUNDILLl
hänen 60-viiotissynlymäpäivärisä j o h d o s t a !
Onnea ja menestystä sekä monia pirteitä elbnvuosia
lisää toivottavat allamainitut toverit:
\yni. Laine
Konrad Honldmäa
Hilma Ahlfors
Topi Rintamäki
Veli Kentala
Helien Johnson
Lyyli ja Vilho Toikkö
Helvi ja Walter Wäyrynen
Tyyne ja Herman Sillman
Katri ja Oscar Mäkiin
Lili ja Sam Pukkala
H^len ja Kusti
Ilmi Syrjä
PORT ARTHURIN OSASTON KOKOUKSESTA
Siltoja valmistunut
Saimaan kanavalle
H e l s i n k i . — Ensimmäiset sillat
Saimaan kanavan Suomen puolei­s
e l l a osalla ovat valmistuneet.
Soskuan s u l k u j e n yhteyteen raken
netut ns. läpisillat. Myös Nuijamaan
kiinteä, 173 metriä pitkä maantiesil­ta
on käytännöllisesti katsoeq vai
mis. L i i k e n n e voidaan sen y l i aloit­taa
tammikuun alkupäivinä. Suo
men puolelle tulee kaikkiaan k u u
si maantiesiltaa sekä yk.si rautatie
silta.v,
N u i j a m a a l l a on myös aloitettu
kanavatyömaan viimeinen maan
kaivuu-urakka. Kaivettavan osan pi­tuus
on a l u n kolmatta kilometriä.
Mustolan j a Soskuan valmistu
heet .sillat ovat kahdeksan hietriä
leveitä; j a läpän pituus kummas­s
a k i n sillas.sa on 13,80 metriä. Sa­manlainen
silta, j o k a ei kuulunut
alkuperäiseen siltasuunnitelmaan
rakjBnnetaan myös Kan.sölaan.
L a u r i t s a l a n kiinteä 230 metriä
k a k s i pyheenjohtajan ehdokasta ja
8 ehdokasta johtokuntaan j a vielä
lisää ehdokkaita l u v a t t i i n jiimittää
vuosikokouksessa jossa toivotaan
o l e v a n puolta enemmän osaston
jäseniä p a i k a l l a . Kokouksessa pää­t
e t t i i n lähettää myöskin .edustajis­to
ottamaan yhteyttä toisten kau-pu];
ikien toimivien suomalaisten!
s e u r o j e n j a y h d i s t y s t e n kanssa tar­k
o i t u k s e l l a saada y b t e i s t o i o i n t aa
jos s e . o n mahdollista kuten esir
m e r k i k s i Sudburyssa — saada jär­j
e s t e t y k s i yhteisiä todell? kaikkea
s u o m a l a i s i a ^ä3ittäv^ä konseirtteja,
näytelmätilflisuuksia :ym., k u l t t u u r i ­t
i l a i s u u k s i a Canadan 1.00-xuotisjuh-l
i e n yhteydessp. Meillä o l i s i Toron­tossa
suuria mahdollisuuksia to­d
e l l a valtaviin t i l a i s u u k s i i n , j o s
s a a t a i s i i n k a i k k i i^hmät yhdistet­tyä
järjestämään vaikkapa v a i n y h ­den
t i l a i s u u d e n tai useamman. S i ­ten
näytettäisiin parhaiten suoma­l
a i s t e n ottamaa osaa Canadan 100
vuotiseen kehitykseen samalla k u n
t u o t a i s i i n kunniaa 50 v u o t t a täyt­tävälle
ITSENÄISELLE S U p M E Lr
L E . Edustajiksi hyväksyttiin Hen­r
y Huhtanen näyttämöltä, P a u l Hie­tala
kuorosta j a A . N u m m i osas­tosta.
TajkoU«(s Heillä on ottaa
ensiksi yhteys konsuli Swen Sta-diukseen
koska ajatuksenamme o l i,
että hän o n u.seimpien seurojen
jäsen, j a tietää a i n a k i n e r i seuro­j
e n t o i m i t s i j o i t a j a toimintamuoto­ja,
joten hän v o i avustaa edusta­jistoamme
siten yhteyksien saan­nissa.
'
Kokouksessa tuoduista e r i komi­teoiden
pportei.sta ilmeni, että
näytelmäfestivaalin i . v a l m i s t e l ut
ovat hyvässä menossa. Näytelmiä
h a r j o i t e l l a a n j a näyttämö harjoit­telee
"Salon ruusu" näytelmää,
j o k a tullaan, p i a n esittämään. Suur­juhla-
näytelmän tulee ohjaamaan
Henry Huhtanen: Näytelmän n i ­mestä
tullaan aikoinaan antamaan
t i e t o ja j a se t u l l a a n esittämään
•omalle väelle" maalis- tai h u h t i ­k
u u n aikana.
S u u r t a suosiota saanut Kalevala-f
i l m i S A M P O tullaan esittämään
Don h a a l i l l a toisen kerran tammi­kuun
22. pnä k e l l o 4 i p . K a i k k i en
t u l i s i pitää se mielessä j a rfcertoa
siitä ystävilleen. Myöskin V a p aa
Sanaan päätettiin siitä l a i t t a a mak­s
u l l i n e n ilmoitus jos lehti ottaa
meidän ilmoituksemme -r- a i k a i ­semmin
kun o n y r i t e t t y he eivät
ole rahalla maksettua ilmoitusta­kaan
ottaneet. Nyt yritämme pa­r
e m m a l l a onnella.
' . • . • . » • • , . » '
Kokoukse.ssa k u u l t i i n myöskin
rahastonhoitajan raportti jota p i ­d
e t t i i n erikoisen hyvänä. Samaten
sitä kun k a b a r e t t i k o m i t c a ilmoitti
uudenvuoden kabaretista olleen y l i
$700,00 puhdasta tuloa. Kokouk­sessa
l u e t t i i n k i r j e Vapauden joh­tokunnalta,
joka jätettiin sitten
osaston johtokunnalle, joka tulee
huolehtimaan siinä esitetyistä eri­koistehtävistä
tuoden ne jälleen
k o k o u k s e l l e omilla ajoillaan.
• •»•/• • » »
Osaston . miehet päättivät pitää
o.sastomme hyväksi laatikkopäiväl-l
i s e t helmikuun 19. pnä j a sitä
v a r t e n kutsuttiin y l e i n e n miesten
kokous, johon kaikkien miesten
t u l i s i saapua helmikuun 1. päivän
i l t a n a .
Kokous k c h o i t t i myöskin k a i k k ia
suomalaisia saapuman tr: Endico-tin
puhetilaisuuteen, joka on Don
h a a l i l l a : tk. 17. pnä k e l l o 8 i l l a l l a.
Hän tulee puhumaan V i e t n a m i n ja
K i i n a n tilanteesta j a v i i m e a i k a i -
semmista tapahtumista siellä.
Sul^eUusveiieitä
Etelä-Afrikkaan
Haag. — Hollannin h a l l i t u s on
myöntänyt • v i e n t i l u v a n kolmelle
Etelä-Afrikkaan toimitettavalle su­kellusveneelle
, i l m o i t t i sanomalehti
De Telegraaf äskettäin.
L e h d e n mukaan sukellusveneet
on rakennettu H o l l a n n i n laivaston
t e l a k o i l l a . Muuan sosialistipuolueen
p a r l a m e n t i n jäsen on tehnyt asias­ta
k i r j a l l i s e n kyselyn, mutta ulko­ministeriön
edustaja ei suostunut
kommentoimaan lehtitietoa ennen
k u i n : h a l l i t u s o n vastannut kyse­l
y y n . Hän m a i n i t s i k u i t e n k i n , että
u u t i n e n . " o n väärä siinä muodossa,
jo.ssa se on k i r j o i t e t t u " . Hän lisäsi
h a l l i t u k s e n antavan vastauksensa
a i v a n lähiaikoina.
Osastomme vuosikokous pidetään
h e l m i k u u n -12. pnä k e l l o 2 i o . ja
s i l l o i n t u l i s i k a i k k i e n o.saston jä.se-n
i e n saapua kokoukseen, että saa­daan
suurella j o u k o l l a asiat j a e ri
osastomme koneistot hyvään kun­toon
tänä työntäyteisenä . j u h l a v u o -
tenämme. Victor
pitkän maantiesillan rakennelmat
ovat myös valmiit j a s i l l a n vala­m
i n e n tapahtuu lähiaikona. Myös
r a u t a t i e s i l l a n t u k i p i l a r i t ovat pai
k o i l l a a n . Niiden päälle tulee 186
m e t r i n pituinen yhtenäinen terä.s
kan.si. S i l t a valmistuu ensi kesään
mennessä.
K a i k k i Saimaan kanavaan le­vät
kahdeksan sulkua Neuvostolii­ton
p u o l e l l a olevaa kattilan s u l k ua
l u k u u n ottamatfa^oyat^rjtiyös raken­t
e i l l a j a Soskuan s u l k u on viimeis­telyä
v a i l l a valmis.'
ONNELLISTA JA
MENESTYKSELLISTÄ
JUHLAVUOTTA 1967
toivotamme kaikille
tuttavillemme!
Helen ja Walter Smith
Toivo Järviaho
Onerva ja Väinö Matikka
Ernest Pannulla,
Box 1199 ,
Arvi Metsälä
perheilleen
ATIKOKAN ONTARIO
Kaavajnaisuiittä
intiaaniasiaiii
Mnnossa?
ComwaH. — St. Regis-reservi-alueen
y h d y s k u n t a v i r k a i l i j a n toi­mesta
erotettu 34-vuotias Gerald
G a m l b i l l sanoo joutuneensa virka­valtaisen
ahdistuksen kohteeksi
taistelussa intiaaniasiain ministe­riön
jäykkämielisiä ja vanhan­a
i k a i s i a v i r k a i l i j o i t a vastaan, k u ­t
e n hän selittää.
Hän sanoi pysyttelevänsä reser­villä
omatakeiseqa yhdyskunnan ke-hitysmiehenä
huolimatta 12 jäseni­sen
heimoneuvöston enemmistön
k e h o i t u k s e s t a , ' että hän p o i s t u i s i.
Hän sanoi, heimoneuvöston o l ­leen
intiaaniasioitten osaston pai­nostuksen
alaisena.
K u n päätöslauselma hyväksyttiin
elokuun- viimeisenä päivänär niin
mr. G a m h i l l muutti reserviltä pois
erääseen motelliin. "Minä luulin,
että väestön taholta olisi o l l u t toi­vomus
päästä minusta eroon. Kui­tenkin^
sen jälkeen k u n a l k o i tulla
anomuksia^ että s i i r t y i s i n takaisin
r e s e r v i l l e , minä palasin sinne loka­k
u u n 28:tena päivänä."
Hän sanoi, että o l i huomattavis­sa;
että heimoneuvo.ston päätöslau­selma
ei edustanut enemmistön
mielipidettä. Ainoastaan 15 pro­senttia
. äänestyskelpoisista reser­villä,
jossa on 2,800 asukasta,
äänesti neuvoston vaaleissa, hän
sanoi.
Mr. Gambill, M i c h i g a n i n yliopis­tossa
sielutieteessä j a matematii­kassa
oppiarvon saanut, entinen
l a s t e n apuyhdistyksen hallintavir-k
a i l i j a Sudburysta. j a e n t i n en toi­mihenkilö
mielentilahäiiiössä ole­v
i en lasten parissa, .sanoi että hän
vaimonsa, kahden lapsensa sekä
kolmen ottolapsensa kanssa koet­taa
järjestää siten, että heidän
elinehtonsa olisi turvattu ja että
he voisivat pysyä reservillä.
Hän sanoi, että yhdyskunnan ke-h
i t y s v i r k a i l i j o i d e n j a h a l l i n t a v i r k a i -
l i j o i d on välinen kamppailu on
käynni.ssä monella reservialiieella
Canada.ssa.
Hänen olettamuksensa mukaises­ti
ainoastaan 27 luvatusta 60;Stä
k e h i t y s v i r k a i l i j a s t a on h a l l i t u k s en
virkatehtävi.ssä yli Canadan —
ainoastaan 14 näistä työskentelee
reserveillä.
K a k s i t o i s t a näistä 27:stä on tyy­tymättömiä
j a tulee jättämään toi­mensa
.piakkoin, hän sanoi.
Hän sanoi, että h a l l i n t a v i r k a i l i -
j o i d e n eräänlainen kostonhimo y h -
dy.skunnan kehity.svirkailijoita koh­taan
on k e h i t t y n y t iiuidän niuuttu-mattoma.
s(a, kaavamaisesta ajatte­lutavasta
ja kykcnemältömyyde-slä
käsittää niitä yhdyskuntakchity.s
tarkoittaa.
Lauantai, tammik. 14 p. — Saturday, Jan. 14, 1967 Sivu 3
Canadassa 2^29
kseikkalsdsta
merinoiesikavkuria
ottavaa. — T a m m i k u u n ensim­mäisestä
päivästä marraskuun vii­meiseen
päivään mennessä- on
2,629 k r e i k k a l a i s t a menimiestä k a ­rannut
laivoistaan Canadan sata­missa
k e r r o t t i i n alahuoneelle kes­k
i v i i k k o n a . John C. Munro, siirto-l
a i s u u ^ m i n i s t e r i Marchandin par­lamentaarinen
sihteeri esitti luku­määrän
vastaukseksi Stanley sHai-da.
szin (L. P a r k d a l e ) alahuoneessa
tekemään kysymykseen.
Tiistä lukumäärästä on 1,549 saa­tu
k i i n n i t a i o n antautunut s i i r t o -
l a i s u u s v i r k a i l i j o i l l e , o.50ittaen ha­lua
jäädä pysyväLsesti asumaan Ca-nadaan.
Heistä on 455 .saanut luvan
jäädä maahan 1,072 o n k a r k o i t e t tu
ja 22 odottaa asiansa päätöstä.
Saman aikamäärän kuluessa 66
l a i v o i s t a karannutta Jugoslavian
kan.salai.sta on saatu k i i n n i tai pn
antautunut j a iinonut Canada.ssa
ole.skeluoikcutta. Tästä määrästä on
31 k a r k o i t e t t u , neljä on odollamas-sajuttun.
sa päätöstä ja 3 1 :n o n sal­littu
jäädä Canadaan.
Algoma ja HHrararit
kaukana toimistaan /
S a o U S(e. ' M a r i e . — «Eräs, maa­kunnan
s o v i t t e l u v i r k a i l i j a sanpi
epäonnistuneensa yrittäessään tääl­lä
tovstaina saada Algoma Steel-yhtiötä
j a m u u r a r e i t a neuvottele­maan
niidelleen työsopimukselta.
Neuvottelut katkesivat tammikuun
neljäntenä päivänä tänä vuonna.
, J . D, S p e r a n z i n i , Ontarion -työ­ministeriöstä,
sanoi: "Minä olen
varmistunut siitä, että en s aa näi­tä
kahta r i i t a p u o l t a yhteen. H e
ovat :asioissaan l i i a n kaukana toi­s
i s t a a n ."
Hän'sanoi raporleeraavansa päär
s o v i t t e l u v i r k a i l i j a W i l l i a m D i c k i e l -
l e j a tulevansa sitten keskittämään
tarmonsa saadakseen teräsyhtlön.ja
rautatieläisten v e l j e s l i i t o t lähentyi
mään toisiaan neuvotellakseen -uu­desta
työehtosopimuksesta.
V e i t t i rukiisen leivän särvin.
• .. A k a a . ,•
•
Järjästään, järjäslään! sano van­h
a p i i k a kun tanssaan haettiin.
H u m p p i la
Oulun lohi, Kokemäen siika Ja
Hämmcen p i i k a on paralta maail­massa.
Kangasala * - T - E i miä.s merta .sy* mm ci ( u u -
leikah elä. Iiii.
iHatkustakaa ja rentoutukaa
• % B A T O R Y - L A I V A L L A
POLISH REGISTRY
Matkustakaa kaikessa mukavuudessa Montrealista —
K X P O 67 sydämestä— Kööpenhaminaan j a G d y n i a an
— Euroopan sydämeen. Rentoutukaa j a n a u t t i k aa
elämästä sydämenne syvyydessä — k u u l u i s a s t a kan­sainvälisestä
ruoasta; kohteliaasta palvelusta, tarun­omaisesta
viihdytyksestä j a erinomaisesta matka­kumppanien
seurasta; Tämä k a i k k i tapahtuu M / 3
B . A T O R Y - l a i v a l l a . Varatkaa nyt paikkanne erikoi­sesti
alennetuin h i n n o i n *.
Lähtöpäivät:
Quebecista: H u h t i k u u n r
M o n t r e a l i s t a : H u h t i k u u n 29", toukokuun 26,
kesäkuun 29.
Ottakaa yhtcvj' matkatoimistoonne tai
kirjoittakaa s u o n a n:
GDYiyiA AMERICA LIME
159 Bay Street. Toronto l.Ont.. Camda
Phone366-54«4(4ie)
iiiniiiiiiiiiiii
H E L E N T A R V A I X E X:
äsmk
Canadan historiaa
(Jatkoa)
SEITSEMÄSTOISTA O S A
Ymmärtääksemme paremmin maamme alku­asukkaita
historiamme myöhäisemmissä vaiheis.sa,
on m i e l e n k i i n t o i s t a tutu.stua heidän elämäänsä min­kälaista
se o l i ennen eurooppalaisten valloitusta.
E s k i m o on n i m i t y s , jonka intiaanit antpivat
h e i m o i l l e , jotka asustivat maamme pohjoisimmilla
a l u e i l l a . Sana tarkoittaa "hän j o k a syö raakaa l i h a a ",
j o k a nimitys ei k u i t e n k a a n pidä paikkaansa, sillä
eskimot osasivat käyttää tulta ja keittovälineitä.
E s k i m o i d e n oma i n i m i t y s -kansalieen pii Inuit. joka
y k s i n k e r t a i s e s t i tarkoittaa ihmiset. '
Tuhansia vuohia eskimot ovat asustaneet jää-merien
rannoilla, karussa, jäisessä j a kivisessä maas­tossa,
käi-sivälli-sesti taistelleet foimecntnlonsa puo­lesta-
erittäin vaikeissa olosuhteissa j a samalla ker­taa
olivat myöskin kehittäneet ainutlaatuisen yhdys­kunnan,
joka oli o m i n a i s i a k a i k i l l e Eskimo hei­m
o i l l e .
E.skimoiden yhdyskunni.ssa ei o l l u t mitään luok­karajoja;
ei h a l l i n t o a , ei ärvohenkilöitä j a j o h t a j i a,
vaan heidän elamänlakinsa o l i , että j o k a i n e n mies
ja nainen on samanarvoisia. Ruoka oli k a i k i l l e y»i-teistä
jokaisessa kyläkunnassa, metsästysmaatja jäi-
.set rannat, kanootit j a työkalut k u u l u i v a t k a i k i l l e,
j o t k a niitä halustyat käyttää. K i r j o i t t a m a t o n laki
oli, että jokaisen täytyy tehdä työtä yhdy.skunnan
puolesta voimiensa j a kykyjensä mukaan, jokainen
sai tarpeellisen osan lihasta j a nahoista s i l l o i n k u n
niitä saatiin, yhdessä nähtiin nälkää huonoina met-sästy.
svuosina. Eskimot ovat airia olleet eriköisij^
l a p s i r a k k a i t a , jos lapsi jäi o r v o k s i , löysi hän h e t i
i t s e l l e en uuden äidin hellän huollon.
V a n h i n eskimo kylän pohja on löydetty BafH-nin
saarelta, jossa o l i jäännökset 208 asunnosta. Se
on todettu 3000 vuotia vanhaksi. Kaivannoista löy­d
e t t i in kivikirveitä, nuolen teriä, harppuunoita, eri­l
a i s i a Uiukoristeita sekä kivestä j a k u p a r i s t a muo­v
a i l t u j a lamppuja. Historiassamme todetaankin, että
ottaen huomioon ympäristön j a olosuhteet, eskimot
o l i v a t kehittäneet kivikauden aikaisen k u l t t u u r in
aika korkealle. H y v i n yleinen käsitys oh, että eski­mot
ovat aina asustaneet lumiiiiajoissa, lutkimuK-set
näyttävät k u i t e n k i n , että k i v i o l i y l e i n e n raken-
.nusaine, ainoastaan keskitalvella, k a i k k e i n kylmim-pänä,
pimeänä aikana asuttiin lumimajoissa, koska
he o.sasivat ne rakentaa tuulenpitäviksi j a lämpöi­s
i k s i . Eskimo voi r a k e n t a a i.son lumimajan parissa
tunnissa. Luuveitsellä leikataan l u m i k u u t i o t , j o t ka
kätevästi ladotaan toistonsa päälle, sisälle rakenne­taan
s e i n i l l e makuupaikat myöskin lumesta, joiden:
päälle levitetään nahkoja, ja jäästä tehdään akku­na,
joka antaa vähäsen valoa. Perhehuoneen lisäksi
rakennetaan pienempiä asuntoja, yk.si k o i r i l l e , useam-pia
varastohuoneita, j o t k a k a i k k i ovat yhdistetyt toi­siinsa
t u n n e l e i l l a . Samoin kaivetaan tunnelit naapu­r
i en a.sunnoille, näin he voivat huonolla i l m a l l a o l la
v i i k k o k a u s i a majoissaan; Jokaisessa k.vlässä o n y k s i
suurempi l i i m i t a l o , j o t a voidaan käyttää koko kylä­kunnan
yhteisenä juhlapaikkana. Tanskalainen tut-k
i n n i s m a t k a i l i j a , Stefanson kirjassaan kertoo lumir
talosi a, jonka läpimitta o l i y l i k y m m e n e n jaardia,
j a johon mahtui yhdellä kei-taa sata ihmistä.
H y l j e , mursu j a valaskala olivat eskimoiden
elämänlähde, niistä he saivat jokapäiväisen ruo­k
a n s a n a h o i s t a kaikki vaatteet j a k a n o o t t i e n pääl­liset,
jänteistä ompelulankaa j a l u u t käytettiin asei­den,
koristeiden j a työkalujen valmistamiseen. Suu-
—rista jätepuista, joita meriyirrat jatkuvasti toivat
rannoille, rakennettiin vahvoja k e l k k o j a , j o i d e n j a ­l
a k s i i n k i e r r e t t i i n nahkoja, jotka sitten vedessä mo-neeiv
kertaan jäädytettiin, nämä kelkat k u l k i v a t hy­vin
lumisen maaston y l i j a k o i r i e n vetämänä o l i k in
se nopea kulkuväline. -
E r i kyläkunnassa tavallisesti asusti j o i t a k i n k y m :
meniä perheitä, kylät Olivat u s e i n k i n monien kymr .
menien mailien päässä toisistaan, mutta he o l i v at
k i i i t c n k i n jatkuvasti yhteydessä toistensa kanssa. J os
j o l l a k i n kyiäkunnalla o l i o l l u t e r i k o i s e n hyvä saa­lis,
h e t i lähetettiin mies k e l k a l l a naapurikylään, p a u -
kanaan osa s a a l i i s t a . Näin jatkuvasti h u o l e h d i t t i in
myöskin naapurien hyvinvoinnista. E s k i m o i l l a o l i
tapana haudata kuivaa lihaa j a k a l a a k i v i k a s o j en
alle. jotka p i n o t t i i n k o r k e i k s i t i e n v i i t o i k s i k y l i en
välille. Jos j o k ^ m u u k a l a i n e n t a l v i s e l l a taipaleella
j o u t u i eksyksiin, hän näiden t i e n v i i t t o j e n k a u t ta
löysi suojapaikan j a r u o k a a i t s e l l e en j a k o i r i l l e e n.
( J a t k u u )
I >
• * 1
'1