Vapaus, February 14, 1959

              Sivu-2 Lauantaina, helmik. 14 p . — Saturday, Feb.^14, 1959
i2n
VAPAUS
(LIBERTY)' - 7 Independent Labor
Organ of Finnish - Canadians. Ks-jÄblished
Nov. 6, 1917." Authorized
as' secönd >. class mail by the Post
Office Department, Ottawa. Pub-lished
thrice weekly: - Tuesdays.
ThursdaysiandASaturdaysby Vapaus
Publishing Company Ltd.; at 100-102
Elm -St. W., SudbuiT.' Ont.. Canada.
Telephones: Bus. Office. OS; 4-42B4;;
EditoriarsOffice OS. 4-4265. Manager
E. Suksi. Edltor W. Eklund. Mailmg
address:;:Box.: 69; Sudbury. Ontario;
Advertislng rates •; u p o n : a p p l i c a t i o a f
T r a n s l a t i o n free of chargie.
. , TILAUSHINNAT:
Canadassa: 1 vk. 7 00 6 kk. 3.75
,3 kk. 2.05
Yhdysvalloissa: 1 vk. 8.00 6 kk. 4.30
Suomessa: 1 vk. 8 50 6 kk. 4.7?
Ontarion eja on tarkoitus huonontaa
.Vakava vaaliuhkaus
v.v Torontosta äskettäin saapunut GPrnuutistieto, jonka mur
kaan pääministeri Frost on sanonut, että maakunnallisia.työr
suhdelakeja tittkineen lainlaatijakunnan erikoisyalipkunnan
rapjOrttia ''ei. panna t^^ tänä vuonna", on todella va­kava
varoitus työ Yäenliikkeelle.
' Tähän lausuntoon sisältyy ajatus, kuten tarkkaava lukija
j u o m a a , että mainitun valiokunnan paheellinen raportti aio-täaft
toteuttaa myöhemmin, v a i k k e i sitä nyt tänä vuonna
pannakaan, täytäntöön. . ;
Täten menetellessään torypuolueen hallitus rauhoittaa
työväkeä, että näitä työväenvastaisia ehdotuksia ei toteuteta
tänä vuonna, mutta samassa hengenvedossa luvataan diplo­maattisin
sanakääntein suurpääomalle, että jahka vaaleista
on .päästy, n i in silloin pannaan .työväenliikkeelle koiranpan-ta.
kaulaan ja lisäksi lujat kahleet jalkoihini
" Kuten janottu tämä on vakava varoitus Ontarion väes-
•tölle yleensä ja erikoisesti tämän maakunnan työväenliik­keelle.
Kortit on nyt jaettu tältä kohdalta hiin, että työ­väenliikettä
uhkaa suuri vaara, jos torypuolue tulee uudel­leen
valituksi todennäköisesti ensi keväänä tai kesänä pidet­tävissä''
Ontarion maakuntavaaleissa.
Nyt jos koskaan on työläisillä, farmareilla j a m u i l l a pik-kuihmisillä
syytä antaa aktiivisen panoksensa maakuntamme
poliittisen elämän terveyttämiseksi. Asia ei l i i o in parane
rahtuakaan sitä, että "heitetään lurjukset pellolle ja toiset
t i l a l l e 'V kuten sanotaan. Mitä tarvitaan on se, että työtä­tekevä
kansa yhdistää voimansa vaaliuurnalla ja valitsee
i:neministön omia miehiään j a naisiaan lainlaatijakunnan jä­seniksi.
.Toronto: Ontarion s l a i n l a a t i j a -
;kunnan• erikoiskomiteai(S€4.ecl Com-mittee,
johon k u u l u i edustajat kai­k
i s t a puolueista) j u l k a i s i helmi­k
u u n 2 pnä r a p o r t i n , m i h i n sisäl­tyy
k a i k k i a a n 51 ehdotusta Onta­r
i o n työsuhdelakien muuttamiseksi.
i SYNTYMÄ-i
" PÄIVIÄ
Mr. Dullesin sairaudesta
" Yhdj'svaltain valtiosihteeri Dulles on jo ikämies. Kaiken
lisäksi hänelle suoritettiin parisen vuotta sitten syövän
vuoksi sisäinen leikkaus. K u n tämän lisäksi huomioidaan, et­tä
mr. Dulles on ollut sahan varsinai.sessa mielessä Yhdys­valtain
ulkopolitiikan "rautaisena diktaattorina", kuten eräs
brittiläinen porvarilehti huomici, niin ei ole lajnkaan ihme,
vaikka hänen fyysillinen kuntonsa onkin heikentynyt. Meillä
^ i siis tole mitään syytä epäillä niitä uutistietoja joissa on
jcerrpttu, että mr. Dulles joutuu kohjuvian vuoksi uudelleen
leikattavaksi, että häntä on viimeaikoina vaivannut paksun
puolen tulehtuminen, ja että kaiken tämän vuoksi hän jou­tuu
olemaan ainakin kuutisen viikkoa sekä sairaalassa että
toipilaana.
• .:| Ja n i i n terävästi kuin olemmekin arvostelleet valtiosih-feeri
Dullesin kurjaa "sodan partaalla" seikkailuohjelmaa,'
Äiinmr. Dullesille ihmisenä j a naapurimaan huomattuna po-fiitikkona
me toivomme pikaista j a täydellistä toipumista,
ilmme ole nimittäin koskaan arvostelleet sen paremmin m r .
i)Ullesia kuin ketään inuitakaan heidän näkönsä, kokonsa tai
muiden fyysillisten seikkojensa vuoksi, vaan politiikan j a
ohjelman takia.
i Kaiken ylläesitetyn jälkeen on kuitenkin syytä korostaa,
että mr. D u l l e s in sairaudesta tulee voimakas poliittinen tuok-
Huolimatta lainkaan siitä kuinka.paha hänen.kohjuvikan-
$ä lieneekin, '"historian oikeutusta*' selvästi it.selleen etsivä
valtiosihteeri Dulles ei olisi mennyt nyt .sairaslomalle, jos'
H i a a i l r h a n tapahtumat olisivat menossa hänen omien piirus-i^
istensa mukaisella tavalla Vähääkään epäilemättä rohke-flemnie
sanoa,, että jos maailman asiat olisivat toisin, mitä
:fie nyt ovat, valtiosihteeri Dulles olisi halunnut ollä" itse öh-
|aamassä "lännen" neuvotteluja nyt käynnissä olevissa Idän
ja Lännen alustavissa keskusteluissa j a erikoisesti B e r l i i n in
kysymyksen käsittelyssä. .Vä^U^^^ Dullesin koko toi-
Dfiikäusi osoittaa, että hän on halunhut olla " i t s e " joka pai­dassa:
tosiasiassa hän e i ole luottanut avustajiensa (apulais-i^
iinisterien) ratkaisuihin edes pienimmissäkään asioissa. Tä­män
vuoksi on sanottu aivan oikein, että valtiosihteeri Dulle.s
on se napa, jonka ympärillä Yhdysvaltain koko hallitus pyö-
•iii --- aina poliittisesti heikoksr tekijäksi osoittautunutta.pre-
.§identtiEisenhowerja myöten.
I Tässä mielessä voitanee varauksitta sanoa, että valtio­sihteeri
Dullesin sairaus on ensikädessä poliittista sairautta.
. H ä n on. viisaana: miehenä todennut, että kylmän sodan polir
- i i i k k a q n . ajautunut, auttamattomasti- karille. Hän on saanut
huomata että ihmiskunnan valtavan suuri, enemmistö tuomit-
^ee "sodan partaalla" seikkailemisen ulkopolitiikan alalla.
Hän sai v i i k o n vaihteessa: suorittamansa Euroopan matkan
yhteydessä todeta, että "liittolaiset rimpuilevat", eli epäröi­vät;
monet NATO-liiton maat haluavat uusien sotaseikkai-l
u j en ^^asemestaSa
^kysymyksen rauhanomaista ratkaisua, vaikka Dulles teki v i i ­meisen
Euroopan matkansa nimenomaan siinä mielessä, että
hän saisi horjuvat liittolaisensa saumattomasti oman ohjel­mansa
taakse.
-I Kun kaiken tämän lisäksi on Y K : s s a k i n tultu tilantee­seen,
missä valtiosihteeri Dulles epäilee koko laitoksen "hyö-
-dyllisyyttä" vain senvuoksi kun e i ole enääTmitään takeitar
että äänestykset tullaan siellä ratkaisemaan "VVashingtonin'
sanelun mtikaanr.niin ei ole lainkaan ihme vaikka jrnr. Dulles
sairastuikin. Heikommat yksilöt olisivat aikoja sitten nosta-äeet
kätensä toivottomina ylös. Mutta mr. Dullesin persoona­kohtaisena
onnettomuutena onkin .se, että hän o n ilmei-sesti-uskonut
voivansa kääntää historian lehtiä taaksepäin pa­lauttaa
kapitalismin n i i n Neuvostoliittoon kuin Kiinaankin,
Euroopan kansandemokratioista puhumattakaan. Tässä mie­lessä
on m i l t e i syytä
sanou, I että ..valtiosih teeri Du lIes"epäon--'
iiistui — ei toimettomuuden eikä kykenemättömyyden, vaan
oman "uskonsa vuoksi", j o l la ci kuitenkaan ole todellisuus­pohjaa.
1 Tuleeko mr. Dulles palaamaan valtiosihteerin toimeen,
se riippuu käsittääksemme pääasia.ssa poliittisista seikoista.
Meidän käsityksemme' on nimittäin se, että yrittäessään his­torian
lehdillä oikeuttaa "sodan partaalla" s.eikkailunsa, mr.
Dulles haluaa pitää ohjia käsissään edessäolevissa tärkeissä
Icänsäinyälisissä neuvotteluissa —• eikä hänen päättäväisyyt­tään
kumoa siinä ^vähän vaikeammatkaan sairaudet^—^ellei
fyysijji^qen sairauteen liity tuntuvalla tavalla myös p o l i i t t i -
I 9 •
o
' o
o
„ o-
M a r y K i v i , N a i r n Centre, Ont.,
täytti viime tortaina 69 v u o t t a ja
Joonas K i v i , Nairn Centre. Ont,,
täyttää 69 v u o t t a maanantaina, hifel;^
mikuun. 16 päivänä;—
A a p o Käärine, Vancouver, B. C ,
täytti t a m m i k u u n 30 pnä 85 vuotta.
M r s . Tyyne Kärmci< Vancouver.
B. C,, täytti t a m m i k u u n 20 pnä 60
vuotta.
R i k u Tuomi, Vancouver, B. C ,
täytti h e l m i k u u n 7 pnä 80 vuotta.
M r s . K i r s t i H i n t s a . Vancouver, B .
C , täytti h e l m i k u u n 7 pnä 80 vuot­ta.
M r s . M a r i t a Koskinen, Hearst,
Ont., täyttää t i i s t a i n a h e l m i k u un
17 päivänä 78 vuotta.
Y h d y m m e sukulaisten j a tutta
v a in onnentoivotuksiin.
(Tämän osaston y l e i s e s t i omak­suttuna
ohjeena o n o l l u t se, että
" s y u t y mäpäiväonnitteluja jul­kaistaan
50-. 60-, 65- j a 70-vuotis-päivinä
j a siitä a l k a e n j o k a vuosi.
V i i m e a i k o i n a on k u i t e n k i n t u l l ut
eräitä toivomuksia, että k u n 70-
ikävuoden jälkeen o n niitä elinpäi­viä
v e r r a t t a i n h a r v o i l l a ihmisillä ;
n i i n eikö o l i s i syytä tehdä sellais­ta
muutosta, että " j o k a vuosi" \
j u l k a i s t a v a t syntymäpäi\äonnittc-l
u t a l o i t e t t a i s i i n GSikävuodcsta?
Toimituk.s«lla ci ole tietenkään
mitään tätä vastaan, jos sitä ylei­sesti
halutaan. Pääasia on vain
se, että seurataan k a i k k i i n näh­den
aivan samanlaista, yleisesti
omaksuttua ohjelmaa. Huomau­tukset
puoleen tai toiseen tästä
asiasta ovat hyvin t c r \ c t u l l e i t a.
Tä.ssä yhtoydessä olisi toimituk­s
e l l a t o i n e n k i n toivomus. J o i l t a k in
t a h o i l l a on j i n n e t tu huomautuksia
siitä, että niiksi ei s e n t a i tämän
henkilön merkkipäivää ole huomioi­tu,
v a i k k a toimituk.selle on j o n k un
aikaisemman merkkipäivän johdos
ta vuosia aikaLsemmin tiedoitettu
hänen syntymäpäivänsä. Tällaises:
O n t a r i o n ammattiyhdistysväki on
m i l t e i y k s i m i e l i s e s t i t u o m i n l i t : nä­mä
mutosehdotukset-sen; perusteel-:
l a , että' valtaosa niistä palvelee
työnantajapiirin etuja j a v a i k e u t t aa
u n i o i d e n asemaa. Pääministeri
F r o s t on antanut-ymmärtää, että
e h d o t u k s i e n hyväksyminen laiksi
j ä ä toteuttamatta koolla olevalta
istuntokaudelta. Yleensä ollaan
k u i t e n k i n sitä mieltä, että tulevat:
maakuntavaalit ^ovat esteenä muu­t
o k s i e n teolle tällä kertaa, sillä
h a l l i t u s voisi j o u t u a ankaran -arvos­t
e l u n kohteeksi, j o s k o n s e r v a t i i v i en
enömniisto' hyväksyisi e.m. muutok­set
maakunnan työsuhdelakeiHin.
C C F puolueen johtaja Ontariossa
Donald MacDonald on myös joutu­nut
arvo.slelun kohteeksi, k o s k a toi­miessaan-^
tässä eriköiskomiteassa
hän asettui vastustamaan ainoas­taan
10 ehdotusta.
U n i o n i s t i t ovat miltei yksimieli^
sesti selostaneet, että muutosehdo­tukset
ovat työnantajain etujen mu­kaisesti
laadittu j a komitean loi­mesta
hylättiin valtao.sa niistä ehdo­t
u k s i s t a , joita unioiden toimesta
e s i t e t t i i n komitealle harkittavaksi.
S a m a l l a on osoitettu, että vaikka
! työsuhlelakimme sinäänsä koske­vat
vain Ontarioa, n i i n .se v o i o l la
; esimerkkinä toisien maakuntien
; .seuratavaksi j a näin ollen vaara
1 koskee k a i k k i a canadalaisia ammat-j
tiyhdistyksiä. Tosiasia on, että jos
1 l a i n l a a t i j a k u n t a hyväksyy ehdote-
I tut muutokset, niin mones.sa suh-
' tees.sa astutaan historiassa taakse-
! päin 85 vuotta.
On mielenkiintoi.sta palauttaa
m i e 1 e e n työsuhde-lainlaadinnan
h i s t o r i a ; ! Canadassa. 1870-luvulla
l i i t t o h a l l i t u k s e n toimesta hyväksyt-
; t i i n Trade Union .\ct. j o n k a perus-
I teellä vapautettiin ammattiyhdis
; t y s i i i k e vtistaaniasla oikeudessa r i -
I kossyytöksistä. .Siihen aikaan liit
l o j i a l l i t u s oli vastuu,s.sa sen luontoi-
' sista lyösuhdeasipista. Toi.saalta
omaisuutta ja s i v i i l i o i k e u k s i e n kos-
I kevät asiat olivat maakuntien alai-i
.sia. Mutta pitkän aikaa y r i t e t t i i n |
H a l l i t u k s e n osallistuminen työ­suhdeasioihin
tuli varsin a k t i i v i ­seksi
;varsinkin:ensimmäisen j a t o i ­sen
maailmansodan aikana.
Sitten^' toisen maailmansodan
k a i k k i ' maakunnat ovat osallistu­neet
- a k t i i v i s e m m i n • työsuhdeasioiJ!'
h i n ja\ on hyväk.sytty erikoiset työ;
s u h t e i t a koskevat lait. r Ontariossa
tämä alkoi vuonna 1943, j o l l o i n ;
hyväksyttiin Collective Bargaining
A c t , j o t a valvoi • O n t a r i o n työsuhde-oikeus.
Tämän oikeuden puheen­j
o h t a j i n a t o i m i v a t . O n t a r i o n kor­k
e i m m a n oikeuden tuomarit yuo-r
o t t a i n .
Ontariossa v. 1943 hyväksytty, työ­suhteita
k o s k e ^ ^ i a k i p i i ensimmäi­nen
Canadassa.-missä a n n e t t i i n oh­j
e i t a työnantajiön j a u n i o i d e n väli­s
i l l e neuvotteluille. Sen jälkeen
on ,sekä l i i t t o v a l t i o n että maakun­nan
toimesta tehty erinäisiä inuu-toksia
j a lisäyksiä työsuhteita kos­k
e v i i n l a k e i h i n . J a k a i k k i a l l a maas
samme siitä on muodostunut arka
p o l i i t t i n e n kysymys.
Nyt F r o s t i n h a l l i t u s taas p y r k ii
johtoon toimien työnantajain etu­j
e n mukaisesti hänen yrittäessään
heikentää unioiden asemaa j a n i i ­den
t e h o k k u u t t a puolustaa ase­maansa
työnantajia vastaan'. Kat-
.sokaamine tarkemmin eräitä muu­tosehdotuksia.
Mikäli unioiden järjestäminen ja
n i i d en virallinen tunnustaminen
ovat kysymyksessä, nyt on ehdo­tettu,
etä työnantajille pitäisi antaa
•puhevapaus", että yhtiön edustajat
voisivat esiintyä j u l k i s e s t i unioita
vastaan. Näinollen työnantajat v o i
sivat ryhtyä tehokkaaseen kampan­jaan
työläistensä keskuudessa uni- i
on järjestämistä vastaan. ;
Voima.ssa olevien lakien mukaan, i
jos unio voi todistaa, että y l i .551
prosenttia työläisistä oli l i i t t y n y t |
K u n union tunnustamisesta suo­r
i t e t a a n äänestys, niin 66.6 prosent'
tia-kaikista työläisistä <on-ösaIlistutT
tava äänestykseen j a k u n y l i 50
p r o s e n t t i a äänioikeutetuista . (kai--
kista työläisistä) äänestää unioU'
t u n n u s t a m i s e n - p u o l e s t a , s i l l o i n on
unio tunnustettava. ,: Voimassaole­v
i e n säädöksien mukaan union on
saatava 55 p r o s e n t t i a k a i k k i e n työ­läisten
(äänioikeutettujen) äänistä,
j o t en työväen k a n n a l t a tässä suh­teessa
esitetään pientä parannusta.
Mitään lakkoa tai työsulkua,- ei
voida»' i a i l i i s e s t i järjestää ennen
k u i n seitsemän päivän
tä, jöUöin aisiapljolet^ säi^ ,rapor­t
i n sovittelulautakunnan 'työstä t a i
tiedoitukseh, ettei sovittelulauta-kuntaa
nimitetä. Eikä ;lakkoäänes-tystä
Voitaisi näiden uusien ehdo­tusten
perusteella suorittaa ennen
k u i n on l a k k o u t u m i s p i k e i i s saatu
( s i i s vasta sovitlelulautakunnan
r a p o r t i n julkaisemisen'jälkeen) ja
s i t t en on union k a i k i l l e jäsenille
i l m o i t e t t a v a etukäteen minä päi­vänä
j a missä lakkoäänestys suori­tetaan.
J a kaiken lisäksi ehdotetaan tut-kimu.
skomis.sion perustamista, j on
ka puoleen hallitus voi kääntyä, j o s
katsoo .sopivaksi, ja lakon alkami­nen
voidaan estää kunnes komissio
unioon, n i i n Union tunnustaminen |
voi tapahtua ilman äänestyksen!
' suorittamista. Nyt on t a r k o i t u s ko-
I rottaa sen 75 pro.senttiin. Sen l i -
i säk.si, jos yhtiö asettuu vastusta­maan
union tunnustamista, työsuh-kcskittää
työ.suhdeasiat l i i t t o v a l t i o n j delautakunta voi määrätä s i t t e n k in
alaisuuteen. Vuonna 1907 l i i t t o v al
t i on toimesta hyväksyttiin Indus­t
r i a l Disputes Invesliijation .Act,
j o n k a nojalla y r i t e t t i i n valvoa työ­suhdeasioita.
Vuonna 1925 B r i t a n n i a n valta
kunnan neuvosto hyväksyi vetoo­muksen
U n d u s t r i a l Disputes Inves
l i ^ a t i o n A c t i a vastaan ja tämä laki
j u l i s t e t t i i n perustuslaki vastaiseksi.
.Mutta maakunnille annettii n oikeus
.sa tapauk.ses.sa on k u i t e n k i n sellai- ,ä,i:,inen laki jos halua­vat,
ja vuoteen 1932 nifcnnes-sä 6
maakuntaa oli hyväksynyt .sen ja
Ontario ja Que­bec.
nen vaara, että henkilö on muutta
nut toiselle p a i k k a k u n n a l l e tai vai
l a n toiseen maakuntaan; voipa olla 1
n i i n k i t i että henkilö on k u o l l u t jne. ;
K u n toimituksen on aivan mahdo-1
t o n t a tietää k a i k k i a tällaisia y k s i -1
t y i s k o h t i a , n i i n sen v u o k s i on j o u ,
i d u t t u päättämään, ettei mitään'
syntymäpäiväonnitteluja voida jul­kaista,
e l l e i j o k u omainen tai tut-1
tava eli asianomainen .siitä t o i m i -'
t u k s e l l e tiedolta. Tämä saattaa tun­tua
vähän ••virastokankeudelle"',
mutta mahdolli.sten virheiden ja
väärinkäsitysten välttämiseksi on
tästä määritGlmäslä k u i t e n k i n p i ­dettävä
k i i n n i . — Toinii.)
äänestyk.scn suoritettavaksi. j
Muuto.sehdotuksien mukaan unio!
on oikeutettu esittämään: työsuhde I
l a u t a k u n n a l l e edustusanonuikscnsa,;
jos .sen anomusta kannattavat 35
pros. työläisistä. N y k y i s i n ön saa^ i
tava 45 pros. Tcsiasia on k u i t e n j
k i n , että union on saatava y l i puo-!
let työläisistä liittymään mukaan |
ennenkuin anomusta kannattaa;
esittää Toisaalta tämän muutok '
.sen perusteella joku hajoitusryhmä j
voi paljon hepomniin ryhtyä hajoi-tustyöhön
k u n sen e i t a r v i t s e saada
-inuuta kuin 35 pros. työläisistä sen
puolelle.
on .suorittanut t u t k i m u k s e n a ja
esittänyt raporttinsa.
K o m i t e a on sitä'mieltä,'että l a k -
k o v a h t i t o i m i n t a o l i s i vkiellöttäväselr
l a i s i s s a , tapauksissa rkun? u n i o k o e ^
taa saada edustusoikeuksia 'eikä p i ­täisi
o l l a myötätuntolakkoja. Lail­l
i s i s s a lakoissa: p n r a j o i t e t tu lakko-v
a h t i o i k e u k s i a ja ainoastaan ne
henkilöt, j o i t a työriitaisuus koskee,
ovat oikeutettuja osallistumaan
l a k k o v a h t i t o i m i n t a a n . Jos union
johtajat ovat toiselta työmaalta,
n i i n hekään eivät voi o s a l l i s t ua
l a k k o l a i s t e n l a k k o v a h t i i n.
E s t e t u o m i o i d e n suhteen komitea'
on sitä rnieltä, vettä niitä pitäisi
myöntJIä vain sellaisissa tapauksis­sa,
missä uniollä on t i l a i s u u s e s it
tää vastaväitöksensä, paitsi poik­keustapauksissa.
Tämä- p i e n i paran­nus,
on m e l k e i n mitätöity poikkeus­tapaus
huomautuksella.
K o m i t e a n ehdotuksen mukaan
työsiihdelautakunta päättäisi lopul­l
i s e s t i työstäerottami^ta j a d i s k i -i
minaatiotapauksista, jos erotetut
työläiset valittavat, että heitä vas­taan
on menetelty väärin.
N e u v o t t e l u ja sovittelutoiminta
jää kokonaan työ.suhdelautakunnan
valvonnan alaiseksi, joten sen toi­mesta
voidaan viivytellä tällä a l a l -1
l a . Jos u n i o kieltäytyy neuvottele­masta
• r e h d i s t i " sitä voidaan sakot
taa ja se voi menettää edustusoi-keuten.
sa. Toisaalta
M u u t o s e l i d o t u k s i e n mukaan uni­oiden
on esitettävä':tiliraporttinsa
jä selostukset eläke- j a huoltora-
'hastoistas i i t y ö s u h d e l a u t a k u n n a l l e .
M u t t a yhtiöiden e i ' t a r v i t s e sitä teh­dä,
va i k k a valtaosa ? eläkerahastois­t
a on j u u r i työnantajien hallussa.
J a Union on p a l a u t e t t a v a erotetun
työläisen eläkerahastoon maksama
Osuus j a lisäksi v i i s i prosenttia kor-^
koina, j o s hän on maksanut s i i h en
vähintäin v i i s r vuotta; Työnanta­j
a n k o n t r o l l i s s a o l e v i s t a eläkemak­suista
et sanota mitään. . r
Nämä esimerkit osoittavat^ eitä
u n i o n i s t i s e n I n k k e e i i l edessä "on va^
kgva vaara;ja; äiriiDa k e i n o Ön ryhtyä
joukkotöimintaan :niuutosehdotuk-
^ i a vastaan. S i i h e n voidaan hyvin
tehokkaasti ryhtyä tulevien niäa;
k u n t a v a a l i e n yhteydessä kannatta^
m a i l a sellaisia ' e h d o k k a i t a , jotka
vastustavat näiden muutoksien te­koa
j a painostamalla k a i k k i e n eh­d
o k k a i d e n ilmaisemaan kantansa
muutosehdotusten suhteen.
ostaa
aseita USÄsta
Jakarta, Indonesia. — Pääministeri
Djuanda tiedoitti maanantaina, että
Indonesia saa lähitulevaisuudessa
työnantajaa , Y h d y s v a l l o i l t a aselähetyksen varus­väin
sakotettaisiin. Työsuhdelauta {taakseen niillä Indonesian armeijan
kunta päättää asiasta. j 20 pataljoonaa. .
Yhtiöiden sekaantumisesta union i ilmoituksessa sanottiin, että sopi-järjestäytymisyrityksiin
varsinkin! mus ei a.seta minkäänlaisia vaati-kaivanto-
ja metsäalalla, komitea j muksia Indonesialle. Sopimuksesta
v a in paheksuu työnantajan m i e l i - | pääministeri Djuandan kanssa n e u -
j a l a a j a menettelytapoja. ' voiteli Yhdysvaltain täällä oleva lä-j
Ehdotuksiin kuuluu muutoksia { hettiläs Hovvard P. Jones.
I u n i o n jäsenmaksujen perimisessä. ; Djuanda sanoi, että presidentti E i -
j Siitä jäsenistön on e n s in päätettävä senhovver o l i hyväksynyt näiden asei-'
1 salaäänestykscssä. Jos enemmistö
j hyväksyy sen, n i i n union on saata-j
va jokai.sen jäsenen allekirjoitta-
; maan maksujen vähentämistä kos-den
myynnin ja s u u r in osa näistä on
kevyitä konekiväärejä ja lisäksi t r o -
keja j a jeepeja.
Pääministeri sanoi, ettei näiden
kevan kortin, .fos unio muuttaa i aneiden ja varusteiden dollariarvosta
jäsenmaksujaan, n i i n on t o i s t e t t a v a j ole mitään mainittu ja hän kieltäy-sama
menetelmä. Ainoastaan h i i l - ; tyi arvioimasta kuinka suuri summa
tä, j o t k a allekirjoittavat jäsenmak ' mahdollisesti on kysymyksessä.' Hän
I^Vjti koskevan kortin pidätetään ; tyytvi vain sanomaan, että aseet toii-
I jäsenmaksut yhtiön toimesta. Jäse-'
i nistöUä on oikeus peruuttaa jäsen-
I maksujen perimisen koska tahansa
j j a j os puolet kieltäytyvät siitä, n i in
I yhtiö voi luopua menetelmästä. ,
Tämä on vakava asia j a tekee'
mitättömäksi nykyisen Rand-mene-;
mitataan samoilla ehdoilla k u i n mitä
Yhdysvallat toimitti niitä viime
vuonna. .
Djuanda sanoi, että aseita tullaan
käyttämään vain sisäistä tarkoitusta
varten aseellisten voimien kehittämi­seksi
ja eri p u o l i l la Indonesiaa sat-
Toronton poliisit vangit­sivat
äskettäin kuva.s-sammc
näkyvän P h i l l ip
Kepplerin. Hänet on
pantu syytteeseen yh-y
hd e k s ä s l ä aseellisesta
rvostöslä.
telmän jä.senmaksujen perimisestä,; tuvien häiriöiden tukahduttamiseksi,
j o k a (in yleensä työväen toimesta i _
h.vväk.sytty. ! C I T Ä
U n i o n työmailla, .työsuhdelauta-j j l I A
kunta tuletriöptilljsesti päättämään
työläisten eiöittamise.sta. Näin o l ­l
e n se tulee käsittelemään union
sisäisiä asioita.
JA
sia-realiteetteja.
T O -
Uudcnvuodrnaattona Sara.sin, hyök-käyduontoiscn
Kaakkoi.s-Aa.sian. S o -
pimu.sj.Trje.stön (SEATO) pää.siliteeri.
malku.slj Ban.Rk.oki.sta lentoteitse u i -
ja proV
KIR.I. K. YKVGENJEV
Vietnamin Dchiokraatliscn Ta.saval-muut
sanovat
komaillc vicrallumatkalle. Vlcrailles-j Inu hnlUtu.s on moneen kertaan pyy-saan
Laho!e.s.s;i. Ankaras.<;a. Lontoo.s- ! tiinyt ratkaisemaan rajaongelmat
.sa ja Pariisi^.sa. hän kohtasi Bagda­d
in sopimuksen ja N A T O n kan,s.sa-tyo.
skentciijöltään j a T u r k i n , B r i t a n ­nian
ja .Ranskan hallituksen, johta-
• • ^ » " « • • • ^ • • ^ ^ ^ • • ^ " " " • • ' • ^ l jia. jonka jälkeen hän matkusti
P O L I I T T I N E N HAASTJE Wa.shingtoniin raportteeratak.scen
' • K u n n i i n suuri j a k i i s t e l t y n i a a ! Dullesille matkansa tuloksista,
k u m .Neuvo.stoliitto ryhtyy tällai- Matkan taikoituk^-ena oli. kuten
seen s u u r v r i l y k s e e n (7-vuoti.s.suun-'S"'"'»'''" J »f^uvasti toi.sii, lujittaa
n i t c l m a a n ) ottaa muu m a a i l m a k v ' ^I^-ATOn NATOn ja Bagdadin .sopi-
.symyksen ennen kaikkea poliittise- •""•""""'flen yhteyksiä,
na. Se on j o s e l l a i s e n a a n p o l i i t t i -;
nen haa.sle, j o n k a t a r k o i t u k s e n a on i
t a i s t e l l a ylivallasta maailmassa..
Myös N e u v o s t o l i i t t o on s en t u o n ut
e s i i n .Sellaisena. Nimenomaisen ta-loLidellisen;
k i l p a i l u n — j u l i . s t a i n i n en
Y h d y s v a l l o i l l e ei yksinomaan ole
S E A T O n
m u . s m a i d c i i yhteyksiä. voimKstuttaa
impenäli.stisten valtani Jiyokkaysblo-km
•'vhlonai.sta politiikkaa".
Aasialaiset kansat vihaavat S E A -
TOta, joka on yleensä tunnettu: R i i t ­taa,
kun .sanoo, ctta talian .sopimuk--
secn kuuluvasta kahdeksasta vallasta
vain kolme on aasialaista maata
t a r k o i t e t t u töimintakiihokkecksi 1 T h a im,^a a., , P a k. i s t an j, a: P ihp p i lni t,. Vi e -
neuvostokansalle, vaan k i l p a i l u l l a ^""«•'^ tunnustaa epanniodostu-t
a r k o i t e t a a n myös mitä «anotaan: j ''""'^"''^ " ^ " ' J ^ " °''^"^»««"°'"»
M a a i l m a t u l k o o n näkemään,,kuinkit
p a l j on tehokkaampi on s o s i a l i s t i n en
k u i n k a p i t a l i s t i n e n tuotantojärjc.v
telmä." — Suomen Sosialidemok­r
a a t t i .
Kauhun hetkiä
JCIaukkalassa
H e l s i n k i . — Kolme~1hmishenkc'n
vaatineen verityön suoritti viime
sunnuntaiaamuna k l o 10 tienoissa
maatyömies Aatos Maaranen Nur­mijärven-
pitäjän Klauikkalan:kyläs;i
.sä._ Lisäksi hän s y t y t t i lyöpaikkan-
.sa päärakennuksen sekä-navetan
t u l e e n j a yritti-päättää päivänsä JO
sytytety.ssä puuvajassa.
Verityön uhreiksi joutuivat ja
henkensä menettivät Maarasen pal­v
e l u s p a i k a n :;emänlä V M i n n a Hongis-to,
vlähinaapurin isäntä.Jalmari;Vär^^^^
kevä sekä v. 1944 .syntynyt, l l e l s i n -
gistä; p a r t i o l i p p u k u n t a n s a , i m u k a ua
h i i h t o r e t k e l l e K l a u k k a l a a n lähtenyt
U l l a E l i n a T a l v i o . Timo Hongisto.
Maarasen palvelustalon:17-'Vuotii;.';
poika; / j o u d u t t i i n viemään sairaa­laan
saamiensa puaikonhaavojcn
vuoksi ja talon tytär, 19-vuötias
Marja-Leena Hongisto pääsi töin
:luskin?mielenhäiriQn vallassa l i e h u ­nutta
Maarasta- pakoon. Sytytcl-tyaän
rakennukset t u l c c r r Maaranen
a r i i m u s k c l i avoimelle pellolle, josta
käsin kyläläiset yrittivät l u l l a tuli-;
paloa samm^ultamaan. > V
Sara.sintn matkan tarkoilu.s o l i ko­hottaa
ainakin • v a h an - kan.salll.sen
vapausliikkeen kuristajien ja : n i i d en
rikoskumppanien kurjaa inainctta.
O l i s i kuitenkin vaarin olettaa, etta
S E A T O . e i voisi i)iovo.soidav v a a r a l l L s ta
t i l a n n e t t a idassa.- Painva.stoin viime-a
i k p i n a on l a m a sotilasblokki, .ame­rikkalaisten
isäntiensä määräyksestä,
kiihdyttänyt vehkcllyjaan.xKombo-dia.
stfl-on tullut,-Jiddaiihyokkäyskoh-teensa
—
Nämä hyökkäykset aloitti ThalT
i m a a n hallitseva v s o t i l a s k l i k k i i T h a n a -
rat; Toteuttaessaan S E A T Q n amenk-kalaastcn
johtajien . suunnitelmia:
pakoittaa : Kombodia - Irrpettamaan
puolueettomuutensa ja alistumaaiiL
Y h d y s v a l l a i n vaikutuksen alalsekfi —
Thaimaan viranomaiset ovat vaati­neet
j o l t a k i n Kombodlan ra j a - a l u e i ­ta,
v keskittäneet joukkojaan .sen. r a -
j a l l e j a jarjeslaneet monia välikoh­tauksia.
K a i k k i tämii tapahtui .sa­maan
aikaan: k u n • oli .aloitettu villi
parjauskampanja prin.ssl; Norodom
Sihanoukin hrtllituk,scn: u l k o p o l i t i i k ­kaa
vastaan.
• Samaan • a kaan.; myöskin : Amerlka n"
diplomatian ; mukaan sen -asiamiehet
ovat. avkiihdytCanecti:,.t
Kombodiässii...
S E A T O n vehkeil.vä on käyty c r i k o i -
.sella klihkcydellii Lao.si.ssa. S l c l l i l o n
h a l l i t u s _ a l l s t u n u t Amerikan provo-k
a a t l o r i m c s l a i l c n alai.$uulcen ' j a
esittänyt perustcctlomin vaatimuksia
V l e t n i m i l n v D c n i o k r a a t t l s e n ; Tasaväli
lan rajn/-ftluclsiln nähden. Vaikka
neuvotfölutietä. Laosin viranomni.sct
ovat hyljänneet ehdotuk.sct ja syyt­tävät
Vietnamia ra jaloukkauksista. '
Suuresta merkityk-sestä. on myö.s- 1 nojata SEATOiVjä saada tähän blok-k
in Bangkokista lähetetty American kiin k u i i h i v i l i a mailta .sotilasavustus-
United Press rnternationalln r a p p r t -i
ti. jo.s.sa puhutaan •'väistämättöinäs- t Tällä tavalla .stsäiset. ja ulkomaa­t
a " .sotilasvallankaappauk.sen mah-| laiset imperialistien purun kuuluvat
dollLsuudesta Laosi.s.sa, joka .seuraa ' asiamiehnt pyrkivät e.stamaan maan
,samalla tavalla kuin on t a p a h t u n u t ; it.senaisyyden kehutamisen ja saatta-
Thaimaas.sa ja Pakistanissa. kahdes.sa | maan maan merentakaisten monopo-
S E A T O n ja.seninaassa. Taina poik-1 listien poliitti.sen ja taloudelli.sen.val­l
an alaisiksi..
. SlSÄTOn iiktiivisuus osoittaa
lisääntymi.siä Indonesia.ssa ja B i i r -
mnssa. Samoin .yritetään saada E t e -
lä-^vietnain; rikkoinaan Cieneven. sp-
' p i i n u s . : •
1 t i en järjestöjen. Bagdadin sopimus-hon
entiset Pethe.l Laon jä.senet pää-| maiden kanssa, oli viime marras-asiassa
kuuluivat. . -. j kuus.sa järjestetyt laivastbmanööve-
Tarkoiluksena ön muodostaa dik-j rit Arabian -meren pohjoisosassa.
taatlorihallitu.s maa.s.sä jä kieltää i I n t i a s ^ ilmestyvä viikkolehU :'Ne\v
kansalta demokrnattiset oikeudet j a ' A d g e " kirjoitti, että manööverien
Laotsin .. täantiinnik.selli.set aikovat tarkoituksena oli valmistaa Ihtian
V O I M A A Y L H Ä Ä L TÄ
- r - K a k s i vanhaa mummoa o l i j o u ­tunut
r i i t a a n keskenään. V a n h a Jaa-
I nä, j o k a muuten o l i hyvinsäyseä j a
' p u o l i k i h a l v a a n t u n u t k i n , k i i h k o u t u i
Todistus siitä, että S E A T O pyrkii ! n i i n , että hyökkäsi riitakumppanin-
.saamaan yhteyksiä toisten kolonis- .sa k i m p p u u n j a k i s k o i tätä h i u k s i s ­ta.
K i r k k o h e r r a sai k u u l l a tapauk­sesta
j a lähti ojentamaan mummo­ja-
^ .
K u i n k a vanha J a a n a k i n , j o ka
on m e l k e i n halvaantunut, v o i tehdä
t o v e r i l l e e n n i i n pahasti?
- — V a s t a u s t u l i varmana:
—^ N i i n , katsokaas, k i r k k o h e r r a.
J u m a l a antoi voimia!
keuksellisen julkea raportti o.soittaa
Laasin taantumuk.sellistcn voimien
aktUvtsuutta. Siellä on hajoiiettu
kan.salliskökous ja julistettu laitto­maksi
p o l u t t L s e t puolueet, ennenkaik­kea
Neo Pao K h a k Sat-puolue,. j o -
valtamerelle Yhdysyaltain viides l a i -
va.stOi joka tulisi toimimaan S E A T On
ja Bagdadin sopimusmaiden sotavoi­mien
.sydämenä.
: Tämän laujaston perustamisen paa- |
tehtävä on annettu Pakistanille, j o - ! kulkemassa kotiinsa k u n h a n törmä-ka
kuuluu SE.ATOn ja Bagdadin so- i s i yhteen vanhan miehen kanssa m o -
ONGELM.V
Vanha nainen o l i pilkkopimeässä
pimukseen.
Viimeaikaiset - tapaukset Kaakkois-
Aasiassa osoittavat, etta Amerikan
mperiahsUt vntatvat kiihdyttää
S E A T O n aktiivisuutta, jonka järjes­tön
Aasian kaiLsat ovat s.vyttaneet
järjestöksi, joka valmistaa .sotaa ja
provokatiota.
lempien kaatuessa. K u n he nousivat
ylös vanha mies ei osannut löytää
sanoja pyytääkseen tapahtumaa a n - ;
teeksi.
" E i se m i t a a n " . iianoi vanha n a i ­nen;
" M u t t a voisitteko sanoa m i h in
siuintaaiT ohn menossa kun; törmär
simme yhteen?'' • •
PÄIVÄN PÄKINÄ
"Parempi myöliään hm ei milloinkaan"
Rooipasta viime maanantaina tul­leessa
New Y o r k Timesin kirjeen
vaihtajan l ' a u l J l o f f m a n M n uutistie
dossa kerrotaan erään entisen paa-
• v in mieIenkiintoi.scsta puheluntasta;.
j o l l a olisi'epäilemättä o l l u t h u o m a l -
t j i va merkitys, j o s se o l i sinä ^ajan­kohtana
päivänvalon nähnyt, k u t en
mainitus.sa ; uutiskirjee.ssäkin .S0I0.S:
l e t t i i n , _ _ - 1-
Hyvä on t i e t e n k i n , että tällainefi
"vihreä veran a l l e " painettu tärkeä
a s i a k i r j a julkaistaan nyt kahden-kymnvenen
vuoden k u l u t t u a ; ' v a i k ka
ihmettelyä aiheuttanee se,v m i k s i e i
vieläkään anneta itse tapahtumasta
s e l l a i s ta selitystä, että se tyydyttäi­si
t a v a l l i s i a kuolevaisia.
Eipä silti, "parempi myöhään
k u i n ei m i l l o i n k a a n " sanovat ne,
j o t k a toisen maailmansodan edellä
j a aikana' ihmettelivät V a t i k a a n in
suloista sovintoa niin M u s s o l i n in
fasismin k u i n H i t l e r i n n a t s i s m i n k in
kanssa.
Kas näin t i c d o i t l a a Mr, l l o f f m a nn
yllämainitussa Rooman kirjeessään::
" P a a v i Johannes paljasti tänään
( v i i m e maanantaina) iinkaran p u ­heen
minkä paavi Pius X l a i k o i p i ­tää
20 v u o l l a sitten ensi k e s k i v i i ­kosta
(helmik. 11 p. ~ K.) P i u s X l
kohtasi • k u o l e m a .helmik. 19 pnä
1939; j a se eslj hänet vertaamasta
Hitleriä k e i s a r i Nceröon j a varoit-,
lamasta . k i i h k e i n sanoin, i h m i s k u n ­taa
v a r u s t a u 4 u m i s k i l p a i l u n " m u r h a -
iavitsemurharjärjettömyydestä",: mi­kä
soitscniän ' k u u k a u d e n . k u l u t t u a:
j o h t i l o i s e n nvaailinansodan; puhkea­miseen.
"81-vuotias P i u s X I k i r j o i t t i kuo­l
i n v u o t e e l l a a n , jäsennyksen- siitä,;
mitä hän a i k o i puheessaan vsanoa.
Tätä käsikirjoitusta, h i s t o r i a n eräs­tä
' alaviitettä, .säilytetään Vatikaa­n
i n ulkoministeriössä.
"Tätä asiakirjaa näytettiin pari
v i i k k o a sitten nykyiselle paaville
. '. . Hän päätti hetikohtaisesti ava­ta
V a t i k a a n i n salatsel arkistot, j o t l .i
maiiilma. saisi tietää: niisiä huolista^
j o l k a ^ a s k a r r u l l i V a t hänen Iätä edel-
Uijaansa :elämänsä; viimeisinä. päi­vinä.:.
P a a v i l'iuS'vXl muistiinpanot
j u l k a i s t i i n tänään I t a l i a n h i e r a r k i a l ­le
:(papistolle) osoitetussa paavi, Jo^
h a n ' i n avoimessa kirjeessä. /
"Kirjeessä selitetään, että näiden
muistiinpanojen, j u l k a i s e m i n e n huo­m
i o i ; a s i a n m u k a i s e l l a ; t a v a l l a paavi
P i u s X l kutolinpäivän . . .
"Kan.sainvälinen tilanne o l i s i l ­l
o i n j o k r i i t i l l i n e n . H i l l e r o l i hyök-käämäisillään
T s h e k k o s l o v a k i a a n j a
jännitys lisääntyi Italiassa k i r k on
j a fasislipuolueen välillä,
"Käsikirjoitusjäsennyksensä..; mu-kääil
P i u s X I e h d o t t i protesloitavaK-s
i natsi- j a :fasislilehdistölle histo­r
i a l l i s t e n totuuksien, väärentämi-
: sestä niiden kamppanjassa k i r k k oa
vastaan . . - Pius X I s u u n n i t t e li
^esitettäväksi pahoittelu siitä k u n
k i r k k o l e h d o t k i e l l e t t i i n "esittämäs­tä
vastineita j a o i k a i s u j a " totalitää­r
i s e n lehdislöiv väitöksistä. Hän a i -
k o i i v a r o i t t a a : a r k k i p i i s p o j a j a .piis­poja
fasistisia; h u o m i o i t s i j o i t a ja: i l -
m i a n t a j i a vastaan; joita voidaan • tOr:
tuudenmi-ikaisestirsanoa u r k k i j o i k si
j o t k a innostuksesta j a määräyksil­le
tottelevaisina kuuntelevat mitä
te sanotte- j a ilmiantavat teidät".
P i u s X I puhejäsennys päättyy s.v-vän
huolestuneisuuden: esittäiniseen
aseistuimiskilpailusta, mikä; o l i . vaa­r
a l l i s e s s a ; menossa :• a i k a n a J o l l o i n;
maailma halusi "järjestystä; tyyntä:
j a r a u h a a " ._
" P a a v i Johannes ei esittänyt m i ­tään
huomautuksia j u l k i s e k s i teke­mänsä
asiakirjan: p o l i i t t i s e s t a : m e r7
kitykseslä. Nykyajan h i s t o r i a n tut­kijat
sanovat täälläl että paavi Pius
X l ' . e h d o t t a m a puhe olisi aiheutta­n
u t : I t a l i a s s a syvällisiä vastavaikut-,
teitä, jos tämä puhe oMsi pidelty
Tällä puhumalta jätetyllä puihc-l
u n l a i l a pnkin /epäilemättä tärkeä
h i s t o r i a l l i n e n ; m e r k i t y s : vielä nyky-päjvinäkinÄ
Vatikannin"'Vastattavak-si
jää t i e t y s t i se, m i k s i sitä puhetta
ei s i l l o i n pitänyt j o k u muu, j a myös
se, miksi tämä puhejäsennys; pidet­t
i i n vihreän v e r a n a l l a 20 v u o t t a ;
M u t t a nykyisen varustelukilpai-^
l u n aikana ihmiskunta: k o k o n a i s u u ­dessaan
on oikeutettui kysymään,'
mitä tekee V a t i k a a n i n y t "järjestyk-;
sen, tyynen, j a r a u h a n ' ' säilyttämiv
seksi?
J o s tästä puhumatta jätetystä p u -
hejäsennyksestä e i vedetä johtopää­tökseksi
sitä, että taantumuksen
n y k y i n e n " s o t a v a l m i s t e l u ; ; kommu-nismivastaisen;
pääkallo-ja•sääriluu-l
i p u n " a l l a - on yhtä tuomittavaa
k u i n se o l i : M u s s o l i i n i n - j a H i t l e r i n;
päi\iä n i i n s i l l o i n on; j o t a k i n mätää
m u u a l l a k i n - k u i n Tanskan maassa.
J o s ei tästä asiasta tehdä sellais­ta
j o h d o n m u k a i s t a ' johtopäätöstä,
n i i n s i l l o i n voi käydä n i i n , että h i s ­t
o r i a — mikäli i h m i s k u n t a uUdesta
s o t a s e i k k a i l u s t a vielä s e l v i y t y i s i —
t u l e e muistamaan P i u s X I paavina,
j o l l a jäi m i e l e n k i i n t o i n e n rauhan-piiheenrjäsennys
vihreän v e r a n alle,
m u l t a jota ei hänen seuj-aajansa-kaan
kaikista onnettomuuksista
h u o l i m a l l a halumnut k u u l l a vaka­vassa
mielessä.
J a tämä pitää p a i k k a n s a k a i k k i en
k i r k k o j e n sekä k a i k k i e n järjestö­j
e n j a y l e i s i e n laitosten j o h t a j i in
nähden. H i s t o r i a o n n y t saavutta-'
nut t o d e l l a sen p i s t e e n , missä arvos­t
e l l a a n n i i n suurmiehiä k u i n p i k k u -
ihmisiäkin heidän • t e k o j e n s a " m u ­k
a a n . — Känsäkoura. J ^ •