Vapaus, May 30, 1963

              Sivu 2 Torstaina, töukok. 30 p. >- Thursday, May 30,1963
I I VAPAUS INDEPENDENT LABOR ORGAN
OF FINNISH CANADIANS
^ ' , (t-IBEBTY) . EstablistMd Nov. 6. ISir
^ t o r : W. Sklund ^ Manager: E. Saksi
' TeI<9>hones: Office OS 4-4264 -> Edltorlal OS 4;-4265
Published tlMrlcevweeitiy: TueEdays, Thursdays and Saturdays by Vapaus
Publishing 00. Ltd;, 10(V-102 Elm:«t.. West, Sudbury, Ontario, Canada^
. Mailipg addreäs: Box 69
Advertising rateS'upOn; appllcation. translations free of ohai^e. :
Authorized as second c»as5 mail by the t»ost Office Department, Ottawa.
1 and for payment of postage in cash. . . .
T TILAUSBIKNAT , ' ~
Cänadassa: 1 vk. $9.00, 6 kk. $4.75 ' USA rssa 1 vk. $10.00 6 kk. $5.25
3 kk. 2.75 Suomessa: 1 vk. $1050 6 kk. 6.75
CAN&DIAN L Ä N O U A G E I R R E SS
NATO-k<J(ous vaarantaa Canadaa
Qttawassa viikon lopulla päättynyt NATO-liiton kolmi­päiväinen
uiko- ja puolustusministerien konferenssi ei var­maankaan
»ennakoi mitään hyvää sen paremmin Ganadalle
kuin '• muillekaan maille. Lyhyesti sanoen NATO-konferenssi
nopeistutti osaltaan varustelukilpailua, nimenomaan ydin­asevarustelukilpailua
ja lisäsi siltä pohjalta kansainvälistä
jänhitystilannetta sitäkin suuremmalla syyllä kun Länsi-Sak­san
reviinshimieliset militaristit pääsivät kokouksen päätös­ten
perusteella askeleen lähemmäksi havittelemiaan ydin-aseitä(.;
,\
Että jäljet eli tulokset pelöittävat, se näkyy osittain siitä
suuii^tla huolellisuudesta jolla hallituksemme edustajat ovat
alahuoneen istunnossa yrittäneet pienennellä NATO-konfe-renssnr
päätösten merkitystä. Johtavana lankana alahuoneen
istunnolle annetuissa hallituksemme selityksissä on ollut väi­tös,
että vaikka Canada suostuikin vastaanottamaan jenkkien
ydinaseita Euroopassa, jenkkiupseerien komennuksessa ole­ville
'ilmavoimillemme, ''mitään muutosta ei ole kuitenkaan
tapahtunut"; Onpahan vaan pantu täytäntöön aikaisemman
hallituksen muka tekemät sopimukset näiltä timoilta! Tämä
siitäkin huolimatta vaikka aikaisempi hallitus kieltää kaikki -
tällaiset sopimusten olemassaolot — ja yaikka liberaalipuo­lueen'vähemmistöhallitus
ei pystynjrt antamaan uuden demo­kraattisen
puolueen edustajalle vastausta siitä, milloin (missä
kuussa, minä vuonna ja minä päivänä) on edellinen halhtus
tehnyt'ja allekirjoittanut sopimuksen jenkkien ydinaseic
vastaanottamiseksi?
"RAUHOITTAVAA" MERISELITYSTÄ
Tyypillisenä esinierkkinä huonon omantunnon ja yleisen
mielipiteen rauhoittamiseksi annetusta meriselityksistä voi­daan
-esittää ydinaseiden vastaanottamista kannattavan To­ronto
Globe and Mail lehden maanantaista toimituskirjoitus-ta
"Surullinen kertomus" missä myönnetään, että kansain­välisistä
konferensseista annettavat konmiunikeat ovat "usein
niukkatietoisia" ja siten laadittuja, että"ne salaavat mitä on
todella tapahtunut".
Viitaten salassa,, suljettujen ovien takana pidetystä NA­TO-
kokouksessa annettuun iviimeiseen kommunikeaan, mai­nittu
lehti saiioo, että yksitoista sen kahdestatoista parägr^-
fista.oh omistettu "joutavanpäiväisyyksille" (platitudbs) esi­merkiksi,
että rauha on jakamaton, ja että koköntuneet mi­nisterit
ovat päättäväisiä poliittisesta yhteistoiminnasta, mis­sä
suhteessa he ovat aina menneisyydessä epäonnistuneet..
"Yksi mielenkiintoinen paragrafi käsittelee ydinasevoi­man
järjestämistä NATO-liiton puitteissa, ja sekin vain vah­visti
aikaisempien neuvottelujen perusteella tehdyn päätök
sen . . . Tällä ydinasevoimalla on suunnitteluvaiheessa ollut
useita nimiä. Ensin siitä piti tuleman multilateraalinen ase­voima
ja sitten hittovaltojen välinen voima. Mutta president­ti
de Gaulle esitti vastaväitöksensä . . täten, hänen toiveensa
huomioiden, NATO-voimalle ei annettu mitään nimeä . . .
Kaikki tämä muodostaa surkean kertomuksen . . ."
Globe on tietenkin oikeassa siinä, että NATO-neuvoston
kokouksesta annetussa kommunikeassa on "joutavaa sana-helinääf'
lauseet rauhasta ja rauhantahtoisista tavoitteista.
Tärkeätä siinä on vain se yksi kohta, mistä nyt pidetyssä
puolustus- ja ulkoministerien neuvottelutilaisuudessa keskus­teltiin
r— ydinaseita koskeva kohta.
. Totta voi olla sekin, että perustavaa laatua olevat sopi­mukset
NATOn ydinasevoiman muodostamisesta oli tehty jo
aikaisemmin, ja että nyt 'Ottawassa pidetty ministeritason
konferenssi antoi vain siunauksensa aikaisemmille sopimuk­sille,
kbten Globe näyttää tietävän.
Mutta missään tapauksessa ei voida väheksyä Ottawan
konferenssin päätöstä NATOn ydinasevoiman muodostami­seksi.
NE ERI "MUODOT"
Globe olisi tietenkin voinut antaa yksityiskohtaisemman
selityksen siitä, mihin pyritään NATOn ydinasevoiman muo­dostamisen
yhteydessä esitetyiiläerilaisilla ehdotuksilla, joi­hin
lehti yllämainitussa toimituskirjoituksessaan viittasi. Sen
toteaminen olisi ollut tärkeätä,, jos mielitään saada vähän­kään
totuudenmukainen, kuva tilanteesta.
Yhdysvaltain suunnitelma — kuten se esitetään Nassaun
sopimuksen seitsemännessä pykälässä, on muodostaa NAT'-
Osta multilateraahnen ydinasevoima, jonka tavoitteena on
vetää NATO-liiton eri jäsenmaiden sormet "ydinaseliipasi-meen",
eli ydinaseiden käsittelyhän. Taloudelliselta kannalta
Yhdysvaltain tarkoitus on saada liittolaismaansa maksamaan
NATO^liiton ydinasevoiman kuluista 70 prosenttia, joten
Washingtonin osaksi jäisi vain 30 prosenttia! Poliittisesti tär­kein
tässä Yhdysvaltain suunnitelmassa on kuitenkin se, että
siten saataisiin Länsi-Saksan militaristeille käden ulottumaan
ydinaseita! ^ ^
Britannian ehdotus, joka myös perustuu Nassaun sopi­mukseen,
mutta sen kuudenteen pykälään, ehdottaa hieman
erilaista. suunnitelmaa" eli NATO-liiton jäsenmaiden välistä
"monen kansallisuuden" ydinasevoimaa. Sen poliittisena pe­rustavoitteena
on sama — Länsi-Saksan militaristien aseista­minen
ydinaseilla. Mutta eroa Yhdysvaltain ehdotukseen
nähden on sikäli, että Britannia ja osittain Ranskakin saisi
suuremman sananvallan NATOn ydinvoimassa kuin ne sai-sivat
Yhdysvaltain ehdotukseni perusteella.
Täitä pohjalta katsoen Globella on aiheellista syytä mur­jottaa
siitä kun "kumpikaan" suunnitelma ei tullut hyväk­sytyksi
— kun NATO-liiton ydinasevoimalle "ei annettu mi­tään
nirheä".
Mutta jos vedetään tästä sellainen johtopäätös, ettei mi­tään
tärkeätä ole tapahtunut, se Johtaisi ehdottomasti harha-
Hrushtshev varoitti jälleen
USA:ta hyökkäysvalmistetuista
Moskova. — "On sanottava kai-'
keila vakavuudella, että ellei U S A :n
hallitus osoita tarvittavaa selväpäi­syyttä
ja tilanteen ymmärtämystä,
vaan antaa vetää itsensä vaaralli­selle
tielle, niin maailmassa voi syn­tyä
tilanne, joka on vieläkin uhkaa­vampi
kuin viime vuoden.lokakuus­sa.
Jos sellainen tilanne syntyy im­perialismin
hyökkäyshaluisten voi­mien
toimesta, niin on todennäköis­tä,
että kriisistä ulospääsy siten
kuin se onnistui 1962, tulee ole­maan
tuntuvasti vaikeampaa", va­roitti
pääministeri Hrushtshev he­latorstaina
Moskovassa noin 125,000
kuulijan joukkokokouksessa niistä
äänistä, jotka USA:ssa vaativat uut
ta taloussaartoa, jopa hyökkäystoi-.
miakin Kuubaa vastaan. ''Amerikan
Yhdysvaltojen ottaman sitoumuksen
rikkominen olisi tulkittava valapat-toisuudeksi;
Se hävittäisi perustan
luottamukseen ja voisi ehkä tehdä
vaikeaksi scpimukseenpääsyn", pää­ministeri
huomautti jatkaen: "Tästä
käynee selväksi, että ellei Yhdys­valtojen
hallitus noudata johdon­mukaisen
lujasti saavutettua sopi-muksellisuutta
ja ryhtyy,, kärjistä­mään
tilannetta, niin maailma voi
joutua viel.^kin vaikeampaan tilan­teeseen
kuin viimevuotisessa Kari­bian
kriisissä."
Pääministeri puhui Fidel Castron
valtiovierailun virallisen osan päät­teeksi
pidetyssä neuvostoliittolais-kuubalaises^
a ystävyystilaisuudessa
Luzhnikin stadionilla Moskovassa.
V i r a l l i s e s t i ilmoitettiin tilaisuudes­sa
olleen mukana 123,000 ihmistä,
mutta luku tuntuu aliarvioidulta
koska jo yksin stadionin katsomoon
mahtuu 103,000 j a sen lisäksi koko
stadionin ruohomatto oli kansoitet­tu
jokaista puolta neliötä myöten;
Koko Castron vierailu Neuvostolii­tossa
on ollut täynnä uusia valtio­vierailujen
ennätyksiä ja joukkoko­kous
stadionilla oli komeiden kan­sanjuhlien
ennätys. Huolimatta hel­teestä,
joka noin 35 asteisena koet­teli
päikalboUeita, riemuitsivat vä­kijoukot
Kuuban ja Neuvostoliiton
pienoislippuja heilutellen ennennä­kemättömällä
innolla. Useat olivat
pukeneet päähänsä Kuuban lipuin
koristetun hellesuojan. Satoja ulko­maisia
vieraita oli mukana juhlassa.
NEUVOSTOLIITTO ON A I NA
K U U B A N R I N N A L LA
Neuvostoliitto on aina Kuuban
rinnalla pääministeri Hrushtshev
vakuutu puheessaan fcuubalaisval-tuuskunnalle.
Neuvostoliiton kan­sat
ovat aina olleet, ovat ja tulevat
olemaan Kiiuban kansan rinnalla.
Hän ylisti Kuuban vallankumouk­sen
lyhyessä ajassa saavuttamia tu­loksia
todeten, ettei yksikään toi­nen
latinalaisen Amerikan maa voi
esittää mitään vastaavaa.
Latinalaisen Amerikan vallanku­mousta
ei ohjaa sen .paremmin
' Moskovan käsi" kuin " K r e m l i n juo­netkaan".
Tärkein vallankumoliksel-lisuuden
kylväjä latinalaisessa-
Amerikassa ovat USA:n monopolis-l
i t . jotka ryöstävät näiden maiden
rikkauksia ia työntävät niitä taka­pajuisuuteen
ja köyhyyteen: Kuu­ban
vallankumous todistaa, ettei
vallankumousta tuoda ulkoapäin, ei
pistimillä eikä vankkureissa yli ra­jojen
kuten aikanaan bourboneja.
Tarkastellessaan viimesyksyistä
kriisitilannetta, pääministeri sanoi
Yhdysvaltojen hyökkääyshaluisten
p i i r i en perustaneen suunnitelmansa
hyökkäykse«^tä Kuubaan siihen, et­tei
Neuvostoliitto eivätkä muut so­sialistiset
maat voi pitkästä etäisyy­destä
johtuen antaa Kuuballe apua. maksava silta avattiin liikenteelle
Impevialistit laskivat voivansa soti-i viime lokakuun 31 päivänä, jolloin
laallisen ylivoimansa vuoksi tuhota , myös pidettiin 'epäviralliset'' ava-sia,
joissa ei voi syntyä yhtään vika-soittoa
tai soraääntä. Yksikään val­lankumous
ei tapahdu ilman vir­heitä,
joskus karkeitakin, joita vi­holliset
sitten käyttävät hyväkseen.
Suurena historiallisena ^tapauksena
vallankumouksen suuruus kuitenkin
peittää virheet. Hän sanoi, että i l ­man
uutta kansainvälisten voimien
suhdetta olisi U S A voinut tukahdut­taa
Kuuban vallankumouksen verelr
lä. Kun Neuvostoliitto tuli pienelle
ja kaukaiselle Kuuballe avuksi sen
vaikeuksissa, on se juuri kansain^
välisyyttä j a 'kommunismia. Hän ko­rosti
Neuvostoliiton ja Kuuban ys­tävyyden
todellisuutta ' ja huomaut­ti,
että Kuuban vuoksi kärsimis­tään
tappioista huolimatta eivät im­perialistit
ole jättäneet Kuubaa vie­läkään
rauhaan.
Juhlakokouksen päätyttyä päämi­nisterit
ottivat käsi kädessä vas­taan
riemuitsevien kansanjoukkojen
suosion. Tilaisuus päättyi urheilu-näytökseen.
P0RT ARTHURIH KUULUMISIA
Port Arthur. — Canadan rauhan-kongressin
sdustajiston mukana J i r -
vieopään edustajana Ottawassa vie­raillut
A. Vesterback palasi viime
viikolla mielenkäntotselta matkal­taan.
Vaikka vähemmistöhallitus yrittää
alahuoneen istunnoissa jyrätä läpi
ydinaseideR vastaanottamispäätök-sen,
niin asian johdosta suoritettu
luottamnslariseäänestys muodostui
kuitenkin moraaliseksi ja poliitti­seksi
tappioksi hallitukselle.
Tämä viittaa siihen^ että päämi­nisteri
Pearsonin hallitus voidaan
yleisen mielipiteen painostuksen
avulla saada pakoitetuksi kunnioit­tamaan
Canadan kansan selvästi i l ­maisemaa
ydinaseyastaista tahtoa.'
Kuluneiden parin viiKon ajalla on
täällä yhä valppaammin työväen
unioiden, kansan järjestöjen ja jouk­kotilaisuuksien
kautta lähetetty säh­keitä,
korUeja ja päätöslausuntoja
Pearsonin hallitukselle ja näiden
äänestyspiirieri edustajille, että Ca-nadaa
ei saa sitoa Yhdysvaltain
suunnitelmaan ydinaseiden tuomi­seksi
tänne.
SAULT STE. MARIEN
ALUEEN TAPAHTUMIA
Sault Sle. Marie. — Täällä vihit­tiin
toisen kerran St. Mary's joen
ylitse johtava Soo Ont., — - S oo
Mich., yhdistävä Sault Ste. Marie
International Bridge.t Tällä kertaa
se tapahtui virallisesti toukokuun
24 päivänä. Tämä $20 miljoonaa
teille. Mahdollisesti , Ottawan
konferenssi ei päässyt niin pit­källe
kuin sen todelliset isän­nät,
yhdysvaltalaiset politiikan"
tekijätvja kenraalit halusivat;
mahdollisesti tämä "nimettö­myys"
voidaan tulkita perään­tymiseksi
alkuperäisistä suun­nitelmista.'
Mutta siitä huoli­matta
on sanottava, että Otta­wan
konferenssi otti vaaralli­sen
askeleen eteenpäin — ei
vain Canadan vissien asevoi­mien
aseistamiseksi ydinaseil-
Kuuban vallankumouksen.
Kun lilanne sitten kärjistyi niin.
että oli reaalinen mahdollisuus kah­den
y d i n s u u r v a l l a n— USA:n ja
N L : n — sotilaalliseen yhteentörmä-jaiset.
Ontarion pääministeri J : Robarts
j a Michiganin valtion kuvernööri
G. Romney/ toimittivat virallisen
vihkimisen. Mukana oli myös kum
yksecn. kun k r i i s i Kuuban ympäril- mankin Sault Ste. Marien kaupun
lä näytti leviävän paikallisesta maa- j k i en pormestarit. Toimitus tapahtui
ihnanlaajuisek.si, oli löydettävä | keskellä siltaa, siis USAn ja Ca-ulospääsy
tilanteesta järkevällä I nadan rajalla.
kompromissilla. Tämä ratkaisu mer­kitsi
amerikkalaisten sodanhaluis­ten
suunnitelmien räjäyttämistä.
Hrushtshev sanoi .Neuvostoliiton
olevan sitä mieltä, että tilanteen
normalisoiminen Karibian meren
alueella on mahdollista toteutta­malla
pääministeri Castron Kuuban
puolesta esittämän tunnetun viiden
kohdan ohjplman.
Pääministeri toisti, aikaisemmin
esittämänsä asettamuksen siitä, et-
Sitä ennen ja sen jälkeen oli
kummassakin kaupungissa lähes pa­r
in m a i l i n pituinen kulkue ym juh­lallisuuksia.
Kulkue o l i k in parhain
mitä täällä on tätä lajia nähty.
Kuitenkin se näytti l i i a n paljon so-lilasmaiselta,
sillä U S A : n ja Cana­dan
armeijan eri osastot esittivät
siinä pääosaa. Soittokuntia oli 21
ja 85 joukkuetta osallistui.
Kulkueesta puuttui kuitenkin 2
soittokuntaa, joiden otaksuttiin
: CSJn Port Arthurin osasto j a läii--
si-Onitarion aluekomitea osallistuivat
täällä edustajan lähettämiseen. Sa­moin
on päätöksiä hyväksytty ko­kouksissa,
o n joukolla allekirjoitet­tu
kortteja VVilbert Bohmin puheti­laisuuksissa
jne.
' ' » » • -
Kun täällä virallisesti avautui k u ­hien
pyydyskausi viime keskiviikko­na,
n i i n olivat kalastajat liikl^Uä
kaikkialla ^ämän laajan alueen järr
villa, missä vain jäät sen sallivat.
Kenoran, Sioux Lookouttin ja Ce-raldtonin
alueen v järvet olivat jo
auki, lukuunottamatta Nipigon-jär-.
ven länsipäätä. Suosittuja kalastus-järviä
ovat ympäristöllä Whitefish,
Kashabowie, Shebandowan ja Lac
des Mills järvet ja Savanne, Arrow
j a Ka6habowie joet.
Kun on ehdotettu, että kalastus-aikaa
on lyhennettävä, jotta kalan
rauhoittaminen on mahdollista ku­tuaikana,
on siihen nähden ilmaistu
yleistä vastustusta.'
Fort Williamin kaupunginval­tuusto
viime viikolla vahvisti viime
vuoden päätöksensä ilotulituspom-mien
ja muiden ilotulitusvälineiden
rajoittamiseen nähden. Mutta on
myöskin vaadittu niiden käytön ko­konaan
kieltämistä-, paitsi erikoisti-laisuuksissa
joihin hankitaan viralr
Unen lupa Valtuustolla.
CSJn Port Arthurin osaston ko­kous
pidetään tiistaina kesäkuun 4
pnä alkaen kello 8 i l l a l l a . Johtokun­nan
kokous alkaa kello 7 illalla.
— A T H .
tä ydinasein käytävä maailmansota l osallistuvan alunperin, nimittäin
voidaan estää Sen tekevät mahdöl-iSoon kaupungin soittokunta ja Fort
liseksi uudet maailmanpolitiikan Williamin tyttöjen skotlantilainen
voimasuhteet " soittokunta. Viimeksi mainittu osal-
Puiirtuessahn ajankohtaisiin kan-|l'stuivnme syksyiseen juhl^^^^
saihväliseri kommunistisen liikkeen i virallisesti ja sai, osakseen ynseän
l a , mikä s e l l a i s e n a a n vaaran- kvsymvksiiP. pääministeri sanoi, et-{'kohtelun pomomiesten taholta ja
t a a maamme t u r v a l l i s u u t t a j a i - ä kansalliskiihko johtaa usein poik-1 •^y^'"^ J« sateisen sään. joten kai
s a m a l l a kansainvälistä r a u h a n j keamiin marxilais-leniniläiseltä ^^--l^^ll^t^''^^ ' t i k in
v a a n rr,vö<. T änsi Sakean Jalt», joko oikealle tai vasemmalle. I » osallistuneetkaan vaikka
asiaa, v a a n myös L a n s i - S a k s a n ^^^^ ..^ ^..^^^^ ..^^jen pomomiesten taholta ma,-
Neuvostoliiion kommunistisen puo- "^^^^"^ ^^^l^^^^^^f"',
Juhlat päättyivät illalla ilotuli­tukseen
Soo Michiganin puolella.
Kummankin kaupungin asukkaita
sekä vieraspaikkakuntalaisia Wa-wasta,
EUiöt Lakelta ym. Canadasta
sekä kautta Michiganin oli useitai
j kymmeniä tuhansia seuraamassa
natsimielisten ja revanshiha-luisten
militaristien aseistami- ;u;;nldusVa7ien neuVoUeiurhin^^^^^
seksi ydinaseilla.
Tältä tosipohjalta asiaa kat­soen
on valitettavaa, että libe­raalipuolueen
vähemmistöhalli­tus
on tässä asiassa niin kuuli-taten,
että Neuvostoliitto tekee voi­tavansa
jotta tapaaminen johtaisi
eräissä kysymyksissä vallitsevien
erimieli.syyksien tasoittumiseen.
Hän sanci Neuvostoliiton toivovan.
. , . „ 1 • . . i , , ,v . lettä tapaaminen johtaisi kansainvä-, . , , . , „ * . , „
amen W a s h m g t o n m t a h d o l l e ]a kommunistisen ja työväenliik-1 -»»hl^menoja kummallakin puolella
aivan kuuro Canadan kansan
suuren enemmistön toivomuk-Humiseen.
sille.
Me" puolestamme toivomme
ennenkaikkea Ganadan kansal­listen
etujen ja kansainvälisen
rauhan vuoksi sitä, että ylei­nen
mielipide saisi liberaali­puolueen
vähemmistöhalhtuk-sen
perääntymään tältä turmi­on
ja perikadon tieltä ennen
kuin se on myöhäistä.
Mikäli pääministeri Pearson
tässä neuvoja tarvitse — ja hän
tietää sen asian paremmin kuin
me — NATO-kokouksen jäl­keen
annetussa kommunikeas­sa
ei anneta edes Jonnin jouta­vaa
huulipalvelusta hänen
kaunissanaisille puheilleen sii­tä,
miten NATOsta pitäisi tulla
jäsenmaiden taloudellinen ja
muutenkin edistyksellinen yh-tymäpiste,
Ainoa, mitä kommu­nikeassa
voidaan pitää jotakin
asiallista tarkoittavana, on se
kohta, missä käsitellään ydin­asevoiman
muodostamista, ku­ten
Globe aivan oikein mieles­tämme
totesi. Kun NATO-ko­kous
näin perusteellisesti hyl­käsi
ja heitti roskakoriin kaiken
sen, mitä pääministeri Peajrson
kauniissa puheessaan konfe­renssin
alussa esitti, niin ei
totta totisesti luulisi tekevän
mieli mennä Washingtonin mu­kana
ja vaatimuksesta Länsi-
Saksan militaristien atomi­aseilla
varustamisen tielle!
Saksan imperialismi on jo aloit­tanut
kaksi maailmansotaa —
ia sen luulisi riittävän varsin­kin
nvt. kun uusi maailmanso­ta
voi aiheuttaa koko ihmiskun­nan
tuhon.
keen yhteniMsyyden edelleen lujit-1
V A L L A N K U M O U S T A
EI TEHDÄ LABORATORIOISSA
Fidel Cflstro piti ensimmäisen
kerran etukäteen kirjallisesti val­mistellun
puheen todeten siinä, et­tä
kommunismin aave, jonka Marx
ja Engels sanoivat kummittelevan
Euroopassa, tekee sitä nyt myös la­tinalaisessa
Amerikassa. Hän sanoi,
ettei vallankumouksia tehdä labo­ratorioissa
«^ivätkä ne ole tiukkoja
musikaalisten lakien mukaisia teok-rajaa.
Sillan rakennustyöt aloitettiin
jsyysk. 1960 ja se valmistui loka-
1 kuun 31 päivänä 1962.
Dominio Marandola, 39-vuotias l i -
kaviemäri ja vesijohtojen rakennus­työläinen
Korahsta kuoli paikalla
viime viikolla ollessaan likaviemä-r
in kaivaustyössä Tarentorus-kun
nassa kun mekaanisen kaivausko
neen kurki putosi hänen päälleen.
Marandola oli perheellinen mies
ja häneltä jäi vaimo j a 4 lasta.
Tapaturman johdosta suoritetaan
tutkimus. Pari viikkoa sitten hän
osallistui Montrealissa veljensä hau­tajaisiin,
joka oli myös kuollut t a ­paturmaisesti
aivan samalla tavalla
likaviemärin rakennustyössä. .
. » •• •* • . • » • • • , • • , • • • • . .•
Gordon Bagnall, 40-vuotias puu-työmies
Langleysta, B.C. löydettiin
kaupungin itäpäästä Tarentorus-kunnasla
hirttäytyneenä viime vii­kolla.
Ruumis oli kokolailla mädänty­neessä
tilassa ja se oli pudonnut
puusta pää erillään muusta ruu­miista.
Hänen ai-vellaan olleen kuol­leena
y l i 7 kuukautta.
Bagnallilla on vanha ja sairaa-loinen
äiti, veli ja sisko, jotka asu­vat
Langleyssa B.C. Ruumiin tas­kuista
löydettiin $200 arvosta mat-kustajain
maksuosoituksia (travel-lers
cheques) sekä pankkikirja, jos
sa oli huom.tttava summa rahaa tal­letettuna.
Hän oli Canadan ilma­voimien
sotaveteraani ja hänen tie
dettiin viime aikoina olleen alaku­loisen.
Algoma piirin toinen vanhem­pien
jiimisten koti rakennetaan
ITiessalonin kauppalaan, tiedodte-taan
Torontosta. Aikaisemmin pu­huttiin,
että koti rakennetaan Bruce
Mtnesiin, mutta Ontarion avustus-ja
huoltoviraston mielestä se ei ol­lut
sopiva paikka, koska siellä ei
mm. ole sairaalaa eikä lääkäriä.
Union Carbide-yhtiö Soo Michi­gan
tiedoittaa. että se sulkee koko­naan
St. Mai-y's joen rannalla vasta­päätä
Canadan Soota olevan teh­taansa
oltuaan toiminnassa noin 60
vuotta.
Tehtaalla on nykyään noin 250
työläistä. Korkeimmillaan o l i siellä
630 työläistä. Edison Sault Electric-yhtiö
Soo Michigan on ostanut
maa-alueen ja rakennukset: Kuinka moisten 5 vuoden aikana 35 prosen-monta
entistä työläistä pääsee takai- tilla.
SUOMEN
UUTISIA
HelsinkL — (Suomi-Seura) —
TuUpalim uhreja täuä yuoniia
jo 50
Jo 48 ihmistä on saanut surman­sa
tulipaloissa ja niiden yhteydessä
sattuneissa räjähdysonnettomuuk­sissa
tänä vuonna tammi-huhtikuun
aikana. Tämä luku on täsmälleen
yhtä suuri kuin koko viime vuoden
palouhrien määrä. Tähän päivään
mennessä on luku jo kasvanut vii­deksikymmeneksi.
Suomessa sattuu vuosittain noin
10,000 tulipaloa.
(HS).
.Suomi sallii vanhojen
lentomaksujen käytön
Suomi on ainoa maa Pohjois
maissa, joka edelleen salii vanho
j en lentotaksojen käytön. Atlantin
monia. MvÖs Suomen osalta P AA
noudattaa halvempia taksoja. Ero on
118 nykymarkkaa Helsingin ja Ne\v
Y o r k i n välillä. (HS)
Sairausvakuutus ja Saimaan
kanavan vuokrauslaki lopullisesti
valmiit
Eduskunnan lopullinen sana
yleisestä sairausvakuutuksesta ja
Saimaan kanavan vuokrasopimuk­sesta
on n3rt sanottu—^ lait hyväk­syttiin
yksimielisesti kolmannessa
käsittelyssä tiistaina 21.5. Edusta­j
i l t a r i i t t i vielä monikuukautisen kä­sittelyn
sanottavaa kummastakin
asiasta.
sin ei tiedetä, mutta todennäköises­t
i vain jokunen. Tämä olikin ainoa
jälellä oleva suurempi teollisuus­laitos
Soo Michiganissa. — L.
— Työturvallisuuslaitteiden yms.
parantumisen johdosta on Eestissä
työtapaturmien määrä alentunut v i i -
Pientä puhetta
Aikamme Naisten
toimista
Port Arthur. — Eihän tänne Jär-vienpäähän
mitään erikoisen suurta
kuulu, vaan kylmää pitää, että ei
suuria toiveita ole kesästä. Lehti
puissa ei ole edes vielä hiirenkor-
.valla ja pakkanen paukuttelee kai-ketyöt,
että aamuin on maa val­koisena.
Sellainen "kesäntulo" ei
ilahduta ketään. L u u l t i i n päästävän
eroon edes toukokuussa kylmän tal­ven
vallasta, mutta nyt ollaan jo
pääsemässä kesäkuuhun ja aina
vain riittää kurjaa säätä.
No. minunhan piti kertoa Aikam­me
Naisten touhuista, mutta kai se
tuo kaikki siihen samaan "kuului­kin,
sillä Aikamme Naiset ottL l i i an
aikaisin kesäloman kun o l t i in ihan
suuresti toivossa kesästä. Odotamme
kuitenkin kesän joskus R e i l l e k in
ehtivän.
N i i n , vaikka olikin puhe, että
otamme lonaaj niin kuitenkin pää­timme,
että sikäli kuin on kysy­mys
ravintolasta kesäaikana, me
olemme valmiit siihen aina otta­maan
osaa kuten ennenkin. E i sitä
siis ihan laakereille jäädä lepää­mään
vaan tullaan sentään yhtei­siä
järjestötoimia edistämään.
Aikamme Naiset onkin ollut nava­kasti
mukana toiminnassa ja on voi­tu
aina s i l l o in tällöin auttaa osas­toakin,^
ei vain toiminnalla, mutta
rahallisestikin ja nytkin lahjoitim­me
osastolle $50.00 ja aikaisemmin
tänä vuonna enemmänkin.
Sanni T i i v i s oli meille lähettänyt
lahjana suuren pinkan kankaita, ko­ristenauhaa
j a olihan siellä vaikka
mitä. Tämä lahja oli meille suures­ta
arvosta ja kiitämme Sannia siitä,
että hän meitä muisti. Nyt kuulim­me
jälkeenpäin,! että Sanni on Sai­raalassa,
joten toivomme hänelle p i ­kaista-
parantumista ja naiset kenel­lä
teillä vain on aikaa, menkää San­nia
sairaalaan tervehtimään. Hän
on Port Arthurin General-sairaalas­sa.
Vietimme pienen Äitienpäivänkin,
ei mitään suurta^ koska blemme
kaikki äidit enimmäkseen meidän
Aikamme Naisten joukossa olevat
jo niitä kejnutuoliäitejä ja lapset
kohta kaikki toisessa tai kolman­nessa
polvessa. Mutta keskenämme
järjestimme tällaisen hauskan ilta^
päivän ja samalla pidimme kokouk­sen,
pelasimme pientä seurapeliä<
j a juotiin maukkaat kahvit. Olihan
meitä mummoäitejä siellä mukana
parisenkymmentä ja iltapäivä. kului
erikoisen rattoisasti.
Siispä nyt vaan toivommekin, et­tä
saataisiin edes hetkeksi kesäi­siäkin
päiviä ja voitaisiin sulatella
kauniin auringon paisteessa talven
tuomaa routaa pois kehostamme ja
vaikkapa mennä vähän kastelemaan
varpaitakin jonnekin rantavesien
läheisyyteen. —-
Tässä toivossa lähetämme tervei­semme
kaikille rauhaa ja elämän
hyviä puolia rakastaville naisille ja
muillekin; Toiminta rauhan puoles­ta
on tärkeintä tällä kertaa, että s i ­tä
ei saa unhoittaa vaikka sivussa
nauttisikin kesän ihmeellisyyksistä,
sillä rauha ja sen eteen työskentely
on kallein kaikille ja erikoisesti Äi­deille,
joiden pojat ja tyttäret ha­luttaisiin
taaskin uhrata hirveän so­dan
Molokille. — Aikamme Naisten
puolesta, Sihteeri.
Voitaitkina ei lämpene kaulitta­essa,
jos kaulimena on kylmällä ve­dellä
täytetty pullo.
PÄIVÄN PAKINA
Elävä tunnuslause Paaville
Hyvät kurssit
Port Arthurissa
Port Arthur. — Täällä oli hyvin
onnistuneet kolmipäiväiset viikon-lopim
voimistclukurssit ja niitä olt-jasi
Toronton Yrityksen-^ tunnettu
ohjaaja Elsi Jokinen. Kursseilla
harjoiteltiin Torontossa elokuun
alussa pidettävien urheilu- ja mu­siikkijuhlien
yhtcisvoimisteluohjel^
maa. Ohjelna-on oikein hyvin suun­niteltu.
SeiKon Elsi muovaillut ja
siitä tulee varmaan kohokohta tule­vien
juhlien ohjelmassa. Harjoituk.
set tulevat täällä jatkumaan joka
tiistai-iltana kello kahdeksan ja nii­den
ohjauksesta tulee huolehtimaan
Margaret ja A i l i.
Sitten Lskulla on ensimmäiset ur-heilukilpail.
it kesäkuun 16 päivänä
sunnuntaina.
Lskun vuotuiset juhannustanssit
on perjantaina kesäkuun 21 päivänä,
j o l l o in musiikista huolehtii Harry
Sizckad'n orkesteri. Lahjavoittoliput
on jo myytävänä ja niillä joku on­nellinen
tulee saamaan 30 dollarin
arvoisen t.iskukokoisen Transistor
radion ja muita lahjoja. Toivomme
saavamme hyvän menekin näille
ovipalkintolipuille joiden tuloilla
lähetämme voimistelijoita ja urhei­lijoita
Toronton juhliin. — P. V.
Ollakseen suolansakaan arvoinen,
työväenliikkeen täytyy saada suur-porvariston
vihat niskaansa. Sinä
päivänä jolloin suurpääoma ryhtyy
ylistä;nään ja kiittämään jotakin
työväenliikkeen osaa tai johtajaa,
on syytä tarkistaa, "missä on nyt
vika".
Tämä vanha ja koeteltu määritel­mä
tuli mieleemme selaillessamme
viimeaikaisia lehtileikkeleitä, mis­tä
pursuaa esiin äärioikeiston tyy­tymättömyys
j a suoranainen viha
elämästään ja kuolemastaan nyt
kamppaileva paavi Johannes XXIII
visseistä edesottamisista.^
Luonnollisestikaan paavia ei lyö­dä
aivan kuin "vierasta^ sikaa^'. Esi­merkiksi
Yhdysvaltain äärioikeisto
jonka on vaikea hillitä suuttumus­taan
pääsiäiseksi julkaistusta paavin
rauhänvetoomuksesta — Pacem In
Terris — eli "Rauha. maassa", pui
nyrkkiään taskussaan, näin kuvaa-nollisesti
puhuen.
Italiassa on äärioikeiston tahol­ta
taivasteltu, että Paavi teki v ir
heen antaessaan hyväksymisensä
Italian hallituksen omaksumalle oh­jelmalle,
minkä mukaan avattiin
-ovea vasemmalle".
Nyt viime viikolla tuli tieto. Rans
kasta, että siellä on aloitettu kato­lisen
kirkon äärioikeiston toimesta
yleinen kampanja Paavin "keretti-läisoppeja"
vastaan, vaikka ymmär­rettävistä
syistä seliletäänkin, ettei
tarkoituksena ole muka Paavin
pannaan julistaminen.
Ranskan katolisen kirkon oikeis-tojohto
on kuulema muotoillut tä­män
vastahyökkäyksensä selityksek­si,
että 'kommunistit ovat väärin tul­kinneet
paavi Johanneskscn "Rau­ha
maassa" sanoma.
Ranskalaisen papistojohdon meri­selityksien
perusteellav paavin rau-
^hansanoman. tarkoitus oli vallan
jotakin muuta^^kuin rauhanolosuh-teisiin
pyrkiminen nykyisessä maa­ilmassa!
Tämän paavin sanoman 'selven-r
läjänä" toimii kuulema ranskalai­nen
kardinaali FeUin, Pariisin ark­kipiispa,
jolla on ikää jo 80 vuol­la.
Bernard Kapiin-niminen sanoma­lehtimies
selostaa tilannetta viime
viikkoisessa Pariisin kirjeessään
seuraavasti: , '•
" . . . Päätös laimentaa rauhansa-noman
liian radikaalista t u l k i n t i/
tehtiin pian Italian vaalien jäi
keen. Jotkut huomioitsijat katsovati
että (Italian) kristillisdemokraatti­sen
puolueen ennenkokematlomat
menetykset ja kommunistien suuret
voitot vaaleissa johtuivat välittömäs­t
i paavin ensyklikasta.
"Samalla Ranskan kommunistit,
jotka pääsivät huomattavassa mää­rässä
käytännölliseen yhteistyöhön
katolisten ammattiyhdistyksien
kanssa mafiUskuisessa kivihiilen-kaivajain
lakossa, tekivät heinää
paavin "Rauha maassa" ensyklikas­ta
. . .
"Ranskan katolisen kirkon hier­arkian
päätös kommunistien propa-pfandan
pysähdyltäniiseksi ei ollut
helposti tehtävissä. Ensinnäkin,
Ranskan piispat toimivat jo ennen
tätä ensyklikaa komnMinistivastai-suuden
lieventämiseksi Ranskan Ka­tolisessa
kirkossa. Tarkoituksena ei
luonnollisestikaan ollut päästä-yh­teistoimintaan
kommunistien järjes­töjen
kanssa, vaan madaltaa sitä
jyrkkää rajaa kirkon j a neljän tai
viiden miljoonan ranskalaisen välil­lä,
jotka äänestävät lavaMlsesti kom­munisteja.
"Mutta kivihiilenkaivajain lakon
aikana .Katolisen kirkon papisto oli
valmiina kan^^jttamaan kommunis­tien
ja kirk'.n tukemien ryhmien
yhteistoimin aa viissien päämäärien
saavuttamiajksi , . Sanalla sano­en,
heidän toimenpiteensä edustaa
kaikkein selvintä otetta Ranskan
kirkon jitkuvassa ponnistelussa it­sensä
vapauttamiseksi yläluokkalais-leimasta
Katolinen johto näki tarpeen
vetää maton pois kommunistien
j.:Ikojen alta, mutta tehdä , se
!>uuremmitta meluitta. L i l a n kova
hyökkäys voLsi antaa vaikutelman
uskottomuudesta paavia kohtaan.
Se voisi auttaa, myös Italian jäl­keen
suurinta ja parhaiten järjes­tynyttä
kommunistista 'puoluetta
Euroopassa.
^'Aäncttörtyys voisi kuitenkin
johtaa sosialistien, j a kommunis­tien
'kansanrintaman* uudistami­seen
1930-luvuUa . ; . ",
Kysymys on siis kovin "maallisis­t
a " asioista. Katolisen kirkon kor­kein
johto Ranskassa pelkää, että
Paavi Johanneksen "Rauha maassa"
ensyklika "auttaa" — ei vain kom­munistien
ja sosialistien, vaan
yleensä vapaamielisten piirien
"kansanrintama':-a jalusta!
Toisaalta on kuitenkin toimittava
varovaisesti, koska ei haluta tehdä
suoraa hyökkäystä Paavia vastaan
(?) eikä uskalleta linjoitlua* avoi­mesti
taantumuksen puolelle laval-^
lista kansaa vastaan Ranskassa.
Tässä onkin Ranskan Roomalais­katolisen
kirkon äärioikeistoon l u ­keutuvan
johdon kiperä paikka:
Suunta, nimittäin poliittinen suunta
vie selvästi vasemmalle. Kaikki se
mikä auttaa työväenliikkeen ja to­dellisen
kansanvallan asiaa, peloit-taa
ja kauhistuttaa kirkon johtoa.
Siis on annettava "oma tulkinta"
aina Paavinkin vetoomuksille!
Mutta siinä on myös se vaara,
että linjoittumalla liian räikeästi
taantumuksen puolelle, kirkon ää­rioikeisto
ei voikaan estää vasem­malle
siirtymistä, vaan menettää sii­nä
yrityksessään entistä enemmän
'lampaitaan".
Sanalla sanoen, kirkon äärioikeis­ton
mielestä on "suola siellä ja ve­telää
täällä".
Mutta palataksemme tämän ju­tun
alussa esitettyihin mietelmiin,
nämä Ranskan katolisen kirkon oi-keistopiirien
' vastahyökkäykset"
ovat elävänä todistuksena paavi
Johannes X X I I I . ed/lstyksellisislä ja,
ajankohtaisista kannamäärittelyistä
nykytilanteessa. Sen parempaa tun­nustusta,
kuin äärioikeiston ärhen-telyä,
ei paavi luultavasti • voisi v ii
saana miehenä odottaa.