Vapaus, June 25, 1960

              ® j;
lauantaina,* kesäk: 25 p. — Saturday, June-25, 1960
'm
mm
lm
ttfbllahed Nov.:6. 1017. AVdiofized
as 1 seoood , class>inaU- by*' the Post
Office Pepartment,^'Ot((iw«: X>ub-
Ushed -thrice' weekly:^> Tueadays,
Hiursdays.^nd Saturdaysby Vapaus
/I>Qldishlng Ck>mpany Ltd.;:at^lO(^l^
'Eim.8t.\W.; Sudbury, Ont., Canada.
TelephonesV.Bus. Office OSK4-426f;,
fidltorial Office OS. 4-4265.'MV^^?
E. Suksi. Editor W.,Elclund. M M g
Bddress: ^ Box '69. .Sudbury,> Ontark).
AdvertUlUK rates ,upon
Translatlon free of charge..
TILAUSHINNAT: ' ., ^
Cänadassa: ^ 1 vk. 8.00 6 kk. 435,
Skk..a.50
Yhdysvalloissa: 1 vk. 9.0O,,6. k^.j.4.80
Suomessa: 1 vk. 9.50 »..U^i A-^S
Ajan merkkejä Britanniastakin w >
m.
i i
Britannian ^ työväenpuolueen riveissä > käydään > pitkästä, j .
aikaa tärkeätä " • periaatekeskustelua öhjelmakysymyfeistä.»' •
Menfiefet'oyat,ftnieises,ti ne päivät, jolloin cnkeikojÖHaön'Tt^^
Xdsiojjjsrlista,oJy pidettiin miltei jumalansahaMfjI^äi^
vastdon nyt näyttää kehittyvän voimakkaana. VjÄtii^us di-keistojohdon
kurjan .ohjelman romuttamiseksi. Sen sijaan
esim;-työväenpuolueen oikeistosuunnan johtaja Gaitskell ja
kumppanit vaativäiP siirtymistä entistä enemmän oikealle
mukafsillä perusteella', "että luokkataistelu marxilaisen'käsi- .
tyskan^an mukaan örT tilanteen muuttumisen takia muka
vanhentunut, rivijäsenistön kesjoiudessa vaaditaan palaa­mista--"
takaisin sosialismin periaatteisiin'* niin sisä- kuin ul­kopolitiikassakin!
Sisäpolitiikan tiimoilta vaativat tyytymät-töinätjrivijäsenet
suurteollisuuksien kansallistamisva^
sen uudelleen liittämistä puolueen ohjelmaan: Ulkopoliitti­sissa
kysymyksissä vaativat rivijäsenet ydinaseiden kokeiden
lopetitämista ja Britannian sanoutumista kokonaan irti k a i - .
kista ydinaseista. Samalla vaaditaan amerikkalaisten sota-tukiasemien
sulkemista Britanniassa ja Britannian .julista­mista
puolueettomaksi maaksi, mikä yksinomaan pelastaisi
tämän tiheään asutun saarimaan täydelliseltä tuholta silloin
jos Yhdysvaltain sotaiset kenraalit aloittavat uuden sodan,
joko vahingossa fäi^ muuten.
Yleisesti puhuen" tätä. kehitystä voidaan, tervehtiä Työ­väenpuolueen
vissinlaisen^ tervehtymisen merkkinä. Totta
on, että mr. Gaitsl^ll ja mSuut Äkeistojohtajat haluavat vielä
pitää'kiinni ydinä;s*epommeistaan ja suosittelevat maansa si­tomista
Yhdysvaltain sotakoneistoon NATO:n kautta. Mutta
joka'päivä nousee uusia ääniä vakaumuksellisen rauhanoh-jelman
puolesta.
Tiistaina, kesäkuun 21 "pnä tiedoitettiin, että Työväen-p^
olijeen parlamentti jäsen Frank Allaun oli esittänyt vaati­muksen,
jotta amerikkalaisten täytyy lopettaa U-2-koneiden
lennot Englannista käsin.- Ilmoittaessaan aikomuksestaan
•vaatia, että Britannian hallitus lopettaa nämä vakoiliÄoanei-den
lennot, mr. Allaun ilmaisi myös toivomuksensa, ettei
Britannian hallitus vetäytyisi tässä yhteydessä sen veruk­keen;
taakse, että Britanniassa • olevilta amerikkalaisiltaVpoÖ-,
tukilsemilta operatroitaan suorittavat U-2 koneet ovat muka'
"sääiutkimustoimissa'^! ' "
^amana päivänä. saatiin Jcuulla, että laivanrakentajain
ja koneenkäyttäjäin union kansallinen johtaja Frank Fpulkes ,
oli lÄiionsa konferepssisspjesittänyt Bri.tannian hallitukselle
vaatltmuksen; että'sen tulee häätää amerikkalaiset sotayoi-'
matipois Britanniassa olevilta amerikkalaisilta sotautkiase-milt|
i. •• Vi '• " ' - ' • ' ' ' ' - " t '
[.'Britannian turvallisuus vaatii, että nämä Yhdysvaltain^
sotalukiasemat täällä suljetaan heti", sanoi mr. Foulkes sutHl
siteljessäan maalleen määrätietoista puolueettomuusoHjel-maaj
Miiinittkkbon,- että;yaatimus puolueettomuusohjelman
omcisu^?esta kasva"nyt nopeasti Britanniassapa 21 bi;ittt-läistö
unioa on jo, hyväksynyt päätöslauselmia, joissa vaadt -'
taan^-että-Britannia ^hävittää yksipuolisesti ydinaseensa. - ' .
Ja juuri näiden rivien painoon mennessä saapui Lontoos­ta
tieto," että työväenpuolueen johto on tehnyt mr. Gaitskel-
Iin ja muiden oikeistojohtajäin vastaväitteistä huolimatta
tärkeän periaatteellisen päätöksen siitä, että Britannian tu­lisi
yksipuolisesti romuttaa vetypomminsa, että NATO-ohjel­ma
Itarvitsee "perusteellista uudistusta" (oikeastaan se -tar-vitsecT-
omuttamista — V.) ja että länsimaiden.pitäisi luvata,
jotta ne eivät tule missään tapauksessa ensimmäiseksi käyt­tämään
ydinaseita.
^Uudet tuulet — rauhanajatuksen puolesta, puhaltelevat
siis melko voimakkaina Britanniassakin. . . *
' "Länsi^aksa ^ rakentaa, nyt so<
tilastuUirohtia ^Espanjan alueel­le.
Me )^Iniakl;aasti vastustam*
mie tätä, lisäksi me pi^tstoimme
tStS vastaan . \ : Saksalaisti re^
'vanshlsuimhlitelUät ^' im^ksiviit
marssivanni pitkin'entisiä tetlä."
:(^.^ S. HntshtslieyiB Pariisissa
mkalisk. zVpnl an^k^a iiiusun*
• .Historia voi^ toistaa itsensä «fars­sina
tai]ckai,murlienäytelmänä. Tä­män
palauttaa ;j atkuvasti; i-mieleen
Länsi-Saksan militaristien ja re-vansliistien
politiikka, jonka, vaa
rallisuus j a järjestön : y r i t y s a i i i e ut
ti äskettäin sen, että se johti Sak­san
kansan onnettomuuteen. Tämän
pitäisi olla myös veroituksena niil­le
länsimaiden politiikoille, jotka
salaisesti kannattavat Saksan milir
tarismin uudelleen herättämistä,
josta osoituksena on se k u n N A TO
BOOHOOOOOOOSBOOOOaDOllff o
i <;YMTYMÄ- i
lO'
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Jussi Niemi, Waters Tovmship,
Ont., täyttää lauantaina, kesäkuun
25 pnä 79 vuotta.
Ida Koivula, Long Lake, Ont.,
täyttää maanantaina, kesäkuun 27
pnä 72 vuotta.
Yhdymme sukulaisten j a tutta-vain
onnentoivotuksiin.
RanskassapiBritanniassaiV.Kreikassa'
'sekä toisissa NATO:n maissa. Mut­ta
Bonnin revanshisuunnittelijat:
eivät lopeta.täh^n. iHe^ovatJehneet
salaliiton jFranrol^^^Kspanja^l kanssa
etsiä;uusia siUahpääasemiaU^^^Vl
' Tässä suihtees^ai; V oh aiheellista
ihoistuttaK Eutöbpan ^' äskeisen' his-
'torian katkfeVia"lehtiä.- 'V
' V:' 1938r;k'eni;aMUiiutnMtt^^^^ Reic
lienau, en)in|enlfylis^BJkumiim:^^^^
llkkö,, puh\iessäa>i^H tlerinfi'jgaulei|
tereille" silitti, sy^i;miksi,^kHJ^ 4l
ka'antuij?fi^panja'iiH2u3iolhih:^i$ei|ra^
vasti: "Sellainen valtTo kuin Saksa,
jolla ei ole mahdollista saada voi­makkaita
.tukikohtia ;suoraan^,täy­tyy
täyttää tämä tyhjiö tukemalla
kenraali Francoa ja sillä tavalla on­nistuimme
saamaan aseman Hans­kan
j a Britannian elintärkeillä stra­tegisilla
linjoilla. Sillä lepää mei­dän
pääasiallisen tärkeys miksi se­kaannuimme
Espanjan .asioihin."
Antaakseen sotilaallista apua ka­pinallisille
fasisteille Berliiniin jär­jestettiin
"B-päämaja", jonka joh
tooni tuli kenraali Varlimont, Länsi-
Saksassa nykyään asuva sotarikolli­nen.
Pian tämän jälkeen sekaantu­mista
johtamaan pantiin kenraali
Yaenuiicke (Länsi-Saksassa nyky­ään
asuva kenraalieversti).
Ensimmäisellä kapinaviikolla
Wehrmachtin joukkoja, niiden mu­kana
lento-osastoja, alkoi saapua
Espanjaan:: 'Erikoisen^^-^
esitti Espanjaan' lähetetty Kondor
legiona.^jonka. tarkoituksena oli ko­keilla
lentokoneita "suursotaa" var­ten.
Francon fasistinen dfktatuurihal-
Uusi
NLn
t* ~, Kuubalaisvaltuui^unnan haastattelu —
päämiesten'vierailusta on sovittu
Moskova. — (KU) Kuuban soke­r
i n vaihto Neuvostoliiton naftaan,
oli matkamme pääaihe ja; tätä;kosr:
keva\ sopimus allekirjoitetaan;^ en-,
nen lähtöämme, sanoi Kuuban Neu-;
vostoliitossa; vierailleen . . i^
tuuskunnan johtaja, kapteeni A n ­tonio
Himenes: viime ;:perjahtai-il^a-na
Moskovassa. järjestetyssäv: lehdis-.
:tptilaisuudessa...Kuuba tulee tällä
vaihtokaupalla »Saavuttamaan- 24
m i l j / dollarin hyödyn^ hän jatkoi.
Neuvotteluja sotilaallisesta avusta
ei ole käyty.
. Laajemman taloudellisen j a kult­tuurisen
:vaihdonr aikaansaamisesta
Kuuban ja Neuvostoliiton välillä
l^äydään' neuvotteluja j a sitä koske,
vat sopimukset allekirjoitetaan pää­ministeri
F i d e r : C ^^
Moskovan-vierailun: j a pääministeri
Hrushtshevin. vierailun: aikana; iVie-,
railujen tarkkaa ajankohtaa ei ole.
Il
> Taas on juhannus
iTänään, lauantaina, syttyvät Suomen kauniiden järvien
T a n n o i l l a r j o k i p o u k a m i s s a ja meren rantamilla it
kotulel. J a vanhoja kansallisperinteitä seuraten kokoontuvat
!;my$s:Ganadan suomalaiset kokkotuliensa ääreen er
laajaa'^ maatamme. Totta on, että meillä täällä Cänadassa ei
ole'juhannuksena-yötöntä yötä kuten Suomessa, mutta Cä-nacCankinluontoon
nyt kauneimmillaan j
jeYi!ääressä unhoittuvat hetkiseksi arkiset huolet; mieli va­pautuu
kauniin luonnon helmassa työttömyyden kirouksista,
kar^ainvälisestä vaaratilanteesta ja muista painajaisista —
• sillä juhannus on todella ilon ja riemun juhla.
^Juhannuksen vietto on yleisintä pohjoismaissa. Esimer­kiksi
Suomessa se on miltei yhtä suuri juhla kuin joulukin
- ; - jä nuoren väen, varsinkin nuorten rakastavaisten mielestä,
vieläkin suurempi. Mutta tuntem.aton ei ole juhannuksen
vietto Canadassakaan, sillä ranskalainen Canada — Q u e b e c in
maakunta — viettä juhannusta, J o h a n n e s Kastajan päivää,
H^uiirena;kirkollisena juhlana mihinjliittyy^
lista" prameutta. Siitäkin huolimatta suomalaisten~viettämä:
juhannus on huomattavasti Q u e b e c i n juhannuksesta eroava;_^
vanhojen'perinteiden mukaan Suomen juhannus on ennen­kaikkea
kansan juhla — erikoisesti nuorison°'suuri kesäjuhja.
Qöebecissa on juhannuksen vietolla paljon-samanlaisia p i i r ­teitä,'
riiutta sitä vietetään kuitenkin kiinteämmin katolisen
kirkon määrittelemissä, ahtaissa-puitteissa. Pinnallisesti kat-'
soen juhannuksen vieton suomalaisena tai pohjoismaisena s
leimaa-antävana ^piirteenä' ovat iloiset tanssiaiset ja juhlat
sekä perinteelliset kokkotulet, joita on juhannuksena pol-,;
tettu ammoisista ajoista alkaen.
J Vaikka ajattelevien -ihmisten mieliä painaa nykyinen E®
kansainvälinen jännitys- ja vaaratilanne, niin iloinen tosiasia-ii
kuidenkin pn, että ihmiskunta saa tätä juhannusta viettääig
rauhan oloissa. Toisin oli asia 19 vuotta sitten, jolloin tykit s
' ^ pauhasivat» pommit räjähtelivät ja haavoittuneiden valituk-
/ set täyttivät Jlman.iloisten juhannuslaulujen aseniesta. Sak-
'\{ s W Jimperiaiismi'l q^^ muutaman edellisen vuoden aikana'
iVv ijiseWtettu,*ham^ t asti sen. kurjan /tekosyyn-perusteella, ;
j.' r.-€tÄ^i<^erinshirveästä sotakoneistosta muodostuu jonkinlai- ;
.^-\'~n&en^^'Vapauden^aihnake" ja "etuvartio"^ kommur^ismla I
^'l^ifvM^^anJ£i5fe tiedämme, mitä .ai^^^ tapahtui ^ että silloin,
^a^iitetWta "Saksan'imperialismista tulii toisen/maailmansol!
sokerisopimus
ja Kuuban välillä
Tänäkin juhannuksena nä­emme
jälleen, miten Länsi-
Saksan militarismi nostaa hir­veätä
päätään ja miten sitä
uudelleen aseistetaan kuumei­sella
kiireellä samanlaisin ve­rukkein
— Länsi-Saksan ar­meijasta,
joka on hitleriläisten
kenralien komennossa ja kon­trollissa,
aseistetaan jälleen
jonkinlaista "etulinnaketta'
muka "vapauden turvaamisek­si
kommunismia vastaan".—
ja tuloksena voi olla samanlai­nen
onnettomuus, mikä oli
täydessä menossa 19 vuotta
sitten juhannuksena). . . '
"Samanlaisuudesta" huoli­matta
on kuitenkin tapahtunut
tilanteessa perustavaa laatua
oleva muutos. Länsi-Saksa voi
"kylän häijyn" tavoin aloit­taa
uuden,sodan "isojen poi­kien"
tapeltavaksi — mutta
siihenpä sen »voimat jäävätkin.
On' noussut, niäailmankartalle
uusi sotilaällineh xnaixti — SO:L
sialistisen' maailmänosan' mah­ti;
,'joka ei tavoittele mitään
valloituksia, vaari pyrkii- maa-,
ilmanlaajiiisen rauhanliikkeen
tavoin kansainvälisen jänni­tyksen
lieventämiseen ja rau­han
vakiinnuttamiseen. Kah-den-
hirveen . maailmansodan
seurauksena on ihmisten mie-liinj
syöpynyt , luja ajatus ja
päättäväisyys kansojen rauhan
turvaamisesta — ' j a kaikki tä­mä
on merkkinä siitä,että rau­ha
—• ihmiskunnan^suurin;
unelma,' voidaan kaikesta,hiib--
limatta säilyttää^ " ^ ' ' . 1
Palakoot siis. juhähnusval^
keat rauhan ^ja^keää4rön'kau-|
neudessa! V4etettäyfen«siiB'ijui
hanhustaltäönä^in'»f^i:ria'ittef?;
vielä määritelty. Moskovasta H i -
menesin I.valtuuskunta jatkaa neu-:
vottelumatkaa ensin iPuolaan,^. s
ten: Saksan Demokraattiseen • Tasa­valtaan
ja Tshekkoslovakiaan.
,' p ' i t k a partainen valtuuskunnan
johtaja: muistutti Neuvostoliiton an­taneen
panoksena .: fasisminvastai-:
sessa taistelussa 20 miljoonaa ih%
mistä ja kun se itälläkm. hetkellä
onrauhanpääturva j a lisäksi Kuu­ban
kansan suuri ystävä, saa Neu­vostoliitto
Kuuban kansan täyden
kunnioituksen.
^Valtuuskunnan Johtaja ; Himenes
on .myös maansa -maareformi-insti­tuutin
johtaja: j a näin ollen hänelle
tehtiin runsaasti kysymyksiä tältä
alalta. ^
Maareformissa on kysymys K u u - .
ban feodaaleille ja pääasiassa
: amerikkalaisille :. s u u ryhtiöille
kuuluneiden maiden palauttami­sessa
takaisin Kuuban ;kansa]le.:^
Kun .amerikkalaiset valloittivat/
Kuuban maita, he ryöstivät hal­tuunsa
parhaat maat 1 centin
"hinnasta". Maanvuokraajien o li
maksetava jopa 50 prosenttia sa­dostaan
maanomistajille.
Amerikkalaisen V. radiotoimittajan
kysymykseen, a'ikooko Kuuba nour
dattaajNeuvostpliitoss», noudatetta­vaa
kolhoosisysteemiä.vastasi^^rffi^^
menes kieltävästi ja sanoi, että
heillä on omat osuustoimintamuo-tonsa.
Tällä hetkellä maassa on
esim. yli tuhat sokerinviljelijäin
osuuskuntaa.
Ulkopoliittisiin kysymyksiin vas-tates.
saan Himenes sanoi Nixonin
latinalaisessa-Amerikassa ja-Eisen^
howcrin Japanissa kohtaaman asen­teen
olevan tulo.sta USAn siitä po­litiikasta
joka lähettää pommikonet­ta
Kuuban pQltoja ja kaupunkeja
pommittamaan.
Neuvostoliitto ei esitä Kuuballe
mitään taloudellisia tai poliittisia
vaatimuksia: myöntämänsä vi OOmilj.
dollarin lainan eikä muun talou-;
dellisen kanssakäymisen suhteen,
mainitsiHimenes: edelleen j a lisäsi,
että vasta kun Kuuba on käyttä(iyt
loppuun mainitun lainan, se katsoa
löytyyköijokustoinen yhtä edullmen
lainoittaja. ^Neuvostoliittolaisiapa
antuntijoita ei Kuubassa' ole ollutr
mutta, kenelläkään c i ' pitäisi' olla
mitään jpelältävää siinäkään, ' t a ­pauksessa,.'
jos heitä tulisi meitä'
auttamaan. '
• UPIn,-edustajan kysymykseen
Kuubati kommunistisesta puoluees­ta,
vastasi Himenes, että , puolue
tunnetaan nimellä Kuuban Kansan-sosialistinen
puolue. Sen riveissä
ei ole kapitalisteja eikä r imperia­listeja
eikä myöskään sotarikollisia.;
Sen jäsenet ovat köyhiä ihmisiä,
joilla on^täysi oikeus nauttia val­lankumouksen
tuloksista ja saada
,toisten kunnioitus osakseen. Vallan­kumouksessa
he taistelivat ja mo­net
kaatuivat Sankareina 7 rihriarf
katolisten tai muita ' vakaumUksit^
omaavienj kanssa, jatkoi Himenes;
joka.lopuksi ker4oi saaneensa^kaik-mimaalla.'
Senjälkeen, se pelasi
valtiaan%osaa: Espanjassa^yhtähyyitf
kuin Portugalissa. E i minkäänlais:
ta taloudellista sopimusta tarvittu
allekirjoittaa "coudillon", joksi
Franco kutsui itseään; kanssa kos­ka
hän o l i valmis noudattamaan
Berliinistä tulevia määräyksiä i l ­man
seUaista.;^;Raakämateriaaliläh-teft,
kauppa., ammtisteoUisuus, sa­tamat
— kaikki meni'saksalaisten
^onopolien käsiin. ^' ~^ '
Franco antoi^subranaista-sotilaah
tiista apua Hitlerille. O n j o s i , että
hän ei uskaltanut antaa saksalais­ten^
jo^kkdlbnaäpikulkea valloitta­maan
Gibraltaria. Mutta hän lähet
ti suruUUoi»-'kuuluisan ."sinisen d i -
visiona'n^'i T^tärintamalle. Franco
myöskin antoi saksalaisille kaikki
Espanjan satamat käyttöön Välime­ren
ja' Atlantin rannikoilla.
Sodan loputtua perustettu Yhdis­tyneitten
Kansakuntain järjestö hy­väksyi
^ yksimielisesti päätöksen
tuomita .Francon.^ hallitus.. Mutta
kaksi vuotta myöhemmin tämän
juhlallisen Y K : n julistuksen jäl­keen
Trumahin: hallitus alkoi kosis­kella
Francoa. V. 1953 allekirjoi-
\tettiin ' Espanjan-Amerikan sopi­mus,
jota: seurasi : ; U S A : n t u k i k oh
tien ^rakentaminen: niemimaalle ja
Yhdysvaltain monopolit tunkeutui­vat
Espanjan talouselämään.
Amerikkalaisten tietojen mu­kaan
Yhdysvallat on sijoittanut'J^-
panjaan; 1,200 miljoonaa dollaria,
pääasiassa sotilastukikohtien raken­tamiseen.:
Espanjan satamat, lento­kentät;
sotilaslaitokset ja, yhdyslin-jat
ovat Yhdysvaltain sotilaspääl-lystön
käsissä.
Amerikkalainen autoKuningas,
joka lähetti 12v000 trokia Francolle
fasistisen kapinan aikana, ei tehnyt
tätä. puhtaasta; myötätuntoisuudes-ta
tulevaa ^diktaattoria' kohtaan.. Se
oli investointi, joka ;luipasi:4ihaVia;
voittoja; Sodan jälkeen Ford raki
nutti Ford Motor Ibericantehtaa
Espanjaan Yhdysvaltalaiset fir
mät, myöskin kontrolloivat autoren-kaiden
tuotantoa Espanjassa.
Joitakin ^ vuosia sitten John Roc­kefeller
vieraili Espanjassa ''turis­tina".
Häntä seurasi ryhmä Yhdys­valtain
senattoreita, amiraaleja j a
kenraaleja; Se oli tiedustelumatka.
Pian tämän;jälkeen suuret amerik-kalaiset..
öljy:yhtiötjjärjestivät haa-raliiikkeensä
sinne. Texas Oil Com­panyllä,,
Georgia Oililla, Gulf O i l
Corporationilla, Standard . O i l l i l la
sekä;muilla konserneilla ei ole vain
käsissään maan tunnetut: öljyreser^
vit 'mutta vieläpä nekin, joita ei
ole vielä löydetty.
Eikä^ ,^aih öljyhait hyökänneet
E s p a n J B t t h / l l a a l i i n etsinnässä. Sit
ten sodan; Yhdysvaltain monopolit
ovatottaneet käsiinsä:.maan teräs­teollisuuden.
Dollareilla on myös­kin'
sanottavaa niissä kansainväli­sissä
yhtiöissä, jotka toimivat Fran­con
>^ Espan j assa;: Yhdysvalta in mo­nopolit
ovat ottaneet -käsiinsä His-pano
SuJzan,' maan suurimman len­tokoneiden
ja autojen moottoreiden
valmistajan ja CHADE-salanimen
taakse peitetystä' järjestöstä on t u l ­lut
Spanish American Electricity
Companyn täydellinen valtias.
Entä saksalaiseti monopolit, jotka
sodan jälkeen herätettiin henkiin
amerikkalaisten miljaardien dolla­reitten
avulla? Ovatko ne olleet
valmiita- .poistumaan^^: E
Ovatko ne: luopuneet ^aikaisemmin
pitämästääur Espanjan sillanupääa-semasta
j a Espanjan raakamaeriaa-lista?
Senjälkeen kun vanhoista her­roistaan:;
tuli haamuja ;Francon> o li
pakko osoittaa uusille herroilleen
myötämielisyyttä. Niin hän myös­kin
teki. Tämä ei tapahtunut heti,
dollista. koska - _ saksalaiset; välitys-miehet
ostivat nkmä firmat.
V.~1958 joulukuun 19 pnä Ham­purissa
ilmestyvä Die Welt kirjoit­t
i : "Esparijap'ja. Saksan liittotasa­vallan-
suhteissa on ollut havaitta­vissa
jo jonkun aikaa lämpeneiiiis-tä."
Täinä.oli vain puoli totuutta.
Huomattava; läjinpenemiskausi on-jo
kauan sitte mennyt'ohi. V. 1956
Saksan Liittotasavallan ''•ja,"Espan­jan
k€sken oli .päästy läheiseen-iso-tilaalliseen,'
jai taloudelliseen 'yh
teistoimintäan'. Seuraavassa on
muutamia tosiasioita tämän' osoi­tukseksi.
\
V. 1954 Länsi-Saksan lentokone­firmat
Daimler ja Messerschraidt
Järjestivät suunnitteluvlrastonsa
Espanjassa sotilaslentokoneitten
tuottamiseksi.
Ennen v. 1956 sotarikollinen Her
mann Abs avasi Espanjassa "Sak­san
Pankkiyhdistyksen", joka tun­keutui
Espaiilan talouselämään.
Ennen v. 1956 F l i c k i n konserni
perusti tytäryhtiöitään Espanjassa.'
Ennen v 1956 Länsi-Saksan DEG-USSA
firma, joka käsitteyee soti­laallisia
atomiasioita, ryhtyi yhteis­toimintaan
Francon Espanjan ato-mikomission
kanssa.
; Ennen v. 1956 Bonnin revanshis-tit
alkoivat rakentaa kaukorohjus
tehdasta Bilbaoon.
Samaan aikaan miehet, jotka fa­sistisen
nousun aikana näyttelivät
tärkeää osaa .Francon alaisena j a o-sallistuivat-
interventioon, on otet­tu
toimiin Länsi-Saksassa.
Francon neuvonantajina toimi­neet
upseerit työskentelevät' nyky­ään
Bonnin yleisesikunnan suunnit-tcludepartmentissa.
Yliluutnantti Trautloft, joka pai
veli Kondorilegionassa; :on; Adenau-erin;:
toimösta; korotettuädprikaati-kenraaliksi
ja nimitetty; Saksan
Liittotasavallan lentokoulun yli­päälliköksi.
Yhä enemmän korke-pia
upseereita : j a liikemiehiä
tkustaa Länsi-Saksasta : Espan­jaan.
Speidelistä on tullut Francon
vakituinen vieras samaan aikaan
kun . F r a n c o n ministereitä : ja neu­vonantajia
vierailee ahkerasti Bon­nissa.
V. 1956, jolloin/Espanjan ulkomi­nisteri
Artajo otti vastaan Länsi-
Saksan uuden lähettilään Karl
Knapsteinin Madridissa, Bonnin
hallituksen suunnitelma määritel­tiin
hyvin suorasukaisesti: Espan­j
an oli peruutettava;; v; 1948 asetus;
joka mupdollisesti kielsi entisten
omaisuuksien omistajain ostomasta
kiinteistöjään: takaisiii Espanjassa.
Francon; tulisi antaa' LänsirSaksan
teollisuuslaitosten omistajain in­vestoida
enemmän kuin 25 prosent­tia
saksalaista pääomaa espanjalai­siin
liikkeisiin. Francon hallituksen
tulisi antaa startegisia raakamate-riaaleja
Länsi-Saksalla j a sallia sen
päästä ei vain sotilastehtaitten,
mutta myöskin: Espanjan talouselä­män
tärkeimpien haarojen johtoon.
Länsi Saksan ' t u l i s i toimittaa Es­panjalle
tehtaita ja päästä valvo­maan
talouselämän kehittämistä.
Madridissa> suhtauduttiin itähän-suunnitelmaan
'myönteisesti; 'Siellä
uskottiin, että lähemmät suhteet
Länsi-Saksaan ei auttaisi vain pa­lauttamaan
perinteellinen j a koet­tu
yliteistoiminta vaan myöskin te­kisi
mahdolliseksi manoveerauksen
suhteissa Yhdysvaltoihin; Pian Der
Dag, Adenaueria kannattava sano-;
malehtlT—kirjoitti: "Espanjan soti-laspäällystö,
joka ei ole unohtanut
mitä osaa Kondorilegiona näytteli
Espanjassa, innolla kannattaa soti-lassqpimusta
Bonnin hallituksen
kanssa". Kaikki tämä o l i selvää.
(Jatk. Siv. 4)
JMf hiiutämaaii, jVv iliiöUiemäiin>5
Matta kun sanivalmis N^H oU hie­man
taltiktellut miekkosia Isanan
voimalla,' meni heUtä jauhot^
' kurkkuun., ' Lainaamme ' picaien
tuokiokuvan' tilaisuudesta:
Hrushtshev: - ^ ' N y t , hyvät herrat
haluan vastata''^ n i i l l e ' Herikilöille,
jotka täällä huutelivat j a tömiste-livät
j a yrittivät saada, syntymään
epäystävällisen ilmapiirin. Minulle
on > ilmoitettu, että> kansleri Ade-;
nauer on, lähettäneeltänne fasisti-'
'agentiejaan; joitalemme kaikkia lyö­neet^
Stalingradin luona. Kaikki
muistavat tuon ajan, jolloin Hitle­r
i n joukot tulivat ulvoen Jleuvosto-liittoon.
Mutta neuvostokansa u l ­voi
vastaan niin lujasti, että osa
näistä anastajista painui kolme
metriä maan alle. Haluan sanoa
näille ulvoville herroille, että me
löimme saksalaisia fasisteja Stalin^
gradissa. Ukrainassa, Valkovenäjäl­lä
— kaikkialla, mihin heitä oli
tunkeutunut j a lopullisesti löimme
jopa siellä, mistä he olivat hyök­käyksensä
aloittaneet. Ja jos fa­sistisista
anastajista jäljelle jää­neet;
tulevat vielä meille ulvomaan
Hitlerin rosvojen tavoin j a valmis­televat
hyökkäystä: Neuvostoliittoa
ja muita sosialistisia maita vas­taan,
niin me-j hihkaisemme heille
n i i n lujasti; että he eivät edes ehdi
koota luitaan.
Hyvät herrat! Kiinnitän huomi­onne
siihen^ että: nämä ulvojat ym­märtävät;
.venäjänkielen: ennenkyin
se on ehditty tulkita. Sen v o i t S
deta heidän huudoistaan. Kaikki
nämä ovat samoja hitleriläisiä ros­voja,
jotka ;oleilivat;;Neuvostoliitos-;
sa j a onnistuivat vetämään jalkan­sa
pois meidän alueeltamme.
Haluaisin kuitenkin muistuttaa
näille herroille, jotka täällä möli­sevät
ja huutavat, kenen kanssa he
ovat tekemisissä. Olen täällä suu­ren
neuvostokansan - : edustajana,;
kansan, j o k a Leninin j a kommunis­tisen
puolueen johdolla suoritti Lo-kakuun
suuren sosialistisen vallan-;
kumouksen,' edustaen :;kansaa, joka
rakensi sosialismin ja- j o k a ; menes-
,, Hyvät, herrat/^tlMläfmöliseVat'ja^^
huutavat' ne,^!*joita ...äaksan kansa^^'.
todellisuudessa'häpeöä.'; ^ -/.<...> j
'-Ääni salista: —. Tuo on-propa-^^r-^-cVt'/-
gandaa! '/ . ' >. o^"
Hrushtshev: —' Kuulitteko! H i ; '
nen mielestään, tämä on propagah»
d a a . - T o d e l l a " älykästä! ' OlemnleJ"'''^' ^
teoillamme näyttäneet, minkälaistii ' " • • " i '|
tämä "propaganda" on. ^ Ja niille'V-^MI |
hehlälöaie;: jotka liuudoilläaä: yrit^^y H
tävät lyödä^minua,'saW Isuoräaii',^,'''^'^
ettäite ette'edu§ta~ Saksan^Möaa,"'"*""* 1
vaan olette ''fasistisia 'sekäsikiöitl'-^' ^ j
Olen iloinen "näistä-ilkeämielisistS'*'''^^'"^
huudoistä,'kbska he osoittavat vihol*^ 1
Irstemme ' vihää"'pyhää; asiaamriie
kohtaan. Muistan suuren saksalait*-« ' 1
sen August, Bebelin.sanat: " J o s , W ' " / '
väenluokan' viholliset haukkuvat i t - -"^'^'v^ |
nua, niin'tiedät kulkevasi o i k e a t a " ^ ' " ' ^
tietä." Ja^ijun te ulisette niiiitiUtf
annatte .siten minulle yhä eneip^.rintr'
män voimia- luokkataistelussa;tyii:';;:n^..i...
väenluokan asian puolesta',.,taiste-rur .->
lussa pysyvän rauhan puolesta, rai(-;^,;^..,:,
han, jota kaikki kansat janoavat.' >M .^"d
Hyvät herrat! E n halua kieltää;.,,,,;^;,,
teiltä /Olevani tyytyväinen,: sini-.- •': -
taistelen mielelläni, työväenluokan i
vihollisia vastaan. On , mieluista - r
kuulla, miten imperialismin lak^-, ruitvn:
jat mellastavat. Mutta he eivät ^ i - j -
tehdä mitään estääkseen meidänv..^^
kulkuamme eteenpäin. Meidän'sd-'^'^
sialistinen isänmaamme seisoo Iti- •inm.n
jana kuin kallio ja^.me tulemme.
kulkemaan eteenpäin täydelliseä&oi
voittoon kommunistiseen yhteis-kuntaan.
.--r..
Valtaviin suosionosoituksiin häi-'-
pyivät vihamieliset huudot, ja n e ; " " "
jotka yrittivät häiriät tilaisuutta ^ P ' » '"
eivät enää uusi yritystään, lehdistö.-
tilaisuus jatkuu normaalisella ta-valla.
' ' ' • f»..
PUREMISEN H A L U - - -
"Jos sinussa olisi vesikauhu, mia~'"'^
tekisit silloin?"
"Hankkisin itseUeni kynän ja pa­peria."
"Miksi?"
"Kirjoittaisin luettelon .kaikista
niistä ihmisistä joita haluaisin-ptir- ra-"" ftlii
Farmarit-paperiyhtiöiden
julkean riiston kohteena
..Lehtemme tkrlS päivän numeros^^
Julkaistiin uutinen suta kuinka u-seat
puutavarayhtiöt; tuomittiin sak^
koon: salaliittoutumtsesta paperipuu-hintojen
^yhteisestiimäarittelemisekr
si. Tämä on herättänyt suurta pa­heksumista
erikoisesti Thunder Bayn
^ alueella asuvien /farmarienkeskuur
dessa, Jotka ovat joutuneet myymään
paperipuunsa;.yhtiöille pUkkahiHnasr
tav Tämän johdosta Canadan Kom­munistipuolueen
;;• Ontarion;;:; johta ja
;Bruce: Magnuson lähetti-Port Arthu­rissa
-Ilmestyvälle: The: News Chror
niclelle oheellisen avoimen kirjeen:
Liittovaltion virkailijoiden painos-itämänä
- kuuden;; kuukauden oikeus­käsittelyn
jälkeen 17 paperipuuyhtiö-^
tähavalttiin syyllisiksi ja ; tuomittiin
sakkoihin salaliittoutumlsestaipapeT
ripuuhintojen; määrittelemiseksi: pa­peripuita:
• toimittaville, .farmareille
Quebecissa, Ontariossa ja New
Brunswickissa:v: Oikeuskäsittelyn a i ­kana
esitettiin todistajien tahplta
vuorittain todistuksia. Tuomitut sa­kot
ovat vam mitattomia osia niistä
miljoonista mlta upporikkaat korpo-ratiot
riistivät farmareilta. Tärkeä­nä
tosiasiana pysyy se. että ne jou­tuivat
oikeuteen ja havaittiin syyl­lisiksi
sellaiseen salallittoutumiseen;
On hyvin tunnettua ja julkisesti
on keskusteltu siitä Thunder Bayn
farmareitten ' taholla, että he ny-
'. •'-" i ^
:\:---*''^'^-^-**f-*j*-;;j,
:iyi'!fv:i'-::-:;H:i
kyään'saavat vähän enemmän kuin;-- r j
puolet sUtä millä hinnaUa paperi-'- »
yhtiöille maksaa toimittaa täällä o l e - ' " ' - " ' ' \
vim paperitehtaisiin pt^ripultati' r
Meidän maakunnassamme on atmet-tu
hallitukseUe suuri valta Settlers
Pulpwood Protection-lain nojalla.,
jonka mukaan maa- ja metsäminis­teri
voi ehdottaa Ja-maakunnsm ku­vernöörin
neuvosto-voi määrätä:
a) valvomaan paperU)uuri. jokä^^on"""'*
farmarien tekemiä taikka heidän
mailtaan katkaistuja, myyntiä miUe
hyvänsä yhtiölle. . >
b) määräämään paperipuiden l a a ^ T^
dun ja määrän mitä paperipuuyh-*- •*
tiot ostavat vissillä ajalla.
e) määräämään paperipuiden hin- j ^ ^^
nan kaikille yhtiöaie niistä paperi-t
puista mitä ne ottavat farmarien
maalta ja sen tavan millä niiden,
mittaamhien toimitetaan, ja
mi noudattamaan kaikkia tarpeel- .
lisiä toimenpiteitä mitä tämä laH^^
määrää. ' • * <»
Ote RSO 1937 c42-nS. 3. ^'
I
:S;j*i
f
»
k
I
t
t
Wi
1
-i
Takkuun jäävä kokkdpuhe
"Heilu keinuni, korkealle,
nythän, on" juhannusilta,^
mesimarja paistaa ja tuomi
. tuoksuu. ^
ja kuulas, on-taivahan silta.'
Näinhän sitä laulettiin ennenvjn-haan
.vihreässä nuoruudessamm»' nuskokko on auttanut puolustautu
kotiseutumme' iloisissa- juhanny/ maan pahojen henkien konnuuksia,
juhlissa., . ^ kuten tauteja j a kolotuksia vastaan.
Ja niin sitä lauletaan vieläkin tiF ^^yöhenimin on kirkko selittänyt
hansissa" samanlaisissa tilaisuuksis
sa tuhatjärvien Suomessa ja kaik­kialla
- siellä missä kansalaisiamme
kokoontuu perinteellisten juhannus­juhlien
viettoon — kuten me täällä
Sudburyssa kokoonnumme jälleen
Työn Puistoon komeata ^ kokkoa
polttamaan.'
Nykyaikaisia juhannusta viete­tään',
siTurelta osalta- kirkollisena
juhlänai/länsimaissii sitä'Vietetään
Johant\eVyKast&jan muistoksi; itä-jnais
ssa kirkoissa Johanneksen
j^änleikkaamlsen juhlana. i - V '
'iVjuhannusta^^on^kuitenkin^vietetty
s(»sa->^6HännU6ju >^n^*tn m 1 ^
lä palfon alkuperäisiä jälkiä. Kesä<
päivänseisauksena (kesäk. 22) oli
ns:^pakandliisen käsityksen mukaan:
henkien liikkeelläoloaika ja esim.
juhannuskokkojen poltto on' alun­perin
tarkoitettu-karkoittamaan'va­hingollisia
henkiolentoja. Juhan-että
nämä vanhat pakanalliset tavat;
liittyvät vcrtaukselli.sestiiJohannek-seen.
Mutta niin suosittu kansan­juhla
kuin juhannus onkin pohjois­maissa,
se e i ole valitettavasti kyllä
levinnyt yleismaailmalliseksi juh­laksi.
' ,
Mutta mitäs niistä vanhoista. Pu-^;
hutaun hieman tämänpäiväisistä, fi
Ja "puhumisesta" puhuttaessa tu­lee
mieleen "se varjopuoli (?), että
meillä täällä Cänadassa ei pidetai;
"kokkopulieita" kuten pidetäänj
armaassa\Suom'essa,i tai «ainakin j^enl
nenvatihaänr^pidettiin. Tämä , siitä-jkin"^
huolimatta, 'vaikka^me pyrim-Äo
\rakerit/maan[ kokkotlilemme sa-'
.lAnan-^vtapaankv-kuin 'vanhassakin
maassa j a vietämme?muutenkin j u ­hannustamme
yleispiirtein samalla;
tavalla.
- Me siis yritämme —- pyytämättä
— pitää' pienen juhannuspuheen.
Me sanoisimme jotakin'^tähän ta­paan:
'
Arvoisat kokkovieraat. Olemme
iloisia siitä, ettei tätä kaunista ju-;
hannusjuhlaamme- ole pilaaniassa;
amerikkalaiset kenraalit, jotka; leik­kivät
atomipommeilla ja —muilla
surman-loukuilla.
M e - s i i s ' v o i m m e nauttia täysin
siemauksin kaikesta siitä hyvyydes­tä,
mitä kesä kauneimmillaan meil­le
työn raatajille j a muille pikku-ihmisille
antaa.'
V J a vaikka juhannusjuhla onkin
ilon ja riemun juhla — tietäähän
kestävintä rakkauttakiii' se, mikä
alkaa juhannuskokkojen silmien
vilskeestä — niin me muistamme
myös /'rehellistä Jussia" siitä vaa­lilupauksesta,
minkä mukaan " y h ­denkään
canadalaisen ei ^ tarvitse
kärsiä työttömyyden takia jos^ory-puoluc
tulee valituksi."
. Emme ' luonnollisestikaan epäile
rehellisen Jussin sanoja, mutta sitä
hartaammin toivomme, että niiden
kauniitten puheiden katteeksi saa-
UlsUn kSytSnnöllisiä tekoja — luo­mistyötä
^työttömille.//> '
f Ja kun tätä 'juhannusjuhlaa vie­tetään
^ aivan ' kansallisen itseniil-syyspäivän\
pie,,Canadan;^klvän.aat*
Haluan nostattaa tässä. mr. tol-<-vi, i !
mittaja, kysymyksen miksi meidäA,^ ^ |
Ontarion maa- ja metsäministeri ei
toimi tässä asiassa siten kuten tässä'-
laissa määrätään ja suojele farma.^.:^;^-^ >
reiden, jotka tarvitsevat suojelua, to- |
dellista etua? Tässä- asiassa var-»^ K
maankin maakunnan velvollisuus ön J
lyöty laimin tähän asti, eikö olekin?- v ^ r i
::^r;;;;;K*K::fc:;is^;>;;Jj^^^^
tona, haluaisimnnie muistuttaa re- l
hellis^lle Jussille myös siitä, etti<> >^>' {
häii lupasi vapauttaa, maamme y^-^ '
dysvaltalaisten rahamiesten j a hei- »
dän kenraaliensa ylivallasta j a pa; ;
lauttaa parlamenttiihme, yllherruu- i
den- maassa. , Epäilemättä^ussi- o U ' {
tosissaan siinäkin asiassa, \ muttt f
jollakin tavoin hän e i ole hudmäQTv*
nut, että riiaamme 'tärkeimmästä;:;^ *
asiasta, sodan j a rauhan tkysyöi'yk% "
sestä, voi NATO-lihtöon kuulumi^-;:^^, ,,
semme takia päättää Washin^on,^^ lii
lainkaan Ottawan mielipideitä;''ky- • - 4 ; >i
symättä. , • , i " - " T -
Toivottavasti rehellinen Jussi, .ja , >-
huomioi siis tämänkin erheen Ja , ^ »-^
huolehtii siität' että maamme vaT,"
pautuu omari turvallisuutensa ja ^ ^'-
koko ihmiskunnan^-rauhan nimissä'
P,entagonin • sotaherrojen talutus*'-'-^'^ j
nuorasta omaksumalla täysin puo- —
lueettoman ulkopolitiikan niin, ett$^, zz. \.
emme kansakuntana sido itseämme ^ ,«'Q
sen paremmin Moskovaan ] k u i n ' , . " " ' \ A
Washingtoniinkaan sidottuihin liit- ' i^-»}
toutumiin.
Tavallisille kanssaihmisillemme »'/tJ
me sen sijaan ,toivomme, ,ettfi 'Äe - JjlJT
voisivat täysin siemauksin iloita j a , > '^?{fJ
nauttia juhannusjuhlasta tfekä*mV« V J ' ^ i f
hoittaa hetkiseksi arkiset huole'riWr •
joita on legio! , , *V -
Ja nyt rakkaat Jiaäpurit, p u h ^ ^ * ^ * .'
pussiin ja kaikki tanssimaan'ja,
niuula ilonpiloa^jatkamaan? *-f'^' ^'^
1,' 1 --"'jj. 1
—- Khnsäkoura.