Vapaus, March 13, 1958

              Sivu 2 Torstaina, maalisk. 13 p. — Thursday, March 13, 1958
VAPAUS
(UBEBTT) — Independent Labor
Organ of' Piimish XJanadians. Es-tablished
Nov. 6, 1917. Authorized
as second class mall by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-iished
thrice weekly: Tuesdays,
Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing Company Ltd., at 100-102
Elm St. W.. Sudbury, Ont., Canada.
Telephones: Bus. Office OS. 4-4264;
Editorial Office OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Editor W. EDdund. Mailing
address: äox 69. Sudbury» Ontario.
Advertislng rates upon appUcation.
Translation free of icharge.
TILAUSHINNAT:
Canadassa; 1 vk. 7.00 6 kk. 3.75
3 kk. 2.25
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 450
Suomessa: 1 vk. 8.50 6 kk. 4.75
Konservatiivien fyölupaushumpuuki
Diefenbakerin työministeri<r,Starrin kerrottiin alkuvii­kosta
sanoneen, että työttömyystilanne on jo paranemaan
päin. Tämä sellaisenaan palauttaa mieleen presidentti Eisen-howerin
samanlaisen julistuksen jo sitä seiiraniieet tilasto­tiedot,
että työttömien lukumääräonkin edelleen lisääntynyt
Yhdysvalloissa.
Me tietenkin toivoisimme, että työttömyystilanne olisi
Canadassa jo parantumassa. Mutta nämä merkit' tilanteen
paranemisesta ovat siksi heikkoja, ettei niitä voi ainakaan
tavallinen kuolevainen vielä nähdä.
Päinvastoin on havaittavissa eräitä hyvin huolestuttavia
seikkoja. Mainittakoon,, että Yhdy^altain terästeollisuuden
tuotanto laski viime viikolla yhdellä pisteellä. Yhdysvaltain
terästeollisuus käy tällä kertaa vain 52.5 prosenttia kapasi­teetistaan
— ja Yhdysvaltain terästeollisuudella itsellään ei
ole mitään harhakäsityksiä siitä, etteikö sen "alituotanto"
tule jatkumaan vielä jonkun aikaa, sillä teräsvarastot ovat
vieläkin tavallista suuremmat. Tilanne pahenee vielä auto­teollisuuden
lamakauden jatkumisesta ja syvenemisestä, sillä
suiÄet autotehtaat ovat kuulema viimeaikoina siirtäneet maa­liskuun
ostojaan huhtikuuhun, mikä tavallisella kieleillä
merkitset myös tuotannon vähenemistä.
Yleisesti tiedetään, että Canadan talouselämä on sidottu
aivan liian läheisesti Yhdysvaltain ekonomiaan. Lamakau­den
jatkuminen Yhdysvalloissa tarkoittaa siis nykyoloissa
lamakauden jatkumista myös Canadassa. Yhtä yleisesti tie­detään,
että teräs- ja autoteollisuuden tuotannosta saadaan
melko hyvä ennakkokuva siitä mihin suuntsfian on Yhdys­valtain
talouselämä kulloinkin kehittymässä.
Kuten sanottu, mitään varmoja merkkejä lamakauden
sivuuttamisesta ei ole vielä nähtävissä. Päinvastoin on ha­vaittavissa
eräitä hyvin huolestuttavia merkkejä siitä, että
työttömyystilanne pahenee edelleen.
Yhtä selvää on myös, että molenunat vanhat puolueet —
niin tory- kuin liberaalipuoluekin — ovat osoittaneet kyke­nemättömyytensä
ja vararikkoutumisensa juuri työttömyys-kysjonyksen
käsittelyssä.
On vaikea sanoa kuinka kauan nykyinen lamakausi kjes-.
tää ja kuinka pahoja arpia se työtätekeviin' Jättää. *' Mt^ta
varmaa on kuitenkin se, että tästä iamatilanteesta selvitään
sitä vähemmillä menetyksillä ja uhrauksilla, ipitä. suurem­man
kannatuksen saavat työväenphdokkaat näissä vaaleissa.
Vaikka kaikki työväenehdokkaat eivät vielä tulisikaan vali­tuksi,
niin heille annetut hyvät äänirhäärät^.pyät/ku^tenkin ,\
muistutuksena vanhoille puolueille; siitä, että seuraavissa
vaaleissa käy niille "kalpaten" ellei kansakunnan' asioita
hoideta pareinmin. Vastauksena torypuolueen petollisiin
työlupauksiin voidan tehdä yhteinen päätös,'6t^ä yhtään ääritä
ei haaskata vanhojen puolueiden ehdokkaille.; •
SYNTYMÄ­PÄIVIÄ
Hilma Salo, Porcupine, Ont., täyt­tää,
perjantaina maaliskuun 14 pnä
74 vuotta.
Leonard Salo, Porcupine, Ont.,
täyttää lauantaina, maaliskuun 15
pnä Ifi vuotta.
Sandra Mäki, Lockerby, Ont.,
täyttää sunnuntaina, maaliskuun 16
pnä 76 vuotta.
Yhdymme sukulaisten ja tutta-vain
onnentoivotuksiin.
Heikentää omaa asemaansa
Vaikka CCF:n kansallinen johtaja M. J. Coldwell on
näissä vaaleissa vienyt paljon huomattavampaa osaa kuin
viime kesäkuussa, ja vaikka hän on tämän vaalitaistelun
yhteydessä esittänyt joitakin erittäin hyviä ja lämpimästi
tervehdittäviä ehdotuksia mitkä ansaitsevat kaikkien työtä­tekevien
kannatuksen, niin rauhan ja sodan kysymyksissä
hän on joutunut suuriin ristiriitoihin joista hän ei ilmeisesti­kään
löydä ulospääsytietä.
Mr. Coldwell on vankimmalla maaperällä silloin kun
hän arvostelee vanhojen puolueiden — tarkoittaa porvari­puolueiden
— taloudellista saamattomuutta, niiden ohjelman
aiheuttamaa työttömyyttä ja taloudellista epävarmuutta,
sekä porvarilliseni järjestelmän mädännäisyyttä yleensä.
Multa Coldwell joututPaina soutamaan ja huopaamaan
kiim tulee esiin joko rauhan asian käytännöllinen kysymys
tai sitten siihen liittyvät sisäpoliittiset seikat. Tämä johtuu
tiei^sti siitä, että vaikka CCF:n kansallinen joho onkin ilmei-.
sesti sisärenkaassaan todennut, että Yhdysvaltain sotainen
ulkopolitiikka uhkaa myös meidän maatamme, sillä ei ole
kuitenkaan tähän päivään mennessä ollut rohkeutta sanoutua
lopullisesti irti Washingtonin talutusnuorassa kulkevan,
NATO:n kannatuksesta. CCF on arvostellut hyvinkin anka­rasti
varustelukilpailun yhteydessä ilmaantuneita pienempiä
matäpaiseiia, mutta tiukan tullen se on poikkeuksetta anta­nut
kannatuksensa sekä Saksan militarismin uudelleen elvyt­tämiselle
että NATO-ohjelman toteuttamiselle. CCF on ala­huoneen
jäsenyydessä antanut kannatuksensa ja tukensa
NATO-liiton rahoittamiselle ja niin tehdessään sitonut itsensä
käsistään ja jaloistaan Washingtonin sotaiseen ulkopolitiik­kaan.
CCF:llä on omatekoinen myllynkivi kaulassaan.
Tämän johdosta mr. Coldwell on rauhan asioista puhues­saan
kuin se entinen harakka, joka tervatulle katolle laskies­saan
havaitsi, että kun ''nokka Irtosi, niin pyrstö tarttui ja
ktm pyrstö irtosi niin nokka tarttui tervaan" jne. Vain tämä
selittää esimerkiksi sen, miksi mr. Coldwellin kerrottiin
vastikään sanoneen, että esim. mr. Pearsonin lupaamat vero­alennukset
eivätjole muka mahdollisia, sillä "veroja ei voida
vähentää silloin jos kulutetaan suuria summia". Mutta jos
mr. Coldwellilla olisi rohkeutta ja selkärankaa sanoutua irti
NATO-ohjelmasta, niin silloin voisi hänkin suositella suuria
veroalennuksia ja siitä huolimatta osoittaa, että valtion toi­mesta
voitaisiin järjestää Suurisuuntaisia rakennus- ja kehi­tystöitä
työttömyyden lieventämiseksi.
Tämä tärkeimmässä asiassa soutaminen ja huopaaminen
on sitäkin valitettavampaa kun muistetaan, että CCF:n eh­dokkaat
ovat monilla paikkakunnilla esittäneet oikein läm­pimästi
tervehdittäviä ehdotuksia. Itse mr. Coldwell oli
tuhannesti oikeassa kun hän esim. Maple Creekissa, Sask.
vieraillessaan-kiinnitti—huomiota siihen, etta""Diefenbäkefin~
hallitus on ruvennut asiallisesti puhuen sabotoimaan kansal­lisesti
omistetun Trans-Canada Air Linesin toimintaa.
Mr. CoIdwell oli oikeassa osoittaessaan, että Canadan
kansallista lentoliikennettä kehitettiin valtion avulla ja val­tion
varoilla niin kauan kuin siitä saatavat voitot olivat
kyseenalaisia. Mutta nyt kun tämä lijkenne on saatu valtion
— tahtoo sanoa veronmaksajain varoilla — kehitetyksi, on
toryjen toimesta nostettu huuto Trans-Canada. Air Linesin
VIEL21KIN VANHOISTA
Kirjoitin tähän Vapaus lehteen
hieman vanhoista asioista ja osoitin
eräitä lähteitä niille, jotka kirjoit
tsvat historiaa täkäläisten suoma­laisten
kohdalta. Kirjoitan asiasta
edelleen, sillä en voi oikein kirjoit­taa
nykyajasta, sillä en ole toimin
nassa nykyaikaisten pyrkimysten
yhteydessä.
Puhuessamme historiastia, muis­tuu
mieleeni se kun näitä pohjolan
hiihtäjiä oli kilpailuissa Sudburyn
seudulla ja miten silloin mainittiin
vanhoista suomalaisista hiihtoken­gistä.
Silloin olivat Sudburyn seu­dun
hiihtäjät nykyaikaisissa väli
neissä. "Tekonimus" ei tietänyt,
että on näUlä pohjolan entisillä
hiihdon harrastajilla myös hiihto
kenkä, joka oh "muunnos" Suomen
nahkahiihlokengästä — soveDutet-tu
canadalaiseen metsämiehen ku­mikenkään.
Se on siksi käytännöl­linen,
että metsämies tai farmari voi
työnsä äärestä astua suksille ja läh
teä porhaltamaan. Tämä hiihtoken­kä,
samoin kuin suomalaisten tänne
tuottama Niskan suksimalli ja suo­malaiset
sahapuut ja -kaaret, odot
tavat nyt tänne tulevaa museota, jo
ta jo puuhataan.
Tiedän Tekonimuksella ainakin
ennen oll-^^n sydämenasiana suoraa-lajsep
urheilun nostattamisen. Vaik­ka
hiihto on-täällä .nykyään kuollut­ta,
qiin muuta urheilun • harrastusta
]olex\ nähnyt suomalaisella Jiaalilla
kahtena;;!viimeisenä: keskiviikkona.:
Olikin sopivaati katsella mitöi tuo
entinen..suomalainen harrastus on
siirtynyt suomalaisilta toisille Caiija
dasäa^ayntJh^ille-iUliil! .
Sputh Porc'4pii?ien'; kirjoittajalle
sanon, että niin.kauan kuin säilyy
J. G. Ahon jättämä arkisto Tlmmin-
5 in suomalaisella liaälilla, voivat
hi^tpHan kirjoittajat hyvin ' saada
asiat'esille,-sillä siellä on arvokkai­ta
'tietoja. Samoin Heinosen ark"s
to, niikäti niihin käsiksi pääsee . . .
Lieklstj luin Timminsistä viime ke­sänä
v erailumatkalla käyneen nau­tinnoista.
Siinä kirjoituksessa pu­hutaan
myönteisesti, pohjoisen kau­neudesta
kuten kuuluukin. Kun ke­sällä
tulee North Baysta tänne poh
joiseen, niin sillä matkalla näkee
rehevää luontoa. Sinne "kylmään
pohjoisen" on vielä pitkä matka.
Kyllä tämä talvikin on kaunis. Jos
osaisin, niin suomentaisin täällä
pohjoiicssa syntyneen, talven kau­neutta
kuvaavan runon, joka on so
viteltu myös musiikkiin. Kun en
voi tällaista suomennustyötä tehdä,
niin lälietän runon Suomen työväen­arkistoon,
että he voivat sen siellä
suom-ntaa, jos haluavat. Jokatapa­uksessa
se on Canadassa syntyneen
runollinen puheenvuoro synnyin­maastaan,
sen luonnosta ja ihmisis­tä.
— Vanha mainari.
Uhkaako ihmiskuntaa näläniatä ?
Suezin liikenne
ennätystasossa
Kairo. — Sunnuntaina Suezin ka
navan kautta kulki ennätysmäärä
laivoja. Kanavahallinnon taholla i l ­moitettiin,
että sinä päivänä oH 84
laivaa käyttänyt kanavaa. Entinen
päiväcnnätys oli 70 laivaa. Vai:
kutiamassa oli osaltaan se, että alu­eella
vallitsi kahtena päivänä ankara
hiekkamyrsky, jonka johdosta lai­vat
joutuivat odottamaan kauttakul­kua.
Kykeneekö maa ravitsemaan li­sääntyvän
ihmiskunnaa on kysy­mys,
jota on pohdittu jo satoja
vuosia, ja viime vuosina tällä ky­symyksellä
on jatkuvasti laajene­va
merkitys. Lännen porvarillinen
lehdistä esittää pessimistisiä en­nusteluja,
puhuu väestön "liika­kasvun"
ja rajoittamattoman syn­tyvyyden
vaaroista, jotka uhkaa­vat
ihmiskuntaa katastrofilla ra­vintoaineiden
muka yhä vähetes­sä
maapallolta. Nämä SOS-merkit
eivät, arvatenkaan ole lähtöisin
lähettäjiensä lähimmäisenratdtau-desta.
Taan niiden tarkoituksena
on-pitää herkkäuskoisten ihmis­ten
mielet pelossa^ Tosiasiat osoit­tavat^
että ravinm>n puutetta ja
suoranaista nälkää on vaiii siellä,
nussä siirtomaavaltiaat ovat her­roina
tai Ulissa suuret aseistantu-mismenot
rasittavat väestöä. Ky­symys
ei niin ollen ole väestön
lisääntymisen nopeudesta, vaan
talousjärjestelmästä ja hyödyk­keiden
jakautumisesta yhteiskun­nan
jäsenten kesken.
Ravintoaineiden ja muiden ih­misten
tarvitsemien hyödykkei­den
varastot maassa ovat käytän­nöllisesti
katsoen ehtymättömät.
Maa pystyy ravitseinaan kymme­niä
kertoja enemmän ihmisiä
kuin nykyisen maapallon asuja-miston.
Maailmassa ei olisi nyt­kään
nälkäänäkeviä, ellei valtavia
määriä valmiita elintarpeita hä­vitettäisi
tahallisesti miljoonia
tonneja vain sitä varten, että hin­nat
voitaisiin pysyttää korkealla
ja $iten taata satumaiset voitot
kapitaUsteille. KaiidUa ihmisUlä
olisi riittävästi ruokaa ja vaattei­ta,
jos kaikki maapalton rikkaudet
käytettäisiin tarkemmin ja koko
ihmiskunnalle edullisella tavalla.
RAVINTOA 25 MILJARDILLE
IHMISELLE
Tarkastelkaänime tosiasioita.
Maapallon mannerala on yhteen­sä
149,000,000 neliökilometriä, mut­ta
viljeUninä on nykjfisin korkein-tan
miljardi hehtaaria eli vajaat
1/15 osa siitä. Neuvostoliittolainen
mäaperäntutkija ja maantieteilijä,
akateemikko L. Prasolov on laske­nut
elämiseen täysin soveltiunatto-m
a k s i l l % maapallon pinnasta, ni­mittäin
Arktikan ja Antarktikan.
Autiomaiksi hän arvioi 19 % maan
pinnasta, ja lopusta tulee hedelmäl­lisempien
tasankomaiden osalle 10,1
%, metsä-aroalueiden osalle 38,4 %
sekä vuoristoniittyjen ja metsien
osalle 13,7 %. Autiomaista voidaan
hänen arvionsa mukaan puolet
muutta keinotekoisen kastelun
avulla viljelmiksi. Täten yli kaksi
kolmasosaa eli yli 10 miljardia heh­taaria
mantereiden pinta-alasta voi­daan
käyttää asuma- ja viljelysaluei­na.
Jos koko tämä alue raivattai­siin
viljelykseen ja säilytettäisiin
eri viljelyskasvien peltoalojen ny­kyinen
suhde, niin maa- ja karjata­louden
vuosituotanto riittäisi ravit­semaan
vähintäin 25 miljardia ih­mistä
eli lähes kymmenen kertaa.
enemmän kuin nykyisin on koko
maapallon asujamisto.
UUDISRAIVAUKSILTA 7
VALTION VÄESTÖLLE LEIPÄÄ
Voidaksemme saada selvemnian
kuvan siitä, miten ratkaiseva mer­kitys
on uusien viljelysalueiden rai­vaamisella,
otamme esimerkin Neu­vostoliitosta:
36,5 miljoonan heh­taarin
raivaaminen uudismaiksi on
antanut Neuvostoliitolle mahdolli­suuden
niin suuren ylimääräisen
viljamäärän tuottamiseen, että sillä
voitaisiin ravita kokonaisen vuoden
Ison, Britannian, Ranskan, Espan­jan,
Italian, Suomen, Norjan ja
Tanskan väestöt. ,
YHDEN VUODEN SADOSTA
KOLMEN VUODEN LEIPÄ
Mutta pelkästään uusien viljely-ma^
dei;, raivaaminen ei vielä nier-kit^^
it^kaikkien mahdollisuuksien
käyifiifmistä ravintoaineiden tuotan­non
lisäämiseen. Moninkertaiset
käyttämättömät reseryit sisältyvät
maatalouden tuottavuuden koiiotta-miseeh.
Neuvostoliitossa liikkuvat tähän­astiset
ennätyssadot seuraavissa lu­vuissa:
vehnä 10,100 kg. hehtaarit ta,
sokerijuurikas yli 100 tppnia, peru­na
lähes 130 tonnia, puuvilla 16,000
kg hehtaarilta jne.
Neuvostoliiton keskitason satotu-
'• - Jätk. sivulla. 4.
Satamatyöläisten lakko '
päättyi E^iiiburgissa
Edinburgh. — Täällä tiedoitettih
maanantaina, että 780 satamatyi)
Iäistä palasi takaisin töihin oltuaar
lakossa viisi päivää. Tiedonannoss:
ei san.ottu tarkemmin miksi lakkc
alkoi, mutta kyseessä oli kivihiilier
lastaajat. .
Mitä muut sanoval
AVARUUSLAIVAT
Teollisuus, satama ja
Pori liittyvät yhteen
"monopolia" vastaan ja vaadit­tu,
että tämäkin liikeala luovu­tetaan
yksityisomistajain kä­siin.
Tämä on sellaista "liike-nefoutta"
mihin pystyy kuka
tahansa, jolla on vain niin pal­jon
rahaa, että saa tahtonsa
tunnustetuksi hallitusportaalla
saakka! Tämä on tuttua, mutta
silti tuomittavaa tarinaa Cana­dan
poliittisessa elämässä, ja
me puolestamme olemme ää­rettömän
iloisia siitä, että mr.
Coldwell kiinnitti siihen niin­kin
voimakkaasti huomiota
Maple Creekissa vieraillessaan.
Mr. Coldwellin ja CCF:n joh-don
muut tämänsuuntaiset hy-vät
esitykset saisivat vieläkin
suuremman joukkokannatuk-sen,
jos hän ei horjuisi ja epä­röisi
sellaisissa tärkeissä kysy­myksissä
kuin rauhan asiassa
ja työtätekevien kaikkikäsittä-vässä
y h t-e ri ä i syyskysymyk-se.
ssä.
Pori. — Maaliskuun 8. päivänä
tuli kuluneeksi 400 vuotta siitä;
'kun 20-vuotias Juhana Herttua
antoi Porin perustamiskirjanr^
Lauantaina Pori, Pohjanlahden
rannikon elinvoimainen suurteol­lisuus-
ja satamakaupunki yli
50,000 asukkaineen aloitti aina ke­sään
jatkuvan 400-vuotisjUhliensa
sarjan. —- Edeltäjiensä Teljäu —
nykyisin Kokeihäki ja Ulvilan
kautta juontaa kaupunki juuren-,
äa 190e-!uvun alkuajoilta, mutta
I virallisesti lasketaan Pori peruste­tuksi
em. 8. 3.1558 annetulla käs-
< kykirjeelläi jossa määrättiin kau­punki
siirrettäväksi Ulvilasta lä­hemmäksi
merta. Maan voimlkaä
nousu ja meren "pakeneminen'*"
näkyvätkin koko Kokemäen asu­tusalueen.
joJiK kuulun maamme
vanhimpiin asutusalueisiin, ja
kaupungin vaiheissa^
TEOLLISUUS JA PORI
Kaupungin edeltäjien alkutaival
peittyy osaksi historian hämärään,
mutta itsensä Porin kehitys on jaet­tavissa
selväpiirteisiin jaksoihin:
aluksi Teijan perinteitä jatkaen
voimakas kauppakaupunki ja kah­deksannelletoista
vuosisadalle tul­taessa
kaupasta annettujen rajoitus­ten
jälkeen enää maanviljelystä
elinkeinonaan harjoittava kylä, jota
vielä iso viha kuihdutti. Samalla sa­taluvulla
alkoi kuitenkin nousukau­si,
syntyi teollisuutta ja, saatiin
kauppalaivasto, joka 1800-luvun puo­livälissä
oli maan suurin. Tällöin
kehitys kuitenkin seisahtui, vuoden
1852 suurpalon katkaistessa kau­pungin
vaurastumisen.
E i kestänyt kauan, ennen kuin
Pori jälleen nosti päänsä. Maan
suurimman laivanvarustus- ja meri­kaupungin
asema oli mennyt, mutta
kauppatoiminta jatkui ja ennen
muuta voimistui teollisuus, jota
kaupunkiin oli perustettu suurpalon
aikoihin. Teollisuudelle olivatkin
tarjolle edellytykset tehokkaaseen
toimintaan kaupungin sijainti tär­keän
uittoväylän päässä ja oma sa­tama.
Nykyhetken Pori ja teollisuus —
nimenomaan suurteollisuus — ovat­kin
erottamattomasti yhtä, ja oleel­lisena
osana liittyy kokonaisuuteen
vielä satama. Puunjalostuslaitok­sista
ovat suurimmat Rosenlew-yh-tymän
saha ja kuusi tehdasta, mut­ta
myös A. Ahlström Oyllä, joka
on siirtänyt toimintansa pääosaltaan
SatakunnarL-JilkopuoIelle, on Pihla-vassa
saha ja kuitulevytehdas.
Toinen tärkeäksi muodostunut te<'
ollisuuden haara on metalliteolli­suus,
jonka vanhin edustaja kau­pungissa
on W. Rosenlew & Co:n
Porin Konepaja, rannikkolaivojen
rakentajasta maamme suurimpiin
kuuluvaksi maatalouskonetehtaaksi
muuttunut jonka tuotanto ohjelma
käsittää myös kauppavalun ja ^o-titalouskoneitten
valmistuksen. Mer­kittäviä
metalliteoUisuiislaltoksia
ovat vielä vuonna 1938 perustetut
Outokumpu Oy:n Porin tehtaat ja
Teijan Tehtaat, joka viimeksi mai­nittu
yhtymä on nopeasti kehittynyt
alan ulkomaanvientiä harjoittavaksi
laivanrakennustelakaksi.
—Raafcapuuvillan—tuonti,—joka-en-nen
tapahtui yksinomaan laivoilla
ulkomailta, Ja tarjolla oleva nais­työvoima
loivat viime vuosisadan lo­pulla
perustamisedellytykset Porin
Puuvillalle, jonka palveluksessa nyt
on yli 2.000 työntekijää. Elintarvi­ke-,
tiili- ja graafisen teollisuuden
ohella on vielä lueteltava nahka-ala,
jonka teollisuutta tosin harjoi­tetaan
varsinaisen kaupunkin(M<^'*
ulkopuolella, mutta Friitalan Nahka
Oy:n hienonähkatehdas ja Nakkilas­sa
toimiva J. W. Suomisen pohja-'
nahkatehdas — kumpikin alansa
kärkiyrityksiä — ansaitsevat mai­ninnan
Porin teollisuutta esitel­täessä.
SATAMAKAUPUNKI PORI
Pori ori 'suurteollisuuskaupunki,
mutta triyöä satamakaupunki.' Sata­man
Mähtylubdon -^sijaintipaik­ka
on luonnollista tietä määräyty­nyt
jonkin matkaft päähän kaupun­gista
Kokemäenjoeh suuhun. Mänty-
Uioito: 00 helpoimminaulupidettäviä
talyisataihiamine: j4!. kysymykseen
perehtynyt koiniteä. onkin suositel­lut
Mäntyluotoa pohJQisimjn?iksi au-kjpidett^
väi^i talvisatamaksi, Täiriä
seikka sekä; liikenteen oletettava ke-hittyraii|
en — tavaraliikenteen "on
laskettu nousevan 2.000.000 tonniksi
vuoteen 1Ö65 inennessä pakot'
tavat Suunnittelemaan sataman
jentaifiäista. _ . /
Mäntyliiodon' vaiheet oyatsuoraan
verrannolliset rautatieyhteyksiin.
Sataman rakentaminen aloitettiin
1898 Pori—Tampere radan valmis­tuttua
kolme vuotta aikaisemmin.
Pohjois-Satakunnan laajat metsä­alueet
toi sataman yhteyteen Pori—
Haapamäki rata, joka valmistui
1933 ja aiheutti sataman ensimmäi­sen
laajentamisen. — Osaltaan vil­kastanee
sataman toimintaa myös
vastavalmistunut Porin—Helsingin
pikatie.
Mäntyluodon satamalaivalaiturien
yhteinen pituus on 1727,95 ja Re­posaaren
laivalaiturien 412,1 metriä.-
Vuonna 1956 oli laivojen käytettä­vissä
18 laivapaikkaa, ja nostureita
oli satamassa kahdeksan. Ison al­taan
vesisyvyys on 6,5 — 8,0 met­riä.
Nykyisin pidetään ainoana mah­dollisena
lentovälineenä planeettain
välisessä avaruudessa kosmista ra­kettia.
Raketilla on se korvaamaton
ominaisuus, että sen liikkuminen
on riippumaton ulkopuolisesta pai­neesta,
koska se voi lentää reak­tiomoottorinsa
palamiskammiosta
syöksyvien kaasujen työntövoiman
avulla.
Avaruuslennolle on ominaista ta­vaton
nopeus, lennon joustava ta­saisuus
ja äänettömyys sekä jyrkkä
painon vähentyminen ja lopuksi
täydellinen j>ainottomuuden tila.
Avaruuslaivan ei tarvitse olla vir­taviivainen
kuten nykyaikaisten
lentokoreiden ja rakettien. Sen voi­vat
muodostaa joukko pallomaisia
ja sylinterimäisiä runko-osia avari-ne
kajuuttoineen, sillä esim. matka
Marsiin kestää noin vuoden.
Lentojen suorittamiseksi toisiin
. Jaivaankappaleisiin on ilmeisesti
käytettävä apuna keinotekoista
Maan^ kiertolaista. Tällaisen väliase­milta
lähdön etuisuutena on se, että
tällöin ollaan jo osittain voitettu
Maan vetovoiman vaikutus eikä te­kokuun
lentonopeuteen tarvitse
enää lisätä kuin 3 km/sek. nopeus
tästä voimapiiristä täydelleen irtau­tumiseksi.
Sitten kun Maan lähei-syyte;
en on perustettu telcokuuna
, toimiva avaruusjisema ja avaruus-
I laivan osat on kuljetettu sinne, suo­rittavat
avaruuspurjehtijat laivan
kokoamisen. , Liikkeelle lähtenyt
avaruuslaiva^ irtautuu avaruusase­man
kiertoradasta: ja suuntautuu
toisiin Piianeettoihin! Toista pla­neettaa
lähestyessään ajus jarruttaa
lentoaan ja siten muuttuu tuon pla­neetan
tekokuuksi. Aluksesta irtau­tuu
pieni "rakettivene", joka laskeu­tuu
planeetalle matkustajineen.
•, Rakettitekniikan tavattoman no­pea
kehitys antaa aihetta uskoa, et­tä
muutaman vuoden kuluttua voi­daan
suorittaa avaruuslaivalla mat­ka
jollekin lähimälle planeetalle.
(V. Käzunovski — SIB).
Työllisyys Cana­dassa
laski 4^°
kk:n kuluessa
Ottawa. — Liittovaltion tilasto­toimiston
julkaisemien numlroiden
mukaan Canadan työllisyys laski 4
prosentilla yhden kuukauden kulu
essa ollen tämän vuoden tammikuun
1 päivänä mainittua summaa vähäi­sempi,
kuin edellisen kuukauden a
lufsa.
Samanaikaisesti palkkaindeksi o-soitti
7.6 % prosentin laskua maini-tun*^
ajan kuluessa. Canadalaisten
työläisten keskimäärä nen viikko
palkka laski $66.63:iin verrattuna
$69.24:iin kuukautta aikaisemmin.
Palkkaindeksin laskuun oli osaltaan
vaikuttamassa joulun ja uudenvuo­den
pyhät, mutta siitä huolimatta
todellisissa keskimääräisissä viikko-ansioissa
oli havaittavissa prosentu­aalinen
lasku.
,— Tiedemiehet rovat lopultakin
päättäneet, että seepr? pn vaalea
tummilla raidoilla varustettu eläin,
eikä päinvastoin.
KAIKELLA SITÄ LEHDEN
F ALSTOJA "T/\PISEERATAAN"
"Kun Suomessa on paihaillaar
keskustelun alaisena työttömyysva-kuutusla!
n laat minen.-niin siellä oii
kiinnitetty huomiota Canadan työt-
LÖmyysvakuutusiakiin.
Nappaamme seuraavan Etelä-
Saimaan Ihdestä, että näkisimme
täälläkin, mitä muualla Cani;dani
työttömyysvakuutuslaista ajatellaan^
Lehti kirjoittaa: i
". . . Rahasto taas maksaa puoles-|
taan työtiömyysvakuutusta sesonki-^
oli kaus työttömyyden vallitessa sii­tä
kärsiville eikä lainkaan vakinai
sille 'ammattityöttömille' . . . Tä­tä
työttömyysvakuutusta maksetaan
vuosittain kohnen ja puolen kuu­kauden
aikana, eli tammikuun 1 ja
huhtikuun 15 päivien välillä. Työt-tömyysvakuuiusmaksuja
ovat oikeu-t'^:
tut saamaan ainoastaan sellaiset
työttömät tuona edellämainittuna
sesonkiaikana, jotka edellisenä
vuonna ovat olleet vähintäin viisi
toista vi kkoa palkkaa nauttivassa
työssä . . . — Vapaa Sana, Torontoj
Ont.
S I T Ä I I I I I I I I J I I I I
JA
III T Ä T Ä S
KENEN KÄSISSÄ VALTA?
Eräs nuori mies oli usein tullut
tapaamaan Maijaa ja lähestyi vih­doin
Maijan isääkin.
— Tiedän, että se on vain pelkkä
muodollisuus, mutta haluan pyytää
suostumustanne Maijan ja minun
naimisiin menolle. -
— Kuka teille on sanonut, että
se olisi vain pelkkä muodollisuus?
— Maijan äiti.
NE "RUM.-^T SANAT"
— Mutta Eero, sinähän käytät ru­mia
sanoja!
— Aleksis Kivi käytti samoja sa­noja,
äiti.
— Sinä et saa enää leikkiä hä­nen
kanssaan.
International -Ladies Garment Workers Uiiion ei ole joutunut turvautumaan lakkoon
25 vuoteen. Unio' on nyt kuitenkin joutunut lakkoon New Yorkissa ja kuten kuvasta
näkyy, union johtajat ovat toivorikkaita, että lakko päättyy union voittoon.
PÄIVÄN PÄKINÄ
Vanhaa likai
Kuten tavallista vaalien edellä
(Suomessa on eduskuntavaalit hei­näkuussa)
isiemme tuhatjärvien
maan äärimmäinen oikeisto löytää
aina uusia sirkustemppuja.
Kuten aina, nämä äärioikeiston
provokatiot on kohdistettu MUO­DOLLISESTI
kommunisteja ja mui­ta
kansandemokraatteja vastaan,
mutta TODELLISENA, ja ASIAL­LISENA
tavoitteena on koko taval­lisen
kansan^ inustamaalaaminen,
puliveivaus ja nylkeminen.
Ja kuten tayallista, näitä oikeis­ton
provokatiolöytöjä kaupustellaan
enneminin tai myöhemmin myös
'Canadan suomalaisille siinä toivos­sa,
että meidänkin keskuudessam­me
olisi ainakin joitakin "pitkätuk­kaisia"
joita voidaan mörköjutuilla
jymäyttää. Nyt jo on tästä merk­kejä
sikäli ett^ erään Juudas Iska-riotin
ulostuksia — Poika Tuomisen
kirjaa — tarjotaan oikein omakäti-sellä
nimikirjoituksella varustettu­na!
tokkopa se "keksijä-pojan" hyl­kytavaran
menekkiä sentään lisää.
"Keksijän" sadut ovat vanhentu­neilla
menettäneet ainakin Suomes­sa
sikäli tenhovoimansa, että ääri­oikeisto
tarvitsi canadalaisittain
puhuen uutta "Gouzenkoa" ja niin
on Uusi Suomi tehnyt uuden "löy­dön"
ja saanut käytettäväkseen
jonkun Soini Rantanen-nimisen
sankarin, jonka ulostuksia luulta­vasti
kaupitellaan aikanaan meille­kin.
Tästä äärioikeiston uudesta
"toivosta" kirjoitti Helsingissä i l ­mestyvä
työväenlehti "Kansan Uu­tiset"
mm. seuraavaa:
"Harvoin on jokin liikeyritys ro­mahtanut
sellaisella ryskeellä kuin
kokoomuspuolueen tuorein sisä- ja
ulkopoliittinen provokaatio, jolle
Uusi Suomi on viikon ajan uhran-nui,
auliisti palstojaanT^Tarkoitam-me
jo jatkosodan alkaessa silloisel­le
Etsivän Keskuspoliisin päälliköl­le
kirjallisia töitä tej»n^en" Soini
Rantasen "muistelmia", jpiden joh­dosta
julkisuuteen ilmestyi viime
lauantaina lyhyt, mutta ytimekäs
tiedonanto:
'Täten ilmoitan, etten ole vas­tuussa
poikani Soini Rantasen
provokatorisista kirjoituksista ja
esitän vastalauseeni niiden joh­dosta
sen vuoksi, että niissä suu­rimmaksi
osaksi on valhetta. —
Turussa, 28. t 1958. August Ran­tanen.'
Turkulaiselle Uudelle Päivälle
antamassaan lausunnossa järkytty­nyt
vanhus-pahekSuu-sitä4apaar4ol^
la hänen poikansa on lähtenyt an­saitsemaan
rahaa. Isän todistusta ei
epäile varmasti kukaan, joka on
viitsinyt vilkaista Soini Rantasen
solvausjuttuja. Kirjoitusten yleises­tä
laadusta antaa hyvän kuvan esi­merkiksi
kertomus siitä, miten Ran­tanen
olisi Espanjan kansalaissodan
aikana vienyt sinne salaisia tietoja
toile, Jugoslavian nykyiselle presi-dentillö.
Juttu luhistuu erääseen "pikku"
erehdykseen. Uuden Suomen toi­mittajat
ja Soini Rantanen ovat
'luottaneet liiaksi maailmanlehdis-tössä
'kierrelleisiin huhuihin Ti­ton
osallistumisesta Espanjan
kiinsalaissotaan. Totuus on kuiten­kin
s%, ettei Tito lainkaan osal­listunut
sotaan eikä noihin aikoi­hin
ollut Portugalissakaan. To­tuus
Juhistaa aina provokaation
ennemmin tai myöhemmin.
Sama on asian laita muihinkin
tämänkaltaisiin 'muistelmiin' näh­den,
joita edtiseh ohrahan miehet
Tuomisesta -P^ryilahteen ja Ranta­seen
saakka ovat julkaisseet. Tällä
hetkellä ne on tarkoitettu palvele­maan
oikeiston vaalipropagandaa.
Kuten muistetaan, on samanlainen
hyökkäysvyöry toistunut automaat­tisesi!
jokaisten vaalien edellä. Se
on aina ollut kaksitahoinen ja suun­tautunut
sisäpoliittisesti Suomen
kommunistista puoluetta ja muita
kansanvaltaisia voimia ja ulkopo­liittisesti
Neuvostoliittoa vastaan.
Tällaisen propagandavalheen
merkitys muodostuu kuitenkin ai­van
toisenlaiseksi kuin miksi pro­pagandan
tekijät ja näiden työnan­tajat
ovat sen tarkoittaneet. SKPn
keskuskomitea totesi viime sunnun-taina
hyväksymässään lausunnossa
mm:
'SKPIIe taantumuksen hyök­käys
.«i ole uutta eikä pelottavaa.
Päinvastoin, se auttaa osaltaan
kansalaisia näkemään, mitä puo-
.'"SlSl taantumukselliset väkival- •
'tapoliitikot pitävät itselleen ja
ja luovuttanut ne Portugalissa Ti- edustamalleen cpäkansanvaltai-selle
suuntaukselle vaarallisimpa­na.'
Syyttämällä kommunisteja väki-valtapolitiikasta
taantumus kääntää
asiat päälaelleen ja yrittää peittää '•.
omat väkivaltapyrkimyksensä. Ko- ,
koomuspuolue — vuoden 1918 aseel­lisen
hyökkäyksen, kuningasseikkai- :
lun, 1920 luvun Karjala-retkien,
1930 luvun lapuanliikkeen, muilu-tusten
ja työläismurhien, sotapoli­tiikan
ja sotien aikaisen keskitys-leiriterrorin
sekä sotien jälkeisen
asekätkentäorganisaation johtava
poliittinen voima — on aina ollut
ja on nytkin Suomen väkivaltapuo-lue
n:o 1. Sotien jälkeinen kansan­valtainen
kausi ja uudenlainen ul­kopoliittinen
linjamme ei ole sille
mieleen ja se tekee kaikkensa
käänteen aikaansaamiseksi. Kansan­demokraattinen
liike, jonka toimin­ta
ja päämäärät edustavat kansan-valtaisinta
suuntaa Suome.ssa, on
kuitenkin^ lian voimakas vastustaja
sille. Lisäksi kansandemokraattien
kannatus jatkuvasti kasvaa. Siitä
johtuu taantumuksen silmitön viha
kansandemokraatteja ja SKPtä vas­taan.
On huomattava, että nykyinen­kään
hyökkäys j— kuten lapuan­liikkeen
hyökkäys aOluvulla — ci
kohdistu vain kommunisteja, vaan
"Tlsc asiassa kaikkia maamme han^~
sanvaltaisia voimia vastaan, joi­den
tulisi yhdistää voimansa de­mokratiamme
puolustamiseksi."
Tällaista on todella perusolemuk­seltaan
kokoomuksen "likainen so­ta"
Suomen demokraattista kansaa
vastaan.
.Ia sellaista se ön täälläkin.
-v Känsäkoura. '